Juhana ja Ode: nuorisopalkka

22.3.2013 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka 

Nuorten työttömyyttä pidämme vaarallisena ongelmana ja siksi päätimme olla sen ratkaisemisessa vähän höveleitä ja käyttää keinoja, jotka eivät ole aivan ilmaisia. Vähättelemättä ikäihmisten työnsaantiongelmaa nuoren ihmisen luisuminen pitkäaikaistyöttömyyden kautta työvoiman ulkopuolelle on ongelmana pahempi ja kalliimpi ongelma kuin ikäihmisten työttömyys siitä yksinkertaisesta syystä, että nuorelta jää silloin paljon enemmän työvuosia tekemättä kuin työttömyyteen luistaneelta viisikymppiseltä. Nuorisotyöttömyyttä myös on tilastoitua enemmän, koska tilastoissa työttömäksi ei merkitä henkilöä, joka hakee työtä sitä saamatta, jos hän työn sijasta on päässyt jollekin työllisyyskurssille tai muiden toimenpiteiden kohteeksi. Koska toimenpiteitä nuoriin kohdistetaan roppakaupalla, pitkäaikaistyöttömyyttä nuorten keskuudessa ei tästä syystä oikeastaan pitäisi olla lainkaan.

Nuoret eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, pikemminkin päinvastoin. Luokkaerot nuorten kohorttien keskuudessa ovat selvästi suuremmat kuin koko väestön keskuudessa. Enemmistöllä nuorista menee oikein hyvin, mutta suurehkolla vähemmistöllä oikein huonosti. Nuorten työhön osallistumisaste kokonaisuudessaan on matala. Kun siitä poistaa ne hyvin pärjäävät nuoret, lopun osa on aika ankea.

Opinnoissaan huonosti menestyneillä nuorilla Helsingissä työllistymistä estää sekä kysyntä että tarjonta. Kokemattomalle nuorelle ei kannata maksaa yhtä suurta palkkaa kuin työhön jo harjaantuneilla eikä pienellä palkalla toisaalta kannata mennä töihin. Siksi nuorten palkkaa pitäisi oikeastaan sekä laskea että nostaa.

Esitimme siis, että tehdään molempia. Suosittelimme, että työehtosopimuksissa nuorille sallittaisiin maksaa työsuhteen alussa pienempää palkkaa kuin kokeneille ja että työnteon kannattavuutta parannettaisiin paitsi asumistuen ehtoja parantamalla myös alentamalla ikäperusteisesti nuorten verotusta, niin kuin tehtiin joskus kauan sitten. Tämä merkitsisi yhteiskunnalta selvää reahallista panostusta nuorten tulevaisuuden puolesta.

Tässä nuorisopalkassa ei pitänyt olla mitään uutta, sillä erityisesti SAK-laisilla aloilla ne ovat jo erilaisten harjoittelijapalkkojen tai suoraan ikään sidottujen palkkojen nimissä jo nyt sopimuksissa. Kun näitä alennettuja palkkoja ei kannata ottaa vastaan ja kun on kannattavaa opettaa nuoret siihen, että työnteko on kannattavaa puuhaa, halusimme parantaa nuorten palkansaajien nettoansioita, vaikka se vähän maksaakin. Nuorena tarvitsee rahaa kodein perustamiseen, joten on nurinkurista, että nuorena työstä jää käteen niin vähän.

Jos lukee esityksemme kokonaisuutena, jollaiseksi se on tarkoitettu, työssä käyvien nuorten ansiotaso melkein kaikilla nousisi (siksi tämä ei olekaan ihan ilmaista). Useimmilla tämä palkanalennus on jo palkoissa. Sitä hyvitetään mallissamme paremmalla asumistuella ja veronalennuksella.  Veronalennuksesta eivät kaikki nuoret pääsisi nauttimaan, vaan se painottuisi pieniin palkkoihin. Tämä jyrkentää progressiota ja nostaa rajaveroa, mutta väliaikaisena ajanjaksona sen ei pistäisi ehkäistä kouluttautumista parempipalkkaisiin ammatteihin. [Lisäsin tämän unohtuneen kappaleen klo 16:18]

Vaikka nämä nuorisopalkat siis jo ovat SAK-laisissa sopimuksissa, nimenomaan siltä suunnalta nousi kauhea haloo, ettei missään tapauksessa saa tehdä niin kuin me jo nyt teemme. Emme myöskään voineet kuvitellakaan, että  joku tulkitsisi, että alimpien laillisten palkkojen alentaminen tarkoittaisi kaikkien palkkojen alentamista. Aika harva sitä sopimusten sallimaa alinta palkkaa nytkään saa. Sitä pidimme selvänä, että sanoo sopimus nuorisopalkkojen kestoajasta mitä tahansa, yleensä niitä voisi maksaa korkeintaan vuoden tai kaksi, koska ammattinsa oppinut alkaa katsella toista työnantajaa, jos liksa ei nouse osaamisen mukana.

Koska nuorten työnsaantivaikeudet tilastojen mukaan jatkuvat aika pitkälle, esitimme veronalennuksen ja nuorisopalkan ulottamista alle 25-vuotiaisiin, mikä ei tarkoita, että alennetut palkat poikkeustapauksia lukuun ottamatta kestäisivät niin pitkään. Työehtosopimuksissa harjoittelijapalkkojen maksamista ei ole rajattu muuten kuin että saman työsuhteen sisällä niitä ei voi jatkaa kovin pitkään.

Tästä esityksestä tuli täysin nurinkurisesti tulkittuna julkisuudessa koko raporttimme keskeinen sisältö. Osittain tämä johtui siitä, että Talousneuvosto ei päästänyt selvitystä julkisuuteen heti, kun se oli Talousneuvostolle esitelty (ilmeisesti aiempiin selvityksiin ei ollut kohdistunut suurempaa uteliaisuutta), jolloin ministeri Arhinmälle syntyi pelin paikka kertoa asiasta facebook-sivullaan aivan diipadaapaa.

Olen raporttimme saaman vastaanoton osalta muutoinkin hyvin pettynyt vasemmistopuolueiden poliitikkoihin, jotka keskittyvät populistisin sanakääntein julkistamaan, mitä ei pidä tehdä, ilman, että on mitään sanottavaa siitä, mitä sitten pitäisi tehdä. Toki tekstimme on muotoiltu varomattomasti niin, että se on helppo ymmärtää väärin, jos sen haluaa ymmärtää väärin.

Vakiovastaus on aktiivinen työvoimapolitiikka eli niin erilainen kurssittaminen ja palkattomat työpaikat. (mitä siinä palkattomassa työssä on pienipalkkaista parempaa?) Tätä on kokeiltu vasta parikymmentä vuotta, joten siitä, ettei se ole toiminut, ei ilmeisesti voi päätellä, etteikö se joskus vielä toimisi.  Työttömyyslukuja se toki kaunistaa, koska toimenpiteiden kohteena olevat eivät ole työttöminä.

Mekin esitämme aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamista. Vakaumuksemme on, että nämä muut keinot ja aktiivinen työvoimapolitiikka tukevat toisiaan kuin oikea ja vasen jalka kävelyssä. Pelkillä taloudellisilla kannustimilla ei ihmistä saa töihin, jos ongelmat ovat muualla, mutta niiden ongelmien korjaaminen muualla ei auta, jos töihin meno ei tämän jälkeen ole taloudellisesti järkevää.

Näin me siitä kirjoitimme:

 

Nuorisopalkka

Nuorten työttömyys on melkein kaikissa Euroopan maissa selvästi muuta väestöä korkeampi. Suomessa nuorisotyöttömyys on noin kaksinkertaista koko väestön työttömyyteen verrattuna. Nuoret eivät eri syistä ole haluttua työvoimaa. Tarvitaan yleisiä toimia, jotka tekevät nuorten palkkaamisen aiempaa houkuttelevammaksi.

Suomessa sovellettiin vuoteen 1975 saakka perheverotusta. Perheverotuksen asteikko oli yksinäisten henkilöiden asteikkoa matalampi, koska kahden henkilön tulot laskettiin yhteen. Alle 24-vuotiasta yksinäistä henkilöä verotettiin kuitenkin lievemmän perheverotusasteikon mukaan. Nuorten palkat olivat pienempiä ja oman kodin perustaminen oli joka tapauksessa kallista. Siksi nuoria verotettiin lievemmin.

Laman oloissa vuosina 1993–95  Suomessa kokeiltiin alempien palkkojen maksamista alle 25-vuotiaille. Tällä ei ole katsottu olleen merkittävää vaikutusta nuorten työllisyyteen. Kyse oli massatyöttömyyden ajasta, josta ei voida vetää varmoja johtopäätöksiä normaalisti toimiviin työmarkkinoihin. Kun palkkojen alennusta ei kompensoitu mitenkään, sillä saattoi myös olla kielteisiä vaikutuksia työn tarjontaan.

Esitämme, että työehtosopimuksiin kirjattaisi mahdollisuus maksaa alle 25-vuotiaille työehtosopimusten määräämiä palkkoja alempia palkkoja ja tämä kompensoitaisiin ikäperusteisella, pieniä palkkoja suosivalla alennetulla verotuksella. Mikäli suosituksen 4 mukainen matalapalkkatuki toteutetaan, tämä korvaisi kaavaillun ikäperusteisen veronalennuksen. Nämä kaksi vaihtoehtoa poikkeavat toisistaan merkittävimmin opiskelijoiden kohdalla. Koska tämä mahdollisuus voitaisiin rajata alle 25-vuotiaisiin, yleiset palkkoja alentavat tai nostavat vaikutukset jäisivät todennäköisesti pieniksi.

Suositus 13:

Nuorisopalkka. Työmarkkinajärjestöt sopivat ikäperusteisesta mahdollisuudesta maksaa nuorille työehtosopimuksen määräämää alempaa palkkaa. Tämä kompensoidaan vain nuorille suunnatulla ikäperusteisella veronalennuksella, joka toteutetaan parantamalla ansiotulovähennystä niin, ettei nuorten pienistä palkoista mene veroa lainkaan.

 

 

Kommentit

25 Vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode: nuorisopalkka”

  1. Eero kirjoitti 22.3.2013 kello 17:04

    työnteon kannattavuutta parannettaisiin paitsi asumistuen ehtoja parantamalla myös alentamalla ikäperusteisesti nuorten palkkoja, niin kuin tehtiin joskus kauan sitten.

    Tämän pitäisi varmaan olla verotusta? [KIITOS! NIIN PITI. KÄVIN KORJAAMASSA/OS]

    Jos lukee esityksemme kokonaisuutena, jollaiseksi se on tarkoitettu, työssä käyvien nuorten ansiotaso melkein kaikilla nousisi (siksi tämä ei olekaan ihan ilmaista). Useimmilla tämä palkanalennus on jo palkoissa. Sitä hyvitetään paremmalla asumistuella ja veronalennuksella. Veronalennuksesta eivät kaikki nuoret pääsisi nauttimaan, vaan se painottuisi pieniin palkkoihin.

    Tässä kohtaa tipuin kärryiltä. Miten kaikkien nuorten ansiotaso nousee jos veroale kohdistuu pieniin palkkoihin? Ja mikä on “tämä palkanalennus” josta tuossa keskellä puhutaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  2. Liian vanha kirjoitti 22.3.2013 kello 22:59

    “Nuorten työttömyys on melkein kaikissa Euroopan maissa selvästi muuta väestöä korkeampi. Suomessa nuorisotyöttömyys on noin kaksinkertaista koko väestön työttömyyteen verrattuna. ”

    Tilastoharhaa, jostain syytä Tilastokeskuksen tilasto antaa täysin päinvastisen kuvan työttömyyden määrästä ikähaitarin molemmissa päissä.
    Ja päin vastoin kuin TEM tilasto

    Tilastokeskuksen tilasto perustuu otantaan eli se sisältää virheen.

    TEM tilasto taas perustuu kaikkiin työttömiin , joten se on tarkka.

    http://www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf sivu 11 kuvio 9

    Eli TEM mukaan 15-24-vuotiaiden työttömyys on 10,4 % mutta Tilastokeskuksen mukaan 20,1 %

    Ja taas 55-64-vuotiaiden työttömyys on TEM mukaan 12,8 % ja Tilastokeskuksen mukaan 6,5 %

    Eli meillä tehdään suuria poliittisia päätöksiä harhaanjohtavan tiedon varassa kuten Oden ja Juhanan esityskin osoittaa.

    Ja kun lisätään tähän työttömyysjaksojen pituudet : 15-24-vuotiailla 5-7 viikkoa , 55-64-vuotialla 17-36 viikkoa

    Ja kun alle 25-vuotiata työttömiä oli vain 39000 ja +50-vuotiaita 109000

    Pitkäaikaistyöttömiä oli taas 67000, joista alle 25-vuotiaita on vain n 700.Sen sijaan + 50-vuotiaita n 2/3.

    Ja maksaa se ikääntyneen työttömyyskin , kolme ikääntynyttä tuottaa samat kulut kuin yksi alle 25-vuotias.

    Jostain syystä Suomen ajetaan avointa ikäsyrjintää

    Ei se

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2013 kello 22:40

    Tilastokeskuksen ja TEM:n tilastojen ero ei lity otantaan vaan määritelmään. Nuorisotyöttömyys saadaan alennetuksi erilaisella kurssittamisella. Jos nuorisotyöttömyyttä mitattaisiin sillä, ettei ole päässyt töihin, se olisi olennaiwesti korkeampi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. JL kirjoitti 23.3.2013 kello 16:43

    Mielenkiintoinen kommentti Arhinmäen politikoinnista.

    Olen usein aiemmin miettinyt, mikä on vasemmiston motivaatio nuorisoasioissa. Halutaanko tilannetta parantaa todellisuudessa vai onko parempi että ongelmat jatkuvat.

    On nimittäin niin, että kun ongelmat ja köyhyys poistuu katoavat äänestäjät vasemmistosta. Siis miksi edes yrittää mitään todellista. Sadan tonnin palkka loppuu.

    Tämä ajatus on tullut mieleen nyt toisen kerran aika lyhyellä välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. Liian vanha kirjoitti 23.3.2013 kello 22:49

    Nuorten työttömyyttä liioitellaan,sillä eivät työttömät nuoret jää työttömiksi.

    Pätkätyöt vain keskittyvät nuorille ja apätkätöitä tekevät pääasiassa alle 25-vuotiaat.

    Ja aivan omasta halustaan, vain pieni joukko haluaisi pysyvän työpaikan, 15-19-vuotiaista 63 % haluaa pätkätyön ja 27 % haluaisi pysyvän

    Pätkätyö on nuoruusilmiö ja liitty ihmisen kasvuun, nuori hakee paikkaansa yhteiskunnassa.

    Nuorten työttömyys liittyy enemmän tuohin oman kolon hakemiseen kuin varsinaiseen syrjäytymiseen

    Nuoria pitkäaikaistyöttömiä on vain n 700

    Suurin ongelma ovat nuoret, jotka eivät ole työttömiä mutta eivät ole opiskelemassa eivätkä tee mitään, ei ainakan mitään mikä olisi tilastoissa.

    Mutta heihin tuskin palkanalennus vaikuttaa mitenkään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.3.2013 kello 9:59

    Liian vanha voisi kirjoittaa kirjan miten tilastoilla valehdellaan.
    Voiskohan nuorten halua tehdä pätkätöitä jotenkin liittyä opiskeluun. Todellisen tilanteen saa selville poistamalla aineistosta ne, joilla onopinnot kesken ja katsoa, haluavatyko opinnoista valmituneet mieluummin poätkätöitä vain pysyvän työlsuhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 23.3.2013 kello 23:01

    Osmo Soininvaara:
    Tilastokeskuksen ja TEM:n tilastojen ero ei lity otantaan vaan määritelmään. Nuorisotyöttömyys saadaan alennetuksi erilaisella kurssittamisella. Jos nuorisotyöttömyyttä mitattaisiin sillä, ettei ole päässyt töihin, se olisi olennaiwesti korkeampi

    Kerropa lähde mistä tuo tieto löytyy ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.3.2013 kello 9:57

    Liian vanha
    Lasket yhteen ikäluokittain työttömät ja toimenpiteissä olevat tai vaihtoehtoisesti toisin päin lasket yhteen työlliset ja opiskelijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 24.3.2013 kello 12:40

    JL:
    Olen usein aiemmin miettinyt, mikä on vasemmiston motivaatio nuorisoasioissa. Halutaanko tilannetta parantaa todellisuudessa vai onko parempi että ongelmat jatkuvat.

    Toisaalta vasemmistossa on hyvin pitkät perinteet todellisuuden kieltämisessä.

    Luepa melkin minkä tahansa demarivaikuttajan talouspoliittisia linjauksia, niin niissä toistellaan kaikkien tukien kansantalouden kysyntää nostavia vaikutuksia aivan kuin ne olisivat kokonaisuudessaan kaikkia verotuksen ja kannustinloukkuejn negatiivisia vaikutuksia korkeammat.

    (luonnollisesti Vartiainen ei kuulu tuohon sakkiin, mutta hänellä taitaa ollakin väärän puolueen jäsenkirja…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Liian vanha kirjoitti 24.3.2013 kello 22:12

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha
    Lasket yhteen ikäluokittain työttömät ja toimenpiteissä olevat tai vaihtoehtoisesti toisin päin lasket yhteen työlliset ja opiskelijat.

    En laske ellei TEM/Sihto-Sardar tee niin, mutta heidän raportissa ei näin mainita.

    He selittävät eroa näin, mutta ei sekään valaise täydellisesti tilastojen eroa.

    Ja osa tilastoluvuista on TEM työllisyyskatsauksesta

    Mutta eivät johtopäätökset voi perustua näin suuren hajontaan samaa asiaa kuvaavissa tilastoissa

    “Työvoimatutkimus on otantatutkimus ja se perustuu haastateltavien omiin näkemyksiin. Työnvälitystilasto puolestaan perustuu totaaliaineistoon, ts. se kattaa jokaisen työttömän työnhakijan. Työttömiä työnhakijoita ovat puolestaan kaikki TE-toimistojen työttömiksi työnhakijoiksi hyväksytyt.
    Työvoimatutkimuksen työtön on henkilö, joka ei ole työllinen (työllinen on henkilö, joka on tehnyt työtä tutkimusviikon aikana vähintään yhden tunnin tai jolla on työpaikka) ja joka on etsinyt aktiivisesti työtä viimeisen neljän viikon aikana. (Tilastokeskus 2012 a.) Työnvälitystilasto puolestaan
    edellyttää, että työtön on ilmoittautunut TE-
    toimistoon sen edellyttämän ajan kuluessa. Ilmoittautumisaika on varsinkin ikääntyneillä usein ollut pitempi kuin työvoimatutkimuksen edellyttämä ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Liian vanha kirjoitti 24.3.2013 kello 22:16

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha voisi kirjoittaa kirjan miten tilastoilla valehdellaan.
    Voiskohan nuorten halua tehdä pätkätöitä jotenkin liittyä opiskeluun. Todellisen tilanteen saa selville poistamalla aineistosta ne, joilla onopinnot kesken ja katsoa, haluavatyko opinnoista valmituneet mieluummin poätkätöitä vain pysyvän työlsuhteen.

    No en viitsinyt pistää noin ilmiselvää syytä kommenttiin, mutta hyvä kun huomasit .

    Minulla ei valitettavasti ole käytettävissä aineistoja, joten en voi tehdä kuten ehdotat.

    Tieto ei ole avointa ja niinpä kansalaiset ovat ulkona monista asioista, koska tieto ei ole avointa.

    Mutta haluat vain tietoisesti johtaa asiaa sivuun pääasiasta

    On sitten eri asia monellako on aikaa tutkia niitä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Tapio kirjoitti 25.3.2013 kello 10:18

    Liian vanha: Mutta eivät johtopäätökset voi perustua näin suuren hajontaan samaa asiaa kuvaavissa tilastoissa

    Eivät ne kuvaa samaa asiaa. TK:n työvoimakysely on käsittääkseni Eurostatin määrittelemä kysely ja tulkinta, joka tehdään samanlaisena kaikissa EU-maissa. TEM:n työvoimatilastot ovat suomalainen viritys, jonka taustana on Suomen lainsäädäntö ja kotimaiset tarpeet. Jo työttömän määritelmät ovat aivan erilaiset kuten kommentissasi kuvaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Catilina kirjoitti 25.3.2013 kello 13:18

    Jo aiemmin on esitetty ikääntyvien palkankevennyksiä vedoten ehkä alentuneeseen tuottavuuteen. Nyt samaa vaaditaan nuorille. Mikä siis olisi sopiva ikä täyden palkan maksamiselle? Voisiko ehkä käyttää muitakin arbitraarisia palkankevennysperusteita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Janne Virkajärvi kirjoitti 25.3.2013 kello 16:44

    Nuorisoale ei tule auttamaan mitään. Meillä on jo sanssikortti, joka tarkoittaa 700 € palkkatukea enintään 10 kuukauden ajaksi. Sitten on vielä harjoittelupalkka, 70-80% täyspalkasta, TESsistä riippuen.

    Nuoret ovat jo muutenkin halvempia, koska heille ei tarvitse maksaa ikälisää, eli sekin on jo säästöä.

    Näitä erilaisia porkkanoita on ollut jo vuodesta kivi ja keppi, eikä ne ole toimineet niin hyvin kuin pitäisi.

    Silti nuoria ei palkata, koska heillä ei ole kokemusta ja/tai spesifistä tietotaitoa jota opitaan vain työssä. Kellään ei ilmeisesti ole aikaa meitä opettaa, tai opettajia ei yksinkertaisesti ole.

    Hallitus on ottanut työttömyyden ehkäisyn kurssikseen. Haastankin siis Teidät, herra Soininvaara, vinkkaamaan minulle työpaikan. Olenkin jo luvannut sivuillani rahapalkkion työhön johtavasta vihjeestä.

    Toimeentulo teillä varmaan jo onkin, joten tarjoan vielä jotain parempaa; allekirjoitetun lapun jossa todistan että olette minut työllistänyt. Seuraavan kerran, kun joku epäilevä Tuomas (esim. minä) sanoo että olette epäonnistuneet nuorten työllistämisessä, on teillä ainakin todisteet siitä että ainakin yksi nuori on työllistetty.

    Kannattaa pitää kiirettä. Joulukuussa tulee 30 vuotta lasiin, enkä ole enää ns. nuori ainakaan työvoimaviraston mielestä.

    Blogiini pääsee nimeäni klikkaamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Liian vanha kirjoitti 26.3.2013 kello 1:33

    Työllisyysaste kasvaa iän myötä eli kun 15-24-vuotiaiden työllisyysaste on 39,1 % niin 25-34-vuotiaiden jo 77,6 % ja edelleen 35-44-vuotiaiden 84,9 %

    Vartiainen ja Soininvaara haukkuvat väärää puuta, ei ns normaali nuori syrjäydy ja he pääsevät mukaan työelämään ennemmin tai myöhemmin,enemmän tai vähemmän aktiivisina työntekijöinä, kuten luvut osoittavat.

    Ongelma on ne nuoret, jotka eivät edes koskaan pyri työelämään tai eivät omaksutun kulttuurin vuoksi välitä työnteosta.

    Näihin eivät nuo syrjintälait tehoa, niiden ainoana tarkoituksena on vain syrjiä nuoria työntekijöitä.

    Ilmieseti ideat loppuivat , mutta sivuja piti saada aikaiseksi ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Liian vanha kirjoitti 26.3.2013 kello 2:25

    Tapio: Eivät ne kuvaa samaa asiaa. TK:n työvoimakysely on käsittääkseni Eurostatin määrittelemä kysely ja tulkinta, joka tehdään samanlaisena kaikissa EU-maissa. TEM:n työvoimatilastot ovat suomalainen viritys, jonka taustana on Suomen lainsäädäntö jakotimaiset tarpeet. Jo työttömän määritelmät ovat aivan erilaiset kuten kommentissasi kuvaat.

    Kyllä ne kuitenkin samaa ilmiötä kuvaavat, mutta jos erot ovat satoja % niin aika huonosti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. Liian vanha kirjoitti 26.3.2013 kello 8:42

    “Silti nuoria ei palkata, koska heillä ei ole kokemusta ja/tai spesifistä tietotaitoa jota opitaan vain työssä. Kellään ei ilmeisesti ole aikaa meitä opettaa, tai opettajia ei yksinkertaisesti ole.”

    Nykyajan nuoretn oneglma on, että heidän aktiivisuutensa suunnataan harrastuksiin, joista on vähän hyötyä työelämässä.

    Jääkiekkokaukalossa viettey aika kyllä parantaa sosiaalisia valmiuksia, mutta ei valmenna mihinkään käytännön työhön.

    Niinpä, kun 15-16-vuotiaan seinä nousee pystyyn 90 %:lla jääkiekkoilijan uraa havittelevilla niin he ovat tyhjän päällä.

    Ennen harratuksena olivat käytännön työt ja työelämäänkin mentiin jossain muodossa 15-vuotiaana.

    Minäkin sain 1966 ensimmäisissä työpaikoissa n 1 markan tuntipalkkaa ,se on nykyrahassa n 1,7 euroa.Mutta jo 70-luvun alussa tuntipalkka oli 5 markkaa mikä tekee n 7,4 euroa.

    Elintason nousu 60-70-luvuilla oli merkittävää.

    Jo silloin kyettiin maksamaan kontuullista palkkaa nuorelle.

    Tuntuu oudolta ettei nykyajan yhteiskunnassa ole enää varaa samaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Catilina kirjoitti 26.3.2013 kello 11:53

    Minä sain -67 12-vuotiaana ensimmäisen palkkani, joka oli 1,27 mk/t. 16 tunnin työpäivä kaljakuskin repsikkana oli tavallista. -60- ja -70- luvuilla oli tulevaisuudennäkymiä, ja ne olivat hyviä. Nyt tulevaisuuden näkymiä ei ole. Voidaan pitää varmana, että tulevaisuus on ainoastaan ankeampaa, köyhempää, ja harvoille töissäkäyville kireämpää ja kireämpää. Tämä ei ole pessimismiä, vaan realismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Tapio kirjoitti 26.3.2013 kello 20:01

    Catilina: Voidaan pitää varmana, että tulevaisuus on ainoastaan ankeampaa, köyhempää, ja harvoille töissäkäyville kireämpää ja kireämpää. Tämä ei ole pessimismiä, vaan realismia.

    Totta varmaan, koska jo Raamatussakin näin sanotaan!

    Kehittyvien maiden ihmiset haluavat päästä vaurastumisen alkuun. Sen kanssa meidän pitää oppia elämään.

    Samalla voitaisiin ehkä löytää jotain, jota he olisivat halukkaat ostamaan.

    Asioilla on taipumus järjestyä. Ei aina, mutta yleensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Liian vanha kirjoitti 27.3.2013 kello 19:24

    Nuorten sijoittumista työelämään on tutkittu ja tässä on napattu ote yhdestä.

    Kuten tutkimuksesta näkyy koulutukseen lähteneistä ja päättäniestä harvalla on vaikeuksia sijoittua työelämään, eivät he ainakaan päädy työttömiksi kovin laajasti.

    Ja tutkimuksessa näkyy myös se, että kun ammttinvalinna joutuu tekemään liian nuorena niin moni päätyy vaihtamaan alaa

    Nuorisopalkan ulottaminen kaikkiin on todellinen huti Soininvaaralta ja Vartiaiselta

    Ja ne , jotka eniten hyötyisivät nuorisopalkasta ,eivät pyri työelämään

    “Nuorten koulutuksen jälkeistä työelämään sijoittumista selvitettiin

    Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen Alueellinen Ennakointi Työkaluksi -hanke teki huhtikuussa 2011 kyselyn vuosina 2008 ja 2009 ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden työelämään sijoittumisesta.

    Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuosina 2008 ja 2009 suorittaneista 59 % oli vastaushetkellä vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työttömänä oli 9 % ja jatkokouluttautumaan oli lähtenyt peräti 21 %, heistä noin puolet oli jatkanut opiskelua omalla alla ja puolet oli lähtenyt uudelle alalle. Työhallinnon toimenpiteissä (työvoimakoulutus, työelämävalmennus tms.) oli 5 %.

    Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 80 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työttömänä oli 5 % vastanneista ja opiskelemassa 7 %. Työhallinnon toimenpiteissä oli vain 1 %. ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.3.2013 kello 10:13

    Liian vanha
    Jos tutkitaan syöpään saikrastumista, emme tee mitään tiedolla, että suurimmalla osalla tämä ei ole ongelma, joten koko syövästä ei pidä välittää. Sama koskee nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 28.3.2013 kello 10:31

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha
    Jos tutkitaan syöpään saikrastumista, emme tee mitään tiedolla, että suurimmalla osalla tämä ei ole ongelma, joten koko syövästä ei pidä välittää. Sama koskee nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä.

    Miksi sitten kaikkien palkkaa pitää alentaa ??
    Eihän terveitäkään yritetä parantaa ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.3.2013 kello 14:18

    Liian Vanha
    Älä usko lehdistöä. Me emme esitäneet alennettavaksi kaikien palkkaa, vaan alinta palkkaa, jonka maksaminen on laillisesti sallittua. Sellainen koskisi vain sitä pientä joukkoa, jota pidit niin merkityksettömänä, että heidät voi jättää oman onnensa nojaan. Aniharva palkansaaja saa alinta mahdollista taulukkopalkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 1.4.2013 kello 10:12

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha
    Älä usko lehdistöä. Me emme esitäneet alennettavaksi kaikien palkkaa, vaan alinta palkkaa, jonka maksaminen on laillisesti sallittua. Sellainen koskisi vain sitä pientä joukkoa, jota pidit niin merkityksettömänä, että heidät voi jättää oman onnensa nojaan. Aniharva palkansaaja saa alinta mahdollista taulukkopalkkaa.

    Kannatatis lukea noita tutkimuksia, nuo syrjäytyneet eivät juurikaan hyödy tuosta palkka-alesta, sillä he eivät hae töitä.

    Ja kuka määrittelee kehen matalapalkkaa sovelletaan ? m
    Meillä on paljon sellaisia nuoria, jotka elävät etsintävaihettaan ja siirtyvät opsikelun, työn ja työttömyydne välillä .

    Luokittelemalla heidät virallisiksi luusereiksi viedään heidän motivaationsa ja varmistetaan heidänkin syrjäymisensä.

    Ennakkoon kun ei tiedetä kenestä noista suuntaa etsivistä tulee luuseri ja kuka palautuu normaalille uralle.

    Ongelma on, että syrjäytymisuhan alaisista vain pieni osa syrjäytyy ja suurin osa “normalisoituu”

    Mutta mihin osaan nuo toimenpiteet pitäisi suunnata , sitä ei tiedetä.

    On helppo esittää teoreettisia , hyvältä kuullostavia ratkaisumalleja norsunluutornista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Janne Virkajärvi kirjoitti 2.4.2013 kello 22:03

    Nuorisotyöttömyys ei ole sama kuin syrjäytyminen. Ei ainakaan ollut muutama vuosi sitten kun tämä tutkielma tehtiin: http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Helsinki2007/f2249e_Helsinki_Metsmki_5960.pdf

    Lähipiirejäni seuraamalla olen tullut siihen tulokseen että työttömyys ei johda syrjäytymiseen. Kuningas alkoholi siihen johtaa. Suurin osa alkoholisteista ovat muuten työssä käyviä, ei niitä sossupummeja. Ongelmat tulevat esiin kun tämä viinalle perso ns. kostea sukupolvi nyt alkaa eläköityä. Aikaa ja rahaa on viinan kittaamiseen.

    Mutta ilmeisesti tämä ei kiinnosta norsunluutornia, viinastahan saa valtio tuloja verojen muodossa kun taas työttömistä on enemmän haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus