Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013

Kaare­lan jäähallikaava

Meni läpi yksimielis­es­ti ja kiitoksin kaavoit­ta­jalle hyvästä työstä. Jos se on laitet­ta­va johonkin, niin tähän. Siitä on erim­ielisyyk­siä, onko rak­en­tamiselle uhrat­ta­va alue nyt viher­alue vai liiken­nevihreää. Ylem­mät elimet sit­tyn päät­tävät, raken­netaanko tätä. On muun muas­sa se 435 miljoo­nan euron investoin­tikat­to, jos­ta päätet­ti­in viikonloppuna.

Lausun­to ryh­märak­en­tamis­es­ta town­house-kort­teleis­sa Kru­unuvuoren rannassa. 

Kysyjät oli­vat ilmeis­es­ti käyt­täneet väärää ter­miä. Jos­sain on sovit­tu, että ryh­märak­en­t­a­mi­nen on yhteis­toimin­nal­lista har­ti­a­pankki­rak­en­tamista. Lausun­toon tehti­in pieni stilis­tisiä muu­tok­sia, jot­ka selvit­tivät eroa ja joiden aineelli­nen sisältö oli, että ryh­märaken­nut­tamis­porukat voivat osal­lis­tua ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailu­un siinä mis­sä muutkin, mut­ta niitä ei eri­tyis­es­ti suosi­ta. Kaupun­gin strate­gia­neu­vot­teluis­sa sovit­ti­in viikon­lop­puna, että kaupun­gin kasvua rahoite­taan muun muas­sa sil­lä, että kovan rahan ton­teista pyritään saa­maan kaupungille mak­si­maa­li­nen tuot­to sen sijaan, että rahaa lapi­oitaisi­in raken­nus­li­ikkei­den taseisiin.

Lausun­to metron yöliikenteestä

Äänin 8–1 hyväksyt­ti­in Outi Sil­fen­ber­gin (vihr) esi­tys, että lau­takun­ta suosit­taa piden­netyn liiken­nöin­ti­a­jan kokeilemista viikon­lop­puisin. Enem­mistö oli sen ver­ran vaku­ut­ta­va, että uskomme tälle myötä­tu­ul­ta myös kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta mitä tekee HSL?   

7 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013”

    1. Liiken­nesu­un­nit­telu Helsingis­sä kuu­luu kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tolle. Meil­lä ainakin liiken­teeseen kuu­luu olen­nais­es­ti myös joukkoli­ikenne ja joukkoli­iken­teen suun­nit­telu on keskeinen osa kaupunkisu­un­nit­telua. Aikataulukysymyk­sistä kaupun­ki antaa HSL:lle lausun­non. Kun metro on tois­taisek­si Helsin­gin sisäistä liiken­net­tä, Helsin­gin lausun­to paina­nee paljon. Jos Espoo halu­aa jonkin paran­nuk­sen joukkoli­iken­teeseen­sä ja tar­joutuu sen myös mak­samaan, HSL:n hal­li­tus var­maankin hyväksyy esityksen.

  1. Mitä tekee HSL? No, HSL tekee kuten sen hal­li­tus halu­aa, ei se sen kum­mem­paa ole. Hal­li­tuk­sen soisi use­am­minkin puut­tuvan kun­tay­htymän virkamies­val­taiseen toim­intaan, mut­ta YTV:n per­in­tönä näin ei ole ollut tapana tehdä.

  2. “Kaupun­gin strate­gia­neu­vot­teluis­sa sovit­ti­in viikon­lop­puna, että kaupun­gin kasvua rahoite­taan muun muas­sa sil­lä, että kovan rahan ton­teista pyritään saa­maan kaupungille mak­si­maa­li­nen tuot­to sen sijaan, että rahaa lapi­oitaisi­in raken­nus­li­ikkei­den taseisiin.”

    Tästä aiheesta toivoisin omaa kir­joi­tus­ta Odelta. Kuin­ka tämä aio­taan tehdä? Onko samal­la päätet­ty kuin­ka paljon omis­tusasum­i­nen mak­saa Helsingis­sä? Mihin tuot­to käytetään, asumisen infraan tai sen rahoi­tusku­lui­hin? Voiko tuot­to val­ua pelkästään sote-kuluihin?

    Itselle tulee mieleen, että jatkos­sa ali­tar­jon­nas­ta johtu­va asumisen yli­hin­ta ei jatkos­sa ole enää raken­nus­li­ikkei­den ja poli­itikko­jen syy. Se tulee ole­maan yksi­no­maan poli­itikko­jen syy (ja vähän virkamiehien).

    1. Tero, ei tuos­sa nyt ole mitään yllättävää.
      Jos raken­nus­li­ike myy asun­to­ja vapail­la markki­noil­la, se ottaa niistä niin paljon kuin saa. Se, kuin­ka paljon se niis5tä saa, ei riipu mitenkään siitä, paljnko se on mak­sanut maas­ta. Kun asun­not ovat kalli­ta, raha voii men­nä joko raken­nus­li­ik­keelle tai kaup­ngille maan­omis­ta­jana. Kos­ka asuntotuotannost6a on kaupungille huo­mat­tavasti kulu­ja, on oikein, että se menee kaupungille. Sitä pait­si poli­it­il­lakin on vähem­män töitä, kun ton­tit luovute­taan avoimen tar­joiskil­pailun kaut­ta eikä serkun raken­nus­fir­malle asevelihintaan.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun asun­not ovat kalli­ta, raha voii men­nä joko raken­nus­li­ik­keelle tai kaup­ngille maanomistajana. 

    Eli on päätet­ty, että asun­not ovat aina kalliita?

    Muu­toin olen tismall­een samaa mieltä. On veron­mak­sa­jan kannal­ta hyvä, jos suurem­pi osa rahoista menee kaupungille kuin raken­nus­li­ikkeille. Kysymys kuu­luikin, kuin­ka tuo tehdään ja mitä lisära­hal­la tehdään. Kuka päät­tää ja miten tont­ti­tar­jon­nan määrästä?

    Uskon myös, että hyvin tehtynä raken­nus­li­ikkei­den rahas­tus tont­ti­maan pant­tauk­sel­la saadaan siir­ret­tyä kaupungille. Tämän jäl­keen emme voi syyt­tää kuin poli­itikko­ja liian vähästä tar­jon­nas­ta asun­tomarkki­noil­la. Veikkaan, että ahneus iskee ja kaupun­ki mak­si­moi tont­tien hin­nat niukalla tar­jon­nal­la. Tosin samal­la se mak­si­moi verora­hoista mak­set­ta­vat asumistuet. 

    Joskus kan­nat­taa myös miet­tiä mis­tä tulee se uusi raha asun­tomarkki­noille. Se tulee nuorten pankki­lain­oista. Onko 25–45 vuo­ti­aat mielestäsi jo riit­tävästi velka­an­tunei­ta vai ote­taanko lisää?

  4. Jos metron kohdal­la asioi­ta mis­sään yhtey­dessä kat­sot­taisi­in vähääkään talous­näkökul­mas­ta, niin eiköhän tässäkin syytä olisi ennem­minkin supis­taa kuin laa­jen­taa liikennöintiaikoja.

    En toki odota, että metron osalta oltaisi­in järke­viä päätök­siä tekemässä tässäkään asiassa.

Vastaa käyttäjälle Daniel Federley Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.