Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä

21.3.2013 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka 

Suuret työnantajat on määrätty aivan oikein  vastaamaan taloudellisesti siitä, että työtekijät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Tällä kannustetaan huolehtimaan työhyvinvoinnista ja työterveyshuollosta. Tämän varjopuolena on kuitenkin se, että työhönotossa kannattaa valikoida pois ne, joiden pelätään syystä tai toisesta joutuvan ennenaikaisesti eläkkeelle. Sairausvakuutusta tarjoavat yritykset eivät myönnä vakuutusta jo sairastuneille. Työnantajat toimivat samalla logiikalla. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien työhön pääsy on Suomessa muita Pohjoismaita vaikeampaa.

Muutama vuosi sitten vantaalainen teollisuusyritys ajatteli parantaa mainettaan yhteiskuntavastuun kantajana palkkaamalla varastotöihin kehitysvammaisia. Hanke kaatui tähän työkyvyttömyyseläkeriskiin. Sittemmin on säädetty – ehkä juuri tämän tapauksen vuoksi – ,  että riskistä vapautuu kun palkkaa vajaakuntoiseksi luokitellun. Tämä poistaa vain kaikkein ilmeisimmän ongelman. Siksi esitämme, että työnantaja voisi asiaa perustelematta ostaa itsensä vapaaksi joistakin palkkaamistaan henkilöistä – ei kaikista –, mutta joutuisi maksamaan siitä vähän ylihintaa, jotta käytännöstä ei tulisi liian suosittua.  Tämä syytä ilmoittamatta tuli tähän siksi, että muuten todistustaakka toisen sairauden riskistä tulisi työnantajalle, jolloin on yksinkertaisempaa palkata riskitön.

Tämä esitys on laadittu rakenteeltaan sellaiseksi, ettei se poista yrityksen kannustinta huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta.

Suoraan raportistamme:

Kohonnut työkyvyttömyyseläkkeen riski

Pienet työnantajat tasaavat työkyvyttömyyseläkkeiden riskit keskenään ja suuret työnantajat maksavat käytännössä maksuprosentin muutosten kautta omat työkyvyttömyyseläketapauksensa kokonaan itse. Mitä nuorempana tulee työkyvyttömäksi, sitä kalliimmaksi se käy. Kolmekymmenvuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneesta työnantajalle koituva lasku on puolen miljoonan euron luokkaa. Vastuu ei ole enää suoraviivainen, vaan perustuu riskiluokkiin. Työkyvyttömyyseläketapaus on työnantajalle ilmainen, jos se ei siirrä yritystä maksuluokasta toiseen, mutta sitäkin kalliimpi, jos juuri se aiheuttaa siirron.

Joistain henkilöistä on helppo päätellä, että heihin liittyy kohonnut työkyvyttömyyseläkkeen riski. Työnantajan vastuuttamisella työkyvyttömyyseläkkeistä tähdätään hyvään työsuojeluun ja työterveyshuoltoon, mutta sivuvaikutuksena se johtaa valikoivaan rekrytointiin. Työnantajien varovaisuus lisää rakenteellista työttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkkeen riski on mitä todennäköisimmin yksi tekijöistä, joiden vuoksi 50 vuotta täyttäneen on Suomessa vaikea saada töitä.

Räikeimpiä tilanteita on korjattu sillä, että valmiiksi vajaakuntoisena palkatun osalta työkyvyttömyyden riski tasataan työnantajien kesken. Tämä poistaa ongelmasta vain osan. Samoin voidaan tehdä, jos työntekijälle tarjotaan julkisia työvoima- ja erityispalveluja ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksessa, kuitenkin vain neljän vuoden ajan.

Esitämme selvitettäväksi käytäntöä, jossa työnantaja voisi omalla päätöksellään ostaa itsensä vapaaksi palkkaamansa työn tekijän työkyvyttömyysriskistä siten, että kyseisen henkilön mahdollinen työkyvyttömyys ei vaikuttaisi yrityksen riskiluokkaan. Jotta korkeaan riskiluokkaan kuuluvan yrityksen ei kannattaisi tehdä tätä kaikille palkattaville, maksu olisi – toisin kuin ammatillista kuntoutusta saavien kohdalla – yrityksen riskiluokan suuruinen. Jotta käytännöstä ei tulisi liian suosittua, työkyvyttömyyseläkemaksu perittäisiin jonkin verran (esim. 10 %) korotettuna. Voi kuitenkin olla perusteltua periä vähintään perusmaksua, vaikka yrityksen riskiluokka olisi keskimääräistä pienempi. Ei voitaisi myöskään hyväksyä, että työnantaja käyttäisi tätä mahdollisuutta kaikkien työntekijöidensä kohdalla. Koska työkyvyttömyysriskiksi luokitteleminen voidaan kokea hyvin leimaavaksi, asian tulisi olla pelkästään työnantajan ja eläkeyhtiön sekä mahdollisesti asianomaisen itsensä tiedossa.

Suositus 12:

Mahdollisuus vapautua työkyvyttömyyseläkkeen riskistä. Oikeutetaan suuri työnantaja ilman perusteluja vapautumaan palkkaamansa henkilön työkyvyttömyyseläkkeen riskistä. Päätös pitää tehdä palkkaamisen yhteydessä. Työnantajan maksu tästä henkilöstä on tuolloin sama kuin muilla työntekijöillä, kuitenkin kymmenellä prosentilla korotettuna ja vähintään riskiluokan 4 suuruisena.

 

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode työkyvyttömyysriskistä”

  1. Tiedemies kirjoitti 21.3.2013 kello 15:09

    Tuota noin,
    miksi työkyvyttömyyseläkkeen riski pitää sälyttää työnantajalle lakisääteisesti? Eikö homma toimisi terveemmin vakuutusperustaisesti niin, että vakuutusyhtiöt myyvät vakuutuksen työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen varalta, ja työnantajilla on “bonusjärjestelmä”, jossa työkyvyttömyysriski otetaan huomioon, eli jos työnantaja pitää työntekijöistään tilastollisesti katsoen huonoa huolta (paljon työkyvyttömyyttä) niin työnantaja joutuisi sitten maksamaan suuremman siivun jälkikäteen.

    Ja jos halutaan vajaakuntoisten, kuten mielenterveyskuntoutujien, työllisyyttä parantaa, niin eikö tässä olisi mielekästä subventoida sen kohonneen riskin verran niin, että palkkaus olisi edelleen riskiprofiililtaan suhteessa neutraali?

    Itse jotenkin näen tämän asian niin, että yhteiskunta voisi auttaa lähinnä siten, että se tasoittaa riskejä, jotka liittyvät siihen että joku yksilö näyttää siltä ettei muiden kannata tähän panostaa, esimerkiksi juuri palkkaamalla. Kun usein tällaisesta tulee itseään toteuttava kierre, ja näitä kierteitä katkomalla ikäänkuin kaikki voittavat. Varmaan teillä on samanlainen ajatus tässä, mutta kun systeemiin on jo perustavalla tavalla leivottu sisään tämä että firmojen on pakko kantaa riski näistä yksilöistä ja näiden jo aiemmin olemassaolevista vaivoista. En oikein näe että edes korotettu maksu kompensaationa velvoitteen välttämisestä suoraan yksilön kohdalla olisi kovin reilua. Sehän sanoo suoraan, että vajaakuntoisen palkkaaminen tulee kalliimmaksi kuin vastaavan normaalikuntoisen, oletuksella että kumpikaan ei jää työkyvyttömyyseläkkeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2013 kello 16:21

    Tiedemies.
    Nykyjärjestelmä toimii suunilleen noin kun sanot ja esitykseni merkitsee sellaista korjausta kuin esität, vähän toista kautta vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. KKK kirjoitti 21.3.2013 kello 15:45

    Yksinkertaisempaa olisi siirtyä järjestelmään, jossa esim. 50 prosenttia työkyvyttömyysmenoista suurten työnantajien kohdalla tasaittaisiin työnantajien kesken. Tämä olisi myös inhimmillisempi ratkaisu kuin riskitapausten irtisanominen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  4. JouniL kirjoitti 21.3.2013 kello 16:59

    Mikä on järjestelmä Ruotsissa.

    Olen kuullut että siellä työnantajan pitää osoittaa ettei sairaus ole työstä, joka johtaa siihen että pieniinkin alkaviin ongelmiin puututaan. Muuten yritys joutuu maksamaan kulut.

    Täällä taasen työntekijän pitää osoittaa. Vakuutusyhtiöthän eivät edes selvissäkään tapauksissa myönnä työperäiseski. Siitä on Korkeemman oikeuden taholtakin huomautettu.

    Suomessahan on kaiken seurauksena enemmän ennenaikaisia eläkkeitä kuin vaikka Ruotsisssa. Kun työuria haluaa pitemmäksi tuo tämä esille pahan epäonnistumisen Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 21.3.2013 kello 18:04

    Onkohan tässä sellaisen porsaanreiän mahdollisuutta, että esimerkiksi riskiluokan 6 yritys ostaa itsensä vapaaksi kaikista muista paitsi kovakuntoisimmista työntekijöistään, ja saa näin keploteltua itsensä alempaan riskiluokkaan?

    10% lisämaksu ei välttämättä riitä tekemään tätä porsaanreikää kannattamattomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2013 kello 18:19

    Onkohan tässä sellaisen porsaanreiän mahdollisuutta, että esimerkiksi riskiluokan 6 yritys ostaa itsensä vapaaksi kaikista muista paitsi kovakuntoisimmista työntekijöistään, ja saa näin keploteltua itsensä alempaan riskiluokkaan?

    Tätäkin oli ajateltu. Siksi pitäisi rajoittaa, kuyinka suuren osan henkilökunnastaan yritys voisi ostaa vapaaksi. Kovakuntoisimmilla on taipumus joutua työkyvyttömyyseläkkeelle urheiluvammojen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 22.3.2013 kello 1:25

    JouniL:
    Mikä on järjestelmä Ruotsissa.

    Olen kuullut että siellä työnantajan pitää osoittaa ettei sairaus ole työstä, joka johtaa siihen että pieniinkin alkaviin ongelmiin puututaan. Muuten yritys joutuu maksamaan kulut.

    Täällä taasen työntekijän pitää osoittaa. Vakuutusyhtiöthän eivät edes selvissäkään tapauksissa myönnä työperäiseski. Siitä on Korkeemman oikeuden taholtakin huomautettu.

    Suomessahan on kaiken seurauksena enemmän ennenaikaisia eläkkeitä kuin vaikka Ruotsisssa. Kun työuria haluaa pitemmäksi tuo tämä esille pahan epäonnistumisen Suomessa.

    Ruotsissa ei pääse nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle vaan vasta 30-vuotiaana.

    Näin keskimääräinen eläkeikä ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä jäävät alemmaksi kuin Suomessa

    Ruotsissa vajaakuntoista ja ikääntynyttä ei voi irtisanoa yhtä helposti kuin Suomessa, joten sekin nostaa kynnystä.

    Lisäksi Ruotsissa työntekijöillä on laajempi myötämääräämisoikeus, joten työantajan valta on rajallisempi

    Suomessa yritysjohdon valta on luonteeltaan dikdatoorista, työntekijöillä on puheoikeus ,mutta ei vaikutusmahdollisuuksia vaikutta päätöksiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. Liian vanha kirjoitti 22.3.2013 kello 1:54

    Tuksin tuo työkyvyttömyysriski kovin suuri työllistymisen este on.

    Työttömyysputkeen potkiminen tuottaa myös suuret korvaukset lisäpäivistä, mutta ei se ole hidastanut eläkeputkeen potkimista.

    Esim entinen työnantajani on valmis maksamaan 70-100 miljoonaa korvausta lisäpäivistä, joten ei suurissa yrityksissä centtejä pihtailla.

    Ja työkyvyttömyyseläkeriski seuraa viimeistä työnantajaa vaikka työntekijä ei enää olisi työssä, joten irtisanomisella ei pääse eroon työkyvyttömyysriskistä.

    Jos ikääntynyt/vajaakuntoinen pääsee uudestaan työhön niin lyhyet työsuhteet eivät katkaise viimeisen pitkän työsuhteen antaneen työnantajan vastuuta.

    Kun pitkään työttömänä olleet ajautuvat työkyvyttömyyseläkkeelle niin ikääntyneiden syrjiminen työhönotossa kostautuu kaikille työnantajille .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. eggo kirjoitti 22.3.2013 kello 9:07

    Hyvää asiaa, mutta jos haluaa mielenterveyskuntoutujia töihin niin kannattaa myös miettiä millaisia töitä työmarkkinoilla on. Toki lievemmistä häiriöistä kärsivät voivat kilpailla tällä tavalla tuettuna myös normaalien työmarkkinoiden töistä ja iso osa tietysti pääsee töihin tukemattakin. Eihän se edes missään näy tai tule työnantajan tietoon jos yksityispuolella on itseään hoidattanut ilman esim. Kelan kuntoutustukea.

    Mutta suuri osa ei normaalityömarkkinoilla pärjää edes tuettuna, suuri tavoite on usein se että olisi edes omassa kodissa ja hengissä. Mielenterveyskuntoutujalla viitataan pääosin yleensä vaikeita pitkäaikaisia mielisairauksia, esim skitsofreniaa, sairastaviin, ja heille olisi tärkeää olla jonkinlaisia äärimmäisen yksinkertaisia töitä, joissa kuitenkin lisäarvo olisi jotenkin plusmerkkinen. Nykyäänhän he ovat monenlaisissa työtoiminnoissa, jotka ensisijaisesti maksavat rahaa eivätkä tuota mitään hyödyllistä ja sitten niitä lopetetaan säästösyistä. Eikö todella ole olemassa enää mitään äärimmäisen yksinkertaisia töitä, joiden tuotos kuitenkin olisi positiivinen edes marginaalisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. JouniL kirjoitti 22.3.2013 kello 9:59

    Kuinka suuren osan työkyvyttömyyseläkkeen kuluista KEVA laskutta työnantajalta, tuskin kaikkea.

    Entäs jos todetaan olevan työperäinen?
    Tosin se onkin äärimmäisen harvinaista vaikka asia olisi hyvinkin selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2013 kello 10:16

    Työkyvyttömyyseläkkeen osalta työperäisyydellä ei ymmärtääkseni ole vaikutusta. Sairaus- ja tapaturmavakuutuksen osalta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tapio kirjoitti 22.3.2013 kello 10:04

    Liian vanha: Tuksin tuo työkyvyttömyysriski kovin suuri työllistymisen este on.

    On se, ellei hakija ole tehtävään poikkeuksellisen sopiva ja pätevä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Lauri Ojala kirjoitti 22.3.2013 kello 13:08

    Jotain tämäntyyppistä järjestelmä todella kaipaisi. Voihan yritys toki periaatteessa jo nyt ottaa vakuutuksen muualtakin, mutta viimeistään byrokratia ja kustannukset tehnevät hommasta mielettömän. Työeläkeyhtiöille tällainen rooli sopisi hyvin, mutta miten kävisi eläkesäätiöiden ja -kassojen? Nekin ovat tk-riskin suhteen omavastuisia ja jostain niidenkin pitäisi saada vastaava vakuutus ilman merkittäviä suoria tai välillisiä kustannuksia.

    Maksun pitää todella olla riittävästi korotettu ja rajattu vain hyvin pieneen osaan työntekijöistä, jotta systemaattisiin väärinkäytöksiin ei olisi mahdollisuutta. Oleellista on myös rajoittaa tällainen vakuuttamismahdollisuus vain työsuhteen alkuun, jolloin vaikutukset kohdistuvat nimenomaan “hankalien” tapausten työllistämiseen. Lisäksi pitäisi mielestäni harkita, onko täydellinen vapauttaminen tk-riskistä kuitenkaan optimaalista vai pitäisikö vapautuksen (ja vastaavasti vakuutusmaksun) olla esim. jotain 50 ja 80 % väliltä. Toki mikä tahansa täyttä vapautusta pienempi alennus johtaisi taas monimutkaisuuksiin, mikä pitää ottaa huomioon kokonaishyötyä punnittaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2013 kello 13:33

    Voihan yritys toki periaatteessa jo nyt ottaa vakuutuksen muualtakin, mutta viimeistään byrokratia ja kustannukset tehnevät hommasta mielettömän.

    Ei se mene näin. Jos sinun pitää päättää, palkkaatko ms-tautia potevan (täysin työkykyiknen eikä siis mitenkään vajaakuntoinen) ei mikään vakuutus korvaa sitä, että tämä on jokseenkin varmasti eläkkeellä vahvasti ennenaikaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Lauri Ojala kirjoitti 23.3.2013 kello 14:33

    Osmo Soininvaara: Ei se mene näin. Jos sinun pitää päättää, palkkaatko ms-tautia potevan (täysin työkykyiknen eikä siis mitenkään vajaakuntoinen) ei mikään vakuutus korvaa sitä, että tämä on jokseenkin varmasti eläkkeellä vahvasti ennenaikaisesti.

    Olet oikeassa. Omassa viestissäni olisi pitänyt olla paino sanalla periaatteessa. Käytännössä tällaista vakuutusta ei myy kukaan. Vakuutusyhtiö veloittaisi tällaisesta vakuutuksesta aivan liian pajon, joten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa (tarjontaa ei edes synny).

    Koska yhteiskunnan kannalta jokaisen henkilön työllistäminen tavalla tai toisella on kuitenkin kannattavaa eikä normaalein liiketoimintaperiaattein toimiva vakuutusyhtiö tarjoa tällaista vakuutusta (ainakaan työnantajalle järkevin ehdoin), sopisi tämä rooli erinomaisesti työeläkeyhtiöille, joiden puitteissa riski voitaisiin tasata kaikkia osapuolia tyydyttävästi ja hyödyttävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Jukka S kirjoitti 25.3.2013 kello 8:27

    Eikös kuitenkin se Hautalan tapa palkata ihmisiä ilman eläkemaksujen tai vakuutusten hoitamista ole väärin? Miksi yhteiskunnan täytyy tehdä enemmän jos työnantajatkin saavat luistaa velvoitteistaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus