Juhana ja Ode sairauspoissaoloista

Yksi työl­listymisen esteistä on työ­nan­ta­jan ennakkolu­u­loinen – oikeutet­tu tai perus­tee­ton – epäilys, että työn­hak­i­jal­la saat­taisi olla aika paljon sairauspoissaoloja.

Tois­tu­vien sairaus­pois­saolo­jen riski

Työ­nan­ta­ja on vas­tu­us­sa työn­tek­i­jän sairaus­pois­saoloista yhdek­sän ensim­mäistä päivää. Vas­ta tämän jäl­keen Kelan sairaus­päivära­ha alkaa mak­saa päivära­haa sairas­tuneen työ­nan­ta­jalle. Samalle henkilölle voi koitua vuo­den aikana lukuisia sairaus­jak­so­ja, jos­ta työ­nan­ta­ja ei saa ehkä lainkaan kor­vaus­ta. Tämä saa työ­nan­ta­jan kart­ta­maan työhöno­to­ssa henkilöitä, joi­hin vaikut­taa kohon­nut sairas­tavu­us­ris­ki. Olisi kohtu­ullista rajoit­taa karenssipäivien vuo­tu­ista määrää.

Suosi­tus 11:

Työ­nan­ta­jan vas­tu­un rajaami­nen tois­tu­vasti sairastel­ev­as­ta työn­tek­i­jästä. Jos samal­la työn­tek­i­jäl­lä on kalen­terivuo­den aikana vähin­tään 15 pois­saolopäivää sairau­den vuok­si niin, ettei työ­nan­ta­ja saa niistä sairaus­päivära­haa Kelal­ta, mak­saa Kela työ­nan­ta­jalle sairaus­päivära­haa jokaiselta tämän ylit­tävältä sairauspäivältä.

 

16 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode sairauspoissaoloista”

  1. Juuri näin. Jotain tämän tyyp­pistä yönan­ta­jien tulisi saa­da “kor­vauk­sek­si” tuon nk. loma­sairauskarenssin pois­tamis­es­ta. Vuosir­a­jakin voisi suo­raan olla tuo 9pv. Ongel­ma työ­paikoil­la­han ei ole ne henkilöt, jot­ka sairas­ta­vat sen maks yhden kausi­flun­ssan vuodessa ja ehkä ovat pois vaikean taudin tai lievän vam­man takia pois­sa työstä 3 viikon jak­son 1–2 ker­taa viidessä vuodessa. Ongel­ma ovat ne, jot­ka ovat läh­es kuukausit­tain, vai­htele­vista syistä, pois­sa sen 3–5 päivää

  2. Kaiken oikeu­den­mukaisu­us­ta­jun mukaan, yhteiskun­nan pitäisi mak­saa sairausa­jan kor­vaus. Säkö­posti tai tek­stari Kelaan heti kun jäädään pois duu­nista ja toinen kun palataan.

  3. Ei tuos­sa ole kyse vain rahas­ta, vaan siitäkin, että jonkun on tehtävä ne työt myös sil­loin, kun vak­i­työn­tek­i­jä on sairaus­lo­ma­l­la. Nollavaroi­tusa­jal­la on han­kala saa­da töi­hin sel­l­aista sijaista, jon­ka pere­hdyt­tämiseen ei tarvitse panostaa.

    En näe, että tuo suosi­tus käytän­nössä houkut­telisi työ­nan­ta­jia otta­maan nyky­istä halukkaam­min töi­hin sel­l­aisia henkilöitä, joiden se arvelee saat­ta­van olla sairaus­lo­ma­l­la poikkeuk­sel­lisen paljon.

  4. Nor­maalis­sa toimis­to­ty­paikas­sa sairaspois­saolo­ja on joatain 6 päivää vuodessa — ja melkein aina alle 10 päivää keskimäärin.

    Jos sairaspolot alka­vat olla juokkaa 14 päivää / nup­pi, jotain olisi syytä tehdä työ­paikalla. Jostain syys­tä kun­tatyö­nan­ta­jil­la sairaspois­saolo­ja on paljon. Syyk­si voi perustel­lusti epäil­lä huonoa johtamista ja varhaisen välit­tämisen ja ennal­taehkäisybn laiminlyömistä.

    Ajatuk­sen ongel­ma on siinä, että ehdo­tus ei ainkaan kan­nus­ta työ­nan­ta­jaa kysymään työn­tek­i­jältä miten hän voi ja miten voisi mah­dol­lis­es­ti auttaa.

    Parhaillil­laan varhaisen välit­tämisen mallit ovat illeen selkeitä, että kuu­luu työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan itses­tään selvyyk­si­in, että pidem­män sairaspois­solon ja muu­ta­man lyhyen jäl­keen kysytään miten menee. Samoin alko­holin käytön epäi­lyt hoide­taan yhdessä työter­vey­den kanssa. Alko­holis­mi näyt­täy­tyy juuri lyhy­inä poissaoloina.

    Työ­nan­ta­jien ymmär­rys siitä, että Kela tukee enem­män ennal­taehkäi­sevää toim­intaa työter­vey­dessä kuin sairaan­hoitoa aut­taisi hyä­dyn­tämään parem­min työterevey­den tar­joamia palveluita.

    Tämä on heikoin Juhanan ja Oden ehdo­tuk­sista. Toiv­ot­tavasti jää pois jatkokäsittelystä.

  5. Ihmiset on liikaa vapautet­tu omas­ta vas­tu­us­taan ter­veyten­sä hoi­dos­ta ja ylläpi­dos­ta. Mik­si vas­tu­u­ta on siir­ret­ty työ­nan­ta­jille? On ymmät­ter­rävää, että osa vas­tu­us­ta voidaan siirtää yhteiskun­nalle; Kelalle, mut­ta mik­si pien­työ­nan­ta­jille? Työa­p­atur­mariskien var­al­ta lak­isääteis­es­ti vaku­ute­taan työn­tek­i­jät, mut­ta muiden sairas­tu­mis­ten vuok­si ei saa vaku­u­tus­ta, jos ei vaku­u­tusy­htiö hyväksy lääkärin­todis­tuk­sel­la annet­tua ter­veysseli­tys­tä. Jos vaku­u­tusy­htiö myön­tää sairaus- ja sairausku­lu­vaku­u­tuk­sen, niin joidenkin työn­tek­i­jöi­den osalta niihin tulee eri­laisia rajoituk­sia. Täl­löin sairausa­jan palkko­jen mak­sun ris­ki siir­tyykin työ­nan­ta­jalle, kun se peri­aat­teessa kuu­uisi olla Kelal­la. 30 vuot­ta sit­ten min­ua pyy­det­ti­in toim­i­tusjo­hta­jak­si erääseen yri­tyk­seen. Siel­lä eräs henkilö oli vuo­den aikana käynyt 23 ker­taa lääkäris­sä ja saanut sairaus­lo­maa noin 15 ker­taa, 2 — 4 pv ker­ral­laa. Oli usei­ta mui­ta, jot­ka oli­vat “vähem­män sairai­ta”. Pidin koko henkilökun­nalle puhut­telun ja ilmoitin, että jos ei sairas­t­a­mi­nen lopu, niin koko yri­tyk­sen toim­inta lopete­taan. Kaik­ki “ter­veet ja työkykyiset” oli­vat samaa mieltä. Pahiten sairaat pois­tu­i­v­at joukos­ta ja muut parani­vat. Yri­tyk­sen tuotan­tomäärä kaksinker­tais­tui neljässä kuukaudessa, vaik­ka henkilökun­ta väheni.

  6. Mauno:
    Kaiken oikeu­den­mukaisu­us­ta­jun mukaan, yhteiskun­nan pitäisi mak­saa sairausa­jan kor­vaus. Säkö­posti tai tek­stari Kelaan heti kun jäädään pois duu­nista ja toinen kun palataan.

    Mah­taisi­vat Kelan kulut nous­ta taivaisi­in , kun jokainen voisi sähköt­tää sairaus­lo­man ilman sen kum­mem­paa kontrollia.
    Näin tulisi palk­ka ja sairasko­r­vaus yhtä aikaa

  7. Tois­tu­vasti sairas pitää osoit­taa työter­veyshuol­lon työkyvyn arviointiin.

    Työ­nan­ta­jat tekevät tätä har­voin, ennem­min siede­tään sairaspoissaoloja.

    Tun­tuu oudol­ta, että run­saiden sairaspoissa­lo­jen syytä ei selvitetä, sehän johtaa ennen pitkää työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, joka on vielä kalliimpi.

    Mikäli työn­nat­jan vas­tuu pois­te­taan niin se johtaa entistä välin­pitämät­tömäm­pään suh­tau­tu­miseen työn­tek­i­jän ter­vy­destä ja sitä kaut­ta suureen työkyvyt­tömyy­seläkkei­dne määrään.

    Val­tio mak­saa suuren osa työter­vyshuol­losta, joten vastapalvelu­na on syytä edel­lyt­tää sen toimi­van ja etää sen palvelu­ja hyödynnetään

    Työkyvyn arvion­nista on sekin hyö­ty, että sairau­den vuok­si tehtävään sopi­mat­toman työ­suhde voidaan purkaa

  8. “Jos sairaspolot alka­vat olla juokkaa 14 päivää / nup­pi, jotain olisi syytä tehdä työ­paikalla. Jostain syys­tä kun­tatyö­nan­ta­jil­la sairaspois­saolo­ja on paljon. Syyk­si voi perustel­lusti epäil­lä huonoa johtamista ja varhaisen välit­tämisen ja ennal­taehkäisybn laiminlyömistä”

    Naiset ovat enem­män sairaslomil­la kuin miehet.
    Kun­ta-ala on nais­val­tainen ala ja yksi­tyi­nen taas mies­val­tainen ja tämä näkyy suure­na erona sairaspoissaoloissa.

    Lisäk­si julki­nen sek­tori sietää enem­män sairaspois­saolo­ja ja puut­tumiskyn­nys on korkea.

    Yksi­tyisel­lä sairas pää­tyy yt-jonoon.

  9. Asko tuos­sa tiivisti tilanteen.
    Jos työn­tek­i­jä on n 30 päivää pois­sa tösitä lyhyis­sä jakois­sa, ongel­maa olisi syytä alkaa ratko­maan yleisen mekas­tusken sijaan yhdessä työter­vey­den kanssa kolmikan­takeskustelu­na siitä mitä työssä olisi muutet­ta­va tai jotain. Joskus löy­tyy tapo­ja tehdä kor­vaavaa työtä (tyyli­in VMTL).

    AY-liike ja perinne ovat näh­neet maail­man 1918-tapah­tu­mien kaut­ta, jol­loin sairaslo­ma on ansait­tu etu­us. Ei se niin ole.

    Työhön plaamiseenkin kan­nata­ta panos­taa ajttelua.

    Meil­lä pitkien sairaslomien yhtey­dessä on ollut hyvä tapa, että ao henkilö on vaik­ka puhe­limel­la mukana viikkopalaveris­sa, jol­loin pysyy edes jyväl­lä mis­sä mennään.

    Kukaan ei kaipaa töi­hin flun­s­saisia tar­tut­ta­maan mui­ta tai ole­maan jotenkin muuten puo­li­val­oil­la. Sik­si se yhden­päivän palkaton vapaa on aika type­rä idea. Ruot­sis­sa sys­tee­mi johtaa siihen, että aina ollaan pitkään pois­sa, kun Suomes­sa palataan hom­mi­in päivässä parissa.

    Suurin riskiryh­mä ovat pien­ten las­ten van­hem­mat, eteenkin yksin­huolta­jat. Pariskun­nat yleen­sä vuprt­tel­e­vat, yh.lla ei oikein ole vai­h­toe­hto­ja — ja alle kouluiässä lapset vain sairas­ta­vat jonkin määrän tauteja. 

    Vink­ki: työ­nan­ta­jan kan­natat jutel­la työter­vey­den työtevreyslääkärin ja työtevreyshoita­jan kanssa ja vähän miet­tiä keinoja.

  10. Vielä lisät­tävä yksi näkökohta:

    Ihmettelin kun­nan suuri sairaspois­saolo­ja. Sit­ten kuulin seli­tyk­senn: sairaspäiviä lisäävät pikäkaiset työkyvyt­tömyy­det. Muuten ollan aika lailal taoisa yksi­tyisen kanssa.

    Huo­maa kyl­lä yhden asian: tietyis­sä päiväkodeis­sa on run­saasti sairaspois­solo­ja, ja se on selvä merk­ki huonos­ta työilmapiiristä.

    Seli­tys on kak­sisu­un­tainen: Huono työilmapi­iri on itsessään sairas­tavu­ut­ta lisäävä stres­sitek­i­jä. Ja toisaal­ta, jos on huono työilmapi­iri, niin kyn­nys pitää sairaslo­maa (sinän­sä perustel­lus­ta syys­tä) on matalampi.

  11. Eikö nykyaikaises­sa yhteiskun­nas­sa ja hyv­in­voin­ti­val­tios­sa voisi suo­da sel­l­aista, että pien­ten las­ten äid­it voisi­vat tuo­da lapsen­sa työ­paikoilleen. Ja näin työ­paikkoillekin voitaisi­in työl­listää hyvä­ta­paisia pitkäaikaistyöt­tömiä täy­del­lä pal­ka­lla työl­lis­ten äitien las­ten hoitamiseen.

    Muuten näin Kiinas­sa pitkän työl­listymiseni aikakaut­e­na, kun paikkalisen hotellin henkilökun­ta asui hotel­li­huoneeni ala­puolel­la viereisessä ker­rostalos­sa, kun veivät lap­si­aan viereiseen las­ten hoitolaan.

    Ja tuos­sa las­ten hoito­las­sa oli niin, että yksi las­ten­hoita­ja per lap­si ohjasi las­ta per työpäivä. Lisäk­si oli niin, että lap­sia ohjailti­in tekemää asioi­ta, ja kuritet­ti­in tukkapöl­ly­il­lä ja kevyesti läp­simäl­lä … mut­ta tätä ei var­maankaan moni usko.

  12. Kun­ta­puolel­la kuulin isos­ta yksiköstä, jos­sa sairaspois­saolo­ja oli yli 30 pv/nuppi/vuosi!!
    Kun­nis­sa sairaspois­saoloi­hin puut­tumi­nen on selvästi heikkoa, mikä on osa johtamisen ongelmia.

    Liekö kun­nalli­nen itse­hallinto este keshit­tämiselle kun­ta-alal­la? Kok­sa käytössä on sijaisia, sairaspois­saolo­jen kus­tan­nuk­set tavalalan katoavat.

    Pitkaikaisia työkyvyt­tömyyk­siä on mul­lakin aloil­la. Kus­tan­nusten oival­t­a­mi­nen on vain kan­nus­tanut tekemään ehkäi­se­viä asioita.

  13. Täl­lä het­kel­lä omavas­tu­useen kel­paa­vat vain sel­l­aiset sairaus­päivät, joista on lääkärintodistus.

    Eikö tämä johtaisiko siihen, että työ­nan­ta­jat alka­isi­vat vaa­tia kaik­ista poisaoloista lääkärin­todis­tuk­sen? Jos näin ei meneteltäisi, hyö­ty muu­tok­ses­ta olisi mar­gin­aa­li­nen. Jos meneteltäisi­in, niin ter­vey­den­huoltoa rasitet­taisi­in jär­jet­tömäl­lä työl­lä. Miten te olette siis miet­ti­neet ehdo­tuk­senne vaikutukset?

    Kom­ment­ti­na kun­tien sairaus­pois­saoloista. Yksi­tyiset yri­tyk­set pitävät sään­nöl­lisin väli­a­join YT-neu­vot­telu­ja, joiden tarkoituk­se­na on kus­tan­nussäästöt. Näis­sä irti­san­o­taan sairaat ja iäkkäät työn­tek­i­jät. Kun kun­nis­sa ei toimi­ta näin, kun­nis­sa on pitk­iä sairauslomia.

  14. Kun yri­tysjo­hto ja kun­nan­jo­hta­ja oival­taa sairaspoissa­lopäivän hin­nan ole­van varovasti arvioiden 200 eur päivässä, ennal­taehkäisyyn luulisi löy­tyvän rahaa. 

    ES, kun­tien jär­jet­tömän korkeisi­in pois­saoloi­hin ei ole tuol­laista vas­taus­ta “kun vaan niin on”. Voi tietysti hui­ja­ta itseään ja selitel­lä, kun­nat ovat nyky­isin pasko­ja työ­paikko­ja, joi­ta johde­taan ammat­ti­taidot­tomasti ja kehnos­ti. Kun­tadu­u­nit jae­taan poli­it­tis­es­ti sopiville.
    Jotain olisi syytä tehdä. Kun­tau­ud­is­tus paran­taa hie­man tilan­net­ta, kun vähän osaamis­ta­so voi parantua.

  15. Entä jos kun­nat oli­si­vat myös pakotet­tu­ja irti­sanomaan paljon sairastavat?

  16. JTS:
    Kun­ta­puolel­la kuulin isos­ta yksiköstä, jos­sa sairaspois­saolo­ja oli yli 30 pv/nuppi/vuosi!!
    Kun­nis­sa sairaspois­saoloi­hin puut­tumi­nen on selvästi heikkoa, mikä on osa johtamisen ongelmia.

    Liekö kun­nalli­nen itse­hallinto este keshit­tämiselle kun­ta-alal­la? Kok­sa käytössä on sijaisia, sairaspois­saolo­jen kus­tan­nuk­set tavalalan katoavat.

    Pitkaikaisia työkyvyt­tömyyk­siä on mul­lakin aloil­la. Kus­tan­nusten oival­t­a­mi­nen on vain kan­nus­tanut tekemään ehkäi­se­viä asioita.

    Nais­ten sairaus­pois­saolo­jen määrä on suurem­pi kuin miesten ja kun kun­ta-alal­la yli 80 % työn­tek­i­jöistä on naisia niin tot­ta kai sairaspois­solot ovat suurem­pia kuin yksi­tyisel­lä, jos­sa pääosa työn­tek­i­jöistä on miehiä.

    Sairaslo­mat keskit­tyvät niin yksi­tyisel­lä kuin julkisel­lakin mata­la­palk­ka-aloille ja niin­pä nuo 30 päivän sairapois­solot keskit­tyvät siivoo­ji­in ja mui­hin raskas­ta suori­tustyötä teke­vi­in ryh­mi­i­in, niin yksi­tyisel­lä kuin julkisella

    Nyrkkisään­tö on, että 20 % työvoimas­ta tuot­taa 80 % sairaspoissaoloista.

    Sairaslomien pitu­u­teen vaikut­ta­vat olen­nais­es­ti hoitojonot .

    OECD mukaan Suomen ter­vy­den­hoito on OECD maid­en eri­ar­vois­in­ta ja niin­pä huonos­sa sosi­aalises­sa ase­mas­sa ole­vat seiso­vat hoito­jonois­sa, mikä piden­tää sairaslomia.Fyysisessä työssä pienikin vai­va aiheut­taa sairasloman.

    Ruotsin karenssipäivää on kehut­tu, mut­ta se on myytti.Ennen vuo­den 1993 käyt­töönotet­tua karenssipäivää sairalo­mat oli­vat olleet jo seit­semän vuot­ta laskus­sa, joten ver­tailu 10 vuot­ta aikaisem­pi­in on vain poli­it­tista petosta

    Karenssin käyt­tööno­ton jäl­keen sairaslo­mat ovat aal­toilleet, eikä karenssin vaiku­tus­ta ole voitu erottaa

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/03/16/3t-palkaton-paiva-ei-vahenna-sairauspoissaoloja/201225435/139

    Ja itse asi­as­sa karenssi aiheut­ti uuden ongelman:Karenssin vuok­si ei kan­na­ta olla päivää pois ja niin­pä nyt ollaan kolme päivää.

Vastaa käyttäjälle Austrian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.