Työsuhteen syntymisen estää periaatteessa se, että alin palkka, jolla työntekijän kannattaa ottaa työ vastaan (reservaatiopalkka), ylittää ylimmän palkan, joka työnantajan kannattaa työstä maksaa. On myös mahdollista, että työntekijä ja työnantaja voisivat löytää keskenään molempia tyydyttävän palkkatason, mutta yleissitova työehtosopimus kieltää tämän. Tämä kielto on silloin tappiollinen molemmille, mutta se voi olla silti perusteltu, koska sillä suojellaan kolmansia osapuolia, lähinnä siis muita työntekijöitä kilpailulta, joka veisi heiltä työpaikan tai pakottaisi heitäkin suostumaan alempiin palkkoihin. Yhdysvalloissa ammattijärjestöjä kutsutaankin kartelleiksi.
Hyödykkeitä myytäessä kartellit ovat melkein aina haitallisia, mutta palkka on kovin erilainen hinta kuin tavaroiden hinnat. Siksi palkkaeroosion estäminen kartellilla ilmeisesti johtaa pääsääntöisesti onnellisempaan yhteiskuntaan. On kuitenkin tapauksia, joissa vähimmäispalkoista on selvää haittaa. Huomattakoon, että vapaasti määräytyvät palkat ovat pääsääntö ja työehtosopimusten minimitasolla olevat palkat ovat poikkeus, joten ammattiliittojen kartellit suojaavat yleissitovuuden kautta vain pientä osaa palkansaajista.
Haja-asutusalueilla yritysten toiminta on kalliimpaa ja siksi niiden palkanmaksukyky samasta työstä on pienempi kuin kaupungeissa. Voi käydä niin, että työstä, jossa kaupungissa pystytään maksamaan työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa, ei voida maksaa sitä syrjemmällä. Tällöin olisi sekä työntekijän, yrityksen että paikallisen kunnan kannalta onnellista, että palkka voisi alittaa sopimusten mukaisen palkan. Jos vähimmäispalkka on 1800 euroa ja yritys pystyy maksamaan haja-asutusalueella vain 1600 euroa, työntekijän olisi edullisempaa hyväksyä tuo alempi palkka kuin muuttaa kaupunkiin tekemään työtä 1800 eurolla ja maksamaan asumisesta 500 euroa kuussa enemmän. Eräänlainen hidden agenda tässä on pakottaa muuttamaan taloudellisen tehokkuuden nimissä kaupunkeihin, mutta voi kysyä, onko tämä tehokasta, kun on pulaa asunnoista. Tästä emme kuitenkaan tehneet Juhanan kanssa suositusta vaan tyydyimme mainitsemaan asiasta.
Olisi paljon parempi, jos sovittaisiin korkeammista palkoista kaupungeissa. Tämä olisi parempaa aluepolitiikkaa ja se olisi myös oikeudenmukaisempaa, koska asumismenot kaupungeissa ovat korkeammat. Useimmilla aloilla näin onkin käytännössä, mutta ei kaikilla.
Kuulostaa sosiaalisesti hyvältä, että sellaisellekin työnhakijalle, jolla on jokin handicap työkyvyssään, pitää maksaa samaa palkkaa kuin sataprosenttiselle työntekijälle, mutta tämä voi kääntyä myös huono-osaisia vastaan, koska nämä eivät saa kompensoida huonompaa työkykyään alemmalla palkalla, jolloin he häviävät työnhaussa aina. ”Esimerkiksi vaatimus maksaa maahanmuuttajille samaa palkkaa kuin syntyperäisille suomalaisille on sosiaalisesti ylevä, mutta heikentää maahanmuuttajien työllisyyttä, sillä onhan suomea äidinkielenään puhuvan mutkattomampi palkattava kuin huonosti suomea puhuva” (Lainaus raportistamme). Kun palkansaajajärjestöt vaativat tiukasti, ettei maahanmuuttajia saa palkata alemmalla palkalla, kumpaa he suojelevat, maahanmuuttajaa riistolta vain kotimaista työvoimaa kilpailulta?
Me emme kuitenkaan esittäneet maahanmuuttajille alempaa palkkaa vaan automaattista pientä työnantajalle maksettavaa palkkatukea.
Odekin elää vielä 50-lukua.
Kyllä se maaseutu tyhjeni jo 60–70-luvuilla ja ihmiset muutivat taajamiin. Teimme vielä 70-ja 80-luvuilla savujen laskentaa, mutta kun asuntoja/tilaajia taajamien ulkopuolella oli vähän niin ei niiden lukua kannattanut enää seurata.
Käytännössä taajamien ulkopuolella asuu kokoaikaisesti vähän ihmisiä,ja nekin ikääntyneitä joten ei sieltä suurta työvoimapotentiaalia löydä.
Ja työmatkat on tehtävä omalla autolla ja matkaa tulee helpsoti 100–200 km edestakaisin.
On se tuo työmatka-autoilukin kulu eikä aivan pieni.
Toinen kysymys on kannattaako tukea työtä, jonka lisäarvolla ei ole merkitystä yhteiskunnan kananlta .
Odella ja Juhanlla on lipsahtanut näpertelyn puolelle ellei ole tarkoitus rakentaa uutta paarialuokkaa.
Ode ja Juhan nakertavat tahallaan pohja pois työehtospimuksilta.
Virkamiehet ovat tässä pelisä turvassa kun järjestäytymisatse on korkea eikä niiden sopimusten yleissitovuutta voida kyseenalaistaa kattavuuden puutteella
Eduskunnassa kepulaiset yrittävät inttää, että kehä kolmosen ulkopuolellakin olisi elämää. Täytynee käydä joskus itse katsomassa…
Voisi taas sadannen kerran tämän blogin historiassa mainita sen paremman ja yksinkertaisemman vaihtoehdon ammattiliitoille: täysin vapaat palkat ja perustulo suojaamaan työntekijöitä riistolta.
Yleissitova minimipalkka on perusteltua niin kauan kun Suomen naapurimaiden, lähinnä Viron, palkaataso on paljon alempi kuin Suomen. Esimerkiksi rakennusala on ajettu kuralle monessa suhteessa. Suomalaiset rakennusmiehet ovat käytännössä alalta kadonneet halpatyövoiman tieltä. Hapatyövoiman käyttö näkyy rakentamisen laadussa. Pitkät ketjutukset vaikeuttavat laadun valvontaa ja vastuukysymyksiä.
Rakentamisen tai asutojen hinnoissa halpa työvoima ei kuitenkaan näy.
P.S. Virolaiset hammaslääkärit sen sijaan toivotan tervetulleksi Suomeen. Hampaan paikkaaminen sellaisella maksoi vähemmän kun pelkkä kätteleminen Mehiläisen hammaslääkärillä.
Onko tämä sinun fiilistelyäsi, vai onko tästä jotain oikeaa tutkimustietoa? Jos jälkimmäistä, niin se tutkimus olisi hyvin mielenkiintoista lukea.
Duh, kumpaakohan suomalaiset palkansaajajärjestöt edustavat, suomalaisia palkansaajia vai maahanmuuttajia?
Ja tästähän ne palkansaajajärjestöt varmaan ovatkin innoissaan, että ulkomaalaisen työvoiman kilpailua oikein suositaan. Onko tällainen muuten edes EU:n lakien mukaista? EU kieltää kotimaan työvoiman suosimisen, mutta tuntuisi oudolta, jos se sallisi vastakkaisen touhun.
Tämä voisi aiheuttaa myös mielenkiintoisia tilanteita, kun ulkomaille (EU:n alueelle) muuttanut suomalainen pohtisi takaisinmuuttoa. Hän siis saisi tuollaisen lisäedun työmarkkinoilla kilpaillessaan, jos ei olisi Suomen kansalainen. Niinpä jos hän olisi hankkinut sen asuinmaansa kansalaisuuden, hänen kannattaisi periaatteessa luopua Suomen kansalaisuudestaan ennen paluutaan Suomeen!
Itse sanoisin, että kaikella tällaisella näpertelyllä ongelmien korjaaminen johtaa yleensä suurempiin ongelmiin kuin se, mitä alunperin koitettiin korjata.
Näen tässä kaksi parempaa ratkaisua. Ensinnäkin tarkastetaan, että mitä tieteellisellä tutkimuksella on oikeasti saatu selville yleissitovien palkkojen ja onnellisuuden yhteydestä. Jos tämä yhteys on oikeasti todettu, niin sitten minusta yleissitovat palkat voi ulottaa ihan hyvin ulkomaalaisiinkin. Jos tätä yhteyttä ei oikeasti ole missään muualla kuin tiettyjen tahojen propagandassa, niin koko yleissitova systeemi olisi syytä romuttaa.
Samuli.
Tuo meidän esityksemme pienestä palkkatuesta humanitaariselle maahanmuutolle oli minun virheeni. En nimittäin ollut ottanut selville, onko tällainen jo. On. Paitse että kun me esitimme noin 300 euron tukea, TEM maksaa 700 euroa. Se on rajattu henkilöihin, joille on tehty kotoutussuunnitelma. Se ei siis koske kaikkia ulkomaalaisia, mikä olisikin väärin, vaan ainoastaan humanitaarisin perustein maahan tulleita, joita kohtaa Suomella yhteiskuntana on tiettyjä velvoitteita joka tapauksessa.
Toki Kehä III ulkopuolellakin on elämää, mutta ihmiset asuvat sielläkin taajamissa.
Aikoinaan porojen perässä kulkeneet saamelaisetkin houkuteltiin pois metsistä ja tuntureilta tarjoamalla porotila ja moderni talo maalikylästä.
Ja kyllä se asuminen maksaa Kehä III ulkopuolellakin, samat mukavuudet on noissa porotilojen taloissa kuin on Kehä III sisäpuolen helsinkiläiselläkin.
Ei ole enää savupirttejä .Eikä pirtissä istuta karvalakki korvilla ja huopasaappaat jalassa vaan samoissa lämpötiloissa kuin hesalainenkin.
Ja muut kulut ovat korkeammat: Työmatkat voivat olla satoja km .Polttoaine on kalliimpaa.Ruoka on kalliimpaa Asumisen käyttökulut ovat kalliimpia, sillä sähkönsiirron kulut ovat korkeampia.
On aika rohkea päätelmä, että kun asunnon saa halvemmalla, niin voi vetää johtopäätelmän, että elämä maaseudulla olisi ilmaista
Suomessa on noin 85 seutukuntaa, joista noin 20 on kasvavia ja loput muuttotappioalueita. Tuo puuttuvien työpaikkojen ongelma koskee kaikkia noita väestöä menettäviä seutukuntia.
Eihän tukea välttämättä tarvita, jos työsuhde syntyy minimipalkkaa alemmalla palkalla. Paljon enemmän tukea tarvitaan jos työsuhdetta ei synny.
Eli röyhkeimmille parasta palkkaa ja hiljaisille, hyvin kasvatetuille huonointa.
Niinhän se menee nytkin, mutta aika iljettävää olisi, jos yhteiskunta ryhtyisi täysin avoimesti suosimaan röyhkeyttä.
Voin lainata autoa, niin pääsee notkeammin
-toisen tai kolmannen kerran:voisiko blogin pitäjä tutustua Tesseihin,niin aukenisi kuinka pieniä palkkoja on niitten perusteella mahdollisuus maksaa.
eritoten nuorille.
ja sen jälkeen tuotte julkisuuten niitä työnantajia jotka kertovat/valittavat että tessien minimipalkat ovat este palkkaamiselle.
mutta ei,kun palkkoja on saatava alemmaksi jne jne.…
tärkeintä tuntuu olevan että yhteisöveroa(=firman puhdas voitto) alennetaan että firmoilla on varaa “palkata“lisää porukkaa.
jos keskittyisitte siihen että firmat voisivat tehdä sitä yhteisöveroa;sähkön hinta alas,työn sivukulut alas,rikkidirektiivit etc,päästökauppa etc..
Kukas sitä on ilmaiseksi väittänyt — mutta halvempaa se kyllä on.
Halvin asumismuoto on omakotitalo ja jos vielä tontin saa puoli ilmaiseksi (tai jopa kokonaan ilmaiseksi) niin kyllä sillä pääkaupunkiseudun kerrostalokaksioon verrattuna melko pienillä kuluilla pääsee — vaikka työmatka olisi pitkäkin.
Hyvin paljon ongelmaa poistuu tulevan apokalyptisen energia- ja ruokapulan myötä.
Osmo: “Haja-asutusalueilla yritysten toiminta on kalliimpaa ja siksi niiden palkanmaksukyky samasta työstä on pienempi kuin kaupungeissa. Voi käydä niin, että työstä, jossa kaupungissa pystytään maksamaan työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa, ei voida maksaa sitä syrjemmällä.”
Paitsi että haja-asutusalueilla yritysten toiminta on halvempaa…
mutta harvoin silti siellä parempaa palkkaa maksetaan.
Osmo: “Siksi palkkaeroosion estäminen kartellilla ilmeisesti johtaa pääsääntöisesti onnellisempaan yhteiskuntaan. On kuitenkin tapauksia, joissa vähimmäispalkoista on selvää haittaa.”
No, käsittääkseni Thatcherin Iso-Britanniassa vähimmäispalkkojen poistamista kokeiltiin ja liberalistit hurrasivat talousihmeelle, mutta eipä ole huippukunnossa Britannia tällä hetkellä. Liian aikaista sanoa?
“Hyödykkeitä myytäessä kartellit ovat melkein aina haitallisia, mutta palkka on kovin erilainen hinta kuin tavaroiden hinnat. Siksi palkkaeroosion estäminen kartellilla ilmeisesti johtaa pääsääntöisesti onnellisempaan yhteiskuntaan”.
Niinpä, onnellisempaan ja ihmis- ja työehto-oikeuksia kunnioittavampaan yhteiskuntaan, mutta miksi emme vaadi parantamaan näitä oikeuksia halpatyömaissa,
vaan haluamme heikentää meidän työehtojamme vastaamaan heidän orjatyöehtojaan.
Oletko Osmo sitä mieltä, että nykyinen tila jossa maailmassa on enemmän orjatyöhön rinnastettavaa työvoiman hyödyntämistä kuin milloinkaan maailmanhistoriassa aiemmin on väistämätön ja peruuttamaton tila jota ei voida muuttaa?
Jos näin on, silloin meillä ei tuo 20%:n palkanalennus tule riittämään mihinkään, vaan se on vasta ensiaskel.
Hassua on myös se, että aina haetaan tuo veroporkkana, vaikka nykyisilläkään verotuloilla ei voida palveluja taata.
Uskomatonta on myös, mitan ns. ammattiyhdistysväki vaatii ensimmäisenä vetotuksen keventämistä kun palkankorotusvaatimukset tyrmätään.
Parikymmentä vuotta on jo yksityisenkin puolen palkankorotukset maksettu osittain verovaroista, ilmankos kassa paustaa tyhjyyttään ja leilkauslistoja suunnitellaan.
Olet oikeassa, että muutamat elinkustannuslajit ovat maalla korkeammat kuin Helsingissä, mutta pistät mutkia turhan suoriksi.
Maaseututaajamissa ja varsinkin niiden ulkopuollella asuvat tyytyvät paljon matalampaan materiaaliseen elintasoon kuin kehä III sisäpuolella. Kiinnostus ja arvot ovat muualla.
Tavallisen terveen ihmisen elämisen kustannukset ovat siellä selvästi matalammat kuin Helsingissä. Hän saattaisi tulla aivan hyvin toimeen myös minimipalkkaa pienemmällä palkalla.
Miksi kukaan työnantaja maksaisi enää siinä tilanteessa röyhkeyden mukaan? Jos tilalle saa kunnollisenkin. Varsinkaan jos kukaan muu ei halua työskennellä sen röyhkeän kanssa.
Jotain olisi hyvä kokeilla, koska nykyinen järjestelmä passivoi, eikä pienillä palkoilla tule toimeen.
Jos olet työtön, sinun ei kannata ottaa vastaan työtä, jos siitä saatava nettopalkka on pienempi kuin saamasi työttömyyskorvaus nettona.
Esimerkiksi työmarkkinatuki on nettona n. 520 euroa. Jos teet edes yhden tunnin työtä, joudut tarveharkintaan, joka kestää helposti useita viikkoja, jopa kuukauden.
Jokainen ymmärtää, että tässä vaiheessa työttömän laskut menee kohti perintää ja kasvavat korkoja päivä päivältä, koska rahaa makseta ennen päätöstä ja työstä saatava palkka ei riitä niiden maksuun.
Käytännössä pienipalkkaisissa töissä on saatava täydet tunnit, jotta työttömän, joka saa työmarkkinatukea ja asumistukea, kannattaa mennä töihin.
Sitten jos vielä satut pääsemään töihin, sanotaan vaikka 1400 euron kuukausipalkalla niin siitä jää se nippanappa tonni käteen.
Ollakko kotona ja saada vaikka 700 nettona tekemättä mitään, vai mennäkkö töihin täysillä tunneilla ja saada pari satasta lisää?
Eikä sillä tonnilla oikein elä sen paremmin kuin tuilla.
Järjestelmä ei vain yksinkertaisesti toimi. Sen pitäisi olla sellainen, että se kannustaisi tekemään työtä vaikka edes päivän viikossa.
Kyseenalaistan myös tuloverotuksen tarpeellisuuden, koska suurin osa veroista mitä maksamme menee välillisten tasaverojen kautta. Jos tuloverotusta ei kokonaan hävitetä niin ainakin alimmista palkkaluokista sen voisi poistaa kokonaan.
Sitä paitsi tuloveron keräämiseen, mätkyihin ja palautuksiin tarvitaan järjestelmä, joka varmasti nielee euron jos toisenkin.
Maksan kaupan kassalla aivan saman verran veroja kuin Walhrooskin. Mikä tuloverotuksesta tekee erilaisen?
Sen tuotto valtiolle on kuitenkin alle 10% valtion verotuloista, jos muistan oikein. Eikö tämä summa olisi viisaampi kierrättää yritysten kautta?
Perustulo on kokeilemisen arvoinen asia ja verotustakin pitäisi kyetä uudistamaan rankalla kädellä.
Älä pilaa Oden fantasiaa. Muutama aika sitten Ode teki ilmeisesti yhden edestakaisen matkan Sysmään kuntaselvittäjäksi. Tuo reissu teki Odesta työmatka-autoilun ehdottoman auktoriteetin, verovapaan km-korvauksen auktoriteetin, ym, ym.
Olisi sääli, jos fantasia saisi vaikutteista todellisuudesta.
Eiköhän mahdollisista velvoitteista ole suurin osa lunastettu jo siinä vaiheessa kun heille on myönnetty turvapaikka ja mahdollisuus uuteen elämään hyvinvointivaltiossa suojassa vainolta ja kidutukselta.
Ja olisi vaihteeksi hauska kuulla miten yhteiskunnan velvollisuuksien lisäksi on myös yksilöiden velvollisuuksia… Kun ei se anonyymi raskautettu yhteiskuntaparka ehdi ja jaksa näköjään ihan kaikkea yksin tehdä.
Tuo meidän esityksemme pienestä palkkatuesta humanitaariselle maahanmuutolle oli minun virheeni. En nimittäin ollut ottanut selville, onko tällainen jo. On. Paitse että kun me esitimme noin 300 euron tukea, TEM maksaa 700 euroa. Se on rajattu henkilöihin, joille on tehty kotoutussuunnitelma. Se ei siis koske kaikkia ulkomaalaisia, mikä olisikin väärin, vaan ainoastaan humanitaarisin perustein maahan tulleita, joita kohtaa Suomella yhteiskuntana on tiettyjä velvoitteita joka tapauksessa.
Niin, todellisuudessa laki kotoutumissuunnitelmasta on seuraava: Oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja kotoutumissuunnitelman kesto
Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työtön työnhakija tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. (28.12.2012/919)
eli kotoutumissuunnitelma tehdään myös monille muille kuin humanitäärisistä syistä maahan tulleille maahanmuuttajille, esimerkiksi suomalaisten puolisoiksi tulleille.
Meidän ei kannattaisi antaa tekohengitystä uudenlaisen matalapalkkatuen muodossa sellaisille yrityksille, joiden pitääkin luovan tuhon mekanismien mukaan kuolla pois Suomesta.
Ymmärrän sen, että on ihmisryhmiä, joille pitää pystyä tarjoamaan matalapalkkatöitä ja että näistä töistä on nyt pula. Jotain rajoitettuja täsmätoimia kannattaa tehdä asian hyväksi. Mutta painopisteen on oltava hyväpalkkaisten uusien kasvualojen työpaikkojen synnyttämisessä.
Pitää muistaa, että haittojen vastapainona yleissitovat työehtosopimukset ja vähimmäispalkat tukevat yhteiskunnan kehitystä. Ne kiihdyttävät luovaa tuhoa pudottamalla heikoimpia yrityksiä pois markkinoilta. Tietenkin ikävänä puolena tästä seuraa työttömyyttä.
On hyvä, että kaikki uudet työttömät eivät heti ryntää ottamaan tuettuja matalapalkkatöitä. On myös yhteiskunnan kannalta järkevää, että työttömät pyrkivät löytämään työpaikan, joissa heidän kykynsä ja vahvuutensa käytetään mahdollisimman hyvin hyödyksi. Ja sellaisen työpaikan löytäminen ei aina onnistu nopeasti.
Tapio:“Maaseututaajamissa ja varsinkin niiden ulkopuollella asuvat tyytyvät paljon matalampaan materiaaliseen elintasoon kuin kehä III sisäpuolella. Kiinnostus ja arvot ovat muualla.” — Eli varsinainen ongelma onkin Helsinkiläisten omituinen vimma kuluttaa. Miksi muiden pitäisi tästä kärsiä pienempinä palkkoina?
Nyt taitaa olla puheena enimmäkseen tilanteet joissa loppuelämäkään ei riitä siihen. Eli se hieno “luova tuho” onkin yritysten sijasta tiputtanut heikoimpia ihmisiä pois markkinoilta.
Vanhaa sanontaa muunnellakseni: emme tule toimeen pelkästään koodaamalla toisillemme mobiiliplatformeja.
Tottahan tämä, siis liberalististen talousoppien mukaan.
Mutta kuka päättää yritysten tappamisesta?
On se aika paljon terveemmässä kunnossa kuin ennen Thatcheria. Maggieta vihataan, mutta eivätpä työväenpuolueen hallitukset sen jälkeen politiikaka muuttaneet; sielläkin poliittinen keskustelu on taantunut tribalismiksi.
Suomessahan oli ennen käytössä kuntien luokitus elinkustannusten kalleuden mukaan ja valtion palkoissa oli eroja sen mukaan. Myös syrjäseutulisä oli käytössä. Nämä lait lienee nykyään kumottu. Olisiko ne sitten syytä ottaa uudelleen käyttöön?
Kyllä jonkintasoista elämää on noiden 20 mainitsemasi seutukunnan ulkopuollellakin. Tervetuloa vaan katsomaan!
Emmekö? Viimeisten parin vuosikymmenen aikana maailmankaupan vapautuminen on nostanut miljardeja ihmisiä köyhyydestä. Samaan aikaan kehittelemme pikku skandaaleja siitä, että henkkamaukan tehtaissa Bangladeshissa työolot ovat huonommat kuin täällä.
Iso kuva kuitenkin on, että köyhyyden vähentäminen maailmassa on onnistunut paremmin kuin kukaan osasi olettaa, kuten vaikkapa Visti osuvasti muotoilee.
“Jos olet työtön, sinun ei kannata ottaa vastaan työtä, jos siitä saatava nettopalkka on pienempi kuin saamasi työttömyyskorvaus nettona”
Keskimäärin ansiosidonnainen on n 1300 euroa .
Päivärhan verotus on korkeampi kuin palkan , pienissä tuloissa jopa 15 % yksikköä
Niinpä tuo vastaa jotain 1100 euron palkkaa eli harvoin työttömyysturva on työllistymisen este
Korkeimmatkin todelliset päivrahat vastaavat reilusti alle 2000 euron kk palkkaa
Eli jollekin toimitusjohtajalle päiväraha voi olla este
OS: “Haja-asutusalueilla yritysten toiminta on kalliimpaa ja siksi niiden palkanmaksukyky samasta työstä on pienempi kuin kaupungeissa”.
Onko tätä tutkittu? Puhutaanko nyt vanhan ja jo suurelta osin kadonneen savupiipputeollisuuden vai esim. uuden palvelutuotannon (“elämysteollisuuden”) toiminnasta?
Yleisesti ottaen riippuu kai aika paljon toimialasta, työvoiman saatavuudesta, asiakaskunnan rakenteesta, yrityksen koosta, sijainnista suhteessa asutuskeskuksiin ja tie- ja rataverkkoon, maan hinnasta, yritystuista, tietoliikenne- ja logistiikkajärjestelyistä yms. miten on asian laita.
Uskoisin, että esim. green care ‑yrittäjälle tai sahurille on huomattavasti edullisempaa toimia haja-asutusalueella kuin vaikkapa Helsingissä.
Varsinkin tietotekniikan kehitys tekee monille muillekin yrittäjille haja-asutusalueista yhä houkuttelevampia sijoittumiskohteita. — Ellei sitten tätä sijoittumista estetä pakkotoimenpitein, kuten kaavoituksen avulla. Ja näinhän juuri nykyään näytetään toimivan.
Englannissa on edelleen vähimmäispalkka kuten on lähes kaikissa valtioissa.Suomi on harvoja poikkeuksia, joissa minimipalkka ei ole.
Meillä minimipalkkaa määrittää käystännössä orjuuden kieltävä laki, työehtosopimukset kun eivät kata kaikkia
Ilmeisesti halutaan lopettaa orjuuden kieltävä laki ?
Ebglannissa minimipalkka on 1264 euroa kuussa, Ranskassa 1430,Luxemburg 1874, Belgia 1530, Hollanti,1469.
Korrelaatio on heikko työttömyyden suhteen esim Hollanti 6 % Luxemburg 5,3 %, Englanti 7,7 %
Jos katsoo eri alueiden elinkeinorakenteita, tältähän se näyttää. Helsingissä on varsin vähän paperitehtaita, maatiloja, vuokramökkejä tai tunturivaelluksia tarjoavia elämysmatkailuyrityksiä. Samoin esimerkiksi yksikertaista kokoonpanotyötä tekevät yritykset ja alihankintakonepajat viihtyvät useimmiten suurimpien taajamien ulkopuolella.
Lähtökohtaisesti haja-asutusalueella ehkä joitakin matkustus- ja logistiikkakiemuroita lukuunottamatta ihan kaikki on halvempaa yrittäjälle. Toimitilakustannukset ovat pieniä, samalla tavalla koulutetun työvoiman palkkataso on alempi. Lisäksi erilaisia aluetukia ja jopa paikallisia tukia on saatavilla haja-asutusalueelle.
Haja-asutusalueelta ei puutu kuin yksi ainoa työnantajalle tärkeä asia. Asiantuntijatyövoima.
Mielenkiintoinen näkemys. Suurin osa haja-asutusalueen kunnista kai yrittää kaikin voimin saada yritystoimintaa alueelleen, joten tuo väite vaatisi vähän aukikirjoittamista.
Poliittiset realiteetit kääntänevät asian niin, että minimipalkka seuraa työllisyyttä. Jos työttömyys on vähäistä, on poliittisesti helppoa nostaa minimipalkkaa, koska sillä ei ole kenellekään suurta vaikutusta.
Toisin sanoen kausaliteetti menee työttömyysluvuista minimipalkkaan päin, jolloin minimipalkan muutosten vaikutusta ei voi päätellä korrelaatiosta.
Lisäksi tässä vertailussa pitää aina katsoa myös työntekijävirtoja. Jos työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen on suurta, yksittäisen maan toimenpiteet saattavat näkyä työntekijävirroissa (työllisyys/työttömyys kompensoituu). Tässäkin on isoja maakohtaisia eroja.
En tahdo häiriköidä, mutta muistaakseni olen aikaisemminkin muistuttanut ns. harmaan talouden toimivuudesta näissäkin asioissa.
Työmarkkinaneuvotteluissa EK tarjoaa 0 % korotusta keskitetyssä ratkaisussa ja työntekijäpuoli vaatii vähintään 1 %. Mitä, jos korotettaisiin palkkoja muuttovoittoalueilla vähintään tuolla 1 %:lla ja jätettäisiin muuttotappioalueilla palkat ennalleen? Näin kompensoitaisiin kasvukeskusten kohonneita asumiskuluja ja hillittäisiin marginaalisesti muuttamisen pakkoa ja asuntopulan kärjistymistä.
OS: “Haja-asutusalueilla yritysten toiminta on kalliimpaa ja siksi niiden palkanmaksukyky samasta työstä on pienempi kuin kaupungeissa”.
En todellakaan näe mitään syytä, miksi esim. kaluste‑, konepaja‑, tai puunjalostusteollisuuden toiminta olisi maalla kalliimpaa. Itse asiassa näistä tehtaista yli 95% on Helsingin ulkopuolella. Maalla on mm. maapohja halvempaa, raaka-ainelähteet lähellä ja energiaa saatavissa.
En todellakaan näe mitään syytä, miksi esim. kaluste‑, konepaja‑, tai puunjalostusteollisuuden toiminta olisi maalla kalliimpaa. Itse asiassa näistä tehtaista yli 95% on Helsingin ulkopuolella. Maalla on mm. maapohja halvempaa, raaka-ainelähteet lähellä ja energiaa saatavissa.
Logistiikka, ulkoiset palvelut ym.
Suosittele: 0
Hylkää | Vastaa | Pikamuokkaus | Muokkaa | History | Roskaposti | Trash
Ja kuten tässä totesit, ne ovatkin jo maalla eivätkä pyri Helsinkiin nytkään.
Jos ko. yritysten pitäisi maksaa pääkaupunkiseudun palkka- ja muun kustannustason mukaisesti, ne pääosin pistäisivät pillit pussiin kilpailun edessä. Ja jos taas ne saisivat syystä tai toisesta työvoimansa halvemmalla kuin nyt, niiden toimintaedellytykset olisivat nykyistä paremmat kilpailutilanteessa.
Ja toki tässä on vielä eroja eri alojen välillä. Raskas teollisuus on pääosin hyvin investointivaltaista teollisuutta, jolloin henkilöstökustannukset ovat ratkaisevassa osassa harvoin. Palkkojen alentaminen voisi estää siirtää paperitehtaan sulkemisen toiselle paikkakunnalle, mutta ei se loisi lisää työpaikkoja paikkakunnalle.
Matalapalkka-asiaa ei kuitenkaan pidä katsoa olemassaolevien työpaikkojen ja yritysten kannalta, vaan niiden työpaikkojen ja yritysten kannalta, joita nykyistä alempi kustannustaso voisi synnyttää. Ja tässä vertailussa todella on niin, että kaupungeissa palkkaminimin hävittäminen ei toisi juurikaan lisää teollisia työpaikkoja. Maaseudulla niin voisikin välillä käydäkin, kun kilpailu ulkomaiden kanssa olisi tasaväkisempää.
Työnantajat ovat kysyneet TE-virastosta paljonko tulisi maksaa palkkaa ja TE on vastannut (lyhennettynä):
“…
Ellei näitäkään ole, suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Palkan tulee tämän mukaan olla vähintään 1103 euroa kuukaudessa (v. 2012).”
Lähde:
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/08_tyonantajat_kysyvat/index.jsp
» En todellakaan näe mitään syytä, miksi esim. kaluste‑, konepaja‑, tai puunjalostusteollisuuden toiminta olisi maalla kalliimpaa. Itse asiassa näistä tehtaista yli 95% on Helsingin ulkopuolella. Maalla on mm. maapohja halvempaa, raaka-ainelähteet lähellä ja energiaa saatavissa.
> Logistiikka, ulkoiset palvelut ym.
Erilaisia just näiden alojen yrityksiä maalla nähneenä nyt ja menneisyydessä epäilen noita vaikeuksia. Teollisuusalueet maaseudulla on oman kokemuksen mukaan lähellä taajamaa, jossa on palveluita. Toinen asia on, että ei niitä palveluita niin tarvita, kun itse osataan. Taajamassa voi käydä syömässä, mutta voi se asia olla muutenkin järjestetty. Teollisuusalueiden lähellä on valtatie, ja kyllä se rekka siellä kulkee, jopa paremmin kuin Helsingin keskustassa. Tarvittava materiaali kulkee maalle yhtä hyvin kuin muuallekin, ja välineetkin saadaan ostettua jopa netitse. Puutuotteita (huonekaluja yms.), paljeovia yms. on valmistettu, voitolla.
OS: “En todellakaan näe mitään syytä, miksi esim. kaluste‑, konepaja‑, tai puunjalostusteollisuuden toiminta olisi maalla kalliimpaa.”
Mutta viestiketjun alussa totesit: “Haja-asutusalueilla yritysten toiminta on kalliimpaa ja siksi niiden palkanmaksukyky samasta työstä on pienempi kuin kaupungeissa”. Keskustelu lähti tästä käyntiin.
Viherinssi: “Mielenkiintoinen näkemys. Suurin osa haja-asutusalueen kunnista kai yrittää kaikin voimin saada yritystoimintaa alueelleen, joten tuo väite vaatisi vähän aukikirjoittamista.”
Kunnat näin varmaan (yleensä) toimi(si)vatkin. Viittaan tällä kuitenkin esim. ely-keskusten suunnittelutarveratkaisuja koskeviin lausuntoihin, joissa viesti on usein se, että rakentaminen taajamien ulkopuolelle ei ole sallittua tai ainakin se on moitittavaa.
Auletutkijoiden mukaan teollisuus sijoittuu lähelle raaka-aineita tai asiakkaita. Kierrätyspaperin käytön lisääntyessä paperiteollisuus muuttaa kohti asiakkaita, mikä lienee tiedetty noin vuosikymmenen ajan.
Tällä vuosituhannella lienee jokseenkin järjestöntä, että Helsingissä on telakka. Jopa turuss maa-alue on tuottavampi sijoitus kuin itse telakka.
Palkkaliukumilla on kompensoitu aluekohtaisia eroja, mutta koska eteenkään Kunta-TES ei niitä tunne julkinen sektori on entistä pahemmassa lirissä.
Tällä kerrroksella julkisen sektorin palkkoja olisi lähinnä alennettava ja vientiteollisuuden palkkoja hieman nostettava, jotta tuottavuuden muutos huomioitaisiin.
Koulutettujen ja osaavien ihmisten näkökulmasta taas maaseudulla on saatava enemmän palkkaa, koska perheestä vain yksi koulutettu työllistyy toisin kuin kasvukeskuksissa.
Syvän maaseudun ongelma on työvoiman puute, työikäistä väestöä Kepulandiassa on vähän.
Jo 60–70-lukujen muuutto vei pohjan taloudelta ja näivettyminen vain jatkuu
Esim Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus antaa Kainuun työvoimaksi 36000 ja työllisiksi 33000
Asukkaita on kuitenkin 81000.
Eipä tällaiseen ympäristöön juuri yritystoimintaa siirry vaikka työvoimaa yritetään lisätä ja alueen houkuttelevuutta parantaa 63–70-vuotiaalla työvoimalla.
Kun ennuste nuorten määrästä on katastrofaalinen ei yritystoimintaa alueille muuta eikä sitä synny.
Eipä taida ELY-keskuskaan edellyttää teollisuuslaitoksen sijoittumista kaupunkien keskustoihin? Eikä moiti, jos ne ovat ulkopuolella.
Kauppa“paratiisit” eri asia.
Kyllä on. 3/4 tämän maan asukkaista asuu Kehä III:n ulkopuolella, ja taitaa näin olla vielä kehä IV:kin ulkopuolella.
Löytyisikö tästä jotain esimerkkiä, jossa ELY-keskus olisi suositellut, että tuotantolaitosta ei tulisi rakentaa taajaman ulkopuolelle?
Oikeasti järjetöntä on tietysti se, että jonkin maa-alueen sanotaan tuottavan jotakin. Eipä tuota, ei edes viljelyskäytössä ilman ihmisen tuotantopanosta.
Kyllä sitä työvoimaakin sitten lopulta saadaan, jos on kannattavaa yritystoimintaa. Esimerkkinä vaikka Närpiö johon on tullut työvoimaa Hollannista asti. Olennaista on järkevä yritystoiminta, jota on paljon esim. Pohjanmaalla. Työttömyysluvut ovat maan pienimpiä ja elinkeinoelämä monipuolista. Toivottavasti vihreät eivät sitäkin torppaa.
JTS
“Palkkaliukumilla on kompensoitu aluekohtaisia eroja, mutta koska eteenkään Kunta-TES ei niitä tunne julkinen sektori on entistä pahemmassa lirissä.”
Mitä tuo lause tarkoittaa? Eihän muillakaan aloilla ole kielletty maksamasta yli TES:in määrittämän minimipalkan. Jos jonkinlaisesta työvoimasta on pulaa, niinkuin yleensä on, on aivan normaalia maksaa yli TES:in.
“Tällä kerrroksella julkisen sektorin palkkoja olisi lähinnä alennettava ja vientiteollisuuden palkkoja hieman nostettava, jotta tuottavuuden muutos huomioitaisiin.”
Kauppatase on ennätyksellisen alijäämäinen ja teollisuustuotanto laskee. Aika huono on tuottavuuden kehitys vientisektorilla kokonaisuutena.
Eliniänodote kasvaa, siis terveydenhuolto toimii. Pisa-tulokset ovat edelleen korkeita ja valtion luottoluokitus AAA. Armeija on ennaltaehkäissyt hyökkäykset maatamme kohtaan- -> Julkisen sektorin työntekijät ovat hoitaneet työnsä tuloksellisesti
(effectively).
–sen sijaan aiemmin sankarillinen vientiteollisuus sakkaa. Tämä johtuu paljolti tuotekehityksen laiminlyönneistä taloudellisesti hyvinä aikoina. Vientiteollisuus on keskittynyt liikaa tehokkuteen (efficiency), uusien tuotteiden kehittämisen kustannuksella, jolloin olemme siirtyneet high-tech maasta bulkkituotannon suuntaan. Tämä on kvartaalikapitalismin kauden surullinen seuraus.
Närpiö kuuluu Etelä-Pohjanmaahan ja työttömyys oli siellä Tilastokeskuksen mukaan 2012 7 % eli se oli maan keskiarvoa.
Eli ei mitään työvoimapula-aluetta.
Selvästi keskiarvoa korkeampia lukuja on itä-ja pohjois-Suomessa.
Työvoimapulan syy on useimmiten, että hakijat eivät kelpaa työnantajalle.
Tarjokkaita kyllä on
Mua jotenkin ärsyttää, kun kaikki eivät tajua kuinka huonopalkkaisia töitä ihmiset tekävätkään, Suomessakin. Ilmeisesti liian hyväosaista porukkaa. Ainakin itse olen ennen koulutusta vastaavan työn löytymistä 2000-luvulla tehnyt useita täyspäiväisiä töitä, joissa käteen jäävä kuukausiansio on ollut tonnin luokkaa. Puhumattakaan provisiopalkkaisista duuneista tai osa-aikaisemmista, joissa tuntimäärä (=palkka) saattaa vaihdella viikoittain. Okei, omista kokemuksistanikin on osista jo melkein 10 vuotta aikaa… mutta silti.
Useat täyspäiväset työt (vuosina 2005–2007)teollisuuden kokoonpano- tai varastohommissa tarjosivat minulle noin 7–9 eur/h, mistä tulee reilu tonni kuussa. Alhaisin tuntipalkka oli btw työvoimatoimiston omalla henkilöstövuokrauksella 😀
Mäkkärissä olin vuonna 2004, sieltä sai töitä 30h/viikko, palkka oli 6,48eur/h aloittelijalle. Tästä kertyi noin 770eur/kk.
Opiskelijana (v2004-2005)tein myös puhelinmyyntiä provisiopalkalla. Pienestä kaupungista kun ei löytynyt paljon sopivia hommia. 6h päivässä, tienasin noin 300eur/kk. Opintotukea en enää saanut, koska säännönmukainen opiskeluaika oli jo ohi enkä tehnyt opintosuorituksia, mutta en ollut vielä valmistunut. Mistään ei saanut tukia, koska olin opiskelija, ja elin tuolla 300 eurolla kuussa (vuokra oli 300eur,onneksi äiti antoi vähän ruokarahaa). Kiirehdin valmistumistani, jotta pääsisin työttömäksi 😀 Valmistumisen jälkeen irtisanouduin, ja hankkiuduin peruspäivärahalle(+asumistuki), joka oli useamman satasen enemmän kuin palkka aiemmin.
Silti nuo vuodet olivat elämäni hauskimpia, ja pärjäsin hyvin. Vähään kun olin tottunut.
Pointtini on, että sosiaaliturva todellakin kilpailee monien duunien kanssa. Ja monet työt jäävät tekemättä, jos palkkojen pitää olla korkeammat. Ja toisaalta, vähälläkin pärjää, kun on täysjärkinen 😀 ja elämänhallinta kunnossa.
Lisäkuriositeettina voin kertoa, että ainakin tuolloin ennen vuokratyöpaikoista irtisanoutuessa ei saanut karenssia(työtodistukseen ei tullut mainintaa että itse on lähtenyt). Saattoi hyvin lähteä lätkimään ja viettämään “lomapäiviä” työttömyyspäivärahalla…
Katos kun hommien pitäisi onnistua. Ihan turha on palkata kavereita joilla ei ole realistisia onnistumisen mahdollisuuksia.
Kyllähän työnantajat ovat yleensä sen verran ahneita, että surkeakin työntekijä kelpaa mikäli se tuo fyrkkaa taloon. Tyypillisesti huonon työntekijän palkkaaminen johtaa kumminkin ennemmin tai myöhemmin katastrofiin.
Toisaalta monesti on myös ihan turha palkata kokemattomia kavereita oppiin, koska oppikausi tuottee persnettoa eikä mikään takaa, että uusi mies pysyisi töissä niin pitkään tai että töitä riittää tarpeeksi kauan, jotta se persnettokausi tulee kokonaan maksetuksi.
Närpes, jonka futisjoukkuetta symppaan, on ruotsinkielistä Pohjanmaata, jolla ei ole mitään tekemistä yleisesti käsitetyn Etelä-Pohjanmaan kanssa.
Näin on. Metsäteollisuus on selkein näyte tällaisesta, ilmeisesti myös Nokia (vaikka onkin tuotekehitykseen panostanut, ei rittävästi).
Ja nyt EK julistaa, että hallituksen on tämä ongelma ratkaistava!
Osa heistä varmaan kelpaisi pienemmällä palkalla ja jopa eläisi sillä ihan tyydyttävästi.
Näissä keskusteluissa on yllättävän vähän huomioitu, että yritysten lisäksi myös yksityiset ihmiset palkkaavat työntekijöitä, jos hinta ja byrokratia ovat siedettäviä.
On OKT-asujia ja kesämökin omistajia, jotka mielellään teettäisivät pikku remontteja ja muita huoltotöitä paikallisilla ihmisillä. Yli 65-vuotiaita on yli miljoona ja heistä monet tarvitsisivat monenmoista yksinkertaista apua.
Työllistämispotentiaalia olisi useiden tuhansien työvuosien verran, ja koska nämä työsuhteet ovat useimmiten hyvin lyhytaikaisia, toitä tarjoutuisi kymmenille tuhansille.
Tällaiset lyhyet työsuhteet pitäisi tehdä helpoiksi ja kannattaviksi molemmille osapuolille! Hautalakin rikkoi lakia luultavasti huolimattomuuttaan, sillä pikkutöiden teettäminen on tehty turhan hankalaksi.
Maan tapa saisi tässäkin muuttua. Vanhat ihmiset pelkäävät lain rikkomista, eivätkä uskalla sitä hyödyntää.
Työnantajille on Suomessa sälytetty liikaa viranomaistehtäviä. Minusta riittäisi, että työnantaja maksaisi palkan ja työntekijä kirjoittasi siitä kuitin. Kumpikin huolehtisi sitten omista asioistaan sen jälkeen. Nykyään ei edes lainsäätäjänä toimiminen näytä riittävän pätevöittämään työnantajana toimimiseen.
OS kirjoittaa edellä: ” … työntekijä ja työnantaja voisivat löytää keskenään molempia tyydyttävän palkkatason, mutta yleissitova työehtosopimus kieltää tämän… ammattijärjestöjä kutsutaankin kartelleiksi.”
Suomen hyvinvoinnin pelastamiseksi tämä kartelli pitää nyt purkaa ja saada maa kasvuun PK-yrityksiä stimuloimalla, sillä ne tunnetusti luovat pääosan uusista työpaikoista.
On reilusti alennettava erittäin korkeaa työllistämiskynnystä, sillä uuden työntekijän aiheuttama riski on suuri varsinkin ensimmäisen 2 vuoden aikana.
Juuri tuon ensimmäisen 2 vuoden aikana pitäisi voida maksaa alle TES-palkkaa. Sen jälkeen työntekijä onkin jo yleensä oppinut työt ja työnantaja voi ruveta normaalisti laskuttamaan asiakkaaltaan uuden työntekijän työn tuloksista.
Kolmanneksi: Pitää oikeudenmukaisesti kompensoida yrittäjäriskin ottajaa ja muitten työllistäjää.
Nythän käy useimmiten niin, että yrittäjä pakertaa 24/7 vuosikausia, ennekuin firman saa edes kannattavaksi. Sitten iskeekin helposti yli 50%n kokonaisvero (yhteisövero + osinkovero)!
Erittäin kannattaviksi uusista yrityksistä tulee erittäin kovalla riskinotolla ja taidolla vain 1 %. Nyt olisi aika stimuloida tällaista toimintaa oikein kunnolla!
Seppo Korppoo
Yrittäjä, jonka mielestä ihmiset pitää pelastaa työvoima-kartellin kauheasta loukusta.
En tiedä, mistä yksittäisiä hakemuksia koskevat asiakirjat löytyvät.
Tässä on kuitenkin rakentamiseen liittyviä yleis ohjeita esim. Uudellemaalle: http://www.uudenmaanliitto.fi/modules/publishbank/julkaisupankki_files/547_Asemakaava-alueiden_ulkopuolinen_rakentaminen_Uudellamaalla_E118-2012.pdf
Julkaisusta käy melkein joka kappaleesta ilmi, miten negatiivisesti haja-asutusalueelle rakentamiseen suhtaudutaan.
Eihän se ihme ole, jos haja-asutusalueet tämän myötä tyhjenevät niin yrityksistä kuin asukkaistakin.
Kielteisten asenteiden perusteina ovat yleensä kunnille aiheutuvat lisäkustannukset haja-asutusalueiden infrasta sekä ilmastonmuutos. Tosiasiassa haja-asutusalueiden infrasta huolehtivat nykyisin suureksi osaksi alueiden asukkaat itse (esim. vesiosuuskunnat).
Useissa selvityksissä on myös käynyt ilmi, että haja-asutusalueilla asuminen päinvastoin hillitsee ilmastopäästöjä. Ongelmaryhmän muodostavat lähinnä ne, jotka elävät suurten taajamien läheisyydessä. He ovat omaksuneet taajama-asukkaiden kulutuskulttuurin ja käyvät siellä työssä. Myös heidän asuntonsa ovat usein tarpeettoman suuria.
Tämäpä originelli uusi ajatus 😉
Tottahan se on, että työtön paperikoneen käyttäjä ei pääse edes vanhainkotiin siivoojaksi, pitää olla 3 vuoden koulutus.
Virkakielellä sanottuna työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
»Tottahan se on, että työtön paperikoneen käyttäjä ei pääse edes vanhainkotiin siivoojaksi, pitää olla 3 vuoden koulutus.
Virkakielellä sanottuna työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Virastoissa vissiin ajatellaan taas näin, että kun valmistuu yliopistosta tai AMK:sta, niin valmistunut on pätevä hoitamaan esim. sosiaalitoimen sosiaalivirkalijan virkaa ilman ohjausta tehtäviin.
Sekä hallitsee lait kuten virkamiehen tulee hallita eli hyvin. Tosiaankin on näin, että eihän virkamies voi olla virkamies virassaan ellei hallitse alansa lakeja hyvin.
Palvelun tuottajat voivat liittoutua osuuskunnaksi ja hoitaa byrokratia eim kirjanpitoyrityksen kautta.
Osusukuntaan voi liittyä ja erota joustavasti
Tosin nyt viranomaiset ovat alkaneet tulkita osuuskunnan jäseniä yrittäjäksi vaikka jäsenen osuus on pieni.
Taidat olla virkamies , aina voidaan suunnitella tuotantoa niin, että käytettävissä olevalla materiaalilla tuotanto toimii.
On aika virkamiesmäistä itkeä, ettei mitään voi tehdä kun puuttuu joku tärkeä osanen
Ja ei kukaan ole ammattimies syntyessään se vaatii sen 10000 tunnin harjoittelun
Ja jos aikoo saada jotakin aikaiseksi niin jonkun on otettava riski.Pysyvyys turvataan kohtelemalla työntekijää ihmisenä
Tuntuu oudolta, että kun riskiä ja vastuuta pitäisi kantaa niin yrittäjillä onkin vetelät housussa.
Valtion ja työntekijän pitäsi kantaa rahaa kotisohvalle
Liittyisitte Karjalalaisiin Itkijänaisiin
Perimmäinen syy siihen,että Pohjanmaalle palkattiin halpatyövoimaa kauko-Idästä.
Palkkojen polkeminen tuli esiin kun perheet eivät saaneet oleskelulupaa Suomeen, koska työntekijän palkka oli niin pieni, ettei sillä elätetä perhettä
Miksi pitäisi stimuloida sitä, että vain 1% tulisi erittäin kannattavaksi?
Jos on niin, kuten sanot, että työllistäminen merkitsee suurta riskiä ja yrittäminen harvoin kannattaa hyvin, niin miten selität sen, että suurin osa uusista työpaikoista luodaan PK-yrityksissä, nykyisillä ehdoilla?
@ Timo ja myös Tapio:
Markku Hirvonen, joka on ollut verottajan asiantuntija harmaan talouden asioissa, totesi haastattelussa äskettäin, että yksittäisten työkeikkojen hoitaminen laillisesti on tehty niin vaikeaksi, että se suoraan johtaa laiminlyönnin kehittymiseen maan tavaksi.
Osmolta tekisi mieli kysyä: Voisivatko Vihreät ottaa tämän asian muuttamisen ohjelmaansa — ihan “virallisesti”? Mikä estäisi?
Ps.Kenenkään kansanedustajan on paha — kaiken lainsäädännöllisen ja juridisen asiantuntemuksen ja pääkallonpaikalta ja kun on avustajat käytössä — vedota tietämättömyyteen. — Minusta tällaisen virheen vuoksi ei voi kenenkään pätevyyttä kyseenalaistaa, mutta ajattelemattomuus panee kyllä miettimään asennetta.
Jaaha: Huomasin juuri otsikon “Kuittilaki”.
Tuota Markku Hirvosen nimeämää ongelmaa ( lain noudattaminen pitäisi tehdä helpoksi nykyisen vaikeuttamisen sijaan)ei tällä ratkaista, joten en muuta myöskään aiempaa kysymystäni Osmolle.
Olen ollut sitä mieltä että palkka.fi on jo kohtuullisen helppokäyttöinen mutta ei ilmeisesti sittenkään. Ehkä maksun pitäisi hoitua verkkopankin kautta tyyliin “Maksa summa x palkkana veronumerolle y”, jolloin palkka.fi poimisi pankilta tulevasta saapuvat viitemaksut ‑aineistosta maksajan ja saajan tiedot ja generoisi automaagisesti a) tarvittavat dokumentit palkka.fi ‑palveluun ja työntekijän asiointitilille b) työntekijän, verottajan, vakuutusyhtiöiden, työttömyysvakuutusrahaston jne maksatusaineistot. Ei kuulostaisi mahdottomalta laajennukselta nykyisiin prosesseihin.
Pankin ei tarvitsisi välttämättä tehdä mitään muutoksia mihinkään jos maksajan ja saajan tiedot kulkevat viestikentissä, mutta tämä edellyttää maksajalta ohjeen lukemista joka voi jo olla ylivoimaista.
Tällaisella palkka.fi:n kylkeen kytkettävällä vimpauttimella voisi olla aika hyvä hyötysuhde.
spottu
Tuollaisenjärjestely voisi tietyst5i tehdä, mutta kuka silloin päättää, miltä vakuutusyhtiöltä otetaan eläkevakuutus ja tapaturmavakuutus. Se, että nämä ovat olevineen yiksityisiä, estää maksamisen järkestämisen. Yleinen neuvo onkin, että kotitalouden EI PIDÄ KOSKAAN ostaa mitään palvelua verokirjalla vaan aina yritykseltä tai toiminimeltä.
Hyvä, kun tämä mahdollisuus tuli uudestaan esille. Ongelmana vain on se, että hyvin harvat tavallisia keikkatöitä tekevät tämän mahdollisuuden tuntevat. Itse en ole tällaiseen törmännyt.
Ja sitten verottaja on tyrmäämässä tämänkin!
<blockquote cite=“comment-267473”
No, ei tämä nykyinen byrokratia maan tapaa synnyttänyt. Rakennusliittokin siirtyi kuutamourakoiden vastustajaksi, vasta kun virolaiset ammattimiehet pääsivät tänne laillisesti töihin.
Olen itse vuosien varrella teettänyt kunnossapito- ja siivoustöitä sekä yritysten että yksityisten ihmisten kanssa.
Yritysten kanssa toimiminen on kallista mutta helppoa, kunhan valitsee luotettavan yrityksen.
Palkanmaksu itsenäiselle työntekijälle onnistuu laillisesti, jos sen ottaa älyllisenä haasteena.
Pikkutöissä pitää käydä läpi eri kynnyksiä, niihin perustuvia maksuja ja yleisiä raportteja ja sitten varmistaa, että on käsittänyt oikein eri osapuolten velvollisuudet juuri sinä päivänä ja siinä työsuhteessa. Kaiken jälkeen ensikertalainen huomaa, että joitain maksuja olisi pitänyt maksaa jo enakkoon.
En nyt ole erityisen kepulainen, mutta huomautan, että Juha Sipilä on äskettäin esittänyt jotain sinne päin, että miksi ihmeessä Vero.fi sivulle ei voisi syöttää palkansaajan palkkaa ja Verofin tekoäly laskisi tarvittavat lisämaksut ja jakaisi saamansa suoritteet eteenpäin.
Ja tämä liittyy vanhainkodin siivoukseen miten?
Kansanedustajat eivät yleensä kirjoita lakeja, ne säädetään hallituksen esityksestä (ainoa poikkeus taitaa olla sen &%#£$ vanhempi hallitussihteeri Kuitusen kirjoittama autoverolaki, joka oli niin paljon EU-lain vastainen, että se kirjoitettiin eduskunnassa täysin uusiksi).
Raimo Klle ja HHlle:
Kaikille pitäisi olla selvää se, että tarvitsemme nyt kipeästi investointeja ja uusia työpaikkoja, jota kautta taloutemme lähtee taas kasvuun.
Muussa tapauksessa koko hyvinvointiyhteiskuntamme on uhattuna, sillä nykyisellä rakenteellamme emme pysty maksamaan koko ajan kasvavia hyvinvointi-kustannuksiamme.
Suomen nykyinen kartelli-idea ei siis enään toimi. Olemme nyt kilpailukyvyttömiä! Pitää siis löytää uusi idea!
Mistäs sitten sitä kilpailukyä ja NYKYISTÄ ENEMMÄN kasvua ja sen mukana työpakkoja oikein saadaan?
Tässä tulee muistaa, että suurteollisuutemme on jo paljolti hylännyt Suomen (olin siellä itsekkin töissä 18 vuotta) ja se investoi pääasiassa ulkomaille, eikä juurikaan luo työpaikkoja tänne.
Suuri osa PK-sektoriamme ei halua kasvaa, sillä yrittäjäriskin ottoa ei oikeudenmukaisesti kompensoida. Yksi suuri riski-investointi on uuden henkilön palkkaaminen.
Vastaus Raimo Kn kysymykseen “Miksi pitäisi stimuloida sitä, että vain 1% tulisi erittäin kannattavaksi?”:
Pitäisi muuttaa yritysten toiminta-olosuhteita niin, että hyvin onnistuneita yrityksiä olisi esimerkiksi 10%, eli kymmenkertainen määrä!
HHn kysymykseen “…miten selität sen, että suurin osa uusista työpaikoista luodaan PK-yrityksissä, nykyisillä ehdoilla?”:
Sitä kannattaakin ihmetellä, sillä työllistämiskynnys ja kokonaisverot ovat todella suuri este yritysten kehittämiselle / kasvulle.
Oleellista onkin se, että NYKYINEN työllistämistahti ja investointitaso eivät mitenkään nyt riitä!
Tarvitaan siis rajua stimulointia juuri PK-sektorille, joka on ainoa todellinen toivomme.
Pitää muuttaa nykyinen tilanteemme, jolloin kasvukykyinen yrittäjä menee mieluummin kalaan tai etelänlomalle, kuin riskeraa kasvulla.
Tai jos kasvaa, niin tekee sen pienemmällä riskillä ja pienemmillä veroilla jossain kilpailukykyisessä maassa.
Tulikohan tämä nyt selväksi?
Seppo Korppoo
Yrittäjä, joka edelleen vastustaa kartelleja
Tässä vain jatketaan nykyistä linjaa eli lain noudattamista vain vaikeutetaan. Eikö olisi yksinkertaisempaa poistaa käteinen kokonaan käytöstä? Ei tavitsisi painaa seteleitä, lyödä kolikoita, eikä käteisautomaattejakaan.
Ei tilanne nyt noin lohduton ole edes nykysysteemissä.
Eläkevakuutus- ja tapaturmavakuutusyhtiö voivat hyvin olla maksajan määrittelemiä tämän palkka.fi ‑profiilissa, ja jos valintaa ei ole tehty (koska se ei oikeastaan ketään kiinnosta), yksinkertaisimmillaan käyttöehdoissa voidaan vaan todeta että maksaja siirtää valinnan implisiittisellä valtakirjalla palkka.fi:tä operoivalle julkistaholle. Sitten kun vahinkoja tapahtuu, käydään palkka.fi:ssä tarkistamassa, missä ne vakuutukset nyt taas olivatkaan.
Tapaturmavakuutus pitää huomioida vasta sitten kun töitä teetetään yli 12 htp. Tämä ei ihan heti täyty, ja sääntöjä voisi muuttaa s.e. vakuutusmaksu peritään takautuvasti aina riippumatta työsuhteen pituudesta eli työntekijä olisi aina automaattisesti vakuutettu. Tällöin maksajan ei tarvitsisi tästäkään välittää.
Eläkemaksut hoituvat jo nykyisin tilapäisillä työnantajilla ilman sopimusta, eli eläkevakuutusyhtiön kannalta mikään ei muutu, rahat vaan tulevat eri paikasta.
Vaikka olen sitä mieltä että mainitsemasi Varma-Ilmarinen-akselin pyörittämä sirkus julkisen ja yksityisen toiminnan välimaastossa tulisi purkaa, kuvatunlaisen verotiliapurin saisi luotua jo nyt kilpailua vääristämättä. Esimerkiksi niinkin monimutkaisella innovaatiolla kuin alasvetovalikolla, josta työnantaja saisi ihan ite valita kivoimmankuuloisen vakuutuslaitoksen. Ja Fiva tai ETK ylläpitämään tuohon listaan kaikki toiminnassa olevat vakuuttajat (käytännössä työeläkeyhtiöt sekä ne säätiöt/kassat jotka uusia asiakkaita haluaa). Sekin helpottaa “ongelmaa”, että tuo lista lyhenee vuosi vuodelta…
Muuten täysin samaa mieltä kanssasi, mutta kyllä tuo valinta täytyy saada käyttäjältä. Ei julkinen palvelu voi noin vain suosia yhtä kaupallista toimijaa muiden kustannuksella. Käyttäjän suorittamaa valintaa voidaan toki helpottaa ilmoittamalla kissankokoisin kirjaimin, että maksut työnantajalle sekä etuudet työntekijälle ovat vakiot valinnasta riippumatta.
Käyttäjän “ei kiinnosta” on aktiivinen valinta, eikä julkisen palvelun tarvitse suosia yhtä toimijaa vaan kilpailuttaa toimijat. Erilaisia informaatiologistiikkaan liittyviä oheiskuluja (julkiselle taholle) on paljon enemmän kuin pelkkä lakisääteinen vakuutusmaksu.
Toisekseen, kyllä sen valinnan saa kuljetettua viitemaksun viestikentässä kuten muutkin tiedot jos näin halutaan, ja alasvetovalikoille looginen paikka on verkkopankissa.
No voihan firman vaikka arpoa. Tämän pitäisi olla ongelmista pienimpiä, ellei sitten pienistä ongelmista haluta tehdä isoja ihan väkisin.
Tämä on täysin selvää.
Selvää on tämäkin: yrittäjät eivät investoi tuotantoon, jos investointirahaa ei heille suorastaan lahjoiteta (tai ainakin näin kartelli-EK haluaa ja hra. Korppoo on samaa mieltä — ja brezhneviläisen yhteiskunnan raha kelpaa mainiosti).
Omaan taskuun on niin turvallista investoida eikä verojakaan tarvitse pelätä.
Ja ne firmat, jotka investoivat työpaikkoihin, investoivat ulkomaille.
Off-topicina vielä ovi-gate-jupakasta:
Vihreiden viestintä on vieläkin heikkoa, koittakaa ottaa opiksi seuraavaa kertaa varten, että koko totuus kannatata kertoa nopeasti.
Pieniä livenetäviä asianhaaroja ovat, että jupakka tapahtui ennen ministeriaikaa (tämä selvisi minulle hieman myöhemmin) ja korjausten summat olivat kertaluontoisia ja varsin pieniä (alle 1 500 e). Tämä antaa mahdollisuuden vakavaan varoitukseen ja kohtuullisiin seuraamuksiin. Naurisvarasta ei hirtetä.
Poliittisesti Vihreiden on myös hyväksyttävä inhimillinen käyttäytyminen muiden kansalaisten osalta.
Poliittisesti kaikkea käytetään hyväksi, se on huomman luonne. Jos Heidi olisi eronnut _heti_, se olisi ollut moraalinen valinta. Puolueen on arvioitava syntyneet vahingot ja tehtävä johtopäätökset. Tuki ei voi olla puolinaista, mutta toki voi sisältää rajauksen. Oikeuskansleri selvittänee asian aikanaan.
Pienen kodtikorjauksen tai vastaavan palvelun hankkiminen on niin työnantajayritykselle, työn tekijälle ja ostajalle oma aiheensa, jota Osde blogissaan on ansiokkaasti sivunnut eri näkökulmista.
Työnanatajayrityksen näkökulmasta aivan kohtuutonta kilpailuetua ei voi sallia ei-yritysmuotoislle toimijoille. Nykyinen 8 500 euron alv raja (vähäinen toiminta) on toki perusteltu.
Palkkani 1900e+ lisät ‑06 myyjänä.Muutto
67km Helsingistä ja ammatin vaihto metallityö palkka 1500e/kk ei työmatkakuluja.
Vaihdoin keittiötyö 1600e/kk ei työmatkakuluja .YT- ja pääkaupungille töihin palkka ei noussut 1600e/kk ja 200e työmatkakuluja.
Lähdin koulutukseen joka ei poikinut työtä muuta, kuin vuokra firmoilta tein keikkatyötä n. 1200e/kk pääkaupunkiseudulle työmatkakuluja n. 150e.
Taas kouluttauduin palkka 1752e/kk 250e työmatkakuluja ja sama miehelläni joka sai myös pääkaupunkiseudulta työtä elikkä nyt 500e/kk työmatkakuluja . Rupesimme kulkemaan yhdellä autolla 5.45 aamulla lähtö ja pääsin 14.00 kävelin 4km mieheni työpaikalle istuin autossa
n. 2–3h odottaen et mieheni pääsee töistä ja lapsemme odotti kotona 9v. Kotona olimme siinä n.18.00. olisiko pitänyt jäädä asumaan “stadiin” vaikka vuokra oli aivan liian kallis ja työt ovat silti pääkaupunkiseudulla palkka ei vaan kohtaa ja tämä kylä pahanen on kuollut ei ole mitään palveluja. Palvelut on 45km päässä ja auto on ihan ehdoton oltava. Minulla on kokemusta 10 eri ammatista ja koulutuksia , mutta palkka vaan pienenee ja menot suurenee tämän lama-ajan järkyttävää todellisuutta.
Ammatin vaihto taas edessä ja koulutusta , et palkka kohtaa talouttamme.
Kannattaa asua “stadissa” ja kulkea bussilla kaupungit auttaa työmatkakuluissa vain paikkakuntalaisille esim. Espoo.
Kehä 3 ulkopuolella asuvat ne syrjäytyvät työmarkkinoilta .. Tässä on yhden aktiivisen työtä pelkäämättömän nais ihmisen kokemusta ja asennetta löytyy mihin ammattiin vain.