Ode ja Juhana matalapalkkatuesta

12.3.2013 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka 

Pienipalkkaisten aseman tukemista puoltaa sekä oikeudenmukaisuus että taloudellinen tehokkuus. Jotta pienipalkkainen työ kannattaisi, esitämme sen tukemista paitsi asumistuen avulla myös suoralla ja automaattisella työntekijälle maksettavalla matalapalkkatuella, joka kehitettäisiin työmarkkinatuesta poistamalla siitä vaatimus tehdä osa-aikaista työtä. Matalapalkkatuki menee paremmin maaliin kuin yleiset veronalennukset, jotka hyödyttäisivät eniten osavuotista työtä tekeviä (opiskelijat) eivätkä ottaisi huomioon huollettavien lasten lukumäärää. Tässä yhteydessä on mahdollista laajentaa työmarkkinatuen 300 euron etuoikeutettu tuki koskemaan muitakin kuin vapaapalokuntalaisia.  Vaikeasti työllistettäville ehdotamme etuoikeutetuksi tuloksi 700 euroa.

Seuraava on suoraan raportista:

 

Soviteltu työmarkkinatuki ja matalapalkkatuki

Asumistuen ohella esitämme matalapalkkaisen työn tueksi pienipalkkaista henkilöä tukevaa matalapalkkatukea, jota saisi automaattisesti pienituloisuuden perusteella. Tukea voisi saada myös itse itsensä työllistäjä. Jotta erilaisten tukien määrä ei kasvaisi eikä syntyisi uusia tukien välisiä rajoja, esitämme, että matalapalkkatuki muodostettaisiin sovitellusta työmarkkinatuesta poistamalla siitä vaatimus, ettei työaika saa ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työn määrästä. Tämä saattaisi tuen piiriin myös freelance-työntekijät, jotka on rajattu ulkopuolelle, koska heidän työaikaansa ei voida valvoa. Osa-aikaiseen työhön soviteltua päivärahaa saisi edelleen vain, jos on työmarkkinoiden käytettävissä kokoaikaiseen työhön. Olisi erikseen pyrittävä työssäoloehtoja muuttamalla rajaamaan pois sellaista käytäntöä, että esimerkiksi kausiluonteista työtä tekevien kohdalla käytetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa säännönmukaisena ansiokuoppien täydentäjänä.

Koska työmarkkinatuen nimessä mikään ei viittaa työttömyyteen, matalapalkkatuen nimi voisi edelleen olla työmarkkinatuki. Siinä olisi samat lapsikorotukset kuin työmarkkinatuessa, joten se tukisi erityisesti pienipalkkaisten lapsiperheiden työllistymistä.

Mikäli työmarkkinatuen yhteensovitussäännöksiä ei muuteta, vain lapsiperheet voisivat käytännössä saada matalapalkkatukea kokoaikaisesta työstä. Lapsettomalla tuki loppuu 1400 euron tulojen kohdalla, mutta kolmen lapsen huoltajalla vasta 1820 euron kohdalla. Alle 1400 euron tuloja työehtosopimukset eivät juuri tunne. Tilanne muuttuu toiseksi, jos joillekin rajatuille ryhmille – kuten nuorille – sallitaan nykyisten työehtosopimusten tariffipalkkoja pienempien palkkojen maksaminen tai sovitellun työmarkkinatuen yhteensovitusta lievennetään.

Kun sovitellun työmarkkinatuen saamisen ehtona on nyt korkeintaan 80-prosenttinen työaika, voi jo nyt pienipalkkainen, jolla on kolme alaikäistä lasta, päästä paremmille ansioille tekemällä nelipäiväistä työviikkoa kuin täyttä työaikaa.

Usealta taholta on esitetty, että joko vain työmarkkinatuen tapauksessa tai vaihtoehtoisesti kaikissa työttömyyskorvausten yhteensovituksessa jätettäisiin 300 euroa kuussa ansiotuloja ottamatta huomioon. Tämä nostaisi soviteltuja työttömyyskorvauksia 150 eurolla kuussa. Näin menetellään jo nyt vapaapalokuntiin kuuluvien osalta. Tätä järjestelyä voitaisiin samoin perusteluin laajentaa. Ehdotus on hyvin vaikea toteuttaa nykyisen sovitellun työmarkkinatuen kohdalla, koska ansiotaso nelipäiväisestä työviikosta yhdistettynä soviteltuun päivärahaan tuottaisi usein korkeamman ansiotason kuin täysi työaika ilman soviteltua päivärahaa. Matalapalkkatukeen vapaan tulon osuus sen sijaan on helppo yhdistää.

Olemme verranneet kahta vaihtoehtoa lieventää esitetyn matalapalkkatuen tuloharkintaa suhteessa nykyiseen sovitellun päivärahan tuloharkintaan, 300 euron etuoikeutettua tuloa ja 35 prosentin yhteensovitusta. Pidämme 300 euron vapaata tuloa parempana, vaikka yhteensovitusprosentin alentaminen laskisikin efektiivisiä rajaveroja. Vapaan tulon vaihtoehto nostaisi saajan tulot todennäköisesti toimeentulotukirajan yläpuolelle, mistä on monia hyviä seurauksia.  Lisäksi tässäkin ekstensiivinen marginaali on olennaisempi kuin efektiivinen marginaalivero. Esitämme nämä molemmat kuitenkin vaihtoehtoisina ratkaisuina.

Tästä esityksestä riippumatta esitämme, että vaikeasti työllistettäväksi luokiteltu työtön, jolle on myönnetty palkkatukiseteli, voisi ansaita ilman työmarkkinatuen menetystä 700 euroa kuussa ilman yhteensovitusta. Tämä ei koskisi työsuhteita, joihin saa palkkatukea. Esitystä perustelemme sillä, että palkkatuki ei käytännössä sovi lyhytaikaiseen keikkatyöhön, joka kuitenkin voisi olla monelle työttömälle ensimmäinen askel työelämään. Palkkatuki antaa työmarkkinatuen työnantajalle usein jopa korotettuna. Tämä vaihtoehto tukee vaikeasti työllistettävää itseään samalla summalla. Etu olisi palkkatuen tavoin määräaikainen.

Suositus 4:

Työmarkkinatuesta matalapalkkatuki. Työmarkkinatuki kehitetään yleiseksi matalapalkkatueksi poistamalla siitä vaatimus osa-aikaisesta työskentelystä. Osa-aikatyöhön matalapalkkatukea saisi edelleen vain, jos on työmarkkinoiden käytettävissä kokoaikaiseen työhön.

Suositus 5:

Työmarkkinatuen tuloharkinta

a) Työmarkkinatukeen säädetään 300 euron sovittelusta etuoikeutettu tulo tai

b) Työmarkkinatuen yhteensovitusprosentti alennetaan 50 prosentista 35 prosenttiin.

Suositus 6:

Vaikeasti työllistettävän etuoikeutettu tulo. Vaikeasti työllistettävä työmarkkinatuen saaja, jolle on myönnetty palkkatukiseteli, voi ansaita ilman sovittelua 700 euroa, jonka yli menevään osaan sovelletaan tavanomaista sovitteluprosenttia.

 

 

Kommentit

8 Vastausta artikkeliin “Ode ja Juhana matalapalkkatuesta”

  1. Antti kirjoitti 12.3.2013 kello 10:11

    Ode,

    On tavallaan hienoa että et pelaa demagogisilla mielikuvilla vaan haluat ja jaksat purkaa auki monitahoisia asiakokonaisuuksia julkisessa keskustelussa. Valitettavasti tässä vain käy aina niin kuin viime viikolla A-talkissa: Antti Lindtman (SDP) poimi tästä kokonaisuudesta muutaman helposti irtoavan osan ja rakenteli niistä taitavasti mielikuvan siitä, kuinka sinä haluat viedä vähäosaisten viimeisiäkin leivänmuruja, ja kuinka sen sijaan demarit tulevat kouluttamaan kaikki hyvin palkattuihin työtehtäviin.

    En ehdota, että lähtisit mukaan tällaisiin demagogisiin peleihin, mutta ehdotan, että kiinnittäisit kuitenkin enemmän huomiota sanomasi kiteyttämiseen sillä tavalla, ettei se tarjoa kovin helppoja maalitauluja tämän maailman lindtmaneille. Joskus on viisasta tarkoituksellisesti yksinkertaistaa asiaa viestin kiteytyksessä. Näin voi mielestäni tehdä, jos sen tekee niin että asia ei vääristy vaan olennainen korostuu.

    Olet helkkarin hyvällä asialla. Toivotan sinulle voimia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  2. Evert The NeveRest kirjoitti 12.3.2013 kello 10:14

    Tämä on hyvä. Tässä on kansalaispalkan piirteitä, mutta ei mörköjä.

    Itsensä työllistäminen ja pätkätyöläisten tilanne helpottuu. Pienyrittäjätkin voivat palkata kiireapua/projektiapua helpommin kuin nykyään yms. Järjestelmä yksikertaistuu.

    Tulee ennustettavuutta, mikä on erittäin tärkeä asia kun kyse ihmisen ja usein koko perheen toimeentulosta jne. Ei tarvitse pelätä etujen yht’äkkistä katkeamista jonkun työvoimatoimikunnan sattumanvaraisen tulkinnan takia eikä tarvitse.

    Tästä mallista syntyy työ- ja tyllisyysuria.

    Hyvä Ode ja Juhana!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  3. Liian vanha kirjoitti 12.3.2013 kello 10:30

    “Olisi erikseen pyrittävä työssäoloehtoja muuttamalla rajaamaan pois sellaista käytäntöä, että esimerkiksi kausiluonteista työtä tekevien kohdalla käytetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa säännönmukaisena ansiokuoppien täydentäjänä.”

    miksi kausityöntekijä ei ole oikeutettu työttömyysturvaan ? Ajetaanko hänet nyt vuorostaan sossun luukulle ? Onko tarkoitus vain vaihtaa henkilöitä sossun jonossa ?

    Jos kausityöläisen sosiaaliturvaa kavennetaan niin kukapa niihin enää lähtisi ? Venäläiset vai virolaiset ?

    Noita välikausia tuskin kyetään siirtämään työnantajan piikkiin ja vain osa löytää työtä väliajoiksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Olli Kärkkäinen kirjoitti 12.3.2013 kello 11:36

    Ajatus työmarkkinatuen muuttamisesta matalapalkkatueksi on mielestäni vähintäänkin tutkimisen arvoinen.

    Pidemmällä tähtäimellä voitaisiin pohtia asumistuen yhdistämistä kyseiseen matalapalkkatukeen. Silloin tuki olisi lähellä Britannian uutta Universal Credit tukea, jonka kehitystä olen itse seurannut mielenkiinnolla (Kannustinloukuista eroon yleistuen avulla?)

    Universal Credit tulee korvaamaan suurimman osan aikuisille maksettavista sosiaaliturvamuodoista mm. työttömyyspäivärahan, asumistuen ja pienituloisten työntekijöiden verovähennykset. Tuki on kotitalouskohtainen ja tuen määrään vaikuttavat mm. lasten lukumäärä ja asumiskustannukset.

    Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Universal Credit -hakemus täytetään netissä ja omia tietojaan (esim. muuttuneet asuinkustannukset tai kasvaneet tulot) voi päivittää netin kautta, jolloin tuki sopeutuu nopeasti elämäntilanteen muutoksiin. Tulotiedot päivittyvät automaattisesti verottajan ennakkoperintätiedoista, joten suurimalla osa työntekijöistä Universal Credit sopeutuu automaattisesti tulojen muutoksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  5. taPio kirjoitti 12.3.2013 kello 13:13

    Mitenkä eläkkeiden kertymä? Kertyykö tuosta palkasta eläkettä koko palkasta tuki mukaan luettuna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. JP Lehto kirjoitti 13.3.2013 kello 6:34

    Pitäisi alkaa puhua oikeista asioista?
    Ode on viisas mies, mutta onko hän oikeassa??

    Julkinen sektori on vain liian kallis. Jos julkinen sektori vetäisi meidät ylös suosta se olisi jo sen tehnyt. Kiertäähän 54% kaikesta sen kautta.

    Verotamme itsemme hengiltä. Yksityinen työ ja työllistäminen ei oikein onnistu, kun ihmisillä ei ole mahdollisuuksia itse päättää kulutuksestaan. Suomesta ei tällä verotuksella ja hintatasolla tule koskaan esim saksan kaltaista palveluyhteiskuntaa.

    Meillä on 1800000 yksityisenpuolen työntekijää 500000 julkisenpuolen työntekijää. 1000000 eläkeläistä, 500000 työtöntä tai työllistämistuettua. Loput opiskelevat. Julkisella sektorilla töitä tehdään n 180 tuntia vuodessa vähemmän. Eli yli kuuakuden työtunnit. Todellisuudessa vielä vähemmän kun ruokatauot kuuluvat työaikaan. Tässä sitä kestävyys vajetta.

    Pienet viilaukset sosiaaliturvassa sinne tänne eivät tee mitään. Sosiaaliturvaa pitäisi laskea, niin alkaisivat paskaduunitkin kiinostamaan.

    Näin menettämme tärekeimmät osatkin hyvinvointivaltiosta, koulutuksen ja terveydenhuollon. Eikä sitten ole enää varaa säästää ympäristöäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  7. Liian vanha kirjoitti 14.3.2013 kello 12:12

    JP Lehto:
    Pitäisi alkaa puhua oikeista asioista?
    Ode on viisas mies, mutta onko hän oikeassa??

    Julkinen sektori on vain liian kallis. Jos julkinen sektori vetäisi meidät ylös suosta se olisi jo sen tehnyt. Kiertäähän 54% kaikesta sen kautta.

    Verotamme itsemme hengiltä. Yksityinen työ ja työllistäminen ei oikein onnistu, kun ihmisillä ei ole mahdollisuuksia itse päättää kulutuksestaan. Suomesta ei tällä verotuksella ja hintatasolla tule koskaan esim saksan kaltaista palveluyhteiskuntaa.

    Meillä on 1800000 yksityisenpuolen työntekijää 500000 julkisenpuolen työntekijää. 1000000 eläkeläistä, 500000 työtöntä tai työllistämistuettua. Loput opiskelevat. Julkisella sektorilla töitä tehdään n 180 tuntia vuodessa vähemmän. Eli yli kuuakuden työtunnit. Todellisuudessa vielä vähemmän kun ruokatauot kuuluvat työaikaan. Tässä sitä kestävyys vajetta.

    Pienet viilaukset sosiaaliturvassa sinne tänne eivät tee mitään. Sosiaaliturvaa pitäisi laskea, niin alkaisivat paskaduunitkin kiinostamaan.

    Näin menettämme tärekeimmät osatkin hyvinvointivaltiosta, koulutuksen ja terveydenhuollon. Eikä sitten ole enää varaa säästää ympäristöäkään.

    Ei valtio haudo tuota rahaa vaan laskee kaiken kulutukseen ja itse asiassa kun budjetit ovat alijäämäisiä niin enemmän kuin verottaa

    Käypä katsomassa VVM onko siellä rahasäiliö, jossa Urpilainen tai Katainen kylpee .

    Lähes kaikki valtion siirtelemä raha päätyy kulutukseen, suurin tulonsiirto tapahtuu välillä työlliset-eläkeläiset

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. toke lahti kirjoitti 15.3.2013 kello 22:42

    Matalapalkkatuki taitais olla taas ajankohtainen: sitä tarttis varmaan nyt kipeästi lentokoneteknikot tai nekin hommat siirtyy halpatyövoiman maihin kuten Sveitsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus