Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.3.2013

12.3.2013 · Aihe: _ 

Kantakaupungin autoliikenteen skenaariot

Merkittiin tiedoksi vilkkaan keskustelun jälkeen. Tämä on asia, joka vaatii strategisia päätöksiä. Toivoisin, että laskentamallia kehitettäisiin edelleen ja simputettaisiin erilaisiin tilanteisiin.

Lausunto Roihuvuoreen alakoulun remontista

Päätettiin yksimielisesti Jäsen Lovenin esityksestä lisätä lausuntoon lisäys ”Itäiselle Roihuvuoren alueelle tulee myös turvata riittävät koulupalvelut.” Sen jälkeen Risto Rautava esitti, että lausunnossa todettaisiin, että koulua ei tule suojella. Pitkän harkinnan jälkeen päätin puoltaa esitystä ja niinpä se meni läpi äänin 5-4. Vastaan äänestivät vasemmistoliitto, demarit ja vihreiden Elina Moisio. Tämä ei vielä tarkoita, että koulu purettaisiin, mutta sen korjaaminen ainakin tulee helpommaksi. Tai sitten kaupunginhallitus päättää, että se pitää suojella, sillä tämähän oli vain lausunto. Opetustoimelle suojeluvaatimus olisi kohtuuton taloudellinen rasitus. Rahaa tarvittaisiin opettamiseen.

Toivomusponsi ryhmärakentamisesta Kruunuvuorenrannan townhouse-kortteleissa.

Lausunto jäi pöydälle. Lausunnossa katsottiin, ettei tämä sovi ryhmärakentamiseen. Kävi ilmi, että esittelijän mielestä ryhmärakentaminen on hartiapankkirakentamista. Se, mitä me sillä tarkoitamme, on hänen mielestään ryhmärakennuttamista.

Kommentit

45 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.3.2013”

  1. Kalle K. kirjoitti 13.3.2013 kello 12:50

    Ruusuvuorelta jää monumentiksi vielä ainakin yksi muu koulu, luonnontiedelukio Käpylässä. Ei hätää professorin taiteen ystävillä.

    Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen suojelua haluavien pitäisi käydä paikan päällä katsomassa, miten arkkitehti on kikkaillut rakennustekniikalla ja epäonnistunut. Puretaan, kiitos!

    Tilalle saisi asuntoja huikealla näköalalla, korkeakaan rakentaminen ei tuossa kohdassa haittaa tippaakaan, kunhan ne autopaikat….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  2. Seppo Honkanen kirjoitti 13.3.2013 kello 14:01

    No pitikö se nyt tämäkin päivä nähdä, että Soininvaara hyppää kokkarien ja persujen kelkkaan purkamaan modernia arkkitehtuuriperintöä.

    Persujen kannan saattaa sentään ymmärtää, puolueen vaaliohjelmassakin lukee, ettei non-figuratiivinen taide ole suotavaa ylipäänsä. Kiasmakin pitäisi lakkauttaa. Annettakoon heille anteeksi heidän sivistymättömyytensä.

    Rautava Hesarille: ””…jos ”joku nimi” Ruusuvuori on tehnyt jotakin, miksei siihen ei voisi enää ikinä koskea?”” Konservatiivit ovatkin purkaneet 60-70-luvuilla Mannerheimintieltä enemmän uusklassismia kuin venäläiset pommikoneet. Miksei sitten yhden modernin arkkitehtuurin merkkiteoksen.

    Espoo on Helsinkiin verrattuna kulttuurikaupunki, osti WG:n talon ja laittoi sinne taidemuseon. Roihuvuoren koulun muuttaminen lähes mihin tahansa uuteen käyttöön olisi myös helppoa, pilari-laatta/palkki-rakenne, ei-kantavat väliseinät, nauhaikkunat…

    Talon saneeraus tietenkin maksaa, kun huoltokorjaukset on laiminlyöty. Korjauksista säästyneet varat löytyvät varmaan Opetusviraston kassakaapista (:_)) Jos ei, korjausvelkaa saa pankista.

    Yleisesti ottaen suojelun aiheuttamat ylimääräiset kustannukset pitäisi korvamerkitä budjettiin erilliselle momentille, etteivät ne rasittaisi liikaa yhden toimialan omaa taloutta. Valtiokin rahoittaa museoviraston kautta.

    ”Tämä ei vielä tarkoita, että koulu purettaisiin, mutta sen korjaaminen tulee helpommaksi.”

    Hieman kryptisesti ilmaistu, voisitko avata vähän. Miten Ks-lautakunnan purkamista puoltava lausunto edistää koulun korjaamista?

    Kaiken kaikkiaan barbaarinen lausunto lautakunnalta. Jos menee läpi hallituksessa, saamme seurata kansainvälistä kulttuuriskandaalia. Mainio jatko desingn-vuodelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  3. N kirjoitti 13.3.2013 kello 15:11

    Tunnettujen arkkitehtien luomuksissa on se vika, että niitä ei saisi muuttaa, vaikka tarvetta olisi, kun maailma rakennuksen ympärillä muuttuu. Jos joskus muinoin tarvittiin isoja luokkia 40 lapselle, nyt saatetaan tarvita paljon pieniä luokkia samalle lapsimäärälle. Koulutilojen pitäisi olla helposti muunneltavissa tarpeen mukaan. Kuulemma Roihuvuoren ala-asteella ei saisi muuttaa mitään, ei edes maalata seiniä, joten se on koulutilana kelvoton.

    Roihuvuoren ala-asteen lisäongelma on se, että maalaamattomana rakennus on useimpien mielestä yksinkertaisesti ruma. Ensisilmäyksellä se näyttää minikokoiselta parkkitalolta ajoluiskineen. On ehkä liikaa vaadittu, että koulujen pitäisi olla kauniita, mutta suoranaista rumuutta ei pidä hyväksyä. Onhan siinä rakennuksessa tietynlaista rytmiä, mutta ei se niin ainutlaatuinen ole, että se pitäisi säilyttää kaikissa oloissa.

    Rakennuksen kauneus ja rumuus ovat tietysti jossain määrin makuasioita. Pieni eturyhmä ei kuitenkaan saa varata yksinoikeudekseen päättää, mikä on kaunista ja mikä ei, kun puhutaan julkisesta rakennuksesta ja sen käytöstä. Jos rakennus osoittautuu jossain suhteessa huonoksi, sitä pitää saada muuttaa ilman arkkitehdin tai arkkitehdin perikunnan lupaa.

    Ei ole mitenkään tavatonta, että arkkitehti itsekin yrittää sanella, miten rakennusta saa käyttää. Kuulemma eräässä lehtitalossa arkkitehti vaati, että työpisteissä ei saa olla viherkasveja, eikä hyllyjen päälle saa laittaa tavaraa.

    Toisessa toimistorakennuksessa ei saanut asentaa sälekäihtimiä rakennuksen sisäpuolen työhuoneisiin, vaikka tietokoneen ruudulle osunut lasikaton läpi tuleva suora tai toisista ikkunoista heijastunut auringonvalo teki työnteosta mahdotonta useaksi tunniksi päivittäin, sillä arkkitehti halusi, että työtä tekevät ihmiset näkyvät.

    Arkkitehdit saisivat miettiä, tekevätkö he työtään itselleen vai asiakkailleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  4. Risto Vormala kirjoitti 13.3.2013 kello 15:13

    Roihuvuorelaisena kolmen lapsen isänä olisin kuitenkin kiinnostunut tietämään, onko nykyisen Roihuvuoren ala-asteen tilalle tulossa jotain korvaavaa, vai paisutetaanko Porolahden koulua entisestään? Sehän on jo nyt Suomen suurin peruskoulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2013 kello 17:03

    Uusi koulu on tulossa Marjaniemeen, lähelle Itäkeskusta. Roihuvuoren koulun oppilaista ymmärtääkseni enemmistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mika Penttinen kirjoitti 13.3.2013 kello 18:45

    Rakennus on säilytettävä. Jos Helsinkiä ei kiinnosta, antakaa se pois sellaiselle taholle, joka laittaa sen arvoiseensa kuntoon ja käyttöön. Niinhän tarpeettomat tavaratkin on hyvä antaa tarvitseville ja kiinnostuneille.

    Hämmästelen barbaarien ajatusmaailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. Ville T kirjoitti 13.3.2013 kello 19:09

    Roihuvuoren ala-asteen opetuskäytöstä luopuminen kuulostaa todella hyvältä. Voiko olla, että kerrankin mietittäisiin hyvää opetusta. On jotenkin käsittämätöntä, että opetus on käyttäjänä kouluissa toissijaista ja oleellista on arkkitehdin näky.

    Uusissa tai peruskorjatuissa kouluissa ei esimerkiksi välttämättä saa laittaa oppilastöitä tai opetusjulisteita tai muuta kasvattavaa materiaalia näkyviin vaikka se olisi kuinka pedagogisesti viisasta. Käytäville ei saa ripustaa palautelaatikoita taikka laittaa tietokoneita, koulu ei voi päättää ovien lukitusten sarjoituksista opetuksellisin perustein jne. Kiinteistön hallinta on etääntynyt opetusprosessin hallinnasta, vaikka voisi ajatella että prosessin sujuvuuden pitäisi olla etusijalla. Tämäkin on yksi yksityiskohta, joissa julkinen puoli Helsingissä on ehdoin tahdoin antanut etumatkaa yksityiskouluille, jotka saavat huolehtia kiinteistöistään opetus enemmän etusijalla ja korjaten jatkuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  8. Ville kirjoitti 13.3.2013 kello 19:33

    N:
    Arkkitehdit saisivat miettiä, tekevätkö he työtään itselleen vai asiakkailleen.

    Ongelma on huomattu eri puolilla maailmaa ja suunnitteluperiaatteeksi isoille käyttörakennuksille onkin muotoutunut, että niiden pitää olla riittävän “tavallisia”, jottei rakennussuojelua tarvitse pelätä; rakennus pitää suunnitella niin, että sitä on helppo muunnella ja laajentaa joka suuntaan jne. Suomessa näitä periaatteita noudatetaan näkyvimmin esim. kauppakeskusrakentamisessa, julkisella puolella jossain määrin sairaalarakentamisessa.
    On hienoa, että julkisilla varoilla tuotetaan korkeatasoista arkkitehtuuria, mutta käyttörakennukset ovat käyttörakennuksia ja niitä pitää voida muuttaa. Lisäksi usein mielenkiintoisinta arkkitehtuuria syntyy, kun vanhaa ja uutta yhdistetään taidokkaasti. Muutosten suunnitteluunkin tarvitaan siis taidokkaita arkkitehteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Jouko Kunnas kirjoitti 13.3.2013 kello 22:43

    Roihuvuoren ala-asteen koulu on hieno rakennus, mitä on joskus hieman vaikea hahmottaa ajan patinan takaa. Ruokala-aula on talon valoisa sydän, tai olisi, jos kattoikkunat olisivat puhtaita. Yksityiskohdat on huolella suunniteltu ja taidokkaasti toteutettu. Silti pitkän miettimisen tuloksena olen valmis hyväksymään sen purkamisen. Miksi?

    Yksi syy on pragmaattinen: korjaus tulee kalliiksi, ja sen tuloksena syntyvä koulu lienee joka tapauksessa liian pieni siihen mikä nykykäsityksen mukaan on hyvä ja toimiva koulu. Iso koulu tuolle paikalle on tarpeeton, lähellä on jo suuri Porolahden koulu. Eteläisen Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella on kouluverkossa aukko, ja sieltä oppilaat kulkevat Roihuvuoreen, Puotinharjuun ja Puotilaan, viimeksi mainittuun vilkkaan pääväylän yli.

    Toinen syy: valmiiseen kaupunkirakenteeseen kannattaa rakentaa asuntoja.

    Kolmas syy liittyy Ruusuvuoren arkkitehtuuriin: en usko, että peruskorjaus voitaisiin toteuttaa niin, että alkuperäisen arkkitehtuurin ne ominaisuudet, jotka sen tekevät arvokkaaksi, korjauksessa säilyisivät. Hienostuneet lasitiiliseinät eivät millään taivu nykyisiin energiamääräyksiin.

    Ja jäähän meille Weegee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  10. ristiin-rastiin kirjoitti 14.3.2013 kello 10:47

    Kopterikuvissa tuo näyttää hyvin samalta kuin kouluvertailujen kärkikahinoissa pyörivän SYK:n talo Etelä-Haagassa. Ei ainakaan arkkitehtuuria voi syyttää jos oppilaat ei viihdy – täällä luetun perusteella vain kunnossapidosta pitäisi kovistella virkamiehiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Koulu kasvisravintolaksi kirjoitti 14.3.2013 kello 11:26

    Voisiko rakennuksen myydä Krishna-liikkeelle, niin päästäisiin kunnostamaan sitä Puotilan kartanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Tapio Peltonen kirjoitti 14.3.2013 kello 12:38

    Ville T:
    Uusissa tai peruskorjatuissa kouluissa ei esimerkiksi välttämättä saa laittaa oppilastöitä tai opetusjulisteita tai muuta kasvattavaa materiaalia näkyviin vaikka se olisi kuinka pedagogisesti viisasta. Käytäville ei saa ripustaa palautelaatikoita taikka laittaa tietokoneita, koulu ei voi päättää ovien lukitusten sarjoituksista opetuksellisin perustein jne. Kiinteistön hallinta on etääntynyt opetusprosessin hallinnasta, vaikka voisi ajatella että prosessin sujuvuuden pitäisi olla etusijalla.

    Erittäin hyvä pointti. Eroon sisustusarkkitehtien tyranniasta! Rakennukset on tarkoitettu käytettäväksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  13. Ville kirjoitti 14.3.2013 kello 13:47

    Ville T: Uusissa tai peruskorjatuissa kouluissa ei esimerkiksi välttämättä saa laittaa oppilastöitä tai opetusjulisteita tai muuta kasvattavaa materiaalia näkyviin vaikka se olisi kuinka pedagogisesti viisasta.

    Tapio Peltonen: Erittäin hyvä pointti. Eroon sisustusarkkitehtien tyranniasta! Rakennukset on tarkoitettu käytettäväksi!

    Onneksi käyttäjillä on sentään vielä järki päässä, ja he osaavat jättää omaan arvoonsa arkkitehtien vaatimukset että esim. piirustuksia ei saisi laittaa koulun seinille tai toimistossa ei saisi olla verhoja ikkunoissa ja papereita levällään… Omassa arkkitehtoimistossaan voi sitten vaatia yhtenäiset uniformut työntekijöille ja kieltää kaiken yksilöllisen tavaran esilläpidon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. JTS kirjoitti 14.3.2013 kello 14:39

    Jouko Kunnas: P>Ja jäähän meille Weegee.

    Hyvin tiivistetty arvio – rakennusten suojeleminen on ilman järkevää käyttöä on aika turhaa puuhaa.

    Tämä on yksi parhaista keskusteluista kautta aikojen netissä – kiitos siitä Odelle ja kaikille!
    Hyvää argumentointia puolesta ja vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Mikko H kirjoitti 14.3.2013 kello 19:14

    Tekisi mieli vaatia tarkka lähdeviite väittämälle, että arkkitehti kielsi laittamasta lasten piirustuksia koulun seinälle. Rakennushankkeissa käyttää valtaa moni muukin taho kuin arkkitehti, ja näillä jutuilla on taipumus lähteä elämään omaa elämäänsä. Arkkitehdeilla harvemmin on kovin paljon sanomista rakennusten käyttöön, jos ei suojelusta ole kysymys. Taannoin radio-ohjelmassa kysyttiin lastentarharakennuksen käyttäjiltä uuden talon arkkitehtuurista. Lastentarhanopettaja valitti radiotoimittajalle mm. käsipyyhkeiden puuttumista seinätelineistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  16. hukkaan meni kirjoitti 14.3.2013 kello 22:36

    Rakennustaiteen teokseen on arkkitehdilla tekijänoikeus. “3 § … Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Veli-Markus Tapio kirjoitti 14.3.2013 kello 22:43

    Esimerkkinä mainittakoon Musiikkitalo. Talon toimijoille asettiin alussa jopa rajoitteita, minkälaisia paperipinoja sai pitää työpöydällä näkyvillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  18. Timo Rantalaiho kirjoitti 15.3.2013 kello 0:02

    Pari täsmennystä:

    – Roihuvuoren ala-asteeseen kuuluu jo tällä hetkellä pääkoulun ohella Marjaniemessä sijaitseva viipalekoulu

    http://www.hel.fi/hki/roiha/fi/Etusivu

    – Roihuvuoressa nimenomaan täällä Roihuvuoren ala-asteen tuntumassa Lumikintiellä, Vuorenpeikontiellä ja Roihuvuorentie 18:ssa asuu paljon lapsia, koska täällä on hyvät pihat. Näille lapsille nykyinen koulu on todella lähikoulu, mutta Marjaniemessä oleva tai jo Ala-Roihuvuoren Porolahden koulu on jo paljon kauempana etenkin pienelle alakoulun oppilaalle

    http://www.hel.fi/hki/roiha/fi/Oppilaaksiotto

    Eli jos Roihuvuoren ala-asteella on paperilla paljon Marjaniemessä asuvia oppilaita, niin heitä on varmaan erityisesti siellä Marjaniemen viipalekoulussa. Jos Marjaniemessä ja Itäkeskuksessa on tarvetta lisätilalle, niin olisiko järkevämpää laajentaa Marjaniemen sivukoulua entisestään?

    Roihuvuoren päiväkodit ovat olleet jo pitkään täynnä lapsia. Vuorenpeikontien karussa betonilaatikossa olisi monelle heistä inhimillisen kokoinen lähikoulu, jossa saa osaava ja innostunut henkilökunta tekee hyvän koulun.

    http://roihuvuori.com/index.php/forum/2-keskustelu/4812-roihuvuoren-ala-aste-minun-kouluni

    Kyllä kai 300 oppilasta on riittävä määrä koululle, jossa on pelkkä alakoulu? Isommat oppilaat jaksavat kulkea kauemmaskin kouluun ja koulukavereita tapaamaan, mutta pienimmille koululaisille se on iso etu että koulu on lähellä kotia ja koulukavereilla on lyhyt matka kotipihoille leikkimään.

    Korjaus olisi kuitenkin jo paikallaan!

    – Roihuvuoren ala-asteen tyytyväisen oppilaan isä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. Risto kirjoitti 15.3.2013 kello 9:12

    hukkaan meni: Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla

    Ymmärtääkseni tuo tekijänoikeuslain kohta tarkoittaa monistettavissa olevasta teoksesta tehtyä uutta yleisön saataviin asetettua kappaletta. Ei mikään laki estäisi minua käyttämstä omistamaani taulua tikanheiton harjoitteluun.

    Mutta olen minäkin kuullut (rakennuksen käyttäjiltä) arkkitehdista joka kiersi uudessa yliopistorakennuksessa kieltämässä sitä ja tätä. Ovatko nämä vain urbaanilegendoja, vai pistävätkö rakennusten tilaajat (ja jos, niin miksi) nimensä alle järjettömniin sopimuksiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Pekka Pessi kirjoitti 15.3.2013 kello 10:37

    Risto:Ovatko nämä vain urbaanilegendoja, vai pistävätkö rakennusten tilaajat (ja jos, niin miksi) nimensä alle järjettömniin sopimuksiin?

    Kuten nopeammat ovatkin jo kolmosmomentista lukeneet, kyseessä on pakottavaa lainsäädäntöä. Sitä ei voi sopimusteitse kiertää. Se koskee kaikkia teoskappaleita. Arkkitehti voi edelleen vaatia kakkosmomentin oikeuksiaan (kieltää teoksen muuttamisen) vaikka sen kanssa olisi toisin sovittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2013 kello 11:33

    Risto:
    Mutta olen minäkin kuullut (rakennuksen käyttäjiltä) arkkitehdista joka kiersi uudessa yliopistorakennuksessa kieltämässä sitä ja tätä.

    Itse olen kuullut arkkitehdistä joka ensimmäisen puolen vuoden ajan kävi aina tyylipoliisina tutkimassa paikat ennen kuin kierrätti kansainvälistä vierasryhmää tai ulkomaista arkkitehtuurivalokuvaajaa suunnittelemassaan toimistotalossa. Sen jälkeen koko hössäys unohtui kun mielenkiinto siirtyi uudempiin kohteisiin.

    Eli yleensä kyse on byroon mainostamisen ja bisneksen vuoksi ylläpidettävästä julkisivusta eikä aidon esteettisen valistustehtävän vuoksi tapahtuvasta taiteellisesta kokonaisuudesta huolehtimisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Airto Vienola kirjoitti 15.3.2013 kello 12:15

    hukkaan meni:
    Rakennustaiteen teokseen on arkkitehdilla tekijänoikeus. “3 § … Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla”.

    Rakennustaiteen teoksena ei pidetä mitä tahansa taloa, vaan saadakseen tekijänoikeuslain suojan, täytyy ns. teoskynnyksen ylittyä. Maallikkona on aika vaikea nähdä, miten tuollainen parkkitalon näköinen sementtikorsu voisi olla tekijänoikeuslain tarkoittama tekijänsä persoonasta kumpuava taiteellisen ilmaisun ilmenemä. Jos on, niin mitähän se kertoisi tekijänsä persoonasta?? Muutenkaan lain suojaa ei automaattisesti saa koko rakennus, vaan vain sen ne osat, jotka tekevät siitä tällaisen sydänverellä tehdyn unikaatin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Kalle K. kirjoitti 15.3.2013 kello 12:18

    Kun keskustellaan siitä, kuinka koskemattomana professori Ruusuvuoren aivoituksia pitää säilyttää ja suojella, muistutettakoon sitten myös siitä, miten herra arkkitehti itse kohteli aikaisempien polvien kätten työtä.

    Ode ja muut valtuutetut istuvat kokouksessa Ruusuvuoren valtuustosalissa, liitettynä Helsingin kaupungintaloon. Kaupungintalokorttelin Ruusuvuori puratutti sisältä, vain fasadi seisoi tukien varassa vuosikaudet ja vanhan Seurahuoneen juhlasali, joka pidettiin tukien varassa paikallaan kuuden vuoden ajan rakennustyömaan keskellä. Juhlasalinkin olisi kuulemma hävittänyt mielellään. Puistattaa.

    Sama mies kaupungin luottoarkkitehtina riehui Esplanadin varren muissakin vanhoissa taloissa purkaen interiöörejä ja korvaten ne omilla, rakenne-elementit paljastavilla ja tylsän modernistisilla levyseinä-nauhaikkuna-luomuksillaan. (P.espa 15, 17, 19 ainakin)

    Huhupuheen mukaan Ruusuvuori suostui pitkin hampain jättämään Lars Sonckin (sittemmin suojellun) portaikon Unioninkatu 28 ja jugendsalin ehjiksi.

    Tämän sankarinko piirustukset nauttisivat sen suurempaa kunniaa? Roihuvuoren ala-aste on näyttävä tönö, mutta rakenteellinen susi, oli alusta asti. Kyllä arkkitehtikin voi erehtyä, uskokaa pois!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  24. Otso Kivekäs kirjoitti 15.3.2013 kello 14:15

    Pengoin vähän lisää noita kantakaupungin skenaarioita. Laskelmilla on joitakin rajauksia, jotka on hyvä ymmärtää:
    – Liikennerakentamisen liikennettä lisäävää
    vaikutusta ei ole huomioitu
    – Osassa skenaarioista ei myöskään vaikutusta
    kulkumuotovalintaan ole huomioitu
    – Malli ei tunne mahdollisuutta, että tie menee täysin tukkoon, vaan lisää autoja oletetaan aina mahtuvan. Esimerkiksi Mechelininkadulla menee joissain ennusteissa 23% enemmän autoja kuin siinä mallin mukaan on mahdollista kulkea. On selvää, että tämä ei ole realistista.

    Enkä nyt tarkoita, että mallit olisivat huonoja. Malleilla vaan on rajansa, eikä ennustus ole todellisuutta. Aivan erityisesti skenaarioissa ennustettu kantakaupungin liikenteen yllättävä kasvu ei ole uskottavaa, kun kapasiteetti tosiasiallisesti rajaa kantakaupungin liikennemäärää.

    Laajemmin aiheesta blogissani
    http://otsokivekas.fi/2013/03/miksi-keskustatunnelia-ei-kannata-rakentaa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  25. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2013 kello 14:21

    Pekka Pessi: Arkkitehti voi kieltää teoksen muuttamisen vaikka sen kanssa olisi toisin sovittu.

    Eli eipä tarvitse ihmetellä miksi niin monet “rakennukset” tilataan nykyään ilman arkkitehdin sulostuttavaa kättä ja kootaan meccanosettiä muistuttavista modulaarisista rakennussarjoista joita saa tilattua suunnilleen Isojoen Konehallin nettiluettelosta 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2013 kello 14:28

    Kalle K.: Tämän sankarinko piirustukset nauttisivat sen suurempaa kunniaa?

    Minusta olisi hauska ja juuri tuossa mielessä aatteellista perintöä kunnioittavaa jos ennen purkamistaan tuo koulu koristeltaisiin talonpoikaisromanttisilla mummonmökkikrumeluureilla irtoikkunaristikkoineen ja kestopuusta sorvattuine kuistinkaiteineen – ja päälle kyhättäisiin vielä “aito” ja “suomalaiseen maisemaan sopiva” tiilikuvioitu peltiharjakatto.

    Taideprojekti-idea on vapaasti käytettävissä, kyllä yhtä kahjoihin installaatioprojekteihin on apurahoja yleensä tuntunut saavan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. kari sane kirjoitti 15.3.2013 kello 14:30

    Mikko H:
    … lähdeviite väittämälle, että arkkitehti kielsi laittamasta lasten piirustuksia koulun seinälle. Rakennushankkeissa käyttää valtaa moni muukin taho kuin arkkitehti, ja näillä jutuilla on taipumus lähteä elämään omaa elämäänsä.

    Jokerin pysäkkikatoksen sinistä väriä vastustettiin voimalla. Vasta kun alkuperäisen vihreän Helsinki-katoksen suunnittelija arkkitehti Juha Leiviskä oli asiaa hetken mietittyään todennut , että voisihan se sininenkin olla, asia lähti rullaamaan. Eli näinkin saattaa joskus käydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Veli-Markus Tapio kirjoitti 15.3.2013 kello 16:53

    Kysymys rakennuksen suojeltavuudesta palautuu pitkälti moraalisiin arvostuksiin. Juridiikasta ei tässä ole paljoakaan apua.

    Oikeuskäytännössä rakennustaiteen ja käyttöesineiden tekijänoikeussuoja on selvästi heikompi kuin vaikkapa kuvataiteen tai musiikin. Kokemukseni mukaan ala itse kohdistaa juridisiin suojakeinoihin yliviritettyjä odotuksia.

    Haluamatta sortua blogivastauksissa liian usein toistuviin Finlex-sitaatteihin muistutan tekijänoikeuslain 25 e §:stä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Anna R kirjoitti 15.3.2013 kello 16:54

    Pekka Pessi: Kuten nopeammat ovatkin jo kolmosmomentista lukeneet, kyseessä on pakottavaa lainsäädäntöä. Sitä ei voi sopimusteitse kiertää. Se koskee kaikkia teoskappaleita. Arkkitehti voi edelleen vaatia kakkosmomentin oikeuksiaan (kieltää teoksen muuttamisen) vaikka sen kanssa olisi toisinsovittu.

    Moraalisista oikeuksista voi kyllä hyvin luopua sopimuksella, kunhan sopimus on riittävän spesifi. Tuo kolmosmomentti tarkoittaa vain, ettei niistä voi sitovasti luopua kokonaan. Mutta tässä tapauksessa moraalisilla oikeuksilla ei edes ole hirveästi väliä, sillä saman lain 25 e § mukaan rakennusta ja käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 15.3.2013 kello 18:48

    Rakennustaiteen teoksena ei pidetä mitä tahansa taloa, vaan saadakseen tekijänoikeuslain suojan, täytyy ns. teoskynnyksen ylittyä.

    Kyllä teoskynnys ylittyy melkein missä tahansa vajassa. Ainoastaan kaikkein yksinkertaisimmat ja rutiininomaisimmat rakennukset ovat suojattomia. Mikä tahansa kerros- tai omakotitalo on kyllä teoskynnyksen ylittävä rakennustaiteen teos.

    Sen sijaan nostaisin esille tekijänoikeuslain 25e §:n:

    Rakennusta ja käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.

    Eli arkkitehti ei voi vaatia rakennuksen sisustukseen mitään muutoksia oman tekijänoikeutensa nojalla. Eri asia on se, että kulttuuriskandaalin saa kyllä helposti aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Risto kirjoitti 15.3.2013 kello 22:38

    Pekka Pessi: Kuten nopeammat ovatkin jo kolmosmomentista lukeneet, kyseessä on pakottavaa lainsäädäntöä. Sitä ei voi sopimusteitse kiertää. Se koskee kaikkia teoskappaleita. Arkkitehti voi edelleen vaatia kakkosmomentin oikeuksiaan (kieltää teoksen muuttamisen) vaikka sen kanssa olisi toisinsovittu.

    En minä väittänyt, että sen voisi sopimusteknisesti kiertää, väitin, että moista oikeutta ei tekijänoikeuslain perusteella olekaan. Tarkemmalla lukemisella tekijänoikeuslaki periaateessa koskee rakennuksia kuitenkin (mm.)

    Rakennusta ja käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.

    Eli tekijnäoikeuksista nipottavalle arkkitehdille voi siis(kunnainloukkauspykälien rajoissa, jotka ammatinharjoittamisen yhteydessä ovat kyllä aika löysät) toivotella pitkät todeten, että kysessä ovat juuri tarkoituksenmukaisuussyistä tehdyt muutokset, joilla paikataan hänen ammattitaidottomuudestaan johtuvia puutteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. mikko siitonen kirjoitti 16.3.2013 kello 10:32

    Mikko H.

    Ei kukaan mitään sellaista ole oikeasti vaatinut, ei tietenkään.

    Muuten; Purkakaa pois.

    t. Mikko S.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Veli-Markus Tapio kirjoitti 16.3.2013 kello 21:17

    “Kyllä teoskynnys ylittyy melkein missä tahansa vajassa. Ainoastaan kaikkein yksinkertaisimmat ja rutiininomaisimmat rakennukset ovat suojattomia.”

    Teoriassa kyllä. Käytännössä ei.
    Ks. esim. KKO 1989:149
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1989/19890149

    Koulun kohtalo ratkeaa eettis-taloudellis-pragmaattisen harkinnan perusteella. Tekijänoikeus ei tule asiaan vaikuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. toke kirjoitti 17.3.2013 kello 19:52

    Otso Kivekäs:
    Pengoin vähän lisää noita kantakaupungin skenaarioita. Laskelmilla on joitakin rajauksia, jotka on hyvä ymmärtää:
    – Liikennerakentamisen liikennettä lisäävää vaikutusta ei ole huomioitu
    – Osassa skenaarioista ei myöskään vaikutusta kulkumuotovalintaan ole huomioitu
    – Malli ei tunne mahdollisuutta, että tie menee täysin tukkoon, vaan lisää autoja oletetaan aina mahtuvan. Esimerkiksi Mechelininkadulla menee joissain ennusteissa 23% enemmän autoja kuin siinä mallin mukaan on mahdollista kulkea. On selvää, että tämä ei ole realistista.

    Enkä nyt tarkoita, että mallit olisivat huonoja. Malleilla vaan on rajansa, eikä ennustus ole todellisuutta. Aivan erityisesti skenaarioissa ennustettu kantakaupungin liikenteen yllättävä kasvu ei ole uskottavaa, kun kapasiteetti tosiasiallisesti rajaa kantakaupungin liikennemäärää.

    Laajemmin aiheesta blogissani
    http://otsokivekas.fi/2013/03/miksi-keskustatunnelia-ei-kannata-rakentaa/

    Hinta ei riitä selittämään sitä miksi yksityiset kulkuneuvot ovat pahasta vielä senkin jälkeen kun ne ovat ekologisia. Varisnkin jos hinnan maksaa kulkuvälinevalinnan tekijä itse.

    Jotain pitäisi kuitenkin tehdä sille, että hyötyliikenne esim. Lauttasaaresta pääsis paremmin vaikka Sörkkään. Silloin kun tarvitsee kuljettaa jotain, ei paljoa joukkoliikenne lämmitä.
    Mites olis pikkutunneli, johon pääsis vain työkseen liikkumaan joutuvat, eikä esim. huviajelijat tai työmatkalaiskimukset?

    Hyin muuten kirjotettu Mechelinistä hesarissa:
    http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Autot+jalkak%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4lle+jalankulkijat+ajoradalle/a1363473691121

    Vaikka joukkoliikenne nostaisikin suosiotaan (mikä tietysti onnistuu paremmin porkkanalla (palvelutaso) kuin kepillä), niin jotaan kai pitäs keksii ton Mechelinin suhteen?
    Nykyinen suunnitelma lienee aikas kamala?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. jussi kirjoitti 31.3.2013 kello 19:37

    Osmo Soininvaara:
    Uusi koulu on tulossa Marjaniemeen, lähelle Itäkeskusta. Roihuvuoren koulun oppilaista ymmärtääkseni enemmistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

    Tätä minä en kyllä oikein jaksa uskoa todeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. JR kirjoitti 31.3.2013 kello 19:39

    Marjaniemestä tulee Roihuvuoren a-a:lle vain muutama oppilas. Marjaniemen uusi koulu ei ole alunperinkään suunniteltu Roihuvuoren a-a:n korvaajaksi vaan sille on oma tilauksensa.

    Osmo Soininvaara:
    Uusi koulu on tulossa Marjaniemeen, lähelle Itäkeskusta. Roihuvuoren koulun oppilaista ymmärtääkseni enemmistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. Sanna Ahonen kirjoitti 1.4.2013 kello 1:32

    Osmo Soininvaara:
    Uusi koulu on tulossa Marjaniemeen, lähelle Itäkeskusta. Roihuvuoren koulun oppilaista ymmärtääkseni enemmistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

    Hei Ode, tässä vähän tilastotietoa, jotta voit korjata virheellisiä tietojasi Roihuvuoren ala-asteesta.

    Roihuvuoren ala-asteella on 300 oppilasta ja kaksi toimipistettä. Marjaniemen toimipisteessä on vain luokat 1 ja 2, ja Aluesarjat tilastopalvelusta näkee, että tuon ikäisiä (7-8 v.) on ollut koko Marjaniemessä vuonna 2012 vain 50.

    Koulun rehtorin mukaan suuri osa oppilaista jatkaa kolmannella luokalla Puotilan ala-asteella, Roihuvuoren toimipisteeseen marjaniemeläisiä tulee vain muutama vuodessa. Näillä tiedoilla laskien Roihuvuoren ala-asteen Roihuvuoren toimipisteessä käy koulua 10-20 marjaniemeläistä ja koko koulusta marjaniemeläisiä on vain 60-70. Uskoakseni valtaosa lopuista 230-240 oppilaasta on Roihuvuoresta.

    Koko Roihuvuoressa oli vuonna 2012 374 ala-asteikäistä lasta. Lisäksi alueelle on valmistumassa 21200 kem2 verran uusia asuntoja ja suunnitteilla on vielä 18 000 kem2 lisää Ylä-Roihikkaan, Roihuvuoren ala-asteen oppilaaksiottopiiriin. Jatkossa ala-asteikäisten määrä tullee siis kasvamaan entisestään.

    Ala-Roihuvuorta palvelelva Porolahden peruskoulu tarjoaa paikan 300 ala-asteikäiselle oppilaalle, mutta on nyt melko täynnä. Koulun rehtorin mukaan koko Porolahden peruskouluun mahtuu vielä noin 100 lisäoppilasta, mutta 900 oppilaan koulussa on Roihuvuorentien alakoulun lisäksi myös musiikkikoulu, yläaste ja Tammisalon viipalekoulu, joista kolmeen viimeiseen ei ole mahdollista sijoittaa Roihuvuoren ala-asteen oppilaita. Kouluun oppilaaksiottoalueena on Ala-Roihikka ja Tammisalo.

    Opetuslautakunta esittää, että Marjaniemeen rakennetaan Roihuvuoren ala-asteen rakennuksen mahdollisesti korvaava koulu. Kaupunkisuunnittelulautakunta himoitsee jo mahdollisesti purettavan koulun tonttia, jonne voisi rakentaa 20 000 kem2 verran asuntoja, perheasuntoja. Ja me roihuvuorelaiset vanhemmat ihmettelemme, missä täyden Roihuvuoren ala-asteen ja täydennysrakentamisen seurauksena syntyvien perheasuntojen lapset käyvät koulua.

    Jotta olisi perusteltua lakkauttaa täysi ala-aste alueella, jossa on paljon lapsiperheitä ja jonne on rakenteilla ja suunnitteilla lisää perheasuntoja, kaipaan kyllä muitakin perusteluita kuin että koulu on ruma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.4.2013 kello 8:14

    Kouluverkon suunnittelusta vastaa opstuslautakunta, ei kaupunkisuunnittelulautakunta. Esitys korvaavasta koulusta Marjaniemeen on tullut sieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jussi Lahti kirjoitti 1.4.2013 kello 9:01

    Osmo Soininvaara:
    Kouluverkon suunnittelusta vastaa opstuslautakunta, ei kaupunkisuunnittelulautakunta. Esitys korvaavasta koulusta Marjaniemeen on tullut sieltä.

    Mutta kaupunkisuunnittelulautakunta tekee päätöksiä ja toteaa omassa päätöksessään 12.3.2013 että “Kouluverkon osalta vaikuttaa perustellulta, että koulupalveluja siirretään Itäkeskus-Marjaniemen alueelle”. Mikä on siis perusteltua? Itse ainakin koen, että perustelusi on virheellisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.4.2013 kello 8:18

    Tuo lautakunnan siteeraama käsitys on tullut opetusviranomaisilta ja perustuu tilastoihin lasten lukumääristä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Uula K kirjoitti 1.4.2013 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    Kouluverkon suunnittelusta vastaa opstuslautakunta, ei kaupunkisuunnittelulautakunta. Esitys korvaavasta koulusta Marjaniemeen on tullut sieltä.

    Tästä juuri koko kaupungin hallintokultturissa on kyse. Eri lautakunnat ja virastot tekevät esityksiä ainoastaan hyvin rajatusta näkökulmasta käsin jättäen loput muiden huoleksi.
    Minua ihmetyttää miten Kaupunkisuunnittelulautakunta voi jättää esim väestöennusteet huomiotta kaavoitushankkeista (tai suojeluhankkeista) päätettäessä? Luulisi, että kaupunkisuunnittelulautakunta on taho, jonka pitäisi huolehtia suurten linjojen toteutumisesta, eikä toimia pelkkänä rakennusoikeusautomaattina. Nyt siirtämällä koulu laajenevalta kerrostalovaltaiselta alueelta pientaloalueelle ei näytä kovin kaukokatseiselta päätökseltä.
    Ja kyllä – Roihuvuoren ala-aste on suojelemisen arvoinen rakennus. Ja ei – suojelu ei suinkaan tarkoita, että rakennuksessa ei voisi tehdä toiminnan vaatimia muutoksia. Se tarkoittaa vain sitä, että muutoksia tehdään harkitusti jonkin kokonaisajatuksen pohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.4.2013 kello 8:14

    Kaupunkisuunnittelulautakunta ei esittänyt omnassa lausunossaan mitää oppilasmääristä tai koulun sijoittelusta, vaan kertoi ainoastaan, mitä koulun tontille mahtuu tai ei mahdu, jos koulu jatkaa kouluna, muuna oppilaitoksena tai puretaan. Kaikki oppilasmääriin liittyvät asiat kuuluvat opetusvirastolla ja lautakunnalle kuin myös siitä päättäminen, miin koulu sijoitetaan. Lautakunta ei ota niihin kantaa eikä sen pidä ottaakaan. Tarpeeseen suojella koulu arvokkaana rakennuksena oppilasmäärät eivät vaikuta mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Uula K kirjoitti 1.4.2013 kello 13:44

    Jouko Kunnas:
    . Silti pitkän miettimisen tuloksena olen valmis hyväksymään sen purkamisen. Miksi?

    Yksi syy on pragmaattinen: korjaus tulee kalliiksi, ja sen tuloksena syntyvä koulu lienee joka tapauksessa liian pieni siihen mikä nykykäsityksen mukaan on hyvä ja toimiva koulu. Iso koulu tuolle paikalle on tarpeeton, lähellä on jo suuri Porolahden koulu. Eteläisen Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella on kouluverkossa aukko, ja sieltä oppilaat kulkevat Roihuvuoreen, Puotinharjuun ja Puotilaan, viimeksi mainittuun vilkkaan pääväylän yli.

    Toinen syy: valmiiseen kaupunkirakenteeseen kannattaa rakentaa asuntoja.

    Kolmas syy liittyy Ruusuvuoren arkkitehtuuriin: en usko, että peruskorjaus voitaisiin toteuttaa niin, että alkuperäisen arkkitehtuurin ne ominaisuudet, jotka sen tekevät arvokkaaksi, korjauksessa säilyisivät. Hienostuneet lasitiiliseinät eivät millään taivu nykyisiin energiamääräyksiin.

    Ja jäähän meille Weegee.

    Porolahden koulun ala-aste on itse asiassa vain vähän suurempi kuin Roihuvuoren ala-aste eikä täytä koko Roihuvuoren alueen oppilaspaikkatarpeita nyt eikä etenkään tulevaisuudessa.

    Kyllä, valmiiseen kaupunkirakenteeseen kannattaa rakentaa asuntoja, mutta samalla tulee huolehtia niiden palveluista. Yhtälössä, jossa puretaan tarpeellinen koulu ja rakennetaan sen tilalle (toivottavasti) perheasuntoja ei kuulosta kovin kaukokatseiselta.

    Peruskorjaus maksaa varmasti paljon, jos ajatuksena on purkaa rakennus kantavalle rungolle ja rakentaa uudelleen. Tämä ei ole mielekästä kokonaistalouden eikä rakennussuojelun näkökulmasta. Hyvällä suunnittelulla ja kohtuullisella uusimisen asteella arkkitehtoniset arvotkin on mahdollista säilyttää. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii juuri Joukon mainitsema WeeGee-talo.

    Käpylän koulua ja Roihuvuoren ala-astetta ei muuten voi rinnastaa keskenään. Edellinen on alun perin Paragonin toimistotalo, joka vasta myöhemmin muutettiin kouluksi. Roihuvuoren ala-asteen arvo on juuri siinä, että se on edelleen alkuperäisessä koulukäytössään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. Ville kirjoitti 1.4.2013 kello 19:01

    Mikko H:
    … lähdeviite väittämälle, että arkkitehti kielsi laittamasta lasten piirustuksia koulun seinälle. Rakennushankkeissa käyttää valtaa moni muukin taho kuin arkkitehti, ja näillä jutuilla on taipumus lähteä elämään omaa elämäänsä.

    kari sane: Jokerin pysäkkikatoksen sinistä väriä vastustettiin voimalla. Vasta kun alkuperäisen vihreän Helsinki-katoksen suunnittelija arkkitehti Juha Leiviskä oli asiaa hetken mietittyään todennut , että voisihan se sininenkin olla, asia lähti rullaamaan. Eli näinkin saattaa joskus käydä.

    Teippauskielto voi hyvin olla samantapainen väärinymmärrys. Arkkitehti on esim. voinut tarkoittaa, että kaikenlaisia lappusia ei pidä teippailla pitkin poikin seiniin kuten valitettavan yleisesti tapahtuu. Esim. erään uuden sairaalan hissiaulassa on kolme erilaista lappusta ja kylttiä, joissa lukee, että ovi aukeaa painamalla tästä painonapista. Mieluummin olisi yksi siisti opaste.
    Se piirustuskielto-väittämän lähde oli bloginpitäjän kotikulmilla olevan koulun henkilökuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Sanna Ahonen kirjoitti 5.4.2013 kello 13:30

    Roihuvuoren ala-asteen tulevaisuudesta kiinnostuneille tiedoksi:
    Me roihuvuorelaiset vanhemmat olemme valmistaneet koulun tilanteesta tietopaketin ja se löytyy linkin takaa. Kyse ei ole ollenkaan siitä, että itkisimme vain saavutettujen etujen perään, vaan siitä, että aiheesta on ollut liikkeellä puutteellista ja jopa virheellistä tietoa. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, millaisia päätöksiä päättäjät ovat tehneet lautakunnissa. Koulun tilanteesta järjestetään myös asukastilaisuus 25.4.2013 Roihuvuoren ala-asteella.
    https://www.dropbox.com/s/dnoj8szuilb4igo/selvitys_roihuvuoren_a-a.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus