Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.3.2013

10.3.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingin kantakaupungin autoliikenteen kehittyminen

Kun väkeä tulee rutkasti lisää, liikenne pyrkii ruuhkautumaan. Tätä suunnitelmaa kommentoin ja tuoreeltaan 7.3. blogikirjoituksessani. Niin paljon rahaa ei ole, että tämä voitaisiin väylä- ja tunneli-investoinneilla estää. Tämä toi mieleeni lähinnä, että

1)    On vähän hölmöä subventoida pysäköintipolitiikalla sitä, että kantakaupunkiin valikoituu enemmän autosta riippuvaisia kotitalouksia kuin valikoituisi, jos pysäköintiä ei subventoitaisi.

2)    Joudumme miettimään, onko järkevää yrittää estää toimistojen muuttamista asunnoiksi niissä kantakaupungin osissa, joihin ei  ole huonot joukkoliikenneyhteydet.

3)    Jotta liikenteen ruuhkautuessa bussit ja ratikat eivät seisoisi samoissa jonoissa, on varattava ajoissa joukkoliikenteelle omat väylät ja kaistat sekä yritettävä muuttaa lainsäädäntöä niin, että kaistojen luvaton käyttö estyy. Barcelonassa busseissa on kamerat.

4)    Keskustatunnelista on vielä vähemmän hyötyä kuin kuvittelin

 

Lausunto Roihuvieren alakoulun korjauksen vaihtoehdoista

Kun tämä on pyydetty pöydälle, joku varmaankin ajattelee, että lausuntoa olisi syytä muuttaa.

 

Vuosaaren sillan nopeusrajoitus laskee

Eija Loukoila on tehnyt valtuustoaloitteen nopeusrajoituksen alentamisesta Vuosaaren sillalla. Vastauksessa kerrotaan, että aloite toteutetaan.

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.3.2013”

  1. Anomuumi kirjoitti 10.3.2013 kello 18:15

    Kuinka realistista on odottaa, että keskustatunnelivaraus saataisiin vihdoin pois uudesta yleiskaavasta kummittelemasta?

    En vastusta tunnelia sinänsä, mutta se nyt ei vaan oikein missään suhteessa ole tehtyjen selvitysten valossa kustannustehokas eikä toimiva liikenne”ratkaisu”. Saavutettuja hyötyjä/haittoja ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia verratessa tästä maasta on vaikea löytää mielettömämpää liikenneprojektia.

    Sinänsä tuntuu tietty varmuuden vuoksi järkevältä pitää varausta: tällöin ajatellaan varauksen olevan “ilmainen”. Todellisuudessahan siitä varauksesta (jota ei jo taloudellisista realiteeteista johtuen tulla yhä todennäköisemmin ja todennäköisemmin koskaan käyttämään) aiheutuu merkittäviä kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille. Näitä kustannuksia se pelkkä varaus aikaansaa mm. liikenne-ennusteita paisuttelemalla (-> kalliiksi tuleva muiden väylien ylimitoitus), arvokkaan rakennusmaan syönti mm. Merihaan kupeessa (liittymävaraukset) ja vaikuttamalla muihin suunnitelmiin (esim. _taloudellisestikin mielekkään_ Pisararadan painaminen syvälle, keskustakirjasto ym.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  2. toke kirjoitti 10.3.2013 kello 18:20

    Mitä jos kiellettäisiin sähkö kantakaupungin asunnoista, niin autokannan sähköistyttyä, niitä ei kukaan toisi keskusta-asumista häiritsemään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Kooma kirjoitti 10.3.2013 kello 20:41

    5) Metroverkostoa olisi pitänyt jo laajentaa joka suuntaan sen sijaan että rakennellaan puoli tusinaa erillistä (ja yhteensopimatonta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Kalle kirjoitti 11.3.2013 kello 0:09

    Pysäköinti on ongelma. Kaavoituksella on väkisin ohjattu tilanteeseen, jossa uusissakin kaupunginosissa on liian vähän ja liian kallista pysäköintitilaa. Ymmärrän ansaintalogiikan tuossa, jossa gryndereille annetaan arvonnousua, osta voi olettaa osan päätyvän puolueiden pussiin. Häviäjänä ovat kaupunkilaiset.

    Bussit ovat ongelma, josta ei kostu kukaan. Ne ovat liikenteen pahin tulppa keskustassa. Kun bussit saadaan pois, on enemmän tilaa myös joukkoliikenteelle, lue spårille. Spårat kannattaa, kuten esität, saada omille kaistoilleen. Miten on päässyt längistä läpi esimerkiksi Läpinlahden kadun yläpään suunnitelma? Hirveä sumppu, joka aukeaa niistämällä puistosta palanen.

    Yllämainittua sumppua pahennettiin vielä tahallaan muuttamalla työmaan aikainen kiertliittymä Hietalahden kadun päässä liikennevaloiksi. Tarpeeton muutos, jonka ainoa tavoite lienee henkilöautoliikenteen haittaaminen. Nyt se valitettavasti haittaa myös raitiovaunuja.

    Nopeusrajoituksiin pitää puutua, kun ne ovat vääriä. Jo nyt sillalla on liian alhainen rajoitus. Sillan päässä pitää olla 80 km/h ja siitä maalle päin voi ihna hyvn olla 100 km/h. Sama ongelma, järjettömät rajoitukset, on myös länsipuolella. Ei ole olemassa mitään teknistä syytä, minkä takia Larun kohdalla körötellään kahdeksaa kymppiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Matti Pyhtilä kirjoitti 11.3.2013 kello 10:30

    LAINAUS KALLE: “Nopeusrajoituksiin pitää puutua, kun ne ovat vääriä. Jo nyt sillalla on liian alhainen rajoitus. Sillan päässä pitää olla 80 km/h ja siitä maalle päin voi ihna hyvn olla 100 km/h. Sama ongelma, järjettömät rajoitukset, on myös länsipuolella. Ei ole olemassa mitään teknistä syytä, minkä takia Larun kohdalla körötellään kahdeksaa kymppiä.”

    On tekninen syy ja se löytyy fysiikasta. Törmäysten sattuessa on tuhoenergia nopeuden toisessa potenssissa. Kun on paljon liikennettä, törmäysten todennäköisyys kasvaa. Tämän voi kuulla päivittäin liikennetiedotteista Helsingin kehä- ja moottoriväyliltä. Alhainen nopeus pitää usein vauriot ja vammat vähäisinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 11.3.2013 kello 12:22

    Kalle:
    Pysäköinti on ongelma. Kaavoituksella on väkisin ohjattu tilanteeseen, jossa uusissakin kaupunginosissa on liian vähän ja liian kallista pysäköintitilaa. Ymmärrän ansaintalogiikan tuossa, jossa gryndereille annetaan arvonnousua, osta voi olettaa osan päätyvän puolueiden pussiin. Häviäjänä ovat kaupunkilaiset.

    Bussit ovat ongelma, josta ei kostu kukaan. Ne ovat liikenteen pahin tulppa keskustassa. Kun bussit saadaan pois, on enemmän tilaa myös joukkoliikenteelle, lue spårille. Spårat kannattaa, kuten esität, saada omille kaistoilleen. Miten on päässyt längistä läpi esimerkiksi Läpinlahden kadun yläpään suunnitelma? Hirveä sumppu, joka aukeaa niistämällä puistosta palanen.

    Yllämainittua sumppua pahennettiin vielä tahallaan muuttamalla työmaan aikainen kiertliittymä Hietalahden kadun päässä liikennevaloiksi. Tarpeeton muutos, jonka ainoa tavoite lienee henkilöautoliikenteen haittaaminen. Nyt se valitettavasti haittaa myös raitiovaunuja.

    Nopeusrajoituksiin pitää puutua, kun ne ovat vääriä. Jo nyt sillalla on liian alhainen rajoitus. Sillan päässä pitää olla 80 km/h ja siitä maalle päin voi ihna hyvn olla 100 km/h. Sama ongelma, järjettömät rajoitukset, on myös länsipuolella. Ei ole olemassa mitään teknistä syytä, minkä takia Larun kohdalla körötellään kahdeksaa kymppiä.

    Voehan häkytijäk.

    Olen ollut huomaavinani, että neljän aikana Laurun kohdalla körötellään neljääkymppiä. Sen lisäksi Larun jälkeee tulee nopeasi useita liittymiä liittymää, joissa on luonnollisista syistä 80 km/h noperusrajoitus.

    Kyysmys. Kuinka pljon 80 khh nopeusrajoitus hidastaaa matkaa 2 km: välillä verrattuna 100 km/h nopeusrajoitukseen.

    Busseilla ja sporilla on omat etunsa, ja ne kuuluvat molemaat kaupunkiliikenteeseen. Suoraan sanoen tuota stadin slangille vierasta kirjoitusmuotoa spåra käyttävät minusta vain håkanit

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 11.3.2013 kello 13:31

    Kooma:
    5) Metroverkostoa olisi pitänyt jo laajentaa joka suuntaan sen sijaan että rakennellaan puoli tusinaa erillistä (ja yhteensopimatonta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

    Millä tavalla Marja, Pisara ja Kehärata ovat erillisiä ja keskenään yhteensopimattomia?

    Metron kanssa ne toki ovat mutta käsittääkseni olisi ollut kannattamatonta aikanaan alkaa muuttaa koko VR:n rataverkkoa ja kalustoa sivukiskovirroitukselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 11.3.2013 kello 14:11

    Osmo jatkaa taas puhumista osaongelmasta, liikenteestä. Osmo ei puhu ongelan ytimestä Suomen keskittymisestä Helsinkiin. Hallituspuolueen kansanedustjana Osmo ei mainitse puhumattakaan kritisoinnista liikenteen ongelmien aiheuttjaa, helsinkikeskeisyyttä.

    Tosiasia kuitenkin on se, että Suomen Helsinkikeskeisyys on jatkuvassa kasvussa. Tästä seuraa ongelmat asumisen kalleudessa, työmatkojen pituudessa, parkkipaikkojen puutteessa, ymnpäristön saastumisessa ja monessa muussa. Samaan aikaan “syrjä-Suomessa” jää rakennettua infraa vähälle käytölle ihmisten muuttaessa Helsingin seuduille.

    On selvää, että ihmisetr muuttavat sinne, missä on työtä. On selvää ja hyväksyttävää, että elikeinoelämä rakentaa toimitilansa sinne. missä sillä on parhaat edellytykset toimia. Sen sijaan ei ole hyväksynttävää, että myös yhteiskunnan toiminnot keskitetään Helsingin seuduille. Ei myöskään ole hyväksyttävää, että valtio auttaa nimenomaan Helsingin seutua ratkaisemaan alueen liikakeskittymisestä johtuvia ongelmia.

    Valtion pitää huolehtia koko Suomen tasapuolisesta kehittämisestä ja erityisesti heikompien alueiden auttamisesta eteenpäin.

    Mikäli Osmon esittämät ratkaisut Helsingin seudun liikenneongelmien ratkaisemiseksi toteutetaan valtion tukipolitiikalla, on varmaa, että se edesauttaa Helsingin seudun taloudellista kehittymistä. Varsin pian nähdään uusia ongelmia asumisessa liikenteessä ja sosiaalitoimessa, joihin valtio joutuu taas tulemaan apuun.

    Samaan aikaan lisääntyvät ongelmat syrjäseutujen kunnossapidossa. Vähentyneet voimavarat eivät riitä edes rakennetun infran käyttöön ja huoltoon. Valtiota pyydetään apuun sielläkin. Kokonaisuuterna hölmöläisten hommaa Suomelta.

    Helsingin seudun liikenneongelmien ratkaisemisesta on syytä siirtyä Suomen kokonaisedun tarkasteluun. Helsingin seudun ongelmista laskutettakoon Helsingin seudun elinkeinoelämää. Sen keskittymisen seuraustahan liikenteen kasvu on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. toke lahti kirjoitti 11.3.2013 kello 14:12

    toke: 4) Keskustatunnelista on vielä vähemmän hyötyä kuin kuvittelin

    Jos tällä viittaat keskustatunnelin pieneen vaikutukseen keskustaruuhkien kannalta, niin ei kai tämä ole ollutkaan keskustatunnelin idea?

    Eikö keskustatunnelin idea ole ollut, että sen avulla pääsisi kätevästi keskustan länsipuolelta itäpuolelle ja toisinpäin?

    Voishan tunneli mennä ehkä myös Turunväylältä Teollisuuskadulle, mutta oikealle hyötyliikenteelle pitäisi olla joku muukin keino kuin istua sunnuntaiajelijoiden ja työmatkalaiskimusten kanssa ruuhkassa.
    Jätettäisiin sitten vaikka aluksi kaikki liittymät pois ja käyttömaksu sellaiseksi, ettei satunnaiset vaivaudu, jolloin aluksi riittäisi yksi kaista molempiin suuntiin.

    Onko siitä jotain hyötyä, että homman kanssa venytellään jonnekin vuoteen 2030?
    Kustannustehokkuuden kannalta hommahan kannattais varmaan tehdä, kun länsimetron kaivuukalusto vapautuu pisararadan kaivuusta hoidettuaan sitä ennen kehäradan lentokentän alaisen osan?
    Vai olikos toi viimeisin jo tehty…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. toke lahti kirjoitti 11.3.2013 kello 14:19

    Kooma:
    5) Metroverkostoa olisi pitänyt jo laajentaa joka suuntaan sen sijaan että rakennellaan puoli tusinaa erillistä (ja yhteensopimatonta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

    Peruskouluissa voitaisiin aloittaa uusi aine; joukkoliikenneoppi, jolla saataisiin kammo pois kätevästä ja nopeasta liikennevälineen vaihdosta. Tämä sujuvoittaisi suuresti seuraavien vuosisatojen joukkoliikennettä, kun uudistusta ei tarttis tehdä tyyliin kaikki-vanha-pois-ja-tilalle-se-yksi-muita-hallitsemaan oli sitten kyseessä metro/monorail/gummispåra/robottiautoletka/tms.
    Todennäköisyys myös kaupunkisuunnitelun onnistumiselle kasvaisi, jos kaikkien asuntojen tai työpaikkojen ei tarttis olla runkolinjojen kyljessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. tpyyluoma kirjoitti 11.3.2013 kello 16:05

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Metron kanssa ne toki ovat mutta käsittääkseni olisi ollut kannattamatonta aikanaan alkaa muuttaa koko VR:n rataverkkoa ja kalustoa sivukiskovirroitukselle.

    No siis se olisi tietenkin pitänyt tehdä toisin päin, koska junastandardin rataa ja asemaa on enemmän. Miksei näin onkin sitten pidempi juttu.

    Joka tapauksessa, kyllä tuon voisi vieläkin tehdä, mutta ehkä realistisempi pidemmän aikavälin vaihtoehto voisi olla että pikaratikka- eli katukelpoisella kalustolla ajetaan metrotunnelissa. Ei ole ihan ongelmaton proggis tietenkään tämäkään, mutta olisi eri kätevää esim. Östersundomissa jos noin voisi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2013 kello 16:29

    Tpiuluoma. Kipinäetäisyys. Aika korkeita pitäisi metrotunnelien olla, jos niissä olisi rautateiden jännite ja virransyöttö ylhäältä. Metrojunista kannattaa tehdä kaksineuvoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. MIVa kirjoitti 11.3.2013 kello 17:38

    Miksi niin ei aikanaan tehty?
    Rahako?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Jaakko Särelä kirjoitti 11.3.2013 kello 17:50

    toke lahti: Jos tällä viittaat keskustatunnelin pieneen vaikutukseen keskustaruuhkien kannalta, niin ei kai tämä ole ollutkaan keskustatunnelin idea?

    Eikö keskustatunnelin idea ole ollut, että sen avulla pääsisi kätevästi keskustan länsipuolelta itäpuolelle ja toisinpäin?

    Voishan tunneli mennä ehkä myös Turunväylältä Teollisuuskadulle, mutta oikealle hyötyliikenteelle pitäisi olla joku muukin keino kuin istua sunnuntaiajelijoiden ja työmatkalaiskimusten kanssa ruuhkassa.
    Jätettäisiin sitten vaikka aluksi kaikki liittymät pois ja käyttömaksu sellaiseksi, ettei satunnaiset vaivaudu, jolloin aluksi riittäisi yksi kaista molempiin suuntiin.

    Onko siitä jotain hyötyä, että homman kanssa venytellään jonnekin vuoteen 2030?
    Kustannustehokkuuden kannalta hommahan kannattais varmaan tehdä, kun länsimetron kaivuukalusto vapautuu pisararadan kaivuusta hoidettuaan sitä ennen kehäradan lentokentän alaisen osan?
    Vai olikos toi viimeisin jo tehty…

    Kustannustehokkuuden kannaltahan veronmaksajien ei ollenkaan kannata rakentaa tuota tunnelia. Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan (http://www.hs.fi/kaupunki/Ajo+Helsingin+keskustatunnelissa+maksaisi+seitsem%C3%A4n+euroa/a1362126191946) tunneli maksaisi veronmaksajille 550 miljoonaa euroa, jos siitä perittäisiin käyttäjiltä 7 euroa / suunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. Anna R kirjoitti 11.3.2013 kello 18:34

    Yleensä se virallinen tekninen syy moottoriteiden 80 km/h rajoituksille on liikennemelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Viherinssi kirjoitti 11.3.2013 kello 19:02

    Osmo Soininvaara:
    Tpiuluoma. Kipinäetäisyys. Aika korkeita pitäisi metrotunnelien olla, jos niissä olisi rautateiden jännite ja virransyöttö ylhäältä. Metrojunista kannattaa tehdä kaksineuvoisia.

    Jos pikaratikka tehdään ratikkakalustolla, käyttöjännite on 600 V tasajännitettä. Turvavälien takia tämä on aivan eri asia kuin sähköjunien 25 kV vaihtojännitettä.

    Sporan 600 Vdc tuskin ihmeellisiä etäisyyksiä yläpuolelleen tarvitsee, koska siellä ei ole ihmisiä, ja tuolle jännitteelle riittävän eristekerroksen paksuus on millejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Risto Vormala kirjoitti 11.3.2013 kello 20:09

    Kooma:
    5) Metroverkostoa olisi pitänyt jo laajentaa joka suuntaan sen sijaan että rakennellaan puoli tusinaa erillistä (ja yhteensopimatonta?) marja/kehä/pisara/tiesmitärataa

    Metrorata on noista se kaikkein yhteensopimattomin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Risto Vormala kirjoitti 11.3.2013 kello 20:47

    Bussikaistat sitten tähän malliin, jotta muu liikenne ei tarpeettomasti häiritse bussien kulkua niissä (nykyiset ratkaisut Helsingin alueella eivät ole kauhean toimivia):

    http://www2.trafikkontoret.goteborg.se/resourcelibrary/BussgataOvreHusar_LinneplNordenskioldWeb.jpg

    http://www2.trafikkontoret.goteborg.se/resourcelibrary/BussgataOvreHusar_SkanstorgetAllen_201111Web.jpg

    Ei siis näin (kuten nyt Helsingissä):
    https://www.dropbox.com/s/va55x8wtvswkeyq/Pitk%C3%A4nsillan%20bussikaista.png

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Krtek kirjoitti 11.3.2013 kello 23:32

    Kalle:
    Miten on päässyt längistä läpi esimerkiksi Läpinlahden kadun yläpään suunnitelma? Hirveä sumppu, joka aukeaa niistämällä puistosta palanen.

    Minulla on epäilykseni, että Kamppi-Ruoholahti on ruuhkautettu tahallaan, keskustatunnelin markkinoimiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. lurkki kirjoitti 12.3.2013 kello 9:08

    ‘tunneli maksaisi veronmaksajille 550 miljoonaa euroa, jos siitä perittäisiin käyttäjiltä 7 euroa / suunta’ (Jaakko Särelä)
    Minä luin sen niin, että jos maksaa 550 milliä (tunnelilla ei tietenkään ole ‘hintalappua’, on vain arvioita siitä, mitä se saattaisi maksaa), niin pitäisi laskuttaa tuo 7 euroa per oletettu maksuvalmis käyttäjä, jotta saataisiin maksettua 30 vuodessa. Jos, ylläripylläri, menee yli 550 milliä, käytöstä perittyä maksua pitää nostaa, mikä saattaisi vaikuttaa käyttäjien määrään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. toke kirjoitti 12.3.2013 kello 19:05

    Jaakko Särelä: Kustannustehokkuuden kannaltahan veronmaksajien ei ollenkaan kannata rakentaa tuota tunnelia. Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan (http://www.hs.fi/kaupunki/Ajo+Helsingin+keskustatunnelissa+maksaisi+seitsem%C3%A4n+euroa/a1362126191946) tunneli maksaisi veronmaksajille 550 miljoonaa euroa, jos siitä perittäisiin käyttäjiltä 7 euroa / suunta.

    Jos tosta jätetään pois liittymät keskustaan, niin hinnasta putoo puolet pois. Ja taas kun jätetään toinen kaista pois.
    Jostain syystä julkisissa hankkeissa viime vuosina puhkeaa aina megalomania.
    Vähitellen rakentaen tuloksista pääsisi hyötymään heti, ilman että tarvii lainata koko ajan lisää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2013 kello 9:18

    toke
    Keskustatunnelin ainoana tarkoituksena on helpottaa pääsyä keskustaan, ertityisaesti keskustan kauppoihin. Jos liittymät keskustaan poistettaisiin, koko hankkeessa ei olisi järjen hituakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. toke lahti kirjoitti 15.3.2013 kello 22:38

    Osmo Soininvaara:
    Tpiuluoma. Kipinäetäisyys. Aika korkeita pitäisi metrotunnelien olla, jos niissä olisi rautateiden jännite ja virransyöttö ylhäältä. Metrojunista kannattaa tehdä kaksineuvoisia.

    Metrotunnelin korkeus on 7 metriä. Paljonkos sen pitäisi olla kipinäetäisyyden kannalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2013 kello 10:52

    Kipinäetäisyys riippuu jännitteestä. Joku esitti VR:n junia metrotunneliin. Ne käyttävägt 25 kilovoltin jännitettä, jolloin tuo seitsemän metriä ei riitä. Ratikka taas mahtuisi metrotunneliin omalla 500 voltin jännitteellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. toke lahti kirjoitti 15.3.2013 kello 22:39

    Osmo Soininvaara:
    toke
    Keskustatunnelin ainoana tarkoituksena on helpottaa pääsyä keskustaan, ertityisaesti keskustan kauppoihin. Jos liittymät keskustaan poistettaisiin, koko hankkeessa ei olisi järjen hituakaan.

    Keskustan kauppoihin pääsee jo nyt ihan hyvin ruuhka-aikojen ulkopuolella.
    Eli kauppiaat ovat kovasti huolissaan miten asiakkaat pääsevät heille klo 8-10?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. toke kirjoitti 17.3.2013 kello 19:03

    Milanossa on yli 50 kilsaa metrotunnelia 1500 voltilla. Mikähän mahtaa olla siellä tunnelikorkeus?

    Sinänsä mielenkiintoista, koska länsimetron pääargumentteja aikanaan taisi olla, ettei metro voi muuttua lennossa pikaratikaksi, jonka infra on paljon halvempaa ja vähemmän tilaa vievää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2013 kello 11:42

    Metro voi muuttua pikaratikaksi, koska se voi ottaa virran sekä ylhäältä että alhaalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus