Sopivatko toimistot Punavuoreen?

53 vastausta artikkeliin “Sopivatko toimistot Punavuoreen?”

1. Kan­takaupungis­sa ei halu­ta asua sik­si, että ollaan lähel­lä työ­paikkaa – vaik­ka toki sekin vaikut­taa – vaan sik­si, mitä tehdään työpäivän jäl­keen ja viikonloppuisin.

   Ympäristön laadullisil­la tek­i­jöil­lä — mukaan lukien sta­tusar­vo — on myös merk­i­tys­tä. Ja myös tot­tumus ja kotiu­tu­mi­nen asuin­paikkaan on tärkeä.
   Rohke­nen epäil­lä, että on paljon ihmisiä, jot­ka eivät työpäivän jäl­keen tai viikon­lop­puisin käytä mitään eri­ty­isiä palvelui­ta, joi­ta löy­ty­isi vain kantakaupungista.

   Vastaa

2. Mik­si ylipään­sä pitäisi säädel­lä, käytetäänkö jotain tilaa toimis­tona vai asuntona? 

   Säätelystä pitäisi pystyä osoit­ta­maan, että se johtaa parem­paan tilanteeseen kuin säätelemätön enkä ole ollenkaan vaku­ut­tunut, että tässä tilanteessa on hyvä ylhäältä sanel­la, mikä tilan käyt­tö­tarkoi­tus saa olla.

   Vastaa

3. Onko sitä selvitet­ty, mik­si kan­takaupungis­sa halu­taan asua. Käyn siel­lä teat­teris­sa, rav­in­to­las­sa ja toril­la. Mut­ta asua. En tajua.

   Vastaa

4. Jos Punavuori, Jätkä- tai Her­ne­saari ovat huonos­ti tavoitet­tavis­sa, jah­ka nämä raideli­iken­teen han­kkeet saadaan tehtyä, niin täy­tyy ihme­tel­lä, jos ter­ve­jalka­isten pitää todel­lakin päästä toimis­ton eteen kuin pilalle hem­motel­lut lapset. Jonkin­lainen fyysi­nen laisku­us vaivaa koko ajat­telua, kun könkkölänkestävää ei saa­da aikaan, mut­ta ter­ve­jalka­isten pitää päästä kumipyörin toimis­ton hissin viereen. Sitä­pait­si käve­ly­mat­ka kat­sellen kaupun­gin elämää tun­tuu paljon lyhyem­mältä, kuin mitä mit­tari näyttää.

   Ei ihme, että niitä ruuhkia ennuste­taan, jos juna+raitiovaunu-yhdistelmä koetaan jo suun­nit­telijoiden mielessä vain pro­le­taarin vai­h­toe­hdok­si, parem­min­voin­tiväen jonot­taes­sa audeis­saan kaupunki­motareil­la, jot­ka heille on kaupun­gin sisältä varat­tu. Mitenköhän tätä suun­nit­telua tehtäisi­in, jos val­tio ei tuk­isi muut­ta­maan omis­tu­so­makoti­taloon Tuusu­lan taakse ja han­kki­maan pari autoa, joiden käyn­neille joudu­taan sit­ten varaa­maan tila kaupungista. Sit­ten vas­ta nähtäisi­in markki­noiden toimintaa.

   Vastaa

5. Hyvä kir­joi­tus Odelta.

   Lukeeko­han asun­to­min­is­teri Krista Kiu­ru tätä blogia.

   Krista Kiu­ru on valit­tu hoita­maan Helsin­gin asun­to-ongel­maa seuraavasti:

   Ensin hänet valit­ti­in Porin kaupung­in­val­tu­us­toon vuon­na 2001 ja hän johtaa Porin kaupunginvaltuustoa.

   Kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa ansioituneena hänet valit­ti­in eduskun­taan vuon­na 2011. Hänestä tehti­in asuntoministeri.

   Nyt tämä porin kaupung­in­val­tu­us­ton jäsen yrit­tää ratkoa näitä Helsin­gin kaupun­gin asun­to-ongelmia ja onpa hänen taki­aan asun­topoli­ti­ikas­ta eilen per­jan­taina tehty välikysymyskin hallitukselle.

   Voiko minkään maan hallinto olla enem­män sekaisin, kuin on Suomes­sa sekaisin valtio‑, maakun­ta- ja kun­tata­son hallinnot.

   Vastaa

6. Kaupun­gin poli­ti­ikkana on yrit­tää säi­lyt­tää työ­paikko­ja Helsingissä.

   Oslos­sa päärautatiease­man viereen on raken­net­tu yli kym­menker­roksisia toimis­toraken­nuk­sia. Helsingis­sä taide­taan päästä parhail­laan rak­en­teil­la ole­vis­sa viiteen kerrokseen.

   Ollaanko Nor­jas­sa niin paljon köy­hempiä, että siel­lä ei ole varaa huka­ta arvokas­ta maa­ta? Vai onko Oslo niin paljon eteläm­pänä, että luon­non­va­l­on kanssa ei tule ongelmia? Vai mikä tuon eron selit­tää, jos ker­ran “Kaupun­gin poli­ti­ikkana on yrit­tää säi­lyt­tää työ­paikko­ja Helsingissä”?

   Vastaa

7. > vaan sik­si, mitä tehdään työpäivän jäl­keen ja
   > viikonloppuisin. 

   No nyt ker­rankin komp­paan. Naulan kan­taan. Mon­et, minä mukaan lukien, myös sietävät selkeitäkin urbaane­ja ongelmia juuri sik­si, että OVATHAN ne palve­lut Helsin­gin kan­takaupungis­sa kuitenkin ympäröivään paikkaseu­tu­un (hieno sanahirviö BTW, guuglatkaa­pa) ver­rat­tuna ihan omaa luokkaansa.

   Vastaa

8. Iso ongel­ma tuos­sa on kaupun­gin (siis poli­itikko­jen ja virkami­esten, ei kaupunki­lais­ten) halu ohja­ta asi­aa, joka ei kuu­lu heille pätkääkään. Ymmär­rän vielä hämärästi, jos halu­taan pitää konepa­ja­te­ol­lisu­us tai elin­tarvike­te­ol­lisu­us pois kan­takaupungista, mut­ta kont­to­rien jah­taami­nen aiheut­taa lähin­nä turhaa työtä ja tehot­to­muut­ta. Markki­nat ovat toden­näköis­es­ti oike­as­sa ja jos eivät ole, niin tulee kor­jaa­va liike.

   Liiken­neon­gel­mat ovat ihan itseai­heutet­tu­ja. Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen yhdyskun­nan liiken­nemuo­to. Toimi­vaa ja kus­tan­nuste­hokas­ta joukkoli­iken­net­tä ei voi­da toteut­taa maaseudul­la. Nykyisenkaltaisel­la rahan­tuh­lauk­sel­la tyhji­in bus­sei­hin ei ole tulevaisuutta.

   Vastaa

9. Toim­i­to­työ­paik­ka vaatii tilaa 10–20 m² ja ainakin joka toinen ajaa autol­la työmatkansa
   Asun­not ovat n 70 m² eli toimis­tokäytöstä vapaut­ta­mi­nen itse asi­as­sa vähen­tää autoli­iken­net­tä ja parkkipaikkatarvet­ta kun auto­jen määrä tip­puu ellei asun­toa kohti ole kolme autoa

   Vastaa

   1. Toim­i­to­työ­paik­ka vaatii tilaa 10–20 m² ja ainakin joka toinen ajaa autol­la työmatkansa

      Mis­tähän tuol­lainen tieto on peräisin. Hels­ingtin niemelle suun­tau­tubista työ­matkoista jotain 20 pros­ent­tia tehdään autol­la, lop­ut joukkoli­iken­teel­lä, kävellen tai fil­lar­il­la. Kan­takaupu­j­gin sisäi­sis­sä matkois­sa fil­lari ja auto ovat tasoissa.

      Vastaa

10. “Teo­ria ei aina toi­mi. Punavuoren toimis­tois­sa työsken­televät eivät läh­eskään aina asu Punavuores­sa. Helsin­gin nie­mi on ase­manseu­tua luku­un otta­mat­ta aika huonos­ti saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka muual­ta pääkaupunkiseudulta”

    Eikös se sit­ten ole melkein sama asia, että jos asuu Punavuores­sa, ja “joutuu” sieltä sit­ten men­emään Kehä­tien tai motarin var­ren Busi­ness Parkki­in? Ei tai­da olla hyvät yhtey­det sieltäkään.

    Vastaa

    1. Eikös se sit­ten ole melkein sama asia, että jos asuu Punavuores­sa, ja “joutuu” sieltä sit­ten men­emään Kehä­tien tai motarin var­ren Busi­ness Parkki­in? Ei tai­da olla hyvät yhtey­det sieltäkään.

       Joukkoli­iken­nemat­ka koos­t­uu pahim­mil­laan kolmes­ta osas­ta. Matkas­ta asuinalueelta runk­oy­htey­den päähän ja runk­oy­htey­deltä työ­paikalle. Siis vaik­ka Tal­mas­ta Ker­a­van ase­malle — päärautatiease­malle — ja Punavuoreen toimis­toon. Jos työ­paik­ka sijait­see järkevässä paikas­sa joukkoli­iken­teen laadukkaan runk­oy­htey­den päässä, tuo kol­mas vai­he jää pois, jol­loin jok­seenkin kaik­ki selviävät yhdel­lä vaihdolla. 

       Asum­ista ei voi ahtaa käve­ly­matkan päähän pääter­mi­naaleista, mut­ta työ­paikat voi. 

       Kah­den vai­h­don joukkoli­iken­ney­hteys on sama kuin ei joukkoli­iken­ney­hteyt­tä lainkaan. Sel­l­aista ei juuri käytetä.

       Vastaa

11. Sak­salaisel­la Nix­dorf Com­put­er­il­la oli maail­man­laa­juinen ohje toimis­to­talon­sa sijain­nista. Sen pitää olla joukkoli­iken­teen, mieluiten raideli­iken­teen saavutet­tavis­sa. Huole­hti­vat näin työvoiman saatavu­ud­es­ta ja laadus­ta. “Helsingis­sä” hei­dän pääkont­torin­sa sijait­si Van­taan Louhe­lan asemalla.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tähän tuol­lainen tieto on peräisin. Hels­ingtin niemelle suun­tau­tubista työ­matkoista jotain 20 pros­ent­tia tehdään autol­la, lop­ut joukkoli­iken­teel­lä, kävellen tai fil­lar­il­la. Kan­takaupu­j­gin sisäi­sis­sä matkois­sa fil­lari ja auto ovat tasoissa.

    Jos on varaa kalli­iseen toimis­toon Punavuores­sa niin var­maan työn­tek­i­jöi­den palkatkin ovat korkeat.

    Ja Punavuori on jo aluet­ta, johon tul­laan kahdel­la vai­h­dol­la. Metrokaan ei kul­je aivan vierestä.

    Itsekin tote­sit ettei kah­den vai­h­don yhteyt­tä enää käytetä ?

    Vastaa

13. Mat­tine: Eikös se sit­ten ole melkein sama asia, että jos asuu Punavuores­sa, ja “joutuu” sieltä sit­ten men­emään Kehä­tien tai motarin var­ren Busi­ness Parkki­in? Ei tai­da olla hyvät yhtey­det sieltäkään.

    On, mut­ta tilanne para­nee koko ajan kun työ­paikat keskit­tyvät raskas­raiteen var­teen. Merkit­tävämpi päivit­täis­lo­gisti­nen tek­i­jä on se ettei lap­sia yleen­sä tarvitse kuska­ta har­ras­tuk­si­in, ja että kun­nolli­nen palvelu­verkko on lähietäisyydellä.

    Oma asuinalue­tyyp­pisu­osikki­ni on kyl­lä Töölön tapainen “kuol­lut” kaupungi­nosa jos­sa kau­pal­liset toimin­not keskit­tyvät muu­ta­malle kadulle ja hil­jaisem­mil­la kaduil­la on vain jokunen kort­telirav­in­to­la ja päivit­täis­tavar­ali­ike. Tämä taitaa olla ikäkysymys.

    Osmo Soin­in­vaara: Kah­den vai­h­don joukkoli­iken­ney­hteys on sama kuin ei joukkoli­iken­ney­hteyt­tä lainkaan. Sel­l­aista ei juuri käytetä.

    Ei Helsingis­sä niin. Muual­la on ihan tavanomaista kävel­lä lai­turin yli tai viereiselle lai­turille jol­loin koko vai­h­to vie saman ajan kuin Helsingis­sä pelkkä katu­ta­soon nousu.

    Olen muuten edelleen sitä mieltä että kan­takaupun­gin kevyen liiken­teen runk­overkon ydin pitäisi olla Pis­ara-tun­neli­in raken­net­ta­va kakkosker­ros. Lämpimät ja kui­v­at olo­suh­teet antaisi­vat Mon­tre­alin tapaan vähän tasoi­tus­ta suh­teessa ilmas­toltaan miel­lyt­tävämpi­in kaupunkeihin.

    Vastaa

14. Oslos­sa päärautatiease­man viereen on raken­net­tu yli kym­menker­roksisia toimis­toraken­nuk­sia. Helsingis­sä taide­taan päästä parhail­laan rak­en­teil­la ole­vis­sa viiteen kerrokseen.

    Ollaanko Nor­jas­sa niin paljon köy­hempiä, että siel­lä ei ole varaa huka­ta arvokas­ta maata? 

    Helsin­gin päärautatiease­maa on tun­netusti suun­nitel­tu siir­ret­tävän Pasi­laan use­am­mankin ker­ran sen his­to­ri­an aikana. Nyt­tem­min korkei­ta toimis­to­torne­ja on kaavoitet­tu Pasi­lan ase­man viereen. Vielä pitäisi ilmeis­es­ti löy­tyä rakentaja.

    Oslo ei tai­da kokon­aisuute­na olla Helsinkiä tiheämpi. Olisi sinän­sä mie­lenki­in­toista nähdä luku­ja työ­paikko­jen määrästä käve­lyetäisyy­del­lä rautatieasemista. Mus­ta tun­tuu, että pari tor­nia ei vielä tee kovin mullis­tavaa eroa. Ja Töölön­lahdel­la on nykyi­nen räys­täsko­rkeus päätet­ty säi­lyt­tää mielestäni ihan hyvästä syystä.

    Vastaa

15. Kalle:
    “Ymmär­rän vielä hämärästi, jos halu­taan pitää konepa­ja­te­ol­lisu­us tai elin­tarvike­te­ol­lisu­us pois kan­takaupungista, mut­ta kont­to­rien jah­taami­nen aiheut­taa lähin­nä turhaa työtä ja tehot­to­muut­ta. Markki­nat ovat toden­näköis­es­ti oike­as­sa ja jos eivät ole, niin tulee kor­jaa­va liike.”

    Mik­sei kaupungis­sa voisi olla mah­dol­lisim­man tas­apain­oinesti sekä asum­ista että työ­paikko­ja? Monipuo­li­nen työ­paikkarakenne, mukaan­lukien kau­pat, konepa­jat, pyöräko­r­jaamot, sata­mat ja toimis­tot jne. olisi var­maan kaupungille eduk­si. Kyl­lä yri­tyk­sis­sä ja muual­lakin osa­taan (tai ainakin pitäisi osa­ta) laskea mis­sä kan­nat­taa sijai­ta. Parhaim­mat osaa­vat ennakoi­da tulevaa. 

    Liika yksipuolisu­us, esim. nyky­is­ten markki­noiden ohjaa­ma suun­taus pelkkään asumiseen Kehä I:n sisäpuolel­la (ja mega­mar­ket­tei­hin sen ulkop­uolel­la!) edus­taa epäter­vet­tä kehi­tys­tä, eikä anna mah­dol­lisu­ut­ta lyhy­isi­in kaup­pa- eikä työ­matkoi­hin, jos isom­mat työ­paikat sijoit­tuvat aina jon­nekin kauas. Samoin har­ras­tu­s­paikko­ja olisi hyvä olla lähel­lä, ei kaukana. Liikku­mi­nen mak­saa, mut­ta ole­mas­saol­e­van infran tehokkaampi käyt­tö lie­nee hyväksi.

    Voimakkaat heilah­dus­li­ik­keet taas tule­vat yhteiskun­nan kannal­ta kalli­ik­si, jos pitää tehdä iso­ja sat­sauk­sia infraan ja sen muu­tok­si­in. Ovatko markki­nat muka aina oike­as­sa? Rohke­nen epäil­lä. Liika sääte­ly ei sekään ole toisaal­ta hyväk­si, mut­ta haitallisia ilmiöitä voi yhteiskun­ta (ja sen tulee) edes jos­sain määrin suitsia.

    Vastaa

16. tcrown: Oslos­sa päärautatiease­man viereen on raken­net­tu yli… 

    Nor­jas­sa on maan­pin­nan muo­to­jen takia oikeasti vähem­män raaka­maa­ta käytössä. Toisaal­ta nor­jalaisil­la on käytössään rahaa käytän­nössä rajat­tomasti, joten kaikkien han­kkei­den ei tarvitse olla taloudel­lis­es­ti järke­viä. Suomes­sa maas­ta ei tule koskaan pulaa, syyt suosia tiivistä rak­en­tamista tääl­lä ovat muualla.

    Vain tiivis kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen takaa hyvät palve­lut. Mm. joukkoli­ikenne har­vaan asu­tu­il­la alueil­la, kuten Munkkivuores­sa, ei koskaan voi olla kan­nat­tavaa. Pitkän päälle kan­nat­ta­mat­tomista palveluista on pakko luopua.

    Van­ha Berli­inin raken­nusjärjestys, jol­la Helsinginkin kan­takaupun­ki on raken­net­tu, takaa riit­tävän tehokku­u­den ja sitä kaut­ta hyvät palve­lut. Se mitä ja miten umpiko­rt­telin kuudessa ker­rokses­sa tehdään, ei hirveästi kuu­lu kaupun­ngille. Ton­tin omis­ta­ja tietää sen paremmin.

    Vastaa

17. Mat­tine:
    …Kehä­tien tai motarin var­ren Busi­ness Parkki­in? Ei tai­da olla hyvät yhtey­det sieltäkään. 

    Nuo Bissnes­park­it ovat jär­jet­tömyy­den huip­pu kaikkien asiano­sais­ten kannal­ta. Huonot liiken­ney­htey­det yhdis­tet­tynä bis­nek­sen kannal­ta huonoi­hin palvelui­hin (olen tutus­tunut, kun olen hak­enut työan­ta­jal­leni toim­i­ti­laa) tuot­ta­vat teho­ton­ta työtä. Vain Otaniemen ja lentoase­man kyl­jessä olevil­la tiloil­la voi edes väit­tää ole­van jotain etuja.

    Syy tuol­lais­ten tehot­tomien työ­paikkakeskit­tymien syn­tyyn pääkaupunkiseudulle on lähin­nä Helsin­gin huonos­sa maankäytössä ja virheel­lisessä kaavoituk­ses­sa. Ei ole kaavoitet­tu riit­tävästi autopaikko­ja toimis­toraken­nusten yhtey­teen, joten helsinkiläis­ten toimis­to­jen halut­tavu­us useil­la toimi­aloil­la on heikko. Ei syn­ny joidenkin kaipaamia kaupunkibule­varde­ja, kun ei syn­ny sitä kaupunkia.

    Vastaa

18. Yleisem­minkin voisi keskustel­la alueel­lis­tamis­es­ta ja sen seu­rauk­sista. Nykyisel­lään pk-seu­tu / Helsin­ki on liiaan vetovoimainen.

    Siir­to­jen syyt ovat aina kum­malli­sai. Met­lan johto määrät­ti­in Josen­su­uhun ilmeis­es­ti kor­vauk­se­na varuskun­nas­ta (10 henkeä, hal­li­tuk­sen päätös??). Uusin kum­ma idea on siirtää alue­len­non­jo­hto Helsinki­in Finna­vian tilaku­lusäästö­jen vuoksi.

    verkot­tuneessa toim­i­nas­sa Helsingis­sä on liikaa kaikkea, hallintoa, tuotan­toa, asi­akkai­ta, yliopis­toa ja mui­ta yri­tyk­siä. Alueel­lis­tamises­sa taas yri­tys- ja suhde­v­erkot yleen­sä uno­hde­taan ja viedään vain yksi asia jon­nekin ilman ymmär­rystä sen vaa­ti­mas­ta ekosysteemista.

    Jos Helsingistä halu­atan alueel­lis­taa jotain, Kepun äänesty­se­laue ie ole otol­lis­in­ta seu­tua. Sen sijaan Hämeen­lin­na, Riihimä­ki, Tam­pere voisi­vat toimia oikein hyvin. Sil­loin per­heen ei tarviste heti muut­taa ja työmah­dol­lisuuk­sia on muillekin kuin yhdelle ihmiselle.

    Toimivin alueel­lis­t­a­mi­nen olisi Helsin­gin yliopis­ton, taideyliopis­ton ja Aal­lon osien sijoit­ta­mi­nen Turku­un ja Tam­pereelle. Se veisi mukanaan myös yri­tysverkos­to­ja ja vähen­täisi pk-seudun paisumista.

    Punavuori keskustelu on sama ilmiö Helsin­gin sisällä.

    Toimis­ton sijain­nin valin­nas­sa useim­mat ovat aika ratio­naal­isia. Siis kohtu­ulli­nen etä­sisyys asi­akkaisi­in, kulut kohtu­ullisia, työn­tek­i­jöille mah­dolli­nen sijainti.
    Punavuores­sa hyvinkin pitäisin fir­man toimis­toa, jos sen työn­tek­i­jät ovat myös innos­tunei­ta keskus­tas­ta, mon­imu­toinen huoneti­la toimii ja autoilu ei ole vält­tämät­tömyys kaikille. Siis suun­nit­telu tms työtä, jota tehdään netin päässä.

    Ruo­ho­lah­den toimis­tokolos­sit taas ovat opivia aivan eri­laisille yri­tyk­sille ja hie­man eri­laisille työn­tek­i­jöille. Sama kos­keen jotain katas­tro­faal­ista Forum Vir­i­u­mia Pasi­las­sa, vaik­ka sen paik­ka onkin oikein hyvä.

    Idea lie­nee, että hyvä yhdis­telmä työ­paikko­ja ja asun­to­ja samal­la seudul­la on kaikille edullista. Täl­löin työ­matkali­ikenne menee molem­pi­in suun­ti­in. Samal­la keskus­ta pysyy elävänä, kun siel­lä on myös asun­to­ja — ja päiväl­lä työ­paikko­ja, jot­ka pitävät yllä lounas­ruokailua, joka paran­taa iltar­avin­toloiden kannattavuutta.
    Tra­di­tion­aa­li­nen suo­ma­lainen alue­su­un­nitetlu syn­nyt­tää liiak­si iltaisin kuollei­ta toimis­toaluei­ta ja päivisin uupunei­ta keskustoja.

    Vastaa

19. Kari N:
    Onko sitä selvitet­ty, mik­si kan­takaupungis­sa halu­taan asua. Käyn siel­lä teat­teris­sa, rav­in­to­las­sa ja toril­la. Mut­ta asua. En tajua.

    Onko sitä selvitet­ty mik­si kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la halu­taan asua? Käyn siel­lä sien­estämässä, mar­jas­ta­mas­sa ja mökkeilemässä, mut­ta asua, en tajua.

    No, leik­ki sik­seen. Tajuan kyl­lä että on ihmisiä jot­ka eivät halua asua kaupungis­sa, ja osaan toki kek­siä syitäkin siihen. Asun­to­jen hin­noista päätellen hom­ma kuitenkin menee nimeno­maan niin päin, että täl­lä het­kel­lä use­ampi halu­aisi muut­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolelta sen sisäpuolelle kuin tois­in­päin. Ystäväpi­iris­sä käy­dyt keskuste­lut tun­tu­isi­vat vahvis­ta­van tätä. Lähiöis­sä asu­vista tut­tavista suurin osa haikailee asun­toa kan­takaupungista, kun­han rahat riit­täi­sivät. Kan­takaupungis­sa asu­vista ystävistä en ole kuul­lut kenekään nimeno­maan halu­a­van asun­toa kauem­paa keskus­tas­ta, mut­ta jotkut suun­nitel­e­vat muut­toa pitkin ham­pain kos­ka rahat eivät riitä sel­l­aiseen kaupunki­a­sun­toon johon mah­tu­isi lapsia.

    Vastaa

20. Tässä on monia aihei­ta, jot­ka sivua­vat kaupunkisu­un­nit­telun ydinkysymyk­siä, mut­ta joi­hin kiin­nitetään valitet­ta­van vähän huomio­ta Helsingis­sä. Punavuores­ta Telakkakadul­ta siir­tyi vastikään muualle A‑vakuutuksen toimis­to­ta­lo ja tilalle raken­net­ti­in korkeata­soisia omis­tusasun­to­ja. Osa huoneis­tos­ta lie­nee edelleen tyhjil­lään kovan hin­tapyyn­nön takia. 

    Olete­taan, että vaku­u­tusy­htiö Lloyds halu­aisi rak­en­taa uuden Pohjois-Euroopan yksikkön­sä 500 työn­tek­i­jälle. Arkkite­hdik­si on valit­tu Nor­man Fos­ter. Yhtiö pyytää tar­jouk­set neljältä kaupungilta: Tukhol­ma, Helsin­ki, Tallinna ja Pietari. Yhtiö halu­aa oman ton­tin havit­tele­malleen pil­ven­pi­irtäjälle. Helsin­ki tar­joaa kolmea eri tont­tia hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relta: Kalasa­ta­man metroase­mal­ta, Kes­ki-Pasi­las­ta ja Töölön­lahdelta. Mitä tekee Lloyds?

    Yhtiölle on tärkein­tä, että tule­van kiin­teistön arvo tulee moninker­tais­tu­maan seu­raavien 50 vuo­den aikana. Arvon nousun odotus ei oikeas­t­aan ole itseis­ar­vo vaan se pitää sisäl­lään mui­ta tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat yhtiön kannal­ta opti­maaliseen sijain­nin val­in­taan. Ensim­mäisessä vai­heessa se pudot­taa pois Kes­ki-Pasi­lan. Alueel­la on liikaa raken­nu­soikeut­ta, jot­ta 50 vuo­den aikana pysty­isi syn­tymään niukku­ut­ta toimis­toti­las­ta ja raken­nuk­sen arvo nousisi ver­tailuin­dek­siä nopeam­min. Raken­net­ta­va pil­ven­pi­irtäjä jää välit­tömästi uusien pil­ven­pi­irtäjien var­joon, eikä sitä uute­nakaan voisi juuri noteer­a­ta Pasi­lan nyky­is­ten raken­nusten välis­es­tä kuopasta.

    Toises­sa vai­heessa yhtiö pudot­taa pois Kalasa­ta­man. Alue on uusi ja omaa selvää poten­ti­aalia mut­ta kestää ainakin 50 vuot­ta ennen kuin alue voi kehit­tyä ydinkeskus­tan palve­lut omaavak­si vyöhyk­keek­si. Alueen ensim­mäi­nen Miche­lin-rav­in­to­la avaa oven­sa ehkä vuon­na 2060. Lähim­män 20 vuo­den aikana ihmis­ten liikuskelu alueel­la päät­tyy talvisin noin klo 19. Sen jäl­keen kaikkial­la on autio­ta luku­un otta­mat­ta metroase­man spur­gu­ja ja hiphoppareita.

    Vaku­u­tusy­htiötä kiin­nos­taa Töölön­lah­den alue. Alue on jo nyt raken­net­tu käytän­nössä lop­pu­un. Vaku­u­tusy­htiön pil­ven­pi­irtäjä erot­tuisi täysin suo­ma­laisy­htiöi­den ankeista pääkont­tor­eista radan vier­essä. Pil­ven­pi­irtäjän val­ot hei­jas­tu­isi­vat iltaisin Töölön­lah­den pin­taan, eivätkä uudet pil­ven­pi­irtäjät voisi täl­lä paikalla enää peit­tää sen piirteitä.

    Pietari on tar­jon­nut ydinkeskus­tas­taan Nevan rannal­ta houkut­tel­e­vaa paikkaa. Pietar­i­lais­ten kansalaisak­tivistien kiivas vas­tus­tus on kuitenkin kiirinyt myös vaku­u­tusy­htiön korvi­in. Lisäk­si Venäjän yhteiskun­nal­lisen kehi­tyk­sen tur­bu­lenssi­maisu­us epäi­lyt­tää investoin­tipäätök­sen tek­i­jöitä. Helsingillä on tässä suh­teessa tiet­tyjä etu­ja suh­teessa Tallinnaan ja Pietari­in. Tukhol­ma on taas hie­man liian kaukana Venäjän tärkeistä markki­noista, kun Arlan­dan kent­täkin on raken­net­tu liian kauas Tukhol­man keskus­tas­ta. Kehäradan avaami­nen tekee Helsingistä liiken­teel­lis­es­ti ihanteel­lisen Lloydsin kaltaiselle yhtiölle.

    Lloyds ilmoit­taa esisopimuk­ses­ta Helsin­gin kaupun­gin kanssa Töölön­lahdelle raken­net­tavas­ta pil­ven­pi­irtäjästään. Nor­man Fos­ter vierailee Helsingis­sä. Tiedos­tusvä­li­neet kohi­se­vat. Aktivi­s­tiryh­mä halu­aa kaupunkileir­in­täalueen Met­zin kaupun­gin tapaan Lloyd­sille varat­ulle ton­tille Töölön­lah­den rantaan. Vihreät jakau­tu­vat kysymyk­sessä. Yllät­täen Lloydsin vas­tu­ut kore­alaises­sa telakkay­htiössä uhkaa­vat vaku­u­tusjätin tulosta. Samaan aikaan ter­ror­is­tit ilmoit­ta­vat tuhon­neen­sa 5 Lloydsin vaku­ut­ta­maa lois­toris­teil­i­jää. Esisopimus Töölön­lahdelle purkautuu.

    Kymme­nen vuot­ta myöhem­min Lloyds on neu­vot­tele­mas­sa Helsin­gin kaupun­gin kanssa STX:n kri­i­sis­sä ole­van Hieta­lah­den telakan muut­tamis­es­ta Dock­lands-tyylisek­si kaupunkialueek­si. Samas­sa yhtey­dessä Lloyd­sille varataan tont­ti puret­ta­van Nos­turin-talon ton­til­ta. Val­tu­us­to äänestää niukasti Lloydsin puoles­ta. Punavuores­sa ensim­mäi­nen Miche­lin-rav­in­to­la saa täht­en­sä 5 vuot­ta myöhem­min. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta miet­tii, miten Bule­vardin län­sipään jatku­vasti pahenevat liiken­neru­uhkat saataisi­in purettua.

    Tässä kir­joituk­ses­sa maini­tut ihmiset ja yhtiöt eivät liity mil­lään taval­la mah­dol­lis­es­ti ole­mas­saole­vi­in ja ovat täysin fiktiivisiä.

    Vastaa

21. Pienenä teo­reet­tise­na huomiona: sekoit­tunut kaupunki­rakenne ei pelkästään lyhen­nä keskimääräisiä matko­ja, vaan myös kuor­mit­taa liiken­n­ev­erkkoa tasaisem­min, kun liikenne ruuh­ka-aikaan ei kul­je vain yhteen suuntaan.

    Esimerkkinä voidaan ajatel­la tilan­net­ta, mis­sä alueel­la A on tuhat ihmistä, jot­ka käyvät töis­sä alueel­la B. Aluei­den välisek­si liiken­neka­p­a­siteetik­si on mitoitet­ta­va 1000 matkaa. Jos alueet A ja B oli­si­vat sekoit­tunei­ta, kum­mas­sakin 500 asukas­ta ja 500 työ­paikkaa, mut­ta yhäkin alueel­la A asu­vat kävi­sivät töis­sä alueel­la B ja päin­vas­toin, tarvit­ta­va kap­a­siteet­ti olisikin vain 500 matkaa. Ja jos vielä olete­taan, että puo­let asukkaista löytäisi työ­paikan oma­l­ta alueeltaan, riit­täisi enää 250 matkan kapasiteetti.

    Varsinkin joukkoli­iken­teen osalta sekoit­tunut kaupunki­rakenne mah­dol­lis­taa taloudel­lisen liiken­nöin­nin. Autot ovat vajaakäytössä joka tapauk­ses­sa ja pyöräil­i­jöille sekä jalankulk­i­joille on edullista jär­jestää väyläka­p­a­siteet­tia runsaamminkin.

    Vastaa

22. Työ­paikkali­iken­teen ero koti­paikkali­iken­teeseen taitaa olla liian mar­gin­aa­li­nen jopa Punavuores­sa, mut­ta jos mah­dol­lista, sitä voisi yrit­tää käyt­tää kep­pi­hevose­na kan­takaupun­gin joukkoli­iken­teen kun­toon laittamiseksi.

    Jotenkin has­sua, että työ­mat­ka Tehtaankadulle kestää viimeiset 3km yhtä kauan kuin edel­liset 30km sekä oma­l­la autol­la, että joukkoliikenteellä.

    Vai­h­toe­htois­es­ti työ­matkat voisi kieltää Helsin­gin niemel­lä. Eli asukkaina vain eläkeläisiä tai työttömiä.
    Ja kyl­lä se keskus­tatun­neli tarvi­taan sit­ten kun ne seu­raa­vat 400.000 asuu tääl­lä. Vaikkei yksi­ty­isautoilua enää olis edes ole­mas­sa sil­loin. Elin­ta­so nousee ja sitä myö­den halu liikkua…

    Vastaa

23. Voisin edelleen olla sitä mieltä, että jos huoneis­toa, joka on raken­net­tu asun­nok­si käytetään muuhun tarkoituk­seen tai pide­tään tyhjil­lään, niin täl­laista huoneis­toa pitäisi verot­taa samal­la taval­la veroa korot­taen kuin verote­taan rak­en­tam­a­ton­ta asun­to­tont­tia, jol­la vero­tuk­sel­la halu­taan edis­tää sitä, että tont­tia tai huoneis­toa ei pide­tä tyhjänä tai muus­sa tarkoituk­se­na vaikka­pa peruna­maana, vaan se ote­taan siihen käyt­töön joka sille on kaavas­sa tai asun­to-osakey­htiön yhtiösjärjestyk­sessä tarkoitettu.

    (Kir­joitin sen takia täl­lä taval­la, että jos joku virkamies lukee tätä blo­gia, niin samal­la taval­la kir­joitin kuin joku virkamies, jot­ta myös tämä joku virkamies ymmärtäisi mitä kir­joi­tan ja tarkoitan :))

    Vastaa

24. Liian van­ha: Jos on varaa kalli­iseen toimis­toon Punavuores­sa niin var­maan työn­tek­i­jöi­den palkatkin ovat korkeat. 

    Kan­nat­taa käy­dä joskus Punavuores­sa. Tääl­lä on aika paljon muu­takin kuin toimis­to­ja. Ja toi sun heit­to että tääl­lä lik­sat olis jotekin isom­mat on taas sel­l­as­ta mutupuhet­ta että alta pois.

    Ja Punavuori on jo aluet­ta, johon tul­laan kahdel­la vai­h­dol­la. Metrokaan ei kul­je aivan vierestä. 

    Ei tul­la. Tänne tul­laan kävellen, fil­lar­il­la, vai­h­dot­ta, yhdel­lä vai­h­dol­la ja jotkut har­vat autolla.

    Miks Liian van­ha on aina väärässä?

    Vastaa

25. Olin aikoinaan 70-luvul­la töis­sä van­has­sa kaapelite­htaas­sa (siis siinä iki­van­has­sa Punavuoren) ja tulin töi­hin junal­la. Siien aikaan ei ollut seu­tulip­pua vaan ratikkakyy­dis­tä piti mak­saa erik­seen jos ei ollut helsinkiläi­nen. Joten en mak­sanut vaan kävelin 2 km rautatiease­mal­ta työ­paikalle, oli sää mikä tahansa. Se mikä har­mit­ti oli että työ alkoi nin aikaisin, piti ola jo ennen 7:ää per­il­lä. Kuvit­telisin että nykya­jan main­os­toimis­to­jen hip­stereil­lä se alkaa n klo 10:00.

    Vastaa

26. Evert The NeveR­est: Voiko minkään maan hallinto olla enem­män sekaisin, kuin on Suomes­sa sekaisin valtio‑, maakun­ta- ja kun­tata­son hallinnot.

    Suomes­sa sop­paa häm­men­tää ja pyörit­tää noiden takana ay-liik­keelle rahaa tako­va VVO. Kuvioon kuu­lu­vat ay-liik­keen kädestä syövät val­tio­varain­min­is­teri ja asun­toa­sioista vas­taa­va min­is­teri, VVO:lle Van­taan tont­te­ja lau­takun­nas­sa junail­e­va VVOn johtaja.

    Vastaa

    1. antti: Suomes­sa sop­paa häm­men­tää ja pyörit­tää noiden takana ay-liik­keelle rahaa tako­va VVO.

       VVO on kyl­lä tosi mut­ta ei ole suinkaan ain­oa: Käytän­nössä joka puolueel­la on oma kas­saan rahaa tahkoa­va verova­paa asunto-automaattinsa.

       Ero on vain siinä että AY-liik­keeseen kuu­luu >80% työtätekevästä väestönosas­ta, Kepun edun­saa­jia on vajaa 100 000 ja Kokoomus­poli­ti­ikan edun­saa­jia, siis ultra­rikkai­ta, on ehkä 10 000.

       Vaik­ka asun­to­hui­jarei­den varas­t­a­mi­nen onkin hyvä närkästyk­sen aihe, niin se, että kei­den taskui­hin se raha lop­ul­ta menee, on merkit­tävästi eri­lainen, puoluekohtaisesti.

       Vastaa

27. Oikean kaupunki­rak­en­teen perus­tavalaa­tu­inen omi­naisu­us on toim­into­jen jatku­va muut­tumi­nen. Kaupunki­rak­en­teen tulisi olla tässä suh­teessa jous­ta­va. Suurim­mat virheet suo­ma­laises­sa kaupunkisu­un­nit­telus­sa on tehty siinä, että toim­into­ja ja niiden sijoit­tau­tu­misia on pyrit­ty liikaa sään­telemään. Men­neinä aikoina se oli ymmär­ret­tävää kun teol­lisu­ud­es­ta oli oikeasti vakavia terveyshaittoja.

    Oikeas­t­aan ain­oa, mitä kaupungis­sa tulisi sään­nel­lä on riit­tävä tiheys (ettei tule tarpeet­toman väljää) ja rak­en­tamisen kaupunkiku­valli­nen laatu ja myös jous­tavu­us. Toimin­not tule­vat ajan mit­taan tarpeen mukaan. Helsingis­säkään ei ole var­maankaan kuin muu­tamia yksi­tyis­es­ti raken­net­tu­ja raken­nuk­sia jot­ka ovat edelleen pelkästään juuri siinä käytössä mihin ne on alun perin suunniteltu.

    Vastaa

    1. Panu Heinonen: Oikeas­t­aan ain­oa, mitä kaupungis­sa tulisi sään­nel­lä on riit­tävä tiheys (ettei tule tarpeet­toman väljää)

       Suomek­si: Että ton­tin ostanut rak­en­ta­ja saa mak­si­maalisen voiton. Siitähän siinä on kyse kun ikku­nas­ta ylet­tyy kädel­lään vastapäisen talon seinään: Ton­tille ei pidä jät­tää neliötäkään “hukkati­laa”.

       Esimerkik­si parkkipaikko­ja tai viher­aluei­ta tai pui­ta tai mitään sel­l­aista: Pelkkää hyö­tyneliötä reunas­ta reunaan. 

       Säästyy rahaakin kun ei tarvitse tehdä ikkunoi­ta lainkaan kun raken­netaan kiin­ni viereisen ton­tin taloon: Eihän betonikuu­tios­sa asu­va tarvitse ylel­lisyyk­siä kuten ikkunoi­ta tai mitään vihreätä.

       Pasi­la on hyvä esimerk­ki. Jo nyt nähdään että betonikuu­tioslum­mista pyy­de­tään pk-seudun kovimpia hintoja.

       Tämä ei yllätä ketään.

       Siitä huoli­mat­ta että enti­nen rat­api­ha on saatu suun­nilleen ilmaisek­si VR:ltä.

       Vastaa

       1. Pasi­la on hyvä esimerk­ki. Jo nyt nähdään että betonikuu­tioslum­mista pyy­de­tään pk-seudun kovimpia hintoja.

          Koi­ta nyt päät­tää. Slum­mi vai pk-seudun arvokkaim­mat asunnot?

28. Kalle: Nuo Bissnes­park­it ovat jär­jet­tömyy­den huip­pu kaikkien asiano­sais­ten kannal­ta. Huonot liiken­ney­htey­det yhdis­tet­tynä bis­nek­sen kannal­ta huonoi­hin palvelui­hin (olen tutus­tunut, kun olen hak­enut työan­ta­jal­leni toim­i­ti­laa) tuot­ta­vat teho­ton­ta työtä. Vain Otaniemen ja lentoase­man kyl­jessä olevil­la tiloil­la voi edes väit­tää ole­van jotain etuja.

    Syy tuol­lais­ten tehot­tomien työ­paikkakeskit­tymien syn­tyyn pääkaupunkiseudulle on lähin­nä Helsin­gin huonos­sa maankäytössä ja virheel­lisessä kaavoituk­ses­sa. Ei ole kaavoitet­tu riit­tävästi autopaikko­ja toimis­toraken­nusten yhtey­teen, joten helsinkiläis­ten toimis­to­jen halut­tavu­us useil­la toimi­aloil­la on heikko. Ei syn­ny joidenkin kaipaamia kaupunkibule­varde­ja, kun ei syn­ny sitä kaupunkia.

    Mut­ta Hel­si­gin keskus­ta­han on täyn­nään busi­ness-parkke­ja: Auto­ta­lo, Aikat­a­lo, Pää­posti, Kampi…

    Vastaa

29. antti: Suomes­sa sop­paa häm­men­tää ja pyörit­tää noiden takana ay-liik­keelle rahaa tako­va VVO. Kuvioon kuu­lu­vat ay-liik­keen kädestä syövät val­tio­varain­min­is­teri ja asun­toa­sioista vas­taa­va min­is­teri, VVO:lle Van­taan tont­te­ja lau­takun­nas­sa junail­e­va VVOn johtaja.

    Lisäk­si VVOs­ta ja SATOs­ta puhutaan yhä “yleishyödyl­lis­inä”, vaik­ka ne ovat jo pitkään olleet taval­lisia voit­toa takovia osakeyhtiöitä.
    Oikeille yleishyödyl­lisille asun­non­tar­joa­jille olis kyl­lä tarvet­ta pk-seudulla…

    Vastaa

30. R.Silfverberg: Joten en mak­sanut vaan kävelin 2 km rautatiease­mal­ta työ­paikalle, oli sää mikä tahansa.

    Säälit­tävää hom­mas­sa on myös se, että nyt 40 vuot­ta myöhem­min, kävellen pääsee myös yhtä nopeasti kuin julkisilla…

    Vastaa

31. Har­ri: Ei tul­la. Tänne tul­laan kävellen, fil­lar­il­la, vai­h­dot­ta, yhdel­lä vai­h­dol­la ja jotkut har­vat autolla.

    Olet ilmeis­es­ti tehnyt kyse­ly­tutkimuk­sen Mes­tariko­rt­telis­sa tai muis­sa paljon työl­listävis­sä kortteleissa?
    Vai puhutko ken­ties vain Kampin reunan toimistoista?
    Tai ken­ties ihan silkkaa mutua lämpimiksesi?
    “Kyl mä kato tiiän, mä ihan asun tääl…”

    Vastaa

32. Har­ri: Kan­nat­taa käy­dä joskus Punavuores­sa. Tääl­lä on aika paljon muu­takin kuin toimis­to­ja. Ja toi sun heit­to että tääl­lä lik­sat olis jotekin isom­mat on taas sel­l­as­ta mutupuhet­ta että alta pois.

    Ei tul­la. Tänne tul­laan kävellen, fil­lar­il­la, vai­h­dot­ta, yhdel­lä vai­h­dol­la ja jotkut har­vat autolla.

    Miks Liian van­ha on aina väärässä?

    Enpä usko, tut­tu­ja asuu Punavuores­sa ja itsekin olen ajel­lut alueen läpi aamuisin kun olen kuskan­nut lapset koulu­un ja vai­mon töi­hin ja näh­nyt aamu­ru­uhkat. Eikä illal­lakaan ole paremmin

    Mitä tulee yri­tys­ten kului­hin niin seinät ker­to­vat paljon mak­sukyvys­tä ja kustannustasosta. 

    Eivät kus­tan­nuste­hokkaat ja mata­la­palkkaista henkilökun­taa käyt­tävät sijoitu koskaan kaupunkien kalleim­mille paikoille, kyl­lä ne löy­tyvät teol­lisu­usalueil­ta ja laitamilta.

    Esim Posti piti pääkont­to­ri­aan ja mui­ta toim­intei­ta Pos­ti­talol­la, kunnes kiin­teistö hin­noitelti­in käypään hin­taan käyttäjälle. 

    Oitis Posti muut­ti lop­utkin toimin­not Pasi­laan ja Pos­ti­ta­lo tyhjeni.Ja nyt siir­ry­tään Kehä III:lle

    Vastaa

33. R.Silfverberg:
    Kuvit­telisin että nykya­jan main­os­toimis­to­jen hip­stereil­lä se alkaa n klo 10:00.

    Elleivät sit­ten ole joutuneet ole­maan toimis­tol­la yön yli kun seu­raa­vana aamu­na yhdek­sältä alka­van asi­akas­palaverin pre­sen­taa­tio­ta on pitänyt hioa aamuneljään 🙂

    Vastaa

34. R.Silfverberg: Joten en mak­sanut vaan kävelin 2 km rautatiease­mal­ta työ­paikalle, oli sää mikä tahansa.

    Toke:

    Säälit­tävää hom­mas­sa on myös se, että nyt 40 vuot­ta myöhem­min, kävellen pääsee myös yhtä nopeasti kuin julkisilla…

    —–

    Onko 2 km nuorelle miehelle niin kauhea käve­ly­mat­ka, 20 min­ut­tia hyvin reipas­ta käve­lyä, ½ tun­tia samal­la meditoiden.

    Mis­sä muuen van­ha kaapelite­hdas sijait­see? Tehtaankadun päässä on Faz­erin enti­nen tehdas, vai muis­tanko väärin.

    Min­ul­la muuten oli la-ase­mal­la parkissa fil­lari (Jopo), jol­la ajoin Por­tah­ni­aan ja Siltavuorenpenkereelle.

    Vastaa

35. Liian van­ha:
    Toim­i­to­työ­paik­ka vaatii tilaa 10–20 m² ja ainakin joka toinen ajaa autol­la työmatkansa
    Asun­not ovat n 70 m² eli toimis­tokäytöstä vapaut­ta­mi­nen itse asi­as­sa vähen­tää autoli­iken­net­tä ja parkkipaikkatarvet­ta kun auto­jen määrä tip­puu ellei asun­toa kohti ole kolme autoa

    Hyvä huomio. Ehkä voisi myös kysyä, ratkai­se­vatko markki­nat asuntopulan?

    Itse en ymmär­rä, mik­si van­hois­sa asuin­taloik­si raken­ne­tuis­sa raken­nuk­sis­sa pitäisi asun­top­u­lan val­lites­sa saa­da asuin­huoneis­to­ja vara­ta toimistotilaksi. 

    Käyt­tö­tarkoituk­sen määri­tyshän ei nyky­lain­säädän­nön mukaan ole yksi­no­maan asun­to-osak­keen halti­jan asia, vaan siitä päät­tämi­nen kuu­luu sekä kaupungille että taloyhtiölle.

    Joku kysyi, mik­si kukaan halu­aisi asua kan­takaupungis­sa. Ihan yhtä hyvin voisi kysyä, mik­si mis­sään muual­la, jos vali­ta voi? Makua­sioi­hin enem­pää sotkeu­tu­mat­ta vain havain­to: Lap­siper­hei­den (ns. omis­tusasu­jien”) määrä on kan­takaupungis­sa selvästi kas­va­maan päin.

    Vastaa

36. Markku af Heurlin: Onko 2 km nuorelle miehelle niin kauhea käve­ly­mat­ka, 20 min­ut­tia hyvin reipasta

    Ei jos se on ain­oa osu­us työ­matkas­sa, mut­ta kokon­aiskestossa miel­lyt­tävän raja menee monil­la 30 min­uutis­sa. Keskus­takäve­lyn alku­un on matkaa hel­posti tehty jo sen ver­ran, ellei enem­män; juna/bussi + odotusa­jan odotusar­vo + käve­ly (+ liityn­täbus­si + sen odotu­sai­ka). Ruti­ineis­sakin tulee vai­htelua, joten myös joka-aamuiseen “vakiovuoroon” pitää vara­ta odot­te­lu­min­u­ut­te­ja — ratikkakaupun­gin ulkop­uolel­la vuorovälit on pääsään­töis­es­ti niin pitkät ettei voi vaan men­nä huo­let­tomasti odot­ta­maan seuraavaa.

    Yli tun­ti suun­taansa alkaa jo vaikut­taa ikävästi koet­tuun vapaa-ajan määrään. Se kymmenek­si menevä läh­tee yhdek­sältä, herää kahdek­salta (jos lapse­ton!), on kotona seit­semältä kau­pan kaut­ta, syö ja tekee koti­työt, har­ras­taa jotain pari tun­tia ja ei ehdi edes tehdä ilta­palaa kun kymme­nen uutiset alkoi jo, ja pitäisi valmis­tau­tua nukku­maan. 7,5 tun­nin työpäivästä jäi vain 2 tun­tia vapaa-aikaa, vaik­ka näitä pitäisi olla yhtä paljon (vuorokau­den jako kolmeen: työ, virk­istys, lepo). 2 x 20 min sal­lii jo yli tun­nin lisää virkistystä.

    Vastaa

37. Markku af Heurlin: >Mis­sä muuen van­ha kaapelite­hdas sijait­see? Tehtaankadun päässä on Faz­erin enti­nen tehdas, vai muis­tanko väärin.

    Se oli Fasun tehtaan vier­essä Pur­simiehenkadun toisel­la puolel­la, punainen tiili­raken­nus. Toinen sivu rajoit­tui puistoon.

    Vastaa

38. Markku af Heurlin:
    Mis­sä muuen van­ha kaapelite­hdas sijait­see? Tehtaankadun päässä on Faz­erin enti­nen tehdas, vai muis­tanko väärin. 

    Ne on kak­si eri kort­telia vierekkäin siinä van­han sata­ma­radan kupeessa.

    Vastaa

39. Jos lievä sarkas­mi sal­li­taan, kaupungis­sa taitaa kaik­ki olla hyvin, kun Punavuoren hip­ste­rien työ­matkat ansait­se­vat Soin­in­vaaran blogauksen.

    Vakavasti puhuen, suurem­mas­sa kuvas­sa, yleiskaa­vata­sol­la tarkastellen kan­takaupunki­in ei pitäisi kaavoit­taa yhtään neliötä toimis­toa tai muu­ta työ­paikkaa seu­raavaan 50 vuoteen.

    Kan­takaupun­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on luokkaa 300 %, kun se Itä-Helsingis­sä on parhaim­mil­laan 20%. 

    Liiken­teen, elämän­laadun ja tasa-arvon näkökul­mas­ta Pääkaupunkiseudun ydinkysymys on aluekeskusten omavaraisu­u­den kehit­tämi­nen, Eliel Saarisen Suur-Helsin­ki-vision parhai­ta per­in­teitä noudattaen.

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitää puut­tua työ­paikkali­iken­teen syi­hin eikä vain seu­rauk­si­in. Keskus­tan käve­lykadut tule­vat sit­ten sivutuotteena.

    Oireel­lis­es­ti Osmo puhui Lep­pä­vaaras­ta, Pasi­las­ta ja Kalasa­ta­mas­ta, mut­tei – Itäkeskuk­ses­ta! (Töölön­lahti oli toiv­ot­tavasti vit­si). Helsin­gin Vihrei­den horisont­ti ei näytä ulot­tuvan Kulosaaren sil­lan ylitse.

    Län­si-Helsingis­sä (lue Espoos­sa) Tapi­olan-Keilaniemen aluekeskuk­sen työ­paikkao­mavaraisu­us on 50% (paljonko­han Län­siväylän liiken­nemäärät oli­si­vat ilman tätä?).

    Mis­tähän se johtuu?

    Laut­tasaaren sil­lal­la on kun­nan­ra­ja. Län­si ‑Helsingillä on oma johto, val­tu­us­to ja lautakunnat.

    Mitäpä, jos Kulosaaren sil­lal­la olisi kun­nan­ra­ja, ja Itä-Helsingillä olisi oma hallinto? Olisiko Itä-Keskus nyt, tai tule­vaisu­udessa Tapi­o­laan ver­rat­ta­va aluekeskus, tytärkaupunki? 

    Itäkeskus on logis­tis­es­ti yhtä opti­maalises­sa ase­mas­sa kuin Tapi­o­la-Keilanie­mi. Paikkaan pääsee metrol­la, on Itäväylä, Kehä I (lentosase­ma), Vuosaaren sata­ma, Pietari.

    Itäväylän päälle voisi ensi alku­un rak­en­taa yhden Mer­i­haan. Kaupun­ki voisi kus­tan­taa kan­nen, ihan yhtä hyvin kuin Jätkäsaaren täytöt. Risteyk­sen päälle voisi sijoit­taa Män­tymäelle aio­tun Hifkin hallin, ei kai se sen kum­mem­pi har­joi­tus ole kuin Tam­pereen halli. 

    Kan­nat­ta­jatkin ovat jo siel­lä (vai ovatko ne Jokerien…?).

    Kaupun­ki voisi aloit­taa määräti­etoisen tont­ti, — kaavoitus- ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan hajakeskit­tämäl­lä omia toim­into­jaan. Mitä Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to tekee Kamp­is­sa, tavalli­nen ihmi­nen käy siel­lä ker­ran elämässään? Raken­nusvi­ras­ton voisi sijoit­taa Rastilaan.

    Vastaa

40. Sep­po Honka­nen: Itäväylän päälle voisi ensi alku­un rak­en­taa yhden Mer­i­haan. Kaupun­ki voisi kus­tan­taa kan­nen, ihan yhtä hyvin kuin Jätkäsaaren täytöt. Risteyk­sen päälle voisi sijoit­taa Män­tymäelle aio­tun Hifkin hallin, ei kai se sen kum­mem­pi har­joi­tus ole kuin Tam­pereen halli. 

    Itä-Helsin­gin raken­nushankkeet ovat olleet juuri tätä eli kovin suurisu­un­taisia ja paljol­la betonil­la toteutet­tu­ja, ja näi­nollen äärim­mäisen epävi­ihty­isiä (myös suun­nitel­tu uusi Hert­toniemen ase­man ympäristö). Olisiko­han niin että tämä on juurikin se syy mik­si työ­paikko­ja ei alueelle oikein tah­do syn­tyä. Sanon­ta “jos väki­val­ta ei toi­mi, et käytä sitä tarpeek­si” on tarkoitet­tu vit­sik­si, ei kaupunkisuunnitteluohjeeksi.

    Vastaa

41. Sep­po Honkanen:

    Län­si-Helsingis­sä (lue Espoos­sa) Tapi­olan-Keilaniemen aluekeskuk­sen työ­paikkao­mavaraisu­us on 50% 

    ???
    Lähdet­tä moi­seen väitteeseen.
    Espoon kaupungin/tilastokeskuksen tieto­jen mukaan Otaniemen (johon Keilanie­mi kuu­luu) ja Kan­ta-Tapi­olan työ­paikkao­mavaraisu­udet ovat 1023,4 ja 194,6 (31.12.2008 luku­ja, link­ki alla)

    http://www.espoo.fi/download/noname/%7BC91F8304-1C8D-4127-A403-01D17FCAB9E7%7D/20901

    Vastaa

42. Sep­po Honka­nen:
    Kan­takaupun­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on luokkaa 300 %, kun se Itä-Helsingis­sä on parhaim­mil­laan 20%. 

    Espoo-fak­to­je­si lisäk­si tässäkin on selvä virhe. Itäkeskuk­sen työ­paikkao­mavaraisu­us on luokkaa 200–250%. Tarkkaa arvoa en löytänyt joten laskin tuon haarukan tämän teok­sen luvuista:

    http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_03_30_Tilasto_hki_alueittain_2011_Tikkanen.pdf

    Vastaa

43. Tästä syys­tä tulisikin nykyiset Pis­ara-suun­nitel­mat hau­da­ta lop­ullis­es­ti. Sen sijaan voitaisi­in kaivaa esi­in suun­nitel­mat isos­ta Pis­aras­ta, eli erkane­m­i­nen rantaradas­ta välit­tömästi Huopalah­den ase­man jälkeen/sitä ennen. Tästä rata kulk­isi tun­nelis­sa etelään, ase­mat ainakin Munkkiniemessä/Pikku-Huopalahdessa, Meilahdessa, muu­ta­ma Töölössä ja Kamp­is­sa. Tästä sit­ten joko Bule­vardille tai Espalle.

    Län­ti­nen osa voisi toimia ensim­mäisenä vai­heena. Täl­löin 1. vai­heen tun­nelille ker­ty­isi pikaisen Google Maps arvion mukaan matkaa suun­nilleen saman ver­ran kuin minip­is­ar­alle kokon­aisu­udessaan, mut­ta loisi oikeasti uusia yhteyk­siä raskas­raiteelle. Tämän jäl­keen ei pitäisi olla mitään ongel­maa pois­taa busse­ja Man­skul­ta, kun juna ja ratik­ka kul­kee rin­nal­la samaa reit­tiä pik­tin mut­ta nopeam­min. Bussien pois­tamisen jäl­keen voisi Man­skul­ta pois­taa myös bus­sikai­stat ja antaa pois­tu­va tila osin ratikoille, osin pyöräil­i­jöille ja lop­ut vaik­ka uudelle puuriv­ille. Toises­sa vai­heessa toteutet­taisi­in saman­lainen pidem­pi rata nykyisen pääradan itäpuolelle, kor­vat­en sieltä busse­ja sekä tuo­den ainakin Vallilan merkit­tävät työ­paik­ka-alueet raskas­raiteen palvelun piiriin.

    Ja ennen kuin joku ottaa esille Pasi­lan heikkenevän palve­lu­ta­son, todet­takoon ettei kaikkia junia ole tarpeen ajaa sitä kaut­ta, ja mikäli raiteet säi­lytetään ei pitäisi olla ongel­maa ajaa vuoro­ja myös Rautatiease­malle Pasi­lan kaut­ta mikäli kysyn­tää edelleen esiintyisi.

    Ja tämä han­ke ei saisi tor­pa­ta järke­viä pin­tali­iken­teen kehit­tämis­toimen­piteitä, kuten valitet­tavasti todel­lisu­udessa näyt­tää käyvän raskas­raiteen kehit­tämisen kanssa.

    Vastaa

44. OS:
    ”Helsingis­sä tais­telti­in piilokont­tor­e­i­ta vas­taan 1980-luvul­la. Kont­torista sai kan­takaupungis­sa parem­paa vuokraa kuin asun­nos­ta, joten asun­to­ja yritet­ti­in salaa muut­taa kont­tor­eik­si. Nyt tilanne on päin­vas­tainen. Luval­lisia kont­tor­e­i­ta halu­taan muut­taa asun­noik­si, kos­ka asumis­es­ta mak­se­taan parem­min kuin toimis­toista. Kaupun­gin poli­ti­ikkana on yrit­tää säi­lyt­tää työ­paikko­ja Helsingissä.”
    Tässä on yksi virhekäsi­tys. Piilokont­tor­e­i­ta vas­taan alet­ti­in tais­tel­la jo 70-luvun alus­sa. Raken­nus­tarkas­tusvi­ras­to teki niihin rat­sioi­ta. Kuriosi­teet­ti­na voi maini­ta, että 1971 perustet­tu val­tioneu­vos­ton alainen Ympäristön­suo­jelun neu­vot­telukun­ta (sisämin­is­ter­iön ympäristöosas­ton ja nykyisen ympäristömin­is­ter­iön edeltäjä) piti 70-luvun alus­sa majansa piilokont­toris­sa Runeberginkadul­la kaup­pako­rkeak­oulua vastapäätä.

    Toisaal­ta asun­to­ja myös muutet­ti­in asian­mukaises­sa järjestyk­sessä raken­nus­valvon­tavi­ras­ton luval­la toimis­toik­si, kos­ka toimis­totilo­ja tarvit­ti­in. Toisaal­ta niistä sai asun­to­jen vuokrasään­nöste­lyn aikana parem­man vuokran, toisaal­ta kovin har­val­la olisi ollut varaa mak­saa säädel­tyäkään vuokraa 140 m²:n asun­nos­ta. Remont­tien vuok­si yhtiö­vastik­keet nousi­vat jatkuvasti.
    Nyt niitä ale­taan muut­taa takaisin, kos­ka toisaal­ta toimis­totiloista on pk-seudul­la yli­tar­jon­taa (10 % tyhjil­lään, jos oikein muis­tan). Toisaal­ta mm. kan­sain­välis­ten yri­tys­ten, lähetys­tö­jen ja elin­tarvike­vi­ras­ton työn­tek­i­jät tarvit­se­vat hyväl­lä paikalla sijait­se­via vuokra-asun­to­ja, ja ovat valmi­ita niistä mak­samaan. Ja keskus­tan asun­noista ollaan valmi­ita mak­samaan. Hyvin mon­et ei-kovin rikkaat voivat pulit­taa 140 m²:n asun­nos­ta 900.000 euroa. Sen ver­ran paljon on sukupol­ven aikana muo­dos­tunut periy­tyvää pääo­maa, kun ei kovin tuh­laavais­es­ti elä.

    On hyödytön­tä kiis­tel­lä siitä, tarvi­taanko Punavuores­sa tai ylipäätän­sä Lön­nrotinkadun eteläpuolel­la toimis­to­ja, kos­ka Punavuores­sa jo on toimis­to­talo­ja, mm. Sine­brykof­fin (van­ha kir­joi­tus­muo­to) enti­nen pan­i­mo sekä van­hat tehtaat. Sadankomitean toimis­to oli pitkään Elan­non van­has­sa kivi­jalka­myymälässä Punavuorenkadul­la – tai Punkku­vuorekadul­la, kuten paikkaa nim­itimme. Kuin­ka paljon on mui­ta toimis­to­ja, olisi hyvä tietää.
    Toimis­to­ja ja toim­i­ti­laa tarvi­taan, kos­ka ne pitävät kaupun­gin elävänä päivisin, mm. elät­tävät rav­in­toloi­ta louna­saikaan. Kuin­ka paljon ne todel­la tuo­vat työ­paikkayk­si­ty­isautoli­iken­net­tä, olisi sekin hyvä selvittää.
    Kapeil­la kaduil­la jo suh­teel­lisen pienikin liiken­nemäärä luo suman. Voin maini­ta, että viime keskivi­ikkona min­ul­la oli asi­aa kaupungille Kaartinkaupunki­in Punavuoreen ja Albertinkadulle. Autol­la, kos­ka jouduin kul­jet­ta­maan tavaroi­ta. Min­ul­la ei ollut mitään ongelmia liikkua autol­la klo 15 — 17 välisenä aikana. Vaikut­ti­vatko talvilo­mat ken­ties asiaan?

    Varsi­nainen asiani oli pari kuningasajatustani:

    HUONEISTO VOSI JURIDISESTI OLLA SEKÄ ASUNTO- ETTÄ TOIMISTO

    Kan­takaupungis­sa on viime vuosien aikana muutet­tu koko lail­la toimis­to- ja myymälähuoneis­to­jakin asuin­huoneis­toik­si. Mon­es­sa taloy­htiössä tarvit­ta­va yhtiöjärjestyk­sen muu­tos on ollut läh­es vuosit­tain asial­istal­la. On asuin­talois­sa sijait­se­via toimis­to­huoneis­to­ja, joi­hin on ollut kiin­nos­tus­ta muut­taa asumaan, mut­ta se ei ole juridis­es­ti mah­dol­lista. Teknis­es­ti kyl­lä: niis­sä on kaik­ki asuin­huoneis­ton edel­lyt­tämät mukavu­udet: kylpy­huone ja tila­va keit­tiö, jota käytetään neu­vot­te­lu­ti­lana. Isän­nöit­si­jän mukaan mm. mais­traat­ti ei voisi rek­isteröidä henkilön asuin­paikkaa, jos se on yhtiöjärjestyk­sen mukaan toimisto.
    Omis­ta­ja ei voi oikein muut­taa sijoi­tushuoneis­toa asun­nok­si, kos­ka tarpeen muuttues­sa päin­vas­tainen muu­tos ei ole mahdollinen.

    Eli laitet­ta­va pykälä raken­nus­määräyk­si­in, että (taloy­htiön luval­la ja luon­nol­lisin edel­ly­tyksin) toimis­to­huoneis­toa voidaan käyt­tää myös asuinhuoneistona.

    PIENTEOLLISUUSHUONEISOT SOPIVAT MYÖS ASUINHUONEISTOIKSI

    Meil­lä on laa­jas­sa kan­takaupungis­sa, mm. Ara­bi­as­sa, Vallilas­sa, Pitäjän­mäel­lä ja Punavuores­sa entisiä teol­lisu­ustalo­ja, jota nyt ovat lähin­nä toimis­tokäytössä. Tilo­ja käytetään myös hyvin hil­jaiseen teol­lisu­u­teen. (Kul­tasepän työ­pa­jana, muo­viver­staana, kir­javaras­tona jne.) Ja kun on valmi­ina isot hissit, niin siinähän meil­lä on esteet­tömiä asuntoja.
    Pien­te­ol­lisu­ustalo­jen eri­tyis­es­ti ylimpi­en ker­rosten huoneis­to­ja, jota ovat hyvin val­oisia voisi muut­taa yksi ker­ral­laan asun­noik­si, kun tehdään tarvit­ta­vat pykälien muutokset.

    Talot oli raken­net­tu aikoinaan teol­lisu­ustiloik­si, mikä m merk­it­see että por­taikot ovat laa­jo­ja. Kivaa. Hämeen­tie 155 (Ara­bi­an Pien­te­ol­lisu­usta­lo) raken­net­ti­in v. 1957. Sil­loin pääo­mat oli­vat paljon nyky­istä vähäisem­mät, mut­ta pie­nil­lä asioil­la, mm. kau­ni­il­la kalkki­ti­il­iarkkite­htu­uril­la ja por­taikon taon­tatöil­lä talo oli saatu oma­l­la taval­laan viehät­täväk­si. Koko talon muut­tamien ker­ral­la on vaikeaa, oikeas­t­aan mah­do­ton­ta ja myös epämielekästä. Nämä ovat juuri sel­l­aisia loft-asun­to­ja, joi­ta kovasti kaivataan.
    Kateel­lisille ker­rot­takoon, että ei omis­ta­ja tästä mitään suuria voit­to­ja saa. Muu­tostyön kus­tan­nuk­set eivät ole halpo­ja. Eikä neliöhin­ta voi vas­ta­ta neliöhin­taa asuin­talos­sa, kos­ka tulee paljon sel­l­aista ”pimeää neliötä”. Ne sopi­vat kylpy­huoneik­si, varas­toti­lak­si jne. Sil­lä lail­la lap­siper­he saisi kohta­laisen edullisel­la hin­nal­la tila­van asun­non Touko­las­ta. Ja vier­essä on mui­ta asuin­talo­ja ja palvelut.

    AUTOPAIKKANORMISTA
    Tässä palataan taas kysymyk­seen autopaikoista, tarkem­min sanoen autopaikoista kan­takaupun­gin alueel­la. Olemme samaa mieltä siitä, että kan­takaupun­gin alueel­la ei vas­taa tarkoi­tus­taan rak­en­taa kalli­ita autopaikko­ja niin, että auton­o­mis­ta­ja voi vuokra­ta tai lunas­taa sel­l­aisen kus­tan­nuk­sia vas­taa­mat­toma­l­la hin­nal­la, käytän­nössä läh­es ilmaisek­si. Ihmi­nen­hän ei tarvitse omaa autoa vaan mah­dol­lisu­u­den päästä paikas­ta A paikkaan B. Kun pysäköin­nistä mak­saa kus­tan­nuk­sia vas­taavasti, niin kiin­nos­tus auton vuokraamiseen ja eri­laisi­in mui­hin yhteiskäyt­tö­muo­toi­hin lisään­tyy, ja samal­la myös niiden tarjonta.

    Miel­lä on yllät­tävänkin paljon kan­takaupungis­sa asu­via auton­o­mis­ta­jia, jot­ka käyt­tävät autoa vain mökki­matkoi­hin yms. Töi­hin, kon­sert­ti­in, tut­tu­jen luokse, eloku­vi­in men­nään kävellen, julk­isil­la kulkuneu­voil­la tai polkupyöräl­lä. Yksi nyt eläk­keel­lä ole­va opet­ta­jatut­tuni miet­tii, viit­si­ikö hän mak­saa kuukaudessa 60 e (vuodessa 720 e eli läh­es kah­den viikon net­to­tu­lot) Kaartinkaupun­gin piha­parkkipaikas­ta vai viekö hän auton­sa mökilleen Hämeen­lin­nan lähelle.

    Sen sijana raken­net­taes­sa u u s i a talo­ja, niin on mielekästä rak­en­taa nyt ”ylimääräisiä” autopaikko­ja, jot­ka voidaan vuokra­ta esim. pien­varas­toik­si tai autopaikoik­si talon ulkop­uolisille. Sil­loin toisaal­ta pien­varsto­jen selvä tarve osak­si ratkeaa. Toisaal­ta olemme varautuneet mah­dol­lisi­in tule­vi­in kysyn­nän muu­tok­si­in. Vielä 90-luvun lop­ul­la oli help­poa löytää illal­la parkkipaik­ka Kaartinkaupungis­sa tai Töölössä. Nyt tilanne on muut­tunut mm. sen takia, että hyvän käyte­tyn auton saa edullisesti.

    Tästä OS on kir­joit­tanut paljon. Vii­sain­ta olisi kuitenkin kir­joit­taa asi­as­ta Autoli­iton lehteen ja autole­hti­in. Eivät uskos­sa ole­vat tarvitse sanaa vaan pakanat.

    Vastaa

    1. Markku af Heurlin: Olemme samaa mieltä siitä, että kan­takaupun­gin alueel­la ei vas­taa tarkoi­tus­taan rak­en­taa kalli­ita autopaikko­ja niin, että auton­o­mis­ta­ja voi vuokra­ta tai lunas­taa sel­l­aisen kus­tan­nuk­sia vas­taa­mat­toma­l­la hin­nal­la, käytän­nössä läh­es ilmaiseksi

       Val­heelli­nen argu­ment­ti: Parkki­ti­la kadun var­res­sa on palvelu jon­ka kaupun­ki tar­joaa saadaak­seen mak­sukyky­isiä veron­mak­sajia eikä se todel­lisu­udessa mak­sa sent­tiäkään enem­pää kuin se katu. Siis palvelu, ihan siinä mis­sä toimi­va liikenne tai kadut. 

       Kir­joit­ta­ja ilmeis­es­ti läh­tee siitä että katu­ja tai pyöräteitäkään ei tarvi­ta? Tai että talot pitäisi rak­en­taa toisi­in­sa kiin­ni ettei vain jää hukkati­laa talo­jen väli­in? Joka puolelta tietenkin.

       Tai on älyl­lis­es­ti epäre­helli­nen autonvihaaja. 

       Nämä palve­lut ovat sel­l­aisia joiden tar­joamis­es­ta Helsin­ki akti­ivis­es­ti kieltäy­tyy, vieläpä käyt­täen kym­meniä miljoo­nia veroeu­ro­ja vuosit­tain siihen että ole­mas­saol­e­vatkin palve­lut hävitetään. Puh­taan ide­ol­o­gis-fanaat­tisen type­r­yy­den nimissä.

       Elleivät varakkaat veron­mak­sa­jat kiin­nos­ta niin saadaan Helsingin(kin) tilanne: Mil­jar­di­ve­lat ja varakkaan kansanosan joukkopako naa­purikun­ti­in. Tilalle ote­taan opiske­li­joi­ta ja maa­han­muut­ta­jia ettei muut­to­tap­pio näy. Mut­ta vero­tu­lo­jen lasku näkyy.

       Asun­to­jen hin­toi­hin vetoami­nen on lähin­nä absur­dia kun asun­to­ja omis­ta­vat omis­ta­vat sään­nöl­lis­es­ti use­ampia kuin yhden asun­non, siis sijoituk­sia jot­ka ovat tyhjil­lään odot­ta­mas­sa hin­nan­nousua ja vain yhdessä asu­taan itse.

       Vastaa

       1. Val­heelli­nen argu­ment­ti: Parkki­ti­la kadun var­res­sa on palvelu jon­ka kaupun­ki tar­joaa saadaak­seen mak­sukyky­isiä veron­mak­sajia eikä se todel­lisu­udessa mak­sa sent­tiäkään enem­pää kuin se katu. Siis palvelu, ihan siinä mis­sä toimi­va liikenne tai kadut. 

          Kyl­lä ihan var­masti mak­saa. Katu voisi olla kapeampi ilman pysäköin­tiä, jol­loin tyont­ti olisi isom­pi. Lume­nau­raus tulee kalli­ik­si, kos­ka suurin osa ajas­ta menee pysäköi­tyjän euto­jen hinaamiseen pois. Lisäk­si lumet pitää kul­jettyaa pois, kun ne voisi­in ennen varas­toi­da kadun­var­teen kevät­tä odottamaan.

    2. Markku af Heurlin: Vielä 90-luvun lop­ul­la oli help­poa löytää illal­la parkkipaik­ka Kaartinkaupungis­sa tai Töölössä. Nyt tilanne on muut­tunut mm. sen takia, että hyvän käyte­tyn auton saa edullisesti.

       Tästä OS on kir­joit­tanut paljon. Vii­sain­ta olisi kuitenkin kir­joit­taa asi­as­ta Autoli­iton lehteen ja autole­hti­in. Eivät uskos­sa ole­vat tarvitse sanaa vaan pakanat.

       Hah.

       Autot­to­muususko­vaisu­us ei oikein pure mis­sään muual­la kuin siel­lä mis­sä asuu joko jouti­las­ta väkeä jon­ka ei tarvitse käy­dä töissä/ei ole saanut töitä ja har­ras­tuk­setkin onnis­tu­vat kätevästi kotiovelta tai siel­lä mis­sä ollaan niin rikkai­ta että ei tarvitse käy­dä töis­sä enää. Siis Helsin­gin kantakaupungissa.

       OS itse kuu­luu molem­pi­in ryh­mi­in ja on varsin jäävi saar­naa­maan autot­to­muud­es­ta yhtään mitään.

       Huip­pu­palkkaiset virkamiehet menevät tähän jälkim­mäiseen lokeroon vaik­ka ns. työssä käyvätkin: ei työaikaa ja palk­ka on niin kova että on varaa ostaa asun­to työ­paikan vier­estä, keskus­tas­ta. Eihän nyt _ministeriö_ voi her­ran­jes­tas sijai­ta mis­sään kan­takaupun­gin ulkopuolella!

       Töölön parkkipaikat taas ovat kadon­neet ihan puh­taasti sen takia että kaupun­ki on tietoisel­la ja tarkoituk­sel­lisel­la poli­ti­ikalla _hävittänyt_ ne sieltä. Tuh­lat­en samal­la muu­tami­akym­meniä miljoo­nia euro­ja, mut­ta se raha­han on pan­tu hyvään tarkoituk­seen, autol­lis­ten kansalais­ten häätämiseen pois alueelta ja koko kaupungista! 

       Min­un kohdal­lani se toi­mi hyvin, muutin pois: Se Helsin­ki johon minä syn­nyin, on tapet­tu ja tilal­la on joku viher­fa­sisti­nen gryn­derin unel­ma, jos­sa koko väestön, tai edes merkit­tävän osan, etu­ja ei aja kukaan. Vain pari radikaa­lik­likkiä saa käytän­nössä äänen­sä kuuluviin.

       Kun Nat­si-Sak­sa vain­osi juu­ta­laisia niin se oli paha asia, kun Helsin­ki (ja muukin pk-seu­tu) vain­oaa auton­o­mis­ta­jia niin se onkin _hyvä asia_. Näin se kaksi­nais­moral­isti­nen jeesustelu toimii nyky-yhteiskun­nas­sa ja huvit­tavin­ta on että kaik­ki osal­liset täy­del­lis­es­ti kieltäy­tyvät näkemästä yhtäläisyyk­siä, vaik­ka ilmi­selvästä, täysin mieli­v­al­tais­es­ta poli­it­tis­es­ta vain­os­ta on kyse.

       Vastaa

       1. Täl­la­siset kir­joituk­set tekevät liiken­nepoli­it­tis­es­ta keskustelusa aika hankalaa.
          Minä muuten olen ollut töis­sä nyt jo 47 vuot­ta yhteen menoon, enkä omista autoa. Yliopis­ton assis­tentin palk­ka ei aikanaan ollut mikän järin korkea.