Ode ja Juhana asumistuesta

Vielä ennen 1990-luvun lamaa asum­is­tukea saat­toi saa­da myös pieni­palkkainen lähi­hoita­ja. Nyky­isin asum­istuen saa­jat ovat val­taos­altaan työt­tömiä tai pieni­palkkaisia yksi­huolta­jia. Kah­den tulon­saa­jan per­heisi­in sitä ei juuri jae­ta. Kun sosi­aal­i­tur­va mak­saa asumisen jok­seenkin kokon­aan ja pieni­palkkainen joutuu mak­samaan sen yleen­sä kokon­aan itse, korkeat vuokrat vievät kan­nat­tavu­u­den työn teol­ta. Tästä kär­sivät eri­tyis­es­ti nuoret, joiden palkat ovat pienet ja joil­la ei yleen­sä ole omistusasuntoa.

Emme otta­neet nyky­istä asum­is­tukea edes tarkastelu­un, kos­ka se on rak­en­teeltaan aivan kum­malli­nen, vaan keski­ty­imme SATA-komitean esit­tämään uud­is­tet­tuun asum­is­tu­keen, jota perus­palve­lu­min­is­teri ei ole jostain syys­tä saanut esitel­lyk­si eduskun­nalle. Tässä mallis­sa ylim­mät hyväksyt­tävät vuokrat ovat niin matalia, ettei sel­l­aisia ole. Niin­pä asum­is­tu­ki onkin erään­lainen vuokral­la asu­jan negati­ivi­nen tulovero, jol­la ei ole mitään muu­ta yhteyt­tä asum­is­menoi­hin kuin että pitäisi asua vuokral­la. (Omis­tusasun­toonkin saa teo­ri­as­sa asum­is­tukea, mut­ta sel­l­aisin ehdoin, ettei henkilöl­lä yleen­sä voi samanaikaises­ti olla niin pieniä ansioi­ta ja niin suuria korkomenoja.)

Seu­raavas­sa asum­is­tukea koske­va kap­pale raportis­tamme vähän lyhennettynä:

= = =

On kak­si syytä esit­tää paran­nus­ta asum­is­tu­keen. Toisaal­ta juuri korkei­den asum­is­meno­jen vuok­si toimeen­tu­lotuen takaa­ma tulota­so ylit­tää ensisi­jais­ten etuuk­sien takaa­man ja toisaal­ta juuri korkeat asumiskus­tan­nuk­set heiken­tävät mata­la­palkkaisen työn vas­taan­ot­tamisen kannattavuutta.

Jot­ta yleinen asum­is­tu­ki kil­pail­isi toimeen­tu­lotuen lisäosan kor­vaamien asum­is­meno­jen kanssa, pitäisi korkeimpia hyväksyt­täviä vuokria asum­istues­sa korot­taa merkit­tävästi. Tätä emme esitä, kos­ka sil­lä olisi hyvin kiel­teisiä vaiku­tuk­sia vuokra­markki­noi­hin. Tämä merk­it­see, että toimeen­tu­lotuen yleisyys perus­tur­van varas­sa ole­vien kesku­udessa jatkuu.

Sen sijaan yleistä asum­is­tukea tulee kehit­tää niin, että se tukee myös pieni­palkkaisia eikä vain työttömiä.

Olemme tarkastelleet kah­ta vai­h­toe­htoa paran­taa asum­is­tukea työssä käyvien osalta. Toises­sa asum­istuen tulo­harkin­nas­sa jätet­täisi­in 25 pros­ent­tia ansio­tu­loista otta­mat­ta huomioon, jol­loin yhteenso­vi­tus ansio­tu­lo­jen osalta olisi 24 pros­ent­tia. Tämä nos­taisi asum­is­tukea 1500 euron tulo­jen kohdal­la 120 eurol­la kuus­sa ja 2000 euron kohdal­la 160 eurol­la kuus­sa. Se myös pienen­täisi efek­ti­ivisiä rajaveroast­ei­ta asum­istuen saa­jil­la kahdek­sal­la prosenttiyksiköllä.

Toises­sa asum­istuen tulo­harkin­nas­sa jätet­täisi­in otta­mat­ta huomioon ansio­tu­lo­ja 400 euron edestä kuus­sa. Se nos­taisi asum­is­tukea kaikil­la ansio­tu­lo­ja saav­il­la – jos he asum­is­tukea saa­vat – 128 eurol­la kuus­sa. Tämänkin jäl­keen yksin elävä kokopäivä­työssä käyvä voisi saa­da asum­is­tukea käytän­nössä vain pääkaupunkiseudul­la. Tämä vai­h­toe­hto ei pienen­nä mar­gin­aaliv­eroa asum­istuen saa­jien kohdal­la palka­nsaa­jien tavanomaisil­la tuloalueil­la, mut­ta se paran­taa työn kan­nus­timia ns. eksten­si­ivisel­lä mar­gin­aalil­la eli paran­taa työt­tömyy­destä ansio­työhön siir­tymisen houkut­tele­vu­ut­ta. Se myös merk­it­see, että aiem­paa alem­mat ansio­tu­lot riit­tävät nos­ta­maan ansio­ta­son yli toimeen­tu­lotuen takaaman.

Kos­ka pidämme useimpi­en talousti­eteil­i­jöi­den tapaan eksten­si­ivistä mar­gin­aalia vielä tärkeäm­pänä kuin lisä­tun­tien efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­eroast­et­ta, pidämme parem­pana jät­tää 400 euroa ansio­tu­lo­ja otta­mat­ta huomioon. Esitämme kuitenkin molem­pi­en vai­h­toe­hto­jen harkitsemista.

 

Suosi­tus 3:  Asum­istuen tulo­hark­in­ta.

a) Asum­istues­sa tulo­harkin­nas­sa jätetään 400 euroa ansio­tu­lo­ja kuus­sa koti­talout­ta kohden otta­mat­ta huomioon tai

b) Asum­istuen tulo­harkin­nas­sa jätetään 25 % ansio­tu­loista otta­mat­ta huomioon.

19 vastausta artikkeliin “Ode ja Juhana asumistuesta”

  1. “Perus­pale­lu­min­is­teri” on muuten oikein sopi­va nimike asun­toa­sioista vas­taavalle hal­li­tuk­sen jäsenelle.

  2. Mikä muuten on syynä ettei täl­laisia laki­in kir­jat­tu­ja rahamääriä kuten asun­totuen ylära­ja tai opin­to­tu­ki ole sidot­tu jonkin­laiseen hintaindeksiin? 

    Ei rahal­la mitään absolu­ut­tista arvoa ole toisin kuin joskus ennen van­haan kun val­u­ut­takurssit oli­vat sidot­tu­ja kul­lan hin­taan. Jos lais­sa lukee että asun­totuen ylära­ja on esim. 400 euroa, se on nyt aika vähän, mut­ta 10 vuot­ta sit­ten se oli sopi­vasti. 20 vuo­den päästä se on karkkirahaa.

  3. A‑talkista.

    Vähän kyl­lä petyin tähän Lindt­mani­in: luul­tavasti hän ei ole niin tyh­mä kuin mitä halusi esit­tää, mut­ta luul­tavasti hän pitää äänestäjiään niin­tyh­minä, että tak­tis­es­ti pitää itsekin koko ajan väärinymmärtää.

    Se tyt­tö oli kyl­lä ylive­to: lap­si pitäis antaa jollekin ven­tovier­aalle hoitoon. Ei kyl onnaa. 

    Sinän­sä men­emäl­lä Ryd­manin kanssa samalle puolelle pöytää on kyl­lä oikeasti vähän uhkarohkeata.

    Touko Met­ti­nen
    Net­toveron­mak­sa­ja jo 30 vuotta

  4. Työt­tömyys­ti­las­to­ja kan­nat­taisi kat­soa tarkem­min niin ymmärtäisi parem­min eri­lais­ten ryh­mien ongelmia

    Nuorten työt­tömyys on Tilas­tokeskuk­sen mukaan n 20 % ja TEM mukaan n 10 %

    Mut­ta se tärkeämpi luku on työt­tömyys­jak­son pitu­us : Nuo­ril­la , alle 25-vuo­tial­la se on vain 5–7 viikkoa, kun se keskimäärin on 15 viikkoa ja yli 50-vuo­ti­ail­la jopa 38 viikkoa!!!

    Nuoret työl­listyvät todel­la nopeasti uudelleen.Eivät nuoret edes hae pysyviä työpaikkoja.

    Nuo­ria, alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä oli 39000, mut­ta +50-vuo­ti­ai­ta 109000.

    Kyl­lä nuo työn mene­tyk­set ovat moninker­taisia +50-vuo­ti­ais­sa ja syr­jäy­tymisku­lutkin suurem­mat kuin nuo­ril­la, kak­si-kolme +50-vuo­tas­ta syr­jäy­tynyt­tä mak­saa saman ver­ran kuin yksi +30-vuo­tias

    Muutenkaan nuorten ase­maa työelämässä ei ole ymmär­ret­ty, ei 15–24-vuotias ole saman­lainen kuin +25-vuo­tias eikä hän hae vielä pysyvää työuraa.
    Nuori hakee paikkansa yhteiskun­nas­sa 15-vuo­ti­aas­ta alka­en ja yleen­sä se on löy­tynyt 25-vuo­ti­aak­si mennessä.

    Siihen saak­ka nuori vai­h­taa työpaikka/koulutusta etc mikä näkyy työt­tömyytenä ja joutilaisuutena

    Eikä tässä ole mitään uut­ta, min­ul­lakin ehti olla ennen valmis­tu­mista 10–15 työ­nan­ta­jaa 60–70-luvuilla.

    Nuoret kuin myös ikään­tyneet ovat työelämän jous­to­vara, mut­ta ei se oikeu­ta hei­dän kyykyttämiseen.Suomessa kun jous­tot haetaan työt­tömyy­den kaut­ta eikä työa­jan jous­toista vaik­ka jous­to­ja on voin­ut tehdä jo 20 vuotta

    Tärkein­tä olisi tar­jo­ta eri­laisia töitä/opiskeluvaihtoehtoja/vapaaehtoistyötä etc kunnes tämä oma suun­ta on löytynyt.

    Mut­ta näil­lä palkoil­la pitäsi elää tai tukea pitäisi tar­joa työssäolo­joillekin tai joustajille

  5. Kun ansiosi­don­naisel­la on usein niin, että sil­lä kat­taa sekä asumisen että syömisen, niin hyvä noin.

    Mut­ta ansiosi­don­naisen lop­ut­tua, työt­tömyy­den pitkit­tyessä, kun pää­tyy perustyöt­tömyyspäivära­halle, niin sen taso on niin mata­la, että sil­lä ei voi asua ja syödä samal­la kuukausimaksulla.

    Siis työt­tömyyspäivära­has­sa on val­u­vi­ka, kun sil­lä ei sen ollessa voimas­sa voi edes elää lai­hasti asuen ja syöden.

    Tuo­hon tilanteeseen päädytään sil­loin, kun ei ole työtä tar­jol­la sil­lä pal­ka­lla, mil­lä kat­taisi vuokransa ja syömisen­sä + muut vält­tämät­tömät menot työssä käydessään.

  6. Ode: (Omis­tusasun­toonkin saa teo­ri­as­sa asum­is­tukea, mut­ta sel­l­aisin ehdoin, ettei henkilöl­lä yleen­sä voi samanaikaises­ti olla niin pieniä ansioi­ta ja niin suuria korkomenoja.) 

    Her­ran­jes­tas sentään,
    mon­tako ker­taa sulle pitää toitot­taa, että asum­is­tukea saa ihan yhtä paljon omis­tusasun­toonkin? Aivan yhtä todel­li­sis­sa käytän­nön tilanteissa.
    Menee pahasti uskot­tavu­us täl­lasi­in paprui­hin, jos kumpikaan kir­jot­ta­jista ei ole ottanut selvää edes asum­istuen maksuperusteista!

    1. Meil­lä on tilas­tot siitä kuin­ka paljon omis­tusasun­toi­hin on käytän­nössä asum­is­tukea mak­set­tu. On mak­set­tu, mut­ta vähän.

  7. Mik­si muuten asum­istues­sa EI pitäisi ottaa huomioon todel­lista ole­mas­saol­e­vaa asumisen hintatasoa?
    KELA­han on jo ihan omis­sa pil­vilin­nois­saan taulukko­jen­sa kanssa. Jos vapail­ta markki­noiden min­im­i­hin­ta on yli KELAn mak­sim­i­hin­nan, niin eikö todel­lisu­usvääristymä ole liian suuri? Pitäisikö val­tion tulon­si­ir­to­jen perus­tua todellisuuteen?

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on tilas­tot siitä kuin­ka paljon omis­tusasun­toi­hin on käytän­nössä asum­is­tukea mak­set­tu. On mak­set­tu, mut­ta vähän.

    Huonos­ti markkinoitu?

    Eli ehdoista ei ole kiinni.

    Edelleenkin omis­tusasun­nos­sa tukea saa yhtiön­vastik­keeseen, joka on korkomeno­ja huo­mat­tavasti suurem­pi meno­ero ainakin nykyisel­lä korko­ta­sol­la. Jos sit­ten vähä­varainen tajuaa ostaa käm­pän (esim. uuden hitak­sen), jos­sa on paljon yhtiölainaa, niin aivan samat tuet tulee kuin vuokral­lakin asue­as­sa. Myöskin tulo­ra­jat ovat identtiset.

  9. Tavalli­nen Teknikko:
    Kun ansiosi­don­naisel­la on usein niin, että sil­lä kat­taa sekä asumisen että syömisen, niin hyvä noin.

    Mut­ta ansiosi­don­naisen lop­ut­tua, työt­tömyy­den pitkit­tyessä, kun pää­tyy perustyöt­tömyyspäivära­halle, niin sen taso on niin mata­la, että sil­lä ei voi asua ja syödä samal­la kuukausimaksulla.

    Siis työt­tömyyspäivära­has­sa on val­u­vi­ka, kun sil­lä ei sen ollessa voimas­sa voi edes elää lai­hasti asuen ja syöden.

    Tuo­hon tilanteeseen päädytään sil­loin, kun ei ole työtä tar­jol­la sil­lä pal­ka­lla, mil­lä kat­taisi vuokransa ja syömisen­sä + muut vält­tämät­tömät menot työssä käydessään.

    Ansiosi­don­nainen on keskimääräisetä kk-palka­s­ta on n 1800 euroa kuussa.Päivärahan vero % on pyöreästi n 25 % ja käteen jää 1350 euroa.

    Ei ansiosi­don­naisel­la juh­li­ta, mut­ta se pitää juuri ja juuri pois­sa sos­sun luukulta.

    Tuol­lais­es­ta 1700 euron palka­s­ta ansiosi­don­naista tulee n 1200 euroa brutto.Vero % on 21 % eli käteen jää n 940 euroa eli päädytään sos­sun luukulle jos mit­ta­pu­u­na ovat tuo 1100 euron minimikulut

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei joudu sos­sun luukulle, kos­ka saa val­tion asumistukea.

    Kela on sen ver­ran hidasli­ikkeinen, että var­masti joutuu, ellei ole lihavaa pankkitiliä.

    Asum­is­tukea heltiäisi 175 euroa eli vähän vähem­män kuin henkilö mak­saa veroja

    Paljonko mak­saa ja mitä hyödyt­tää rahan lap­pami­nen edestakaisin ?

    Työl­listää tietysti mon­ta virkami­estä, mut­ta paljonko siitä syn­tyy todel­lista lisäarvoa ?

  11. Työt­tömän vero­tus on sen ver­ran korkea, että vero­tus ajaa työt­tömän tukiluukulle.

    Jos tuon 1200 euroa saa palkkana niin veroa menee vian 6 % eli 72 euroa.

    Näin vero­tuk­sel­la aje­taan ihmisiä tukiluukuille

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­istuen tulo­ra­jat ovat sen ver­ran matalia, että niin pien­i­t­u­loinen ei kovin hel­posti saa asuntolainaa.

    Onhan se tyh­mää pidem­män päälle, jos köy­hä joutuu asumaan vuokral­la, joka on kalli­im­paa kuin omistusasuminen.
    Eli sen sijaan, että julkisel­la rahal­la tue­taan vuokraisän­tien tien­estiä, kan­nat­taisi alkaa taa­ta köy­hille asuntolainoja.

  13. toke: Eli sen sijaan, että julkisel­la rahal­la tue­taan vuokraisän­tien tien­estiä, kan­nat­taisi alkaa taa­ta köy­hille asuntolainoja.

    Olen mon­es­sa suh­teessa samaa mieltä, mut­ta sit­ten taas Fred­die Mac ja Fan­nie Mae ja talouskri­isi. Yhdys­val­tain talousku­pla syn­tyi merkit­täviltä osin juuri tästä toimin­nas­ta: annetaan köy­hille asun­to­lain­o­ja, ja jot­ta pääo­mavir­ta jatkuisi, pake­toidaan ne yhä kauniimmin.

  14. toke: Eli sen sijaan, että julkisel­la rahal­la tue­taan vuokraisän­tien tien­estiä, kan­nat­taisi alkaa taa­ta köy­hille asuntolainoja. 

    Voi kuitenkin ensin miet­tiä niitä syitä joiden vuok­si ihmiset ovat köyhiä. 

    Tun­nen tapauk­sia joil­la taivaas­ta tip­punut omis­tusasun­to vai­h­tu­isi viikon sisäl­lä ensin rahaan ja sit­ten raha johonkin muuhun. Ja puolen vuo­den päästä ei olisi enää rahaa vuokraankaan.

    Lievä hol­hous aut­taisi, mut­ta olisiko yhteiskun­nan valvo­ma omis­t­a­mi­nen sit­tenkään edullisem­paa tai vähem­män byrokraat­tista kuin tuet­tu vuokra-asuminen…?

  15. Pekka Taipale: Olen mon­es­sa suh­teessa samaa mieltä, mut­ta sit­ten taas Fred­die Mac ja Fan­nie Mae ja talouskri­isi. Yhdys­val­tain talousku­pla syn­tyi merkit­täviltä osin juuri tästä toimin­nas­ta: annetaan köy­hille asun­to­lain­o­ja, ja jot­ta pääo­mavir­ta jatkuisi, pake­toidaan ne yhä kauniimmin. 

    Niin että kun joku asia on onnis­tut­tu tekemään väärin, niin samaa asi­aa ei kan­na­ta yrit­tää tehdä oikein?

    Jenkit on sinän­sä käsit­tämätön mes­ta, kun siel­lä ilmeis­es­ti super­pätevän lob­bauskieroilun ansios­ta on aikaansaatu näitä vir­i­tyk­siä, jois­sa (puoli)julkinen instanssi rahoit­taa type­r­ästi yksi­ty­istä puol­ta, joka vetää fyget ohi ja kupin nurin.
    Hienos­ti onnis­tu­i­v­at samas­sa myös sähkömarkkinoilla.

  16. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Voi kuitenkin ensin miet­tiä niitä syitä joiden vuok­si ihmiset ovat köyhiä. 

    Tun­nen tapauk­sia joil­la taivaas­ta tip­punut omis­tusasun­to vai­h­tu­isi viikon sisäl­lä ensin rahaan ja sit­ten raha johonkin muuhun. Ja puolen vuo­den päästä ei olisi enää rahaa vuokraankaan.

    Lievä hol­hous aut­taisi, mut­ta olisiko yhteiskun­nan valvo­ma omis­t­a­mi­nen sit­tenkään edullisem­paa tai vähem­män byrokraat­tista kuin tuet­tu vuokra-asuminen…?

    Eiköhän niitä syitä olla juuri tekemässä: matalapalkka.
    Ja toisaal­ta niitä ei olla pois­ta­mas­sa: asumisen hinta.
    Jos asum­istuel­la voi rahoit­taa itselleen val­taosan jostain hitaskak­sios­ta 25 vuo­den rupea­mal­la, niin aika paljon kauem­pana ei voi­da olla “taivaas­ta tip­pumis­es­ta”. Tai sit­ten taivas on hyvin korkeal­la tai ilman­vas­tus kumoaa grav­i­taa­tion. (Grav­i­taa­tio­tasku­lamp­pu, anyone?)

    Jos takauk­sen myön­tävä julki­nen taho huole­htii käm­pän arvon kuplat­to­muud­es­ta, niin ongel­mati­lanteessa saadaan kyl­lä läh­es kaik­ki aina takaisin kämp­pä myymällä.

    Kuinka­han merkit­tävä osa asum­istuen saa­jista on oikeesti alko­holis­te­ja, narkkik­sia tai muuten hau­taan hyp­pääviä tuhlareita?

Vastaa käyttäjälle anon Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.