Enää 382 606 uutta helsinkiläistä

38 vastausta artikkeliin “Enää 382 606 uutta helsinkiläistä”

1. Mikä on muut­tovoiton taus­ta? Paljonko on työssäkäyviä “hyviä” veron­mak­sajia, paljonko maa­han­muut­ta­jia, paljonko opiske­li­joi­ta jne. Onko edelleen niin, että vaik­ka net­to­muut­to on kovasti plus­merkki­nen niin pois­muut­tavien tulota­so on selkeästi korkeampi kuin sisään­muut­tavien, eli kaupun­ki kär­sii hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta muuttovoitossa.

   Vastaa

2. Onko Helsin­gin seudun väestönkasvu pelkästään hyvä asia? Miten väestönkasvu jakau­tuu Suomen sisäisen muut­toli­ik­keen, syn­tyvyy­den ja maa­han­muu­ton välil­lä? Maa­han­muut­tokin tulisi eritel­lä työperäiseen ja ei-työperäiseen. 

   Mata­la­palkkaisia kan­ta­suo­ma­laisia duunare­i­ta ei Helsin­gin seu­tu, etenkään Helsin­ki, pahem­min kiin­nos­ta hävyt­tömän vuokrata­son­sa vuok­si. Mik­si Helsin­ki mak­saa auli­isti vuosikymmen­estä toiseen törkyvuokria väestölle, jon­ka ei kan­na­ta työl­listyä jär­jet­tömien kan­nustin­loukku­jen takia? Jotain tart­teis tehdä…

   Vastaa

   1. Lisäyk­ses­tä noin 40 pros­ent­tia on syn­tyvyy­den enem­myyt­tä, 40 pros­ent­tia muut­tovoit­toa ulko­mail­ta ja 20 pros­ent­tia muut­tovoit­toa kotimaasta.

      Vastaa

3. Kak­si ensim­mäistä kom­ment­tia hyökkää heti maa­han­muut­toon. Eikö tää Helsin­gin ja koko metropo­lialueen kasvu todel­lakaan herätä mitään mui­ta ajatuksia?

   Vastaa

4. 😉 Peräti noin yksi vas­taa­va väk­ilu­vun kasvumäärä tulisi lisää metropo­lialueen esi­selvi­tyk­sen lop­pu­ra­portin mukaisel­la ratkaisu­vai­h­toe­hdol­la: Sipoon ja Helsin­gin kun­tali­itos. Sen sisältävän (Espoo­ta, Van­taa­ta ja Helsinkiä jokaista pienem­mil­lä kun­nil­la kas­vat­ta­van) vai­h­toe­hdon esi­selvi­tyk­ses­tä otsikoin blogi­i­ni mata­lan aidan ylit­tämisek­si: http://jounimartikainen.wordpress.com/2013/03/05/ylitse-matalan-aidan/

   Vastaa

5. Äkkiseltään luulisi muut­tovoiton kor­reloivan parin vuo­den sisäl­lä erit­täinkin voimakkaasti uusien asun­to­jen valmis­tu­misen kanssa?

   Jos tuo nyt pätee, niin Helsin­ki on sit­ten vaan hyvä ja varmis­taa, että alueelle valmis­tuu 200 000 asun­toa kaavail­lus­sa ajas­sa. (Tilas­tokeskuk­sen mukaan keskimääräi­nen asun­tokun­ta on kooltaan n. 2 henkeä)

   Hin­tata­so on tiet­ty pieni arvoitus, mut­ta eiköhän niille otta­jat jol­lain raken­nuskus­tan­nuk­set kat­taval­la hin­nal­la löydy.

   Vastaa

6. Kos­ka vihre­itä syytetään ihmis­ten haal­imis­es­ta kaupunki­in, niin sit­ten var­maan kausali­teet­ti on niin päin, että tuo pam­flet­ti aiheut­ti muut­tovoiton ja luon­nol­lisen lisääntymisen.

   Metropoli-han­ke men­nee kiville, ja jos tämä idea kaupungista ei muu­tu, niin kaavoituk­sel­lis­es­ti mikään tuskin muut­tuu vaik­ka rajat siirtää. Käy­hät erotel­laan rikkaista, varmis­te­taan automar­keteille asi­akkaat ja ben­safir­moille kysyn­tä. Asun­not sit­ten sinne mihin näiltä jää tilaa. Ihmiset ja hei­dät aat­teet pysy­i­sivät kuitenkin samoina, ja kaupunkia vaa­ti­vat ovat vähem­mistönä. Iso raha pääsee vaikut­ta­maan suun­nit­telu­un niin vah­vasti, joten muus­ta ei tule edes tar­jon­taa. Voisi heit­tää haas­teen, että jos nuo 400 000 uut­ta ihmistä tarkoit­taa 50 000–100 000 uut­ta autoa, niin kovin vihreältä kaupun­ki ei tule näyt­tämään ja suun­nit­telus­sa on epäonnistuttu. 

   Kun noista mata­la­palkkatöistä tuli vään­töä, niin pitäisi muis­taa kaavois­sa edes Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa pienet liiketi­lat kadun­var­si­in. Kivi­jalkaa roman­ti­soidaan, mut­ta yrit­täjälle on tärkeää päästä samaan tasoon asi­akasvir­to­jen kanssa. Ei onnis­tu pienyrit­täjälle kaup­pakeskuk­sis­sa, ja esimerkik­si rav­in­to­lakult­tuurin kasvu vaatii kaupunki­maista tilaa. Samal­la voisi tapah­tua kehi­tys­tä kohti sel­l­aista kult­tuuria, jos­sa ei pae­ta aina vapaa-ajal­la mökille tai ulko­maille, jos kaupungis­sakin olisi eri­lais­ten yrit­täjien oman näköisiä aikaansaan­nok­sia, eli sitä elämää. Eli pot­tia jaet­taisi­in use­am­malle ja ohjat­taisi­in kulu­tuskäyt­täy­tymistä sohva+tv-paketista palvelui­hin. Nyt 1/5 Helsingistä täyt­tää nämä kri­teer­it ja ympärys­val­lois­sa suhde on vielä huonom­pi. Suuret väli­matkat pitävät asi­akkaat ja yrit­täjät eril­lään ainakin arkena.

   Liit­tyy myös maa­han­muut­ta­ji­in, kos­ka esimerkik­si sille basaar­ille ei löy­tynyt tilaa. Voisi syn­tyä esimerkik­si kaup­pi­askatu, joka olisi leimallis­es­ti etni­nen. Näille olisi jo asi­akkaatkin, kun toisin kuin sudeet­ti­savolaiset, kauem­paa tule­vat näyt­tävät kulut­ta­van oman maansa ruokia ja muu­ta. Hämeenkatu on jo täyn­nä. Nyt näyt­tää jäävän Kalasa­ta­mas­sakin rantab­ule­vardit Aurinko­lah­den tavoin käyt­tämät­tä, samoin kana­vat. Ihmette­len vain, että suun­nit­teli­jat käyvät var­masti etelässä ja suuris­sa kaupungeis­sa, mut­ta sit­ten estävät Helsingis­sä kaiken sen, mis­tä itse naut­ti­vat muual­la. Ei pitäisi kuin antaa mah­dol­lisu­us kaavois­sa ja ihmiset hoitaisi­vat lop­ut. Nyt mah­dol­lisu­udet estetään siel­lä mis­sä olisi asi­akkaat. Kaik­ki eivät voi rak­en­taa omaa pelti­hal­lia, mut­ta liiketi­lan muun­t­a­mi­nen ja vuokraus onnis­tu­isi, kun­han alueel­la olisi asi­akkaat. Nyt vain näyt­tää siltä, että niin Jätkässä, kuin Kalasa­ta­mas­sa, palve­lut perus­tuu tiet­ty­jen taho­jen omis­tami­in keskuk­si­in, jois­sa toimii tietyt ketjut. Tuo Pyy­lu­o­ma taisi tolkuis­saan jo kam­ma­ta tämänkin auki, mut­ta jos liiketilo­ja ei pakote­ta rak­en­ta­maan kivi­jalkoi­hin, niin hukataan mah­dol­lisu­udet palvelu­alan kasvu­un ja kulu­tuk­sen muut­tamiseen kestävämpään.

   Vastaa

   1. Aika paljon on kivi­jalka­kaup­paa kaavoitet­tu, mut­ta kaup­po­ja niihin ei ole tul­lut, vaan korkein­taan toimis­to­ja. On var­maan sel­l­aisia vilkkai­ta jalankulkualuei­ta, jois­sa kivi­jalka­kaup­pa men­estyy, mut­ta niitä ei ole kaikkialla.
      Ruo­ho­lahdessa ne esimerkik­si eivät ole vetäneet.

      Vastaa

7. Helsin­gin tulev­as­ta sato­jen tuhan­sien ihmis­ten kasvus­ta puhutaan kuin luon­non­ilmiöstä, johon sit­ten täy­tyy varautua kaavoit­ta­mal­la ja rak­en­ta­mal­la lisää asun­to­ja. Olen ihme­tel­lyt, mikä on se implisi­it­ti­nen taus­ta­syy tälle aja­tus­tavalle — naivis­ti­han voisi ajatel­la, että jos kok­isimme Helsin­gin ole­van jo täy­teen raken­net­tu, niin emme kaavoit­taisi lisää raken­nuk­sia, jol­loin nyt povat­tua kasvua ei sit­ten tulisi. En ole keksinyt kuin kak­si mah­dol­lista syytä, jot­ka nekään eivät aivan täysin tyy­dyt­täviltä kuu­losta: 1) asia liit­tyy ihmis­ten toivei­den kun­nioit­tamiseen. Jos suo­ma­laiset halu­a­vat muut­taa Helsinki­in, heille on pyrit­tävä se tekemään mah­dol­lisek­si, vaik­ka Helsin­ki pros­es­sis­sa muut­tuisi epävi­ihty­isän täy­teen raken­netuk­si. 2) Kun ihmiset joka tapauk­ses­sa halu­a­vat Helsin­gin lähelle, vai­h­toe­htona olete­taan ole­van että he muut­ta­vat kehysseudulle, ja tämä olisi vielä huonom­pi kuin rak­en­taa Helsinki­in paljon lisää. Osuuko kumpikaan lähelle? Ehkä tähän viisaam­mat osaa­vat antaa ne oikeat syyt, jot­ka päät­täjien ja virkami­esten mielessä ovat?

   Vastaa

8. Jos Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa liitet­täisi­in Helsinki­in, saataisi­in siis jo yli 470.000 uut­ta helsinkiläistä. Paranisiko helsinkiläis­ten (uusien tai van­ho­jen) elämä tule­vaisu­udessa kuitenkaan tästä, tai 383.000 asukkaan lisäyksestä? 

   Paranevatko kaupunki­lais­ten vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet päätök­si­in oman asuinalueen­sa ja sen lähiym­päristön tule­vaisu­ud­es­ta väestönkasvun myötä? Vaik­ka voin toki ere­htyä, veikkaan, että pas­si­ivisen tai pienen kaupungi­nosan tai asuinalueen asukkaiden yli olisi jatkos­sa aina vain entistä helpom­pi “kävel­lä” aiem­paa väkirikkaam­mas­sa kun­nas­sa (tietysti) suuren enem­mistön etu­un aina vedoten.

   Vastaa

9. Han­nu Oskala:
   Kak­si ensim­mäistä kom­ment­tia hyökkää heti maa­han­muut­toon. Eikö tää Helsin­gin ja koko metropo­lialueen kasvu todel­lakaan herätä mitään mui­ta ajatuksia?

   Voihan sen nähdä noinkin jos kat­soo kaikkea vinoon. Tarkoi­tus on nos­taa esi­in se kysymys, pak­e­neeko Helsingistä edelleen koulutet­tu väki muualle vai joko päät­täjämme ovat saa­neet aivo- ja vero­tulovuodon tukittua. 

   Helsin­gin kasvu on hyvä asia, mut­ta sen pitää olla tas­apain­oista niin, että kaiken ikäisil­lä, kaikil­la tulolu­okil­la ja eri­lai­sis­sa elämän­vai­heis­sa olevil­la on mah­dol­lisu­us tänne tul­la. Tähän saak­ka poli­it­ti­nen eli­it­ti on halun­nut taval­lisen pieni- ja keski­t­u­loisen palka­nsaa­jan pak­enevan kaupungista ja suos­in­ut gryn­derei­den rikastumista.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika paljon on kivi­jalka­kaup­paa kaavoitet­tu, mut­ta kaup­po­ja niihin ei ole tul­lut, vaan korkein­taan toimis­to­ja. On var­maan sel­l­aisia vilkkai­ta jalankulkualuei­ta, jois­sa kivi­jalka­kaup­pa men­estyy, mut­ta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruo­ho­lahdessa ne esimerkik­si eivät ole vetäneet.

    Ain­oa seu­tu, jos­sa kivi­jalka­u­pat elävät on mieän pikku Pari­isimme eli Korkeavuorenkadun alkupää / Tehtaankatu. Osak­si syys­tä, että alueel­la asuu paljon kohta­laisen hyvä­tu­loista väkeä, joil­la on varaa ja pref­er­enssiä ostaa sekä hie­man kalli­impia elin­tarvikkei­ta että laatu­tavaroi­ta. Osak­si syys­tä, että alueelta on han­klaa lähteä pidem­mälle ostoksille.

    Vastaa

11. Markku af Heurlin: Ain­oa seu­tu, jos­sa kivi­jalka­u­pat elävät on mieän pikku Pari­isimme eli Korkeavuorenkadun alkupää / Tehtaankatu. 

    Olen näh­nyt usei­ta men­estyviä kivi­jalka­kaup­po­ja myös Porthaninkadul­la, Vaasankadul­la, Hämeen­tiel­lä. Myös Alek­sil­la on niitä. Liisankadul­lakin on jonkin­laista kivi­jalka­kaup­paelämää. Muis­taak­seni myös Museokadul­la kaup­pa käy. Ettei vain kävisi Runeberginkadullakin?

    Vastaa

12. En nyt tiedä että kan­nat­taako täl­lä niin hirveästi juh­lia kun tiede­tään että mil­laista porukkaa tulee, mil­laista läh­tee Helsingistä ja vieläpä että miten paljon.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/190955-hyvatuloiset-lahtevat-vahavaraiset-tulevat?quicktabs_4=2

    Toiv­otaan että tuo kort­ti­ta­lo rysähtää kasaan mah­dol­lisim­man pian, sil­lä Helsin­ki ei ole koh­ta enää kovinkaan hyvä paik­ka kenellekään, joka pystyy itse kus­tan­ta­maan oman elämänsä.

    Vastaa

    1. Den
       Tuo linkit­tämäsi tieto, jon­ka käyt­töön olen joskus itsekin sur­tunut, antgaa kehi­tyk­ses­tä aivan väärän kuvan. Helsin­gin mata­la muut­ta­jien tulota­so johtuu sisään muut­tavista opiske­li­joista ja korkea tulota­so opiske­li­joista, jot­ka eivät enää ole opiske­li­joi­ta, vaan menevät töi­hin. Helsin­ki on hävin­nyt kisas­sa Espoolle ja tietysti Kau­ni­aisille, mut­ta tulota­so asukas­ta kohden on sue­un kol­man­nek­si suuri, eikä kehi­tys ole mitenkään huolestuttava.

       Vastaa

13. KariS: Onko edelleen niin, että vaik­ka net­to­muut­to on kovasti plus­merkki­nen niin pois­muut­tavien tulota­so on selkeästi korkeampi kuin sisään­muut­tavien, eli kaupun­ki kär­sii hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta muuttovoitossa.

    Yliopis­tokaupungis­sa sisään muut­tavien tulota­so on aika ilmeis­es­ti elinkaarel­li­sista syistä pienem­pi kuin ulos muut­tavien. Tämä ei sinän­sä vielä tarkoi­ta että keski­t­u­lot laskevat.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika paljon on kivi­jalka­kaup­paa kaavoitet­tu, mut­ta kaup­po­ja niihin ei ole tul­lut, vaan korkein­taan toimis­to­ja. On var­maan sel­l­aisia vilkkai­ta jalankulkualuei­ta, jois­sa kivi­jalka­kaup­pa men­estyy, mut­ta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruo­ho­lahdessa ne esimerkik­si eivät ole vetäneet. 

    Ongel­mana on, ettei kaupun­ki käytän­nössä ole tehnyt mitään kivi­jalka­kaup­po­jen edis­tämisek­si. Esimerkik­si Kalasa­ta­mas­sa tehti­in hieno selvi­tys kivi­jalka­kaupoista mut­ta käytän­nössä päätet­ti­in rak­en­taa jät­tiläis­mäi­nen kaup­pakeskus metroase­man yhtey­teen, eli sinne mis­sä jalankulku­vir­rat oletet­tavasti tule­vat ole­maan voimakkaim­mat, eli sinne mis­sä kivi­jalka­kaupoil­la olisi ollut parhaat edel­ly­tyk­set pärjätä.

    Kaup­pakeskuk­sis­sa on paljon hyvää, esimerkik­si ne luo­vat sisäl­len­sä miel­lyt­tävää katu­ti­laa. Mut­ta niistä on myös hait­taa eri­tyis­es­ti pie­nille yri­tyk­sille. Esimerkik­si pienet kau­pat eivät voi vapaasti päät­tää auki­oloa­jois­taan vaan ne on olta­va avoin­na sil­loin kuin kaup­pakeskuskin on. Rav­in­to­lat taas eivät vält­tämät­tä voi pitää auki sil­loin kun kaup­pakeskus on kiinni. 

    Pienet kau­pat joutu­vat myös usein mak­samaan kovem­pia hin­to­ja tilois­taan kuin kaup­pakeskuk­sen ankkurili­ik­keet. Tässä mielessä kaup­pakeskus toimii (hyvien)liiketilojen alueel­lise­na monop­o­li­na, jon­ka kun­ta itse on sallinut.

    Pitäisi siis purkaa koko kon­sep­ti niin että tehtäisi­in eri­tyisen halu­tu­ille paikoille vaik­ka katet­tu­ja käve­lykatu­ja jot­ka oli­si­vat julk­ista tilaa. Kadun var­rel­la ole­vat kiin­teistöt voisi­vat sit­ten kil­pail­la keskenään vuokrien hinnoilla.

    Toinen pul­ma kivi­jalka­kaup­po­jen suh­teen on ettei jalankulku­vir­to­ja ollenkaan malline­ta suun­nit­telu­vai­heessa. Tämä on ongel­ma myös muidenkin julk­isten tilo­jen, esimerkik­si aukioiden suh­teen. Aukiot ja kivi­jalka­kau­pat jäävät hel­posti autioik­si turhakkeik­si, jos ne laite­taan asukkaiden kannal­ta väärään paikkaan.

    Vastaa

15. Eli nyt ollaan edel­lä ennus­tus­tus­tanne. Minä ennus­tan, että kehi­tyk­seen saat­taa tul­la myös kuop­pia. Ainakin, jos tänne odote­taan itse asumisen­sa mak­savia asukkai­ta. (Asum­istuel­la asu­vat ovat tietysti eri jut­tu.) Hypo kir­joit­ti eilen kat­sauk­ses­saan muun muas­sa seuraavaa:

    - Uusien asun­to­jen hin­tata­so on karkaamassa
    asun­nonos­ta­jien ulot­tuvil­ta, kun alhaisen
    korko­ta­son kan­nat­telu­voima alkaa ehtyä.
    Kulut­ta­jien asun­nonos­tovoima heiken­tyy ja
    tilanne pahe­nee kulu­van vuo­den aikana.

    - Metropo­lialueen ja muiden kasvukeskusten
    ongelmien ratkaisut anta­vat odot­taa itseään.

    - Eri­tyisen vaikea tilanne on nuorilla
    ensi­a­sun­non osta­jil­la ja asun­toa vaihtavilla
    lap­siper­heil­lä, joiden velka­an­tu­mis­vauhti on
    jo epäter­veel­lä tasolla.

    Koko kat­saus löy­tyy osoit­teesta: http://www.hypo.fi/files/Asuntomarkkina-analyysit/Asuntomarkkina-analyysi-Q1-2013.pdf

    Vastaa

    1. Tero
       Mitä kali­i­im­paa on asum­i­nen, sitä ahtaam­min asu­taan ja sitä enem­män asun­tokan­taan mah­tuu ihmisiä. Tämä näkyy jo nyt. helsin­gin asum­isväljyy­den kasvu on tyrehnyt ja asukas­määrä ylit­tää enuusteet.

       Vastaa

16. Clepe: Kaup­pakeskuk­sis­sa on paljon hyvää, esimerkik­si ne luo­vat sisäl­len­sä miel­lyt­tävää katu­ti­laa. Mut­ta niistä on myös hait­taa eri­tyis­es­ti pie­nille yri­tyk­sille. Esimerkik­si pienet kau­pat eivät voi vapaasti päät­tää auki­oloa­jois­taan vaan ne on olta­va avoin­na sil­loin kuin kaup­pakeskuskin on. Rav­in­to­lat taas eivät vält­tämät­tä voi pitää auki sil­loin kun kaup­pakeskus on kiinni. 

    Lisäk­si kaup­pakeskuk­set ovat kiin­ni ollessaan fyy­sisiä esteitä. Alek­sia pystyy kont­taa­maan aamuyöl­läkin, Sel­l­on kohdal­la pitää kiertää niin perkuleesti.

    Vastaa

17. Suomen ain­oa kaupun­ki on globaalis­sa mit­takaavas­sa kylä­pa­ha­nen, jon­ka keskus­tan hal­ki kävelee muu­ta­mas­sa minuutissa.

    Asumisen korkeahko hin­ta on seu­raus­ta kekkosen ajas­sa elävien päät­täjien kaipu­us­ta viiskyt luvulle, jos­sa vas­tuste­taan kaikkea mod­er­nia rakentamista.

    Korkei­ta, mod­u­laarisia, teräs­runk­oisia tor­ni­talo­ja, jois­sa on vähin­tään 20 kerrosta. 

    Hul­luin­ta on läpeen­sä home­is­ten puu­taloaluei­den sairaal­loinen suojeleminen. 

    Tokios­ta mallia tornitalorakentamiseen.

    Vastaa

18. Kivi­jal­ka­li­ik­keen ja myytävän tuot­teen markki­noin­nin osa on myös tuo raken­nus, jos­sa se sijait­see. Ei Ekberg tai Strind­berg voisi kiskoa kahvikupista sel­l­aisia hin­to­ja, jos miljöö ja raken­nus ei tuot­taisi sta­tusar­voa tuolle kahvikup­poselle. Ruo­ho­lahti ei esimerkik­si ole vetävä miljöö tur­is­teille, vapaa-ajan viet­täjille, kul­jek­si­joille, näyt­täy­tyjille yms. Jos kaupungi­nosas­ta näkee jo kaukaa, että se on nukku­malähiö, niin ulkop­uoliset eivät sinne mene. Kökkö esimerk­ki, mut­ta aja­tus­ta voi laa­jen­taa kahvikup­po­sista paljon muuhunkin.

    Sitä­pait­si Ruo­ho­lahti on myös ostar­ilähiö, joten kult­tuurik­si muo­dos­tuu istu­mi­nen koto­s­al­la repi­en auki jät­ti­pusse­ja ja kal­jalaatikoi­ta. Kökkö tämäkin, mut­ta kaupunki­rakenne ohjaa kulu­tus­ta aina tiet­tyyn suun­taan. Jos halu­taan ihmis­ten käyt­tävän raho­jaan palvelui­hin, niin tätä kult­tuuria pitää muut­taa kaavoitus­pöy­däl­lä. Ehkä Jätkän rak­en­tu­mi­nen muut­taa tätä Ruo­ho­lah­den osalta. Toisaal­ta sit­ten kivi­jalka­kaup­pa toimii markki­nointi­na verkkokau­palle, joten Jätkäsaaren miljoonat(?) ris­teily­tur­is­tit näkevät aika mon­en ikku­nan ennen laivaan pääsyä. Sik­si Verkkokaup­pakin kiristi itsen­sä sinne. Siinähän niitä viedään spåral­la näyteikkunoiden ohi. 

    Itse ennus­taisin tiet­tyä lokalisaa­tio­ta tapah­tu­vak­si sen jäl­keen, kun lentoy­htiöt ovat kil­pailleet pois markki­noil­ta ne, joil­ta lop­puu rahoi­tus. Öljysheikkien yhtiöi­den ja muu­ta­man suuren yhteen­li­it­tymän jäädessä jäl­jelle, lentolip­pu­jen hin­nat lähtevät nousu­un, kos­ka öljyn hin­ta nousee vält­tämät­tä. Tämän jäl­keen olisi hyvä, jos Helsinki­in pää­sisi muutenkin kuin öljyl­lä, eli raiteil­la tun­nelis­sa ja ilman, ja toisaal­ta, että kaupun­ki olisi siedet­tävän näköi­nen. Tur­is­mi var­maankin hidas­tuu siten, että enää ei lennel­lä päiväk­si, vaan tul­laan pdem­mäk­si aikaa, jos kaupun­ki on houkut­ta­va. Sik­si ei voi panos­taa yhteen wau-hotel­li­in, vaan koko kaupungi­nosa tulee rak­en­taa tasaisen laadukkaak­si, kuten van­ha keskus­ta. Tur­is­mil­la tarkoi­tan oikeas­t­aan kaikkea vapaa-ajan kulu­tus­ta, oli raha sit­ten omaa tai vieras­ta. Myös suo­ma­lais­ten uskoisin vähen­tävän lente­lyä, jos ei hiilid­iok­sidin, niin hin­nan kohoamisen takia. Tämän toivoisin sit­ten johta­van niihin työ­paikkoi­hin tääl­lä. Mut­ta jos kaupungis­sa ei ole tarkoi­tuskaan viihtyä, niin tätä ei tapah­du. Lokalisaa­tio­ta tapah­tunee myös siten, että logis­ti­ikkaketjut lyhe­nee ja ruuan­tuotan­toa tuo­daan kaupunki­in, joka tarkoit­taa jotain ihan muu­ta kuin basi­lika­purkkia ikku­nalau­dal­la. Näitäkin asioi­ta pitäisi miet­tiä nyt kun raken­netaan näin paljon. 

    Mitä tule­vi­in automääri­in tulee, niin jos vihreät ajaa uusi­u­tuvil­la tule­vaisu­u­teen, niin ener­gianku­lu­tus­ta tulisi leika­ta. Eli sähköau­to on huono idis, jos halu­taan pitää val­ot pääl­lä. Kos­ka kaupunkisu­un­nitet­telul­la pystyy pois­ta­maan autol­la kul­jet­ta­vat väli­matkat, ja samal­la toteut­ta­maan sel­l­aista kaupunkia, jota nuoret ja entiset nuoret ovat ihailleet matkoil­la ja tv:ssä 60-luvul­ta läh­tien, niin tässä olisi vihreil­lä tar­jo­ta ker­rankin kivaa vai­h­toe­htoa. Koko joukko jenkkisar­jo­ja, jois­sa vain kävel­lään kadul­la sen jäl­keen kun rahat on käytet­ty niihin 500 euron kenki­in, eikä 500 euron ben­salasku­un. Turhan­päiväistä, mut­ta ptää talout­ta ja ilmas­toa pystyssä. Tätäkin aja­tus­ta voi jalostaa muuhun. Sil­takaan ei saisi olla vain veden ylit­tämistä varten nukku­malähiöön, vaan kaiken uuden pitäisi tuo­da jotain uut­ta kiin­nos­tavaa kult­tuuria ja mie­lenki­in­toa pelkän funk­tion lisäk­si. Kaupun­ki kuitenkin tuot­taa päästöt, joten joko tätä kivaa tai sit­ten perunaa ja silakkaa, kos­ka IPCC:n uuden raportin jäl­keen taitaa tul­la uuden­lainen hätä käteen. Maakaa­sukaan ei ole mikään ekoteko, joten sen viher­ryt­tämi­nen ei kovin hyvältä nyt kuulosta.

    Vastaa

19. Nopea rak­en­t­a­mi­nen ja väestönkasvu ei ole pelkästään myön­teinen asia. Tämä kehi­tys on mit­terandi­laisen Jus­si Pajusen lin­jan mukaista, mut­ta samanaikaises­ti jotkin kansan­ryh­mät joutu­vat kär­simään. Rahat menevät kaiken­laiseen turhaan mon­u­men­taaliseen sil­lan­rak­en­tamiseen ja samanaikaises­ti kaupunki­lais­ten perus­tur­va heikke­nee. Van­han väestön määrä lisään­tyy lähivu­osi­na voimakkaasti ja hoito­henkilökun­nan tarve ja palkkaami­nen on tule­vaisu­udessa yhä suurem­pi ongel­ma. Tästä paljon puhutaan, mut­ta onko tulos­sa mitään konkreet­tisia tekoja. 

    Kärsin itse eniten siitä, miten kaupunki­amme raken­netaan yhä rumem­mak­si ja halvem­man näköisek­si. Rautatiease­man reunaan on raken­net­tu yksi­toikkoinen muuri tasakat­toisia talo­ja pilaa­maan avarat näkymät Töölön­lah­den ylitse. S‑Marketin for­maat­ti­in sopi­va kon­sert­ti­talo­raken­nus kuu­luisi tyylin­sä puoles­ta Varis­ton teol­lisu­usalueelle, mut­ta ei eduskun­tat­alon viereen. Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma edus­ta­vat tätä samaa ankeaa visuaal­ista lin­jaa ja ne talokeskit­tymät estävät näkymiä eri suun­ti­in. Väljyys, joka on aina kuu­lunut Helsin­gin luon­taiseen ole­muk­seen on näi­den raken­nusten myötä menetet­ty. On myös myk­istävää, miten luon­nonkau­ni­ita ulkoilumaas­to­ja on raiskat­tu surut­ta, kuten vaikka­pa Viikin pel­lot. Koko Viikin alue olisi pitänyt suo­jel­la kar­tanomaisen eri­ty­ispi­ir­teen­sä takia kult­tuuri­maise­m­ana, niin ettei sinne olisi saanut rak­en­taa yhtään uut­ta taloa. Nythän se on jo pilat­tu ja siitä on rak­en­tunut tosi seka­va ja hengetön nukkumalähiö. 

    Puis­tot ja laa­jat viher­alueet ovat tärkeitä henkireik­iä tule­vaisu­u­den ulkoileville helsinkiläiselle. Jos näitä aluei­ta ei ole, ihmiset sairas­tu­vat herkem­min. Onko lainkaan mietit­ty, miten sairaala­palve­lut jatkos­sa hoide­taan. Viimeisimp­inä vuosi­na vaikka­pa Syöpäk­linikka on pakos­ta joutunut toim­i­maan yli kap­a­siteet­tin­sa, kun sairastapauk­sia on ollut run­saasti. Lie­neekö syynä Tser­nobylin voimalaon­net­to­muus, jos­ta tiedemiehet kuvaili­vat syn­tyvän seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den kulut­tua paljon syöpätapauksia?

    Vastaa

20. Mat­ti Kin­nunen: Olen näh­nyt usei­ta men­estyviä kivi­jalka­kaup­po­ja myös Porthaninkadul­la, Vaasankadul­la, Hämeen­tiel­lä. Myös Alek­sil­la on niitä. Liisankadul­lakin on jonkin­laista kivi­jalka­kaup­paelämää. Muis­taak­seni myös Museokadul­la kaup­pa käy. Ettei vain kävisi Runeberginkadullakin?

    Taisin olla aika epätarkka.

    Vastaa

21. Juhani Salo­vaara: Lokalisaa­tio­ta tapah­tunee myös siten, että logis­ti­ikkaketjut lyhe­nee ja ruuan­tuotan­toa tuo­daan kaupunki­in, joka tarkoit­taa jotain ihan muu­ta kuin basi­lika­purkkia ikku­nalau­dal­la. Näitäkin asioi­ta pitäisi miet­tiä nyt kun raken­netaan näin paljon. 

    Mik­si tomaatit ja ruukkusalaatit tuo­daan kasvi­huoneista sato­jen kilo­me­trien päästä Poh­jan­maal­ta? Eikö kan­nat­taisi rak­en­taa kasvi­huonei­ta vaik­ka Jum­bon katolle? Tuoreus olisi taat­tu, kun mat­ka pen­saas­ta myyn­tipöytään hoidet­taisi­in hissil­lä ja rul­lakol­la. Luulisi hävikinkin pienenevän.

    Infra olisi valmi­ina kun vet­tä tulee hanas­ta ja läm­pö kaukolämpöputkesta.

    Taik­ka sit­ten muutet­taisi­in joku Inex Part­nersin logis­ti­ikkaketjun kat­to kasvihuoneeksi.

    Kun New Yorkissa on rav­in­toloil­la trendikkäitä kat­tokasvi­huonei­ta, niin tämä voisi olla sel­l­ainen suo­ma­laiskansalli­nen s‑etukorttiversio.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika paljon on kivi­jalka­kaup­paa kaavoitet­tu, mut­ta kaup­po­ja niihin ei ole tul­lut, vaan korkein­taan toimis­to­ja. On var­maan sel­l­aisia vilkkai­ta jalankulkualuei­ta, jois­sa kivi­jalka­kaup­pa men­estyy, mut­ta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruo­ho­lahdessa ne esimerkik­si eivät ole vetäneet. 

    Yksi syy tähän saat­taa olla se, että monia kau­pan ja palvelu­alan töitä ei Suomes­sa yksinker­tais­es­ti kan­na­ta tehdä eikä teet­tää. Tässä on iso ero moni­in mui­hin Euroopan maihin.

    Suomes­sa veroki­ila pieni­palkkai­sis­sa töis­sä on liian iso ja kan­nustin­loukut liian suuria.

    Vastaa

23. a_l: Mik­si tomaatit ja ruukkusalaatit tuo­daan kasvi­huoneista sato­jen kilo­me­trien päästä Pohjanmaalta? 

    Sekin on typerää.

    Lähikau­pas­ta saat espan­jalaisia tomaat­te­ja 1.5 euroa kilo. Viereis­es­tä laarista suo­ma­laisia tomaat­te­ja 4.5 euroa kilo. Tomaatit kan­nat­taa siis tuo­da tuhan­sien kilo­me­trien päästä.

    Vastaa

    1. Tomaatin kas­vat­tamiseen Suomes­sa kaamo­saikaan ener­giaa noin kym­menker­tais­es­ti ver­rat­tuna kul­jet­tamiseen Espanjasta.

       Vastaa

24. Kaupungeis­sa voisi tuot­taa kasve­ja ja kalan lihaa tehokkaasti. Kalat käyt­tävät rav­in­ton­sa tehokkaasti ja tuot­ta­vat lan­noitet­ta kasveille. Täl­läi­nen pilot­ti­hanke on jo Suomes­sa ja maail­mal­la on niitä useita.

    Jokaisen raken­nuk­sen kat­to pitäisi saa­da hyö­tykäyt­töön. Helsingis­säkin saataisi­in melkoisen hyvä sato kat­tokasvi­huoneista. Raken­nuk­sien seinät toimi­si­vat läm­pök­eräimien ja aurinkopa­neel­ien sijoi­tu­s­paikkoina. Led valais­tus tuo tehokku­ut­ta pimeänä vuo­den aikana.

    Esimerkik­si perunan ns. ilmakas­vatuk­ses­ta on hyviä koke­muk­sia, kun sato on ollut jopa 30 pros­ent­tia suurem­pi kuin mullassa.

    Täl­lä het­kel­lä ker­rostalot ovat erit­täin tehot­to­mia ener­gian tuh­laa­jia ja jäykkiä toiminnsllisuudeltaan.

    Esimerkik­si juuri mod­u­laarisu­us olisi ter­ve­tul­lut­ta, jos­sa asi­akas ostaa vain kuu­tion, jon­ka sisään hän saa rak­en­taa mitä itse tah­too. Helsingis­sä on muis­taak­seni ainakin yksi mod­u­laari­nen pienker­rosta­lo, jon­ka toteut­ti­vat muu­ta­mat yksityishenkilöt. 

    Väitän, että varsinkin led teknolo­gia tulee kehit­tymään vielä niin huimasti että vält­tämät­tä kasvi­huoneet eivät tarvitse auringonva­l­oa lainkaan. 

    Siinä vai­heessa voisi rak­en­taa tor­ni­talo­ja, jois­sa olisi ker­ros ker­roksen perään kasvi­huonei­ta. Siel­lä voisi myös olla huna­jan tuotan­toa mehiläis­ten avul­la. Täl­läiset yksiköt voisi­vat olla omia ekosys­teemeitään ja pitkälle automatisoituja.

    Suomes­sa on pula uskalluk­ses­ta ja luovu­ud­es­ta, kuten Aal­to yliopis­ton pro­fes­sorikin eilen tote­si. Kaavoitus se vas­ta kankeaa onkin!

    Vastaa

25. Nukku­Mat­ti:
    …
    Suomes­sa veroki­ila pieni­palkkai­sis­sa töis­sä on liian iso ja kan­nustin­loukut liian suuria. 

    Ja seu­raavas­sa kom­men­tis­sa lie­nee toinen syy kivi­jal­ka­li­ikkei­den puutteeseen:
    http://www.soininvaara.fi/2013/03/03/tyon-kysynnan-ja-tarjonnan-ongelmia/comment-page‑1/#comment-264087

    Pait­si, että työl­listämi­nen mata­la­palk­ka-alalle on han­kalaa, niin myös yrit­täjäk­si alka­mi­nen palvelu­alalle on han­kalaa ja riskialtista. Sit­ten kun alku­vaikeudet on voitet­tu niin yrit­täjyys voi palki­ta myös taloudel­lis­es­ti, mut­ta esim. kan­nat­tavu­u­songelmien kanssa kamp­pail­e­va rav­in­to­la-ala ja muutkin palvelu­alat har­voin ovat omis­ta­jalleen mitään kul­takai­vok­sia. Ketju­rav­in­toloiden (Rosso, muut S‑ryhmän rav­in­to­lat) ja ketjukaup­po­jen (S‑ryhmä, Kesko) yli­val­ta Suomes­sa johtuu mielestäni osin siitä, että alalle on uute­na ja pienenä yrit­täjänä erit­täin vaikea tulla.

    Valitet­tavasti ei voi myöskään sanoa, että muil­lakaan aloil­la yrit­täjäk­si ryhtymi­nen olisi eri­tyisen yleistä tai help­poa Suomes­sa. (Ongelmia on siis myös korkeam­man tuot­tavu­u­den ja suurem­pi­en men­estymisen mah­dol­lisuuk­sien aloilla.)

    Muis­sa Euroopan mais­sa pieniä puote­ja, rav­in­toloi­ta ja eri­laisia liikkeitä on val­ta­van paljon enem­män kuin Suomes­sa. Mielestäni asu­tuk­sen tiheys ei selitä eroa kokonaan.

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Tomaatin kas­vat­tamiseen Suomes­sa kaamo­saikaan ener­giaa noin kym­menker­tais­es­ti ver­rat­tuna kul­jet­tamiseen Espanjasta. 

    Epäilemät­tä. Joskin, kum­ma kyl­lä, ei se ero ole suo­ma­laisen eduk­si kesälläkään.

    Kaik­ki ruo­ka kan­nat­taa siis tuo­da Espanjasta.

    Varsinkin kun tuon suo­ma­laisen tomaat­tik­ilon oikea hin­ta lie­nee 9 euroa per kilo kun las­ke­taan mukaan maat­alous­tuki­aiset jot­ka veroil­lani olen maksanut.

    Vastaa

27. Sun Tzu: Lähikau­pas­ta saat espan­jalaisia tomaat­te­ja 1.5 euroa kilo. Viereis­es­tä laarista suo­ma­laisia tomaat­te­ja 4.5 euroa kilo. Tomaatit kan­nat­taa siis tuo­da tuhan­sien kilo­me­trien päästä.

    Hin­ta ei kyl­läkään ker­ro vain siitä, mis­sä tuot­ta­mi­nen on halv­in­ta, kos­ka hin­noit­telu ei ole kus­tan­nus­po­h­jaista. Hin­noit­telu ker­too siitä, mitä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan, ja myös keskus­li­ikkei­den politiikasta.

    Vastaa

28. Sun Tzu: Sekin on typerää.Lähikaupasta saat espan­jalaisia tomaat­te­ja 1.5 euroa kilo. Viereis­es­tä laarista suo­ma­laisia tomaat­te­ja 4.5 euroa kilo. Tomaatit kan­nat­taa siis tuo­da tuhan­sien kilo­me­trien päästä.

    Koti­mai­sista tomaateista saan siis kolminker­taisen hinnan?

    Minus­ta tuo kuu­lostaa fik­sul­ta eikä typerältä.

    Vastaa

29. a_l: Koti­mai­sista tomaateista saan siis kolminker­taisen hinnan?

    Minus­ta tuo kuu­lostaa fik­sul­ta eikä typerältä. 

    No enpä tiedä. Silmämääräis­es­ti on näyt­tänyt siltä että tuo koti­mainen laari on aina täyn­nä ja espan­jalainen tyhjä.

    Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara:
    Tomaatin kas­vat­tamiseen Suomes­sa kaamo­saikaan ener­giaa noin kym­menker­tais­es­ti ver­rat­tuna kul­jet­tamiseen Espanjasta.

    Kyl­lähän se näin valitet­tavasti tois­taisek­si on.

    Led teknolo­gial­la tulee kuitenkin jo nyt säästöä 400W natri­um­lam­puista 120W led lamp­pui­hin siir­ryt­täessä ihan mukavasti. Eikä var­masti kehi­tys ole tien­sä päässä, kun puhutaan ledeistä.

    Sama­han se on tietotekni­ikas­sa, tänä vuon­na intel pus­kee ulos alle 10 watin haswell pros­es­sor­e­i­ta, jot­ka ovat nyky­is­ten i sar­jalais­ten tehoisia. Siinäkin on nykyiseen 17–35 W tasoon roima pudo­tus. Palvelin­pros­es­sor­ei­den ener­gianku­lu­tus suo­ras­taan rom­ah­taa muu­ta­mas­sa vuodessa.

    En tiedä, ehkä kuitenkin ostan suo­ma­laisia tomaat­te­ja, jot­ta ne eivät mene konkurssi­in ennen kuin kykenevät muut­ta­maan tuotan­ton­sa energiatehokkaammaksi. 

    Mak­samme kyl­lä usko­mat­toman kovaa hin­taa koti­mais­es­ta ruuas­ta, kun las­ke­taan mukaan kansal­liset maat­aloustuet. Jos en väärin muista niin vau­vas­ta vaari­in mak­samme luokkaa 220e per nup­pi ja Ran­skas­sa mak­se­taan luokkaa 40e per nuppi!

    Suomes­sa on vielä val­ta­van suuret erot kasvu­vyöhykkei­den välil­lä. Turun ja Liek­san välil­lä kasvukausi lyhe­nee huomattavasti.

    Kyl­lähän ruuan­tuotan­toa on hyvä olla koti­maas­sakin, mut­ta eikö se kan­nat­taisi keskit­tää sinne, mis­sä on pisin kasvukausi eli lounaiseen Suomeen.

    Muuten, itse aiheeseen sen ver­ran, että ainakin omat 80-luvul­la syn­tyneet tut­ta­vani ovat pääosin muut­ta­neet suo­raan Helsinki­in, eivätkä muualle pääkaupunkiseudulle. 

    Vaik­ka Tam­perekkin panos­taa pyöräi­lyyn niin Helsin­gin pyöräbaana­su­un­nitel­mat kut­su­vat luok­seen, vaik­ka alkutek­i­jöis­sään ovatkin. 

    Luulen että oma ikälu­okkani ja vielä nuorem­mat kaipaa­vat mod­ern­im­paa ja toimi­vam­paa kaupunki­raken­net­ta, jos­sa on vähem­män auto­ja ja enem­män puis­to­ja, pyöräteitä ja käve­lykatu­ja. Enem­män mah­dol­lisuuk­sia elämään, oleskelu­un ja tapahtumiin.

    Vastaa

31. Joel Jalka­nen: Lisäk­si kaup­pakeskuk­set ovat kiin­ni ollessaan fyy­sisiä esteitä. Alek­sia pystyy kont­taa­maan aamuyöl­läkin, Sel­l­on kohdal­la pitää kiertää niin perkuleesti.

    Varsinkin fil­lar­il­la. Ai niin, eihän Espoos­sa halu­ta baanoja…

    Vastaa

32. Joel Jalka­nen: Alek­sia pystyy kont­taa­maan aamuyöl­läkin, Sel­l­on kohdal­la pitää kiertää niin perkuleesti.

    No jaa. Sel­l­on suurim­man raken­nuk­sen kiertämi­nen kont­taa­mal­la ympäri on noin 550 metrin mat­ka. Aleksin reunuk­sen kort­teleista pienin taitaa olla Stock­mann, jon­ka ympäri pitää kon­ta­ta noin 400 metriä. Muut ovat sit­ten enim­mäk­seen aika lähel­lä Sel­l­on ostaripuolen kokoluokkaa. 

    Eli ei tuos­sa ihan järin dra­maat­tista eroa ole, ja asuin- ja asioin­tipaik­ka kan­nat­taa vali­ta jol­lain muul­la perusteella.

    Vastaa

33. Lau­ri Kumpu­lainen: Led teknolo­gial­la tulee kuitenkin jo nyt säästöä 400W natri­um­lam­puista 120W led lamp­pui­hin siir­ryt­täessä ihan mukavasti. Eikä var­masti kehi­tys ole tien­sä päässä, kun puhutaan ledeistä.

    Kasvi­huoneval­okaup­pi­aiden main­os­ma­te­ri­aalin ulkop­uolel­la LED-teknolo­gian tuo­ma ener­gian­säästö kasvi­huoneessa on nyt noin 40 %. Asi­as­ta on itse asi­as­sa häm­mästyt­tävän vähän kun­nol­lista tutkimus­ta, tämä tieto on Osramin (LED-valmis­ta­ja) tekemästä hehtaar­ilu­okan kokeesta. Osramil­la on moti­vaa­tio ainakin olla vale­htelemat­ta säästöjä liian pieniksi.

    Edel­lä­maini­tus­sa kokeessa käytet­ti­in LEDe­jä, joiden hyö­ty­suhde sähköstä val­ok­si on valmis­ta­jan ilmoituk­sen mukaan 37 % (sini­nen) ja 44 % (punainen). Jos nämä pon­naute­taan ideaaliseen sataan pros­ent­ti­in, kasvi­huone kulut­taa valais­tuk­seen­sa noin 25 % nykyisestä.

    On mon­ta syytä käyt­tää LED-valais­tus­ta kasvi­huoneessa, ja se tulee säästämään huo­mat­tavasti sähköä. Ei kuitenkaan niin paljon, että yhdessä läm­mi­ty­sen­er­gian kanssa koti­mainen tomaat­ti kil­pail­isi ener­giataseessa aurinkoen­er­gial­la kas­vate­tun kanssa talvella.

    Ener­giamäärät ovat aika huikei­ta. Yhdessä vai­heessa kan­taverkkoy­htiö Fin­gridin ain­oa pk-yri­tysasi­akas oli eräs kasvihuona.

    Vastaa