Enää 382 606 uutta helsinkiläistä

5.3.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingin seudun väkiluku kasvoi viime vuonna 17394 hengellä. Luku on kaupunginjohtaja mukaan suurin 40 vuoteen. Pamflettimme 400 000 uutta helsinkiläistä ennusteesta ollaan nyt vähän edellä.

Kasvun sijoittumisessa seudulle on tapahtunut merkittävä muutos. Kun vielä viime vuosikymmenen alkuvuosina kasvusta puolet meni kehyskuntiin, nyt kasvusta ohjautui kehyskuntiin enää 14 prosenttia. Puolet koko kasvusta suuntautui nyt Helsinkiin, kun kymmenen vuotta sitten Helsingin asukasluku jopa aleni. Kehitys menee juuri, kuten ajattelimmekin.

Helsingin tilastokeskuksen sivuille viime vuoden tilastojen osalta pääsee tästä.

väestönkasvu

Helsingin seutu koostuu 14 kunnasta
Pääkaupunkiseutu = Helsinki + Vantaa + Espoo + Kauniainen
Kehysalue = Helsingin seutu – pääkaupunkiseutu

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Enää 382 606 uutta helsinkiläistä”

  1. KariS kirjoitti 5.3.2013 kello 15:25

    Mikä on muuttovoiton tausta? Paljonko on työssäkäyviä “hyviä” veronmaksajia, paljonko maahanmuuttajia, paljonko opiskelijoita jne. Onko edelleen niin, että vaikka nettomuutto on kovasti plusmerkkinen niin poismuuttavien tulotaso on selkeästi korkeampi kuin sisäänmuuttavien, eli kaupunki kärsii hyvinvointitappiota muuttovoitossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  2. kääpäeläin kirjoitti 5.3.2013 kello 16:02

    Onko Helsingin seudun väestönkasvu pelkästään hyvä asia? Miten väestönkasvu jakautuu Suomen sisäisen muuttoliikkeen, syntyvyyden ja maahanmuuton välillä? Maahanmuuttokin tulisi eritellä työperäiseen ja ei-työperäiseen.

    Matalapalkkaisia kantasuomalaisia duunareita ei Helsingin seutu, etenkään Helsinki, pahemmin kiinnosta hävyttömän vuokratasonsa vuoksi. Miksi Helsinki maksaa auliisti vuosikymmenestä toiseen törkyvuokria väestölle, jonka ei kannata työllistyä järjettömien kannustinloukkujen takia? Jotain tartteis tehdä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2013 kello 17:10

    Lisäyksestä noin 40 prosenttia on syntyvyyden enemmyyttä, 40 prosenttia muuttovoittoa ulkomailta ja 20 prosenttia muuttovoittoa kotimaasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hannu Oskala kirjoitti 5.3.2013 kello 17:46

    Kaksi ensimmäistä kommenttia hyökkää heti maahanmuuttoon. Eikö tää Helsingin ja koko metropolialueen kasvu todellakaan herätä mitään muita ajatuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  5. Jouni Martikainen kirjoitti 5.3.2013 kello 17:57

    😉 Peräti noin yksi vastaava väkiluvun kasvumäärä tulisi lisää metropolialueen esiselvityksen loppuraportin mukaisella ratkaisuvaihtoehdolla: Sipoon ja Helsingin kuntaliitos. Sen sisältävän (Espoota, Vantaata ja Helsinkiä jokaista pienemmillä kunnilla kasvattavan) vaihtoehdon esiselvityksestä otsikoin blogiini matalan aidan ylittämiseksi: http://jounimartikainen.wordpress.com/2013/03/05/ylitse-matalan-aidan/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Sepi kirjoitti 5.3.2013 kello 18:11

    Äkkiseltään luulisi muuttovoiton korreloivan parin vuoden sisällä erittäinkin voimakkaasti uusien asuntojen valmistumisen kanssa?

    Jos tuo nyt pätee, niin Helsinki on sitten vaan hyvä ja varmistaa, että alueelle valmistuu 200 000 asuntoa kaavaillussa ajassa. (Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen asuntokunta on kooltaan n. 2 henkeä)

    Hintataso on tietty pieni arvoitus, mutta eiköhän niille ottajat jollain rakennuskustannukset kattavalla hinnalla löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  7. Juhani Salovaara kirjoitti 5.3.2013 kello 18:49

    Koska vihreitä syytetään ihmisten haalimisesta kaupunkiin, niin sitten varmaan kausaliteetti on niin päin, että tuo pamfletti aiheutti muuttovoiton ja luonnollisen lisääntymisen.

    Metropoli-hanke mennee kiville, ja jos tämä idea kaupungista ei muutu, niin kaavoituksellisesti mikään tuskin muuttuu vaikka rajat siirtää. Käyhät erotellaan rikkaista, varmistetaan automarketeille asiakkaat ja bensafirmoille kysyntä. Asunnot sitten sinne mihin näiltä jää tilaa. Ihmiset ja heidät aatteet pysyisivät kuitenkin samoina, ja kaupunkia vaativat ovat vähemmistönä. Iso raha pääsee vaikuttamaan suunnitteluun niin vahvasti, joten muusta ei tule edes tarjontaa. Voisi heittää haasteen, että jos nuo 400 000 uutta ihmistä tarkoittaa 50 000-100 000 uutta autoa, niin kovin vihreältä kaupunki ei tule näyttämään ja suunnittelussa on epäonnistuttu.

    Kun noista matalapalkkatöistä tuli vääntöä, niin pitäisi muistaa kaavoissa edes Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa pienet liiketilat kadunvarsiin. Kivijalkaa romantisoidaan, mutta yrittäjälle on tärkeää päästä samaan tasoon asiakasvirtojen kanssa. Ei onnistu pienyrittäjälle kauppakeskuksissa, ja esimerkiksi ravintolakulttuurin kasvu vaatii kaupunkimaista tilaa. Samalla voisi tapahtua kehitystä kohti sellaista kulttuuria, jossa ei paeta aina vapaa-ajalla mökille tai ulkomaille, jos kaupungissakin olisi erilaisten yrittäjien oman näköisiä aikaansaannoksia, eli sitä elämää. Eli pottia jaettaisiin useammalle ja ohjattaisiin kulutuskäyttäytymistä sohva+tv-paketista palveluihin. Nyt 1/5 Helsingistä täyttää nämä kriteerit ja ympärysvalloissa suhde on vielä huonompi. Suuret välimatkat pitävät asiakkaat ja yrittäjät erillään ainakin arkena.

    Liittyy myös maahanmuuttajiin, koska esimerkiksi sille basaarille ei löytynyt tilaa. Voisi syntyä esimerkiksi kauppiaskatu, joka olisi leimallisesti etninen. Näille olisi jo asiakkaatkin, kun toisin kuin sudeettisavolaiset, kauempaa tulevat näyttävät kuluttavan oman maansa ruokia ja muuta. Hämeenkatu on jo täynnä. Nyt näyttää jäävän Kalasatamassakin rantabulevardit Aurinkolahden tavoin käyttämättä, samoin kanavat. Ihmettelen vain, että suunnittelijat käyvät varmasti etelässä ja suurissa kaupungeissa, mutta sitten estävät Helsingissä kaiken sen, mistä itse nauttivat muualla. Ei pitäisi kuin antaa mahdollisuus kaavoissa ja ihmiset hoitaisivat loput. Nyt mahdollisuudet estetään siellä missä olisi asiakkaat. Kaikki eivät voi rakentaa omaa peltihallia, mutta liiketilan muuntaminen ja vuokraus onnistuisi, kunhan alueella olisi asiakkaat. Nyt vain näyttää siltä, että niin Jätkässä, kuin Kalasatamassa, palvelut perustuu tiettyjen tahojen omistamiin keskuksiin, joissa toimii tietyt ketjut. Tuo Pyyluoma taisi tolkuissaan jo kammata tämänkin auki, mutta jos liiketiloja ei pakoteta rakentamaan kivijalkoihin, niin hukataan mahdollisuudet palvelualan kasvuun ja kulutuksen muuttamiseen kestävämpään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2013 kello 22:28

    Aika paljon on kivijalkakauppaa kaavoitettu, mutta kauppoja niihin ei ole tullut, vaan korkeintaan toimistoja. On varmaan sellaisia vilkkaita jalankulkualueita, joissa kivijalkakauppa menestyy, mutta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruoholahdessa ne esimerkiksi eivät ole vetäneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ymmärrystä etsivä kirjoitti 5.3.2013 kello 19:47

    Helsingin tulevasta satojen tuhansien ihmisten kasvusta puhutaan kuin luonnonilmiöstä, johon sitten täytyy varautua kaavoittamalla ja rakentamalla lisää asuntoja. Olen ihmetellyt, mikä on se implisiittinen taustasyy tälle ajatustavalle – naivistihan voisi ajatella, että jos kokisimme Helsingin olevan jo täyteen rakennettu, niin emme kaavoittaisi lisää rakennuksia, jolloin nyt povattua kasvua ei sitten tulisi. En ole keksinyt kuin kaksi mahdollista syytä, jotka nekään eivät aivan täysin tyydyttäviltä kuulosta: 1) asia liittyy ihmisten toiveiden kunnioittamiseen. Jos suomalaiset haluavat muuttaa Helsinkiin, heille on pyrittävä se tekemään mahdolliseksi, vaikka Helsinki prosessissa muuttuisi epäviihtyisän täyteen rakennetuksi. 2) Kun ihmiset joka tapauksessa haluavat Helsingin lähelle, vaihtoehtona oletetaan olevan että he muuttavat kehysseudulle, ja tämä olisi vielä huonompi kuin rakentaa Helsinkiin paljon lisää. Osuuko kumpikaan lähelle? Ehkä tähän viisaammat osaavat antaa ne oikeat syyt, jotka päättäjien ja virkamiesten mielessä ovat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 5.3.2013 kello 20:29

    Jos Espoo, Kauniainen ja Vantaa liitettäisiin Helsinkiin, saataisiin siis jo yli 470.000 uutta helsinkiläistä. Paranisiko helsinkiläisten (uusien tai vanhojen) elämä tulevaisuudessa kuitenkaan tästä, tai 383.000 asukkaan lisäyksestä?

    Paranevatko kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksiin oman asuinalueensa ja sen lähiympäristön tulevaisuudesta väestönkasvun myötä? Vaikka voin toki erehtyä, veikkaan, että passiivisen tai pienen kaupunginosan tai asuinalueen asukkaiden yli olisi jatkossa aina vain entistä helpompi “kävellä” aiempaa väkirikkaammassa kunnassa (tietysti) suuren enemmistön etuun aina vedoten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. KariS kirjoitti 5.3.2013 kello 23:02

    Hannu Oskala:
    Kaksi ensimmäistä kommenttia hyökkää heti maahanmuuttoon. Eikö tää Helsingin ja koko metropolialueen kasvu todellakaan herätä mitään muita ajatuksia?

    Voihan sen nähdä noinkin jos katsoo kaikkea vinoon. Tarkoitus on nostaa esiin se kysymys, pakeneeko Helsingistä edelleen koulutettu väki muualle vai joko päättäjämme ovat saaneet aivo- ja verotulovuodon tukittua.

    Helsingin kasvu on hyvä asia, mutta sen pitää olla tasapainoista niin, että kaiken ikäisillä, kaikilla tuloluokilla ja erilaisissa elämänvaiheissa olevilla on mahdollisuus tänne tulla. Tähän saakka poliittinen eliitti on halunnut tavallisen pieni- ja keskituloisen palkansaajan pakenevan kaupungista ja suosinut gryndereiden rikastumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 6.3.2013 kello 2:12

    Osmo Soininvaara:
    Aika paljon on kivijalkakauppaa kaavoitettu, mutta kauppoja niihin ei ole tullut, vaan korkeintaan toimistoja. On varmaan sellaisia vilkkaita jalankulkualueita, joissa kivijalkakauppa menestyy, mutta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruoholahdessa ne esimerkiksi eivät ole vetäneet.

    Ainoa seutu, jossa kivijalkaupat elävät on mieän pikku Pariisimme eli Korkeavuorenkadun alkupää / Tehtaankatu. Osaksi syystä, että alueella asuu paljon kohtalaisen hyvätuloista väkeä, joilla on varaa ja preferenssiä ostaa sekä hieman kalliimpia elintarvikkeita että laatutavaroita. Osaksi syystä, että alueelta on hanklaa lähteä pidemmälle ostoksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Matti Kinnunen kirjoitti 6.3.2013 kello 8:46

    Markku af Heurlin: Ainoa seutu, jossa kivijalkaupat elävät on mieän pikku Pariisimme eli Korkeavuorenkadun alkupää / Tehtaankatu.

    Olen nähnyt useita menestyviä kivijalkakauppoja myös Porthaninkadulla, Vaasankadulla, Hämeentiellä. Myös Aleksilla on niitä. Liisankadullakin on jonkinlaista kivijalkakauppaelämää. Muistaakseni myös Museokadulla kauppa käy. Ettei vain kävisi Runeberginkadullakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. Den kirjoitti 6.3.2013 kello 10:59

    En nyt tiedä että kannattaako tällä niin hirveästi juhlia kun tiedetään että millaista porukkaa tulee, millaista lähtee Helsingistä ja vieläpä että miten paljon.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/190955-hyvatuloiset-lahtevat-vahavaraiset-tulevat?quicktabs_4=2

    Toivotaan että tuo korttitalo rysähtää kasaan mahdollisimman pian, sillä Helsinki ei ole kohta enää kovinkaan hyvä paikka kenellekään, joka pystyy itse kustantamaan oman elämänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2013 kello 15:37

    Den
    Tuo linkittämäsi tieto, jonka käyttöön olen joskus itsekin surtunut, antgaa kehityksestä aivan väärän kuvan. Helsingin matala muuttajien tulotaso johtuu sisään muuttavista opiskelijoista ja korkea tulotaso opiskelijoista, jotka eivät enää ole opiskelijoita, vaan menevät töihin. Helsinki on hävinnyt kisassa Espoolle ja tietysti Kauniaisille, mutta tulotaso asukasta kohden on sueun kolmanneksi suuri, eikä kehitys ole mitenkään huolestuttava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 6.3.2013 kello 11:03

    KariS: Onko edelleen niin, että vaikka nettomuutto on kovasti plusmerkkinen niin poismuuttavien tulotaso on selkeästi korkeampi kuin sisäänmuuttavien, eli kaupunki kärsii hyvinvointitappiota muuttovoitossa.

    Yliopistokaupungissa sisään muuttavien tulotaso on aika ilmeisesti elinkaarellisista syistä pienempi kuin ulos muuttavien. Tämä ei sinänsä vielä tarkoita että keskitulot laskevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  17. Clepe kirjoitti 6.3.2013 kello 12:27

    Osmo Soininvaara:
    Aika paljon on kivijalkakauppaa kaavoitettu, mutta kauppoja niihin ei ole tullut, vaan korkeintaan toimistoja. On varmaan sellaisia vilkkaita jalankulkualueita, joissa kivijalkakauppa menestyy, mutta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruoholahdessa ne esimerkiksi eivät ole vetäneet.

    Ongelmana on, ettei kaupunki käytännössä ole tehnyt mitään kivijalkakauppojen edistämiseksi. Esimerkiksi Kalasatamassa tehtiin hieno selvitys kivijalkakaupoista mutta käytännössä päätettiin rakentaa jättiläismäinen kauppakeskus metroaseman yhteyteen, eli sinne missä jalankulkuvirrat oletettavasti tulevat olemaan voimakkaimmat, eli sinne missä kivijalkakaupoilla olisi ollut parhaat edellytykset pärjätä.

    Kauppakeskuksissa on paljon hyvää, esimerkiksi ne luovat sisällensä miellyttävää katutilaa. Mutta niistä on myös haittaa erityisesti pienille yrityksille. Esimerkiksi pienet kaupat eivät voi vapaasti päättää aukioloajoistaan vaan ne on oltava avoinna silloin kuin kauppakeskuskin on. Ravintolat taas eivät välttämättä voi pitää auki silloin kun kauppakeskus on kiinni.

    Pienet kaupat joutuvat myös usein maksamaan kovempia hintoja tiloistaan kuin kauppakeskuksen ankkuriliikkeet. Tässä mielessä kauppakeskus toimii (hyvien)liiketilojen alueellisena monopolina, jonka kunta itse on sallinut.

    Pitäisi siis purkaa koko konsepti niin että tehtäisiin erityisen halutuille paikoille vaikka katettuja kävelykatuja jotka olisivat julkista tilaa. Kadun varrella olevat kiinteistöt voisivat sitten kilpailla keskenään vuokrien hinnoilla.

    Toinen pulma kivijalkakauppojen suhteen on ettei jalankulkuvirtoja ollenkaan mallineta suunnitteluvaiheessa. Tämä on ongelma myös muidenkin julkisten tilojen, esimerkiksi aukioiden suhteen. Aukiot ja kivijalkakaupat jäävät helposti autioiksi turhakkeiksi, jos ne laitetaan asukkaiden kannalta väärään paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  18. Tero kirjoitti 6.3.2013 kello 16:50

    Eli nyt ollaan edellä ennustustustanne. Minä ennustan, että kehitykseen saattaa tulla myös kuoppia. Ainakin, jos tänne odotetaan itse asumisensa maksavia asukkaita. (Asumistuella asuvat ovat tietysti eri juttu.) Hypo kirjoitti eilen katsauksessaan muun muassa seuraavaa:

    – Uusien asuntojen hintataso on karkaamassa
    asunnonostajien ulottuvilta, kun alhaisen
    korkotason kannatteluvoima alkaa ehtyä.
    Kuluttajien asunnonostovoima heikentyy ja
    tilanne pahenee kuluvan vuoden aikana.

    – Metropolialueen ja muiden kasvukeskusten
    ongelmien ratkaisut antavat odottaa itseään.

    – Erityisen vaikea tilanne on nuorilla
    ensiasunnon ostajilla ja asuntoa vaihtavilla
    lapsiperheillä, joiden velkaantumisvauhti on
    jo epäterveellä tasolla.

    Koko katsaus löytyy osoitteesta: http://www.hypo.fi/files/Asuntomarkkina-analyysit/Asuntomarkkina-analyysi-Q1-2013.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2013 kello 16:58

    Tero
    Mitä kaliiimpaa on asuminen, sitä ahtaammin asutaan ja sitä enemmän asuntokantaan mahtuu ihmisiä. Tämä näkyy jo nyt. helsingin asumisväljyyden kasvu on tyrehnyt ja asukasmäärä ylittää enuusteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Joel Jalkanen kirjoitti 6.3.2013 kello 19:17

    Clepe: Kauppakeskuksissa on paljon hyvää, esimerkiksi ne luovat sisällensä miellyttävää katutilaa. Mutta niistä on myös haittaa erityisesti pienille yrityksille. Esimerkiksi pienet kaupat eivät voi vapaasti päättää aukioloajoistaan vaan ne on oltava avoinna silloin kuin kauppakeskuskin on. Ravintolat taas eivät välttämättä voi pitää auki silloin kun kauppakeskus on kiinni.

    Lisäksi kauppakeskukset ovat kiinni ollessaan fyysisiä esteitä. Aleksia pystyy konttaamaan aamuyölläkin, Sellon kohdalla pitää kiertää niin perkuleesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  21. Lauri Kumpulainen kirjoitti 6.3.2013 kello 22:34

    Suomen ainoa kaupunki on globaalissa mittakaavassa kyläpahanen, jonka keskustan halki kävelee muutamassa minuutissa.

    Asumisen korkeahko hinta on seurausta kekkosen ajassa elävien päättäjien kaipuusta viiskyt luvulle, jossa vastustetaan kaikkea modernia rakentamista.

    Korkeita, modulaarisia, teräsrunkoisia tornitaloja, joissa on vähintään 20 kerrosta.

    Hulluinta on läpeensä homeisten puutaloalueiden sairaalloinen suojeleminen.

    Tokiosta mallia tornitalorakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Juhani Salovaara kirjoitti 6.3.2013 kello 22:54

    Kivijalkaliikkeen ja myytävän tuotteen markkinoinnin osa on myös tuo rakennus, jossa se sijaitsee. Ei Ekberg tai Strindberg voisi kiskoa kahvikupista sellaisia hintoja, jos miljöö ja rakennus ei tuottaisi statusarvoa tuolle kahvikupposelle. Ruoholahti ei esimerkiksi ole vetävä miljöö turisteille, vapaa-ajan viettäjille, kuljeksijoille, näyttäytyjille yms. Jos kaupunginosasta näkee jo kaukaa, että se on nukkumalähiö, niin ulkopuoliset eivät sinne mene. Kökkö esimerkki, mutta ajatusta voi laajentaa kahvikupposista paljon muuhunkin.

    Sitäpaitsi Ruoholahti on myös ostarilähiö, joten kulttuuriksi muodostuu istuminen kotosalla repien auki jättipusseja ja kaljalaatikoita. Kökkö tämäkin, mutta kaupunkirakenne ohjaa kulutusta aina tiettyyn suuntaan. Jos halutaan ihmisten käyttävän rahojaan palveluihin, niin tätä kulttuuria pitää muuttaa kaavoituspöydällä. Ehkä Jätkän rakentuminen muuttaa tätä Ruoholahden osalta. Toisaalta sitten kivijalkakauppa toimii markkinointina verkkokaupalle, joten Jätkäsaaren miljoonat(?) risteilyturistit näkevät aika monen ikkunan ennen laivaan pääsyä. Siksi Verkkokauppakin kiristi itsensä sinne. Siinähän niitä viedään spåralla näyteikkunoiden ohi.

    Itse ennustaisin tiettyä lokalisaatiota tapahtuvaksi sen jälkeen, kun lentoyhtiöt ovat kilpailleet pois markkinoilta ne, joilta loppuu rahoitus. Öljysheikkien yhtiöiden ja muutaman suuren yhteenliittymän jäädessä jäljelle, lentolippujen hinnat lähtevät nousuun, koska öljyn hinta nousee välttämättä. Tämän jälkeen olisi hyvä, jos Helsinkiin pääsisi muutenkin kuin öljyllä, eli raiteilla tunnelissa ja ilman, ja toisaalta, että kaupunki olisi siedettävän näköinen. Turismi varmaankin hidastuu siten, että enää ei lennellä päiväksi, vaan tullaan pdemmäksi aikaa, jos kaupunki on houkuttava. Siksi ei voi panostaa yhteen wau-hotelliin, vaan koko kaupunginosa tulee rakentaa tasaisen laadukkaaksi, kuten vanha keskusta. Turismilla tarkoitan oikeastaan kaikkea vapaa-ajan kulutusta, oli raha sitten omaa tai vierasta. Myös suomalaisten uskoisin vähentävän lentelyä, jos ei hiilidioksidin, niin hinnan kohoamisen takia. Tämän toivoisin sitten johtavan niihin työpaikkoihin täällä. Mutta jos kaupungissa ei ole tarkoituskaan viihtyä, niin tätä ei tapahdu. Lokalisaatiota tapahtunee myös siten, että logistiikkaketjut lyhenee ja ruuantuotantoa tuodaan kaupunkiin, joka tarkoittaa jotain ihan muuta kuin basilikapurkkia ikkunalaudalla. Näitäkin asioita pitäisi miettiä nyt kun rakennetaan näin paljon.

    Mitä tuleviin automääriin tulee, niin jos vihreät ajaa uusiutuvilla tulevaisuuteen, niin energiankulutusta tulisi leikata. Eli sähköauto on huono idis, jos halutaan pitää valot päällä. Koska kaupunkisuunnitettelulla pystyy poistamaan autolla kuljettavat välimatkat, ja samalla toteuttamaan sellaista kaupunkia, jota nuoret ja entiset nuoret ovat ihailleet matkoilla ja tv:ssä 60-luvulta lähtien, niin tässä olisi vihreillä tarjota kerrankin kivaa vaihtoehtoa. Koko joukko jenkkisarjoja, joissa vain kävellään kadulla sen jälkeen kun rahat on käytetty niihin 500 euron kenkiin, eikä 500 euron bensalaskuun. Turhanpäiväistä, mutta ptää taloutta ja ilmastoa pystyssä. Tätäkin ajatusta voi jalostaa muuhun. Siltakaan ei saisi olla vain veden ylittämistä varten nukkumalähiöön, vaan kaiken uuden pitäisi tuoda jotain uutta kiinnostavaa kulttuuria ja mielenkiintoa pelkän funktion lisäksi. Kaupunki kuitenkin tuottaa päästöt, joten joko tätä kivaa tai sitten perunaa ja silakkaa, koska IPCC:n uuden raportin jälkeen taitaa tulla uudenlainen hätä käteen. Maakaasukaan ei ole mikään ekoteko, joten sen viherryttäminen ei kovin hyvältä nyt kuulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Viherpeukalo kirjoitti 7.3.2013 kello 0:38

    Nopea rakentaminen ja väestönkasvu ei ole pelkästään myönteinen asia. Tämä kehitys on mitterandilaisen Jussi Pajusen linjan mukaista, mutta samanaikaisesti jotkin kansanryhmät joutuvat kärsimään. Rahat menevät kaikenlaiseen turhaan monumentaaliseen sillanrakentamiseen ja samanaikaisesti kaupunkilaisten perusturva heikkenee. Vanhan väestön määrä lisääntyy lähivuosina voimakkaasti ja hoitohenkilökunnan tarve ja palkkaaminen on tulevaisuudessa yhä suurempi ongelma. Tästä paljon puhutaan, mutta onko tulossa mitään konkreettisia tekoja.

    Kärsin itse eniten siitä, miten kaupunkiamme rakennetaan yhä rumemmaksi ja halvemman näköiseksi. Rautatieaseman reunaan on rakennettu yksitoikkoinen muuri tasakattoisia taloja pilaamaan avarat näkymät Töölönlahden ylitse. S-Marketin formaattiin sopiva konserttitalorakennus kuuluisi tyylinsä puolesta Variston teollisuusalueelle, mutta ei eduskuntatalon viereen. Jätkäsaari ja Kalasatama edustavat tätä samaa ankeaa visuaalista linjaa ja ne talokeskittymät estävät näkymiä eri suuntiin. Väljyys, joka on aina kuulunut Helsingin luontaiseen olemukseen on näiden rakennusten myötä menetetty. On myös mykistävää, miten luonnonkauniita ulkoilumaastoja on raiskattu surutta, kuten vaikkapa Viikin pellot. Koko Viikin alue olisi pitänyt suojella kartanomaisen erityispiirteensä takia kulttuurimaisemana, niin ettei sinne olisi saanut rakentaa yhtään uutta taloa. Nythän se on jo pilattu ja siitä on rakentunut tosi sekava ja hengetön nukkumalähiö.

    Puistot ja laajat viheralueet ovat tärkeitä henkireikiä tulevaisuuden ulkoileville helsinkiläiselle. Jos näitä alueita ei ole, ihmiset sairastuvat herkemmin. Onko lainkaan mietitty, miten sairaalapalvelut jatkossa hoidetaan. Viimeisimpinä vuosina vaikkapa Syöpäklinikka on pakosta joutunut toimimaan yli kapasiteettinsa, kun sairastapauksia on ollut runsaasti. Lieneekö syynä Tsernobylin voimalaonnettomuus, josta tiedemiehet kuvailivat syntyvän seuraavan parinkymmenen vuoden kuluttua paljon syöpätapauksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 7.3.2013 kello 4:02

    Matti Kinnunen: Olen nähnyt useita menestyviä kivijalkakauppoja myös Porthaninkadulla, Vaasankadulla, Hämeentiellä. Myös Aleksilla on niitä. Liisankadullakin on jonkinlaista kivijalkakauppaelämää. Muistaakseni myös Museokadulla kauppa käy. Ettei vain kävisi Runeberginkadullakin?

    Taisin olla aika epätarkka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. a_l kirjoitti 7.3.2013 kello 10:35

    Juhani Salovaara: Lokalisaatiota tapahtunee myös siten, että logistiikkaketjut lyhenee ja ruuantuotantoa tuodaan kaupunkiin, joka tarkoittaa jotain ihan muuta kuin basilikapurkkia ikkunalaudalla. Näitäkin asioita pitäisi miettiä nyt kun rakennetaan näin paljon.

    Miksi tomaatit ja ruukkusalaatit tuodaan kasvihuoneista satojen kilometrien päästä Pohjanmaalta? Eikö kannattaisi rakentaa kasvihuoneita vaikka Jumbon katolle? Tuoreus olisi taattu, kun matka pensaasta myyntipöytään hoidettaisiin hissillä ja rullakolla. Luulisi hävikinkin pienenevän.

    Infra olisi valmiina kun vettä tulee hanasta ja lämpö kaukolämpöputkesta.

    Taikka sitten muutettaisiin joku Inex Partnersin logistiikkaketjun katto kasvihuoneeksi.

    Kun New Yorkissa on ravintoloilla trendikkäitä kattokasvihuoneita, niin tämä voisi olla sellainen suomalaiskansallinen s-etukorttiversio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  26. NukkuMatti kirjoitti 7.3.2013 kello 11:58

    Osmo Soininvaara:
    Aika paljon on kivijalkakauppaa kaavoitettu, mutta kauppoja niihin ei ole tullut, vaan korkeintaan toimistoja. On varmaan sellaisia vilkkaita jalankulkualueita, joissa kivijalkakauppa menestyy, mutta niitä ei ole kaikkialla.
    Ruoholahdessa ne esimerkiksi eivät ole vetäneet.

    Yksi syy tähän saattaa olla se, että monia kaupan ja palvelualan töitä ei Suomessa yksinkertaisesti kannata tehdä eikä teettää. Tässä on iso ero moniin muihin Euroopan maihin.

    Suomessa verokiila pienipalkkaisissa töissä on liian iso ja kannustinloukut liian suuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. Sun Tzu kirjoitti 7.3.2013 kello 12:32

    a_l: Miksi tomaatit ja ruukkusalaatit tuodaan kasvihuoneista satojen kilometrien päästä Pohjanmaalta?

    Sekin on typerää.

    Lähikaupasta saat espanjalaisia tomaatteja 1.5 euroa kilo. Viereisestä laarista suomalaisia tomaatteja 4.5 euroa kilo. Tomaatit kannattaa siis tuoda tuhansien kilometrien päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2013 kello 12:42

    Tomaatin kasvattamiseen Suomessa kaamosaikaan energiaa noin kymmenkertaisesti verrattuna kuljettamiseen Espanjasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Lauri Kumpulainen kirjoitti 7.3.2013 kello 12:35

    Kaupungeissa voisi tuottaa kasveja ja kalan lihaa tehokkaasti. Kalat käyttävät ravintonsa tehokkaasti ja tuottavat lannoitetta kasveille. Tälläinen pilottihanke on jo Suomessa ja maailmalla on niitä useita.

    Jokaisen rakennuksen katto pitäisi saada hyötykäyttöön. Helsingissäkin saataisiin melkoisen hyvä sato kattokasvihuoneista. Rakennuksien seinät toimisivat lämpökeräimien ja aurinkopaneelien sijoituspaikkoina. Led valaistus tuo tehokkuutta pimeänä vuoden aikana.

    Esimerkiksi perunan ns. ilmakasvatuksesta on hyviä kokemuksia, kun sato on ollut jopa 30 prosenttia suurempi kuin mullassa.

    Tällä hetkellä kerrostalot ovat erittäin tehottomia energian tuhlaajia ja jäykkiä toiminnsllisuudeltaan.

    Esimerkiksi juuri modulaarisuus olisi tervetullutta, jossa asiakas ostaa vain kuution, jonka sisään hän saa rakentaa mitä itse tahtoo. Helsingissä on muistaakseni ainakin yksi modulaarinen pienkerrostalo, jonka toteuttivat muutamat yksityishenkilöt.

    Väitän, että varsinkin led teknologia tulee kehittymään vielä niin huimasti että välttämättä kasvihuoneet eivät tarvitse auringonvaloa lainkaan.

    Siinä vaiheessa voisi rakentaa tornitaloja, joissa olisi kerros kerroksen perään kasvihuoneita. Siellä voisi myös olla hunajan tuotantoa mehiläisten avulla. Tälläiset yksiköt voisivat olla omia ekosysteemeitään ja pitkälle automatisoituja.

    Suomessa on pula uskalluksesta ja luovuudesta, kuten Aalto yliopiston professorikin eilen totesi. Kaavoitus se vasta kankeaa onkin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. NukkuMatti kirjoitti 7.3.2013 kello 12:49

    NukkuMatti:

    Suomessa verokiila pienipalkkaisissa töissä on liian iso ja kannustinloukut liian suuria.

    Ja seuraavassa kommentissa lienee toinen syy kivijalkaliikkeiden puutteeseen:
    http://www.soininvaara.fi/2013/03/03/tyon-kysynnan-ja-tarjonnan-ongelmia/comment-page-1/#comment-264087

    Paitsi, että työllistäminen matalapalkka-alalle on hankalaa, niin myös yrittäjäksi alkaminen palvelualalle on hankalaa ja riskialtista. Sitten kun alkuvaikeudet on voitettu niin yrittäjyys voi palkita myös taloudellisesti, mutta esim. kannattavuusongelmien kanssa kamppaileva ravintola-ala ja muutkin palvelualat harvoin ovat omistajalleen mitään kultakaivoksia. Ketjuravintoloiden (Rosso, muut S-ryhmän ravintolat) ja ketjukauppojen (S-ryhmä, Kesko) ylivalta Suomessa johtuu mielestäni osin siitä, että alalle on uutena ja pienenä yrittäjänä erittäin vaikea tulla.

    Valitettavasti ei voi myöskään sanoa, että muillakaan aloilla yrittäjäksi ryhtyminen olisi erityisen yleistä tai helppoa Suomessa. (Ongelmia on siis myös korkeamman tuottavuuden ja suurempien menestymisen mahdollisuuksien aloilla.)

    Muissa Euroopan maissa pieniä puoteja, ravintoloita ja erilaisia liikkeitä on valtavan paljon enemmän kuin Suomessa. Mielestäni asutuksen tiheys ei selitä eroa kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Sun Tzu kirjoitti 7.3.2013 kello 12:57

    Osmo Soininvaara:
    Tomaatin kasvattamiseen Suomessa kaamosaikaan energiaa noin kymmenkertaisesti verrattuna kuljettamiseen Espanjasta.

    Epäilemättä. Joskin, kumma kyllä, ei se ero ole suomalaisen eduksi kesälläkään.

    Kaikki ruoka kannattaa siis tuoda Espanjasta.

    Varsinkin kun tuon suomalaisen tomaattikilon oikea hinta lienee 9 euroa per kilo kun lasketaan mukaan maataloustukiaiset jotka veroillani olen maksanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. Pekka Taipale kirjoitti 7.3.2013 kello 13:26

    Sun Tzu: Lähikaupasta saat espanjalaisia tomaatteja 1.5 euroa kilo. Viereisestä laarista suomalaisia tomaatteja 4.5 euroa kilo. Tomaatit kannattaa siis tuoda tuhansien kilometrien päästä.

    Hinta ei kylläkään kerro vain siitä, missä tuottaminen on halvinta, koska hinnoittelu ei ole kustannuspohjaista. Hinnoittelu kertoo siitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan, ja myös keskusliikkeiden politiikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. a_l kirjoitti 7.3.2013 kello 15:54

    Sun Tzu: Sekin on typerää.Lähikaupasta saat espanjalaisia tomaatteja 1.5 euroa kilo. Viereisestä laarista suomalaisia tomaatteja 4.5 euroa kilo. Tomaatit kannattaa siis tuoda tuhansien kilometrien päästä.

    Kotimaisista tomaateista saan siis kolminkertaisen hinnan?

    Minusta tuo kuulostaa fiksulta eikä typerältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Sun Tzu kirjoitti 7.3.2013 kello 17:20

    a_l: Kotimaisista tomaateista saan siis kolminkertaisen hinnan?

    Minusta tuo kuulostaa fiksulta eikä typerältä.

    No enpä tiedä. Silmämääräisesti on näyttänyt siltä että tuo kotimainen laari on aina täynnä ja espanjalainen tyhjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Lauri Kumpulainen kirjoitti 7.3.2013 kello 18:00

    Osmo Soininvaara:
    Tomaatin kasvattamiseen Suomessa kaamosaikaan energiaa noin kymmenkertaisesti verrattuna kuljettamiseen Espanjasta.

    Kyllähän se näin valitettavasti toistaiseksi on.

    Led teknologialla tulee kuitenkin jo nyt säästöä 400W natriumlampuista 120W led lamppuihin siirryttäessä ihan mukavasti. Eikä varmasti kehitys ole tiensä päässä, kun puhutaan ledeistä.

    Samahan se on tietotekniikassa, tänä vuonna intel puskee ulos alle 10 watin haswell prosessoreita, jotka ovat nykyisten i sarjalaisten tehoisia. Siinäkin on nykyiseen 17-35 W tasoon roima pudotus. Palvelinprosessoreiden energiankulutus suorastaan romahtaa muutamassa vuodessa.

    En tiedä, ehkä kuitenkin ostan suomalaisia tomaatteja, jotta ne eivät mene konkurssiin ennen kuin kykenevät muuttamaan tuotantonsa energiatehokkaammaksi.

    Maksamme kyllä uskomattoman kovaa hintaa kotimaisesta ruuasta, kun lasketaan mukaan kansalliset maataloustuet. Jos en väärin muista niin vauvasta vaariin maksamme luokkaa 220e per nuppi ja Ranskassa maksetaan luokkaa 40e per nuppi!

    Suomessa on vielä valtavan suuret erot kasvuvyöhykkeiden välillä. Turun ja Lieksan välillä kasvukausi lyhenee huomattavasti.

    Kyllähän ruuantuotantoa on hyvä olla kotimaassakin, mutta eikö se kannattaisi keskittää sinne, missä on pisin kasvukausi eli lounaiseen Suomeen.

    Muuten, itse aiheeseen sen verran, että ainakin omat 80-luvulla syntyneet tuttavani ovat pääosin muuttaneet suoraan Helsinkiin, eivätkä muualle pääkaupunkiseudulle.

    Vaikka Tamperekkin panostaa pyöräilyyn niin Helsingin pyöräbaanasuunnitelmat kutsuvat luokseen, vaikka alkutekijöissään ovatkin.

    Luulen että oma ikäluokkani ja vielä nuoremmat kaipaavat modernimpaa ja toimivampaa kaupunkirakennetta, jossa on vähemmän autoja ja enemmän puistoja, pyöräteitä ja kävelykatuja. Enemmän mahdollisuuksia elämään, oleskeluun ja tapahtumiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. toke lahti kirjoitti 11.3.2013 kello 13:12

    Joel Jalkanen: Lisäksi kauppakeskukset ovat kiinni ollessaan fyysisiä esteitä. Aleksia pystyy konttaamaan aamuyölläkin, Sellon kohdalla pitää kiertää niin perkuleesti.

    Varsinkin fillarilla. Ai niin, eihän Espoossa haluta baanoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Pekka Taipale kirjoitti 14.3.2013 kello 13:17

    Joel Jalkanen: Aleksia pystyy konttaamaan aamuyölläkin, Sellon kohdalla pitää kiertää niin perkuleesti.

    No jaa. Sellon suurimman rakennuksen kiertäminen konttaamalla ympäri on noin 550 metrin matka. Aleksin reunuksen kortteleista pienin taitaa olla Stockmann, jonka ympäri pitää kontata noin 400 metriä. Muut ovat sitten enimmäkseen aika lähellä Sellon ostaripuolen kokoluokkaa.

    Eli ei tuossa ihan järin dramaattista eroa ole, ja asuin- ja asiointipaikka kannattaa valita jollain muulla perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Viherinssi kirjoitti 14.3.2013 kello 17:18

    Lauri Kumpulainen: Led teknologialla tulee kuitenkin jo nyt säästöä 400W natriumlampuista 120W led lamppuihin siirryttäessä ihan mukavasti. Eikä varmasti kehitys ole tiensä päässä, kun puhutaan ledeistä.

    Kasvihuonevalokauppiaiden mainosmateriaalin ulkopuolella LED-teknologian tuoma energiansäästö kasvihuoneessa on nyt noin 40 %. Asiasta on itse asiassa hämmästyttävän vähän kunnollista tutkimusta, tämä tieto on Osramin (LED-valmistaja) tekemästä hehtaariluokan kokeesta. Osramilla on motivaatio ainakin olla valehtelematta säästöjä liian pieniksi.

    Edellämainitussa kokeessa käytettiin LEDejä, joiden hyötysuhde sähköstä valoksi on valmistajan ilmoituksen mukaan 37 % (sininen) ja 44 % (punainen). Jos nämä ponnautetaan ideaaliseen sataan prosenttiin, kasvihuone kuluttaa valaistukseensa noin 25 % nykyisestä.

    On monta syytä käyttää LED-valaistusta kasvihuoneessa, ja se tulee säästämään huomattavasti sähköä. Ei kuitenkaan niin paljon, että yhdessä lämmitysenergian kanssa kotimainen tomaatti kilpailisi energiataseessa aurinkoenergialla kasvatetun kanssa talvella.

    Energiamäärät ovat aika huikeita. Yhdessä vaiheessa kantaverkkoyhtiö Fingridin ainoa pk-yritysasiakas oli eräs kasvihuona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus