Toimeentulotuen nurinkurinen rooli

5.3.2013 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka 

Keskityimme Juhanan kanssa varsin paljon työmarkkinoiden toimintaan Helsingissä, koska täällä on yhtäaikaisesti työvoimapulaa ja korkeahko työttömyys. Työmarkkinoita vääristää asumisen kalleus. Se on kaikkien kannustinloukkujen äiti. Asumisen kalleus on syynä myös siihen, että viimesijainen toimeentulotuki tarjoaa korkeamman tulotason kuin ensisijainen perusturva. Seuraava on suoraan raportistamme:

 

Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi jopa perustuslain mukaan rakentua niin, että ensisijainen perusturva (työmarkkinatuki + asumistuki) tarjoaa pääsääntöisesti paremman turvan kuin poikkeustapauksiin tarkoitettu viimesijainen turva (toimeentulotuki). Ajan saatossa nämä roolit ovat kääntyneet toisin päin korkeiden asumiskustannusten alueilla. Yleinen asumistuki korvaa asumismenoja huomattavasti niukemmin kuin toimeentulotuki. Helsingissä toimeentulotuki korvaa asumismenoja yksinäisellä henkilöllä noin 300 euroa kuussa enemmän kuin yleinen asumistuki. Tämä tarkoittaa, että vuokralla asuvat pelkän työmarkkinatuen varassa elävät ovat jokseenkin automaattisesti oikeutettuja toimeentulotukeen, elleivät kotitalouden muiden tulonsaajien tulot nosta kotitaloutta toimeentulotukirajan yläpuolelle tai ellei omaisuus estä toimeentulotuen saamista.

Toimeentulotuki koostuu perusosasta ja kuitteja vastaan maksettavasta lisäosasta. Lisäosamenoista suurimmat liittyvät asumiseen. Lisäksi voidaan maksaa ehkäisevänä toimeentulotukena vaikkapa lasten harrastusmenoja. Vuonna 2013 yksin asuvan aikuisen perusosa on 477,26 euroa kuussa. Perusosa ja lisäosa yhteensä määräävät, kuinka paljon asiakas on oikeutettu samaan rahaa elinkuluihinsa. Tästä summasta vähennetään kaikki tulot, jopa rikoksen uhrille määrätyt vahingonkorvaukset. Jotta työnteko kannattaisi edes teoriassa, vähentämättä jätetään 20 prosenttia palkoista, joista on vähennetty ennakonpidätys, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kotitaloutta kohden kuukaudessa. Myyntikelpoinen omaisuus tai pankkitilillä olevat säästöt estävät toimeentulotuen saamisen. Samoin oikeus opintolainaan vähennetään toimeentulotuesta, oli lainan nostanut tai ei. Koska toimeentulotuen normimenoista vähennetään kaikki tulot, saajan kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, paljonko hän saa yleistä asumistukea tai työttömyyskorvausta. Toimeentulotuen yleisyys heikentää myös työttömyysturvaan liittyviä sanktioita, sillä menetetty työttömyyskorvaus maksetaan toimeentulotukena. Työstä, koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyvän toimeentulotuen perusosaa voidaan kuitenkin alentaa 20 prosentilla enintään kahden kuukauden ajalta. Toistuva kieltäytyminen voi johtaa perusosan alentamiseen 40 prosentilla. Niinpä yksinäisen henkilön osalta 286,36 euroa lisättynä asumismenoilla on minimisumma, johon on aina oikeutettu.

Helsingissä toimeentulotuesta maksetaan yksin asuvalle korkeimmillaan 650 euroa kuussa vuokraa asunnon kokoon ja kuntoon katsomatta. Tämän päälle korvataan sähkö- ja vesilasku ja kotivakuutus keskimäärin noin 50 eurolla kuussa. Tämä on todennäköisesti vähentänyt halpojen asuntojen tarjontaa vuokramarkkinoilla. Tästä kärsijöiksi joutuvat pienipalkkaiset, jotka eivät saa kompensaatiota kohonneista vuokrista. Vaikka he saisivat yleistä asumistukea, vuokratason kohoaminen jää kokonaan heidän tappiokseen, kun vuokrat ovat asumistuen hyväksymien vuokrien yläpuolella. On työmarkkinoiden kannalta nurinkurista, että pientä palkkaa saava joutuu etsimään asuntonsa kauempaa, mutta toimeentulotuen varassa olevan kannalta asuminen lähellä työpaikkoja on taloudellisesti suunnilleen samanarvoista kuin asuminen syrjemmällä.

Yksinasuva helsinkiläinen saa toimeentulotukea yli 1100 euroa kuussa. Hän pysyy toimeentulotuen piirissä vaikka pääsisi töihin 1500 euron kuukausipalkalla. Nettohyödyksi työstä jää tällöin toimeentulotuen etuoikeutettu tulo 150 €/kk ja työllistymisveroasteeksi 90 %. Tämä tilanne on kaikilla palkansaajilla, jotka täydentävät ansiotulojaan toimeentulotuella.

Työttömyysturvassa ja asumistuessa on yritetty huolehtia järkevistä kannustimista. Työnteosta jää aina käteen edes jotain ja asumistuessa korvattavat enimmäisvuokrat ovat kasvukeskuksissa niin selvästi markkinavuokrien alapuolella, ettei asumistuen pitäisi häiritä vuokramarkkinoita kovin paljon enempää kuin vähävaraisten ostovoiman parantaminen ylipäänsä.[1] Toimeentulotuessa ei työnteon kannustimia tai vaikutuksia asuntomarkkinoihin ole samalla tavalla painotettu, koska tuki on tarkoitettu tilapäiseksi hätäavuksi, jota saa vain hyvin pieni osa väestöstä. Vuonna 2010 toimeentulotukea sai kuitenkin Suomessa peräti 375 000 henkeä 240 000 kotitaloudessa. Toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 28,5 prosenttia eli noin 70 000 kotitaloutta oli saanut sitä vuodessa vähintään 10 kuukautena.[2] Koska toimeentulotuki täydentää usein korkeiden asumiskustannusten vuoksi perusturvaa, sitä saadaan eniten kasvukeskuksissa.

Vuonna 2011 Helsingissä toimeentulotukea sai 10,1 prosenttia asukkaista ja 14 prosenttia asuntokunnista. Erityisesti yksinhuoltajaperheet, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi, olivat tuen kohteena. Toimeentulotuen saanti oli yleisempää nuorissa ja vähäisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Moni toimeentulotuen saaja oli työttömänä tai lomautettuna. Yleistä oli myös täysi tulottomuus, neljänneksellä toimeentulotuen saajalla ei ollut lainkaan tuloja. Asumistuen merkitys oli lisäksi monelle suuri.[3]

Vaikka toimeentulotukimenojen osuus tulonsiirtomenoista on euromääräisesti pieni, toimeentulotuen vaikutus sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen on todennäköisesti suuri, koska toimeentulotuki tulee muiden tukien päälle tehden tyhjäksi niihin suunnitellun kannustavuuden ja osittain myös niihin sisältyvät sanktiot. On perusteltuja syitä arvella, etteivät toimeentulotuen kielteiset vaikutukset täysin ilmene taulukon 1 raportoiduissa keskimääräisissä työllistymisveroasteissa. Työllistymisveroastetta koskevissa tutkimuksissa on vaikea tavoittaa kaikkia toimeentulotuen saajia, koska he ovat tyypillisesti aliedustettuja tutkimusaineistoissa. Toimeentulotukea on sitä paitsi vaikea mallintaa.

Toimeentulotuen kielteisiä kannustinvaikutuksia lisää omaksuttu käytäntö vyöryttää yhden kuukauden korkeammat tulot vähentämään seuraavien kuukausien toimeentulotukea. Ei kannata lähteä poimimaan mansikoita Suonenjoelle heinäkuussa, vaikka heinäkuun tulot ylittäisivät toimeentulotuen tarjoaman tason kuukauden ajaksi selvästikin. Ylimenevä osa leikataan pois seuraavien kuukausien toimeentulotuesta. Tämä on erittäin epäkannustava käytäntö, josta olisi syytä luopua. Toimeentulotuen saamisen sellaisissa tilanteissa, joissa tulot ovat loppuneet tilapäisesti, estävät joka tapauksessa omaisuusvähenteisyys ja pankkitilillä olevat säästöt.

 

Suositus 1:

Tulojen vyörytyksestä luovutaan. Toimeentulotuessa luovutaan niin sanotusta tulojen vyörytyksestä lukuun ottamatta tapauksia, joissa tulojen jaksottamisella on pyritty hankkimaan oikeudetonta hyötyä.

Ensisijaisen sosiaaliturvan jääminen toimeentulotuen takaaman tason alapuolelle haittaa mielestämme sekä työnteon kannattavuutta että asuntopoliittisia tavoitteita. Viimesijaisen turvan tasolla on perustuslain suoja, joten asia ei korjattavissa toimeentulotukea alentamalla eikä se olisi myöskään sosiaalipoliittisesti perusteltua. Asian korjaaminen edellyttää muutoksia ensisijaiseen perusturvaan.

Työmarkkinatukea korotettiin vuoden 2012 alussa sadalla eurolla. Samalla korotettiin myös toimeentulotuen perusosaa kuudella prosentilla eli noin 25 eurolla. Tämä paransi jonkin verran ensisijaisen sosiaaliturvan kilpailuasemaa toimeentulotukeen nähden.

Toimeentulotuen vuokramarkkinoita vääristävää vaikutusta voidaan lieventää alentamalla suurimpia hyväksyttäviä asumismenoja ja nostamalla jonkin verran perusosaa. Koska ongelma koskee vain joitain kalliin asumisen kuntia, tällainen muutos on tehtävissä myös kunnan omaa ohjeistusta muuttamalla.

 

Suositus 2:

Toimeentulotuen korvaamia maksimivuokria alennetaan. Pääkaupunkiseudun kunnat muuttavat toimeentulotukea kohdistuvaa ohjeistustaan niin, että kattovuokria alennetaan ja tämä kompensoidaan maksamalla perusosaa lain määräämää suurempana.

 

 

= = =

Tämä toimeentulotuen vuokrakattoa koskeva suosituksemme tulee varmaankin kohtaamaan kritiikkiä. Tuota normia (jota lain mukaan ei kai saisi olla lainkaan, mutta joka on käytännössä pakko olla) korotetaan melkein vuosittain, koska normin mukaisella vuokralla ei asuntoja löydä. Kun normia korotetaan, vuokrat nousevat. Normi ajaa vuokria takaa kuin koira häntäänsä. Jos fatta lupaa maksaa millaisesta asunnosta tahansa 650 euroa kuussa, hölmöhän se on, joka vuokraa 640 eurolla.  Ilmeisesti tulonormissa on vähän löysää, koska vuokrat asettuvat aina hieman vuokranormin yläpuolelle.

 


[1] Jos vuokria säädellään (kuten Ruotsissa), asumistuki ei voine edes teoriassa valua vuokriin. Vuokramarkkinoiden säätelystä syntyy kuitenkin muita ongelmia.

[2] Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa toimeentulotukea sai 236 000 kotitaloutta ja 418 000 henkeä (Ks. Ekonomiskt bistånd årsstatistik 2011, Sveriges Officiella Statistik, Socialtjänst, Socialstyrelsen 2012). Ruotsin luvut ovat siis absoluuttisesti samaa luokkaa kuin Suomen, vaikka Ruotsin talous ja väestömäärä ovat lähes kaksi kertaa suurempia. Tämä vahvistaa epäilyämme, jonka mukaan toimeentulotuki aiheuttaa Suomessa suhteellisesti suuria kannustinongelmia.

[3]Helsingin tila ja kehitys 2013. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Toimeentulotuen nurinkurinen rooli”

  1. Liian vanha kirjoitti 5.3.2013 kello 14:42

    Muutama vuosi sitten toimeentulotuesta sai kattavan tilaston, jossa oli paljon detaljeja ja siitä sai hyvin informaatiota.

    Nyt tuota tilastoa ei enää julkaista yksityiskohtaisessa muodossa vaan THL sivuilta löytyy vain ylimalkainen yhteenveto.
    Muistan kuitenkin, että alle 18-vuotiaitten osuus oli merkittävä tukea saaneista.

    Toinne havainto oli, että tukea saanutta perhettä/taloutta kohti tuo tuki ei ollut suuren suuri, joten tuo toimeentulotuen kannustavuusongelma näyttää olevan Helsingin ongelma

    Jossain Ivalossa varmaan oletetaan, että avun tarvitsija käy salakalassa tai -metsällä ja nappaa naapurin poron tai valtion kalan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  2. Tiedemies kirjoitti 5.3.2013 kello 14:58

    Olen sanonut aiemminkin: Toimeentulotuki pitäisi yksiselitteisesti ja yksikantaisesti lakkauttaa ja poistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  3. Sepi kirjoitti 5.3.2013 kello 15:38

    Toimeentulotuen lakkauttaminen aiheuttaisi Suomeen ihan oikeaa absoluuttista köyhyyttä, jota on ihan perusteltua välttää.

    Meillä on helposti varaa estää absoluuttinen köyhyys, mutta toisaalta pitäisi myös pystyä myöntämään että suhteellisesta köyhyydestä ei päästä ikinä eroon millään rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  4. GranpaIgor kirjoitti 5.3.2013 kello 15:51

    “Tämä vahvistaa epäilyämme, jonka mukaan toimeentulotuki aiheuttaa Suomessa suhteellisesti suuria kannustinongelmia.”

    Pelkkää epäilyä vai onko teillä myös tietoa asiasta?

    Entäpä jos Ruotsissa työllisyys on vain parempi kuin Suomessa eikä kyse olisikaan ainoastaan Suomen järjestelmän kannustinloukuista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. K. Vastaranta kirjoitti 5.3.2013 kello 16:49

    Tiedemies:
    Olen sanonut aiemminkin: Toimeentulotuki pitäisi yksiselitteisesti ja yksikantaisesti lakkauttaa ja poistaa.

    Ja siis saada aikaan asunnottomuus, kerjäläisyys, tartuntataudit, katulapset, rikollisuus…? Miksi ihmeessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2013 kello 16:59

    Köyhäinapu on alkuperäinen kuntien tehtävä ja jokseenkin välttämätön. Jos juoppo ukko ryöstää perheensä rahat eikä äidillä ole antaa ruokaa lapsilleen neljään viikkoon, kunnan ei pidä tulla apuun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. K. Vastaranta kirjoitti 5.3.2013 kello 16:58

    Yksityiskohtaan puuttuen: se, että rikoksen uhriksi joutuneen korvaukset vähennetään toimeentulotuesta, tuntuu varmasti pahoinpitelyltä sekin. Summa, jonka tarkoitus lienee mahdollistaa toipuminen, poistetaan, (tekisi mieli käyttää sanaa ryöstetään.) On varsin kovasydämistä, jos asiaa ei korjata ja tulkintaa muuteta inhimillisempään suuntaan.
    Ei kai Suomi nyt sentään niin köyhä vielä ole, että uhrien kipurahatkin tarvitaan kuntatalouden paikkaamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. KKK kirjoitti 5.3.2013 kello 17:32

    “Suositus 2:

    Toimeentulotuen korvaamia maksimivuokria alennetaan. Pääkaupunkiseudun kunnat muuttavat toimeentulotukea kohdistuvaa ohjeistustaan niin, että kattovuokria alennetaan ja tämä kompensoidaan maksamalla perusosaa lain määräämää suurempana.”

    Toinen vaihtoehto olisi asettaa asumismenoille esim, 20 prosentin omavastuu. Aikaisemmin toimeentulotuen asumismenoihin sisältyi 7 prosentin omavastuu, mutta sitä pidettiin eriarvoistavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Liian vanha kirjoitti 5.3.2013 kello 17:53

    GranpaIgor:
    “Tämä vahvistaa epäilyämme, jonka mukaan toimeentulotuki aiheuttaa Suomessa suhteellisesti suuria kannustinongelmia.”

    Pelkkää epäilyä vai onko teillä myös tietoa asiasta?

    Entäpä jos Ruotsissa työllisyys on vain parempi kuin Suomessa eikä kyse olisikaan ainoastaan Suomen järjestelmän kannustinloukuista?

    Ruotsissa työ jaetaan osa-aikaisuuden kautta, Suomessa työttömyyden.

    Tehty työ vähenee vääjäämättömästi länsimaissa ja nämä matalapalkkatyöt ovat vain oireiden hoitoa ja sosiaalisen katastrofin viivyttämistä, ei ratkaisu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  10. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 5.3.2013 kello 18:32

    Osmo Soininvaara:
    Jos juoppo ukko ryöstää perheensä rahat eikä äidillä ole antaa ruokaa lapsilleen neljään viikkoon, kunnan ei pidä tulla apuun?

    Sepi:
    Toimeentulotuen lakkauttaminen aiheuttaisi Suomeen ihan oikeaa absoluuttista köyhyyttä

    Voisiko toimeentulotuen ongelmiin auttaa malli, jossa rahan sijasta annetaan suoraan ruokaa, ja paikka ahtaassa asuntolassa? Absoluuttinen köyhyys poistuisi, mutta ei syntyisi turhia kannustinloukkuja eikä vuokrien nousua.

    On ihmisoikeuksien kannalta tärkeää, että jokaiselle annetaan ruokaa mahan täydeltä ja katto pään päälle. Tähän ei tarvita yksiötä helsingin ydinkeskustasta, eikä satoja euroja diskorahaa.

    Kohtuuden vuoksi lyhytkestoiset toimeentulotuet voitaisiin edelleen jakaa rahana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  11. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.3.2013 kello 19:03

    Osmo Soininvaara:
    Köyhäinapu on alkuperäinen kuntien tehtävä ja jokseenkin välttämätön. Jos juoppo ukko ryöstää perheensä rahat eikä äidillä ole antaa ruokaa lapsilleen neljään viikkoon, kunnan ei pidä tulla apuun?

    Ai niin kuin tähän tyyliin:

    http://www.basso.fi/keskustelu/yleinen-keskustelu/kuinka-paljon-sossusta-kehtaa-pyytaa-%28yleista-keskustelua%29/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Mikael M. kirjoitti 5.3.2013 kello 19:28

    “On työmarkkinoiden kannalta nurinkurista, että pientä palkkaa saava joutuu etsimään asuntonsa kauempaa, mutta toimeentulotuen varassa olevan kannalta asuminen lähellä työpaikkoja on taloudellisesti suunnilleen samanarvoista kuin asuminen syrjemmällä.”

    Eikä pelkästään työmarkkinoiden. Tavat joita yhteiskunta ylläpitää mitään tuottamattomien ja vähän muidenkin henkilöiden asumismukavuuden takaamiseksi eivät mahdu juuri kenenkään maalaisjärkeen. Jossainhan työttömien, yh-vanhempien (huom. eivät tuottamattomia) ja jopa niiden pummien täytyy asua, mutta miksi sellaisissa paikoissa, joihin pienipalkkaisilla ei ole varaa?

    Miten tämä asumisen järkeistämisprojekti sopii yhteen sekoittavan asumispolitiikan kanssa, jota vihreät kai pääsääntöisesti kannattavat? Eikö kaupungin omistama kämppä hyvällä alueella luo itsessään melkoisen kannustinloukun, jos saman tasoista asumista on turha omilla rahoillaan yrittääkään saavuttaa ainakaan kymmeneen vuoteen?

    Tämäkään ei taida olla mikään este kaikille. Asuin vuosia kaupungin omistamassa kämpässä, kunnes koko talo meni äskettäin totaaliremonttiin, mikä sai vanhatkin naapurit juttelemaan enemmän keskenään. Eräs herra rapustani ei halunnut ottaa vastaan hänelle tarjottua korvaavaa kämppää koska se oli niin syrjässä, vaan harkitsi sen sijaan oman asunnon ostamista. Mitä henkilö, jolla on varaa OSTAA oma asunto, tekee kaupungin reilusti alle markkinahintaisessa asunnossa nauttimassa piiloasumistukea opiskelijahanujen ja työläismummojen keskellä? Kai hän oli jonkin firman kautta finanssinsa sumplinut sitten sopivasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  13. Markus Heikkilä kirjoitti 5.3.2013 kello 19:42

    Jos kerran jokin tukimuoto on yllättäviä tilanteita varten oltava olemassa, niin miksei toimeentulotukea voi korvata henkilökohtaisella sosiaaliturvatilillä, joka auttaa selviämään vaikeuksista, mutta kannustaa kuitenkin minimoimaan omat elinkustannukset, eikä maksimoimaan yhteiskunnalle koituvia kustannuksia kuten nykyinen toimeentulotuki?

    Yleisen asumistuen ja opintotuen asumislisän(ja varmaan ison läjän muitakin tukimuotoja) voi korvata samalla tilillä, ja siihen päälle vielä niukka perustulo niin pitäisi olla sen verran yksinkertainen sosiaaliturvasysteemi, ettei sen pyörittämiseen kummoistakaan byrokratiaa tarvita, ja toisaalta vähän yksinkertaisempikin kansalainen sen toiminnan ymmärtää, mutta vähän ovelampi ei kikkailemalla saa ylimääräistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  14. tuomo kirjoitti 5.3.2013 kello 20:56

    Poliittisena kompromissina esitykset ovat toki kannatettavia, mutta hyväksyttävien asumismenojen laskeminen vähintään yleisen asumistuen tasolle *ainakin yksinelävien nuorten* osalta olisi kohtuullista.

    On järjenvastaista, että työtön nuori saa bilerahaa €500 ja voi asua Kalliossa yksiössä, kun samaan aikaan opiskelijanuori elää solussa, saaden saman rahan käteen, josta yli puolet lainaa.

    Entä jos alle 25-vuotiaiden osalta perusturva toteutettaisiinkin opintotuen mallisena? Asutaanhan muuallakin Euroopassa hyvin yleisesti kimppakämpissä. Oman kämpän ja rauhan saaminen nyt ainakin on insentiivi siihen, että alkaa tehdä jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  15. Tavallinen Teknikko kirjoitti 5.3.2013 kello 23:19

    Heh – Onko Osmolle ns. “noussut patti päähän” taas kun on ryhtynyt toimeentulotuen määräytymistä” päässään pähkimään.

    Vedä kätesi pois toimeentulotukiasiosta, ja keskity paremman väen asioihin — kehoitan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Liian vanha kirjoitti 6.3.2013 kello 9:39

    Kyllä nuo jatkuvat YT ovat syy työmotivaation laskuun.

    Vaimollani edellinen päättyi viime viikon perjantaina ja nyt maanantaina alkoivat uudet YT.

    Alle vuoden jaksossa hän on ollut YT kohteena jo neljä kertaa !!!

    Ja kun noissa edellisissä kaikki vanhat on jo puhdistettu niin kohta on hänen vuoronsa.Näin siis 40 työvuoden jälkeen, mutta eläkkeeseen on vielä ainakin 9 vuotta .

    Ja tällaisessa ympäristössä pitäisi olla motivoitunut ja iloinen työntekijä !!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  17. K. Vastaranta kirjoitti 6.3.2013 kello 11:15

    KKK:
    “Suositus 2:

    Toimeentulotuen korvaamia maksimivuokria alennetaan. Pääkaupunkiseudun kunnat muuttavat toimeentulotukea kohdistuvaa ohjeistustaan niin, että kattovuokria alennetaan ja tämä kompensoidaan maksamalla perusosaa lain määräämää suurempana.”

    Toinen vaihtoehto olisi asettaa asumismenoille esim, 20 prosentin omavastuu. Aikaisemmin toimeentulotuen asumismenoihin sisältyi 7 prosentin omavastuu, mutta sitä pidettiin eriarvoistavana.

    Asumistuessahan on omavastuu, ja silloin kun vuokra on liian kallis toimeentulotukiraameihin, astuu voimaan toinenkin omavastuu, joka syö sitä reilun neljänsadan euron ruoka-ja välttämättömyyshyödykerahaa.

    Samaan aikaan nille, jotka eivät saa mitään tukia, vaan omista pienistä palkoistaan tai eläkkeistään maksavat ylihintaisia vuokria (joita nostetaan 15-50% vuosivauhtia), voi jäädä terveydenhoitomenot huomioiden vieläkin vähemmmän käyttövaraa. Sitäkin on suomalainen lapsiköyhyys.

    On vaarallista, että linjoja vedetään tai äänestyskopissa riipustellaan ilman tietoa käytännön todellisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Sun Tzu kirjoitti 6.3.2013 kello 11:22

    Osmo Soininvaara:

    Suositus 2:
    Toimeentulotuen korvaamia maksimivuokria alennetaan. Pääkaupunkiseudun kunnat muuttavat toimeentulotukea kohdistuvaa ohjeistustaan niin, että kattovuokria alennetaan ja tämä kompensoidaan maksamalla perusosaa lain määräämää suurempana.

    Helsingin kaupunki on merkittävän suuri vuokraisäntä, kolmannes Helsingin vuokra-asuntokannasta ja pitkälle yli 40’000 vuokrakämppää. Oletettavasti vuokralaisista valtaosa ellei peräti kaikki ole noita toimeentulotuen saajia, ja oletettavasti tuo vuokrakämppien määrä kattaa suurimman osan Helsingin toimeentulotuen saajista.

    Niinpä toimeentulotuen vuokran osuus Helsingissä on käytännössä vain kaupunkilaisten piiloverotusta. Raha pestään toimeentulotuen ja vuokranmaksun kautta takaisin kaupungin tilille.

    Oikea toimenpide on siis poistaa toimeentulotuesta kokonaan vuokran ja asumiskulujen osuus. Helsinki osoittaa kämpän toimeentulotuen saajalle ja maksaa vain perusosan. Samalla voi potkia pois 10’000 kaupungin palkollista jotka ovat käsittelemässä noita turhiksi käyneitä papereita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. K. Vastaranta kirjoitti 6.3.2013 kello 11:28

    Bror-Erik Gudmundsen:
    Voisiko toimeentulotuen ongelmiin auttaa malli, jossa rahan sijasta annetaan suoraan ruokaa, ja paikka ahtaassa asuntolassa? Absoluuttinen köyhyys poistuisi, mutta ei syntyisi turhia kannustinloukkuja eikä vuokrien nousua.

    On ihmisoikeuksien kannalta tärkeää, että jokaiselle annetaan ruokaa mahan täydeltä ja katto pään päälle. Tähän ei tarvita yksiötä helsingin ydinkeskustasta, eikä satoja euroja diskorahaa.

    Kohtuuden vuoksi lyhytkestoiset toimeentulotuet voitaisiin edelleen jakaa rahana.

    Voi hyvä sylvi. Halutaanko Suomeen ihan tosiaan slummeja ja laitostamista, joita kirjoittaja tosiasiallisesti ehdottaa?

    Jos työnhakija ilmoittaa osoitteekseen asuntolan, selkeästi ennakkoasenteiden varassa toimivat työnantajat jättäisivät kutsumatta haastatteluun ilman muuta. Jäähän nykyään vähemmästäkin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

    Jos varattomalta otetaan pois mahdollisuus edes valita ja tehdä ruokansa, hän menettää vähitellen myös taitonsa siihen.

    Entä kun vanhemmat joutuvat irtisanotuiksi tuotannollisista syistä? Asuisivatko lapsetkin laitoksessa sen jälkeen?

    Sosiaaliturvan tavoitteen pitää olla se, että ihmisille syntyy mahdollisuus rakentaa omaa hyvää elämäänsä. Nykyinen kyykyttävä tapa toimia luo esteitä monin tavoin. Yleisesti tiedossa on mahdottomuus ottaa pätkätöitä vastaan.

    Sairauden takia tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden kokevat joutuvat outoihin tilanteisiin hekin. Kun eri tahot viivyttävät etuuksien maksamista, ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Kun etuudet tulevat takautuvasti maksuun ja ihmiset saisivat ensimmäisen tilaisuuden saada oma elämänsä järjestykseen, sosiaalitoimi vie rahat ja sairastuneen perhe joutuukin elämään yhä toimeentulotuen varassa ja anelemaan harkinnanvaraisia tukia jokaisesta lantista selkoa tehden. Ei tässä ole mitään järkeä. Sosiaalitoimen tehtävänä ei pitäisi olla katkoa siipiä, vaan mahdollistaa lentäminen tai edes kuopasta ylös ryömiminen.

    Miksi edullisen asumisen rakentaminen on niin vastenmielinen asia, vaikka se ratkaisisi monta pulmaa? Vuokra-asuminen, asumisoikeusasuminen ja osaomistusasuminen ovat tähän asti olleet kalleimpia asumismuotoja, vaikka niitä tarvitsevat juuri vähiten ansaitsevat ja esim sairauden tai vammautumisen takia etuuksien varassa asuvat. Omistusasumista tuetaan, vuokra-asumista ei…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  20. Markku af Heurlin kirjoitti 6.3.2013 kello 11:58

    ” Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa toimeentulotukea sai 236 000 kotitaloutta ja 418 000 henkeä (Ks. Ekonomiskt bistånd årsstatistik 2011, Sveriges Officiella Statistik, Socialtjänst, Socialstyrelsen 2012). Ruotsin luvut ovat siis absoluuttisesti samaa luokkaa kuin Suomen, vaikka Ruotsin talous ja väestömäärä ovat lähes kaksi kertaa suurempia. Tämä vahvistaa epäilyämme, jonka mukaan toimeentulotuki aiheuttaa Suomessa suhteellisesti suuria kannustinongelmia.”

    Olisi hyvä tietää, kuinka paljon toimeentukiomoot (ml asumistuki toimeentulotuki saaville) teke vuodessa. Tässä kirjotuksissa annetuilla teidoilla ja eräillä varovaisilla korjauksilla päädyin luokkaan 3 mrd e/vuosi alaspäin

    Aina tulee tehdä kysmys, ovatko luvut vertailukelpoisia. Ruotsissahan on kormeampi työllisysyaste mutta suurempi osa-aikatyöntekijöiden osuus. Joten todellinen
    työllisyys on samaa luokkaa kuin Suomesa. Totta tietenkin, että on huomattavsti parempi, että X tekee puolipäivätyötä kuin että hän olisi vain tumput suorassa.

    Kannustusloukku on ehkä väärä sana, mutta ongelman tdoellisuutta se ei poista. “Jos työ olisi herkkua, niin herrathan sitä tekisivät.”

    Hieman suhteutusta: Ystäväni, nykyinen kunnan taloushallinnon hyvin palkattu virkanainen, oli 1967 18-kesäisenä nuorikkona rautatiehallitusken henkilökuntaruokalan enäntänä ja sai mielestään erittäin hyvää palkkaa, 700 markkaa kuussa kuussa. Ammattimiehen palkka. Nkyrahassa se olisi 1090 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Syltty kirjoitti 6.3.2013 kello 12:22

    En ymmärrä tuollaista Yt-rumbaa. Kannattaa kyläl kerralla potkia pois niin paljon jengiä, ettei jatkossa tarvitse enää jaktaa sitä YT-ruljanssia.

    Kerralla kunnon siivous ja oikea työrauha jäljelle jääneille. Neutroni-Jackin mukaan niille pitäisi jakaa vielä palkankorotuksia, koska tuottamattomimmat on juuri heitetty yli laidan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. a_l kirjoitti 6.3.2013 kello 14:05

    Bror-Erik Gudmundsen: Voisiko toimeentulotuen ongelmiin auttaa malli, jossa rahan sijasta annetaan suoraan ruokaa, ja paikka ahtaassa asuntolassa? Absoluuttinen köyhyys poistuisi, mutta ei syntyisi turhia kannustinloukkuja eikä vuokrien nousua.

    Laitetaan köyhät yh-äidit kakaroineen “ahtaaseen asuntolaan” niin pysyy vuokrat kurissa. Ei ne mitään asuntoa tarvitse, ne köyhät?

    Inhimillisyys oikein kukoistaa kommenttiosiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  23. Juhani kirjoitti 6.3.2013 kello 16:10

    Työllisyyteen ja työttömyysturvaan liittyen ehdottaisin tekemään tutkimuksia yhteistyössä yritysten kanssa ja löytämään keinot miten edistää työllistämistä. Näillä Vartiaisen kanssa tehdyillä “nolla”-raporteilla ei tehdä muuta kuin syyllistetään työttömiä. Herätkää todellisuuteen, luulisi tuolla kokemuksella osaavan keskittyä todellisiin ongelmiin eikä tutkimaan seurauksia tilastojen kautta. Mitenhän se työttömyysturvan poisto edistää työllistämistä? Varsinainen kuningasajatus. Olette siis sitä mieltä, että kun työtön vaan haluaa niin voi ilmoittautua töihin? Yrityksellähän tähän ei olisi mitään sanottavaa. Miten on ymmärrettävä se ehdotuksenne maksaa nuorille 20% pienempää palkkaa? Verrattuna mihin? Laki määrittelee minimipalkan, oletteko siis ehdottamassa ettei lakia noudateta? Ei kukaan tarjoa vastavalmistuneelle samaa palkkaa kuin vuosia alalla olleille. Jos eväät ratkaisuihin on noin heikot niin ei kannattaisi lähteä tekemään raportteja kommenteilla jotka saattavat olla todella vahingollisia yhteiskunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2013 kello 17:01

    Junai
    suomessa, toisin kuin monessa muussa määssä ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Sen sijaan laki määrää noudattamaan sellaista työehtosopimusta, jonka enemmistöä työnantajista edustava työnantajajärjestö on allekirjoittanut. (Yleissitovuus)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pekka Taipale kirjoitti 6.3.2013 kello 17:13

    a_l: Inhimillisyys oikein kukoistaa kommenttiosiolla.

    Mikä nyt on inhimillistä? Onko epäinhimillistä väittää, että tyhjästä on paha nyhjäistä?

    Ihan inhimillisesti harmillista on sekin, jos köyhä työtön yh-äiti lapsineen saa aina hyvän asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä, niin että vähän suurituloisempi mutta yhtä lailla varaton yh-äiti tai kahdenkin vanhemman perhe joutuu muuttamaan jonnekin kauas, kun rahat eivät riitä kilpailemaan köyhän yh-äidin ostovoiman kanssa.

    Paras on hyvän pahin vihollinen, ja tässä on nähty erilaisia osaoptimointeja jotka johtavat jonkinmoisiin älyttömyyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. Liian vanha kirjoitti 6.3.2013 kello 17:19

    Syltty:
    En ymmärrä tuollaista Yt-rumbaa. Kannattaa kyläl kerralla potkia pois niin paljon jengiä, ettei jatkossa tarvitse enää jaktaa sitä YT-ruljanssia.

    Kerralla kunnon siivous ja oikea työrauha jäljelle jääneille. Neutroni-Jackin mukaan niille pitäisi jakaa vielä palkankorotuksia, koska tuottamattomimmat on juuri heitetty yli laidan.

    No ei se mitään , juuri tuli ilmoistus, että työpaikka säilyy.

    Mutta samalla alkoi uusi YT ja puolen vuoden pätkästä koko aika on ollut peräkkäisiä YT ja 10 vuoden aikana n 15 .

    Kyllä siinä pikku hiljaa työmotivaatio häipyy , ei tarvita edes kannustinloukkuja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. K. Vastaranta kirjoitti 6.3.2013 kello 19:07

    Pekka Taipale: Mikä nyt on inhimillistä? Onko epäinhimillistä väittää, että tyhjästä on paha nyhjäistä?

    Ihan inhimillisesti harmillista on sekin, jos köyhä työtön yh-äiti lapsineen saa aina hyvän asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä, niin että vähän suurituloisempi mutta yhtä lailla varaton yh-äiti tai kahdenkin vanhemman perhe joutuu muuttamaan jonnekin kauas, kun rahat eivät riitä kilpailemaan köyhän yh-äidin ostovoiman kanssa.

    Paras on hyvän pahin vihollinen, ja tässä on nähty erilaisia osaoptimointeja jotka johtavat jonkinmoisiin älyttömyyksiin.

    Jos tuota ryhtyy korjaamaan ottamalla köyhän tuet pois, lopputulos on, että kaikki köyhät ja pienipalkkaiset asuvat kaukana ja huonojen kulkuyhteyksien päässä.

    Jos taas rakentaa runsaasti edullista asumista ja huolehtii liikenneyhteyksistä, kaikki voivat paremmin ja pystyvät ottamaan vastaan työtä, kun sellainen mahdollisuus tarjoutuu.

    Vaan kun päätöksentekijöille on täysi mahdottomuus aikaansaada edullista asumista. Pitää varjella hyvien kavereiden sijoituksia tai jotain, verovarathan lakkaisivat virtaamasta sijoittajien taskuihin, jos edullinen asuminen mahdollistettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  28. Jouko Ollila kirjoitti 6.3.2013 kello 19:13

    Liian vanha: No ei se mitään , juuri tuli ilmoistus, että työpaikka säilyy.

    Mutta samalla alkoi uusi YT ja puolen vuoden pätkästä koko aika on ollut peräkkäisiä YT ja 10 vuoden aikana n 15 .

    Kyllä siinä pikku hiljaa työmotivaatio häipyy , ei tarvita edes kannustinloukkuja

    Taitaa olla kyse hiipuvasta alasta, jos työvoimaa on vähennetty jo 10 vuoden ajan? Eihän menestyvä, kasvava yritys osaavaa henkilökuntaa huvikseen kilometritehtaalle laita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Juhani kirjoitti 6.3.2013 kello 20:29

    “suomessa, toisin kuin monessa muussa määssä ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Sen sijaan laki määrää noudattamaan sellaista työehtosopimusta, jonka enemmistöä työnantajista edustava työnantajajärjestö on allekirjoittanut. (Yleissitovuus)”

    Hyvä Osmo, olet tuossa oikeassa ja varmaan ymmärsit että siitä oli kommentissani kyse, mutta jätit vastaamatta kaikkein oleellisimpiin kohtiin. Hyvinvoinnin perusta on uusien työpaikkojen luonti, ei vähäosaisten kyykyttäminen ottamalla esim. työttömyystuki pois tai maksamalla palkkaa alle työehtosopimusten. Samaan aikaan kun käsittämättömän suuria tukia on työnnetty EU-pankeille niin kotimaan asiat ovat levällään. Kiitos kokoomus- ja demarivetoisen hallituksen! Onkohan Vartiainen koskaan esittänyt mitään millä yritykset tulevat kannattavimmiksi ja voisivat työllistää enemmän? Leikkauslinja johtaa vain taantumaan ja kyllä se leikkaminenkin jossain vaiheessa loppuu kun ei ole enää mitään mistä ottaa. Poliitikkojenhan pitäisi tehdä hyviä päätöksia hyvinvoinnin lisäämiseksi eikä tuloerojen kasvattamiseksi ja kansan kahtia jakamiseksi. Työttömien syyllistäminen on varsin loukkaavaa. Miten muuten valtio-omisteisissa (ohjauksessa olevat) yhtiöissä käsitetään työurien pidentäminen? Lukuisten yt-hässäköiden jälkeen pihalle on potkittu tuhansia, oletettavasti vielä siitä 50+ joukosta. Siinäpä mietittävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Tavallinen Teknikko kirjoitti 6.3.2013 kello 23:08

    Kun nyt työttömiä osoitetaan uusien työttömyysturvalakien mukaisesti tekemään “työtä”, mutta sellaista työtä, mistä työtön eikä työn teettäjä hyödy yhtään mitään. Että miksi näin?

    Miksi tällaista “viranomaistyötä” teetetään, vaikka tiedossa on, että em. työn teosta ei hyödy kuin työmääräyksen kirjoittaja – eli työkkärikö?

    By the way : tässä hyvää ja raikasta musaa – kun ryhdytään tekemään asioita ilman viranomaisten nenänsä työntämistä kansalaisten asioihin :

    http://www.youtube.com/watch?v=HoRkntoHkIE

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Liian vanha kirjoitti 6.3.2013 kello 23:37

    Jouko Ollila: Taitaa olla kyse hiipuvasta alasta, jos työvoimaa on vähennetty jo 10 vuoden ajan? Eihän menestyvä, kasvava yritys osaavaa henkilökuntaa huvikseen kilometritehtaalle laita.

    Tietoliikenne ei ole erityisen hiipuva ala,liikenne kasvaa eli myynti vetää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Kari N kirjoitti 6.3.2013 kello 23:50

    Osmo Soininvaara:
    Junai suomessa, toisin kuin monessa muussa määssä ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Sen sijaan laki määrää noudattamaan sellaista työehtosopimusta, jonka enemmistöä työnantajista edustava työnantajajärjestö on allekirjoittanut. (Yleissitovuus)

    Siis näin: Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisen alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. spottu kirjoitti 7.3.2013 kello 10:12

    Liian vanha: Tietoliikenne ei ole erityisen hiipuva ala,liikenne kasvaa eli myynti vetää

    On se työvoiman kannalta. Tekniikan kypsymisellä on tuollaisia vaikutuksia. Volyymit ja tehokkuus kasvavat samalla kuin väki vähenee. Jos tietoliikennettä myytäisiin kuten muitakin utiliteetteja (vettä, kaasua, sähköä) tarvittaisiin asiakaspuolella murto-osa nykyisestä väestä, ja luultavasti tekniikkapuolella myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Liian vanha kirjoitti 7.3.2013 kello 13:06

    spottu: On se työvoiman kannalta. Tekniikan kypsymisellä on tuollaisia vaikutuksia. Volyymit ja tehokkuus kasvavat samalla kuin väki vähenee. Jos tietoliikennettä myytäisiin kuten muitakin utiliteetteja (vettä, kaasua, sähköä) tarvittaisiin asiakaspuolella murto-osa nykyisestä väestä, ja luultavasti tekniikkapuolella myös.

    Luonnollinen poistumakin riittää,esim Telessä oli 1970-luvun lopulla n 20000 työntekijää ja vuonna 1994 n 6300. Vähenemä saatiin aikaiseksi luonnollisella poistumalla.

    Tietoliikenne on pääomavaltainen ala ja muutokset ovat suhteellisen hitaita, kuten kaikissa muissakin infrarakenteissa.Ylivelkaantumisne välttämiseksi omasta kassasta tulevan rahoituksen osuuden on oltava suuri.

    Palkkakuluilla ei ole kovin suurta merkitystä , noilla YT:llä ei saada merkittäviä säästöjä.

    Ja jatkuva YT rumba syö motivaation, joten tuottavuus laskee.

    Lisäksi pienetkin virheet tuottavat kymmenien-satojen miljoonien tappioita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Jouko Ollila kirjoitti 7.3.2013 kello 16:06

    Liian vanha: Luonnollinen poistumakin riittää,esim Telessä oli 1970-luvun lopulla n 20000 työntekijää ja vuonna 1994 n 6300. Vähenemä saatiin aikaiseksi luonnollisella poistumalla.

    Tietoliikenne on pääomavaltainen ala ja muutokset ovat suhteellisen hitaita, kuten kaikissa muissakin infrarakenteissa.Ylivelkaantumisne välttämiseksi omasta kassasta tulevan rahoituksen osuuden on oltava suuri.

    Palkkakuluilla ei ole kovin suurta merkitystä , noilla YT:llä ei saada merkittäviä säästöjä.

    Ja jatkuva YT rumba syö motivaation, joten tuottavuus laskee.

    Lisäksi pienetkin virheet tuottavat kymmenien-satojen miljoonien tappioita

    Pöhöttynyt Tele monopolilaitoksena on huono esimerkki.

    Koko YT-laki on huono. Kun yrityksen on pakko vähentää työvoimaansa, suurta määrää työntekijöitä pidetään löysässä hirressä, kun turhimmat sukan kuluttajat voitaisiin pistää suoraan pihalle.

    YT-laista johtuen en tule koskaan palkkaamaan kahdettakymmenettä työntekijää yritykseeni, sillä silloin joutuisimme kyseisen lain piiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. Raimo K kirjoitti 7.3.2013 kello 18:19

    Kari N: Siis näin: Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisen alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.

    Kyllä, mutta eri aloilla on eri minimipalkka, ei yhtä valtakunnallista minimipalkkaa (selvennykseksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Liian vanha kirjoitti 7.3.2013 kello 20:58

    Jouko Ollila: Pöhöttynyt Tele monopolilaitoksena on huono esimerkki.

    Koko YT-laki on huono. Kun yrityksen on pakko vähentää työvoimaansa, suurta määrää työntekijöitä pidetään löysässä hirressä, kun turhimmat sukan kuluttajat voitaisiin pistää suoraan pihalle.

    YT-laista johtuen en tule koskaan palkkaamaan kahdettakymmenettä työntekijää yritykseeni, sillä silloin joutuisimme kyseisen lain piiriin.

    Tel monopolilaitoksena vähensi väkeä 20000:sta 6300:een.
    Enpä ole nähnyt muita monopolilaitoksia tai yksityisiä, jotka olisivat kyenneet samaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Liian vanha kirjoitti 7.3.2013 kello 21:26

    Jouko Ollila: Pöhöttynyt Tele monopolilaitoksena on huono esimerkki.

    Koko YT-laki on huono. Kun yrityksen on pakko vähentää työvoimaansa, suurta määrää työntekijöitä pidetään löysässä hirressä, kun turhimmat sukan kuluttajat voitaisiin pistää suoraan pihalle.

    YT-laista johtuen en tule koskaan palkkaamaan kahdettakymmenettä työntekijää yritykseeni, sillä silloin joutuisimme kyseisen lain piiriin.

    No Telstä tehtiin 1994 yhtiö ja vähän myöhemmin pörssiyhtiö ja vaihdettiin dynaaminen johto.

    Ensimmäinen tehtävä uudella johdolla oli palkata lisää väkeä ja kohta väkeä oli 12000 eli pörssiyhtiöstä modernin johdon päätöksillä oli tullut oikeasti pöhöttynyt laitos.

    Ja noilla 6000 uudella saatiin vain 500 miljoonaa lisää liikevaihtoa eli Tele olisi ajautunut konkurssiin ilman Saksan ilmanostoakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Jukka Kinnunen kirjoitti 8.3.2013 kello 4:40

    Itsekkin pitkäaikaistyöttömyydestä kärsineenä, ja viime aikoina pätkätyöläisyydestä nauttineena haluaisin kommentoida että kokemusta omaavana olisi parempi että työttömyysturva ja toimeentulotukien saamisen ehdoksi pitää määrätä vastikkeellisuus, eli jotain yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä on tehtävä.
    Työttömät Yh-isät ja Yh-äidit tekevät sitä parhaimmillaan hoitamalla omia lapsiaan kotona, eikä toimittamalla lapsensa päivähoitoon kuten nykyisin on tapana.
    Mallia voisi ottaa Tanskasta monessa suhteessa tämän asian hoitamisessa.
    Muuten asiahan on selvä kuin pläkki, maailmassa on aivan liikaa ihmisiä että kaikille olisi töitä, niin tiedän tiedän, – olen yksi ylimääräisistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. lauri palonen kirjoitti 8.3.2013 kello 7:32

    Miksi et ota toimeentulolaskelmissa huomioon
    pimeätä tuloa, toimeentulotuki plus pimeä palkka
    on jo parempi kuin verokorttityö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. kommentaattori kirjoitti 8.3.2013 kello 8:51

    >> a_l: Inhimillisyys oikein kukoistaa kommenttiosiolla.

    > Mikä nyt on inhimillistä? Onko epäinhimillistä väittää, että tyhjästä on paha nyhjäistä?

    Suomen valtion budjetti (2013): 53 900 000 000

    http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/2013/fi.jsp

    Suomen toimeentulotukimenot (keskimäärin vuosittain noin 20 viime vuoden ajalta): 600 000 000

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuen_menot

    On se kumma, kun köyhien noin yhdestä prosentista taistellaan kuin talvisodassa. Edes sitä yhtä prosenttia ei voisi köyhille antaa, kun kermaperseet miettii 5 sentin veronkorotuksen veristä epäoikeudenmukaisuutta. Ei, kyllä sen köyhän vaan pitää olla niin köyhänä niin köyhänä. A vot mitkä säästöt tästäkin saadaan! Mutta niinhän se on, että Parkinsonin lakeja noudattavat eivät sitä edes itsekään huomaa…

    Kliseet senkun lentelee, “Paras on hyvän vihollinen”. Miten syvällistä. Johan tästäkin näkee, ettei sitä yhtä prosenttia budjetti kestä! Ettekö te tollot jo käsitä!?!

    Köyhät kyykkyyn!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.3.2013 kello 9:05

    Toimeentulotuen ongelma ei ole siihen menevä raha, sillä rahaa ei yleensä mene henkeä kohden paljon. Toimeentulotuki tulee muiden tukien päälle aika pienenä lisänä. Ongelma on, että se pilaa koko sosiaaliturvan pelisäännöt pakottaen saajansa passiivisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 8.3.2013 kello 11:47

    Jukka Kinnunen:
    Itsekkin pitkäaikaistyöttömyydestä kärsineenä, ja viime aikoina pätkätyöläisyydestä nauttineena haluaisin kommentoida että kokemusta omaavana olisi parempi että työttömyysturva ja toimeentulotukien saamisen ehdoksi pitää määrätä vastikkeellisuus, eli jotain yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä on tehtävä.
    Työttömät Yh-isät ja Yh-äidit tekevät sitä parhaimmillaan hoitamalla omia lapsiaan kotona, eikä toimittamalla lapsensa päivähoitoon kuten nykyisin on tapana.
    Mallia voisi ottaa Tanskasta monessa suhteessa tämän asian hoitamisessa.
    Muuten asiahan on selvä kuin pläkki, maailmassa on aivan liikaa ihmisiä että kaikille olisi töitä, niin tiedän tiedän, – olen yksi ylimääräisistä.

    Tuon ilmaistyön ongelma on,että se syö matalapalkkaista työtä eli lisää työttömyyttä.

    Työmarkkinatukion vastikeellinen eli sitä vastaan on tehtävä työtä.

    Nyt näitä työttömiä pakkotyöläisiä on jo yli 100000.

    Ja opiskelijoilla on vähintään puolen vuoden pakollinen harjoittelu ja yhä useammin se tehdään ilmaistyönä

    Kun nämä ilmaistyöläiset tekevät jo arviolta 150000 htv niin niillä syödään jo puolet matalapalkkatöistä.

    Luvusta voidaan olla montaa mieltä, koska kukaan ei ole selvittänyt laajuutta/vaikutusta.

    Jos tuo velvoite laajennetaan kaikkiin työttömiin ja päälle tulevat opiskelijat niin silloin päädytään jo 600000 htv eli 20-25 % työtä tehtäisiin palkatta !!

    Serkkuni joutui työttömäksi +50-vuotiaana ja hän päätti juuri tällaisen työvoimakoulutukseen kuuluneen puolen vuodne työpätkän.Työpaikka ei herunut vaikka aluksi niin lupailtiin , kiitoksia toki satoi. Ja tilalle tuli uusi työtön ja pari edellistäkin oli ollut työttömiä pakkotyöläisiä.

    Tällaisessa ympäristössä työmotivaatio häipyy, kun huomaa joutuneensa jatkuvasti kusetetuksi yhteiskunnan taholta

    Soininvaara ja Vartiainen katsovat maailmaa vain pienestä tynnyrintapinreiästä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. kommentaattori kirjoitti 8.3.2013 kello 12:26

    > Toimeentulotuen ongelma ei ole siihen menevä raha, sillä rahaa ei yleensä mene henkeä kohden paljon. Toimeentulotuki tulee muiden tukien päälle aika pienenä lisänä. Ongelma on, että se pilaa koko sosiaaliturvan pelisäännöt pakottaen saajansa passiivisuuteen.

    Kritiikkini ei kohdistunut tähän juuri tällä kertaa. Se oli tuo “tyhjästä on paha nyhjäistä”. Jollei Suomen valtiolla olisi prosenttia rahoistaan kaikkein köyhimmille antaa, niin kyllä me eläisimme aika toisessa, hyvinkin epämiellyttävässä, yhteiskunnassa. Ja onhan meitä sinne hinaamassa täälläkin iso joukko kiilusilmäisiä päähänpotkijoita.

    Mutta tämänhän tiesitkin. Varmasti poliitikkona joutuu aina ottamaan huomioon sen toisen puolen näkemykset, niin epämiellyttäviä kuin ne ovatkin… Ei käy katteeks…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Tiedemies kirjoitti 8.3.2013 kello 12:31

    En nyt ihan prima facie hyväksy väitettä, jonka mukaan toimeentulotuen lakkauttaminen ajaisi ihmiset pakkaseen ja kylmään.

    1. Alimman vuokratason määrittelee käytännössä toimeentulotuen asumiseen menevä osa. Siis, toimeentulotuen tämä osa menee suoraan asuntosijoittajille ja vuokratalosäätiöille ja mitä näitä on. Ilman toimeentulotukea vuokrat olisivat alhaisemmat. Plus että ilman toimeentulotukea, sen varassa elävät ihmiset hakeutuisivat jonnekin missä on halvempi asua, edelleen, laskisi kysyntää.

    2. Toimeentulotuki muodostaa massiivisen tuloloukun. Sukulaisten lahjoittamat joululahjarahat, kavereilta takaisinmaksuna saadut vipit jne, kaikki vähennetään 100%, joskus yli, toimeentulotuesta. Jos polkupyörä varastetaan ja se sattuu olemaan vakuutettu, vakuutuksesta saatava korvaus vähennetään toimeentulotuesta. Tällainen tukimuoto on kuin suunniteltu siihen, että sitä saava ihminen syrjäytyy ja lamautuu täysin, eristäytyy kaikesta sellaisesta toiminnasta, jossa raha saattaa vaihtaa omistajaa, hankkiutuu eroon kaikesta sellaisesta omaisuudesta joka voi jollakin tapaa olla rahanarvoista jne.

    Lyhyesti sanoen: Toimeentulotuen mekanismi on sellainen, että se ei ainoastaan kannusta, vaan käytännössä pakottaa ihmisen olemaan investoimatta yhtään millään tavalla omaan tai perheensä taloudelliseen hyvinvointiin. Se on eräänlainen rahallinen korvaus jonka ehtona on, että pistät koko taloutesi aivan sököksi, heität vähäisetkin säästösi ikkunasta ulos, etkä vaan, missään tilanteessa, mitenkään, koskaan, ajattele pidemmälle kuin seuraavaan sossusta saatavaan maksuerään.

    Miksi meillä on olemassa tukimuoto, joka on muotoa “maksamme sinulle rahaa, mutta sen ehtona on, että tuhoat elämästäsi kaiken sen, mikä auttaa sinua varautumaan tulevaisuuteen”? Sen ainoa tehtävä näyttäisi lisäksi olevan sosiaalityöntekijöiden työllistäminen.

    Myönnetään: Tähän tarkoitukseen se on hyvin tehokas. Toimeentulotukeen ei mene kauhean paljoa rahaa, ja sillä rahalla saadaan kyllä aikaan vahinkoa, joka on helposti moninkertainen. Eli jos ja kun tarkoitus on aiheuttaa vahinkoa, niin totta, toimeentulotuki on tässä hyvin tehokas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  46. JTS kirjoitti 8.3.2013 kello 15:46

    Toimeentulotuen perinteinen ja luultavasti oikea käyttökohde on elämässä tapahtunut yllättävä tapahtuma, joka on rikkonut tulojen ansaitsemisen väliaikaisesti.

    Esimerkiksi aivohalvaus ja sen hoito poistaa toimeentulon ja aiheutata lisäkuluja. Asunto palaa ja omaisuus on mennyt…

    Ennen muuta se idea , että toimeentulotuki mahdollistaa siirtymisen johonkin muuhun tuloon on hukattu.

    Ymmärtääkseni melkein meillä kaikilla on mahdollisuus päätyä toimeentulotuen saajiksi epäonnen kohdatessa. Siksi sitä pitää myös arvostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Pekka Taipale kirjoitti 8.3.2013 kello 17:30

    kommentaattori: Jollei Suomen valtiolla olisi prosenttia rahoistaan kaikkein köyhimmille antaa

    Suomi antaa kaikkein köyhimmille paljon enemmänkin kuin prosentin. Hyvä niin. Mutta on tarpeen lisätä pari havaintoa:
    – toimeentulotuki mekanismina on monessa suhteessa hyvin huono auttamismekanismi, kuten OS ja Tiedemies ovat edellä selittäneet
    – jos olisi helppoa tehdä kaikille halukkaille hyviä asuntoja halvalla hyvien liikenneyhteyksien varrelle, niin se olisi kyllä tehty. Mutta kun se ei ole niin helppoa.
    – lopputuloksena meillä on järjestelmä, jossa erityisesti pienituloisimpien “todellinen” veroprosentti on hyvin korkea. Tämä on surkeaa, koska myös hyvätuloisten veroprosentit on saatu jo niin ylös, että niitäkään ei voi kiristää ilman että verotuloja aletaan menettää. Valtio velkaantuu koko ajan varsin huimaa vauhtia. Mystinen rahapuu ei kata tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 9.3.2013 kello 9:13

    JTS:
    Esimerkiksi aivohalvaus ja sen hoito poistaa toimeentulon ja aiheutata lisäkuluja.

    Valitettavasti tämä “aivohalvaus” tuntuu riehuvan epidemian lailla. Eikä yksikään potilas saa minkäänlaista hoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. evo-eki kirjoitti 6.10.2013 kello 21:06

    Jos Suomessa(esim talviaikaan)…ei köyhien asumista tuettaisi ja järjestettäisi asumista, niin porukkaa kuolisi tuonne kadulle kuin torakoita saunassa. Onkohan se tullut kenellekään mieleen. Niin menisi mummot ja vaaritkin. Vaikkapa ne äidit, ketkä hoitivat lapsia ja kotiaan, eivätkä sattuneet saamaan eläkettä.
    Miten joku voi ajatella, että köyhät saisivat kuolla nälkään tai pakkaseen – ilman että on mitään sosiaalisia tukia tätä varten.

    Lisäksi ehkä syytä muistaa tämä suhde avoimien työpaikkojen ja työhakijoiden kanssa.
    Jos avoimia työpaikkoja on 20.000-50.000 —ja työttömiä siellä 3-500tuhatta….niin ehkä pieni hetki älyn käyttöä siinä, että missä se vika piilee näissä työttömyyspölinöissä…ja sitä kautta, missä se vika piilee. Köyhässä vai systeemissä.?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Mathias V kirjoitti 10.10.2013 kello 19:20

    Kannustinloukuista pääseminen edellyttää muutakin. Lisäksi pitää muistaa, että todellinen ongelma työmarkkinoilla on 300 tuhannen työpaikan vaje.

    1. Suomeen on säädettävä minimipalkka, joka on 50% tilastollisesta keskipalkasta.

    2. Minimi/perusturvan tasoksi on säädettävä 50% minimipalkasta niin, että se pitää sisällään sekä elämisen että asumisen turvan.

    Siihen loppuisi vuokranantajien vuokrilla keinottelu, koska myös minimiturvan varassa elävät tulisivat asuntomarkkinoille kilpailuttajina, ei määritellyn vuokrakaton maksavina asiakkaina. Minimiturvan varassa elävät voisivat hakea joustavasti myös ratkaisuja, jossa pienentäisivät asumiskulujaan, jotta elämiseen jäisi muuten paremmin rahaa (esim. solu- ja kimppakämpät).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Mathias v kirjoitti 11.10.2013 kello 11:05

    Suomesssa on puoli miljoonaa työtöntä, joista tosin 100 tuhatta on oikeasti työkyvyttömiä. Suuri osa on tempputyöllistettynä ja kursseilla, jotta tilastoissa olisi “vain” 200 tuhatta työtöntä.

    Sillä, miten aktiivisia “Tatut” ovat työnhaussa ei ole merkitystä. Jos yksi “tatu” aktivoituu, opiskelee ja hakee hulluna töitä ja onnistuu sellaista saamaankin, hän vie toisen “tatun” paikan. Se kun ei lisää yhtään työpaikkojen määrää, miten aktiivisesti työttömien valtava massa hakee töitä, todellinen ongelma kun on 300 tuhannen työpaikan vajaus.

    Osa alunpitäen aktiivisistakin “tatuista” lannistuu, kun satojen ja taas satojen työpaikkahakemusten jälkeen ei työtä löydy, ehkä joskus joku vuokratyöfirman keikka, joista joka toisessa työnantaja jättää palkkoja maksamatta.

    On siis loppujen lopuksi vain parempi niiden eniten työkykyisten “tatujen” kannalta, että osa valtavan työttömien armeijan ihmisistä olisikin vähemmän aktiivisia työnhaussa, niin parhaiten työkykyisille työttömille jäisi paremmat mahdollisuudet saada joskus jotain työtä, vaikka määräaikaistakin.

    Samasta syystä on turha mouruta siitä, että jotkut uupuvat ja hakevat sairauslomaa, kenties eläkettä. Minimi työkyvyttömyyseläkkeen saava ei lisää lainkaan yhteiskunnan kustannuksia, koska saman hän maksaa yhteiskunnalle silloinkin, kun on työttömien kirjoissa. Työttömyyskortistosta voisi laittaakin 100 tuhatta hoitavien lääkärien työkyvyttömiksi toteamaa tai yli viisi vuotta työttömänä ollutta minimi työkyvyttömyyseläkkeelle, yhteiskunnan kuluja se ei lisäisi lainkaan, päinvastoin syntyisi säästöjä työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen kuluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. Epäreilua säästäjälle kirjoitti 24.3.2014 kello 16:41

    niin mun tapauksessa olin säästänyt 5000e töitä tekemällä no sit jäin työtömäksi ja sossu katsoi ton 5000 tuloksi, Ei oikeutta sosiaaliturvaa. No sitten työkkäri pakotti tavalaan mut meneen työkokeiluun 6h päivä 5 kertaa viikossa tulot nousi 180 eurolla eli 680 euroon mutta edeleenkään en saanut sossusuta penniäkään jos olisin kieltäytynyt tosta hommasta en olisi saanut enään työkäreitä karenssi enkä sossuta penniäkään. Eli tein 680 eurolla kuukauden töitä harjoitelua eikä sossu maksanut mun vuokraani eikä sähkölaskua eikä terveydenhuolto maksuja ennen kun toi 5000 oli syöty. Kuinka moni normi työnantaja kysyy onko sulla omaisutta niin sen mukaan sit maksetaan palkaa. ESIM jaa sulla on 10 000 euroo säästössä sen mukaan palkka maksetaan 200 euroo kuussa käykö. hyvä diili Säästöt meni töitä tehdessä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Peter kirjoitti 27.10.2016 kello 11:53

    PToimeentulotuesta voi tulevaisuudessa tulla hyvä vaihtoehto varhaiseläkkeelle. Ero keskimääräiseen eläkkeeseen on kuitenkin kohtuu pieni ja tulevaisuudessa ei hirveästi haittaa, vaikka esimerkiksi työuran muutamalta viimeiseltä vuodelta ei kertyisi lainkaan eläkettä, kun eläkettä kertyy vain se 1,5% vuodessa ja eläkkeen lisävero tekee eläkkeelle korkean marginaaliveroprosentin.Toisaalta inflaatio on niin hidasta eurossa, että käteinen menettää arvoaan hitaasti.
    Voisi myydä kaikki sijoitusasunnot lapsille 75% käyvästä hinnasta ja ottaa sen jälkeen avioeron. Saisi sitten yhteiskunnan maksaman kesämökin Helsingistä ja vaimo voisi olla kirjoilla maakunnassa. Voisi hyvin luopua autosta ja sen veroista, kun saisi asua ilmaiseksi hyvän infraan ympärillä.
    Voisi käyttää vapaa-aikaansa vaikkapa lukemiseen ja kahvin juontiin omassa asunnossa kuluttamisen sijaan. Lopulta kun varsinainen eläke alkaisi, niin voisi luopua yhteiskunnan maksamasta kesämökistä ja palata vaimon kanssa yhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus