Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013

3.3.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Lautakunta käsittelee lähinnä pöydälle pantuja fillari-asioita. Helsinginkadulla parannetaan myös ratikan kulkua.

Pyöräilyn edistämisohjelma

Viraston tilaaman tutkimuksen mukaan pyöräilyn edistäminen on erittäin kannattavaa, paljon kannattavampaa kuin mitkään muut liikenneinvestoinnit. Nyt tähän esitetään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Autoiluun pannaan vuosittain noin sata miljoonaa ja pyöräilyyn on tähän asti pantu noin viisi miljoonaa.

Osa pyöräilyn hyödyistä tulee muille kuin pyöräilijöille, kun pyöräilijät ovat poissa autoineen aamuruuhkasta.

Samanaikaisesti käsitellään toisaalla kaupungin neljän vuoden strategiaa. Riittääkö rahaa pyöräilyyn ja kuinka paljon kannattaisi ratkaista noissa neuvotteluissa eikä lautakunnan pitäisi ryhtyä karsimaan ennalta. Sitten jos valtuusto antaa strategiassa vähemmän rahaa, on lautakunnan syytä ottaa vastuu priorisoinnista.

Pyöräily laatukäytävät (baanat)

Tämä baanaverkko on suurin kustannuksia aiheuttava kohta, mutta sen vaikutus pyöräilyyn on myös suuri.

Mannerheimintien ja Runeberginkadun pyörätiet

Närää herättävät joidenkin pysäköintipaikkojen poistuminen Runeberginkadulta. Siihen viereen on tulossa 700 paikan halli, joten autolle löytää kyllä paikan, mutta se lienee maksullinen. Tyyli pyöräilyssä muuttuu, kun pyörätiestä tehdään yksisuuntaisia ja ne erotetaan eri tasoon jalkakäytävän kanssa.

Helsinginkadun pyörätie ja ratikkajärjestelyt

Tässäkin joidenkin mieltä kaivavat pysäköintipaikat. Alueella on asukaspysäköintipaikkoja 300 enemmän kuin on pysäköintitunnuksia.

(Heh! Miksi Helsinginkatu /Helsingegatan on yhä Helsingin katu, vaikka Helsingin maalaiskunta on nykyisin nimeltään Vantaa?)

Lausunto Roihuvuoren ala-asteen koulun korjauksen vaihtoehdoista

Koulu on suojeltu hyvin arvokkaana, mutta kouluksi se ei nyt oikein kelpaa, koska lapsista tulee siellä sairaita. Koulupuoli haluaisi uuden rakennuksen ja rakennusten suojelijat haluavat koulun pysyvän sellaisena, joksi se rakennettiin. Lopputulos voi pahimmillaan olla, että uusi koulu tehdään muualle, ja vanhaan ei saa koskea eikä se koskemattomana sovi mihinkään toimintaan ja se jätetään kylmilleen tuhoutumaan.

Jos pihasiivet poistuvat koulukäytöstä ja puretaan, alueelle mahtuu 5000 kerrosneliötä asumista. Jos koulu säilyy muussa kuin koulukäytössä, asutusta mahtuu 10 000 kerrosneliötä ja jos koulu jyrätään maan tasalle, asuntoalaa voidaan kaavoitetaan 20 000 kerrosneliötä

Meilahden huvila-alueen pysäköintipaikat

Harvinainen vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa virasto ilmoittaa panevansa sen omalla päätöksellään toimeen. Valtuustoaloitteessa valitetaan, että urheilupuiston ja Seurasaaren tarpeisiin varattu ilmainen pysäköintipaikka on luisunut espoolaisten liityntäpysäköintipaikaksi eikä alkuperäinen tarkoitus toimi. Siihen pyydettiin neljän tunnin maksimipysäköintiaikaa ja sellainen saadaan.

Kommentit

81 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013”

  1. lassi hietanen kirjoitti 3.3.2013 kello 16:05

    Hyvä idea laittaa Tanskan malliin pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuelevat eri tasoon niin jakeluliikenne siirtyy pysäköimään kokonaan jalkakäytävälle. Mahdotonta esim. lastenvaunujen kanssa. Pitää saada ehdoton kielto, pysähtymiskielto jalkakäytäville. Jakeluautot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahentunut se tapa että jakeluliikenne seisoo jalkakäytävällä vaikka laillisia pysäköintipaikkoja on vapaana vieressä. Mutta kun seisottaa luvallisella paikalla pitäisi maksaa pysäköintimaksu. Nelivalovilkut ja tyhjäkäynti näyttää antavan luvaan ilmaiseen pysäköintiin.
    Tämä lisäksi jalkakäytävillä ja jopa hätäteillä seisottaminen jopa yön yli lisääntyy. Syynä on se että firman autolle ei saa halpaa asukaspysäköintilupaa vaikka kuski asuu alueella. Tätä ei saa jollei kuski ole haltija autossa. Tätä ei haluta taas siksi että jos merkitsee kuskin haltijaksi joutuu maksamaan autoedusta veroa. Ja vaikka firma olisi valmis maksamaan kalliin yritysaluepysäköintiluvan ei kuski sitä halua. On riski että verottaja huomaa ja laittaa autoedun verolle. Jotain tarttis tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  2. Juhani Salovaara kirjoitti 3.3.2013 kello 16:30

    Yleisluontoisena huomiona aamun Hesarista, että taas sotketaan autonukkumalähiön rakentaminen metsään ja kaupunkirakenteen tiivistäminen, nyt metsäproffan taholta. Jos KSV onkin perustellut tiivistämisellä Myllypuron metsänhävitystä tai Viikinmäen jokimaiseman tuhoamista, niin jatkossa jos haluaa tiivistämisellä myydä ihmisille luontoa säästävää rakentamista, niin mielikuvat ja esimerkit ovat tämänkin termin suhteen muutettava.

    Kun Helsingin kokoinen julkinen pulju saanee rahaa nyt halvalla, niin on kummallista, että nämä homekoulut eivät ole kaikki remontissa. Taisi jossain olla, että 5 tuhatta oppilasta opiskelee parakeissa nyt tälläkin hetkellä Suomessa, ellei tuostakin puutu sitten yksi nolla. Kallista hommaa verrattuna siihen, että laittaisi asiat kerralla oikeasti kuntoon. Opettajat lähtevät muihin hommiin ja oppilaat saavat jonkun elinikäisen taudin. Korjaaminen tai uuden rakentaminen siis kannattavia investointeja. Jostain syystä nämä homekoulut sitten järjestään 60-70-lukujen laatikoita, joita arkkitehtikunta suojelee. Hyvin ne siellä Otaniemessa nuorison aivopesee, kun yhä vain syntyy samaa suttua, ja aina löytyy joku puolustelemaan toimimatonta rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  3. Janne kirjoitti 3.3.2013 kello 16:35

    Lassi Hietanen yllä puhuu asiaa.

    Jotenkin tuo jalkakäytäville ja pyöräteille pysäköiminen on aivan räjähtänyt käsiin. Valvontaa pitäisi lisätä ja lisäksi pitäisi saada erillinen sakko törkelle väärin pysäköimiselle. On eri asia pysäköidä lailliselle paikalle ja olla maksamatta siitä, kun parkkeerata jalkakäytävälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  4. Antsa kirjoitti 3.3.2013 kello 16:39

    Viraston tilaama tutkimus? Jostain syystä en luota mihinkään enkä minkään viraston teettämiin tutkimuksiin. Ne ovat mitä luultavimmin Himastutkimuksia, joissa perimmäinen tarkoitus on elättää tutkimuksen tekijät.

    Kun ihmiset siirtyvät pyöräilyyn, väitän, että siirtymä on julkisesta liikennevälineestä pyörään. Ei yksityisautosta tai taksista pyörään. Siksi tutkimukset pyöräilyn kannattavuudesta ontuvat.

    Terveysvaikutukset voivat olla myös negatiivisia. Itse sairastuin hengitystieoireyhtymään, ja luulen, että suurin syy on kivipöly, jota joudun hengittämään pyöräillessä 20 km päivässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Kusti P. kirjoitti 3.3.2013 kello 19:37

    Pyöräily on sinänsä ihan kannatettavaa, mutta pyöräteiden rakentaminen on mennyt Helsingissä mahdottomuuksiin. Keskustan kapeille ja ruuhkaisille ajoväylille aiotaan väkisin rakentaa pyörätiet, vaikka ne eivät sinne kunnolla mahdu.

    Kaupunki rakentelee pyöräteitä molemmin puolin kapeita katuja, niiden tieltä raivataan surutta satoja vanhoja, mutta hyväkuntoisia katupuita, raitiovaunupysäkkejä poistetaan tai siirrellään paikasta toiseen, ja parkkipaikkoja hävitetään. Kaikki tämä kustannuksia kaihtamatta ja ilman minkäänlaista suhteellisuuden tajua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Hannes kirjoitti 3.3.2013 kello 19:52

    lassi hietanen:
    Hyvä idea laittaa Tanskan malliin pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuelevat eri tasoon niin jakeluliikenne siirtyy pysäköimään kokonaan jalkakäytävälle. Mahdotonta esim. lastenvaunujen kanssa. Pitää saada ehdoton kielto, pysähtymiskielto jalkakäytäville. Jakeluautot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahentunutse tapa että jakeluliikenne seisoo jalkakäytävällä vaikka laillisia pysäköintipaikkoja on vapaana vieressä. Mutta kun seisottaa luvallisella paikalla pitäisi maksaa pysäköintimaksu. Nelivalovilkut ja tyhjäkäynti näyttää antavan luvaan ilmaiseen pysäköintiin.

    Eikö asiaa voisi ratkaista laittamalla tämän näköisiä kylttejä kadun varrelle kauppojen ja muiden kohteiden johon on suhteellisen paljon tavaraliikennettä (olettaen että kadunvarsipaikat ovat tällä hetkellä asukaspysäköintikäytössä)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. JTS kirjoitti 3.3.2013 kello 20:54

    Rakennussuojelu on tarpeellista ja tärkeää, mutta aina tulee vastaan kummallisuuksia.

    rakennussuojelua pitäisi pystyä uudelleenarvoimaan suhteessa alueelliseen ja valtakunnaliseen tilanteeseen – ja myöskin rakennuksen käyttöön. Parhaiten on aina suojeltu rakennus, joka on käytössä, eteenkin ollellisen säilyytämisen mahdollistavassa käytössä.

    Erikoisn oli, että rakennuksen _maalattia_ on suojeltu ?! Samoin joidenkin vaikeasti avautuvien rakennusteknisten epännistuneiden piirteiden suojelu on lähinnä piruilua ja kiusantekoa.
    (Maalattian luulisi säilyvän, siellä lattiankin alla, jos sellaista ei kukaan ole nähnyt missään.)

    Fiksujakin päätökisä on toki paljon ja osa määräyksistä mahdollistaa hyvin rakennusten modernin käytön ja asiallisen talotekniikan ilman aivan tolkuttomia kuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. papparainen (ps.) kirjoitti 3.3.2013 kello 20:57

    Minulta on varastettu jo viisi pyörää. Miten pyörien pöllimistä voitaisiin ehkäistä kustannustehokkaasti? Rekisteröintipakko autojen ja mopojen tapaan? Minulta on viety suurlujuuslukoilla lukittu noin tuhannen euron pyörä jopa taloyhtiön pyörävarastosta.

    En osta enää ainoatakaan pyörää, sillä varkaat tekevät satunnaisesta pyöräilystä hyvin kalliin harrastuksen. =(

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2013 kello 22:33

    papparainen
    Oletkjo harkinnut kunnollista lukkoa. Jos sellaisen hankit, huolehdi avaimista. Sitä ei saa auki ilman avainta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pullon henki kirjoitti 3.3.2013 kello 20:57

    “Kun ihmiset siirtyvät pyöräilyyn, väitän, että siirtymä on julkisesta liikennevälineestä pyörään”

    Oma kokemukseni on päinvastainen. Meillä on työpaikalla kymmenkunta aktiivista työmatkapyöräilijää, ja tietääkseni vain kaksi näistä on aktiivisia joukkoliikennekäyttäjiä. Loput 8 ajavat autolla silloin kun eivät pyöräile.

    Se mitä itse toivoisin ,jos gatorade pulloa hieromalla ilmoille pörähtänyt pyöräilynkehittämishaltia sitä kysyisi, olisi nykyistä parempi pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistäminen. Helsingin seutu on sen verran iso, että päivittäisistä matkoista tulee monella helposti liian pitkiä ainakaan säännöllisesti pyöräiltäväksi, ja toisaalta joukkoliikennekään ei aina oikein toimi ellei satu asumaan jonkun pääväylän varressa ja käy töissä keskustassa. Pyörävaunut paikallisjuniin ja metroon pliis?

    Toinen kova juttu olisi raideliikenneasemien yhteydessä toimiva shuttlebussi/-taksi, joka lähtisi asemalta ruuhka-aikoina esim 10min välein ja heittäisi kyytiläiset mihin tahansa max 3km säteellä asemasta. Vastaavasti töistä lähtiessä shuttlekuljetyksen voisi tilata kätevästi kännykällä. Tämä laajentaisi radikaalisti asemien “toimintasädettä” ja raideliikenteen houkuttelevuutta. Asiakas ei luonnollisesti maksasi palvelusta erikseen vaan kyyti sisältyisi juna/metromatkan hintaan. Operointikustannukset voitaisiin kattaa vaikka tv-lupamaksuilla tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  11. Mika kirjoitti 3.3.2013 kello 22:43

    Kokeillaanpa samaan huolettomaan tyylilajiin:

    “Ajatus rakentaa Runeberginkadun varteen pyörätie hylättiin yksimielisesti. Pyöräilijöille on jo nykyisellään tarjolla samoihin paikkoihin vievät reitit, mutta ne lienevät hiukan pitemmät.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2013 kello 8:45

    Ymmärtääkö Mika, että pyörätie tehdään autoilun sujuvoittamiseksi. Jos fillarit eivät saa ajaa pyöräteillä, ne saavat ja niiden on pakko ajaa ajoradalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. SVA kirjoitti 3.3.2013 kello 23:00

    Roihuvuoren koulusta – on surullista jos hieno suojeltu rakennus joudutaan purkamaan, koska sitä ei pysty käyttämään. Toisinaan on vain pakko arvioida onko rakennuksen “museoiminen” kulttuurillisesti tarpeellista. Tässä tapauksessa en näkisi syytä pitää rakennusta kulttuurihistoriallisessa mielessä pystyssä.

    JTS:llä oli hyvä pointti siinä, että parhaiten rakennus suojellaan jos se on käytössä. Itse haluaisin nähdä vaikkapa Malmin lentokentän rakennukset avoimena kaupunkitilana (kirjasto, kulttuuri, nuorisotila jne.) keskellä vireää uutta kaupunginosaa. Nyt upea funkkisrakennus sijaitsee kaukana toiminnasta. Käsi sydämellä – kuinka moni kentän puolustaja on käynyt viimeisen vuoden aikana tuossa hienossa rakennuksessa? Se voisi olla hienon uuden kaupunginosan maamerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. papparainen kirjoitti 4.3.2013 kello 0:22

    Pelkkä runkolukko ei auta juurikaan, sillä kevyt pyörä on helppo kantaa pakuun. Varminta on lukita pyörän runko jollakin järeällä lukolla kiinteään telineeseen.

    Akkurälläkkä timanttilaikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  15. TTK kirjoitti 4.3.2013 kello 0:52

    Toinen ehdotus papparaisen fillarivarkausongelmaan: Tuhannen euron fillari ei liene kovin painava, joten ei olisi aivan mahdotonta säilyttää sellaista asunnossa.

    Itse teen näin 700 euroa/13 kg fillarini kanssa. Asiaa tosin helpottanee omalla kohdalla se, ettei ole puolisoa, joten fillari ei aiheuta ns. hellasäröä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. TTK kirjoitti 4.3.2013 kello 1:01

    Taloyhtiön pyörävarastossa ei pyörääni säilyttäisi, ellei olisi mitään muita vaihtoehtoja. Pyörävarasto tarjoaa lähinnä pyörävarkaille mukavat ja rauhalliset työskentelyolosuhteet. Pihalla on sentään suurin osa vuodesta kylmä ja joku voi nähdä kun lukkoa murretaan. Tosin sen kerran kun jouduin sahaamaan oman pyöräni lukon poikki, kukaan ei välittänyt soittaa poliisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. tpyyluoma kirjoitti 4.3.2013 kello 6:51

    Kusti P.: Kaupunki rakentelee pyöräteitä molemmin puolin kapeita katuja, niiden tieltä raivataan surutta satoja vanhoja, mutta hyväkuntoisia katupuita, raitiovaunupysäkkejä poistetaan tai siirrellään paikasta toiseen, ja parkkipaikkoja hävitetään. Kaikki tämä kustannuksia kaihtamatta ja ilman minkäänlaista suhteellisuuden tajua.

    Katupuiden poistamisella ja raitiovaunupysäkkien siirtämisellä ei ole kyllä mitään tekemistä pyöräkaistojen tekemisen kanssa. Parkkipaikkojenkin kanssa vähän niin ja näin, esimerkiksi Mechelininkadulle mahtuu joko yksi ajokaista ja parkkipaikat, tai yski ajokaista, yksi pyöräkaista ja parkkipaikat. Kahta ajokaistaa ja parkkipaikkoja ei mahdu kuitenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  18. tpyyluoma kirjoitti 4.3.2013 kello 7:03

    Koulu on suojeltu hyvin arvokkaana, mutta kouluksi se ei nyt oikein kelpaa, koska lapsista tulee siellä sair4aita. Koulupuoli haluaisi uuden rakennuksen ja rakennusten suojelijat haluavat koulun pysyvän sellaisena, joksi se rakennettiin. Lopputulos voi pahimmillaan olla, että uusi koulu tehdään muualle, ja vanhaan ei saa koskea eikä se koskemattomana sovi mihinkään toimintaan ja se jätetään kylmilleen tuhoutumaan.

    Jos pihasiivet poistuvat koulukäytöstä ja puretaan, alueelle mahtuu 5000 kerrosneliötä asumista, jos koulu säilyy muussa kuin koulukäytössä, asutusta mahtuu 10 000 kerrosneliötä ja jos koulu jyrätään maan tasalle, asuntoalaa voidaan kaavoitetaan 20 000 kerrosneliötä.

    Voisiko joku nyt selittää, että mikä siinä Roihuvuoren ala-asteessa on arkkitehtoonisesti niin erityisen arvokasta? Silmämääräisesti se on aika kamalan näköinen betonirakennus.

    Mutta muuten juuri näin tätä pitää tehdä. Rakennetaan uusi koulu, ja vanhan koulun tilalle tai edes tontille asuntoja. Ei tarvitse miettiä väistötiloja eikä muuta. Kirjoitin joskus pidemmin, http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    Semmoinen pieni huomio, että kyseinen tontti on 17 000 neliötä. 20 000 neliötä asuntoja on suht harvaa kaavoitusta, kyllä nyt Roihuvuoressakin tonttitehot voisi olla esim. 2,0, eli noin 34 000 k-m2. Jotain 20 milliä Roihuvuoressakin ihan tontin arvona, tällä rahoittaa homekoulujen korjaamista kivasti.

    Muuten opetustoimen tilankäytöstä yleisemmin: Koululla pitää toki olla kunnollisen kokoinen piha. VALOn Reijo Ruokonen piti koulupihojenkin merkityksestä lasten liikkumiselle hyvän esitelmän Yleiskaavatilaisuudessa. Ihmetteli vaan, että miksi ne pihat on täynnä parkkipaikkoja, eikä leikkikenttinä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 4.3.2013 kello 9:00

    lassi hietanen:
    Hyvä idea laittaa Tanskan malliin pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuelevat eri tasoon niin jakeluliikenne siirtyy pysäköimään kokonaan jalkakäytävälle. Mahdotonta esim. lastenvaunujen kanssa. Pitää saada ehdoton kielto, pysähtymiskielto jalkakäytäville. Jakeluautot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahentunutse tapa että jakeluliikenne seisoo jalkakäytävällä vaikka laillisia pysäköintipaikkoja on vapaana vieressä. Mutta kun seisottaa luvallisella paikalla pitäisi maksaa pysäköintimaksu. Nelivalovilkut ja tyhjäkäynti näyttää antavan luvaan ilmaiseen pysäköintiin.
    Tämä lisäksi jalkakäytävillä ja jopa hätäteillä seisottaminen jopa yön yli lisääntyy. Syynä on se ettäfirman autolle ei saa halpaa asukaspysäköintilupaa vaikka kuski asuu alueella. Tätä ei saa jollei kuski ole haltija autossa. Tätä ei haluta taas siksi ettäjos merkitsee kuskin haltijaksi joutuu maksamaan autoedusta veroa. Ja vaikka firma olisi valmis maksamaan kalliin yritysaluepysäköintiluvan ei kuski sitä halua. On riski että verottaja huomaa ja laittaa autoedun verolle. Jotain tarttis tehdä.

    Pitääkö tämä oletus oikeastan paikkansa? Kuinka paöljon tätä tapahtuu? – Toisaalta jos X merkitän auton haltijaksi, hänlelä on myös oikeus periä sen käytöstä aihtuneet kustannukset työnabtjaltaan. Rdun veritusarvo ja ja nämä kumoavat toisensa. – Firman yrityspyäsköinttunnukset voi taasn saada vain firman toimipaikan viereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Janne H kirjoitti 4.3.2013 kello 9:54

    Kokeillaanpa samaan huolettomaan tyylilajiin:

    “Ajatus rakentaa Runeberginkadun autokaista hylättiin yksimielisesti. Autoilijoilla on jo nykyisellään tarjolla samoihin paikkoihin vievät reitit, mutta ne lienevät hiukan pitemmät.”

    auto on sen verran edistyksellinen tekninen vempain, ettei kai autolijoilla voi olla mitään sitä vastaan että Runeberginkatu muutetaan pyöräkaduksi, sehän lisää vain hieman matka-aikaa, jonka voi viettää mukavasti pirssissään oli keli mikä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Kusti P. kirjoitti 4.3.2013 kello 10:22

    Myös puistoihin on kätevä linjailla pyöräilyväyliä, koska sieltä on aina helposti otettavissa ylimääräistä tilaa. Miltä mahtaisi esimerkiksi idyllinen Merkikannontie Taivallahdessa näyttää sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelijat ovat jyränneet sinne baanansa?

    Muistatteko muuten sen vanhan lehmuksen, joka kasvaa keskellä pyörätietä Soutustadionin nurkalla? Kyllä mahtaa liikennesuunnittelijoita naurattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Grejus kirjoitti 4.3.2013 kello 10:36

    “(Heh! Miksi Helsinginkatu /Helsingegatan on yhä Helsingin katu, vaikka Helsingin maalaiskunta on nykyisin nimeltään Vantaa?)”

    Kyllähän kadunnimet voivat edustaa myös historiaa, Turussakin on Leningradinkatu ja Savonlinnassa Sääminginkatu 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 4.3.2013 kello 11:11

    tpyyluoma: Katupuiden poistamisella ja raitiovaunupysäkkien siirtämisellä ei ole kyllä mitään tekemistä pyöräkaistojen tekemisen kanssa. Parkkipaikkojenkin kanssa vähän niin ja näin, esimerkiksi Mechelininkadulle mahtuu joko yksi ajokaista ja parkkipaikat, tai yski ajokaista, yksi pyöräkaista ja parkkipaikat. Kahta ajokaistaa ja parkkipaikkoja ei mahdu kuitenkaan.

    lassi hietanen:
    Hyvä idea laittaa Tanskan malliin pyörätielle oma väylä autokaistan viereen. MUTTA MUTTA tulette näkemään että kun tuelevat eri tasoon niin jakeluliikenne siirtyy pysäköimään kokonaan jalkakäytävälle. Mahdotonta esim. lastenvaunujen kanssa. Pitää saada ehdoton kielto, pysähtymiskielto jalkakäytäville. Jakeluautot seiskoon autokaistalla.

    Nyt vielä on pahentunutse tapa että jakeluliikenne seisoo jalkakäytävällä vaikka laillisia pysäköintipaikkoja on vapaana vieressä. Mutta kun seisottaa luvallisella paikalla pitäisi maksaa pysäköintimaksu. Nelivalovilkut ja tyhjäkäynti näyttää antavan luvaan ilmaiseen pysäköintiin.
    Tämä lisäksi jalkakäytävillä ja jopa hätäteillä seisottaminen jopa yön yli lisääntyy. Syynä on se ettäfirman autolle ei saa halpaa asukaspysäköintilupaa vaikka kuski asuu alueella. Tätä ei saa jollei kuski ole haltija autossa. Tätä ei haluta taas siksi ettäjos merkitsee kuskin haltijaksi joutuu maksamaan autoedusta veroa. Ja vaikka firma olisi valmis maksamaan kalliin yritysaluepysäköintiluvan ei kuski sitä halua. On riski että verottaja huomaa ja laittaa autoedun verolle. Jotain tarttis tehdä.

    Pitääkö tämä oletus oikeastan paikkansa? Kuinka paöljon tätä tapahtuu? – Toisaalta jos X merkitän auton haltijaksi, hänlelä on myös oikeus periä sen käytöstä aihtuneet kustannukset työnabtjaltaan. Rdun veritusarvo ja ja nämä kumoavat toisensa. – Firman yrityspyäsköinttunnukset voi taasn saada vain firman toimipaikan viereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 4.3.2013 kello 11:12

    tpyyluoma: Katupuiden poistamisella ja raitiovaunupysäkkien siirtämisellä ei ole kyllä mitään tekemistä pyöräkaistojen tekemisen kanssa. Parkkipaikkojenkin kanssa vähän niin ja näin, esimerkiksi Mechelininkadulle mahtuu joko yksi ajokaista ja parkkipaikat, tai yski ajokaista, yksi pyöräkaista ja parkkipaikat. Kahta ajokaistaa ja parkkipaikkoja ei mahdu kuitenkaan.

    Mecleinikadulla on nyt päivisin kaksi ajokaistaa eikä yhtää pysäköintikaistaa. Iltaisin ykis ajokaista ja ykis pysäköintikaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. newyorkista kirjoitti 4.3.2013 kello 11:21

    papparainen:
    Pelkkä runkolukko ei auta juurikaan, sillä kevyt pyörä on helppo kantaa pakuun. Varminta on lukita pyörän runko jollakin järeällä lukolla kiinteään telineeseen.

    Akkurälläkkä timanttilaikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

    papparainen:
    Pelkkä runkolukko ei auta juurikaan, sillä kevyt pyörä on helppo kantaa pakuun. Varminta on lukita pyörän runko jollakin järeällä lukolla kiinteään telineeseen.

    Akkurälläkkä timanttilaikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

    Palstalla on varmasti elektroniikkaentusiasteja. Onko kukaan kehitellyt halvasta, pienikokoisesta puhelimesta toimivaa jäljityskojetta polkupyörään, käyttäen hyväksi telepalvelun tarjoamaa paikannusominaisuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. spottu kirjoitti 4.3.2013 kello 11:33

    tpyyluoma: Voisiko joku nyt selittää, että mikä siinä Roihuvuoren ala-asteessa on arkkitehtoonisesti niin erityisen arvokasta?

    Onhan se livenä aika monumentaalinen, betonibrutalismia sanan positiivisessa merkityksessä, vähän kuin Tapiolan WeeGee-talo. Ongelmana vaan on että koko tyylisuunta unohtaa käyttäjämittakaavan ja -tunnelman. Pitkät betonikatokset ja rampit luovat turhan synkkää tilaa talon ympärille ja ovat suuren osan vuotta lähinnä masentavia.

    Käsittelemätön betoni on ihan kiva ja jopa haptinen materiaali sisätiloissa, mutta ei Suomen olosuhteissa ulkona ikäänny kauniisti, ja jostain Välimereltä kotoisin oleva räystäätön tasakatto pitää seinäpinnan jatkuvasti kosteana alttiina kaikenmaailman kasvustoille. Siihen kun lisätään 60-luvun rakennustekniikan anteeksiantamattomuus hoitovirheille (kun eristeet kostuvat, ne eivät pääse kuivamaan riittävän nopeasti), on lopputulos homepommi joka on luotaantyöntävä sekä ilmiasultaan että sisäilmaltaan.

    Voisi olla aika todeta ettei betonibrutalismi istu Suomeen, eikä kaupunkiympäristöön oikein minnekään. Jossain Välimeren vulkaanisella tai muuten vaan yltiökarulla saarella sikäläisessä valossa (jonkin Bond-pahiksen kesämökkinä) olisi varmaan ihan ok, mutta Suomessa talo on lähinnä kuriositeetti, ja herää kysymys pitääkö jokainen sellainen suojella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  27. Markku af Heurlin kirjoitti 4.3.2013 kello 11:40

    Kusti P.:
    Pyöräily on sinänsä ihan kannatettavaa, mutta pyöräteiden rakentaminen on mennyt Helsingissä mahdottomuuksiin. Keskustan kapeille ja ruuhkaisille ajoväylille aiotaan väkisin rakentaa pyörätiet, vaikka ne eivät sinne kunnolla mahdu.

    Kaupunki rakentelee pyöräteitä molemmin puolin kapeita katuja, niiden tieltä raivataan surutta satoja vanhoja, mutta hyväkuntoisia katupuita, raitiovaunupysäkkejä poistetaan tai siirrellään paikasta toiseen, ja parkkipaikkoja hävitetään. Kaikki tämä kustannuksia kaihtamatta ja ilman minkäänlaista suhteellisuuden tajua.

    Mitin täsäs juuri, että Eduskuntatalolta o n jo olemassa pyöräilyreitti Töölöntorille. Nimittäin Museokatu ja Töölömkatu poikti kulkeva. Autoliikennettä on sen verran vähän tais se on niin hijiasta että pystyy hyvin kulkemaan pyörällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Jesse kirjoitti 4.3.2013 kello 11:42

    tpyyluoma: Voisiko joku nyt selittää, että mikä siinä Roihuvuoren ala-asteessa on arkkitehtoonisesti niin erityisen arvokasta? Silmämääräisesti se on aika kamalan näköinen betonirakennus.

    Mutta muuten juuri näin tätä pitää tehdä. Rakennetaan uusi koulu, ja vanhan koulun tilalle tai edes tontille asuntoja. Ei tarvitse miettiä väistötiloja eikä muuta. Kirjoitin joskus pidemmin, http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    Semmoinen pieni huomio, että kyseinen tontti on 17 000 neliötä. 20 000 neliötä asuntoja on suht harvaa kaavoitusta, kyllä nyt Roihuvuoressakin tonttitehot voisi olla esim. 2,0, eli noin 34 000 k-m2. Jotain 20 milliä Roihuvuoressakin ihan tontin arvona, tällä rahoittaa homekoulujen korjaamista kivasti.

    Muuten opetustoimen tilankäytöstä yleisemmin: Koululla pitää toki olla kunnollisen kokoinen piha. VALOn Reijo Ruokonen piti koulupihojenkin merkityksestä lasten liikkumiselle hyvän esitelmän Yleiskaavatilaisuudessa. Ihmetteli vaan, että miksi ne pihat on täynnä parkkipaikkoja, eikä leikkikenttinä?

    Abraham Wetterintien koko matka mikä on Tammisalon kohdalla voisi rakentaa n 700m pitkän talon jota Tammisalon puolelta rajaisi kanava jne.
    Homekouluista en voi kuin ihmetellä miksi suojellaan ulkomuoto jos kerran rakenteellisesti rakennus on paljastunut sudeksi. Meillä tuntuu olevan ihmekäsitys valloilla että rakenteellisesti väärin tehdyt rakennukset pitää suojella. Itse suojelisin mielummin sellaisia jotka on onnistuttu suunnitelemaan ja rakentamaan toimiviksi. Erehdyksistähän on hyvä ottaa oppia mutta erehdysten suojelu on kyllä aika paksua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  29. Pekka Taipale kirjoitti 4.3.2013 kello 13:36

    newyorkista: nko kukaan kehitellyt halvasta, pienikokoisesta puhelimesta toimivaa jäljityskojetta polkupyörään, käyttäen hyväksi telepalvelun tarjoamaa paikannusominaisuutta?

    Onhan noita, mutta mitä hyötyä siitä olisi? Hesarin kuukausiliite taisi tehdä tästä kokeilun jokunen vuosi sitten, mutta pyöriä ei silti löytynyt. Poliisia ei suuremmin kiinnosta, kun on isompiakin asioita selvitettävänä.

    (GPS-pohjaisen seurannan pulmana on virransyöttö: jotta seurantalaite toimisi riittävän pitkään, siinä pitää olla kilo akkuja eikä se saa olla teräsputken sisällä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. tuomas rantanen kirjoitti 4.3.2013 kello 15:16

    Roihuvuoren ala-astetta ei ole suojeltu kaavassa. Sille ei kuitenkaan saane purkulupaa koska sen arkkitehtuurin arvo on kiistaton eikä koulun korhjaamiselle kouluksi ole todellista estettä. Koulussa ei ole homeongelmaa, vaan sen pulmat johtuvat 12 vuotta jäissä olleen peruskorjauksen lykkäämisestä. Nyt kun koulun korjaamiselle on vihdoin annettu korjausrahat vuosille 2014-15, ollaan juututtu tilanteeseen missä vaihtoehtona selvitetään uuden koulun rakentamista marjaniemeen. Tämä voisi muutoin käydä lukuunkin, mutta kokonaistaloudellisesti siinä ei ole järkeä jos tästä seuraa että on sekä korjattava vanha johonkin muuhun käyttöön että tehtävä uusi rakennus. On luultavaa että tämä astelma johtaa siihen mihin aikaisemminkin vastaavissa tilanteissa, eli kaupungin talousjohto vetää punakynällä yli sen uudisrakennuksen.

    Voimassa olevan yleiskaavan mukaan alue on suojeltu asemakaavallisesti eikä tuossa kohtaa ole asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Tämä asia voidaan toki avata uudessa yleiskaavassa. Mutta jos tuohon rakennetaan esitetyt määrät uutta raketamista (ja toteututeen muut alueelle jo hyvöksytyt täydennysraketamishankkeet) alueen koulupaikat loppuvat täysin kesken. Nykyään koulun oppilaat eivät mahdu roihuvuoren toiseen kouluun. Täydennysrakentamisen jälkeen ylijäävät eivät mahdu edes siihen sinivuokkoonkaan.

    Tämä tilanne on järjetöbn patti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Seppo Honkanen kirjoitti 4.3.2013 kello 15:20

    tpyyluoma: Voisiko joku nyt selittää, että mikä siinä Roihuvuoren ala-asteessa on arkkitehtoonisesti niin erityisen arvokasta? Silmämääräisesti se on aika kamalan näköinen betonirakennus.

    Kannattakohan tuollaista sivistymättömyyttä modernin arkkitehtuurin suhteen kuuluttaa ihan näin julkisesti? Jos ei ole sävelkorvaa, ei ymmärrä Vivaldin sonaatteja, jos ei ole esteettistä silmää, ei ymmärrä soivaa julkisivua.

    Tyypyluoma haluaa varmaan purkaa Gutzeitin pääkonttorin, koska marmorit. Tai Finlandiatalon. Pitää nähdä, että Suurkirkko, Valtioneuvosto ja Yliopisto joudutaan rappaamaan 30-vuoden välin, kun eivät kestä ilmastoa. Miksei sitten modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia homekorjattaisi, Roihuvuoren tapauksessa 45-vuoden päästä.

    Ennen kuin tasakattoarkkitehteja syyllistetään, kannattaa huomata, että suurin osa nykyisistäkin kauppakeskuksista tai tehdashalleista tehdään edelleen tasakattoina. Kysymys on rakennustyön laadusta, tasakatto ei siedä virheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  32. tommik kirjoitti 4.3.2013 kello 17:49

    Yleisten töiden lautakunta oli päättämässä Mechelininkadun uudistamisesta. Keskusteluissa on pelätty, että töölöläiset vastaustavat pyöräilyä ja haluaisivat Mechelininkadulla korvata pyöräkaista. Keskustelu on saanut HS:n kirjoittelusta väärän mielikuvan. Pyöräilyn kehittäminen on olennainen osa keinoja hillitä tarpeetonta yksityisautoilua keskustassa. Töölöläiset ovat olleet ihmeissään miksi autoton kaupunginosa Jätkänsaari on kasvattamassa Mechelininkadun liikennettä 25%. Tuntuu oudolta, että virkamiehet ovat ehdottamassa Mechelininkadun muuttamista vilkkaasti liikennöidyksi moottoritieksi, jonka tavoitteena on lisätä yksityisautoilua keskustassa. Mechelininkadulle mahtuu hyvin yksi pyöräkaista ja kaksi autokaistaa, ehkä jopa asukaspysäköintikin öisin, tosin ei pyöräkaistalle. Jos kaupunkirakennetta halutaan tiivistää, herää kysymys miksi jopa keskusta lähiöiden tulee olla henkilöautoista riippuvaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  33. JJ kirjoitti 4.3.2013 kello 20:21

    …miksi suojellaan ulkomuoto…

    Finlandiatalon julkisivuremontin aikaan jossakin lehdessä joku kirjoitti tämmöistä:
    Päätettiin rakentaa talo sokerista. Tuli sade ja talo suli pois. Päätettiin rakentaa uusi talo sokerista, koska sokerin ominaisuudet tunnettiin.
    Jotenkin tulee tuosta mieleen, että betonibrutalismin rumuus tiedetään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  34. juminy kirjoitti 4.3.2013 kello 21:31

    papparainen:
    Akkurälläkkä timanttilaikalla, niin aukeaa järeämpikin lukko…

    Ja ilmeisen helposti: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/album.php?albumid=50&attachmentid=3258

    Oli kaksi noin kolmensadan euron arvoista pyörää kiinni fillarivaraston rakenteissa tuolla (suojausluokka 2) sekä järeällä ketjulla (suojausluokka 3; varas oli osannut valita heikoimman lenkin). Eipä sillä, omaan typeryyttäni pidin noin arvokkaita fillareita pyörävarastossa. Huom! Osta kaupasta neljänsadan kauppakassi, niin kyllä sitä voi pitää, narkki ei saa siitä tuota summaa. Minun arvoni olivat käytettyjen harrastepyörien markkinoilla pitäviä eikä kauppiaalle maksettuja.

    Tuon arvokkaampia fillareita – tai sellaisia, joiden menettäminen harmittaisi – pidän parvekkeella, joskaan sekään tuskin toimii, jos asuu toisessa kerroksessa. Minulla neljäs, joten viitsin pitää. Lasitettu parveke on hyvä paikka fillarille.

    Kyllähän tämä on yksi tekijä, miksi fillarointi ei ole ihan maksimaalisen kätevää.

    Toki vakuutus korvaa, mutta se on kuitenkin tulonsiirto kotivakuuttajilta huumekauppiaille. Jos minulla olisi enää vähänkään matalampi moraali, niin “myisin” harrastepyöräni pyörävaraston kautta kun haluan vaihtaa uuteen. Vielä sen verran on huumorintajua, että laittaisin vähintään suojausluokka kolmosen välineet, koska vakuutusyhtiöhän korvaa nekin ja sais varas käyttää ammattitaitoaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. newyorkista kirjoitti 4.3.2013 kello 21:48

    Pekka Taipale: Onhan noita, mutta mitä hyötyä siitä olisi? Hesarin kuukausiliite taisi tehdä tästä kokeilun jokunen vuosi sitten, mutta pyöriä ei silti löytynyt. Poliisia ei suuremmin kiinnosta, kun on isompiakin asioita selvitettävänä.

    (GPS-pohjaisen seurannan pulmana on virransyöttö: jotta seurantalaite toimisi riittävän pitkään, siinä pitää olla kilo akkuja eikä se saa olla teräsputken sisällä.)

    Vastauksesi oli kelvoton. Älä enää vastaa. Muille palstalaisille varmaan tieto, että kun kolmas tai neljäs pyörä katoaa, niin siitä on kiinnostunut jo vakuutusyhtiökin, puhumattakaan omistajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 4.3.2013 kello 21:55

    Roihuvuotren ala-asteesta:

    Tämä keskistlu voisi olla vähän hyödyllisempää, jos oliis käytössä kuvat ko rakennuksesta. aluhan on väljästi rakennettu, pääasiasa 3.kerroksisia taloja väljästi maastossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. lurkki kirjoitti 4.3.2013 kello 21:58

    ‘Jos ei ole sävelkorvaa, ei ymmärrä Vivaldin sonaatteja, jos ei ole esteettistä silmää, ei ymmärrä soivaa julkisivua.’ (Seppo Honkanen)
    Betonibrutalismin musiikillinen vastine ei tod olisi ikuvanha melodinen Vivaldi, vaan joku tästä osastosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Noise

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  38. Mikko H kirjoitti 4.3.2013 kello 21:59

    autoton kaupunginosa Jätkänsaari

    Jätkäsaarta ei kyllä kukaan ole väittänyt, saati suunnitellut autottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. tpyyluoma kirjoitti 4.3.2013 kello 23:11

    Seppo Honkanen: Kannattakohan tuollaista sivistymättömyyttä modernin arkkitehtuurin suhteen kuuluttaa ihan näin julkisesti?

    Koska tunnetustihan makuasioissa kyse on ihan vaan sivitystyksen asteesta. Tässä tapauksessa tosin saatta ollakin, kyseisen kohteen tunnen huonosti enkä sen vähän perusteella mitä siitä tiedän oikein ymmärrä mikä siinä on niin erikoista. Kun ei ymmärrä on tapana kysyä. Jotkut jopa osaavat vastatakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  40. Risto kirjoitti 5.3.2013 kello 6:48

    Seppo Honkanen: Kannattakohan tuollaista sivistymättömyyttä modernin arkkitehtuurin suhteen kuuluttaa ihan näin julkisesti?Jos ei ole sävelkorvaa, ei ymmärrä Vivaldin sonaatteja, jos ei ole esteettistä silmää, ei ymmärrä soivaa julkisivua.

    Kaikenmaailman pojanklopit ne kehtaavatkin epäillä keisarillisten vaattureiden työtä…

    Siltäkin kannalta tuo purkaus tpyyluomaa kohtaan tuntuu kummaliselta, että senhän voi halutessaan tulkita suorastaan kunnianosoitukseksi Aarno Ruusuvuoren henkistä perintöä kohtaan: Puretaan epätarkoituksenmukainen vanha, jonka esteettisiä arvoja ei ymmärrä.

    Minä en ole kyseistä koulua nähnhyt, joten en sen estetiikkaa kommentoi, muuten kuin että tuntuu ainakin oireelliselta, että nykypäivänä kukaan ei näytä saaneen siitä nettiin yhtään kuvaa, jossa se näyttäisi edes siedettävältä. Harva on edes yrittänyt.

    Tyypyluoma haluaa varmaan purkaa Gutzeitin pääkonttorin, koska marmorit. Tai Finlandiatalon.

    Oikeastaan pitäisi sanoa, “olkiukko”, mutta Aalto itsekin oli valmis myöntämään, että ehkä se marmori ei tänne leveysasteille sovi. Ehkä joskus jopa hänen opetuslapsensakin. Valitettavasti Aallon suunnitelemissa rakennuksissa opiskelleena ja asuneena voin toki imyös todeta, että käyttäjänäkökulma kannalta hän ei asioita joko osannut tai välittänyt kovin hyvin ajatella (epäilen vahvasti jälkimmäistä vaihtoehtoa).

    Pitää nähdä, että Suurkirkko, Valtioneuvosto ja Yliopisto joudutaan rappaamaan 30-vuoden välin, kun eivät kestä ilmastoa.

    Rakenteiden korjauslista tuon koulun kohdalla menee kyllä aika paljon rappaamisen verrannollisen yli

    Kysymys on rakennustyön laadusta, tasakatto ei siedä virheitä.

    …ja marmorilaatat eivät siedä ikävää ilmastoa. Minusta olisi hyvä jos ratkaisut toimisivat myös käytännössä eivätkä vaan teoriassa tai parhaimmillaan satunnaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  41. Tapio Peltonen kirjoitti 5.3.2013 kello 10:33

    Risto:
    Oikeastaan pitäisi sanoa, “olkiukko”, mutta Aalto itsekin oli valmis myöntämään, että ehkä se marmori ei tänne leveysasteille sovi.

    Olen antanut itselleni kertoa että niitä Finlandia-talon marmoreita joudutaan uusimaan tämän tästä sen vuoksi, että ne on alun perin ja vastoin Aallon alkuperäistä piirustusta säästösyistä tehty liian ohuesta levystä. Paksummasta levystä tehtynä ne kestäisivät. Myös Suomen oloissa.

    Tekisi mieli lainata tähän pätkä Panu Kailan mainiosta Talotohtori -kirjasta, mutta se ei ole juuri nyt käsillä. Koskien sitä, miten esimerkiksi puilla ja ihmisillä on elinkaari, rakennuksilla ei. Hyvin tehty rakennus kestää pelkällä huollolla ja huolenpidolla, ilman peruskorjauksia, käytännössä ikuisesti. Huonosti tehty ei kestä. Valitettavasti hyvin tekeminen on asuntorakentamisessa unohtunut jo viimeistään 60-luvulla, osittain jo aikaisemmin.

    Kyse ei ole edes materiaaleista sinänsä. Teräsbetonirakenteestakin voidaan tehdä käytännössä ikuinen, mikäli rakennusvaiheessa kiinnitetään huomiota materiaalien heikkouksiin, ja tehdään rakennuksesta inherentisti vakaa ja kaikista kosteudelle altistuvista rakenteista tuuletettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. ML kirjoitti 5.3.2013 kello 10:38

    newyorkista: Palstalla on varmasti elektroniikkaentusiasteja. Onko kukaan kehitellyt halvasta, pienikokoisesta puhelimesta toimivaa jäljityskojetta polkupyörään, käyttäen hyväksi telepalvelun tarjoamaa paikannusominaisuutta?

    http://www.youtube.com/watch?v=83io_bkcBMc&playnext=1&list=PL34EE2C9AA2FCAB7D&feature=results_main

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.3.2013 kello 11:08

    …kunnianosoitukseksi Aarno Ruusuvuoren henkistä perintöä kohtaan: Puretaan epätarkoituksenmukainen vanha, jonka esteettisiä arvoja ei ymmärrä.

    Modernismin keskeisiä arvoja oli tosiaan historiattomuus.

    Aikaisemmalla ei saanut olla itsetarkoituksellista arvoa ja uutta suunniteltaessa otetiin huomioon tekniikan ja yhteiskunnan kehitys. Tämän vuoksi rakennuksen teknistaloudelliseksi elinkaareksi suunniteltiin korkeintaan se noin viitisenkymmentä vuotta.

    Sen jälkeen se voidaan purkaa koska tilalle osataan tehdä parempaa. Ehkä jopa kokonaan eri paikkaan koska kaupungit, korttelit, kadut ja ihmiset eivät pysy paikallaan. Kaavojakin uusitaan koko ajan.

    Parhaiten modernismia tosiaan kunnioitetaan sillä että nykyhetkeen ja nykyihmiselle sopimattomat vanhentuneet kertakäyttörakennukset suosiolla puretaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  44. JTS kirjoitti 5.3.2013 kello 11:57

    Kuvien etsinnän jälkeen luonnehdinta betonbrutalismi on aika kaunniisti sanottu moisesta ddr-häkkikanala tekeleestä. Ilmeiesti halutaan suojella kohteita joilla varoitetaan arkkitehteja tekemästä samanlaisia kamaluuksia?

    Tyylisuuntaa löytynee Suomesta riittäväti ja liikaa.

    Nykyaisemman oppimisympäristön rakentaminen tuon tilalle olisi kulttuuriteko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  45. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.3.2013 kello 12:49

    Kannattakohan tuollaista sivistymättömyyttä modernin arkkitehtuurin suhteen kuuluttaa ihan näin julkisesti? Jos ei ole sävelkorvaa, ei ymmärrä Vivaldin sonaatteja, jos ei ole esteettistä silmää, ei ymmärrä soivaa julkisivua.

    Estetiikassa on monia tasoja. Betonibrutalismia olisi parempi verrata atonaaliseen musiikkiin. Molempien taidesuuntausten arvostaminen vaatii “sivistystä” eli kuulumista sisäpiiriin, joka on saanut alalle vuosien koulutuksen. Maallikko ei kumpaakaan osaa arvostaa.

    Musiikin suhteen tilanne on kuitenkin toinen kuin arkkitehtuurin. Ketään ei väkisin raahata Musiikkitaloon kuuntelemaan Schönbergiä. Sen sijaan me arkkitehtonisesti sivistymättömät joudumme katselemaan elitistisiä, arkkitehtien toisille arkkitehdeille suunnittelemia rakennuksia, elämään niissä ja työskentelemään niissä. Hengittämään hometta, kun näiden rakennusten arkkitehtuuristen ihanteiden noudattamisesta aiheutuneet rakenteelliset virheet jätetään taloussäästöjen vuoksi korjaamatta viiden vuoden välein.

    Arkkitehti ei siis voi vedota yleisön sivistymättömyyteen oman taiteensa korkeamman estetiikan oikeuttajana. Hänen tehtävänsä on luoda arkkitehtuuria, joka viehättää tavallisen kadullakulkijan silmää. Nämä nimittäin joutuvat pakosta kuluttamaan sitä arkkitehtuuria, haluavatpa tai eivät. Schönbergin ja Einojuhani Rautavaaran sijaan tulee tehdä Beatlesiä ja Tapani Rautavaaraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  46. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.3.2013 kello 12:53

    Tyypyluoma haluaa varmaan purkaa Gutzeitin pääkonttorin, koska marmorit. Tai Finlandiatalon.

    Itse asiassa Gutzeitin pääkonttori olisi todellakin syytä purkaa ja rakentaa tilalle uusrenesanssia tai uusklassismia edustava, räystäskorkeudeltaan muun Etelärannan kanssa yhteensopiva kertaustyyliä edustava, kaunis rantakaista.

    Minun ihanteessani Gutzeitin konttorin ja Kanavaterminaalin paikalle rakennettaisiin kertaustyylinen rantabulevardi, joka täydellistäisi Engelin vision Helsingistä Pietarin pienoismallina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  47. Pekka Taipale kirjoitti 5.3.2013 kello 13:07

    newyorkista: Vastauksesi oli kelvoton. Älä enää vastaa.

    Huonon kuuluvuuden takia lienee tarpeen toistaa: puhelinpohjainen jäljitin toimii huonosti fillarin tapauksessa, koska a) virransyöttö on vaikea järjestää, ja b) laite ei voi olla teräsrakenteen sisällä.

    Fillarien varastaminen ei muuten hankaloita polkupyöräilyä vain siksi, että pyörä saattaa kadota ja siksi että pitää maksaa vakuutusmaksuja. Myös varkauksiin varautuminen aiheuttaa haittaa.

    Fillarin pysäköiminen on hitaampaa kuin vaikkapa auton, koska auto menee lukkoon kauko-ohjaimella jota voi käyttää yhdellä kädellä, mutta fillari pitää laittaa telineeseen, irrottaa lukko pidikkeestään, pujotella lukkovaijeri/ketju kiinni telineeseen kyykkien jossain toisten pyörien välissä ja lukita kaksin käsin. Lähtiessä toisin päin, lisäksi vielä pitää laittaa avain johonkin vetoketjulliseen taskuun joita lycraohjuskuteissa ei tietenkään ole. Tuo prosessi kyrsii. Miksei fillarivarkaita voisi vain hirttää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  48. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.3.2013 kello 14:01

    Erastotenes aleksandrialainen:…rakentaa tilalle uusrenesanssia tai uusklassismia edustava…

    Se Guggenheimin lisenssi olikin ihan lian kallis, mutta ehkä tuollaista disneylandin arkkitehtuuria saisi halvemmalla. Tai vaikka jotain Tuurin kyläkaupan hotellin tapaista. Kyllä kansa tykkäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Grejus kirjoitti 5.3.2013 kello 14:15

    Erastotenes aleksandrialainen: Minun ihanteessani Gutzeitin konttorin ja Kanavaterminaalin paikalle rakennettaisiin kertaustyylinen rantabulevardi, joka täydellistäisi Engelin vision Helsingistä Pietarin pienoismallina.

    Tämä oli toivottavasti vitsi? Yleensä vanhan tyylin mukainen uusi rakentaminen on aika epäonnistunutta.

    Gutzeitin talon alkuperäinen idea on kuitenkin vähän sinun ideasi kaltainen. Sen on tarkoitus jatkaa kauppatorin puoleisten rakennusten riviä Katajanokan puolelle, sehän on korkeudeltaan ja vaalealta väriltään samantyyppinen. Ongelma oli että se jäi liian yksin. Riviä olisi pitänyt jatkaa yhtä taloa pitemmälle, kuten suunnitelmissa oli.

    Talon paikalla aikaisemmin ollut synkkä Norrmenin talo taas sopi Uspenskin katedraalin kanssa yksiin, muttei Kauppatoria reunustavien talojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2013 kello 14:28

    Yleensä vanhan tyylin mukainen uusi rakentaminen on aika epäonnistunutta

    Tarkoitat varmaan Kämpin taloa Espalla?
    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.3.2013 kello 14:48

    Yleensä vanhan tyylin mukainen uusi rakentaminen on aika epäonnistunutta.

    Onko? Esimerkiksi Uspenskin katedraali edustaa kertaustyyliä. Se on myöhäiskeskiaikaisen venäläisen kirkkoarkkitehtuurin jäljitelmä. Kertaustyyliä puhtaimmillaan ja eräs Helsigin kauneimpia rakennuksia. Helsingin tuomiokirkko on puolestaan kermakakkumainen, eklektinen yhdistelmä kreikkalaista temppeliä ja ortodoksista kirkkoa. Tampereen kaunein kirkko, Aleksanterin kirkko, on ulkoa uusgoottilainen ja sisältä jonkinlainen brittiarkkitehtuurin jäljitelmä. Tempreen raatihuone on kopio italialaisesta renesanssipalatsista. Koko Helsingin monumentaalikeskusta on klassistista kertaustyyliä. Kaikki nämä ovat maamme arkkitehtuurin ylpeyksiä.

    Kertaustyylin mukaisen rakennuksen laatiminen on oma taiteenlajinsa, jossa arkkitehdin on asetuttava sankarin roolista käsityöläisen rooliin. Tarkoituksena ei ole loistaa vaan tehdä uskollisesti tyyliä edustava, mitoiltaan sopusointuinen ja tyylin ihanteita noudattava rakennus mahdollisimman hyvin nykyaikaiset rakennustekniikat kätkien.

    Pikemminkin on todettava, ettei nykyaikainen arkkitehtuuriopetus anna arkkitehdeille riittäviä valmiuksia soveltaa kertaustyylejä. Ainoastaan funktionalismin eri muodot opetellaan niin hyvin, että niitä osataan soveltaa. Ainakaan TTY:llä en ole koskaan nähnyt arkkitehtien oppilastyönäyttelyissä mitään muuta tyylilajia kuin funkkista sisartyyleineen sovelletun. Kysyessäni arkkarikavereilta, miksei kukaan soveltanut muita tyylisuuntia, vastaus oli: “Ei sitä uskalla tehdä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  52. Tapio Peltonen kirjoitti 5.3.2013 kello 15:00

    Grejus: Yleensä vanhan tyylin mukainen uusi rakentaminen on aika epäonnistunutta.

    Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että yleensä vanhan tyylin mukaan rakennettaessakin käytetään kustannussyistä nykyaikaisia materiaaleja. Tai siis ne materiaalit ovat paljon kalliimpia kuin perinteiset, mutta niitä käyttämällä päästään alhaisempiin työvoimakustannuksiin ja pienempiin seinävahvuuksiin (jotka taas edellyttävät kalliita nykyaikaisia lämpö- ja äänieristeitä). Seinävahvuuden minimointi hinnalla millä hyvänsä taitaa kyllä olla valitettavan ylitselyövä trendi, koska se vapauttaa niin paljon neliöitä muuhun käyttöön…

    Minua riepoo enemmän kuin vähän se, että rakentaminen on nykyään niin kallista, että samalla rahalla pystyisi usein todellakin tekemään jopa kunnollista, mutta silti tuskin koskaan tehdään. Alalle on vakiintunut se kulttuuri että jos tuo tönö tuossa nyt 30-60 vuotta seisoo niin se riittää. Ja sitten 30-60 vuoden päästä nämä homeiset kertakäyttökulttuurin tuotteet suojellaan aikansa tyylin huipentumina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  53. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.3.2013 kello 15:13

    Osmo Soininvaara: Tarkoitat varmaan Kämpin taloa Espalla?
    .

    Se on kopio alkuperäisestä. Nyt esitettiin Katajanokalle sellaista mitä siellä ei ole koskaan ollut (tai suunniteltu mutta jäänyt kesken kuten merikasarmin tapauksessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. JTS kirjoitti 5.3.2013 kello 15:24

    Suomalaisen arkkitehtuurin ongelma on uusien hyvännäöisten talojen rakentaminen vahojen yhteyteen. Maailmalla sitä osataan.

    Kansainvälistä tasoa Suomessa on enää kirkkojen rakentaminen, Kampintornin Kirnu (?) on paikallaan siinä isojen kuutoiden vieressä.

    Aikoinaan alunperin Pro Makasiinit -liikkeen idea oli vastutaa kuutiorakentamista enemmän kuin suojella rupisia makasiineja. Lopputulos oli aika mittänsanomaton kompromisssi, kosteutta tiivistävä Musiikkitalo.

    Esimerkki Parhasta, mmiten uutta voi rakentaa vanhojen väliin. http://i146.photobucket.com/albums/r260/Klazu/Blogi/tanssiva_talo.jpg

    Ehkä kaupunkikuvassa olisi jo aika päästä aallosta eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. newyorkista kirjoitti 5.3.2013 kello 15:58

    Pekka Taipale: Huonon kuuluvuuden takia lienee tarpeen toistaa: puhelinpohjainen jäljitin toimii huonosti fillarin tapauksessa, koska a) virransyöttö on vaikea järjestää, ja b) laite ei voi olla teräsrakenteen sisällä.

    Fillarien varastaminen ei muuten hankaloita polkupyöräilyä vain siksi, että pyörä saattaa kadota ja siksi että pitää maksaa vakuutusmaksuja. Myös varkauksiin varautuminen aiheuttaa haittaa.

    Fillarin pysäköiminen on hitaampaa kuin vaikkapa auton, koska auto menee lukkoon kauko-ohjaimella jota voi käyttää yhdellä kädellä, mutta fillari pitää laittaa telineeseen, irrottaa lukko pidikkeestään, pujotella lukkovaijeri/ketju kiinni telineeseen kyykkien jossain toisten pyörien välissä ja lukita kaksin käsin. Lähtiessä toisin päin, lisäksi vielä pitää laittaa avain johonkin vetoketjulliseen taskuun joita lycraohjuskuteissa ei tietenkään ole. Tuo prosessi kyrsii. Miksei fillarivarkaita voisi vain hirttää?

    Vastasit kuitenkin vaikka kiellettiin. Älä jatka sitä enää.
    Tuo seksuaalinen fantasiasi toisen tappamisesta fillarin takia on oksettava, ja kertoo vain sen, että Freud oli oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. Grejus kirjoitti 5.3.2013 kello 16:25

    Osmo Soininvaara: Tarkoitat varmaan Kämpin taloa Espalla?

    Tuossa ei varsinaisesti ole rakennettu uutta, vaan rakennettu vanha uudestaan.

    Kaupunki on tosiaan täynnä kertaustyylejä. Kuitenkin esim. empirellä on myös vahvat ominaispiirteensä, eikä se ole edes ulkoisesti pelkkä pastissi vanhasta.

    Kommenttini oli liian laaja, lähinnä tarkoitin nykyaikaista vanhojen tyylien kopiointia. Miten kertaustyyleissä, jos niitä vielä sellaisiksi kutsutaan, on onnistuttu vaikka sotien jälkeen? Viimeaikaisista räpellyksistä tulee mieleen lähinnä omakotialueiden vaaleanpunaiset, kodikkaat muumitalot.

    Ehkä kyse tosiaan on koulutuksesta tai rakentamisesta ja vieläkin voitaisiin luoda jotain siedettäviä kertaustyylejä. Onko maailmalta esimerkkejä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2013 kello 17:02

    Pitäisi löytää valokuvia, mutta Keski-Euroopassa on paljon sellaista uudisrakentamista vanhan joukkoon, joka soveltuu siihen kuin nyrkki silmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.3.2013 kello 16:30

    Grejus: Yleensä vanhan tyylin mukainen uusi rakentaminen on aika epäonnistunutta.

    Vanhan tyylin mukainen kopioimalla menneen ajan koristeaiheita on ihan oma juttunsa. Hänen kuninkaallinen korkeutensa Walesin prinssi kai harrastelee tämän tyylistä kuorrutusta päälleliimailevaa “arkkitehtuuria”. Tai venäläiset uusrikkaat.

    Sen sijaan ympärillä olevaan mukautuminen ottamalla huomioon mm. katulinja, räystäskorkeus, materiaalit, ikkunat ja muut detaljit (tai ainakin osa niistä) on yleensä edellytys sille että saadaan kaupunkia joka koetaan miellyttäväksi.

    Voidaan tehdä yksinkertaista ja nykyaikaista mutta silti kokonaisuuteen ja historiaan sulautuvaa, ilman kuorrutusta ja kopiointia.

    Modernismi halveksi kaikkea aikaisempaa ja myötä ihanteena oli sankarillisen mestariarkkitehdin suunnittelema yksilösuoritus. Mutta sitten kun erilaisia itsekeskeisiä yksilöitä pistetään tarpeeksi monta rinnakkain, syntyy vain kaaosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  59. Seppo Honkanen kirjoitti 5.3.2013 kello 17:11

    Erastotenes aleksandrialainen: Estetiikassa on monia tasoja. Betonibrutalismia olisi parempi verrata atonaaliseen musiikkiin. Molempien taidesuuntausten arvostaminen vaatii “sivistystä” eli kuulumista sisäpiiriin, joka on saanut alalle vuosien koulutuksen. Maallikko ei kumpaakaan osaa arvostaa.

    Niinpä. Kansa saattaa pitää torvimusiikista, mutta arkkitehdin pitää osata soittaa ensiviulua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Anna R kirjoitti 5.3.2013 kello 17:52

    Erastotenes aleksandrialainen: Ketään ei väkisin raahata Musiikkitaloon kuuntelemaan Schönbergiä.

    Tanskassapa junamatkustajille pakkosoitetaan Niels Viggo Bentzonia (tarkkaan ottaen tämän säveltämää kuulutuksenalkutiluliitä d-es-b). Mutta joo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.3.2013 kello 18:12

    newyorkista: Vastasit kuitenkin vaikka kiellettiin. Älä jatka sitä enää.

    Voi olla että tämä keskustelunne on jotain humoristiseksi tarkoitettua sisäpiirin läppää mutta olen luullut että tässä blogissa on vain yksi kommenttien kieltäjä. Ai niin, trolleja ei saa ruokkia. Silloin niitä oksettaakin vähemmän.

    Itse aiheesta sen verran että joskus kuljetin painavaa lukkoa mukana ja kiinnitin hiomiota millaisiin paikkoihin pyörän jätän. Pyörän ikääntymisen ja kulumisen myötä ongelma on poistunut itsestään mutta silti keskustassa on oikeasti helpompi pysäköidä auto kuin polkupyörä.

    Onko muuten valvottuihin maksullisiin parkkihalleihin kiellettyä (liikenneturvallisuussyistä pitkien kapeiden ramppien vuoksi) ajaa pyörällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  62. juminy kirjoitti 5.3.2013 kello 18:47

    Osmo Soininvaara:
    papparainen
    Oletkjo harkinnut kunnollista lukkoa. Jos sellaisen hankit, huolehdi avaimista. Sitä ei saa auki ilman avainta.

    Miksi Osmo vähättelet ongelmaa? Tässä on ihan merkittävä ongelma kyseessä eikä sitä ole syytä ohittaa jos pyöräiyä halutaan edistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.3.2013 kello 20:04

    Ehkä kyse tosiaan on koulutuksesta tai rakentamisesta ja vieläkin voitaisiin luoda jotain siedettäviä kertaustyylejä. Onko maailmalta esimerkkejä?

    Pikaisen googletuksen pohjalta nostaisin omaksi suosikikseni tällä vuosituhannella rakennetusta uusklassismista Oxfordin Sacklerin kirjaston ja englantilaissairaala “William Wake Housen”. Molemmat ovat ihan nätin näköisiä, hyvin kurinalaisesti suunniteltuja kertaustyylisiä rakennuksia.

    Kotimaassa pitäisin siedettävänä tyyliin sopeutumisena Tampereen Plevna-elokuvateatterin viereen vanhaan tehdasmiljööseen rakennettuja uusia tiilikuviopinnoitteisia kerrostaloja. Ne voisivat kyllä olla vielä selkeämmin ornamentoituja, mutta menettelevät kompromissina. Kattolinja, pinnoitus ja olemus sopivat ympäristöön.

    Nykymaailmassa ei ole enää mitään syytä tunnustautua Corbusier’n lauseeseen “Ornamentti on rikos, kun maailmassa on nälkäisiä ihmisiä.” Olisi aivan mahdollista tehdä tavallisista asuinrakennuksista yhtä koristeellisia kuin 1910-luvun hienostokerrostaloista. Elementti, jossa olisi ornamentoitu ja esimerkiksi geometrisin friisein koristeltu pinnoitus, ei maksaisi olennaisesti tiilikuvioitua elementtiä enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  64. Risto kirjoitti 6.3.2013 kello 5:38

    Erastotenes aleksandrialainen: Estetiikassa on monia tasoja. Betonibrutalismia olisi parempi verrata atonaaliseen musiikkiin. Molempien taidesuuntausten arvostaminen vaatii “sivistystä” eli kuulumista sisäpiiriin, joka on saanut alalle vuosien koulutuksen. Maallikko ei kumpaakaan osaa arvostaa.

    Seppo Honkanen: Niinpä. Kansa saattaa pitää torvimusiikista, mutta arkkitehdin pitää osata soittaa ensiviulua.

    Jos kuitenkin vielä lukisit sen viestin loppuosankin – eli vaikka arvon taiteilija oman päänuppinsa sisällä kuinka halveksisi sitä rahvaan sivistymättömyyttä, hänen pitäisi kuitenkin muistaa, että se rahvas (pääsääntöisesti) muodostaa rakennuksen käyttäjäkunnan, ja olisi suotavaa, ettei se rakennuksen takia tule sairaaksi tai masentuneeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  65. Jesse kirjoitti 6.3.2013 kello 8:13

    II maailmansota tasasi Freiburgin mutta rakensivat vanhan mallisen keskustan uudelleen. Pikaisesti http://en.wikipedia.org/wiki/Freiburg_im_Breisgau
    löytyy muitakin hakuja tietysti josta voi ihastella kuvia upeasti rakennettua “vanhaa” uutta kaupunkia jossa iso kävelykeskusta ja koko kaupunki lähestulkoon kulkee sähköllä eli kiskoliikenteellä. Todella kaunista ja toimivaa, miksi ei Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. ristiin-rastiin kirjoitti 6.3.2013 kello 9:21

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Onko muuten valvottuihin maksullisiin parkkihalleihin kiellettyä (liikenneturvallisuussyistä pitkien kapeiden ramppien vuoksi) ajaa pyörällä?

    Äkkisältään näyttäisi siltä, että (Helsingin kantakaupungissa) useimpien hallien sisäänajoissa ei kieltomerkkejä näy. Vain Stockmann, Kampin keskus ja Hakaniemen Jaffa Station ovat merkit pystyttäneet. Kauempana uudehkojen kauppakeskusten pysäköintihalleissa näyttäisi pääsääntöisesti kieltomerkki olevan käytössä.

    Kyse lienee halliyrittäjän kannalta kuitenkin lähinnä maksuista: hallien tila on optimoitu pysäköintiin, joten pyörille ei ole ylimääräistä vapaata nurkkaa vaan niille pitäisi varata kokonainen ruutu/ruutuja, mutta pyörällä pääsee puomeista ohi tai ali. Toki jyrkissä rampeissa ylämäkeen useimmat pyöräilijät olisivat autoja hitaampia, useimmiten poistuttaessa, ja jyrkissä mutkissa “yllättäviä” havainnoitavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Ville kirjoitti 6.3.2013 kello 10:20

    Erastotenes aleksandrialainen: Nykymaailmassa ei ole enää mitään syytä tunnustautua Corbusier’n lauseeseen “Ornamentti on rikos, kun maailmassa on nälkäisiä ihmisiä.”

    Ornamentin taisi ensin tuomita rikokseksi Adolf Loos. Le Corbusier muuten ihannoi Adolf Hitleriä, koska näki totalitarismissa mahdollisuuden muuttaa koko rakennettu maailma oman visionsa mukaiseksi;) Vähän samaa henkeä on sankariarkkitehtuurissa edelleen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  68. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.3.2013 kello 11:00

    Ville: Le Corbusier muuten ihannoi Adolf Hitleriä

    En ole jälkeenpäin googlaamalla löytänyt kuvaa muistikuvien tueksi mutta jossain toteutumattomien arkkitehtuurisuunnitelmien näyttelyssä parikymmentä vuotta sitten oli Le Corbusierin kontribuutio Tukholman Norrmalmin-Klaran alueen “saneeraussuunnitelmaan” jossa rakennusten pohjamuotona oli – hakaristi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.3.2013 kello 11:12

    ristiin-rastiin:
    Kyse lienee halliyrittäjän kannalta kuitenkin lähinnä maksuista: hallien tila on optimoitu pysäköintiin, joten pyörille ei ole ylimääräistä vapaata nurkkaa vaan niille pitäisi varata kokonainen ruutu/ruutuja.

    Itse kyllä voisin maksaakin jos mahdollisuus olisi – tosin ei ehkä ihan keskipäivän taksoilla mutta esimerkiksi illalla konsertissa tai elokuvissa käydessä tuo olisi hyvää palvelua. Ja yhteen ruutuun saattaisi mahtua viisikin pyörää jos jollain systeemillä saataisiin jopa tasattua maksu niiden kesken. (kunhan pyörävarkaat sitten eivät opi että väärillä kilvillä varustetun pakettiauton parkkimaksun hinnalla hekin saavat lämpimät ja valaistut rälläköintiolosuhteet…)

    Jokin aika sitten pongasin Kluuvin rampeissa skeittaajia, luultavasti mainiot kaltevuusprosentit ja sopivaa kielletyn paikan makua lisäksi 🙂

    Dunnelmallisten korttelikivijalkaputiikkien yksi huono puoli on se, että oikeasti niiden eteen ei saa tai ainakaan ole huomaavaista pysäköidä fillaria ikkunaa vasten nojaamaan. Joten hyvällä tuurilla auton saa silloinkin lähemmäksi (yleensä toki ei).

    Joissain Signe Branderin tai I.K.Inhan helsinkikuvissa onkin sitten velocipeedejä autottoman kadun reunassa pysäköitynä ilman erillistä tukea niin että poljin nojaa kanttariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. Sepi kirjoitti 6.3.2013 kello 11:55

    Osmo Soininvaara:
    Pitäisi löytää valokuvia, mutta Keski-Euroopassa on paljon sellaista uudisrakentamista vanhan joukkoon, joka soveltuu siihen kuin nyrkki silmään.

    Ainakin täällä omassa Etelä-Saksalaisessa kaupungissani rakennettiin ihan tylysti 2010 muutama fachwerkhauser, jotka näyttävät ulkoisesti melkein identtisiltä 1500-luvulta oleviin naapuritaloihin verrattuna (vähän suoremmat hirret ja lattiat vaaterissa toisin kuin osassa noista keskiaikaisissa…)

    Varmaan rakentaminen maksaa vähän extraa, mutta kun ainakin nuo kaksi, jotka rakennettiin keskelle historiallista kävelykeskustaa ovat alueella jossa vuokrat ovat Helsingin tasoa ja myyntihinnat reilusti yli 200 000e / kaksiosta.

    Ikkunat ja LVI-tekniikka on muuten täällä aivan alkeellista. Tarjolla olisi miljardimarkkinat Suomalaisille rakennus- ja LVI-insinööri ja ikkunavalmistajille jotka mullistaisivat täkäläisen rakentamisen ja ehkäisisivät paikalliset melkein joka asuntoa vaivaavat homeongelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  71. Airto Vienola kirjoitti 6.3.2013 kello 13:59

    Kun ja jos pyöräilyn edistämiseen laitetaan rahaa, niin aloittakaa hiekoitussepelistä. On raivostuttavaa aina lopputalvesta paikkailla terävän sepelin puhkomia pyöränkumeja. Olipa kiva taas aamulla lähteä kotoa, kun jo toisen kerran tällä viikolla oli kellarissa odottamassa tyhjällä takakumilla varustettu fillari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. Grejus kirjoitti 6.3.2013 kello 13:59

    Osmo Soininvaara:
    Pitäisi löytää valokuvia, mutta Keski-Euroopassa on paljon sellaista uudisrakentamista vanhan joukkoon, joka soveltuu siihen kuin nyrkki silmään.

    Onhan sitä meilläkin. Se harvoin kuitenkaan tarkoittaa sitä, että yritetään rakentaa joku vanhan näköinen talo.

    Kyllä esimerkiksi uusi opiskelijakirjasto Kaisaniemenkadulla sopii ympäristöönsä paljon paremmin kuin jos tilalle olisi rakennettu joku 1700-luvun renesanssipalatsi. Tai makuasiahan se on.

    Monet keskieurooppalaiset kaupungit, kuten Varsova on tosiaan rakennettu sodan jälkeen kokonaan uudestaan. Ei se kuitenkaan tarkoita että meille kannattaisi tehdä joku keskiaikainen uusi keskusta. En myöskään ole sitä mieltä, että meidän vanhoja rakennuksia pitäisi purkaa uusien tieltä.

    Kiinassa on muuten kokeiltu toistaa keskieurooppalaista pikkukaupunkicharmia. Itävaltalaisesta Hallstatt-nimisestä kylästä on tehty replica Huizhouhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  73. Grejus kirjoitti 6.3.2013 kello 14:22

    Ville: Ornamentin taisi ensin tuomita rikokseksi Adolf Loos. Le Corbusier muuten ihannoi Adolf Hitleriä, koska näki totalitarismissa mahdollisuuden muuttaa koko rakennettu maailma oman visionsa mukaiseksi;) Vähän samaa henkeä on sankariarkkitehtuurissa edelleen…

    Onko tämä nyt se natsikortti 🙂

    Henk.koht. puolustelin Gutzeitin kuutiota juuri siinä mielessä, että sen pyrkimys on ollut sopia Kauppatorin rannan riviin modernilla tavalla. Onnistumista voitaisiin arvioida jos se ei olisi jäänyt yksin nököttämään Skattan puolelle.

    Jos sankariarkkitehtuurilla tarkoitetaan tönöjä, joiden pyrkimys on päinvastoin olla sopimatta mitenkään ympäristöönsä ja tehdä mahdollisimman iso haava muuhun rakenteeseen, kuten vaikka Jätkäsaaren hotelli, niin se on kieltämättä aika fasistista arkkitehtuuria. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  74. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.3.2013 kello 14:35

    Erastotenes aleksandrialainen: Molemmat ovat ihan nätin näköisiä, hyvin kurinalaisesti suunniteltuja kertaustyylisiä rakennuksia.

    Berliinissä hotelli Adlon Pariser Platzilla Brandenburdin portin luona on tehty täysin uusiksi, tontti oli välillä sileänä. Muistuttaa alkuperäistä, mutta tarkalla vertailulla huomaa että kyse ei olekaan kopiosta:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Bundesarchiv_Bild_102-13848F,_Berlin,_Hotel_Adlon.jpg

    http://www.liberty-international.org/Public/LIT/CP-GER/Upload/800px-Berlin_Hotel_Adlon.jpg

    Varsinaisia koristeita ei ole (pohjakerroksen kivijalkajäljitelmää ehkä lukuunottamatta) mutta ikkunoiden, rytmityksen, kattomuodon ja materiaalien ansiosta rakennus ei hyppää silmille (vieressä on kyllä sitten sellaisiakin kokeiluja…).

    Minun mielestäni tuo ei ole kitschiä vaan historian kunnioittamista ja perinteiden tunnustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  75. Ilari Kauko kirjoitti 6.3.2013 kello 15:13

    Museoviraston touhu on mennyt jo liian pitkälle. Pitäisi säätää vaikka sellainen normi, että Museovirasto voi suojella kerralla vain 5 kohdetta/vuosikymmen. Kyllä 5 kohteeseen mahtuu yhden vuosikymmenen arkkitehtuurilliset erityispiirteet.

    Polkupyörien varastamisen riskiä pitää pienentää lisäämällä telineitä, joihin pyörän voi kiinnittää. Silloin pyörää ei saa pois vain kantamalla. Pyöränlukkojen suhteen tällainen neuvo: Lukon absoluuttinen paino on melko hyvä kestävyyden mittari. Oma lukkoni painaa aika paljon (ehkä 10 newtonia?) eikä ole varastettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Grejus kirjoitti 6.3.2013 kello 16:05

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: oli Le Corbusierin kontribuutio Tukholman Norrmalmin-Klaran alueen “saneeraussuunnitelmaan” jossa rakennusten pohjamuotona oli – hakaristi!

    Noh noh. Ettei mene ihan yksipuoliseksi nimittelyksi, muistutetaan että natsit vihasivat modernistejä ja harrastivat omassa rakentamisessaan hyvin klassista kertaustyyliä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Volkshalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. Tapio Peltonen kirjoitti 6.3.2013 kello 18:25

    Ilari Kauko:
    Museoviraston touhu on mennyt jo liian pitkälle. Pitäisi säätää vaikka sellainen normi, että Museovirasto voi suojella kerralla vain 5 kohdetta/vuosikymmen. Kyllä 5 kohteeseen mahtuuyhden vuosikymmenen arkkitehtuurilliset erityispiirteet.

    Ehkei kuitenkaan ihan näin. Minusta jokseenkin kaikki jäljellä olevat ennen viimeisintä sotaa valmistuneet rakennukset voisi jo suojella senkin vuoksi että vähän hyvitettäisiin vanhoja pahoja tekoja, kuitenkin sillä varauksella että vanhaa tyyliä kunnioittavat muokkaukset käyttötarpeiden mukaan tulee sallia. Ja kyllähän se betonibrutalismikin muistomerkkinsä ansaitsee. Mutta voisiko museovirastolta edellyttää edes uudemman rakennuskannan suhteen jonkinlaista kustannusharkintaa? Eli suojeluhankkeille määrättäisiin jonkinlainen budjettikatto, joka perustuisi vaihtoehtoiskustannusten selvittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Ville kirjoitti 6.3.2013 kello 20:01

    Grejus:
    Noh noh. Ettei mene ihan yksipuoliseksi nimittelyksi, muistutetaan että natsit vihasivat modernistejä ja harrastivat omassa rakentamisessaan hyvin klassista kertaustyyliä.

    Tuo on totta – tosin näiden tyylien suhteen asiat ovat vähän suhteellisia; nykyihmisen silmiin aikansa hirvittävää modernismia edustanut Looshaus muistuttaa uusklassista töölöläistaloa, jollaisia meillä ei ole ollut tapana pitää modernismina. Ja italialaisen fasismin arkkitehtuuri oli nykypäivän silminkin nähden upeaa “funkista”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. Ville kirjoitti 6.3.2013 kello 23:17

    Grejus: Onko tämä nyt se natsikortti 🙂
    Henk.koht. puolustelin Gutzeitin kuutiota juuri siinä mielessä, että sen pyrkimys on ollut sopia Kauppatorin rannan riviin modernilla tavalla. Onnistumista voitaisiin arvioida jos se ei olisi jäänyt yksin nököttämään Skattan puolelle.
    Jos sankariarkkitehtuurilla tarkoitetaan tönöjä, joiden pyrkimys on päinvastoin olla sopimatta mitenkään ympäristöönsä ja tehdä mahdollisimman iso haava muuhun rakenteeseen, kuten vaikka Jätkäsaaren hotelli, niin se on kieltämättä aika fasistista arkkitehtuuria. 🙂

    Gutzeitin talosta on monta kertomusta; yksi on, että Aalto suostui suunnittelemaan sen, koska Norrmenin talo oli joka tapauksessa mennyttä ja joku muu olisi suunnitellut uuden talon ellei Aalto. Sitten on myös juttu, että se näyttää samalta kuin Aallon aiemmin suunnittelema, toteuttamatta jäänyt hotelli jonnekin muualle… Myös kerrotaan, että rakennus on tehty italialaisten renessanssipalatsien mallin mukaan (korvasihan se Norrmenin “palatsin”). Itse asiassa Gutzeitin talo sopii oikein hyvin paikalleen, mutta O-P Jokelan suunnittelema ulkoministeriön talo Rahapajan toisella puolella sen sijaan on mittakaavaltaan liian pieni ja tekee kokonaisuudesta epämuodostuneen.

    Aatteelliset käsitteet ovat hankalia – esim. oikea fasistinen arkkitehtuuri on laadultaan varsin hyvää: esim. Mussolinin aikana tehdyt pikkukaupungit ovat mittakaavaltaan miellyttäviä ja arkkitehtuuriltaan ihan onnistuneita, sen lisäksi että niiden rakentamisessa oli vahva sosiaalisen rakentamisen aspekti.

    N.s. sankariarkkitehtuurin ongelma on, että suuret arkkitehdit ovat taiteilijoita ja taide on elämää suurempaa; tällöin tarkoitus pyhittää keinot ja suunnitelmia tehdään vaikka diktaattoreille, kunhan saadaan hienoa arkkitehtuuria luotua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Seppo Honkanen kirjoitti 7.3.2013 kello 15:02

    tpyyluoma: Kun ei ymmärrä on tapana kysyä. Jotkut jopa osaavat vastatakin

    No vastataan sitten kun kysytään, vaikka nimimerkeille yleensä vastaan vaikkei kysytäkään.
    Tyypylle muutama nuottivihko (kvg).

    Blomstedt: Canon 60
    Corbusier: Modulor
    Vitruvius: Architetture
    Lukion geometria: Kultainen leikkaus (ei pidä ottaa ihan eksakstisti)

    Eiköhän näillä joku ”Vuosaaren valssi” synny.

    Ruusu on yhtä kaukana brutalismista kuin Lordi Vivaldista, vaikka googlen tietotoimisto muuta väittäisikin. Oikea termi on betonieleganssi.

    Tyylillä ei sinänsä ole väliä. On olemassa hyvää ja huonoa barokkia, jugendia, hyvää ja huonoa funkista, huonoa modernia…

    Nykyään vain kymmenen prosenttia uudisrakennuksista on arkkitehtien suunnittelemia, niistäkin vain 10 prosenttia hyvien arkkitehtien suunnittelemia, siis 1%. Ruusuvuori oli heistä yksi. Toista epäillään.

    Kertaustyylejä ei Katajanokalle kaivata, niitä voi käydä katsomassa asuntomessuilla, jossa käkikelloja riittää (tämä kommenttina erastetolos(?) tms. ateenalaiselle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 7.3.2013 kello 19:06

    Seppo Honkanen: Vitruviuksen teos oli muuten De Architectura.

    En muuten ymmärrä tuota meidän arkkitehtiemme vihaa “käkikelloja” ja “muumitaloja” kohtaan. Kyseiset talot ovat tyypillisesti perinteisen suomalaisen kansanomaisen arkkitehtuurin nykysovellutuksia. Tällaisina ne heijastavat kansankulttuuria tavalla, joka on jo sinänsä arvokas. Esimerkiksi naapurini, joka teki oman talonsa ulkoisine koristeaiheineen mitä ilmeisimmin “omasta päästään”, on pelkkä rakennusmies. (Tulokset eivät vastanneet näkemiäni julkisivupiirustuksia. Maaseudulla tämä menee läpi.) Tämmöinen työ on kansantaidetta, vaikka itse olisinkin käyttänyt vähän erilaisia mittasuhteita.

    En minäkään mitä tahansa kertaustyyliä kannata. Helsingin keskustassa luontevaa olisi suosia uusklasssimia tai 1920-luvun klassistista arkkitehtuuria, kun tämä on siellä ollut vallitseva tyyli. Sen sijaan omakotialueelle en tätä tyyliä suosittelisi, sillä se johtaa helposti pönäkkään, ympäristöönsä sopimattomaan tulokseen. Klassisen kartanon näköinen talo vaatii ison tontin voidakseen hallita ympäristöään. Sen sijaan harjakattoinen, parituvan tai rintamamiestalon innoittama tyyli sopii hyvin tiiviillekin alueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

Jätä vastaus