Miksi lisää matalapalkkatyötä?

Rykäisin Juhana Var­ti­aisen kanssa lyhyessä ajas­sa muis­tion Talous­neu­vos­tolle työl­lisyy­den esteistä. Sen kanssa oli aikamoinen työ, minkä vuok­si täl­lä blogilla on ollut vähän hiljaisempaa.

Nyt otan vahin­gon takaisin ja palaste­len  raportin tänne useina postauksina.

 

Raport­ti on tänään julk­istet­tu val­tioneu­vos­ton kanslian sivuil­la. Siihen pääsee tästä. Mei­dän osu­utemme on julka­isun osa II.

Kehotan syven­tymään oheiseen kuvaan. Siinä on plotat­tu viiden eri koulu­tusas­teen keskipalkat ja työl­lisyysas­teet parhaas­sa työl­lisyysiässä ole­vien  eli 30–54 vuo­ti­aiden kesku­udessa. Ryh­mät ovat 1) ylem­pi korkea-aste, 2) alem­pi korkea-aste, 3) alin korkea-aste, 4) keski­aste, 5) alem­pi tai ylem­pi perusaste tai esiaste.

 

Työllisyys koulutuksen mukaan

Vaa­ka-akselil­la on työl­lisyys, pystyak­selil­la keskipalkat. Jos työ­markki­nat toimi­si­vat markki­namielessä hyvin, jokaisen ryh­män työl­lisyysaste olisi sama, mut­ta palkat oli­si­vat sitä korkeam­mat, mitä parem­pi on koulu­tus. Viivat oli­si­vat siis pystysuorat.

Jos taas val­lit­sisi täy­delli­nen sama­palkkaisu­us, parem­pi koulu­tus näky­isi parem­pana työl­lisyytenä ja päin­vas­toin, eli viivat oli­si­vat vaaka­suo­rat. Huo­maamme, että kol­men ylim­män ryh­män osalta kaik­ki menee kuin teo­ri­as­sa, mut­ta vähän koulutet­tu­jen osalta viivat muut­tuvat vaakasuoriksi.

Siinä osas­sa työ­markki­noi­ta työ­markki­nat eivät toimi.

Työl­lisyyt­tä on paran­net­tavis­sa lähin­nä vain pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien kesku­udessa ja ehkä jonkin keski­as­teen suorit­taneil­la. Muiden ryh­mien osalta työl­lisyys on ver­rat­tain hyvä, joten poten­ti­aalia paran­tamiseen ei oikein ole.

Meiltä puut­tuu siis työ­paikko­ja, jot­ka eivät edel­lytä mainit­tavaa eri­ty­isosaamista. Täl­laisil­la työ­paikoil­la on taipumus olla pieni­palkkaisia, kos­ka työ­nan­ta­jan nyt vaan ei kan­na­ta mak­saa suur­ta palkkaa. Sik­si laitoimme raport­timme nimek­si pro­vokati­ivis­es­ti lisää mata­la­palkkatyötä. Pro­vokaa­tio­ta on arvostel­tu ja san­ot­tu, että nimen olisi pitänyt olla ”Kaik­ki työ on arvokasta”.

Pro­vokati­ivisen nimen tarkoituk­se­na on kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että mata­la­palkkaisen työn osalta kan­nus­timet eivät ole kun­nos­sa sen parem­min työ­nan­ta­jil­la (kysyn­tä) kuin työn tek­i­jöil­läkään (tar­jon­ta). Lähtöko­htamme oli, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei sen solmimi­nen kan­na­ta molemmille.

 

 

110 vastausta artikkeliin “Miksi lisää matalapalkkatyötä?”

  1. “Työl­lisyyt­tä on paran­net­tavis­sa lähin­nä vain pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien kesku­udessa ja ehkä jonkin keski­as­teen suorit­taneil­la. Muiden ryh­mien osalta työl­lisyys on ver­rat­tain hyvä, joten poten­ti­aalia paran­tamiseen ei oikein ole. Meiltä puut­tuu siis työ­paikko­ja, jot­ka eivät edel­lytä mainit­tavaa erityisosaamista.”

    Tilas­tolli­nen ana­lyysi ei tuo esi­in ongelmien juurisy­itä. Itse olen miet­tinyt asi­aa tähän tapaan. Mon­et vähän koulute­tut ovat työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­lisen työn tekemisen vaikeaksi.

    Sel­l­aises­sa tilanteessa eri­ty­isosaamista tarvit­se­mat­tomat työ­paikatkaan eivät automaat­tis­es­ti auta. Mon­et sairaille tai vam­mau­tuneille suun­natut työkeskuk­set ovat osaltaan ihan toimivia apu­ja tältä osin: mon­en työ­panos­ta saadaan sen­tään edes osa-aikaises­ti käyt­töön. Mut­ta esim. psyykkises­ti sairaiden tai alko­holisoitunei­den työl­listämi­nen on haas­tavaa, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät halua ongel­mat­a­pauk­sik­si kokemi­aan ihmisiä usein töi­hin, vaan halu­vat valikoi­da toisen­laisia tek­i­jöitä. Sitä ongel­maa ei vähän erikoisosaamista vaa­tivien työ­paikko­jen määrä kauheasti vält­tämät­tä muu­ta, jos halua tai kykyä men­nä töi­hin ei ole.

  2. Syr­jäy­tymisel­läkin lie­nee vaiku­tus­ta, mut­ta se johtuu suurelta osin juutri työt­tömyy­destä tai siitä, että alo­jen, tehtävien, työ­paikko­jen, sijain­tien, työolo­jen ja työe­hto­jen suh­teen on niin heikosti valin­nan­varaa, etenkin matalatuottoisilla.

    Kaik­ki nämä ongel­mat kor­jau­tu­isi­vat, jos mata­la­palkat sal­lit­taisi­in ja irti­sanomis­suo­ja pois­tet­taisi­in kuten Tan­skas­sa. Syr­jäy­tymi­nen, alko­holisoi­tu­mi­nen, väki­val­ta ja rikol­lisu­us väheni­sivät paljon,

  3. Otsikkonne on siinä mielessä huono, että sitä joutuu selit­telemään! Liian moni tulk­it­see sen suo­raan, että ryh­mien 3, 4 ja 5 palkko­ja halu­taan alen­taa ja työe­hto­ja kur­jis­taa, vaik­ka tästä ei ole lainkaan kyse.

  4. Minäkin tarvit­sisin vähän päästä isoa ja varsinkin pienem­pää työa­pua, mut­ta moni hom­ma jää tekemät­tä palka­n­mak­sub­y­rokra­t­ian takia. En viit­si palkata nuo­ria, joil­ta hom­ma kyl­lä kävisi. Yksinker­taiset ja helpotkin työt tulee teetet­tyä fir­mo­jen ylipätevil­lä ammat­timiehillä vain sik­si, kos­ka mak­sami­nen fir­man laskul­la on help­poa. Työn­tek­i­jää varten vaku­u­tus vielä menee, mut­ta ei se kaik­ki muu laskem­i­nen ja paperityö.

    Olisiko otet­tavis­sa mallia enti­sajoista, jol­loin pikku­työt teetet­ti­in nuo­ril­la, jot­ka sai­vat siitä koke­mus­ta. Kun ker­ran pär­jäsi, tuli palkat­tua nuori uudelleen ja vähän vas­tu­ullisem­paan tehtävään. Tietysti tälle on nykyään esteenä pätkätöi­den vaara. Min­imi­palka­s­ta on pidet­tävä kiin­ni, mut­ta senkin määrit­tämi­nen on yksi osa sitä työlästä palkanmaksubyrokratiaa.

    Esimerkki­hom­mak­si otan taimikon raivauk­sen. Kylmiltään siihen ei ketään voi laskea, mut­ta ei tarvitse kovin kauan neu­voa vier­essä, niin hom­ma sujuu ja jäl­ki on kelvol­lista. Kun työ­maa lop­puu, nuor­ta voi alan osaa­jana suositel­la toisillekin.

    Met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sen vak­i­naiset met­surit tekevät vas­taa­vat hom­mat, jos on mah­tunut jono­tus­listalle. Lisäk­si yhdis­tys laskut­taa työn­jo­htoku­lut kuitenkin, vaik­ka itse kävisin paikat näyttämässä.

  5. Osmo, luvuis­sasi täy­tyy olla vaka­va virhe. Mis­tä tun­tipalkat on las­ket­tu? Suomes­sa esimerkik­si vuon­na 2006 naiset tekivät 78% miesten työ­tun­neista ja sai­vat 78% palkoista. Eli keski­tun­tipalk­ka on molem­mil­la sama, 22e/h. (Tietenkin nais­ten net­topalk­ka oli suurem­pi, vero­pros­ent­ti­han määräy­tyy vuosi­t­u­lo­jen mukaan).
    Kuvas­sasi nais­ten tun­tipalk­ka on aina alempi…
    Tutus­tu ihmeessä Pauli Sumasen ja ETLAn Sami Naparin tutkimuksiin.

    1. Mikko
      Luvut on vakioitu koulu­tusas­teen mukaan. Nais­ten koulu­tusaste on miesten koulu­tusastet­ta korkeampi, joten tun­tipalk­ka voi olla koko veästön tasol­la sama, vaik­ka se on jokaises­sa koulu­tus­ryh­mässä naisil­la pienempi.

  6. Ennen oli työ­paikoil­la paljon kaiken­laisia hant­ti­hom­mia eli töitä, joi­hin kykeni läh­es kuka tahansa ilman eri­tyisem­pää koulu­tus­ta tai pere­hdyt­tämistä. Tun­tuu siltä, että tehokku­u­den nimis­sä tuol­lai­sista töistä on luovut­tu eri tavoin.

    Osa töistä on ulkois­tet­tu ja samal­la osa niistä jää tekemät­tä. Jos ennen työ­paikalla oli oma siivoo­ja, joka kävi jokaises­sa huoneessa ker­ran päivässä, nyt on siivous­fir­man työn­tek­i­jä, joka käy siivoa­mas­sa ker­ran tai pari viikos­sa ja sil­loinkin huonom­min kuin ennen, kun on määritel­ty, mitä siivoami­nen sisältää. Oma siivoo­ja teki vähän enem­män eli pyyhkäisi tahran ikku­nas­ta, kun sen huo­masi, eikä jät­tänyt sitä odot­ta­maan ker­ran vuodessa tehtävää ikku­nan­pe­sua. Mata­la­palk­ka työ on vähen­tynyt, kos­ka on suos­tut­tu hyväksymään huonom­pi tulos.

    Osan mata­la­palkkatyöstä tekevät korkeam­min palkatut oman työn­sä ohes­sa. Esimerkik­si meil­lä siivoo­ja tyh­jen­tää huoneesta vain sekäjäteas­t­ian (jos­sa ei yleen­sä edes ole mitään), mut­ta molem­mat paperiroskik­set pitää itse käy­dä tyh­jen­tämässä työ­paikan kierrätyspisteessä.

    Käytän­nössä siis isol­la pal­ka­lla pyy­hitään pölyjä, viedään pape­ria keräysas­ti­aan, tehdään aikaa vieviä data­haku­ja, jot­ka voisi tehdä tutkimusa­pu­lainen ja esimerkik­si ihme­tel­lään matka­jär­jeste­lyjä sen sijaan, että työ­paikalla oli mat­ka-asioi­hin erikois­tunut sih­teeri, joka selvit­täisi vai­h­toe­hdot ja tek­isi varauk­set, kun paras vai­h­toe­hto on löy­tynyt. Kaik­ki nuo tek­isi niihen erikois­tunut ihmi­nen tehokkaam­min. Mata­la­palkkatyöt ovat kadon­neet, kos­ka näen­näis­ten säästö­jen nimis­sä mata­la­palkkaiset työt ovat siir­tyneet muiden tehtäviksi.

    Oman työn ohes­sa tehtävää sekalaista sälä­työtä ei edes huo­ma­ta, kos­ka se ei käytän­nössä kir­jaudu mihinkään. Eihän kukaan kir­jaa työa­janseu­ran­taan roskien viemistä. Sinne se häviää muiden töi­den sekaan ja katoaa tilastoista.

    “Tehostamisen” seu­rauk­se­na ne ihmiset, jot­ka voisi­vat olla töis­sä tekemässä yksinker­taista, tarpeel­lista työtä pienel­lä pal­ka­lla, ovatkin kortis­tossa vail­la toivoa paremmasta.

  7. Lois­ta­va graafi, joka hyvin osoit­taa sen mis­tä suurim­mat työl­lisyysas­teen kasvut on mah­dol­lista saavut­taa. Tulos ei myöskään ole yllä­tys, onhan mata­la­palk­ka-alo­jen syn­nyt­tämi­nen kiis­tat­ta nos­tanut työl­lisyysastet­ta esim. Saksassa.

    Mielestäni syynä ei voi pitää nim­imerkin “niin” perustei­ta, kos­ka työl­lisyysastet­ta las­ket­taes­sa mas­sas­ta pois­te­taan työvoiman ulkop­uoliset osat (opiske­li­jat, työkyvyt­tömät ym.). Vajaa työkun­toi­sista joku osa tiet­ty jää tuonne mut­ta sen ei pitäisi selit­tää noin suur­ta pudo­tus­ta mata­lak­oulutet­tu­jen työllisyysasteesta.

  8. Mitähän nämä mata­la­palkkatyöt, joi­ta ei täl­lä het­kel­lä ole ole­mas­sa voisi­vat olla? Ettei vaan kävisi niin, että palkko­jen alapäässä palkat laske­vat ja ketään uut­ta ei palkata tilalle. Por­vari kiit­tää por­varin ystävää.

  9. niin:

    Tilas­tolli­nen ana­lyysi ei tuo esi­in ongelmien juurisy­itä. Itse olen miet­tinyt asi­aa tähän tapaan. Mon­et vähän koulute­tut ovat­työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­lisen työn tekemisen vaikeaksi.

    Tuo lista kat­taa minus­ta aika hyvin kaik­ki t6yömarkkinoiden ulkop­uolel­la ole­vat. Tässä on yksi esimerk­ki: http://taigawood420.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133898-miksi-olen-tyoton

    Mitä vähän erikoisosaamista vaa­tivien työ­paikko­jen lisäämi­nen aut­taa, jos niitä pide­tään “paskadu­un­i­na”?

  10. niin:
    Tilas­tolli­nen ana­lyysi ei tuo esi­in ongelmien juurisy­itä. Itse olen miet­tinyt asi­aa tähän tapaan. Mon­et vähän koulute­tut ovat työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­lisen työn tekemisen vaikeaksi. 

    Onhan tässä jotain point­tia, mut­ta ei asia kuitenkaan ole ihan noin yksinkertainen.

    Itse olen vähän koulutet­tu (amis, lukio ja muu­ta­ma vuosi yliopis­tossa, mut­ta lasken itseni silti vähän koulute­tuk­si, kos­ka näistä ei ollut mitään hyö­tyä työ­markki­noil­la), mut­ta mitään moti­vaa­tio- tai elämän­ta­paon­gelmia ei ole työn­teon suh­teen. Päin­vas­toin, olen kiin­nos­tunut siitä, miten omaa kehoa voi hakkeroi­da toim­i­maan parem­min (rav­in­to, liikun­ta, nukku­mi­nen, yms.) ja uskallan väit­tää ole­vani aika paljon keskiver­to­tyyp­piä parem­mas­sa kun­nos­sa yleis­es­ti ottaen (en sairastele, pystyn hoita­maan asioi­ta kiireessä keskit­tymiskyvyn her­paan­tu­mat­ta, fyysi­nenkin työ onnis­tuu, jne.). Työ­mo­ti­vaa­tio on myös korkea.

    Mut­ta mis­tään täl­lais­es­ta ei ole eri­tyisem­min hyö­tyä, kos­ka avoimia työ­paikko­ja on niin vähän. Mon­es­sa avoimes­sa paikas­sa arvoste­taan työkoke­mus­ta ja/tai koulu­tus­ta siltä kyseiseltä alal­ta, ja jos vain jol­lain hak­i­jal­la on niitä, hän on etusi­jal­la mui­hin ver­rat­tuna. Työn­hak­i­joi­ta on paljon ja työ­nan­ta­jal­la on varaa valita.

    Olen tekemässä suku­tutkimus­ta ja olen viime aikoina lueskel­lut erästä kir­jaa, jos­sa on yhtä sukuhaaraani tutkit­tu. Siel­lä on mon­es­ta suku­lais­es­ta lyhyt kuvaus. Sen perus­teel­la on käynyt selväk­si, että joskus kym­meniä vuosia sit­ten on ollut aika yleistä, että joku on käynyt pelkän kansak­oulun ja sen jäl­keen pää­tynyt ihan hyvään ammat­ti­in. Mut­ta nykypäivänä täl­lainen on erit­täin harv­inaista. Mata­lan osaamisen tasol­la ole­vaa ei ihan hel­posti ote­ta mihinkään, ja jos ote­taan, hänet laite­taan tekemään yksinker­taisia hom­mia, eikä mah­dol­lisuuk­sia ylen­e­miseen ole juurikaan. Ei, vaik­ka kykyä ja moti­vaa­tio­ta löy­ty­isi. Yleisin polku on vain joutua pal­lotel­luk­si eri­lais­ten pätkä­työ­suhtei­den välillä.

    Oma lääk­keeni tähän ongel­maan on yksinker­tainen: tarvi­taan lisää työ­paikko­ja. Mitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia päästä töi­hin, sitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia löytää sel­l­ainen paik­ka, mis­sä mata­la­palkkatyöstä voi päästä eroon oppi­mal­la jonkin alan ammat­ti­laisek­si. Uusien työ­paikko­jen syn­tymi­nen merkit­tävis­sä määrin vaikut­taa kuitenkin aika utopis­tiselta, kun kat­soo miten val­las­sa ole­vat poli­itikot suh­tau­tu­vat asiaan.

  11. Voitaisi­in myös koit­taa lisätä koulutusta.

    Joskus ennen­van­haan työn­tekemiseen ei tarvit­tu edes luku­taitoa. Jos­sain vai­heessa koulu­tus lisään­tyi ja sit­ten alet­ti­in helpoim­matkin hant­ti­hom­mat suun­nitel­la sen mukaan, että ilman luku­taitoa ei selvin­nyt. Tämä tietysti liit­tyy siihen, että konei­den kehit­tyessä helpoim­mat hant­ti­hom­mat siir­tyvät aina koneille, mut­ta myös siihen, että koko väestön koulu­tus­ta­son noustes­sa helpoim­mat ihmisen tehtävät työt voidaan jär­jestel­lä sen mukaan, että työn­tek­i­jältä odote­taan yhä korkeam­paa osaamistasoa.

    Joskus (lähi)tulevaisuudessa ehkä kaik­ki työt ovat niin erikois­tunei­ta, että ilman yliopis­tok­oulu­tus­ta vas­taavaa tasoa niistä ei selviä. Täl­löin ratkaisuna ei ole kek­siä väkisel­lä tekemistä koulut­ta­mat­tomille ihmisille, vaan koulut­taa heitä. Ensim­mäisenä voisi vaik­ka nos­taa yliopis­to­jen ja amk:n opiske­li­jamääriä sen ver­ran, että niihin pääsee jokainen halukas; annetaan markki­noiden päät­tää mil­lä alal­la on liikaa korkeak­oulutet­tu­ja eikä korkeakoulujen.

  12. Pyy­det­ti­in syven­tymään kuvaan – Kuviot 2 ja 3, raportin s. 30–31.

    Kuviot ovat ideaal­i­malle­ja, jot­ka eivät vas­taa empi­iristä todel­lisu­ut­ta, kun ker­ran käyrät ovat ident­tisiä kum­mas­sakin kuvios­sa. Näin ei ole todellisuudessa.

    Kum­mas­sakin kuvios­sa koulu­tus­ryh­mässä 1 tun­tipalkan ja kuukausi­palkan suhde on sama. Silmämääräis­es­ti ja suun­nilleen arvioitu­na miehillä 28 x 160 = 4480 ja naisil­la 23 x 160 = 3680. Tämä ei pidä paikkaansa. Perusk­oulun yläas­teen aineenopet­ta­jan tun­tipalk­ka on esim. 29 euroa ja ala-asteen aloit­ta­van luokanopet­ta­jan palk­ka 19 euroa tun­nil­ta, mut­ta työ­tun­te­ja ei ole 40 viikos­sa vaan vähem­män, ala-asteel­la oleel­lis­es­ti vähem­män. Kos­ka ope­tusala on nais­val­tainen, naisil­la kuukausi- ja tun­tipalkan suhde on heikom­pi kuin miehillä. Kuvio on tarkalleen ottaen epä­tosi todel­lisu­u­den kuvaus.

    Tästä päästään luon­tev­asti kysymyk­seen siitä, onko kuvio muutenkin vain ideaal­i­malli ja kuvaus val­lit­se­vista usko­muk­sista. Tietävätkö nämä läh­teet (Lähde: laskel­mat FLEED-aineis­tos­ta ja palkkaraken­neti­las­tos­ta) sen, mikä koulu­tus itse kul­lakin on, vai päätel­läänkö koulu­tus päin­vas­toin kul­loiseenkin työhön liit­tyvistä koulu­tu­sodotuk­sista ja –vaa­timuk­sista? Jos läh­teet tietävät sen, mikä koulu­tus kul­lakin yksilöl­lä on, niin mis­tä ne voivat sen tietää? Onko Suomes­sa oikeasti täy­del­lisen infor­maa­tion sosial­isti­nen suun­nitel­mat­alous entisen DDR:n malli­in tai orwellilainen valvon­tay­hteiskun­ta, vai onko tämä ain­oas­taan raportin tek­i­jöi­den oletus/ toive?

    Esimerkik­si van­hoina, ei yleis­es­ti ottaen paremp­ina, mark­ka-aikoina tien­asin mon­e­na vuon­na tähän aikaan hel­mi-maalisku­us­sa palkkakuit­tien mukaan run­saat 30 000 mum­mon­markkaa kuus­sa, 16 800+ 16 000 tois­es­ta työstä. Tavoit­teena oli 40 000 kuus­sa ‚mut­ta tähän se aina jäi. Ensin mainit­tuun palkkaan olin tyy­tymätön, kos­ka vak­i­nainen työn­tek­i­jä sai samas­ta työstä 24 000 markkaa kuukaudessa. Kyseisen työ­nan­ta­jan kannal­ta, usei­ta vuosia kestänei­den peräkkäis­ten määräaikaisten työ­suhtei­den aikana kuu­luin aina yo. kuvion koulu­tus­ryh­mään 5) alem­pi tai ylem­pi perusaste tai esi­aste. Tämä johtuu siitä, että en koskaan täyt­tänyt työ­sopimuskaavak­keen kohtaa koulu­tustiedot. On erikoista ajatel­la, että työ­nan­ta­jal­la olisi jokin muu keino päästä selville työn­tek­i­jän koulutuksesta.

    Blo­gisti uskoo markki­na­t­alous­teo­ri­an ehtoi­hin täy­del­lisen infor­maa­tion maail­mas­ta. Blo­gisti uskoo, että eri­ty­isosaami­nen määritelmän mukaan paran­taisi työl­listymistä. Jatku­mon toises­sa päässä kuitenkin liian eri­tyi­nen eri­ty­isosaami­nen heiken­tää työl­listymistä, kos­ka sille ei ole tarpeek­si asi­akkai­ta juuri siinä ajas­sa ja paikas­sa ja niil­lä tuot­to-odotuk­sil­la, joiden piiris­sä työn­hak­i­ja on. 

    Sinän­sä aja­tus mata­latuot­tois­t­en töi­den lisäämis­es­tä on hyvä, mut­ta sil­loin pitäisi aikaansaa­da irtikytken­tä koulu­tuk­sen ja työn välil­lä, muu­at­ta toista ajat­teli­jaa mukaillen.

  13. Nähdäk­seni raport­tinne teo­reet­tis­es­ti keskeisin väite on tässä: 

    “Taan­tu­ma ei kuitenkaan ole talouden pysyvä tila. Markki­na­t­aloudessa ei val­litse pysyvää
    kokon­aiskysyn­nän puut­teen ongel­maa. Sik­si tar­jon­tatek­i­jät ovat talouden pitkän aikavälin
    työl­lisyy­den kannal­ta ensisi­jaisia. Usein ajatel­laan, että työl­lisyyt­tä rajoit­taa se, ‘ettei työpaikkoja
    ole’. Tämä on tieteel­lis­es­ti kestämätön myytti.”

    Toisin sanoen uskotte siis Sayn laki­in tai jonkin­laiseen vari­ant­ti­in siitä. Voisitko ker­toa, miten Sayn laki toteu­tuu endo­geenisen rahan tar­jon­nan olois­sa? Tun­netut tas­apain­omekanis­mit (esim. korkomekanis­mi ja real bal­ance effect) eivät ole mitenkään yhteenso­vitet­tavis­sa rahan endo­geenisu­u­den kanssa.

  14. niin:
    Tilas­tolli­nen ana­lyysi ei tuo esi­in ongelmien juurisy­itä. Itse olen miet­tinyt asi­aa tähän tapaan. Mon­et vähän koulute­tut ovat työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­lisen työn tekemisen vaikeaksi.

    Kehtaan­pa vait­taa, etta tyomarkki­noiden toim­i­mat­to­muus on ko. ilmion syy, varsinkin nuorten miesten kesku­udessa, jot­ka laske­vat aika nopeasti auki kuin­ka paljon efort­tia koulu­tuk­seen kan­nat­taa lait­taa pleikkarin ja kaljoit­telun sijaan.

  15. Korkeak­oulute­tu­ista suuri osa on töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la tai julk­isin varoin rahoite­tuis­sa yhteisöissä.

    Tulk­in­ta mikä on julki­nen /yksityinen on hie­man muun­nel­tu, sil­lä aikaisem­min julkisen sek­torin osu­us oli 60 %

    Laina Aka­van sivuilta

    “puo­let työsken­telee yksi­tyisel­lä, puo­let julkisel­la sektorilla”

    Ilman koulu­tus­ta ole­vat tekevät töitä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ja yleen­sä töis­sä, jois­sa käytetään työkohtaisia/määräaikaisia sopimuksia

    Esim kauppa,ravintola-ala, raken­nusala , kul­je­tusala etc käyt­tävät pätkätyöläistyövoimaa

    Lyhyet työpätkät aiheut­ta­vat korkean kitkatyöt­tömyy­den ver­rat­tuna julkisen sek­torin kym­meniä vuosia kestävi­in katkot­tomi­in työsuhteisiin.

    Vaik­ka julkisel­la sek­to­ril­la on paljon pätkä­työtä niin pätkät liit­tyvät pienin tai 0- katkoin yhteen

    Trakastelu on yksisilmäi­nen ja kuvi­o­l­la pyritään vain toditele­maan eri­ar­voisu­u­den kas­vat­tamisen välttämättömyyttä

  16. niin: Mon­et vähän koulute­tut ovat työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia,

    Var­maankin mon­et, mut­ta tuskin sen­tään 30…40% pelkän perus- ja 20…25% keski­as­teen koulu­tuk­sen saaneista kuu­lu­vat tähän ryh­mään. Ja jos kuu­luisi­vatkin, eikö olisi tärkeää, etteivät uudet ikälu­okat putoa samaan kuop­paan. Työ lie­nee yksi tehokkaim­mista syr­jäy­tymisen estäjistä.

    Kiitok­set Soin­in­vaar­alle ja Var­ti­aiselle todel­la infor­mati­ivis­ten mut­ta yksinker­tais­ten graafien “kek­simis­es­tä”. Ne osoita­vat selkeästi, että jos palkat eivät jous­ta, työl­lisyys joustaa.

  17. Mik­si niitä vähän koulutet­tu­ja, pelkän perusk­oulun varas­sa ole­via ihmisiä tuote­taan koko ajan lisää? Esim. työt­tömäk­si jääneil­lä van­hem­mil­la lapset joutu­vat lopet­ta­maan lukion tai ammat­tik­oulun, kos­ka opiskelu­vä­lineisi­in ja kir­joi­hin ei ole varaa. Toimeen­tu­lotues­ta näitä ei korvata.
    ____________
    “Mon­et sairaille tai vam­mau­tuneille suun­natut työkeskuk­set ovat osaltaan ihan toimivia apu­ja tältä osin: mon­en työ­panos­ta saadaan sen­tään edes osa-aikaises­ti käyttöön.”

    Sitä työ­panos­ta käytetään pop­panan kutomiseen yms. päivähoito­hom­maan. Palkkaakaan ei mak­se­ta, kor­vauk­sel­la ei pysty mak­samaan edes päivän lounas­ta ja työ­matko­ja. Eikö työn tarkoituk­se­na olisi tar­jo­ta toimeentuloa?

  18. niin:
    ‘snip’
    Mon­et vähän koulute­tut ovat työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­lisen työn tekemisen vaikeaksi.
    ‘snip’

    Näitä ongelmia on kakissa sosi­aaliryh­mis­sä, esim. alko­holi ei todel­lakaan ole mikään alem­pi­en tulolu­okkien ongelma.
    Tosin ylem­mis­sä tulolu­okissa alko­holis­tikin pär­jää paremmin.

  19. Samuli Paha­lahti:
    ‘snip’
    Olen tekemässä suku­tutkimus­ta ja olen viime aikoina lueskel­lut erästä kir­jaa, jos­sa on yhtä sukuhaaraani tutkit­tu. Siel­lä on mon­es­ta suku­lais­es­ta lyhyt kuvaus. Sen perus­teel­la on käynyt selväk­si, että joskus kym­meniä vuosia sit­ten on ollut aika yleistä, että joku on käynyt pelkän kansak­oulun ja sen jäl­keen pää­tynyt ihan hyvään ammat­ti­in. Mut­ta nykypäivänä täl­lainen on erit­täin harv­inaista. Mata­lan osaamisen tasol­la ole­vaa ei ihan hel­posti ote­ta mihinkään
    ‘snip’

    Tot­ta­han tämä on, kau­pan kas­sal­lakin vaa­di­taan trade­nomin tutk­in­to, vaik­ka työ ei edel­lytä mitään pätevyyt­tä — mut­ta kun trade­nome­ja on tar­jol­la, ote­taan sit­ten niitä töihin.

  20. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Tulk­in­ta mikä on julki­nen /yksityinen on hie­man muun­nel­tu, sil­lä aikaisem­min julkisen sek­torin osu­us oli 60 %
    ‘snip’

    Tarkoi­tat ilmeis­es­ti entistä Neu­vos­toli­it­toa, mikä olisi pitänyt mainita.
    Suomes­sa julkisen sek­torin osu­us on aika kauan ollut noin 20%.
    60% oli maat­alousväestön osu­us sodan jäl­keen, tuista huoli­mat­ta sitä ei lue­ta julkiseen sektoriin.

  21. Raimo K: Näitä ongelmia on kakissa sosi­aaliryh­mis­sä, esim. alko­holi ei todel­lakaan ole mikään alem­pi­en tulolu­okkien ongelma.
    Tosin ylem­mis­sä tulolu­okissa alko­holis­tikin pär­jää paremmin.

    On ongelmia kaikissa koulu­tus­ryh­mis­sä. Mut­ta ei samaa määrää ja samoil­la vaiku­tuk­sil­la. Kom­ment­ti­ni oli vas­taus­ta Soin­in­vaaran totea­muk­seen, että “Jos työ­markki­nat toimi­si­vat markki­namielessä hyvin, jokaisen ryh­män työl­lisyysaste olisi sama”. Mut­ta näin ei käsit­tääk­seni ole mm. juuri siitä syys­tä, että koulu­tuk­sen perus­teel­la erotel­lut ryh­mät eroa­vat muus­sakin kuin vain koulutuksessa.

    Tästä johtuen on myös niin, että vaik­ka nyt mata­lam­min koulutet­tu­ja (vain perusk­oulun käyviä) koulutet­taisi­in huo­mat­tavasti lisää, nämä “uudet koulute­tut” eivät keskimäärin yltäisi samaan työl­lisyysas­teeseen kuin nyt korkeam­min koulute­tut yltävät. Taustal­la kun on muitakin tekijöitä.

    Koko ero ei seli­ty tuol­la tek­i­jäl­lä, mut­ta se on yksi selit­tävä tek­i­jä, jota ei pidä uno­htaa. Mon­es­sa tapauk­ses­sa syy työl­listymät­tä jäämiseen on sama kuin syy siihen, mik­si koulu­ja ei ole käy­ty enem­pää. Muitakin syitä toki on.

  22. Liian van­ha: Esim kauppa,ravintola-ala, raken­nusala , kul­je­tusala etc käyt­tävät pätkätyöläistyövoimaa

    Lyhyet työpätkät aiheut­ta­vat korkean kitkatyöt­tömyy­den ver­rat­tuna julkisen sek­torin kym­meniä vuosia kestävi­in katkot­tomi­in työsuhteisiin.

    Sinän­sä hyvä huomio, mut­tei selitä perus- ja keski­as­teen koulu­tuk­sen saanei­den välistä ällistyt­tävän suur­ta työllisyyseroa.

  23. Tuo­han ker­too jos vuosikym­meniä jatkuneen poli­ti­ikan tuloksista.

    Palvelu alem­piar­voista tois­t­en nöyris­te­lyä. Itsepa­lvelua pitää olla kun on Amerikas­sakin. (USA:ssa on hyvän palvelun maa ja itsepa­lvelu vähän)

    Pitää investoidan koneisi­in ja sen vuok­si pitää tar­jo­ta kaiken­laisia toimia sen hyväk­si. Man­u­aal­i­työ vähenee.

    Pitäisikö kult­tuuri muut­tua vai pide­täänkö edelleen järkevänä sitä että osa tekee rajusti töitä ja elät­tää varsin suur­ta joukkoa joka ei tee mitään yhteiskun­nan hyväk­si. Sen sijaan kär­sii turhau­tu­mista jota kut­su­taan masennukseksi.

  24. Lau­ri: Toisin sanoen uskotte siis Sayn laki­in tai jonkin­laiseen vari­ant­ti­in siitä. Voisitko ker­toa, miten Sayn laki toteu­tuu endo­geenisen rahan tar­jon­nan olois­sa? Tun­netut tas­apain­omekanis­mit (esim. korkomekanis­mi ja real bal­ance effect) eivät ole mitenkään yhteenso­vitet­tavis­sa rahan endo­geenisu­u­den kanssa.

    Mik­si (minimi)palkan lasku ei vaikut­taisi työn kysyntään?

  25. Luin OSn viit­taa­man “Mata­la­palkkatyö Suomessa”.

    Kir­joituk­sen 1. Osas­sa yllät­tävänkin rehellis­es­ti todet­ti­in, että mon­et aikaisem­mat yritelmät näis­sä asiois­sa ovat olleet täysin tehottomia.

    Kir­joi­tus on hyvä ja mon­etkin suosi­tuk­set osu­vat mielestäni justi­in­sa kohdalleen. 

    Varsinkin työl­listämis- ja työl­lisi­tymiskyn­nyk­siä käsitelti­in käytän­nön läheiseti eri puo­lil­ta varsin asiantuntevasti.

    Eri­tyis­es­ti panin merkille mon­ta kohtaa, jos­sa yrit­täjäriskiä pyri­ti­in alen­ta­maan rekry­toin­nin yhtey­dessä. Tämä edus­taa uut­ta ajat­telua tässä maas­sa. Olen var­ma, että täl­lä suun­nal­la voi saa­da toiv­ot­tu­ja tuoksia.

    Paras­ta antia oli­vat 2. Osan aivan konkree­tiset suositukset.

    Toiv­ot­tavasti nämä suosi­tuk­set myös toteutetaan sel­l­aises­sa muo­dos­sa, että tulok­sia syntyy.

    Sep­po Korppoo
    Yrittäjä

  26. Mari Heimala:
    Esim. työt­tömäk­si jääneil­lä van­hem­mil­la lapset joutu­vat lopet­ta­maan lukion tai ammat­tik­oulun, kos­ka opiskelu­vä­lineisi­in ja kir­joi­hin ei ole varaa. Toimeen­tu­lotues­ta näitä ei korvata.

    En tiedä onko tämä merkit­tävä jut­tu työl­lisyy­den kannal­ta, mut­ta tot­ta on kuitenkin koulu­jen kir­jakeskeisyys. Ainakin omi­na lukioaikoinani 90-luvul­la kir­jakarusel­li oli tolku­ton. Pakko-ostatet­ti­in luki­o­laisil­la hirvee määrä kir­jo­ja, joista suuri osa ihan turhia. Puo­li­akaan en var­masti lukenut. Ihan hyvät arvosanat tuli silti 😀 Nykyään vaa­di­taan var­maan muitakin (tietoteknisiä?) jut­tu­ja opiskeluissa…

  27. hart­sa: … nuorten miesten kesku­udessa, jot­ka laske­vat aika nopeasti auki kuin­ka paljon efort­tia koulu­tuk­seen kan­nat­taa lait­taa pleikkarin ja kaljoit­telun sijaan. 

    Mik­siköhän aina, kun tämän blo­gin kom­menteis­sa maini­taan jokin pelikon­soli, se on PlaySta­tion? Ei koskaan esimerkik­si Xbox tai Wii. (Aiem­pia main­in­to­ja esim. tässä, tässä ja tässä.)

    Olisiko­han syynä se, että pleik­ka tuli markki­noille jo 90-luvun alkupuoliskol­la ja muut johta­vat nyky­brän­dit vas­ta paljon myöhem­min? Jol­loin mainit­sem­i­nen saat­taisi olla oire siitä, että mainit­si­jan tois­taisek­si tuor­eim­mat läheltä tehdyt havain­not siitä, mil­laista elämää Suomen nuoriso viet­tää, ovat myös noil­ta samoil­ta ajoilta.

    Koh­ta var­maan joku tuomit­see laiskot­tel­e­vat nykyn­uoret, jot­ka vain pelaa­vat Sega Sat­ur­nia päivät pitkät. Ja kuun­tel­e­vat ties mitä CD-levyjä.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikko
    Luvut on vakioitu koulu­tusas­teen mukaan. Nais­ten koulu­tusaste on miesten koulu­tusastet­ta korkeampi, joten tun­tipalk­ka voi olla koko veästön tasol­la sama, vaik­ka se on jokaises­sa koulu­tus­ryh­mässä naisil­la pienempi.

    Eli jos insinööritöistä siir­ret­täisi­in hal­pa­mai­hin helpoimamt ja mata­la­palkkaisim­mat ja suo­ma­lais­ten insinöörien keskipalk­ka nousisi, niin tämä näky­isi tilas­tois­sa siten, että naisia sorretaan?

  29. Kiitok­sia Osmolle tukev­as­ta luku­paketista! Täy­tyypä pere­htyä kun aikaa löy­tyy. Osmo on kyl­lä yleen­sä ollut tämän tyyp­pi­sis­sä poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä vahvimmillaan.

  30. Samuli Paha­lahti:

    Mut­ta mis­tään täl­lais­es­ta ei ole eri­tyisem­min hyö­tyä, kos­ka avoimia työ­paikko­ja on niin vähän. Mon­es­sa avoimes­sa paikas­sa arvoste­taan työkoke­mus­ta ja/tai koulu­tus­ta siltä kyseiseltä alal­ta, ja jos vain jol­lain hak­i­jal­la on niitä, hän on etusi­jal­la mui­hin ver­rat­tuna. Työn­hak­i­joi­ta on paljon ja työ­nan­ta­jal­la on varaa valita.

    - — - -

    Oma lääk­keeni tähän ongel­maan on yksinker­tainen: tarvi­taan lisää työ­paikko­ja. Mitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia päästä töi­hin, sitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia löytää sel­l­ainen paik­ka, mis­sä mata­la­palkkatyöstä voi päästä eroon oppi­mal­la jonkin alan ammat­ti­laisek­si. Uusien työ­paikko­jen syn­tymi­nen merkit­tävis­sä määrin vaikut­taa kuitenkin aika utopis­tiselta, kun kat­soo miten val­las­sa ole­vat poli­itikot suh­tau­tu­vat asiaan.

    Nimeno­maan.

    Ode ja Var­ti­ainen sivu­ut­ta­vat täysin työn kysyn­tätek­i­jöi­den merk­i­tyk­sen. Tässä on kak­si asiaa:

    1) Jopa uusklas­sisen ”täystyöl­lisyy­den” olois­sa reservi­työvoimaa on joka tapauk­ses­sa se 5–7 prosenttia.
    2) Kuten Lau­ri mainit­si, blo­gin ana­lyysi perus­tuu vääräk­si osoit­tau­tuneeseen Sayn laki­in. Pitkäl­lä aikavälil­lä on todel­lisu­udessa pakko puut­tua myös kysyn­tätek­i­jöi­hin, jos uusklas­sista täystyöl­lisyyt­tä halu­taan pitää yllä.

    Lisäk­si jos työt­tömyyt­tä oikeasti halut­taisi­in painaa min­imi­in, julkisen sek­torin työl­listämiso­hjel­mat ovat todel­li­nen (ja mah­dol­lis­es­ti ain­oa) vai­h­toe­hto (ks. esim: http://sorsafoundation.fi/2012/11/30/luonnollisesta-tyottomyydesta-taystyollisyyteen/)

  31. “Tiedämme yri­tysky­se­ly­istä yleis­es­ti, että monilla
    toimi­aloil­la on jatku­via rekry­toin­ti­vaikeuk­sia, eri­tyis­es­ti korkea­suh­dan­teis­sa, mut­ta jos­sain määrin myös mata­la­suh­dan­teis­sa. Täl­laisia toimi­alo­ja ovat esimerkik­si rak­en­t­a­mi­nen, siivousala ja kul­je­tus ala.”

    Tiedämme myöskin että merkit­tävin syy on hak­i­joiden sopi­mat­to­muus työ­nan­ta­jan tarpeisiin.

    Osatyövoiman tar­jon­nas­ta on var­maan sopimatonta.
    Mut­ta siivous-kul­je­tus-raken­nusalal­la on paljon hui­jar­i­fir­mo­ja, jot­ja vain hyvöskskäyt­tävät työvoimaa ja jät­tävät palkko­ja, yli­työko­r­vauk­sia, sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja etec maksamatta.

    Tai teet­tävät jär­jet­tömän pitk­iä päiviä ja/tai työ­tur­val­lu­us laimin­lyödään jatkuvasti.

    Kuka­pa halu­aisi hui­jar­i­fir­man palvelukseen ??
    Var­maan heil­lä on vaikeuk­sia rekrytoinnissa ?

    Tutkimus on otan­ta­tutkimus eikä huomioi täl­laisia asioita

  32. Tapio: Sinän­sä hyvä huomio, mut­tei selitä perus- ja keski­as­teen koulu­tuk­sen saanei­den välistä ällistyt­tävän suur­ta työllisyyseroa.

    Tietysti tuos­sa joukos­sa on kau­pan­tek­i­jäis­inä päi­htei­den väärinkäyt­täjiä, vähälah­jaisia , työkyvyltään alen­tunei­ta, mie­len­ter­veysongel­maisia etc

    Eivät he kaik­ki ole eläk­keel­lä tai ole nuo­ria tai vanhoja.

    Kun mata­la­palkkaisia on raportin mukaan 5,9 % työl­li­sistä niin se edus­taa n 150000 henkeä ja vaik­ka luokan työt­tömät las­ke­taan mukaan niin n 200000.

    Kyl­lä näin pieni markki­na muut­tuu hel­posti ver­tailukelvot­tomak­si jo pie­nil­lä häiriötekijöillä

    Aka­teemis­tan ja koulut­ta­mat­tomien työ­markki­noiden ver­taami­nen on vähän kuin ver­taisi keskenään matka­puhe­lin- ja atomivoimalamarkkinoita

  33. niin:
    …Tilas­tolli­nen ana­lyysi ei tuo esi­in ongelmien juurisyitä… 

    - liian korkea veroaste
    — liian korkeat sossutuet

  34. Mata­la­palkkatyötä voisi olla esim. puolipäiväisenä vaik­ka netin käyt­tö kult­tuurin tuottamistarkoituksiin.
    Saisi lait­taa tun­nit ylös, mitä käyt­tää ja tekee ja yhteiskun­ta mak­saisi pienen kor­vauk­sen. Taide­han on niin mon­isäikeistä. Moni nuori on syr­jäy­tynyt työelämästä ja käyt­tää net­tiä muutenkin taitavasti. Samoin esimerkik­si eloku­vien kat­selu ja musi­ikin kuun­telu. Palk­it­se­vu­u­teen näis­sä tulonsiirtohommissakin.

  35. Min­ulle jäi lyhyestä kaaviotek­stistä arvoituk­sek­si, miten mata­la­palkkatyötä tekevät tuli­si­vat toimeen? Vuokrien hillitön nousu, elin­tarvikkei­den huip­puhin­nat, työ­matkakus­tan­nuk­set, sähköön ja kaikki­in mui­hinkin hin­toi­hin lisä­tyt vitoset ja kympit, yhä pitem­mät matkat ter­vey­den­huoltoon matkakus­tan­nuksi­neen — miten niistä kaik­ista selviää sil­lä mata­lal­la palkalla? 

    Mata­la­palkkatyötä on kyl­lä tar­jol­la. Esim mon­enkar­vaista pro­vi­sio­työtä on aina tar­jol­la. Ongel­ma on se, että paraskin toiveikkaista nuorista työn­tek­i­jöistä yltää 8–9tunnin työru­pea­mal­la vain työ­tu­loille, jot­ka eivät edes oikeu­ta alem­paan vero­pros­ent­tin, joka kan­nus­tuk­se­na ojen­netaan 700e/kk ylit­täville tuloille. 

    Tun­tipalkat siis ovat jo lähel­lä aasialaista tasoa, mut­ta kos­ka asumisen ja muun vält­tämät­tömän hin­tata­so ei ole aasialaisel­la tasol­la, näitä töitä voivat har­rastel­la vain ne, joiden van­hem­mil­la on varaa nuoren­sa elinkustannuksiin.

  36. Jos trade­no­mi on kau­pan kas­sal­la, jotain on men­nyt pahasti pieleen. 

    Jos koulu­tuskär­jestelmän tuot­ta­ma osaami­nen ei riitä, ollaan pahas­sa AMK kri­i­sis­sä — koulu­tus­in­vestoin­ti menee hukkaan. Samal­la sopi­van mata­lan koulu­tuk­sen saa­neet jäävät työttömäksi. 

    Sama ongel­ma on muis­sakin mata­lan koulu­tus­ta­soa hom­mis­sa, call cen­ter­it esimerkik­si. Työ­nan­ta­ja ottaa koulute­tu­im­man saatavil­la ole­van työntekijän.

    1. Trade­no­mi jää kau­pan kas­salle, kos­ka palk­ka-asteikon alapäässä ei ole palkkaero­ja. Trade­no­mi ei saa trade­nomin osaamista vaa­ti­vas­ta työstä sen parem­paa palkkaa kuin kas­salta. Koulu­tus menee huikkaan ja koulut­tam­a­ton jää töttömäksi.

  37. niin: Mon­et vähän koulute­tut ovat­työ­markki­noiden ulkop­uolel­la esimerkik­si moti­vaa­tion puut­teen, elämän­tapo­jen­sa (esim. alko­holisoi­tu­mi­nen on ihan todel­li­nen ongel­ma osal­la nuorista) tai vakavien sairauk­sien takia, mikä tekee sään­nöl­lisen työn tekemisen vaikeaksi. 

    Var­maan noinkin, mut­ta ei tuol­la voi mitenkään dis­sa­ta koko raport­tia eikä varsinkaan noi­ta käyriä, jot­ka täysin kiis­tat­ta osoit­ta­vat, että työ­markki­nat eivät toi­mi. Varsinkin kun Osmo esit­tää hyvät peruste­lut sille, mik­si näin on.

    Sitä­pait­si syr­jäyt­mis­seli­tys ei kum­minkaan selitä sitä, mik­si pelkän perusk­oulun käyneel­lä ei-syr­jäy­tyneel­lä ja ammat­tik­oulun käyneel­lä on samat tun­tipalkat. Kaiken jär­jen mukaan näin ei pitäisi olla, tai vai­h­toe­htois­es­ti ammatill­i­nen koulu­tus on sinäl­lään täysin turhaa ja ain­oa vaiku­tus sil­lä on syr­jäy­tymisen ehkäisy, jos­ta taas seu­raa työkykyisyys.

    Mikä tulee noi­hin monion­gel­maisi­in, niin kuinka­han moni niistäkin jäisi syn­tymät­tä, jos suo­raan perusk­oulus­takin voisi men­nä lapiohommiin?

    Tästäkin keskustelus­ta voidaan tode­ta, että mikäli ihmisen koko maail­manku­va perus­tuu siihen että Var­ti­aisen ja Soin­in­vaaran esit­tämät asi­at eivät pidä paikkaansa, hän­tä ei ole mah­dol­lista saa­da ymmärtämään Var­ti­aisen ja Soin­in­vaaran esit­tämien toimen­pitei­den järkevyyttä.

  38. Kuvaa kat­so­ma­l­la voi vetää myös sen analo­gian että mitä pienem­pi palk­ka sen huonom­pi työl­listyvyys, joten parem­pi työl­listyvyys saadaan palkkaa nostamalla!

    Tosi­asi­as­sa eiköhän vähän koulu­tus­ta saanei­den työl­listyvyy­den taustal­la ole iso määrä mui­ta vaikut­timia kuin liian kova mata­la­palkkaisten alo­jen palkkata­so. Ammat­tiy­hdis­tyk­set­tömät, sosi­aal­i­tur­vat­tomat ja ympäristölain­säädän­nöt­tömät maat kali­pail­e­vat koulut­ta­mat­toman työn tekemis­es­tä taval­la johon ei voi vas­ta muu­ta kuin pois­ta­mal­la em. asi­at myös meiltä, mut­ta se tie ei ole sivistys­val­tion tie. Eikä sekään ole järkevää että mata­lampi palk­ka kom­pen­soidaan verovaroista. Sitä ei pitkäl­lä tähtäimel­lä minkään val­tion talous kestä, ja tosi­asi­as­sa se on yri­tystuen uusi muoto.

    No mikä keinok­si? Mata­la­palkkaisten palkkata­son nos­to siir­tyy suo­raan kulu­tuk­seen, mikä lisää tuot­tei­den ja palvelu­jen kysyn­tää, mikä syn­nyt­tää oikei­ta, ter­veitä työ­paikko­ja. Ja las­ke­taan korkeam­min koulutet­tu­jen palkkata­soa, sil­lä siel­lä on “tyhjäkäyn­tiä ja välystä” varsinkin julkisel­la sektorilla.

  39. Lisäk­si 4)keskiasteen palkkake­hi­tys näkyy jääneen jäl­keen, joten sitä korot­ta­mal­la saadaan kuva tas­apain­oon ja lisää yri­tys­toim­intaa elvyt­tävää ter­vet­tä kulu­tus­ta (yri­tys- ym. tukien sijaan).

  40. ”Koulu­tus menee huikkaan”

    Freudi­an slip pal­jas­taa moral­is­tisen asenteen. 

    Kan­nat­tako Soin­in­vaara ja Var­ti­aisen todel­lakin vedo­ta Tan­skan malliin?

    ”Pidämme tan­skalaista aktivoin­ti-toim­intat­a­paa parem­min pohjo­is­maiseen ja suo­ma­laiseen arvoym­päristöön sopi­vana kuin sak­salaisia ns. Harz-reforme­ja, joi­hin kuu­lunut tukien ja stan­dar­d­i­en leikkaami­nen on hyvän työl­lisyyske­hi­tyk­sen hin­tana myös lisän­nyt köy­hyyt­tä.” (2013, 56.)

    Tan­skas­sa­han työ­markki­nat ovat aina toim­i­neet niin, että kaiken­laiset työhaluiset ihmiset löytävät töitä. Olet­teko te ikinä olleet Tan­skas­sa töissä?

    Oper­aa­tio on seu­raa­va: Suo­ma­laiseen toiv­ot­to­muu­teen ja lop­ut­tomi­in todis­telui­hin kyl­lästynyt työn­hak­i­ja ajaa Ruotsin läpi sen ver­ran kovaa, että ehtii Kööpen­ham­i­nan Folk­ereg­is­teri­in ennen sulkemi­saikaa hake­maan tan­skalaista veroko­rt­tia (tämä vaati mukaan pohjo­is­maisen veroko­rtin ja jonkin ei täysin tekaistun osoit­teen). Seu­raa­vana arkipäivänä men­nään veroko­rtin kanssa irto­työläis­ten (lösar­be­jder, ammat­tin­imike on tavat­toman tyy­dyt­tävä) työn­väl­i­tyk­seen, jos­ta työn­hak­i­ja lähetään johonkin osoit­teeseen tekemään jotakin ennal­ta tun­tem­aton­ta työtä. Kel­lo 7.30 ollaan työssä. Työe­htosopimusten mukainen palk­ka mak­se­taan päiväkeikas­ta päivän päät­teek­si, pitem­piaikaises­sa työ­suh­teessa myöhem­min. Täl­lä taval­la mon­et ovat löytäneet itselleen sopi­van, pitkäaikaisen ja joskus jopa vak­i­naisen työn. Pros­es­si­in sisäl­tyy yksinker­tais­es­ti harv­inaisen pieni ”määrä kon­tak­te­ja ja keskustelu­ja paikallises­sa työvoima­toimis­tossa” (2013, 56). Koulu­tuk­set eivät nouse mis­sään vai­heessa esille.

    Tot­ta on, että 1990-luvul­la sosi­aal­ituen (bistånd­shjælp) varas­sa eläneet alle 25-vuo­ti­aat pakotet­ti­in ryhtymään johonkin, mut­ta Tan­skas­sa hyväksyt­tävän johonkin ryhtymisen kir­jo on laa­jem­pi kuin Suomessa.

    Kun koko ajan työl­lisyy­den yhtey­dessä puhutaan koulu­tuk­ses­ta, niin pitäisi sit­ten määritel­lä se, mitkä elämä­nalueet ja aktivi­teetit kuu­lu­vat koulu­tuk­sen käsit­teen alaan, ja myös ker­toa se ihmisille, etteivät he omak­si vahin­gok­seen ja väärän tiedon varas­sa menisi rek­isteröimään ”koulu­tuk­sik­si” toim­into­ja, joista on hait­taa hei­dän työl­listymiselleen. Koko ajan­han näitä tulee: “osal­lis­tu­mis­todis­tuk­sen voi pyytää sähkö­pos­titse osoit­teesta koulutus@xx”. Kan­nat­taako pyytää vai ei? Kan­sain­väli­sistä tieteel­li­sistä kon­fer­ens­seista saa joskus osan­ot­to­todis­tuk­sen, Phd-kurs­seil­ta jopa cred­it points. Lapselli­nen mieli nor­sun­lu­u­tor­nissaan kuvit­telee, että tästä olisi hyö­tyä. Tilanne on toinen suo­ma­laisil­la työ­markki­noil­la, joil­la ajatel­laan, että “ai jaa, no emme me sit­ten kyl­lä niiden puolelaisia…”

  41. Nyt sit­ten taas veri punnitaan.

    Hal­li­tus tekee koh­ta lin­jauk­set lop­pu­vaa­likau­den tärkeim­mis­sä asiois­sa tilanteessa, jos­sa “on pakko tehdä jotakin”.

    Kaik­ki ovat var­maan huo­man­neet, että eri ryh­mien lob­bar­it ovat nyt aja­neet joukkon­sa puo­lus­tuslin­joille ja koh­ta var­maan aloit­ta­vat “pelot­ta­van sapelinkalistelunsa”.

    On taas ker­ran se tilanne, jos­ta Raimo Sailas kom­men­toi jotenkin näin: “Jos kaik­ki lob­bar­it saisi­vat mitä halu­a­vat, tästä tulisi huono maa.” 

    Minä olen samaa mieltä, ja panen parem­mak­sikin: “Ne joil­la ei ole kehissä lob­baria ollenkaan tule­vat oikein kun­nol­la kupatuiksi.”

    Nyt näyt­tääkin siltä, että syr­jään loukute­tut ja yrit­täjät tule­vat kolmikan­nan toimes­ta jyrä­tyik­si ja varsinkin kupatuiksi.

    Tämä siitä huoli­mat­ta, että PK-yri­tyk­set ovat maan suurimpia työl­listäjiä ja loukute­tut tule­vat yhteiskun­nalle silmit­tömän kalli­ik­si, puhu­mat­takaan toiv­ot­tomas­sa loukus­sa olemis­es­ta seu­raav­ista inhimil­lis­es­tä kärsimyksistä.

    Tässä tilanteessa OSn ja Juhana Var­ti­aisen eri­no­mainen selvi­tys muut­tuukin kansan etua vas­taan toimivien kolmikan­talob­barien armot­toman tykki­t­ulen ampumatauluksi.

    Jos käy kuten nyt ennus­tan, nykyi­nen investoint­la­ma ja loukku-ongel­mat vain pahenevat.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka toimii his­to­ri­an oikeal­la puolel­la kansan parhaaksi

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Trade­no­mi jää kau­pan kas­salle, kos­ka palk­ka-asteikon alapäässä ei ole palkkaero­ja. Trade­no­mi ei saa trade­nomin osaamista vaa­ti­vas­ta työstä sen parem­paa palkkaa kuin kas­salta. Koulu­tus menee hukkaan ja koulut­tam­a­ton jää työttömäksi.

    Juuri näin asia näyt­tää olevan.
    Ja moni­in mui­hinkin help­poi­hin tehtävi­in ote­taan koulutet­tu­ja, kun niitä on saata­vana. Koulu­tus on kuitenkin aika kallista, turha koulu­tus etenkin.

  43. Andy:Ammat­tiy­hdis­tyk­set­tömät, sosi­aal­i­tur­vat­tomat ja ympäristölain­säädän­nöt­tömät maat kali­pail­e­vat koulut­ta­mat­toman työn tekemis­es­tä taval­la johon ei voi vas­ta muu­ta kuin pois­ta­mal­la em. asi­at myös meiltä

    Kiinalaiset eivät kyl­lä taa­tusti kil­paile suo­ma­lais­ten par­turei­den, siivoo­jien ja koti­a­pu­lais­ten kanssa samoista apajista.

  44. Jii: Nimeno­maan.

    Ode ja Var­ti­ainen sivu­ut­ta­vat täysin työn kysyn­tätek­i­jöi­den merk­i­tyk­sen. Tässä on kak­si asiaa:

    1) Jopa uusklas­sisen ”täystyöl­lisyy­den” olois­sa reservi­työvoimaa on joka tapauk­ses­sa se 5–7 prosenttia.
    2) Kuten Lau­ri mainit­si, blo­gin ana­lyysi perus­tuu vääräk­si osoit­tau­tuneeseen Sayn laki­in. Pitkäl­lä aikavälil­lä on todel­lisu­udessa pakko puut­tua myös kysyn­tätek­i­jöi­hin, jos uusklas­sista täystyöl­lisyyt­tä halu­taan pitää yllä.

    Lisäk­si jos työt­tömyyt­tä oikeasti halut­taisi­in painaa min­imi­in, julkisen sek­torin työl­listämiso­hjel­mat ovat todel­li­nen (ja mah­dol­lis­es­ti ain­oa) vai­h­toe­hto (ks. esim: http://sorsafoundation.fi/2012/11/30/luonnollisesta-tyottomyydesta-taystyollisyyteen/)

    Työvoiman kysyn­tään vaikut­ta­vat myös kulut­ta­jien ostom­ah­dol­lisu­udet ja tuotan­non tehokku­us. Jos asi­akkail­la ei ole ostovoimaa niin eipä työvoimaakaan tarvi­ta tai jos asi­akkail­la ei ole aikaa kulut­taa niin eipä työ­paikko­ja synny.
    Jos usalais­ten ostovoima olisi Suomen tasoa niin työl­lisiä nykytekni­ikalla olisi 2,5 miljoon­aa ja lop­ut eläi­sivät ihn­ti­aaneina preerialla.

    Ja pieni­palkkaisen työn osu­us lop­putuot­teen hin­nas­sa on niin vähäi­nen, ettei sil­lä ole merk­i­tys­tä hinnoittelussa

    Esim kun 100 euron kän­nykän hin­nas­sa sen pieni­palkkaisen lin­jatyöläisen kulu on muu­tamia cent­te­jä niin eivät centin muu­tok­set tehdashin­nas­sa eli 20–30 % muu­tok­set palka­s­sa hei­jas­tu lop­putuot­teen hin­taan saakka.

    Suurin ansait­si­ja tuos­sa 100 euron kän­nykässä on val­tio , 24 %,seu­raavak­si suurin yhtiöt ja kol­man­nek­si hyvä­palkkaiset suun­nit­teli­jat, markkinoijat,brändääjät, muotoilijat.

    Mut­ta suurim­pana ongel­mana nähdään se pieni kiinalainen työn­tek­i­jä, joka ei alis­tu osaansa.

    Sama kos­kee kaikkia tuot­tei­ta , sen pieni­palkkaisen osu­us on niin pieni, ettei se vaiku­ta juurikaan lop­putuot­teen hintaan

  45. Itse asi­as­sa pahin mata­la­palkkatyön kil­pail­i­ja on ilmainen työ.

    Sitä teetetään opiske­li­joil­la ja työttömillä.

    Työt­tömät ja opsike­li­jat tekevät n puolen vuo­den jak­so­ja ilmaisi­na työntekijöinä

    Esim serkku­ni on täl­lä het­kel­lä täl­lainen työntekijä.Työuraa hänel­lä on takanaan 30 vuot­ta ja nyt työkkäri “koulut­taa” hän­tä samaan ammattiin.Vanha 30 vuot­ta sit­ten teh­dyn opiskelun vuok­si hän­tä pide­tään ammat­ti­taidot­toman vaik­ka työssä on joutunut pitämään ammat­ti­taidon yllä 

    Ja nyt hän tekee puolen vuo­den työhar­joit­telua, joka on työ­nan­ta­jalle ilmainen.

    Kun täl­laisia har­joit­telijoi­ta on paljon niin he syövät pieni­palkkaista ja vähän parem­pi­palkkaistakin palkkatyötä.

  46. Andy: Ammat­tiy­hdis­tyk­set­tömät, sosi­aal­i­tur­vat­tomat ja ympäristölain­säädän­nöt­tömät maat kali­pail­e­vat koulut­ta­mat­toman työn tekemis­es­tä taval­la johon ei voi vas­ta muu­ta kuin pois­ta­mal­la em. asi­at myös meiltä, mut­ta se tie ei ole sivistys­val­tion tie. Eikä sekään ole järkevää että mata­lampi palk­ka kom­pen­soidaan verovaroista. Sitä ei pitkäl­lä tähtäimel­lä minkään val­tion talous kestä, ja tosi­asi­as­sa se on yri­tystuen uusi muoto.

    Mikä on työt­tömän työhön siir­tymisen mar­gin­aa­likus­tan­nus kansantaloudelle?

    Jos työtön tarvit­see elääk­seen vaikka­pa asun­non ja 300 e/kk käteen, niin hänen olemisen­sa mak­saa yhteiskun­nalle tuon ver­ran. Jos ko. työtön siir­tyy työhön, hän tarvit­see samaan elin­ta­soon asun­non + 300 e/kk + työ­vaat­teet + työmatkakustannukset.

    Toisin sanoen talouden kannal­ta työn hin­ta on työ­vaat­teet + työ­matkakus­tan­nuk­set. Tyyp­il­lis­es­ti alle 10 euroa päivässä. Halvem­pi kuin viro­lainen, venäläi­nen tai vaik­ka kiinalainen.

    On aika help­poa kek­siä töitä, jois­sa vähän koulut­ta­mat­tomam­mankin ihmisen tuot­tavu­us on yli 10 e/pvä. Jos siis lähde­tään siitä, että kaik­ki työt­tömät eivät ole työkyvyt­tömiä fyy­sis­es­tä, psyykkises­tä tai sosi­aalis­es­ta syystä.

    Tältä kannal­ta kat­sot­tuna ei vaa­di­ta paljon aiv­o­työtä sen huo­maamisek­si, että työt­tömät kan­nat­taisi saa­da vai­ka hyvinkin huonos­ti tuot­tavi­in töi­hin. Mallin löytämi­nen on kuitenkin vähän haas­tavaa, kos­ka siitä pitäisi löy­tyä kan­nus­tavu­us työt­tömälle, eikä se saisi johtaa puliveivaamiseen työ­nan­ta­jien suunnasta.

    Tämä ei edelleenkään ole nol­la­summapeli. Kotona äks­bok­sil­la pelaa­van medi­aan­i­työt­tömän tuot­tavu­us on nol­la, joten melkein­pä mihin hyvän­sä työhön laitet­tuna kansakun­nan kokon­ais­tuot­tavu­us kas­vaa. Tämä on ihan sitä samaa jut­tua kuin se, ettei pitäisi tui­jot­taa työt­tömyysas­teeseen vaan työllisyysasteeseen.

  47. ensin te nos­tat­te hal­li­tuk­ses­sa perus­tur­vaa 100e/kk ja sen jäl­keen ehdo­tat­te matalapalkka-alea.

    ris­tiri­itaista?

    eli van­ha sananlasku:verot val­tion maksettavaksi

  48. Jii: Ode ja Var­ti­ainen sivu­ut­ta­vat täysin työn kysyn­tätek­i­jöi­den merk­i­tyk­sen. Tässä on kak­si asiaa:

    1) Jopa uusklas­sisen ”täystyöl­lisyy­den” olois­sa reservi­työvoimaa on joka tapauk­ses­sa se 5–7 prosenttia.
    2) Kuten Lau­ri mainit­si, blo­gin ana­lyysi perus­tuu vääräk­si osoit­tau­tuneeseen Sayn laki­in. Pitkäl­lä aikavälil­lä on todel­lisu­udessa pakko puut­tua myös kysyn­tätek­i­jöi­hin, jos uusklas­sista täystyöl­lisyyt­tä halu­taan pitää yllä.

    Selit­tääkö kan­nat­ta­masi teo­ria sen, mik­si koulu­tus vaikut­taa työl­lisyy­teen noin dramaattisesti?

    Ulkop­uolis­es­ta tämä vaikut­taa enem­mänkin ‘muna vai kana ensin’ ‑kiis­te­lyltä. Arkikoke­mus osoit­taa, että tekemät­tömiä töitä on vaik­ka mil­lä mital­la, mut­ta niitä ei vain kan­na­ta teettää

    Esimerkik­si seniorikansalaiset tarvit­se­vat yhä enem­män apua niin kodin sisä- kuin ulkop­uolisi­in töi­hin. Suuri osa näistä töistä ei vaa­di mitään erikoisem­paa koulu­tus­ta, kos­ka neu­vo­ja on itse paikalla.

    Näi­den töi­den teet­tämi­nen yri­tys­ten kaut­ta tulee yri­tyk­sen yleiskus­tan­nuten takia turhan kalli­ik­si ja tek­i­jän suo­ra palkkaami­nen on tarvit­ta­van byrokraat­t­ian takia työlästä.

    Ongelmia tun­tuu ole­van myös yrit­täjäpuolel­la. Esimerkik­si taloy­htiöt valit­ta­vat, ettei alle 50 000€:n han­kkeisi­in tah­do saa­da tar­jouk­sia. Onko­han niin, että suo­ran palkkaamisen lisäk­si myös pienyrit­tämi­nen on tehty turhan hankalaksi.

  49. Olen työssä käyvä yli 50v kirvesmies.

    Raken­nusalal­la vielä ole­vien suo­ma­lais­ten kes­ki- ikä on häm­mästyt­tävän korkea, var­maan jo reilusti yli 50v.

    Verova­paa ulko­mainen orjatyövoima on yksi syy, mut­ta jotenkin nykyn­uoriso ihme­tyt­tää. Paskatyötä ei halua tehdä kukaan, eikä siihen pakoteta.

    Jos meikäläi­nen jää työt­tömäk­si, niin heti tulee osoi­tus­ta viro­laisi­in ja venäläisi­in raken­nus­fir­moi­hin ja on pakko käy­dä töitä kysymässä. Niiltä taas ei saa tositet­ta käyn­nistään, joten TE- toimis­to saa päivära­hat poikki.

    Joltain viro­laiselta fir­mal­ta saisi vielä vähem­män palkkaansa ja kysyjä voi saa­da luodin otsaansa. Ennakko­ta­pauk­sia on jo, mut­ta niistä ei puhuta.

    http://rodionr.vuodatus.net/lue/2012/05/ei-rahoja-mutta-henki

  50. Liian van­ha: Itse asi­as­sa pahin mata­la­palkkatyön kil­pail­i­ja on ilmainen työ.

    Sitä teetetään opiske­li­joil­la ja työttömillä.

    Työt­tömät ja opsike­li­jat tekevät n puolen vuo­den jak­so­ja ilmaisi­na työntekijöinä 

    Tämä on aivan tot­ta. Työhar­joit­telu on nykyään pakol­lista tietääk­seni läh­es kaikissa AMK-tutkin­nois­sa, ja läh­es valmi­in ammat­ti­laisen asiantun­ti­jatyöstäkin saate­taan mak­saa alta ton­nin. Vielä karkeampiakin esimerkke­jä on, myös min­un lähipi­iris­säni. Kan­di­daatille neljäsa­taa euroa Helsingis­sä ja niin edelleen, ja joku senkin hom­man var­masti joutuu ottamaan.

    Alal­la jol­la vietin välivuoteni har­joit­teli­jan palk­ka on 80% alim­man palkkalu­okan palka­s­ta. Tämä on peri­aat­teessa kyl­lä ihan hyväksyt­tävää, vaikkakin aset­taa samaa työtä tekevät ihmiset välil­lä hie­man hul­lunkuriseen ase­maan. Jos tulet ummikkona kesätöi­hin, palkkasi on 10 euroa, ja jos taas melkein valmi­ina ammat­ti­laise­na har­joit­telu­un, palkkasi on 8 euroa. Nykyti­lanteessa työ­nan­ta­jat käyt­tävät pakko­har­joit­telua härskisti hyväkseen.

    Jos ja kun kauhis­tel­laan sitä, että nuo­ria yritetään pakot­taa “mata­la­palkkatyöhön”, pitäisi muis­taa kat­soa rehellis­es­ti nykyti­lan­net­ta, jos­sa työn teet­tämi­nen ilmaisek­si ei ole mitenkään harv­inaista. Kai mata­lakin palk­ka on parem­pi kuin ilmaisen työn tekeminen?

    Kun minä pääsin lukios­ta, kesti vuo­den päivät ennen kuin sain muka­van työn, enkä kyl­lä mitenkään nir­soil­lut. Ennen kuin pääsin töi­hin tehtaaseen, min­un piti osoit­taa sän­til­lisyyteni ole­mal­la pihatöis­sä puoli vuot­ta (nekin työt oli­vat ihan ok, palk­ka vain oli surkea), ja päästäk­seni pihatöi­hin min­un piti olla kolme kuukaut­ta työhar­joit­telus­sa, jos­ta mak­set­ti­in perus­päivära­haa vas­taa­va työ­markki­natu­ki. Kyl­lä olisi mata­la­palkkatyö sil­loin kel­van­nut. Tietääk­seni jotkut kau­pat pyörit­tävät kas­satoim­into­jaan kokon­aan “har­joit­telijoil­la”, jot­ka sään­nöl­lis­es­ti vaihdetaan.

    Eräs kysymys tosin on se, että kuka kerää hyö­dyn niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa jokin ala on jo nyt vah­vasti nuorten (ja maa­han­muut­ta­jien) hal­lus­sa, kuten vaik­ka siivousala?

    Tom­mi Uschanov: Mik­siköhän aina, kun tämän blo­gin kom­menteis­sa maini­taan jokin pelikon­soli, se on PlaySta­tion? Ei koskaan esimerkik­si Xbox tai Wii. 

    Koh­ta var­maan joku tuomit­see laiskot­tel­e­vat nykyn­uoret, jot­ka vain pelaa­vat Sega Sat­ur­nia päivät pitkät. Ja kuun­tel­e­vat ties mitä CD-levyjä. 

    Eikö se nyt ole ihan sama mainit­seeko Xbox­in, Pleikkarin vai Sat­urnin, kun ne kaik­ki kuitenkin ovat vain eri­laisia Nintendoja?

  51. Hieno idea, mut­ta mik­si jäädä puoli­tiehen? Myös naiset voitaisi­in ottaa malli­in mukaan, heil­lä kun on äitiy­den tuo­ma “hand­i­cap”. Naisi­akin voitaisi­in työl­listää parem­min mak­samal­la heille pienem­pää palkaa kuin miehille.

  52. Liian van­ha:
    Itse asi­as­sa pahin mata­la­palkkatyön kil­pail­i­ja on ilmainen työ.

    Sitä teetetään opiske­li­joil­la ja työttömillä. 

    Eikä sovi uno­htaa itsepalvelua.

  53. Jos ker­ran Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen eivät suos­tu ker­tomaan sitä, mikä kuu­luu koulu­tuk­sen käsit­teen alaan, kuka sen sit­ten päät­tää? Aina alim­man tason työvoimavi­ra­nomainen mah­dol­lisim­man varovais­es­ti siinä tarkoituk­ses­sa, että henkilö ei saisi sen enem­pää työtä kuin etuisuuksiakaan?

    Onko esimerkik­si tämä ”koulu­tus­ta”? Suh­teel­lisen tuoreessa (2011) suo­ma­laises­sa ref­er­ee-tasoises­sa tieteel­lisessä verkkole­hdessä main­os­te­taan julka­isu­un sisäl­tyvää kir­joi­tus­tani mm. seuraavasti:

    ”Impor­tant­ly, this essay becomes even more fas­ci­nat­ing by the way the writer posi­tions him­self in a mul­ti­ple insti­tu­tion­al mar­gin, not only as a lay per­son in the field of [xx] the­o­ry but also as a “para­pro­fes­sion­al” [xx]”

    Ikävää, että hen­gen­tuote ei jostakin syys­tä näy Google Schol­aris­sa, mut­ta vaik­ka se näky­isi, viit­taus­määrä olisi sama kuin suosi­tuk­set tässä blo­gis­sa. Kaiken­lais­ten työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien kannal­ta hen­gen­tuot­teen ja siinä kuvatun tieteen­har­ras­tuk­sen vaiku­tus olisi ehdot­toman negati­ivi­nen, mut­ta onko sen kir­joit­ta­mi­nen taik­ka lukem­i­nen ”koulu­tus­ta”?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Trade­no­mi jää kau­pan kas­salle, kos­ka palk­ka-asteikon alapäässä ei ole palkkaero­ja. Trade­no­mi ei saa trade­nomin osaamista vaa­ti­vas­ta työstä sen parem­paa palkkaa kuin kas­salta. Koulu­tus menee huikkaan ja koulut­tam­a­ton jää töttömäksi.

    Pitäy­dytään kuitenkin fak­tois­sa. Trade­nomin keskipalk­ka (2012) on 3329 euroa kuukaudessa, mikä ei ole lainkaan hul­lum­min ottaen huomioon ryh­män kes­ki-iän, sukupuoli­jakau­man ja työkokemuksen:

    TRAL:n vuo­tu­inen jäsen­tutkimus tarkasteli vuo­den 2012 lokaku­un tilan­net­ta. Trade­nomikun­nas­ta 70 pros­ent­tia on naisia ja kes­ki-ikä on 34 vuot­ta. Ammat­tivu­osia valmis­tu­misen jäl­keen on keskimäärin 6,1 vuotta.

    http://www.tral.fi/news/4380

    Puhutaan siis täysin eri tuhatlu­vuista kuin kau­pan usein osa-aikaisten kas­satyön­tek­i­jöi­den kohdal­la. Palk­ka-asteikon alapään eroil­la ei siis ole merk­i­tys­tä esimerkik­si otta­masi ryh­män palkkata­soon, eikä hei­dän koulu­tuk­sen­sa ole men­nyt hukkaan. 

    Tämän selvit­tämi­nen vaati noin kah­den min­uutin googletuksen.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Trade­no­mi jää kau­pan kassalle… 

    Trade­no­mi siwan kas­sal­la on vähän saman­lainen ilmiö kuin pleikkaria pelaa­va koulunkeskeyt­täjä eli yleis­es­ti käytet­ty kieliku­va jol­la tiet­ty ongel­ma havain­nol­lis­tuu ja saa kasvot. 

    Olisi kiin­toisaa tietää kuitenkin kuin­ka moni amk­ista valmis­tunut pää­tyy kau­pan kas­salle — ja kuin­ka pitkäk­si aikaa? Voisi kuvitel­la että kau­pan kas­sal­la työssä ollut trade­no­mi ete­nee myymäläpääl­likök­sikin hie­man nopeam­min kuin ylioppilaspohjalta?

  56. Nuori pyrkyri Antti Lindt­man sit­ten osoit­ti ole­vansa van­han liiton mies.
    Suuri sääli sosi­aalidemokra­tialle sekä Suomelle.
    Näenköhän päivää, jona Suomes­sa voit­taisi avarakat­seinen kyky nähdä tule­vaan ja suun­nistaa eteenpäin.

  57. Tuo lista kat­taa minus­ta aika hyvin kaik­ki t6yömarkkinoiden ulkop­uolel­la ole­vat. Tässä on yksi esimerk­ki: http://taigawood420.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133898-miksi-olen-tyoton

    Mitä vähän erikoisosaamista vaa­tivien työ­paikko­jen lisäämi­nen aut­taa, jos niitä pide­tään “paskadu­un­i­na”?
    Juha Autero: mik­si

    Viit­taa­masi kir­joit­ta­ja­han puhuu tuos­sa siitä että työtä teetetään työt­tömyystuel­la, siis mak­samat­ta palkkaa. Että työ­nan­ta­ja käyt­tää sys­teemiä väärin. Ei vähän erikoisosaamista vaa­tivia työ­paikko­ja pide­tä paskadu­uneina, jos työe­hdot ovat kohtu­ulliset ja pal­ka­lla on mah­dol­lista elää.

  58. 1970-luvun alus­sa opin­toni päätet­tyäni ja armei­jaan menoa odotel­lessani olin raken­nuk­sil­la töis­sä han­kki­ak­seni rahaa opin­to­lainan korkoi­hin ja tasku­ra­ho­ja int­ti­in. Rasalle pääsi töi­hin kun vaan meni työ­maa­parakki­in, kysyi vas­taavaa mes­taria ja antoi tälle verokir­jan. Ensim­mäisik­si työkaluik­si mes­tari kehot­ti hake­maan kalus­te­varas­tos­ta rautakan­gen ja lapi­on. Niil­lä kaivet­ti­in muiden hant­timi­esten kanssa viemärikaivoille paikko­ja, vaik­ka kaivinkonekin työ­maal­la oli. Ker­roksi­in kan­net­ti­in beto­nia sankoil­la ja tehti­in ns. kot­taraisia, sil­lä nos­turi tarvit­ti­in ele­ment­tien asennukseen.

    Palka­s­ta ei neu­votel­tu, vaan se mak­set­ti­in tar­if­fikir­jan mukaan. Kun tilis­sä ei alka­nut näkyä piiskara­ho­ja, joi­ta toiset ker­toi­vat saa­vansa, pyysin lop­putilin ja lomara­hat. Seu­raa­vana aamu­na menin verokir­jan kanssa viereiselle työ­maalle, jos­sa työ­sopimus syn­tyi yhtä helposti.

    Täl­laisia töitä ei vaan enää nyky­isin ole.

  59. Osmo Soin­in­vaara: MikkoLu­vut on vakioitu koulu­tusas­teen mukaan. Nais­ten koulu­tusaste on miesten koulu­tusastet­ta korkeampi, joten tun­tipalk­ka voi olla koko veästön tasol­la sama, vaik­ka se on jokaises­sa koulu­tus­ryh­mässä naisil­la pienempi.

    Tästä voisi var­maan vielä kysyä, että onko nyt ver­rat­tu palkko­ja vai ansioi­ta? Tästähän aina nykyään huo­maute­taan. Onko siis tul­lut sekaannus?

  60. Liian van­ha:
    Itse asi­as­sa pahin mata­la­palkkatyön kil­pail­i­ja on ilmainen työ.

    Sitä teetetään opiske­li­joil­la ja työttömillä.

    Työt­tömät ja opsike­li­jat tekevät n puolen vuo­den jak­so­ja ilmaisi­na työntekijöinä

    Esim serkku­ni on täl­lä het­kel­lä täl­lainen työntekijä.Työuraa hänel­lä on takanaan 30 vuot­ta ja nyt työkkäri “koulut­taa” hän­tä samaan ammattiin.Vanha 30 vuot­ta sit­ten teh­dyn opiskelun vuok­si hän­tä pide­tään ammat­ti­taidot­toman vaik­ka työssä on joutunut pitämään ammat­ti­taidon yllä 

    Ja nyt hän tekee puolen vuo­den työhar­joit­telua, joka on työ­nan­ta­jalle ilmainen.

    Kun täl­laisia har­joit­telijoi­ta on paljon niin he syövät pieni­palkkaista ja vähän parem­pi­palkkaistakin palkkatyötä.

    Sama havain­to: ystäväni, jol­la on koulu­tuk­sia kak­sikin, joutuu työkkärin mielestä käymään uudelleen ensim­mäisen koulu­tuk­sen­sa, vaik­ka nykyi­nen koulu­tusver­sio on hyvin hep­poista touhuilua ver­rat­tuna jo plakkaris­sa olevaan. 

    Ilmeis­es­ti jol­lain tasol­la hallintoa on taas ker­ran valit­tu hyvin kyseenalaiset keinot, joil­la on vain tarkoi­tus saa­da aikaan kuva siitä, että työl­listämis­poli­ti­ikalla saataisi­in jotain aikaiseksi. 

    Hallintokoneis­tossa nimeno­maan näen­näisyyk­sien vaal­im­i­nen ja tuot­ta­mi­nen on se kallein osu­us. Jos ihan oikeasti uskallet­taisi­in tehdä jotain, luo­da vaik­ka niitä yhteiskun­nal­lisia yri­tyk­siä tai luo­da edes yhteiskun­nal­lisille yri­tyk­sille saman­laiset mah­dol­lisu­udet toimia kuin muual­la maail­mas­sa, paljon olisi jo voitettu.

  61. Sylt­ty: Kiinalaiset eivät kyl­lä taa­tusti kil­paile suo­ma­lais­ten par­turei­den, siivoo­jien ja koti­a­pu­lais­ten kanssa samoista apajista.

    Tänä päivänä eivät kiinalaiset vielä kil­paile vaan venäläiset, viro­laiset, afrikkalaiset ja lähi-idän asukkaat.

    Mut­ta ei maal­la ole niin väliä

    Maa­han­muut­ta­jista suurin osa on koulut­ta­mat­to­mia ja polke­vat pieni­palkkaista työtä vieläkin pienipalkkaisemmaksi.

    Maa­han­muu­ta­jan palk­ka on oleel­lis­es­ti pienem­pi kuin kantasuomalaisen

  62. Voisiko joku neu­voa, mil­lä houkutel­la nuori henkilö opiskele­maan tai han­kki­u­tu­maan työmarkkinoille?

    Työtä vail­la olem­i­nen tun­tuu ole­van parem­pi kuin aivan pieni­palkkaisim­mat hommat.

    Lan­gan­päätä tämän onegel­man selvit­tämisek­si ei näytä löytyvän.

    Kiitos taas raportin muis­tu­tuk­ses­ta. Kaikille tämä ei ole teo­ri­aa vaan aivan käytän­nön ongelma.

  63. “Tot­ta on, että 1990-luvul­la sosi­aal­ituen (bistånd­shjælp) varas­sa eläneet alle 25-vuo­ti­aat pakotet­ti­in ryhtymään johonkin, mut­ta Tan­skas­sa hyväksyt­tävän johonkin ryhtymisen kir­jo on laa­jem­pi kuin Suomessa. — ”

    Tan­s­ka kopi­oi Suomes­ta ns Lep­päsen lain, samaan aikaan Shon por­var­i­hal­li­tus lakkaut­ti lain.

    Eikä Tan­skan työt­tömyys ole enää alhainen vaan Euro­statin mukaan jo korkeampi kuin Suomen

    “Seu­raa­vana arkipäivänä men­nään veroko­rtin kanssa irto­työläis­ten (lösar­be­jder, ammat­tin­imike on tavat­toman tyy­dyt­tävä) työn­väl­i­tyk­seen, jos­ta työn­hak­i­ja lähetään johonkin osoit­teeseen tekemään jotakin ennal­ta tun­tem­aton­ta työtä. Kel­lo 7.30 ollaan työssä. ”

    Työt­tömyysas­teen nousus­ta voi päätel­lä , että ilmeis­es­ti tan­skalais­ten nav­i­gaat­torit eivät löy­dä tuonne työkkäriin

  64. Kalle: — liian korkea veroaste
    — liian korkeat sossutuet

    Eivätkös sos­sutuet jätä aina sen saman n400e/kk ihmisille ruokaan ja muuhun tarpeel­liseen? Jos palk­ka on niin pieni, että siitä jää käyt­töön vielä vähem­män asumiskus­tan­nusten ja vero­jen jälkeen…ihmiset eivät voi syödä ja ostaa lääkkeitä. 

    Korkeat sos­sutuet eivät ole kenellekään syy pysyä työt­tömänä, mut­ta korkeat hin­nat ja niihin riit­tämät­tömät palkat voivat sel­l­aisek­si muodostua.

    Tilan­net­ta ei voi ratkaista lisäämäl­lä yri­tys­tukia (suo­ria tai työn­tek­i­jöistä mak­set­tu­ja) tai tekemäl­lä yri­tyk­sille vero­helpo­tuk­sia. Sen sijaan rak­en­ta­mal­la edullista asum­ista, sään­nöstelemäl­lä elin­tarvikkei­den ja muiden vält­tämät­tömyyshyödykkei­den hin­to­ja (sen sijaan että lätkii niihin euroop­palaisit­tain korkeimpia alve­ja) ja yhteiskun­nal­lis­ten yri­tys­ten mah­dol­lis­t­a­mi­nen, kaik­ki yhdessä voivat olla todel­li­nen ratkaisu. 

    Sen lisäk­si tietenkin yri­tys­ten on tyy­dyt­tävä kohtu­ullisi­in voit­toi­hin ja toimit­ta­va eet­tis­es­ti hyväksyt­täväl­lä työn­mi­toituk­sel­la ja henkilöstöpolitiikalla.

  65. Mik­sei yritetä herät­tää henki­in van­haa kun­non koti­a­pu­lais­ten ammat­tikun­taa? Siinä olisi työtä, joka sopii hyvin nuo­rille ja koulut­ta­mat­tomille (esim. ilman koulu­tu­s­paikkaa jääneille), mut­ta työintoisille.

    Nuori saisi työkoke­mus­ta ja rahaa. Lapset saisi­vat olla kotona. Van­hem­mat saisi­vat keskit­tyä töi­den jäl­keen ole­maan yhdessä las­ten kanssa sen sijaan, että he tek­i­sivät hiki hatus­sa kotitöitä.

    Nykyään­hän hom­ma kaatuu lähin­nä siihen, että yksit­täisen per­heen ei byrokra­t­ian vuok­si kan­na­ta ryhtyä työnantajaksi.

  66. K. Vas­taran­ta:

    Korkeat sos­sutuet eivät ole kenellekään syy pysyä työt­tömänä, mut­ta korkeat hin­nat ja niihin riit­tämät­tömät palkat voivat sel­l­aisek­si muodostua.

    Halu­aisitko selit­tää mil­lä taval­la tuo korkei­den hin­to­jen aiheut­ta­ma työt­tömyys tapah­tuu? Äkkiseltään luulisi että esimerkik­si 100 vuot­ta sit­ten tämä olisi ollut merkit­tävä työl­lisyy­den este, kun mon­et jou­tu­i­v­at työsken­telemään tun­te­ja saadak­seen palkak­seen ~pari kiloa perunoita.

    Itse päätin nuore­na kun olin paria “paskadu­u­nia” kokeil­lut ettei niiden tekem­i­nen kan­na­ta tuki­in ver­rat­tuna, eli joko johonkin kivem­paan ja parem­min palkat­tuun tai ei ollenkaan.

  67. Liian van­ha:
    Maa­han­muut­ta­jista suurin osa on koulut­ta­mat­to­mia japolke­vat pieni­palkkaista työtä vieläkin pienipalkkaisemmaksi.

    No kun kat­soo noi­ta Oden alus­tuk­sen käyriä, niin ei se nyt oikein tuoltakaan vaiku­ta kun keski­as­teen koulu­tuk­sen ja sitä alem­man koulu­tuk­sen saanei­den välil­lä ei ole minkäännnäköistä tuntipalkkaeroa. 

    DDT:
    Voisiko joku neu­voa, mil­lä houkutel­la nuori henkilö opiskele­maan tai han­kki­u­tu­maan työmarkkinoille?

    Ilman töitä ja koulu­tus­ta ei miespuo­li­nen henkilö var­mas­tikaan tule saa­maan vaimoa ja per­het­tä. Nuorelle asian voi ilmaista karkeam­min eli ilman työtä ja koulu­tus­ta ei saa ******.

    Tuo on oikeasti merkit­tävä asia vaik­ka ei pikku­ra­has­ta välittäisikään.

  68. Jaa, työt­tömyy­teen onkin sit­ten kehitet­ty uusi ratkaisu.

    Jae­taan vastapainet­tua rahaa pos­tiluukuista ja lisään­tyvä kysyn­tä työl­listää kaikki..:D

    Mik­si­hän työt­tömyys ei ole kovin van­ha ilmiö ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa? Työ­panok­ses­ta syn­tyvän elin­ta­son alhaisu­us on aina ollut sitä isom­pi ongel­ma, tietysti sen vuok­si että ihmistyön teho on mekaanisen tai jopa eläin­voiman tekemän työn tehoa vaatimattomampi.

  69. Alikysyn­tähörhö­jen, joi­ta mm. toveri Marx ei ollut, pitäisi pystyä sanomaan se vuosi mis­tä läh­tien Suo­mi on ollut jatku­van alikysyn­nän aiheut­ta­mas­sa liial­lisen työt­tömyy­den tilassa..

    Onko se ollut esim. 1993, jon­ka jäl­keen Suomen vai­h­to­tase oli yli­jäämäi­nen vuo­teen 2009 asti?

  70. “Jos työ­markki­nat toimi­si­vat markki­namielessä hyvin, jokaisen ryh­män työl­lisyysaste olisi sama, mut­ta palkat oli­si­vat sitä korkeam­mat, mitä parem­pi on koulutus.”

    Peru­so­let­ta­muk­seen koulu­tuk­sen ja palkan relaa­tios­ta liit­tyy pieni ongel­ma. Koulu­tuk­sen merkit­tävyys on suuri julkisel­la sek­to­ril­la korkea­palkkai­sis­sa virois­sa, kun taas yri­tyspuolel­la työkoke­mus ratkaisee — koulu­tus­ta voi olla vähän tai ei yhtään, mut­ta silti voi olla korke­as­sa ase­mas­sa ja naut­tia suur­ta palkkaa.

  71. “Taan­tu­ma ei kuitenkaan ole talouden pysyvä
    tila. Markki­na­t­aloudessa ei val­litse pysyvää
    kokon­aiskysyn­nän puut­teen ongel­maa. Sik­si tarj
    ontatek­i­jät ovat talouden pitkän aikavälin
    työl­lisyy­den kannal­ta ensisijaisia.”

    Nousuh­danne ei ole enää sel­l­ainen työl­listäjä kuin ennen.

    Tulo­ero­jen kasvu keskit­tää tulo­jen kasvun hyvin pienelle joukolle.Viime nousukausi­na kasvus­ta 80 % on men­nyt 1 % tulonsaajista
    Kun hei­dän kulu­tus­ta­son­sa on jo huip­pua niin pääosa tulo­jen kasvus­ta meneekin säästöön .

    Ei rikaskaan palkkaa lisäsi­ivoo­jia vain sen vuok­si , että kun hal­val­la saa.
    Ja kun aikakin on rajalli­nen, niin ei ole aikaakaan kulut­taa kuin rajalli­nen määrä.

    Nousukausi ei lev­itä hyv­in­voin­tia enää samal­la taval­la kuin ennen

    Taviksil­ta taas ostovoiman kasvu niis­tetään pois asumisen kulu­jen kasvulla .

    Tämä näkyy meille siten, että lam­o­jen jäl­keen työl­lisyys ei enää palaudu entiselle tasolle

  72. Sehän on erit­täin hyvä ja ter­ve ilmiö, että työt­tömyys keskit­tyy kuvion mukaises­ti mata­la­palkkatöi­den tek­i­jöi­hin eikä hyvä­tuot­toisi­in töi­hin ja hyvää palkkaa nauttiviin.

    Mielum­min nyky­taval­la kuin esimerkik­si niin, että työt­tömyys jakaan­tu­isi tasais­es­ti kaikille ryh­mille. Nykyti­lanne tuot­taa suurem­man brut­tokansan­tuot­teen ja vero­tu­lot. Samal­la nykyti­lanne tar­joaa työn­tek­i­jöille keskimäärin mielekkäämpiä hommia.

    Kan­nat­taa ottaa huomioon myös työ­markki­noiden dynami­ik­ka. Ihmiset etenevät usein ainakin osan uras­taan eteen­päin kohti tuot­tavampia ja vaa­tivimpia tehtäviä. Ja hei­dän entisi­in mata­la­palkkaisem­pi­in duunei­hin tulee uusia henkilöitä. Ketjun päässä sit­ten ovat ne huonoim­min palkatut. Ja kaikkein paskim­mat duu­nit on siir­ret­ty aasialaisille.

    Näin ollen uusien työ­paikko­jen syn­tymi­nen kova­palkkaisi­in tehtävi­in avaa myös työ­paikko­ja mata­la­palkkadu­unei­hin. Mais­ter­it pois ham­puri­lai­s­paikoista ja nuo­ria työt­tömiä putkeen.

    Joten eikö yhteiskun­nan kan­nat­taisi pikem­minkin tukea korkea­palkkaisten työ­paikko­jen syn­tymistä, kuin tuh­la­ta rahaa matalapalkkatukeen? 

    Samal­la kuitenkin mata­la­palkkata­sol­la ole­via pitää pain­ote­tusti tukea ja potkia koulu­tuk­seen ja itsen­sä kehit­tämiseen. Pitää huole­htia siitä, ettei kukaan syr­jään­ny ainakaan aikaises­sa vaiheessa.

    1. Sep­po S:

      Sehän on erit­täin hyvä ja ter­ve ilmiö, että työt­tömyys keskit­tyy kuvion mukaises­ti mata­la­palkkatöi­den tek­i­jöi­hin eikä hyvä­tuot­toisi­in töi­hin ja hyvää palkkaa nauttiviin. 

      Mielum­min nyky­taval­la kuin esimerkik­si niin, että työt­tömyys jakaan­tu­isi tasais­es­ti kaikille ryhmille.
      Mis­tä olet keksinyt, että maas­sa on olta­va jokin kiin­teä määrä työt­tömyyt­tä ja kysymys on vain siitä, ovatko työt­töminä vähän vai påaljon koulutetut?

  73. Ville:
    Mitähän nämä mata­la­palkkatyöt, joi­ta ei täl­lä het­kel­lä ole ole­mas­sa voisi­vat olla… 

    Palkko­jen alen­e­mis­es­ta ei liene hirveästi riskiä avoimel­la sek­to­ril­la. Val­ti­ol­la ja kun­nil­la on enem­män ongel­mana ylik­oulu­tus ja/tai yli­palkat suoritusportaassa.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Mis­tä olet keksinyt, että maas­sa on olta­va jokin kiin­teä määrä työt­tömyyt­tä ja kysymys on vain siitä, ovatko työt­töminä vähän vai paljon koulutetut?

    Eihän sitä tarvitse itse kek­siä, EK (ja sen edeltäjät) ovat siitä sil­loin täl­löin muis­tut­ta­neet (ehkä vahingossa).

  75. Sep­po S:
    ‘snip’
    Joten eikö yhteiskun­nan kan­nat­taisi pikem­minkin tukea korkea­palkkaisten työ­paikko­jen syn­tymistä, kuin tuh­la­ta rahaa matalapalkkatukeen?
    ‘snip’

    Toki.
    Siihen ei ole muu­ta kestävää keinoa kuin tutkimus ja tuoteke­hit­te­ly — ja Nokian rom­ah­duk­sen myötä se on myös romahtanut.

    Tämä ei silti tarkoi­ta sitä, että mata­la­palkkaryh­mät tulisi jät­tää oman onnen­sa nojaan.

  76. Lueske­lin tuos­sa juuri Himasen Sin­istä kir­jaa. Nimi on hyvä siinä mielessä, että se ei herätä kenenkään huomio­ta ja kuvas­taa yhden­tekevyy­dessään sisltöä. Opus olisi hyvin voin­ut uno­htua pölyt­tymään, jos eivät toimit­ta­jan­pen­teleet olisi tart­tuneet siihen 700 000 euroon.

    Käp­pyröistä pitää ihme­tel­lä, mik­si juuri tässä kohdin on koet­tu tarpeel­lisek­si piirtää omat sukupuo­lille. Onko tarkoi­tus liit­tyä virheel­listä tietoa levit­tävien kuoroon nais­ten palkko­jen nos­tamis­tarkoituk­ses­sa? Onko­han veron­mak­sajil­la siihen varaa?

    Sit­ten kun tulee puhe vaikka­pa syr­jäy­tymis­es­tä, itse­murhista, työt­tömyy­suhas­ta, ter­veysongelmista, orjatyöstä, syr­jivästä koul­u­laitok­ses­ta jne. jne. ei muis­te­ta tai olla muis­tavinaan, että ongel­ma kos­kee selvästi enem­män miehiä kuin naisia.

    1. Miehet ja naiset piir­retään eri kuvi­in, kos­ka miehillä ja naisil­la työl­lisyysas­teet vai­htel­e­vat mait­tain suuresti.

  77. Sylt­ty: Kiinalaiset eivät kyl­lä taa­tusti kil­paile suo­ma­lais­ten par­turei­den, siivoo­jien ja koti­a­pu­lais­ten kanssa samoista apajista.

    Olet väärässä. Et vain huo­maa sitä.

    Kun Nokia siirtää tehtaan tuotan­non Kiinaan, ei tyhjä tehdas tarvitse siivous­ta. Työtön Nokian insinööri leikkaa tukkansa ja siivoaa kämp­pän­sä itse. Par­turin, siivoo­jan ja koti­a­pu­laisen hom­mat siir­tyivät siis Kiinaan.

    Jos­sain näin heiton että yhden vien­ti­työ­paikan mene­tys johtaa 2–3 koti­markki­natyö­paikan mene­tyk­seen, ali­hank­in­nas­ta ja palveluista.

    Kun vien­ti nos­taa kytk­in­tä, tuhoutu­vat siis samal­la kotimarkkinatkin.

  78. Kyl­lä palkkaero­ja löy­tyy ainakin kuukausi­ta­sol­la yksi­tyisel­lä sektorilla.
    Ei ehkä suuria, mut­ta alimpia palkko­ja pakkaa­vat yhteen korkeat elinkulut.

    Jos pal­ka­lla ei elä niin kan­nat­taa liit­tyä Hel­vetin Enkelei­hin, he tar­joa­vat kuitenkin jonkin­laisen toimeen­tu­lon , suo­jelun mieli­v­al­taa vas­taan ja sosiaaliturvankin

    Perusaste 2 688 euroa/kk
    Keski­aste 2 795
    Alin korkea-aste 3 371
    Alem­pi korkeak­oulu­aste 3 476
    Ylem­pi korkeak­oulu­aste 4 492 Tutk­i­jak­oulu­tusaste 4 960

    Lähde Tilas­tokeskus http://193.166.171.75/database/StatFin/pal/pra/2011/2011_fi.asp

  79. Liian van­ha:

    Jos pal­ka­lla ei elä niin kan­nat­taa liit­tyä Hel­vetin Enkelei­hin, he tar­joa­vat kuitenkin jonkin­laisen toimeen­tu­lon ‚suo­jelun mieli­v­al­taa vas­taan ja sosiaaliturvankin

    Ehkä vit­sil­lä kir­joitet­tu mut­ta asi­as­sa on vaka­va puoli.

    Mitä suurem­mak­si rehellisen ja epäre­hellisen työn kuilu tehdään vero­tuk­sel­la, sitä epäoikeu­den­mukaisem­mak­si se koetaan. Ja sitä suurem­mak­si kas­vaa pimeän työn osu­us, kunnes yhteiskun­ta ei enää pysy kasas­sa. Tämä on se syy mik­si kreikkalaiset eivät mak­sa vero­ja, ja mik­si Ital­ias­sa mafia on voimissaan.

    Helsingis­sähän yri­tyk­set osta­vat jo tur­va­palvelu­ja Hel­vetin Enkeleiltä.

  80. Pet­ja Y: Halu­aisitko selit­tää mil­lä taval­la tuo korkei­den hin­to­jen aiheut­ta­ma työt­tömyys tapah­tuu? Äkkiseltään luulisi että esimerkik­si 100 vuot­ta sit­ten tämä olisi ollut merkit­tävä työl­lisyy­den este, kun mon­et jou­tu­i­v­at työsken­telemään tun­te­ja saadak­seen palkak­seen ~pari kiloa perunoita.

    Itse päätin nuore­na kun olin paria “paskadu­u­nia” kokeil­lut ettei niiden tekem­i­nen kan­na­ta tuki­in ver­rat­tuna, eli joko johonkin kivem­paan ja parem­min palkat­tuun tai ei ollenkaan.

    Kom­ment­ti­ni liit­tyi edel­lisen kir­joit­ta­jan väit­teisi­in, että korkeat sos­sutuet ylläpitävät työt­tömyyt­tä. Väit­teeni siis oli, että sos­sutuet eivät ylläpidä työt­tömyyt­tä, vaan se, etteivät pienet palkat riitä elämisen vält­tämät­tömyyk­si­in, on se asia, mik­si mata­la­palkkatyötä ei voi vas­taan­ot­taa. Ja kuten var­maankin jatkoin: pro­vi­siopalkkaisi­in töi­hin, jois­sa ansio voi jäädä alle toimeen­tu­lotuen tai jopa nol­laan, nuori voi hakeu­tua vain, jos saa ylläpi­ton­sa vanhemmiltaan.

  81. Kalle: Palkko­jen alen­e­mis­es­ta ei liene hirveästi riskiä avoimel­la sek­to­ril­la. Val­ti­ol­la ja kun­nil­la on enem­män ongel­mana ylik­oulu­tus ja/tai yli­palkat suoritusportaassa.

    Suori­tus­portaak­si julkisel­la voi nimetä koulut, ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aal­i­toimen. Alat eivät suinkaan pode ylik­oulu­tuk­sen ongel­maa, vaan pulaa koulute­tus­ta työvoimasta. 

    Sen lisäk­si on vielä ongel­maa siitä, että koulu­tus­ta on muutet­tu epäkäytän­nöl­lis­es­ti hallinnon ja kir­jal­lis­ten töi­den suun­taan, vaik­ka itse työ vaatisi toimen­pitei­den osaamista ja mon­elaisia kohtaamisen taito­ja, tuen antamisen taito­ja pom­pot­te­lu­taito­jen sijaan.

    Puutet­ta on siis sekä koulu­tuk­sen saaneista, että koulu­tuk­sen laadukkaas­ta sisällöstä. 

    Palkkakaan ei ole kohdal­laan — sik­sipä ihmiset hakeu­tu­vat muille aloille. Myös ne, jot­ka halu­aisi­vat pysyä allal­la ja tehdä laadukas­ta työtä, siir­tyvät pois, kos­ka työn­mi­toi­tus tekee mah­dot­tomak­si laadukkaan työn tekemisen.
    Siis julkisel­la, suoritusportaassa.

  82. Mari Heimala: Mik­si niitä vähän koulutet­tu­ja, pelkän perusk­oulun varas­sa ole­via ihmisiä tuote­taan koko ajan lisää

    ?? Heitähän tuote­taan koko ajan vähem­män kuin ennen. Toisin sanoen, yhä suurem­pi osa väestöstä saa vähin­tään toisen asteen koulu­tuk­sen. Ongel­mak­si näyt­tää muotoutu­van usein pikem­minkin ylik­oulu­tus, siis se tradenomi-kaupan-kassana-ilmiö.

  83. Pekka Taipale: ?? Heitähän tuote­taan koko ajan vähem­män kuin ennen. 

    Ehkä tässä viitat­ti­inkin tuon­ti­in. Niin kuin import?

    Tälle “aivovi­en­nin” kään­teisilmiölle ei tai­da olla hyvää termiä.

  84. Sun Tzu: Jos­sain näin heiton että yhden vien­ti­työ­paikan mene­tys johtaa 2–3 koti­markki­natyö­paikan mene­tyk­seen, ali­hank­in­nas­ta ja palveluista.

    Kun vien­ti nos­taa kytk­in­tä, tuhoutu­vat siis samal­la kotimarkkinatkin. 

    Mik­si ulko­maankau­pan BKT-osu­u­den ja työt­tömyysas­teen välil­lä ei sit­ten näytä ole­van minkään­laista kor­re­laa­tio­ta — ei suun­taan eikä toiseen?

    Esimerkik­si Kanadas­sa ulko­maankau­pan BKT-osu­us las­ki aikavälil­lä 1998–2008 noin 6 pros­ent­tiyk­sikköä kymme­nessä vuodessa (lähde), mut­ta samaan aikaan Kanadan työt­tömyys las­ki noin kol­man­nek­sen (lähde).

  85. Tom­mi Uschanov:

    Esimerkik­si Kanadas­sa ulko­maankau­pan BKT-osu­us las­ki aikavälil­lä 1998–2008 noin 6 pros­ent­tiyk­sikköä kymme­nessä vuodessa (lähde), mut­ta samaan aikaan Kanadan työt­tömyys las­ki noin kol­man­nek­sen (lähde).

    Tuos­sa­han on ulko­maankaup­pa tipah­tanut suh­teessa BKT:hen, ei suinkaan niin että koko ulko­maankau­pan arvo olisi tip­punut. Lie­nee selvää että jos ulk­mo­maankaup­pa pysyy paikallaan ja koti­markki­nat vetävät, kau­pan BKT-osu­us ja työt­tömyys tip­pu­vat samaan aikaan.

  86. Naisil­la on paljon enem­män pois­saolo­ja ja miehillä paljon enem­män tilas­toima­ton­ta yli­työtä, sadan tun­nin työvi­ikko­jakin, etenkin tuot­tavim­mis­sa työte­htävis­sä. Tämä huomioiden nais­ten tun­tipalkat samoista tehtävistä ovat suurem­mat kuin miesten.

    Reservi­työt­tömyys ei ole läh­eskään 5–7 %, jos työ- ja rak­en­tamis­markki­noi­ta vapaute­taan ja työl­listymi­nen tehdään kan­nat­tavam­mak­si. Kun mata­lak­oulutet­tu­jen työl­lisyys on 65 % ja jo keskinker­tais­es­ti koulutet­tu­jen yli 90 %, vasem­mis­to­lainen raken­netyöt­tömyyspro­pa­gan­da on muutenkin kehno yri­tys sala­ta sitä, että työ­markki­nat on pilat­tu sääntelyllä.

    Ennen oli joka alal­la apumiehen töitä ja vas­taavia, joista pääsi työelämän oppi­in. Työssäop­pimi­nen on usein parem­paa kuin kir­javi­isaus, etenkin juuri noille mata­lak­oulute­tu­ille, joille pänt­täämi­nen ei sovi. Nyt vasem­mis­to on katkaissut nämä työelämän tika­puiden alim­mat puo­lat. Seu­raa­vat ovat monille liian korkealla.

  87. Pekka Taipale: ?? Heitähän tuote­taan koko ajan vähem­män kuin ennen. Toisin sanoen, yhä suurem­pi osa väestöstä saa vähin­tään toisen asteen koulu­tuk­sen. Ongel­mak­si näyt­tää muotoutu­van usein pikem­minkin ylik­oulu­tus, siis se tradenomi-kaupan-kassana-ilmiö.

    Onko se oikeasti ongel­ma, kun noi­ta esimerkkinä käytet­tyjä kau­pankas­sa-trade­nome­ja ei oikeasti ole ole­mas­sa kuin ehkä kuriositeettinä?

    Mielel­lään näk­isin fak­tati­etoa siitä, minkä alan koulute­tut eivät suures­sa mit­takaavas­sa pääse koulu­tus­taan vas­taavi­in töi­hin. Onko näitä oikeasti olemassa?

  88. a_l:
    Mielel­lään näk­isin fak­tati­etoa siitä, minkä alan koulute­tut eivät suures­sa mit­takaavas­sa pääse koulu­tus­taan vas­taavi­in töihin.Onko näitä oikeasti olemassa? 

    Lähin­nä tulee mieleen human­is­tiset ja taidealat…

  89. Tom­mi Uschanov:
    Esimerkik­si Kanadas­sa ulko­maankau­pan BKT-osu­us las­ki aikavälil­lä 1998–2008 noin 6 pros­ent­tiyk­sikköä kymme­nessä vuodessa (lähde), mut­ta samaan aikaan Kanadan työt­tömyys las­ki noin kol­man­nek­sen (lähde).

    Saman aikavälin aikana vien­ti kasvoi 50%. Eiköhän se muu­ta­man ihmisen työl­listä. Tiedon löy­dät omas­ta lähteestäsi.

  90. a_l: Onko se oikeasti ongel­ma, kun noi­ta esimerkkinä käytet­tyjä kau­pankas­sa-trade­nome­ja ei oikeasti ole ole­mas­sa kuin ehkä kuriositeettinä?

    Mielel­lään näk­isin fak­tati­etoa siitä, minkä alan koulute­tut eivät suures­sa mit­takaavas­sa pääse koulu­tus­taan vas­taavi­in töihin.Onko näitä oikeasti olemassa? 

    Jos neljännes tai kol­mannes koulu­tusalal­la opiskelleista ei pääse töi­hin, sitä voi var­maan jo pitää kohta­laisen suure­na mittana?

    http://tilastokeskus.fi/til/sijk/2010/sijk_2010_2012-03–06_tie_001_fi.html

    “Sijoit­tumises­sa oli ero­ja koulu­tusa­loit­tain. Työl­listymi­nen oli vaikein­ta kult­tuuri­alal­ta valmis­tuneil­la. Työl­lis­ten osu­us oli 64 pros­ent­tia. Koulu­tusa­loit­tain parhait­en sijoit­tui­v­at suo­jelu­alal­ta ja sosiaali‑, ter­veys- ja liikun­ta-alal­ta valmis­tuneet. Työl­lis­ten osu­us oli yli 88 prosenttia.”

    Vuo­den 2008 tilas­totiedois­sa, kun työti­lanne oli parem­pi, kult­tuuri­alan työl­lisyys ei ollut kovin paljon parem­pi (70 %) mut­ta suo­jelu­alan työl­lisyys oli 98 %.

  91. a_l:
    Mielel­lään näk­isin fak­tati­etoa siitä, minkä alan koulute­tut eivät suures­sa mit­takaavas­sa pääse koulu­tus­taan vas­taavi­in töi­hin. Onko näitä oikeasti olemassa?

    Entisen Taide­te­ol­lisen korkeak­oulun käyneet, kuvaa­mataidon opet­ta­jia luku­un otta­mat­ta, ovat var­teenotet­ta­va ehdokas huonos­ti koulu­tus­taan vas­taavi­in töi­hin työllistyvistä.

  92. Pekka Taipale: Jos neljännes tai kol­mannes koulu­tusalal­la opiskelleista ei pääse töi­hin, sitä voi var­maan jo pitää kohta­laisen suure­na mittana?

    Eri­tyisen olen­naista tässä on se, että töi­hin päässeetkään eivät tuos­sa tilas­tossa vält­tämät­tä ole koulu­tus­taan vas­taavis­sa töissä.

  93. Val­tio on käyt­tänyt työl­listämiseen jo sel­l­aisia keino­ja, jot­ka eivät ole toim­i­neet. Mata­la­palkkatöistä puhumi­nen on aika epä­toivoista, kun oikea ongel­ma on yri­tysvero­tuk­ses­sa ja yri­tys­ten toim­intamah­dol­lisuuk­sis­sa tässä maas­sa, hie­man alas­ta riip­puen toki. Jos yri­tyk­set eivät voi kas­vaa niin kuka niitä ihmisiä palkkaa töi­hin? Val­tio­ta näyt­tää kiin­nos­ta­van vain se miten yri­tyk­siltä saa verot pois ja kun val­tion­vel­ka kas­vaa ja EU:n poh­jat­tomaan kaivoon heit­etään lisää rahaa niin tot­takai pitää verot­taa lisää. Seu­rauk­sia ei tarvitse arvail­la, ne näkyvät jo nyt.

  94. Paul Pekkari­nen: Mata­la­palkkatöistä puhumi­nen on aika epä­toivoista, kun oikea ongel­ma on yri­tysvero­tuk­ses­sa ja yri­tys­ten toim­intamah­dol­lisuuk­sis­sa tässä maas­sa, hie­man alas­ta riip­puen toki.

    Yri­tysvero­tus las­ke­taan yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Sil­lä on ihan merkit­tävää vaiku­tus­ta yri­tys­ten kehi­tys­mah­dol­lisuuk­si­in ja sitä kaut­ta työl­listämiseen. Mut­ta jos asi­aa kat­so­taan mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den ja työn­tek­i­jöi­den kaut­ta, yri­tysvero­tuk­sel­la ei ole eri­tyis­es­ti hei­dän tapauk­ses­saan eri­ty­istä roolia.

    Työn­tek­i­jä kan­nat­taa palkata, kun hänen odotet­tu tuot­tavuuten­sa ylit­tää hänestä koitu­vat kus­tan­nuk­set. Tämä ero­tus tulee yri­tyk­sen tulok­seen. Ero­tuk­sen etumerkki­in ei vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon yri­tyk­sen tulosta verotetaan.

    Yri­tysvero­tuk­sen madal­t­a­mi­nen voi olla muuten järkevää, mut­ta jos yksilö ei tuo­ta palkkaus­tan­nusten­sa ver­ran rahaa yri­tyk­selle, hän­tä ei palkata, oli vero­pros­ent­ti mitä hyvänsä.

  95. Viherinssi:
    Yri­tysvero­tuk­sen madal­t­a­mi­nen voi olla muuten järkevää, mut­ta jos yksilö ei tuo­ta palkkaus­tan­nusten­sa ver­ran rahaa yri­tyk­selle, hän­tä ei palkata, oli vero­pros­ent­ti mitä hyvänsä.

    Ei se nyt ihan näin mene.

    Jos yri­tyk­sen kus­tan­nuk­set alenevat, se voi riit­täväl­lä kat­teel­la tehdä myös mata­lam­paa tuot­tavu­ut­ta vaa­tivia tuot­tei­ta, ja palkata tähän sopivia mata­lam­man tuot­tavu­u­den työntekijöitä.

    Tästä johtuen­han ne kaik­ki klem­marite­htaat Kiinas­sa ovat.

  96. Jos eteläiseen tai itäiseen Suomeen tulee lisää mata­la­palkkaisia töitä, niin miten moni työ­paik­ka menee balt­ian maista tai Venäjältä tulleille työntekijöille.

    Ote­taan­pan esimerkik­si Itä-Suomen voima­l­in­jo­jen perkaustyöt. Olen paikan pääl­lä havain­nut, että työn­tek­i­jät ovat venäläisiä. Suomen työe­htosopimuk­set ja palkat eivät heitä koske, kos­ka he tekevät työt aivan lail­lis­es­ti venäläisen fir­man lukuun. 

    Eräskin nuori venäläi­nen per­heenisä tien­asi lyhyen kesän aikana uuden auton ver­ran rahaa. Auton hän sai sil­lä hin­nal­la Venäjältä.

    Suo­ma­lainen työn­tek­i­jä ei olisi saanut kesän pal­ka­llaan yhtään mitää — ehkä käyte­tyn Ladan.

    Venäläisil­lä ja balt­ian maista tulevil­la on Suomen hyvät palkat ja koti­maan hal­vat hin­nat! eli he saa­vat vain käväisemäl­lä Suomes­sa töis­sä val­ta­van ostovoiman omas­sa maassaan.

    Suo­ma­lainen palk­ka- ja kus­tan­nus­ta­so ovat niin lähel­lä toisi­aan, että sosi­aal­i­tur­van varas­sa ja töis­sä käyvät eivät alem­mis­sa tulolu­okissa mitenkään merkit­tävästi voi ero­ta toi­sis­taan, jos tarkoi­tus on pysyä leivis­sä, asua ja pysyä vaatetettuna.

  97. “Eräskin nuori venäläi­nen per­heenisä tien­asi lyhyen kesän aikana uuden auton ver­ran rahaa. Auton hän sai sil­lä hin­nal­la Venäjältä.”

    Ruo­ho näyt­tää vihreäm­mältä aidan takana

    Venäjä perii vero­ja autoista siinä kuin muis­sakin mais­sa per­itään. Muo­to vain vai­htelee mait­tain, auton­va­mis­ta­ja­maat käyt­töön, muu­ta hankintahintaan.
    Ja Venäjä tietysti puo­lus­taa tuon­ti­mak­suil­la omaa valmistusta.

    Suomes­sa autovero on Venäjän tuon­ti­t­ul­lien tasoa eli n 25 %.

    Suomen autoti­las­to­ja hämäävät liiken­nekäytöstä pois­te­tut autot, ne nos­ta­vat kes­ki-ikää pari vuot­ta ja jostain syys­tä Suomes­sa suh­teelli­nen autokan­ta on suurem­pi kuin muual­la Euroopas­sa ja ero muo­dos­tuu van­hoista autoista, joil­la aje­taan vähän.

    http://www.stat.fi/tup/kvportaali/kuviot_lii_1.html

    “Venäjä on luvan­nut laskea tuon­ti­au­to­jen tul­li­mak­su­ja liit­tymisen­sä jäl­keen WTO:hin, on ilmoit­tanut Venäjän pääneu­vot­teli­ja Mak­sim Medved­kov. Ensim­mäis­ten 3 vuo­den aikana kaup­pa­jär­jestöön liit­tymis­es­tä alka­en tuon­tivero pysyy muut­tumat­tomana 25%.

    Seu­raavien 4 vuo­den aikana vero­ja vähitellen las­ke­taan. 7 vuo­den kulut­tua eli vuo­teen 2019 men­nessä ulko­maalais­ten auto­jen tuon­tivero tulee ole­maan 15%.
    Las­ke­taan myös käytet­ty­jen ulko­maalais­ten auto­jen vero­tus­ta. 3–7‑vuotisten auto­jen vero las­kee 35:stä 25:een prosenttiin.”

  98. Lisää mata­la­palkkatyötä? Oletko Var­ti­aisen kanssa sitä mieltä, että pitää mak­saa entistä vähem­män vai näet­tekö mata­la­palkkasek­torin kas­va­vana? Jospa keskit­ty­isitte hah­mot­ta­maan kas­va­vat toimi­alat ja sen myötä löytämään keinot yri­tyk­sille palkata lisää työn­tek­i­jöitä. Mata­la palk­ka ei työl­listä yhtään enem­pää jos meil­lä on käsis­sä rak­en­teelli­nen ongel­ma, osaami­nen ja tarve eivät kohtaa. Moni palvelu­alan yri­tys voisi palkata lisää väkeä mut­ta val­tio­val­ta on pitänyt huolen siitä, että työl­listämisen sivuku­lut on niin suuret ettei palkkaami­nen kan­na­ta. Irti­sanomis­suo­ja on myös yksi este. Miten pääset eroon työn­tek­i­jästä jos liike­toimin­nan volyy­mi ale­nee. Irti­sanomi­nen on kallista. Työt­tömiä ei pidä syyl­listää ja ran­gaista kun vika on muual­la. Rak­en­tavam­paa on tukea yrit­täjiä työ­paikko­jen luomisek­si. Lopuk­si vielä muis­tut­taisin siitä, että Suomes­sa on näitä ulko­maisia mata­la­palkkatyön­tek­i­jöitä ihan tarpeek­si vieden suo­ma­laisil­ta työ­paikat. Nämä ihmiset ovat riis­ton kohteena (julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan heille mak­se­taan esim. vain 2 e / tun­ti) ja voimat­to­mia pitämään puo­li­aan. Tähän pitäisi lait­taa stop­pi välit­tömästi. Raken­nusalal­la olisi suo­ma­laista työn­tek­i­jää tulos­sa töi­hin vaik­ka kuin­ka. Mitä olette muuten tekemässä tälle epäko­hdalle vai olet­teko mitään?

  99. Paul Pekkari­nen:
    Val­tio on käyt­tänyt työl­listämiseen jo sel­l­aisia keino­ja, jot­ka eivät ole toim­i­neet. Mata­la­palkkatöistä puhumi­nen on aika epä­toivoista, kun oikea ongel­ma on yri­tysvero­tuk­ses­sa ja yri­tys­ten toim­intamah­dol­lisuuk­sis­sa tässä maas­sa, hie­man alas­ta riip­puen toki. Jos yri­tyk­set eivät voi kas­vaa niin kuka niitä ihmisiä palkkaa töi­hin? Val­tio­ta näyt­tää kiin­nos­ta­van vain se miten yri­tyk­siltä saa verot pois ja kun val­tion­vel­ka kas­vaa ja EU:n poh­jat­tomaan kaivoon heit­etään lisää rahaa niin tot­takai pitää verot­taa lisää. Seu­rauk­sia ei tarvitse arvail­la, ne näkyvät jo nyt.

    Mitä enem­män yri­tysvero­tus­ta keven­netään, sitä enem­män pitää verot­taa palka­nsaa­jia. Yhtä aikaa palka­nsaa­jien palkkaa yritetään vähen­tää ja palka­nsaa­jia irti­san­o­taan ennä­tys­vauh­tia. Jokainen kai ymmärtää, että yhtälö ei toimi. 

    Yri­tyk­set ovat saa­neet jo kela­mak­su­jen pois­ton, perus­teena käytet­ti­in nimeno­maan työl­lisyyt­tä. Irti­sanomiset vain yltyivät, työ­paikko­ja katoaa enem­män kuin koskaan aiem­min. Yri­tyk­sille myös mak­se­taan enem­män yri­tys­tukia kuin mis­sään muus­sa Euroopan maas­sa, mut­ta selvi­tyk­sistä ei ole luet­tavis­sa, että niil­lä olisi ollut mitään työl­lisyyt­tä lisäävää vaikutusta. 

    Eiköhän näis­sä ole aivan tarpeek­si näyt­töä sille, ettei yri­tys­ten tukem­i­nen joh­da työl­lisyy­den lisäämiseen, vaan ain­oas­taan yri­tys­ten voiton lisään­tymiseen. Vero­tu­lot eivät lisään­ny, jos kas­vanut voit­to-osu­us muo­dos­tuu yri­tystues­ta ja verohelpotuksista. 

    Yri­tys­ten ja palka­nsaa­jien on mak­set­ta­va se osu­us veroista, mikä jäi puut­tumaan, kun val­tion ja kun­tien tuot­ta­va toim­inta yksi­ty­is­tet­ti­in. Yksi mah­dol­lisu­us olisi palaut­taa vähin­täänkin sel­l­aiset toimin­not, jot­ka kri­isi­ti­lanteis­sa ovat vält­tämät­tömiä, takaisin julkisek­si tuot­tavak­si toimin­naksi, samoin ne, joiden vaaran­tu­mi­nen tuot­ta­ja­maan sat­un­nais­ten kri­isien myötä aiheut­taisi ongelmia. 

    Yhteiskun­nal­lis­ten yri­tys­ten käyt­tämi­nen esim edullisen rak­en­tamisen suh­teen olisi puolestaan käytän­nölli­nen keino vähen­tää palkanko­ro­tusten sekä myös yhteiskun­nan tukien nos­tamisen, tarvetta.

  100. K. Vas­taran­ta: Mitä enem­män yri­tysvero­tus­ta keven­netään, sitä enem­män pitää verot­taa palka­nsaa­jia. P>

    Yri­tysvero­tus on tuplavero­tus­ta — ensin veron mak­saa yri­tys (24%) ja sit­ten se mak­se­taan jae­tus­ta voitos­ta henkilövero­tuk­sen yhteydessä(30%). Ei hyvä homma.

    Käytän­nössä yri­tysvero­tus määrit­tää osan paljonko rahaa voi sijoit­taa takaisin yri­tyk­seen yli suun­nitel­man mukaisten pois­to­jen (=kulu­mine, vanheneminen).

    Kohtu­ulli­nen yri­tysvero­tus luo vero­tu­lo­ja. Samal­la kun hie­man verokikkailua rajoite­taan, tulos on hyvä.

  101. K. Vas­taran­ta: Mitä enem­män yri­tysvero­tus­ta keven­netään, sitä enem­män pitää verot­taa palkansaajia. 

    No ei. Yri­tysvero­tuk­sen todel­li­nen kohden­tu­mi­nen (tax inci­dence) on mon­imutkainen asia, ja jos joku tar­joaa tässä kovin yksinker­taisia totuuk­sia, kyse on luul­tavam­min poli­it­tis­es­ta val­lan­tavoit­telus­ta kuin todel­lis­es­ta verotustiedosta.

    Veron taakkaa ei vält­tämät­tä kan­na se, jol­ta se kerätään. Mallies­imerkik­si sopii ALV: sen tilit­tävät arvon­lisäverov­elvol­liset kaup­pi­aat, mut­ta sen mak­sa­vat kulut­ta­jat tavaroiden hin­nois­sa — joka pennin.

    Samaan tapaan yri­tysvero­tuk­sen taak­ka val­uu merkit­täviltä osin palka­nsaa­jille, kos­ka yri­tys­ten tulok­set tms verot­ta­mi­nen vaikut­taa niiden palka­n­mak­su­un. Dem­a­gog­it toki väit­tävät muu­ta — että yri­tyk­siä tiukem­min verot­ta­mal­la voitaisi­in keven­tää palka­nsaa­jien vero­tus­ta — mut­ta todel­lisu­udessa yri­tysvero­tus heiken­tää taloudel­lista toimintaa.

    Yksinker­tais­tuk­sia voi toki tes­ta­ta yksinker­tais­es­ti. Esimerkik­si: jos nos­te­taan yri­tysvero­tus sataan pros­ent­ti­in, voidaanko palka­nsaa­jien vero­tus­ta keven­tää brut­to­sum­mal­la, joka vas­taa kaikkien yri­tys­ten nyky­isiä voit­to­ja? Ei voi­da. Yri­tys­toim­inta lakkaa, vero­tu­lot lakkaavat.

    Tuol­ta em. wikipedi­asivul­ta voi tode­ta perus­to­tu­u­den: “Tax inci­dence falls most­ly upon the group that responds least to price (the group that has the most inelas­tic price-quan­ti­ty curve).”

    Toisin sanoen vero­tus kohden­tuu ennen kaikkea sen mukaan, miten paljon verotet­ta­va voi pae­ta vero­tus­ta. Kiin­teistöt ovat erit­täin huono­ja pak­en­e­maan vero­tus­ta, mut­ta viime kädessä kiin­teistö­jen arvo tietysti riip­puu niiden sijain­tipaikan taloudel­lis­es­ta toimeliaisuudesta. 

    Palka­nsaa­jatkin ovat aika huono­ja pak­en­e­maan, kos­ka he tykkäävät asua koton­aan ja suku­lais­ten­sa lähel­lä. Yri­tys­toim­inta ja pääo­ma taas kaikkoa­vat helpom­min. Toisin sanoen korkea yri­tysvero­tus on hel­posti hyvin vahin­gol­lista juuri palkansaajille.

    http://tinyurl.com/d4lyaj3

  102. On hyvä muis­taa, että tässä maas­sa yri­tyk­set jakau­tu­vat pitkälle kah­teen kasti­in eli pieni­in yri­tyk­si­in ja sit­ten suuri­in osakey­htiöi­hin, jois­sa tapah­tuu työvoiman siir­toa kaukoitään, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jat tarvit­se­vat lisää optiorahaa.

    Suurin ongel­ma on pienis­sä ja keskisu­uris­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa tehdään oikeaa tuot­tavaa työtä eikä kerätä rahaa johto­por­taan optioi­hin. Vero­tus­ta keven­tämäl­lä luo­taisi­in lisää mah­dol­lisuuk­sia yri­tys­toim­intaan sen sijaan, että nykyisessä mallis­sa yri­tyk­siä yritetään tosis­saan kaataa vero­tus­ta kiristämällä.

  103. Paul Pekkari­nen:

    suuri­in osakey­htiöi­hin, jois­sa tapah­tuu työvoiman siir­toa kaukoitään, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jat tarvit­se­vat lisää optiorahaa.

    Johdon optiot eivät tuo osak­keen­o­mis­ta­jille “lisää optio­ra­haa”. Osak­keen­o­mis­ta­jat mak­sa­vat ne optiot, eivät itse saa “optio­ra­haa”.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.