Nuorisopalkka

Kuten moni verkko­julka­isu tietää ker­toa, esit­te­limme tänään Juhana Var­ti­aisen kanssa Talous­neu­vos­ton tilaa­maan selvi­tyk­sen ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Muis­tio on val­tioneu­vos­ton kanslian omaisu­ut­ta ja tulee julkisek­si, kun val­tioneu­vos­ton kanslia saa sen painetuksi.

Kos­ka min­is­teri Arhin­mä­ki on Face­book-sivul­laan halun­nut ker­toa, että esitämme nuo­rille 20 pros­en­til­la alen­net­tua palkkaa, ajat­telin ker­toa tältä osin, mitä ehdo­tamme oikeasti. 

Nuorten osalta työt­tömyys on kolminker­tainen muuhun väestöön näh­den. Jostain syys­tä nuoret eivät siis ole kovin halut­tua työvoimaa. Asi­aa on mon­es­sa työe­htosopimuk­ses­sa vaan ei kaikissa yritet­ty kor­ja­ta sil­lä, että koke­mat­toma­lle nuorelle saa mak­saa mui­ta huonom­paa palkkaa. Tässä taas on se huono puoli, että täl­löin eri­tyis­es­ti korkei­den vuokrien Helsingis­sä työn­teko ei ole eri­tyisen kan­nat­tavaa. Sik­si aja­tus alem­mista palkoista nuo­rille ei yksinään toimi.

Jos tuo mon­een työe­htosopimuk­seen sisäl­tyvä nuorisopalk­ka vedet­täisi­in läpi lin­jan, se voitaisi­in kom­pen­soi­da alen­ta­mal­la nuorten vero­tus­ta ikäpe­rusteis­es­ti. Nuorisoalen­nus vero­tuk­ses­sa oli vuo­teen 1975, mut­ta henkilöver­ou­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä siitä luovuttiin.

Niin­pä esitämme, että työe­htosopimuk­si­in otet­taisi kaut­ta lin­jan noin 20 pros­ent­tia muu­ta väestöä pienem­mät nuorisopalkat ja tämä kom­pen­soitaisi­in joko ikäpe­rusteiselle veronalen­nuk­sel­la tai suo­ral­la matalapalkkatuella.

120 vastausta artikkeliin “Nuorisopalkka”

  1. Eikö nyt kuitenkin olisi mielekkääm­pää vaan alen­taa veroast­et­ta kaut­ta lin­jan kuin sotkea taas sys­teemiä mon­imutkaisil­la här­päkkeil­lä? No, ainakaan ikäpe­rusteinen veronalen­nus ei sisäl­lä kan­nustin­loukkua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­tymät­tä vero­jen vuoksi.

  2. Työssäole­vien ja työe­htosopimuk­sien mukaista palkkaa naut­tivien nuorten joukot menevät vain osit­tain päällekäin. Tästä seu­raa että ne nuoret jot­ka onnis­tu­vat työl­listymään työe­htosopimusten ulkop­uolisi­in töi­hin saa­vat 20% enem­män rahaa käteen. Ei tämä var­maankaan mikään suuri ongel­ma ole, jos sitä nyt voi edes ongel­mak­si sanoa, kun­han huomautin.

    Tun­tuu vaikeal­ta ja epä­suo­ral­ta taval­ta hoitaa ongel­ma, mut­ta toisaal­ta en tiedä onko kaikkien sään­nösten, tuk­isokkeloiden ja byrokra­t­ian lomas­ta löy­det­tävis­sä suorem­paa keinoa.

  3. Eli opiskel­e­va nuori saa tehdä 20% enem­män töitä ennen kuin Kela karhuaa omi­aan takaisin! Ja sit­ten verovähen­nyk­sen kanssa matem­ati­ik­ka muut­tuukin paljon yksinkertaisemmaksi. 

    Toki nykyään on tapana määrätä vaivoihin lääket­tä ilman että kukaan hal­lit­see lääkkei­den yhteysvaiku­tus­ta poti­laaseen. Olisi myös se kansalais­palk­ka… Mut­ta jos se on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton niin tuskin­pa nykyi­nen franken­stein­mainen jär­jestelmää ajau­tuu yhtään hul­lum­mak­si vielä muu­ta­mas­ta kos­meet­toses­ta operaatiosta.

  4. Hyvä­nen aika, Ode!
    Minkähän suu­ruisia palkko­ja olette Juhanan kanssa mielis­sänne pyörit­täneet? Nuoret eivät muutenkaan sijoitu hyvä­palkkaisi­in asiantun­ti­jate­htävi­in vaan avus­tavi­in ja epäit­senäisi­in hom­mi­in, joista palkkaus on täl­läkin het­kel­lä täysin ala-arvoinen.

    Pienistä tuloista menee täl­läkin het­kel­lä pieni vero kuten menee suurem­mis­takin tuloista.
    Joku nollaverolin­ja vas­taan pienem­pi palk­ka on minus­ta hävytön ajatus.

    Töitä löy­tyy kun ahneut­ta pan­taisi kuriin.

  5. Tiedemies:
    Eikö nyt kuitenkin olisi mielekkääm­pää vaan alen­taa veroast­et­ta kaut­ta lin­jan kuin sotkea taas sys­teemiä mon­imutkaisil­la här­päkkeil­lä? No, ainakaan ikäpe­rusteinen veronalen­nus ei sisäl­lä kan­nustin­loukkua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­tymät­tä vero­jen vuoksi.

    Se on kuule vaan ajan kysymys, kun joku ekon­o­misti ker­too tästäkin että ihmiset reagoi kan­nus­timi­in. Halu­at­teko te tap­paa nuo­ria, häh!?

  6. Jos suurin osa nuorista siis kuitenkin kär­sisi taloudel­lis­es­ti, on aika vaikea nähdä, mil­lä taval­la uud­is­tus kan­nus­taisi työn­tekoon tai sitout­taisi yhteiskuntaan.

  7. Jatkoa ensim­mäiseen, turhan hätäis­es­ti näp­pik­seltä karan­neeseen viestiin:

    Ei tietenkään pitäisi kom­men­toi­da näkemät­tä varsi­naista tek­stiä, mut­ta kyl­lähän tästä ehdo­tuk­ses­ta paljon kysymyk­siä herää. 

    Eläk­keet on toki yksi kysymys, joskin varsin kaukainen sel­l­ainen. Van­hempaine­tu­udet sen sijaan ovat mon­elle nuorelle hyvinkin ajanko­htaisia. Miten palkko­jen leikkaus kom­pen­soidaan nuo­rille van­hem­mille? Vai kan­nat­taako tule­vaisu­udessa lykätä per­heen­pe­rus­tamista entisestään? 

    Entäs opiske­li­jat? Saa­vatko hekin jotain hyvi­tys­tä? Suurin osa opiske­li­joista käy osa-aikatyössä. Aleni­si­vatko hant­ti­hom­mien palkat entis­es­tään? Toisaal­ta val­tio­val­lan mielestä pitäisi valmis­tua nopeam­min, mut­ta aika vaikeaa se on, jos joutuu tekemään entistä enem­män työtä, jot­ta saa vuokran maksetuksi. 

    Olisi myös kiin­nos­ta­va tietää, mil­lä taval­la määritel­lään koke­ma­ton nuori. Eihän sitä voi pelkästään iän perus­teel­la määritel­lä. 18–19-vuotiaana ammat­ti­in valmis­tu­va ehtii olla työelämässä mon­ta vuot­ta, ennen kuin aka­teem­i­nen ikä­toveri saa opin­ton­sa valmiiksi.

  8. Idea on huono. Toivon sydämestäni, ettei se men­esty. Erit­täin pet­tynyt, kuin­ka täl­laisia syr­jiviä temp­puesi­tyk­siä tulee Osmon kaltaiselta viisaal­ta poli­itikol­ta. Var­ti­aiselta nyt voi odot­taa ihan mitä tahansa.

    Ehdo­tus syr­jii rajusti juuri tämän nuorisoikära­jan ylit­täviä työ­markki­noil­la ja muo­dostaa vain uuden väli­in­putoa­ja­joukon, joiden työl­listymis­es­tä tulee mah­do­ton­ta. Kysymys on ongel­man lapi­oimis­es­ta eteen­päin. mon­et yli 30-vuo­ti­aat eivät korkeak­oulut käy­tyään ole saa­neet mitään muu­ta kuin sat­un­naisia pätk­iä. Hei­dät pois­te­taan täl­lä tem­pul­la työ­paikko­jen saan­tia koskev­as­ta kilpailusta. 

    Toiv­ot­tavasti ehdo­tus arvioidaan kri­it­tis­es­ti myös esim. Eduskun­nan oikeusasi­amiehen toimis­tossa. Hänel­lä on ainakin välil­lä ollut rohkeut­ta tode­ta näitä ideoita yhden­ver­taisu­us­lain vastaiseksi.

    Var­ti­ainen ja Osmo on nyt lähdössä demarei­den temp­putyöl­listämiseen mukaan. Se ei tun­netusti toi­mi ja aiheut­taa lop­ul­ta vain murhet­ta ja väärinkäytöksiä.

  9. AM:
    Miten palkko­jen leikkaus kom­pen­soidaan nuo­rille van­hem­mille? Vai kan­nat­taako tule­vaisu­udessa lykätä per­heen­pe­rus­tamista entisestään? 

    Lisäämäl­lä human­itääristä maa­han­muut­toa voimme ehkäistä kan­taväestön mah­dol­lisen per­heen­pe­rus­tamisen lykkäytymistä.

    Pääa­sia, että suo­ma­laiset nuoret ovat töis­sä, oli kor­vaus sit­ten kuin­ka pieni tahansa.

  10. Ole­tat­te Var­ti­aisen kanssa, että nuorten mui­ta suurem­pi työt­tömyys joh­tu­isi nuorten mui­ta heikom­mas­ta tuot­tavu­ud­es­ta. Voi olla, mut­ta minä ehdotan, että työt­tömyys johtuu epävarmuudesta. 

    Pidem­pään työelämässä ollut on todis­tanut pystyvän­sä toim­i­maan työelämässä. Hän ei siis toden­näköis­es­ti ole alko­holisti, mie­len­ter­veysongel­mainen tai muuten han­kala työn­tek­i­jä. Nuo­ril­ta tämä “koe­len­to” puut­tuu, minkä vuok­si nuoren palkkaami­nen on ris­ki. Paras ratkaisu ei siis vält­tämät­tä olekaan palkan alen­t­a­mi­nen, vaan irti­sanomisen helpot­ta­mi­nen. Pitäisikö koea­jan pitu­ut­ta kasvattaa?

    Toinen kysymys liit­tyy ns. kitkatyöt­tömyy­teen. Kuvit­te­len että nuoret hake­vat työ­paikkaa use­am­min kuin van­hat. Haus­sa on joko ensim­mäi­nen työ­paik­ka tai mah­dol­lis­es­ti uusi haas­tavampi työte­htävä koulu­tus­ta­son nous­tua tai mah­dol­lis­es­ti nuori vai­h­taa paikkakun­taa parisuh­teen takia. Kun ker­ran työ­paikan vai­h­dot ovat nuorten kesku­udessa yleisem­piä kuin van­hen­mpi­en, niin myös kitkatyöt­tömyys kohden­tuu enem­män nuori­in. En ole näh­nyt erotelta­vat tämän vaiku­tuk­sen osu­ut­ta nuorisotyöttömyyteen.

  11. Hyvä että nuoriso­työt­tömyyt­tä pyritään ratkaise­maan, mut­ta näk­isin että tuo loisi vain uuden ryh­män työmarkkinoille.

    Perustulo+tasavero ‑sys­tee­mi toisi val­tavasti uusia työ­paikko­ja ja tulisi halvem­mak­si. Emme tarvitse enää sys­teemiä sys­teemin päälle, se jos mikä lisää eriarvoisuutta.

  12. Eläk­keen ker­tymi­nen alka­maan 18 ikävuodes­ta voisi motivoi­da nuo­ria huo­mat­tavasti enem­män työelämän pariin.

  13. Ettei tässä nyt kävisi niin, että kun Mäkkärin kas­salle on halvem­paa palkata alan ammat­ti­tutkin­non luke­neen sijas­ta luki­o­lainen, jolle saa jo työe­htosopimusten mukaan mak­saa mui­ta alem­paa palkkaa, niin halu­taan nyt puskea nämä tutkin­non omaa­vat luki­o­lais­ten ohi työllisyyteen? 

    Luki­o­lais­ten “työt­tömyy­del­lähän” ei tilas­to­jen val­os­sa ole mitään väliä, kos­ka koulua käyvä ei voi olla viral­lis­es­ti työtön, toisin kuin koulus­ta jo valmis­tunut on. Jostain luki­o­lais­ten on kuitenkin vuokri­in­sa rahat saata­va, joten pelkään­pä, että mitä tahansa tapah­tuukin nuoriso­työt­tömien tilas­toille, niin sama tapah­tuu kään­teisenä toimeen­tu­lo­tukea nos­tavien nuorien tilastoille.

  14. Sehän nimeno­maan ei ole temp­putyöl­listämistä, että las­ke­taan vero­ja ja annetaan palkko­jen määräy­tyä kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan.

    Ehdo­tushan on vaan reagoin­tia siihen, että nyt palkat on nos­tet­tu nuorten osalta niin ylös, että mon­et heistä jäävät työllistymättä.

    Ahneut­ta ei voi pois­taa, kos­ka jokainen meistä on lop­puen­lopuk­si ahne. Ostamme aina halvim­mal­ta tar­joa­jal­ta, joten suosimme liki poikkeuk­set­ta niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka aja­vat kulu­rak­en­teen­sa mah­dol­lisim­man alas. Ja mak­sa­vat siis huonoimpia palkkoja…

  15. Jos olisimme kiin­nos­tunei­ta kansalaisien hyv­in­voin­nista ja tasa-arvos­ta olisi kehi­tyk­sen suun­ta juuri päin­vas­tainen. Mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja olisi nos­tet­ta­va reilusti. Yhdessä vero­tuk­sen pro­gres­sion lisäämisen kanssa voisimme vaikut­taa tasa-arvoisem­man tulon­jaon lisäk­si holvaan­tunei­den pääomien määrään eli rahat­alouden toimivu­u­teen ja tuotan­tokoneis­ton turhaketuotantoon.
    Tämä voi toki toteu­tua vain jos Euroopas­sa olisi käytössä funk­tion­aa­li­nen val­tion­talouden rahoi­tus, tai jos meil­lä olisi oma valuutta.
    Valitet­tavasti hallinnol­liset insti­tuu­tiot kuten Euro ovat tärkeämpiä kuin kansalaisien hyvinvointi.

  16. Luin tuos­sa TEM tutkimus­ta, joka kos­ki työt­tömyys­ti­la­to­jen var­tailua. En valitet­tavasti saanut linkkiä muis­ti­in, joh­tui Win­dows 8 ominaisuuksista

    Mut­ta ver­tailu osoit­ti, että Tilas­tokeskuk­sen ja TEM luvuis­sa on val­ta­va ristiriita:
    Tem luvuis­sa alle 25-vuo­ti­aiden työt­tömyYs oli n 10 % mut­ta Tilas­tokeskuk­sen n 20 %

    Vas­tavasti ikäryh­mien toises­sa päässä tilanne oli päin­vas­toin eli TEM tilas­tois­sa ikään­tynei­den työt­tömyys päin­vas­tainen eli tupla ver­rat­tuna Tilas­tokeskuk­sen työttömyyteen.

    Kumpikaan tilas­to ei myöskään kata kaikkia työttömiä

    En tiedä onko tämä tehty tarkoituk­sel­la, mut­ta nykyään ikään­tyneet työt­tömät pyritään siivoa­maan kaikin keinoin ulos työvoimas­ta ja luokit­tele­maan ns rupusakiksi

  17. Pasi Pulkki­nen:
    Jos olisimme kiin­nos­tunei­ta kansalaisien hyv­in­voin­nista ja tasa-arvos­ta olisi kehi­tyk­sen suun­ta juuri päin­vas­tainen. Mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja olisi nos­tet­ta­va reilusti. 

    Jos meil­lä on kolme vaihtoehtoa:
    A) palkkaan siivoa­jan koti­i­ni 20e/h
    B) palkkaan siivoa­jan koti­i­ni 45e/h
    C) en palkkaa siivoajaa

    Jos valit­ta­vana on kaik­ki vai­h­toe­hdot, val­it­sen A:n. Jos valit­ta­vana on vain B ja C, val­it­sen C:n.

    Palkko­ja nos­ta­mal­la saadaan aikaisek­si työtön jon­ka palk­ka on 0e/h. Todel­la hyvä idea siis.

  18. Nuoret eivät ole halut­tua työvoimaa, vai nuoret eivät halua tehdä mata­la­palkkaisia paskadu­une­ja? Jos kyse on jälkim­mäis­es­tä, miten ihmeessä suo­ma­laiset nuoret suos­tu­isi­vat tekemään töitä huonom­mal­la pal­ka­lla mitä heille on tähän asti tarjottu? 

    Käytän­nössähän tesien min­imi­palkkadu­u­nit val­u­vat ulko­maisille tek­i­jöille. Eikö meil­lä ole täl­läkin het­kel­lä mon­et alat täyn­nä ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä, joille mak­se­taan tesien mukaista min­imi­palkkkaa, vaik­ka ammat­ti­taito edel­lyt­täisi suurem­paan palkkaan? 

    Epäilen sala­juon­ta.

  19. tlak­ka:
    Eläk­keen ker­tymi­nen alka­maan 18 ikävuodes­ta voisi motivoi­da nuo­ria huo­mat­tavasti enem­män työelämän pariin. 

    Soin­vaara­han jo kor­jasi tuo­hon sisäl­tyneen virheel­lisen implisi­it­tisen väit­teen, mut­ta 18-vuo­ti­aat eivät kyl­lä muutenkaan mieti työhön­menoansa eläk­keen kannal­ta (jär­jetön­tähän se olisikin, kun jär­jestelmää var­masti rukataan seu­raa­van puolen vuo­sisadan aikana use­am­paankin kertaan)

  20. Eli jos ver­rataan nuor­ta jol­la on työl­listymisongelmia ei-nuoreen jol­la on työl­listymisongelmia, niin nuorel­la olisi sekä enem­män valin­nan­varaa palkkapyyn­nössään, että pienem­pi vero­tus. Bonuk­se­na mon­imutkaisem­pi lainsäädäntö.
    Min­imi­palkko­jen tiput­ta­mi­nen kaik­il­ta kohdis­tu­isi parem­min (ne joil­la ongelmia työl­listymisen kanssa voisi­vat laskea palkkapyyn­töään iästä riippumatta).

  21. Aika rohkeaa lähteä Var­ti­aisen matkaan, kun mies on hoi­tanut julk­isu­usku­vansa siihen malli­in, että nyt siitä tulee mieleen lähin­nä hep­pu, joka piiskaa aamun kotiäite­jä, menee sit­ten peiton alle nokosille ja huutelee sieltä muille, että menkää töi­hin. Illal­la sit­ten riipaisee vielä kän­nin. Aika vähän Koske­laa, mut­ta sehän Ruot­sista. Korho­sen Lap­atossu goes Turha­puro? Tarkoi­tus var­masti hyvä kun ajat­telee miehen tehtävää, mut­ta toteu­tus kehno. 

    Ei kovin yllät­tävää, että Arhin­mä­ki lähti taas keräämään punav­ihreän nuori­son ääniä oma­l­la tulkin­nal­laan, mut­ta tarkoi­tus on kai alen­taa palkkaamisen kulu­ja fir­moille, ja mak­saa sit­ten muus­ta kirs­tus­ta tarvit­ta­va lisä. Jonkin­laista perus­tu­loa­ja­tus­ta siis. Viimek­si tuon temp­pu onns­tui ja blo­gin pitäjästä tuli harmia nuo­rille vihreille, mut­ta nyt kan­nat­taisi olla katko­mas­sa vääryy­deltä ja viekkaudelta siivet ajois­sa. Tai siis saa­da oma viesti läpi ilman muiden tulk­in­to­ja. Vasem­mis­tol­la näyt­tää ole­van halu­ja vääristää vihrei­den sanomiset niin, että saisi­vat punav­ihreät joukot puolelleen. Haav­is­ton leima­si­vat rasis­tik­si, vihreät kiel­teisik­si clean­techille, ja kuulem­ma vihreät halu­a­vat myös kaikkien pakkosi­ir­tyvän kaupunkei­hin. Nähtävästi se, että suun­nit­telee mihin arvioidut tuli­jat pitäisi lait­taa, on sit­ten jotenkin aiheut­ta­mas­sa maal­ta­pakoa. Aikamoinen poli­it­ti­nen viehearvio, jos pari pien­puoluet­ta tap­pelee yhdestä pien­estä ryh­mästä keskenään. Luulisi, että vihreät eivät olisi kuitenkaan kaikessa se suurin vas­tus­ta­ja vasureille.

    Mitä nämä mata­la­palkkatyöt sit­ten ovat ja syn­tyykö niitä, onkin eri jut­tu. Kan­nat­taisi var­maan sel­ven­tää, kos­ka mieliku­vat voivat olla sit­ten har­maan talouden orjatyöstä vaatekau­pan myyjään yms. Ei ole ihan vain vääristyneestä mieliku­vas­ta kyse, jos nuori ei halua tiety­ille aloille tai fir­moi­hin. Tämä net­ti kun toimii aika tehokkaana puskaradiona. 

    Sit­ten vielä kun lisää nämä ilmas­to- ja ympäristöasi­at, niin ihan mikä tahansa työ ei ole hyvä. Nähtävästi minkään­laista vihreää luo­vaa tuhoa ei ole lähdössä lik­keelle, kun kat­se­lee mitä tue­taan, ja mihin lukuisat puljut ovat lait­ta­mas­sa isot rahansa. Muu­ta­ma sata miljoon­aa vuodessa pieni­in ener­gia­hankkeisi­in, joi­ta koti­maiset pikkupuljut pysty­i­sivät rak­en­ta­maan, niin työl­lisyys ja koti­maisu­usaste olisi nousus­sa. Olisi jo uut­ta ener­giantuotan­toa ja ehkä teknolo­giakin olisi kehit­tynyt Suomes­sa ja sit­ten sitä jo myytäisi­in ulko­maille. Mut­ta Pekkari­nen halusi tsoukkin­sa ja tietyt her­rat osinkokoneen­sa. Itse­hän ei voi mitään tehdä, vaan tehdään vaan guggen­heim­it kaikesssa.

    Vihreät poli­itikot huu­ta­mas­sa, että ottakaa mikä tahansa työ vas­taan, ei ole kovin uskot­tavaa ympäristöpoli­ti­ikan kannal­ta. Ilmas­sa jo liikaa kasvi­huonekaa­su­ja, joten niiden lisäämi­nen sinne sen takia, että kansan­talous vaatii, ei vain käy päin­sä. Toki kiusaus voi olla suuri, kun vajet­ta on, mut­ta sit­ten voi lyödä näis­sä val­tion kas­sava­jet­ta suurem­mis­sa asiois­sa han­skat tiski­in. Jonkun työ tuon ilmas­ton ja ympäristön aina pilaa, jos jokin. Aika pian on päätet­tävä, että ei voi vain tehdä hupi­laivo­ja työl­lisyy­den takia, jos halu­aa vielä jotakin tehdä noille kahdelle suurem­malle asialle. 

    Vastikään ilmoit­te­liv­at mee­d­iois­sa, että maa­han­muu­ta­jat lähtevät yrit­täjik­si, kun työtä ei saa. Herääkin aja­tus, että jos raken­net­taisi­in kaupunkia, niin näitä mah­dol­lisuuk­sia syn­ty­isi lisää. Myös kan­tapeikoille. Palvelu­alan yrit­täjiähän tässä kai enem­minkin tarvi­taan, kuin öljyn­po­raa­jia. Markki­nat olisi siis syytä luo­da, jos ei halua vain julkisel­la rahal­la temp­puil­la. Yrit­täjyyt­tä jaka­mal­la pot­ti ei ehkä kas­vaisi, mut­ta lev­iäisi useammalle.

    Koulu­tu­s­paikko­jen karsin­ta kyl­lä tun­tuu kum­mal­ta, jos nuoriso nähdään nyt tämän työl­lisyys­tari­nan kon­ni­na. Mata­la­palkkatyötä var­masti syn­tyy, jos isos­ta kirs­tus­ta mak­se­taan, mut­ta jo nyt har­jot­telua käytetään väärin aloil­la, jois­sa ei tarvi­ta pitkää har­jot­telua. Menee väärin, jos tois­t­en ei tarvitse mak­saa palkko­ja, mut­ta har­joit­teli­jat tekee ihan nor­maal­isti päivää. Sit­ten ihme­tel­lään, kun ikää on ja työtä on tehty, mut­ta polku tyssää, kun koulu­tus puut­tuu. Itse kyl­lä panos­taisin toisin päin, eli koulut­taisin enem­män, kos­ka koulutet­tu voi liikkua kumpaakin suun­taan, mut­ta temp­pu/har­joit­telu-työl­lis­tet­ty uppoaa jon­nekin paperipinoihin. 

    Nyt jo koulut­tau­tu­mis­takin pide­tään sel­l­aise­na, jos­ta pitää vain selvitä pin­nat keräten nopeasti. Mihin hävisi sivistys? Vaik­ka päät­täjät keskit­tyvätkin korkeak­oului­hin, niin jos ja kun, ammat­tik­oulus­sa osaa­mat­tomat opet­ta­vat halut­to­mia home­lu­olis­sa, niin sin­nekin olisi syytä kohden­taa huomio­ta. Kisäl­lisys­tee­mi takaisin tuke­mal­la. Jos lukem­i­nen ei mais­tu, niin parem­pi osa­ta hom­mat kuin lukea teoriaa. 

    Mikähän pulju se juuri tässä arvio, että vero­ja kier­retään 5 mil­jardil­la vuodessa? Har­maa talous on myös pait­si suuria numeroi­ta, niin myös ihmis­ten hyväk­sikäyt­töä jois­sain tapauk­sis­sa. Jois­sain sit­ten kumpikin puoli hymy­ilee lev­eästi, kun verot­ta­ja ei näe mitään. Pait­si, että nämä har­maat työn­tek­i­jät eivät näy mis­sään, niin myös har­maid­en alo­jen työt ovat juuri sel­l­aisia, joi­hin nuoriso ei ensim­mäisek­si halua. Maa­han­muu­tat ovat sit­ten help­poa riis­taa, kun puskara­dio­ta ei ymmär­retä ja jos sopimus on, niin sitä ei ymmär­retä. Helpot­taisi työl­lisyyt­tä, jos nämä kon­nat heit­et­täisi­in nyt vih­doin pois pelistä. Ja sitä val­tion talout­ta. Alkaa ketut­ta­maan, kun arvon her­rat ja rou­vat huu­ta­vat, että tehkää pitem­pää päivää, mut­ta sit­ten 5 mil­jardin vuosit­taisen vuodon paikkaami­nen ei kiinnosta.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyy­teen ver­rat­tuna positiivinen.

    Miten tämä kuitenkaan paran­taa tilan­net­ta, kun iso osa niistä ei suos­tu nyky­isil­läkään ehdoil­la töihin?

  23. Osmo Soini­vaar­al­la ei ole edel­ly­tyk­siä maamme työl­lisyyt­tä. Soini­vaaran ajan myötä esit­tämät lukuisat toimen­pide-esi­tyk­set osak­si tai kokon­aan ovat osoit­tau­tuneet epäonnistuneiksi.

    Vaik­ka Var­ti­aisel­la pitäisi olla koulu­tuk­sen puoles­ta edel­ly­tyk­siä kansan­talouden ongelmien ratkaisemisek­si, ovat sieltä tulleet esitýk­set olleet hyvin nau­ret­tavia. Johtuu tohtori Var­ti­aisen dog­maat­tis­es­ta tavas­ta vil­jel­lä puh­das­ta klas­sisen talousti­eteen oppi­en 1880 ‑luvun kul­taaikaan. Tätä museoa­jat­telua esit­tää myös Soini­vaara, jon­ka pal­lo pahasti hukas­sa kansa­t­aloudel­li­sis­sa asioissa.

    Kas­va­tusti­eteis­sä asioiden käsi­tyskyky jae­taan kolmeen tasoon; alin­ta­so on tiedost­a­mi­nen, sit­ten ymmärtämi­nen ja korkein sisäistämi­nen. Kansa­t­alout­ta koske­vis­sa asiois­sa ko. henkilöt eivät pääse tiedostamista koskev­as­ta tasos­ta ylöspäin.

  24. Ihan hyvä esi­tys. Tosin mihinkään val­tion mata­la­palkkatu­keen ei pidä mis­sään nimessä lähteä. Sosial­is­mia on jo tarpeek­si tässä maassa.

    Työ­markki­noi­ta täy­tyy saa­da jous­tavam­mak­si. Tulovero­tus­ta tulisi laskea kaut­ta lin­jan. Irti­sanomis­suo­jaa tulisi alen­taa, jot­ta työ­nan­ta­jat uskalta­vat palkata ihmisiä.

    Pointsit Osmolle suoraselkäisyydestä!

  25. Minus­ta aja­tus nuorten palk­ka-alen­nuk­ses­ta, jon­ka yhteiskun­ta kom­pen­soi tulon­si­ir­roil­la on hyvä. On tärkeätä, että nuoret pää­sevät nopeasti työelämään kiin­ni siinä vai­heessa, kun ei ole enää opin­to­ja. Tämä olisi kansan­talouden ja ihmis­ten ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin kannal­ta hyvää poli­ti­ikkaa. Odot­te­len nyt kuitenkin Soin­in­vaaran ja Var­ti­aisen selvi­tyk­sen tuloa julk­isu­u­teen ennen kuin otan siihen tämän yksi­tyisko­htaisem­min kantaa.

    Yleisem­mäl­lä tasol­la: Pidän nuorten työl­listymistä äärim­mäisen tärkeänä tavoit­teena, ja sitä­vas­toin nuorten syr­jäy­tymistä yht­enä maamme suurim­mista ongelmista ja uhkaku­vista. Tässä asi­as­sa tarvi­taan täs­mäelvy­tys­tä ja val­tio voi hyväl­lä oma­l­latun­nol­la ottaa lisää velkaa tätä tarkoi­tus­ta varten. Se mak­saa itsen­sä var­masti takaisin. Jos tätä ei ymmär­retä päät­täjien tasol­la, niin huonos­ti ovat asi­at. Sitä vas­toin nykyisen talouskri­isin aikana län­ti­sis­sä teol­lisu­us­mais­sa toteutet­tu val­tion­talouden supis­tus­poli­ti­ik­ka (jos­ta eri­tyis­es­ti nuoret on pan­tu kär­simään) on muutenkin osoit­tau­tu­mas­sa pahak­si virheek­si. (Ter­veisiä sinne puo­liväliri­iheen, nyt olisi hyvä het­ki viisas­tua ja ottaa opik­si kulunei­den vuosien tapahtumista.)

  26. Te vaa­ditte, että nuo­rille mak­se­taan sopimuk­sia pienem­piä palkko­ja. Te vaa­ditte että iäkkäi­den palkko­ja leikataan. Mil­loin ihmi­nen on sen ikäi­nen, että hänelle voidaan mak­saa työe­htosopimuk­sien mukaista palkka?
    Mata­la­palkkatyötä pitää saa­da kuulem­ma lisää. MOL’n sivuil­la on pk-seudulle kir­jaimel­lis­es­ti tuhan­sia avoimia työ­paikko­ja, ongel­ma ei ole tässä. Ongel­ma on siinä, että perushoita­jal­la ja siivoo­jal­la ei ole varaa asua pk-seudulla.
    Esi­tyk­sen yht­enä kohtana irti­sanomis­suo­jaa halu­taan heiken­tää, jot­ta yri­tyk­set voivat palkata helpom­min uut­ta työvoimaa. …irti­sanom­al­la entiset, vai? …ja palkkaa­mal­la niitä nuo­ria 20% edullisem­minkö? Eli kollek­ti­ivis­es­ti tässä aje­taan hal­li­tus­puoluei­den jäsenkir­jan omaavien henkilöi­den tahol­ta de fac­to palka­nalen­nuk­sia, vaik­ka kokoomus­ta myö­den tämä kiistetään.

  27. Mis­sä ovat nämä hyvä­palkkaiset nuoret, joiden palkko­ja on varaa leika­ta? Ainakaan omas­sa lähipi­iris­säni, joka koos­t­uu 18–27-vuotiasta, ei ole yhtäkään hyvä­palkkaista. Oma mieheni ei saa alansa töitä, joten tekee hant­ti­hom­mia ja vero­jen jäl­keen käteen jää huikeat 1300€/kk vaik­ka työ on vuorotyötä ja sisältää usein myös viikon­lop­pupäiviä. Jos nyt kävisi niin, että mieheni palkkaa vähen­net­täisi­in viiden­nek­sel­lä, häneltä lop­puisi viimeisetkin halut käy­dä töis­sä. Ala on hänelle väärä selvästi, töitä on tehnyt pakon edessä kun ei ole tah­tonut viedä per­het­tään sos­su­unkaan- mut­ta minäpä laskin tois­s­apäivänä, että saisimme työt­töminä enem­män käteen kuin mitä mieheni käy­dessä töissä! 

    Me nuoret aikuiset emme ole mikään outo rotu toiselta pla­nee­tal­ta. Me tah­domme työl­listyä, mak­saa opin­to­lainamme, elää ja perus­taa per­heen kuten van­hem­matkin ihmiset. Päähäni ei mene mil­lään, miten Vihrei­den ehdokas ja tasa-arvon luva­tus­sa maas­sa elävä poli­itikko KEHTAA edes ehdoit­taa että yhden ikäryh­män palkko­ja pitäisi laskea alle taulukoiden!! Mei­dän sukupolvemme tekee pätkää pätkän perään, lykkää lisään­tymistä ja joukos­samme on ennä­tys­määrä niitä, joi­ta ei koko työelämä kiin­nos­ta tip­paakaan. Ihanko oikeasti kuvit­telette työl­listävänne nuoret sil­lä, että teette töi­hin­menos­ta entistä vähem­män houkut­tel­e­vaa, samaan aikaan kun kaiken­maail­man tukien min­im­imääriä nos­te­taan?? Se vero­pros­entin alen­nus ei tun­nu mis­sään sel­l­aisel­la, jol­la pros­ent­ti huitelee kympin pääl­lä jo valmiiksi.

  28. Oliko kan­nat­tavaa hävit­tää kun­ta- ja val­tio­työ­nan­ta­jan edulliset pien­asun­not? Esimerkik­si sairaaloil­la oli vielä muu­tamia vuosia sit­ten paljon pieniä (10 — 20 m²) työ­suhdea­sun­to­ja sairaalan kyl­jessä. Nyt ne on tietois­es­ti hävitetty.

    Samal­la kun hävitet­ti­in mah­dol­lisu­us rekry­toi­da nuo­ria työn­tek­i­jöitä, pienen­net­ti­in asiantun­ti­joiden liikku­vu­ut­ta pois­ta­mal­la rep­purikäm­pät. Kun Helsingis­sä vielä tietois­es­ti pyritään estämään edullis­ten pien­asun­to­jen rak­en­tamista, ollaan täysin kestämät­tömässä tilanteessa.

  29. olit oike­as­sa julk­isu­u­den suhteen.

    Ratio ker­toi vain poli­it­tis­es­ti ´oikean´ viestin nuori­son palkko­ja halu­taan laskea…

    Hyvä kun etukä­teen ilmoitit kokonaisuuden.

    Miten olisi mah­dol­lista saa­da aikaisek­si, että tiedoi­tusvä­li­neet pyrk­isi ker­tomaan tot­ta eikä vain ´sopi­vaa´ totuutta? 

    kaipaan STT:n uutisia.

  30. Sepi: Jos meil­lä on kolme vaihtoehtoa:A) palkkaan siivoa­jan koti­i­ni 20e/hB) palkkaan siivoa­jan koti­i­ni 45e/hC) en palkkaa siivoa­jaa­Jos valit­ta­vana on kaik­ki vai­h­toe­hdot, val­it­sen A:n. Jos valit­ta­vana on vain B ja C, val­it­sen C:n.Palkkoja nos­ta­mal­la saadaan aikaisek­si työtön jon­ka palk­ka on 0e/h. Todel­la hyvä idea siis.

    Kan­nat­taa tutus­tua vies­ti­ni lop­pupuolen rajauk­si­in, ja sit­ten miet­tiä laa­jem­min resurssipo­h­jaisen yhteiskun­nan tavoit­tei­ta. Täl­löin saat­taa lyhyen viestin sisältö avau­tua toises­sa valossa.

  31. Idea on hyvä, kos­ka globaalis­sa kil­pailus­sa kus­tan­nuste­hokku­us on se mikä ratkaisee.

    Itseasi­as­sa vero­tus­ta kuvaa­va käyrä saisi olla paraa­belin muo­toinen, huipun ollessa noin 40 vuo­den kieppeil­lä. Nuore­na ja van­hana tuot­tavu­us on heikoin, 40 nurkil­la parhaimmillaan.

    Yksin tämä ei kuitenkaan toi­mi, vaan täy­tyy saa­da asumisen hin­taa alaspäin.

    Täy­tyy siis suun­na­ta katse taivas­ta kohti. 

    Suomes­sa pitää alkaa rak­en­ta­maan mod­u­laarisia, teräs­runk­oisia, 20–40 ker­roksisia tor­ni­talo­ja, jois­sa on parkki­hal­li maan alla. Vaakata­sos­sa asun­to­tuotan­toa on vaikea lisätä, mut­ta ylöspäin se on mahdollista.

    Kos­kee myös Tam­peretta, tämä vas­ta onkin mata­la kaupunki.

  32. Pet­ja Y:
    …Min­imi­palkko­jen tiput­ta­mi­nen kaik­il­ta kohdis­tu­isi paremmin… 

    Min­imi­palkko­jen pienen­tämi­nen vaatii myös elinkus­tan­nusten pien­netämistä. Se taas kaatuu, kun ei halu­ta puut­tua jär­jet­tömän korkeaan veros­teeseen, jota ylläpi­de­tään pieni­palkkaisten tulon­si­ir­to­jen takia. 😀 😀 😀

    Viimeinen samut­taa val­ot — jos tähän ei saa­da järkeä.

  33. Eikös markki­nae­htoisen luo­van tuhon pitäisi antaa toimia mata­la­palk­ka-aloil­la aivan kuten telakkateollisuudessakin? 

    Sit­ten kun suuret määrät korkeastik­oulutet­tu­ja nuo­ria on saatu siivoa­maan suu­rit­u­lois­t­en kote­ja, niin huo­mataan, että tämä työvoima olisikin saata­va piikatöistä pois tuot­tavampi­in ja kehit­tävämpi­in hommiin.

    Aiem­min halut­ti­in väestöä pois mata­la­palkkai­sista piikatöistä korkeam­man tuot­tavu­u­den telakkatöi­hin. Nytkö halu­taan men­nä päin­vas­taiseen suuntaan?

    Käyköhän niin kuin aikoinaan maat­aloudessa? Ensin mak­se­taan pel­lon­raivausko­r­vauk­sia ja sit­ten pel­to­jen metsityskorvauksia.

    Var­ti­aisen seu­raa­va ehdo­tus var­maan on se, että leikataan rajusti koulu­tus­määrära­ho­ja, kos­ka siivoustöis­sä ei tarvi­ta korkeakoulututkintoja.

    Telakka­te­ol­lisu­ud­es­ta voidaan ehkä löytää korkean tuot­tavu­u­den ark­tisia tai mui­ta markki­narako­ja. Mut­ta tuskin mata­la­palkkai­sista kotipi­ikatöistä saadaan paljon kerät­tyä vientituloja.

    1. Kan­nat­taa muis­taa, että työt­tömien suuri builk­ki on hyvin vähän koulutet­tu­ja. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa työl­lisyysaste on 45 pros­ent­tia. Sik­si on sekä yritet­tävä koulut­taa väestö parem­min että löytää työtä, jois­sa ei tarvi­ta korkeaa erityisosaamista.

  34. Pitäisikö siis laskea jo nyt itsen­sä työl­listänei­den nuorten palkkaa?

    Kaiken­laisia mata­la­palkkatukia ym lisäkikkailu­ja ei kai­va­ta. Ne ovat kalli­ita ja vaa­ti­vat taas joukon suo­jatyöläisiä. Niistä pitäisi päästä eroon.

    Jos työl­listämistä halu­taan helpot­taa yksinker­tais­es­ti. Luovu­taan irti­sanomisajoista. Niil­lä ei ole juuri muutenkaan merk­i­tys­tä. Jos tänään saa lapun lomau­tuk­ses­ta, kah­den­vi­ikon päästä on kilo­metri tehtaal­la. Ain­ut etu on, että vuo­den päästä voi nos­taa parinkuukau­den palkan. No se kyl­lä hidas­taa palkkaamista pieni­in yri­tyk­si­in. Ris­ki on suuri jos työt vähenevät. Sik­si mon­et oman alani pienyri­tyk­set eivät enää palkkaa ketäään. Otta­vat vain toisen yrit­täjän ali­hankki­jak­si. Nuo­rille se on kova ris­ki ja paikka.

  35. Mik­si kaik­ki halu­a­vat käsit­tää tämän väärin? Eihän se nuorten net­topalk­ka tässä muut­tuisi, markki­noil­la ole­vien töi­den määrä vain kasvaisi.

    Heikom­pio­sais­ten nuorten työl­listymistä vaikeut­taa se, että korkeak­oulu­opiske­li­jat tekevät hei­dän työn­sä super­jous­tavasti min­imi­palkoil­la. Jos hei­dän opiskelu­aan tiivistäisi sil­lä taval­la, ettei olisi aikaa/tarvetta paiskia ihan toisen alan duu­nia opiskelu­jen ohel­la niin kaik­ki voittaisivat.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taa muis­taa, että työt­tömien suuri builk­ki on hyvin vähän koulutet­tu­ja. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa työl­lisyysaste on 45 pros­ent­tia. Sik­si on sekä yritet­tävä koulut­taa väestö parem­min että löytää työtä, jois­sa ei tarvi­ta korkeaa erityisosaamista.

    Tuo­han on vain tuotan­non­suun­nit­telua, moni työ voidaan palastel­la niin , etteivät osaset vaa­di korkeaa osaamista tai ainakin osa vai­heista on yksinkertaisia.

    Yksi syy Ruotsin ja muiden maid­en korkeaan työl­lisyysas­teeseen johtuu parem­mas­ta tuotan­non­suun­nit­telus­ta. Disku­teer­aus tuotan­non yksi­tyisko­hdista johtaa tulok­seen, jos­sa työt sopi­vat useammalle.

    Työ­vai­heen tarkem­pi määrit­te­ly ja rajap­in­to­jen selkeys laa­jen­ta­vat sopi­van työvoiman saatavu­ut­ta ja vähem­män koulutet­tukin käy kaupaksi

  37. Tuo irti­sanomiskyn­nyk­sen mat­aloit­ta­mi­nen tarkoit­taa, että Suo­mi luop­uu ihmisoikeuksista.

    Suurin osa irti­sanomis­suo­jas­ta kun tulee ihmisoikeuk­sista, oikeusval­tiope­ri­aat­teesta ja sopimussuojasta

    Ilmeis­es­ti näistä halu­taan luop­ua tai ainakin raja­ta ne parem­man väen oikeuksiksi

    Ja kas­vat­taa­ha tuo taas eriarvoisuutta.Kun Nokian insinööri saa irti­sanomisen yhtey­dessä puolen vuo­den palkan + puolen vuo­den-vuo­den irti­sanomisko­r­vauk­sen niin tois­esa päässä saa vain potkun perseelle

  38. Aika suuri osa vasemis­to­lais­ten vas­tus­tuk­ses­ta tunuu ole­van moraal­ista sorttia.

    On se kum­ma kun sama sak­ki tuomit­see moral­isoin­nin heti jos sitä har­joit­taa esimerkik­si kristitty.

    Sep­po S
    Aiem­min halut­ti­in väestöä pois mata­la­palkkai­sista piikatöistä korkeam­man tuot­tavu­u­den telakkatöi­hin. Nytkö halu­taan men­nä päin­vas­taiseen suuntaan?

    Kyse ei ole siitä mitä halu­taa, vaan siitä mikä on mah­dol­lista. Kun kat­so­taan työt­tömyys­luku­ja niin on aivan päivän­selvää että pelkkä “panos­tamme korkean tuot­tavu­u­den töi­hin ja laadukkaaseen osaamiseen” ei näytä johta­van korkeaan työl­lisyysas­teesen. Kun kaik­ista ihmi­sistä, itseasi­as­sa suurim­mas­ta osas­ta ihmisiä, ei mitenkään voi­da leipoa huip­puasiantun­ti­joi­ta. Hyvä jos edes keskinker­taisia asiantuntijoita.

  39. JKK:
    Jos nyt kävisi niin, että mieheni palkkaa vähen­net­täisi­in viiden­nek­sel­lä, häneltä lop­puisi viimeisetkin halut käy­dä töissä. 

    Luitko OS:n blog­gaus­ta ollenkaan vai oletko lukenut ain­oas­taan jonkun net­tilööpin otsikon ja tul­lut tänne kom­men­toimaan sitä?

    Käteen jäävät tulot eivät tässä mallis­sa vähenisi.

  40. Juhani Salo­vaara:
    Ei kovin yllät­tävää, että Arhin­mä­ki lähti taas keräämään punav­ihreän nuori­son ääniä oma­l­la tulkin­nal­laan, mut­ta tarkoi­tus on kai alen­taa palkkaamisen kulu­ja fir­moille, ja mak­saa sit­ten muus­ta kirs­tus­ta tarvit­ta­va lisä. Jonkin­laista perus­tu­loa­ja­tus­ta siis. Viimek­si tuon temp­pu onns­tui ja blo­gin pitäjästä tuli harmia nuo­rille vihreille, mut­ta nyt kan­nat­taisi olla katko­mas­sa vääryy­deltä ja viekkaudelta siivet ajois­sa. Tai siis saa­da oma viesti läpi ilman muiden tulk­in­to­ja. Vasem­mis­tol­la näyt­tää ole­van halu­ja vääristää vihrei­den sanomiset niin, että saisi­vat punav­ihreät joukot puolelleen. Haav­is­ton leima­si­vat rasis­tik­si, vihreät kiel­teisik­si clean­techille, ja kuulem­ma vihreät halu­a­vat myös kaikkien pakkosi­ir­tyvän kaupunkei­hin. Nähtävästi se, että suun­nit­telee mihin arvioidut tuli­jat pitäisi lait­taa, on sit­ten jotenkin aiheut­ta­mas­sa maal­ta­pakoa. Aikamoinen poli­it­ti­nen viehearvio, jos pari pien­puoluet­ta tap­pelee yhdestä pien­estä ryh­mästä keskenään. Luulisi, että vihreät eivät olisi kuitenkaan kaikessa se suurin vas­tus­ta­ja vasureille.

    Olen ollut huo­maav­inani samaa, viimeistä Arhimäen masi­noiman Lex Soin­in­vaara ‑kohun aikaan. Ihme­tyt­tää kyl­lä, että mik­si Vasem­mis­to Arhimäen johdol­la halu­aa jatku­vasti iskeä kiilaa Vasem­mis­ton ja Vihrei­den väli­in (tosin tapah­tuu sitä Vihrei­denkin puolelta, ei tosin mielestäni samas­sa mit­takaavas­sa), kos­ka puoluei­den tavoit­teet ovat niin mon­elta osin yht­eneväiset. Ja tosi­aan, pien­ten puoluei­den pitää olla yhteistyökykyisem­piä kuin iso­jen saadak­seen tavoit­teitaan läpi. Mut­ta niin­hän sitä san­o­taan että kun val­lanku­mous koit­taa niin muuria vas­ten laite­taan ensin ne, jot­ka on MELKEIN samaa mieltä.

    Tosin ehkä tämä selit­tyy myös per­son­aal­lisu­useroil­la Osmon ja Paavon välil­lä ja tavoil­la tehdä poli­ti­ikkaa. Ei tarvitse kuin ver­tail­la her­ro­jen blo­ge­ja niin näkee eron. Osmo kir­joit­taa joskus vaikeis­takin aiheista ja tekee välil­lä ei-suosit­tu­ja avauk­sia kun taas Arhin­mä­ki kir­joit­taa noin ker­ran viikos­sa ja aiheista, jot­ka eivät ikinä ole hänen mukavu­usalueen ulkop­uolel­la eikä kom­men­toi blo­giaan lainkaan.

  41. eggo: Mik­si kaik­ki halu­a­vat käsit­tää tämän väärin? Eihän se nuorten net­topalk­ka tässä muut­tuisi, markki­noil­la ole­vien töi­den määrä vain kasvaisi.

    Syys­tä tai tois­es­ta on niin, että vero­tuk­sen kaut­ta tehtävä vastik­kee­ton tulon­si­ir­to on ok. Jos sitä tulon­si­ir­toa sit­ten tehdään sitä kaut­ta, että tasa­taan vähän isom­mat palkkat­u­lot suurem­malle joukolle ja paikataan lop­ut jol­lain tuel­la, se on selvästi paha asia.

    Ja kun tässä vielä kuitenkin on sekin aspek­ti, että TES:n min­imi­palkko­jen laskem­i­nen ei mitenkään automaat­tis­es­ti tarkoi­ta kaikkien TES:n piiris­sä ole­vien palkko­jen laskemista. Suurin osa jengistä ei saa minimipalkkaa.

    Minus­ta veron­mak­sa­jana on järkeväm­pää mak­saa 100 %:lle väestä 70 % palkkaa ja 30 % mata­la­palkkatukea kuin 70 %:lle väestä 100 % palkkaa ja 30 %:lle 100 % vastik­kee­ton­ta tukea.

  42. Liian van­ha: Tuo­han on vain tuotan­non­suun­nit­telua, moni työ voidaan palastel­la niin , etteivät osaset vaa­di korkeaa osaamista tai ainakin osa vai­heista on yksinkertaisia.

    Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Halu­aisitko antaa jotain vähän konkreet­tisem­paa esimerkkiä? Työl­lis­tet­tävänä on siis aka­teemisil­ta kyvy­iltään alimpaan neljän­nek­seen kuu­lu­va nuori.

    Min­ulle tule­vat mieleen eri­laiset kun­nos­s­api­to­tyyp­piset tehtävät ja palve­lut, mut­ta jos teol­lisu­ud­es­ta löy­tyy, niin ker­ro ihmeessä.

    Eri­tyisen kiin­nos­tunut olisin siitä, miten voisin kor­va­ta yhden viiden ton­nin insinöörin kolmel­la puo­len­toista ton­nin perusk­oulupo­h­jaisel­la nuorella.

  43. Liian van­ha: Tuo­han on vain tuotan­non­suun­nit­telua, moni työ voidaan palastel­la niin , etteivät osaset vaa­di korkeaa osaamista tai ainakin osa vai­heista on yksinkertaisia.

    Usko jo liian van­ha, tuo tay­loris­mia, joka ei oikeasti toi­mi kuin liukuhi­h­nadu­uneis­sa! Se on menneisyyttä. 

    Et voi palastel­la vaa­ti­vaa asiantun­ti­jatyötä sel­l­aisek­si että vas­ta-alka­jat selviäi­sivät siitä. Et voi palastel­la vaa­ti­vaa luokkahit­saus­ta vaa­ti­vaa kohdet­ta sel­l­aisek­si, että aloit­tel­e­va hit­sari siitä selviy­ty­isi. Et voi palastel­la edes mcdon­aldsin työtä sel­l­aisek­si, että naa­ma nor­sun­vi­t­ul­la työsken­televä mörököl­li pär­jäisi hil­jaiseen aikaan yksik­seen yhtä hyvin kuin pirt­sak­ka ja alalle sopi­va työntekijä. 

    Työn­tek­i­jöi­den erot ovat sem­moisia, että toinen tulee aina ajois­sa, toinen kolme ker­taa viikos­sa vartin myöhässä. Miten ihmeessä suun­nit­telet tuon toim­i­maan parem­min ver­rat­tuna yksinker­taiseen ratkaisu­un, jos­sa han­kki­udu­taan huonos­ta asap eroon ja han­ki­taan sel­l­ainen joka on ajois­sa töis­sä? Palkat on kum­minkin sil­lä tasol­la että jokainen työn­tek­i­jä on pätevä, aina ajois­sa ja niin edelleen. 

    Huoli­mat­tomas­ta kaverista ei tule minkään­laisel­la ohjeis­tuk­sel­la tarkkaa, tyh­mästä viisas­ta tai osaa­mat­tomas­ta taitavaa.

    Ja “et voi” tarkoit­taa tässä sitä, että kan­nat­taako. Ei ole mitään järkeä palkata asiantun­ti­jaa palastele­maan homia idiooteille, jos se asiantun­ti­ja voi tehdä saman itse samas­sa ajas­sa ja paremmin.

    Ehdo­ta­masi palastelu alka­isi kyl­lä toim­i­maan, jos tar­jol­la on hal­patyövoimaa. Suomes­sa ei ole, joten hom­mia ei tääl­lä ale­ta palastele­maan hal­patyövoiman taito­ta­solle. Palkat ovat sel­l­aisia että hom­mien pitää onnis­tua ja tuot­tavu­u­den on olta­va hyvä, jos ei onnis­tu niin sit­ten on istut­ta­va kortistossa.

  44. Samas­ta työstä sama palk­ka. Oli­pa har­joit­teli­ja ja uusi työn­tek­i­jä minkä ikäi­nen tahansa, hänelle pitäisi voi­da mak­saa pienem­pää palkkaa. Ikä ei saa olla palkkape­ruste. Se olisi syrjintää.

  45. Ajatelka­a­pa yri­tyk­sen näkökul­mas­ta. Rekry­toin­nis­sa tah­do­taan han­kkia mah­dol­lisim­man suuri tuot­tavu­us suh­teessa sijoituk­seen, eli palkkaan.

    Nuorel­la ei ole koke­mus­ta ja van­ha ei enää jak­sa. Mut­ta silti pitäisi mak­saa täysin sama palk­ka, kuin elämän­sä kun­nos­sa ole­valle kes­ki-ikäiselle, jol­la on kokemusta.

    Jos nuo­ria ja van­ho­ja voisi palkata pienem­mäl­lä pal­ka­lla, oli­si­vat he houkut­tel­e­vampia yrityksille. 

    Eikö pääa­sia ole, että on töitä ja Suomes­sa vielä jokin kan­nat­taisi suh­teessa muuhun maailmaan?

    Tot­ta­han sekin on että suurin osa työt­tömistä on vähän koulutet­tu­ja. Täl­läisiä, entisen ajan hant­ti­hom­mia, on nykyään hyvin vähän tarjolla. 

    Työt­tömien kan­nat­taisi men­nä korkeak­oulu­un, iästä riip­pumat­ta, kos­ka vaik­ka työ­paikko­ja tästä lisää tulisikin niin ne eivät tule ole­maan noi­ta men­neen ajan töitä, joi­ta kykeni tekemään vaik­ka kansakoulupohjalta.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Tan­s­ka luop­unut ihmisoikeuksista?

    Ei ole, mut­ta ei siel­läkään voi irti­sanoa miten vain.Prosessi on sama kuin Suomes­sa nykyään, ero tulee lähin­nä irti­sanomisajoista , jot­ka voidaan sopia työehtosopimuksilla..

    Ei Tan­skas­sakaan voi irti­sanoa kuin tuotan­nol­lista ja taloudel­li­sista syistä tai henkilöstä johtu­vista syistä ja irti­sanomisen perus­teen voi riitaut­taa kuten Suomessa

    Mut­ta Tan­skas­sa lyhyt­tä irti­sanomi­saikaa kom­pen­soidaan ennakkoilmoituksilla/erokorvauksilla/henkilöstörahastoilla ja pitkäl­lä ja korkeal­la työttömyysturvalla.

    Lop­putule­ma Tan­skas­sa on parem­pi työn­tek­i­jän näkökulmasta
    ASuomes­sa työelämän kehit­tämi­nen on pysäthtynyt, kos­ka päät­täjät eivät tunne työelämää ja työ­nan­ta­jat käyt­tävät päät­täjien sin­isilmäisyyt­tä hyväkseen.

    Niin­pä “kehit­tämi­nen” on nykyään yksipuolista sanelua ja työn­tek­i­jän ase­man huonontamista.

    Suomes­ta luo­daan Pohjolan Kiinaa

  47. Tiedemies: Eikö nyt kuitenkin olisi mielekkääm­pää vaan alen­taa veroast­et­ta kaut­ta lin­jan kuin sotkea taas sys­teemiä mon­imutkaisil­la här­päkkeil­lä? No, ainakaan ikäpe­rusteinen veronalen­nus ei sisäl­lä kan­nustin­loukkua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­tymät­tä vero­jen vuoksi.

  48. Eikös tämä iän vaiku­tus tuot­tavu­u­teen ole hyvin eri­lainen eri aloil­la. Toisil­la aloil­la nuori ikä vähen­tää tuot­tavu­ut­ta koke­mat­to­muu­den vuok­si ja toisil­la aloil­la se lisää tuot­tavu­ut­ta esim parem­man kun­non ja ehkä moti­vaa­tion vuok­si. Esim valmius ylitöi­hin on monel­la nuorel­la korkeampi kuin vähän vanhemmalla.

    Näin ollen mata­la­palkkatu­ki osu­isi parem­min kohteeseen kuin ikäkom­pen­saa­tio. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ikäkom­pen­saa­tio syr­jii enem­män van­hempaa työn­tek­i­jää kuin aut­taa nuorempaa.

  49. Olisiko­han niin, että Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä val­lal­la aja­tus­malli, jos­sa kaikenikäi­nen työvoima on ongel­ma? Ja tietysti myös lapset ja van­huk­set ovat myös ongelmia, jot­ka hait­taa­vat talouske­hi­tys­tä ja tuot­tavu­ut­ta. Var­ti­ainen ja Soin­in­vaara voisi­vat seu­raavak­si etsiä his­to­ri­al­lis­es­ta per­spek­ti­ivistä sen het­ken, jona Suomen val­tio erkaan­tui sen kansasta? 

    Hal­patyön lisäämi­nen ja työl­listämis­riskin vähen­tämi­nen yri­tyk­siltä oli­si­vat toki hyviä keino­ja nuoriso­työt­tömyyt­tä vas­taan. Kun­han ei tehdä kaikesta työstä hal­patyötä. Suomel­la ei ole varaa menet­tää ammat­ti­taitoista ja asiantun­te­vaa työvoimaa ulkomaille.

  50. Pitäisikö ken­ties köy­hä ja keski­t­u­loi­inen nuoriso lakkaut­taa tarpeettomana?
    Tämä nuori­son syr­jimi­nen pelot­taa. Ensik­si viedään opin­totuet ja sit­ten mah­dol­lisu­us rahoit­taa opin­not työl­lä. Ehkä Suoni läh­tee tästä nousu­un kun vain rikkaiden lap­sil­la on oikeus koulu­tuk­seen ja työhön jol­la elää.

    Pidin sin­ua Soin­in­vaara fik­suna, mut­ta näköjään sinäkin liity­it nyt nuori­son uno­htaneisi­in vaikuttajiin.

  51. Soin­in­vaara tuo Aja­tuste­nau­ra­jo­ki ja älyn­pikku­jät­tiläi­nen! Nyt on kyl aja­tusten­sa aura­joes­sa paha jää­pa­to! Nuorethan ne juuri rahaa tarvii: pitää koti perus­taa auto-ostaa vau­va tulos­sa huoneka­lut yms. Nuorien palkkaa pitäisi huimasti nos­taa eikä laskea!

  52. Minus­ta idea kuul­lostaa hyvältä.

    Se voisi toimia myös toisessä päässä haitaria eli ikään­tyvis­sä, joil­la on myös vaikeuk­sia työllistyä.

  53. Hyvä idea Ode! Ikävää lukea näitä vas­taran­nan kiiskiä.

    Tärkein­tä olisi,että saadaan nuoret töi­hin. Vaik­ka aikoinaan pikkasen hatut­ti, että vero nousi kun vas­tavalmis­tuneen aloitin vak­i­työt 24 v:na.

    Porkkanan lisäk­si tarvi­taan kyl­lä kep­piä että valmis­tu­taan kohtuuajassa.

    Lainal­la eläneel­lä oli aikoinaan kiire töihin.

  54. JP Lehto:

    ‘snip’
    Jos työl­listämistä halu­taan helpot­taa yksinker­tais­es­ti. Luovu­taan irti­sanomisajoista. Niil­lä ei ole juuri muutenkaan merk­i­tys­tä. Jos tänään saa lapun lomau­tuk­ses­ta, kah­den­vi­ikon päästä on kilo­metri tehtaal­la. Ain­ut etu on, että vuo­den päästä voi nos­taa parinkuukau­den palkan.
    ‘snip’

    Ja mis­tähän sen parin kuukau­den palkan saa nostaa?

    Eipä ole mah­dol­lista helpot­taa irti­san­omista muul­la tavoin kuin että irti­san­otun pitää mak­saa työ­nan­ta­jalle — sitä ei liene real­is­tista odot­taa nyky­i­sis­säkään olois­sa, vaik­ka eräs yrit­täjä sitä var­maan toivoo.

    Koeaikana saa työ­suh­teen päät­tää siitä vaan ilman mitään kysymyk­siä ja ilman irti­sanomi­saikaa. Muuten­han se käy hel­posti, tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä — irti­sanomisa­jan palkan voi min­i­moi­da ole­mal­la teet­tämät­tä töitä ennen irtisanomista.

  55. Täy­tyy tun­nus­taa, että Ode on harv­inainen poli­itikko. Eipä nyt heti tule mieleen ketään muu­ta joka olisi viime aikoina uskaltanut tehdä tarpeel­lisia ehdo­tuk­sia, jot­ka etukä­teen tietää epä­su­osi­tuk­si äänestäjien keskuudessa.

    Poli­itikko­jen lin­ja on viime vuosi­na pikem­minkin (kaikissa puolueis­sa) siir­tynyt pop­ulis­tiseen suun­taan. Pahim­pana esimerkkinä entisen val­tion­hoita­japuolueen puheen­jo­hta­ja Urpi­lainen joka lep­suil­la pop­ulis­tisil­la vaalilu­pauk­sil­laan (eläkeikä, kun­tien pakkoli­itok­set) on vakavasti hal­vaut­tanut yri­tyk­set saa­da kaikkien rakas­ta­man pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion kestävyy­den vähän vakaam­malle pohjalle.

    Kaik­ki tietävät, että eläkeikää on pakko nos­taa elin­iän­odot­teen koko ajan noustes­sa, mut­ta Urpi­laisen pop­ulis­mi pisti asian kor­jaamisen neljäk­si vuodek­si jäi­hin. Sama pätee kun­tarak­en­teeseen, hal­li­tuk­sen kun­tau­u­ud­is­tus tuli fak­tis­es­ti mah­dot­tomak­si, kun Urpi­lainen sanoi ei pakkoliitoksille.

  56. Tan­skas­sa työt­tömyyspäivära­ha on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin Suomes­sa. Tan­s­ka on myös ver­rat­taen pieni maa, jos­sa iso osa ihmi­sistä on yhden ja saman työssäkäyn­tialueen sisäl­lä. Suomes­sa vas­taavaa dynami­ikkaa haetaan lähin­nä palkko­jen alen­nuk­sista ja työt­tömien kur­mot­tamis­es­ta. Suomen julki­nen talous on niin pahasti miinuk­sel­la, ettei tulon­si­ir­to­ja ole varaa lisätä. Jokainen euro joka ohjataan mata­la­palk­ka-alal­la toimiville yri­tyk­sille suo­raan tai epä­suo­rasti pitää säästää muual­ta. Pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus on jo melkein yhtä alhaista kuin Virossa (työ­nan­ta­ja­mak­sut huomioiden alhaisem­paa). Välilli­nen vero­tus on se, johon pien­i­t­u­loiset kompastuvat.

    Nuoret ovat erit­täin haavoit­tuvaises­sa ase­mas­sa jo nykyisenkin lain­sään­nön osalta. Koeaika­purkua käytetään surut­ta, ylitöitä teetetään jopa palkat­tomas­sa har­joit­telus­sa olevil­la. K/S‑kaupan kas­sal­la saat­taa saa sun­nun­taina saa­da palvelun “har­joit­teli­ja” nimik­keen alla työsken­televältä eli näistä ilmaisia työpäiviä sisään­tekevältä nuorelta. Tähän kun vielä lisät­täisi­in se, että oikeas­ta työstä mak­se­taan 20 % pienem­pää palkkaa ja irti­sanomi­nen onnis­tu­isi ilmoituk­sel­la ilman sen kum­mem­paa perustet­ta, on nuoren hyvin vaikea päästä kiin­ni oikeisi­in töihin.

    Kaikkein tärkein asia tässä tutkimuk­ses­sa on se, että avoimesti ker­ro­taan ne mata­la­palk­ka-alat, joi­hin nuorten olete­taan työl­listyvän näil­lä alepalkoil­la (ei nimit­täin onnis­tu kaikil­la aloil­la). Tämän jäl­keen voi jokainen vas­tu­ulli­nen van­hempi jo hyvis­sä ajoin alkaa ohjaa­maan nuor­ta ihan mihin tahansa muuhun työhön kuin niihin, joiden osalta tule­vaisu­u­den näkymät on tuhot­tu Var­ti­ainen, Soin­in­vaara ja Katainen kolmikon toimes­ta EK:n taus­tat­uel­la. Moni nimit­täin tekee mata­la­palkkatyötä ihan eläk­seen eikä vain saadak­seen ensikos­ke­tuk­sen työmarkkinoihin.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taa muis­taa, että työt­tömien suuri builk­ki on hyvin vähän koulutettuja… 

    Mata­la­palkkaiset, vähän koulutet­tu­jen työt on halut­tu pois. Nyt kun nen on saatu hävitet­tyä, niin kas kum­maa, meil­lä on työt­tömiä vähän koulutet­tu­ja. Meil­lä on yksinker­ti­as­es­ti liian kova veroste.

  58. En ymmär­rä miten näin mon­elta kom­men­toi­jal­ta on luku­taito kadok­sis­sa. Ideana­han oli kom­pen­soi­da palka­nalen­nus alen­ta­mal­la myös vero­tus­ta. Tulok­se­na nuorten palk­ka ei muu­tu, mut­ta hei­dän palkkaami­nen tulee kannattavammaksi.

  59. 1. Vihrei­den ja vasem­mis­ton pitäisi olla yhteis­rin­ta­mas­sa kap­i­tal­is­mia vas­taan eikä nokitella.
    2. Luulin Osmon aja­van tuki- ja verovi­idakon yksinker­tais­tamista. Täm­möiset laas­tariko­r­jailut vain lisäävät kaaos­ta, luulen.

  60. Voisiko joku nyt vään­tää rauta­lankaa. Tarkastel­laan seu­raavaa tarinaa:

    Opiske­li­jan­uorukainen paiskoo töitä mäkkärin kas­sal­la 10 tun­tia viikos­sa rahoit­taak­seen elämään­sä. Palkkaa leikataan 20%. Tämän jäl­keen opiske­li­jan­uorukainen päät­tää tehdä töitä 12,5 tun­tia viikos­sa saadak­seen edelleen maitoa aamupu­uron kanssa. Mäkkäri on tyy­tyväi­nen, kos­ka voi potkia joka viiden­nen työn­tek­i­jän pihalle ja mak­saa 20% pienem­pää palkkaa. Opiske­li­ja valmis­tuu vähän myöhem­min. Nuoriso­työt­tömyys kasvaa. 

    Mis­sä kohtaa edelli­nen tari­na menee niin pahasti pieleen, että suurin osa edes fik­suina pitämistäni ihmi­sistä ei koe mil­lään taval­la tarpeel­lisek­si edes pohtia, että olisiko mah­dol­lista, että min­imi­palkan laskem­i­nen lisäisi työttömyyttä? 

    Toki on mah­dol­lista, että kun jauhe­li­hapi­hvin pais­tamis­es­ta mak­se­taan 20% vähem­män, ham­puri­lais­ten kysyn­tä kas­vaa niin paljon, että tari­nani efek­ti kumoutuu täysin, mut­ta en minä sitä ilman kum­mem­paa ana­lyysiä usko.

  61. Liian van­ha: Disku­teer­aus tuotan­non yksi­tyisko­hdista johtaa tulok­seen, jos­sa työt sopi­vat useammalle.
    Työ­vai­heen tarkem­pi määrit­te­ly ja rajap­in­to­jen selkeys laa­jen­ta­vat sopi­van työvoiman saatavu­ut­ta ja vähem­män koulutet­tukin käy kaupaksi

    Tässä olet oike­as­sa. Esimerkik­si luke­mat­tomil­la työ­paikoil­la ‑sairaalat räikeim­pänä esimerkkinä- johto on luot­tanut “paperit­tomien työ­paikko­jen” myyjien lupauk­si­in ja nyt isopalkkaiset ihmiset tuskail­e­vat sel­l­ais­ten, tulok­sen kannal­ta epäoleel­lis­ten asioiden kanssa, jois­sa mon­et muut oli­si­vat parempia.

    Olit myös oike­as­sa eräässä aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sasi, jos­sa kuvailit nuorten aikuis­ten kas­vamis­es­ta kansalaisik­si. Siihen viitat­en, eikö hei­dät pitäisi saa­da työn syr­jästä kiin­ni keinol­la mil­lä hyvän­sä ennen hei­dän syrjäytymistään. 

    Kyl­lä ne paperit­tomat toimis­tot tule­vat joskus toimiviksi, mut­ta vas­taavia todel­lisu­ud­es­ta irronnei­ta kehi­tyskulku­ja on myös muualla.

  62. Sep­po S: Telakka­te­ol­lisu­ud­es­ta voidaan ehkä löytää korkean tuot­tavu­u­den ark­tisia tai mui­ta markki­narako­ja. Mut­ta tuskin mata­la­palkkai­sista kotipi­ikatöistä saadaan paljon kerät­tyä vientituloja

    Mut­ta entä mitä tuo se suun­nit­teluinsinööri (Ms. tai Mr.), joka tekee hul­lu­na töitä pitääk­seen laivan aikataulut ja jon­ka kotia joku muu siivoaa, jot­ta parisuh­teelle ja per­heelle jäisi edes vähän aikaa?

  63. http://www.oecd.org/employment/emp/42747516.pdf

    Tuos­ta linkistä näkyy infoa Tan­skan irtisanomiskäytännöstä

    http://www.oecd.org/employment/emp/42745976.pdf

    Ja tästä Suomen vastaavaa

    Keskeisin ero on, että Tan­skas­sa työelämää ei säänel­lä lain­säädän­nöl­lä vaan läh­es kaikesta päätetään työehtosopimuksissa.

    Sen vuok­si Tan­skan käytän­nöt eivät ole yksiselit­teisiä, kos­ka jokaises­sa sopimuk­ses­sa ehdot ovat erilaisia.

    Ja nykyään Tan­skan työt­tömyys on jo 8,0 % ja Suomen 7,7 %

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=teilm020&tableSelection=1&plugin=1

    Ja ikään­tynei­den työl­lisyyskin on rom­ah­tanut Suomen tasolle

    Tan­skan mallia ei enää ole , ei ainakaan muuk­si kuin varot­tavak­si esimerkiksi

  64. tcrown:
    Voisiko joku nyt vään­tää rauta­lankaa. Tarkastel­laan seu­raavaa tarinaa:

    Opiske­li­jan­uorukainen paiskoo töitä mäkkärin kas­sal­la 10 tun­tia viikos­sa rahoit­taak­seen elämään­sä. Palkkaa leikataan 20%. Tämän jäl­keen opiske­li­jan­uorukainen päät­tää tehdä töitä 12,5 tun­tia viikos­sa saadak­seen edelleen maitoa aamupu­uron kanssa. Mäkkäri on tyy­tyväi­nen, kos­ka voi potkia joka viiden­nen työn­tek­i­jän pihalle ja mak­saa 20% pienem­pää palkkaa. Opiske­li­ja valmis­tuu vähän myöhem­min. Nuoriso­työt­tömyys kasvaa. 

    Jos viit­taat tässä nimeno­maan Oden ja Var­ti­aisen ehdo­tuk­seen, rauta­lan­gas­ta vään­täen: nuorukaisen brut­topalk­ka tip­puu 20%, mut­ta net­topalk­ka pysyy ennal­laan. Eli hänelle +-0, työ­nan­ta­ja hyötyy.

    Mielestäni ihan hyvä avaus tämä, mut­ta enpä ihmettele että vasem­mis­tossa ulis­taan — iso osa ei ymmär­rä koko ehdo­tus­ta ja lop­ut eivät hyväksy (ahneet kap­i­tal­is­tit jne.). Oliko tuo­hon muuten jo jotain alus­tavaa ikähaarukkaa mielessä?

  65. Se on ollut maan tapa jo vuosikym­meniä että nuoren aloit­tel­e­van pal­ka­lla saa ammattimiehen.
    Ei ole mitään järkeä ottaa las­ta toi­hin aikuisen kustannuksin.

  66. pekka:
    ‘snip’
    Sama pätee kun­tarak­en­teeseen, hal­li­tuk­sen kun­tau­u­ud­is­tus tuli fak­tis­es­ti mah­dot­tomak­si, kun Urpi­lainen sanoi ei pakkoliitoksille.

    Ai siitäkö se on kiinni?
    Ja kuka on sanonut “kyl­lä” pakkoliitoksille?
    Ei Hen­na Virkkunen eikä kukaan muukaan Kokoomuk­ses­ta. Ei Juha Sip­ilä eikä kukaan muukaan Kepus­ta… jne.

    Ja Kokoomuk­sen ns. fik­su nainen Risikko lausui juuri, että kun­tau­ud­is­tus on tehtävä ennen sote-uud­is­tus­ta eli suomek­si san­ot­tuna: perse edel­lä puuhun, sil­lä palvelu­rak­en­teesta juuri on kysymys ja sote on 70 pros­ent­tia kuntapalveluista.

  67. “Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Halu­aisitko antaa jotain vähän konkreet­tisem­paa esimerkkiä? Työl­lis­tet­tävänä on siis aka­teemisil­ta kyvy­iltään alimpaan neljän­nek­seen kuu­lu­va nuori. -”

    Esim tietoli­iken­teessä entisessä työ­paikas­sani tuli vuodessa muu­ta­ma miljoon­aa asiakaskontaktia .

    First line ratkoi n 80 % tehtävistä , koulu­tuk­se­na ammatill­i­nen koulu­tus tai muuten reipas ihminen.Päälle kah­den viikon pere­hdy­tys ennen puikkoi­hin pääsyä.Jonkin ver­ran otet­ti­in sisääno­to­ssa korkeakouluttujakin. 

    Sec­ond line ratkoi 15 % toimeksiannoista .
    Tähän tarvit­ti­in amk-koulu­tus ja parin viikon perehdytys.Näihin tehtävi­in siir­ryt­ti­in first linestä.

    Suurasi­akkaat ohjat­ti­in omaan palvelu­un ja se perus­tui amk-korkeak­oulu­ta­soisi­in asiantun­ti­joi­hin ja kuu­den viikon perehdytykseen.Näihinkin tehtävi­in siir­ryt­ti­in first tai sec­ond linesta

    Asi­akas­palvelun huip­ul­la oli sit­ten muu­ta­ma huip­puasiantun­tia, jot­ka ratkoi­vat muu­ta­ma sata tapaus­ta vuodessa

    Näin palvelus­sa suurin osa on aivan perus­ta­son olevia.

    Sähköi­nen tiket­ti­jär­jestelmä ja seu­ran­ta tekee siir­roista nopeita.Yhtä tiket­tiä ei hau­do­ta first linessä kuin sen 10 min­u­ut­tia ja se siir­tyy sen jäl­keen seu­raa­van portaaseen

    Ja kun joukko osate­htävistä siir­tyy asi­akas­palvelus­ta kent­täor­gan­isaa­tioon , joka taas toimii ympäri maa­ta ja jopa mon­es­sa maas­sa niin ilman tuo­ta sähköistä työno­h­jaus­ta ja työn jaot­telua eri osate­htävi­in ei voi­da toimia

    Ja kysymys on palvelun tuot­tamis­es­ta , ei mis­tään tehdastyöstä.Mutta samaa peri­aatet­ta voi soveltaa

  68. Ensin yhteiskun­taamme tarvi­taan täy­delli­nen ajat­te­lu­ta­pa-remont­ti. Himasen 70 000 euron palkkio on käsit­tämätön rahaläjä utopis­ti­sista unelmista ver­rat­tuna nuoren ihmisen ensi­palkkaan. Himasen palkkio­ta ei las­ke­ta 20 %, vaik­ka kansa pitää sitä epä­moraalise­na ja toivoisi hänen mak­sa­van kohtu­ut­toman sum­man takaisin yhteiskun­nalle, kuten mon­et opiske­li­jat ovat joutuneet mak­samaan takaisin val­ti­olle opin­tora­ho­jaan. Filosofin hah­motel­mat eivät kansalle avaudu, eikä niistä ole mitään konkreet­tista hyö­tyä Suomelle. Himasen vaikeaselkoinen jaarit­telu on todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunut­ta eskapis­mia nk. sumen­tavaa hölyn­pö­lyä, jol­laista inno­vati­ivi­su­u­teen kurkot­tel­evas­sa Aal­to-yliopis­tossamme suosi­taan. Jyr­ki Kataisen puo­lus­te­lut ovat ajat­telema­ton­ta kaveripeliä, jol­laista ei noin korke­as­sa ase­mas­sa toimi­van henkilön kuvit­telisi ryhtyvän har­joit­ta­maan. Tuli­pa pahaan rakoon, kun yhteiskun­taamme juuri yritetään puhdis­taa val­heesta, ahneud­es­ta ja epäreilus­ta kil­pailus­ta. Palkka­neu­vot­teluis­sa on vaikea lähteä keskustele­maan maltil­li­sista luvuista tai nuorten ihmis­ten palkkioiden pienen­tämi­sistä, kun päämin­is­teri itsekin sor­tuu hämäri­in ylilyönteihin.

    Työstä pitää mak­saa asialli­nen kor­vaus — ei liian suur­ta eikä liian pien­tä, se kan­nus­taa tavoit­tele­maan jotain enem­män, eikä vääristä kil­pailua. Korkeaot­saiset tavoit­teet oli­si­vat nyt paikallaan. Jos osalle nuo­ria mak­se­taan pienen­net­tyä kor­vaus­ta, se vie mah­dol­lisuuk­sia muil­ta työtätekeviltä nuo­ril­ta. Kaikille kansalaisille pitää löy­tyä työtä ja sitä tekemäl­lä nuoret ihmiset oppi­vat yhteisöl­lisen vas­tu­un kan­tamista, jota tässä ´kestävyys­va­jeen´ (järkyt­tävä sanahirviö, kuten mon­et muutkin byrokraat­tiset uudet ilmaisut) ajas­sa tarvi­taan. Työn­teon kaut­ta Suomes­sa on toimit­tu ja selvit­ty aiem­minkin, ennen ahneu­den ja hölmöy­den aikakau­den syn­tymistä. Mielestäni voisimme lopet­taa puheet Suomen korkeas­ta palkkata­sos­ta. Liikaa palkkaa mak­se­taan vain isoille pam­puille ja sen lisäk­si heille annetaan bonuk­sia ja mui­ta etuuk­sia. Niin­istö on tehnyt hyviä eleitä tämän tilanteen kor­jaamisek­si, mut­ta nuo ahneet hölmöil­i­jät eivät luovu pienistäkään osuuk­sis­taan. Suomes­ta pitäisi lail­la kieltää ahneus. 

    Kansalais­palk­ka olisi paras ja yksinker­taisin ratkaisu ja siitä pitäisi vakavasti keskustel­la. Kaik­ki kansalaiset oli­si­vat tasaver­taises­sa ase­mas­sa, eikä se vääristäisi kil­pailua eikä lisäisi kur­jis­tu­mista. Ihmette­len, miten Soin­in­vaara olet ryhtynyt tuon hup­sun Vat­ti Var­ti­aisen julkisek­si ais­aparik­si. Ruotsin aikoina Juhana V osasi käyt­täy­tyä ja esit­ti fik­su­ja ajatuk­sia, mut­ta Suomeen palat­tuaan puheis­sa ei ole ollut mitään tolkkua. Ehkäpä hänelle mak­se­taan liikaa palkkaa ja se vel­tostut­taa aivonystyröitä.

  69. Usei­ta kavere­i­tani on työt­töminä. Diplo­mi-insinöörik­si koulut­tau­tunut ystäväni on ollut työtön valmis­tu­mis­es­taan läh­tien. Hän sanoi voivansa tehdä töitä jonkin aikaa vaik­ka puolel­la pal­ka­lla saadak­seen työkokemusta. 

    20 pros­entin palk­ka-ale ei ole ongel­ma, jos se kom­pen­soidaan Osmon ehdot­tomil­la tavoil­la. En myöskään usko sen johta­van van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den irti­sanomisi­in. Nuoriso­työt­tömyy­den kroon­is­tu­mi­nen on hyvin ikävää nuoren kannal­ta, sik­si nuoret on työl­lis­tet­tevä mah­dol­lisim­man nopeasti valmis­tu­misen jälkeen. 

    Vasem­mis­to voisi esit­tää toimi­vampia ratkaisu­ja hätiköivän pop­ulis­min sijaan.

  70. Vähim­mäis­palkan tasoa ei pitäisi lähteä hivut­ta­maan alaspäin, sil­lä näin­hän siinä käy vaik­ka kohteena ovatkin nuoret. Nuoret tule­vat mata­la­palk­ka-aloil­la muun työvoiman tilalle joka sit­ten siir­tyy kortis­toon tai ei tule toimeen alen­tuneel­la palkkata­sol­la ja hakee kor­vauk­sia. Lisäk­si en usko, että nuoret lop­pu­jen lopuk­si pystyvät kil­paile­maan ali­hank­in­tayri­tys­ten vierastyövoiman tun­tipalkoista kuitenkaan. Kaikken vähiten tien­aavien palkko­jen alen­t­a­mi­nen vähen­tää muuten suo­raan kulu­tus­ta jota tarvit­taisi­in yri­tys­ten pystyssäpitämiseen. Keino vaikut­taa “hiiren täkin piden­tämiseltä, sil­lä ero­tuk­sel­la, että tois­es­ta päästä leikat­tua kaistalet­ta ei edes ommel­la toiseen päähän jatkeeksi”.

  71. Raimolle.
    Moi vain. Täl­lä on 200lomautuspäivän jäl­keen oikeus marssia työ­nan­ta­jan puheille ja vaa­tia mak­sam­a­ton­ta irti­sanomisa­jan palkkaa.
    Tarvit­ta­van prösyyrin saa esim työ­suo­jelupi­iristä. Täl­lainen lakimuu­tos tuli 90luvun laman jäl­keen. Mon­et työ­nan­ta­jat roikot­ti­vat lomautet­tu­ja vuosia, kos­ka heille olisi irti­sanomisen yhtey­dessä tarvin­nut mak­saa irti­sanomisa­jan palkka.
    Suuria työ­nan­ta­jia, kuten entistä työ­nan­ta­jaani yit:tä tämä ottaa päähän. Use­at sitä haki­vat ja sai­vat 6kkpalkan ottaes­saan lop­putilin 200päivän lomau­tuk­sen jäl­keen. Pienifir­ma tietenkin menee konkurssi­in, jos olisi usei­ta joil­la on pitk­iä irti­sanomis aikoja.
    Toki ihmisen voi irti­sanoa ja pitää töis­sä sen kuukau­den, jos se olisi irti­sanomi­sai­ka. Mut­ta mon­es­sa pienessä asen­nus­fir­mas­sa töistä etukä­teen ei oikein tiedä edes kuukaut­ta eteen­päin. Eli se kak­sivi­ikkoakin on liian pitkä aika.

  72. Kan­natet­ta­va aja­tus. Kos­ka tois­t­en tulo on tois­t­en meno, olen aina valmis alen­ta­maan omia meno­jani alen­ta­mal­la varsinkin mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja. Tuo vero­tu­ki pitää sit­ten rahoit­taa regres­si­ivisel­lä kulu­tusverol­la. Var­ti­aiselle täy­det prop­sit siitä, että uskaltaa esit­tää palkko­jen alen­tamista nuo­rille ja rai­h­naisille. Rohkea (tiede)mies.

  73. Hen­ri Wei­jo: …puoluei­den tavoit­teet ovat niin mon­elta osin yhteneväiset. 

    Ei, vaan puoluei­den poten­ti­aa­li­nen äänestäjäkun­ta on niin monil­ta osin yhteneväinen. 

    Ei poli­itikon pahin viholli­nen ole se toinen ääri­lai­ta. Pahin viholli­nen on aina se oman vaalipi­irin samaan sukupuoli/ikä/koulutusryhmään kuu­lu­va ehdokas jol­la on saman­laisia ajatuk­sia kuin poli­itikol­la itsellään. 

    Sik­si pitää kär­jistää ja vääris­tel­lä jot­ta erot­tuu (näin tekee OS itsekin joskus demarei­den suuntaan).

    Eikä puoluei­den päämääränä ole saa­da maail­man ja Suomen asioi­ta ratkot­tua hel­posti ja hal­val­la vaan saa­da paljon ääniä, val­taa ja rahaa. Lupauk­set ja lunas­tuk­set ovat vain päämäärän välikappale.

  74. tcrown:
    Opiske­li­jan­uorukainen paiskoo töitä mäkkärin kas­sal­la 10 tun­tia viikos­sa rahoit­taak­seen elämään­sä. Palkkaa leikataan 20%. Tämän jäl­keen opiske­li­jan­uorukainen päät­tää tehdä töitä 12,5 tun­tia viikos­sa saadak­seen edelleen maitoa aamupu­uron kanssa.

    Mikä ihmeen vika tuos­sa efek­tis­sä on?

    Minä kun luulin, että opsike­li­jat nimeno­maan _halutaan_ mata­latuot­toi­sista töistä opiskele­maan kun­nol­la ja siten myös valmis­tu­maan korkeampituot­toisi­in hom­mi­in nyky­istä nopeammin.

    Toki on mah­dol­lista, että kun jauhe­li­hapi­hvin pais­tamis­es­ta mak­se­taan 20% vähem­män, ham­puri­lais­ten kysyn­tä kas­vaa niin paljon, että tari­nani efek­ti kumoutuu täysin, mut­ta en minä sitä ilman kum­mem­paa ana­lyysiä usko.

    Eihän se kysyn­tä siitä kas­va, vaan kysyn­tä pysyy ennal­laan mut­ta kun on enem­män tar­jot­tavaa, syn­tyy myös enem­män kauppaa.

    Eli kun palkkaku­lut pienenevät, rav­in­tolan auki­oloaiko­ja kan­nat­taa venyt­tää. Lisäk­si nor­maalivuorossa kan­nat­taa pitää korkeam­paa miehi­tys­tä ja samat­en uusien työn­tek­i­jöi­den rekryämisessä voi ottaa vähän etuno­jaa kysyn­täti­lanteeseen nähden.

  75. “Työn­tek­i­jöi­den erot ovat sem­moisia, että toinen tulee aina ajois­sa, toinen kolme ker­taa viikos­sa vartin myöhässä. ”

    No ei todel­lakaan ole näin. Jos tuo­hon päädytään niin esimestoimin­nas­sa on vikaa.

    Suuri vas­tuu työelämään sopeu­tu­mises­sa on ensim­mäisel­lä työnantajalla.

    Aikoinaan kun har­joit­telijoi­ta oli vähem­män ja läh­es kaik­ki palkat­ti­in, niin sil­loin esi­in­tyi täl­laista ilmiötä.
    Mut­ta esimi­esten nol­la­tol­er­anssi oikaisi kovapäisem­mänkin. Ja mukana oli­vat tietysti työ­tover­it, eivät van­hat jer­mut hyväksyneet sitä, että jotain piti odotella.

    Seu­rauk­se­na oli mon­en­laista simputusta.

    Kyl­lä nuorten kohdal­la on aina siedet­ty täl­laista poikkeavuutta,työnantajilla ja esimiehillä on ollut ymmär­rystä ja tah­toa kas­vat­taa sopi­vaa työvoimaa.Tänä päivänä esimiehet/työnnatjat ovat laisko­ja ja odot­ta­vat työn­tek­i­jöiltä, että he kan­ta­vat heti kasan rahaa työ­nan­ta­jan lompakkoon.

    Konekin käyt­täy­tyy kuin ihmi­nen: Ei mon­imutkainen laitekaan toi­mi oitis 100 % tehol­la vaan vaatii virit­tämistä ja käytön opiskelua.

    Tämä hyväksytään, mut­ta ihmisen virit­tämistä ei.

    Ja van­haankin löy­tyy ratkaisu: Olen kier­rel­lyt pistämässä huonos­ti toimivia yksiköitä/projekteja kun­toon ja mon­en­laisia ilmiöitä onn tul­lut vastaan:
    Viimeisessä yksikössä oli pari henkilöä , jot­ka oli­vat pois­sa 100–140 päivää vuodessa ja myöhäste­liv­ät päälle jatkuvasti.Kun edel­liset esimiehet oli­vat anta­neet täl­laisen kult­tuurin rehot­taa ainakin 10 vuot­ta niin sil­loin kor­jaami­nen ei ole enää help­poa ja pää­tyy use­asti irti­sanomiseen näin vaikeis­sa tapauksissa.

    Mut­ta yhden vaka­van keskustelun ja kir­jal­lisen varoituk­sen jäl­keen molem­mat häipyivät !!

    Ei laki kiel­lä puut­tumas­ta epänor­maali­in käyt­täy­tymiseen työ­mail­la, yleen­sä ihmiset ovat järke­viä ja muut­ta­vat käytöstään kun tehdään selväk­si mikä on oikein ja mikä väärin.

    Mut­ta nyky­is­ten ja var­maan van­ho­jenkin esimi­esten kesku­udessa on val­lal­la puut­tumat­to­muu­den kulttuuri:Tällekin pal­stal­la uskalletaan ongelmista itkeä, mut­ta ei usakalleta puut­tua ongel­maan oma­l­la työ­paikalla ja haetaan jotakin ihme­lakia taivaas­ta tuek­si kun omat kyvyt eivät riitä.

  76. Eikö parem­pi ratkaisu olisi pois­taa mata­la­palk­ka-aloil­ta (esim. 0% alle 1000–1500e/kk palka­s­ta, jon­ka ylimenevästä osu­ud­es­ta vain mak­se­taan) sekä työ­nan­ta­jan että työn­tek­i­jän sairaus‑, eläke‑, työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut? Työn­tek­i­jät oli­si­vat kuitenkin edelleen oikeutet­tu­ja näi­den vaku­tuuk­sien tuot­tami­in etuihin.

    Jot­ta parem­pit­u­lois­t­en mak­sut eivät nousisi (liikaa), pitäisi kulu­ja vähen­tää esim. puolit­ta­mal­la ansiosi­don­naisen kesto, nos­ta­mal­la eläkeikää ja pois­ta­mal­la työt­tömyy­seläkeput­ki sekä laske­mal­la sairaus­päiviä (esim. karenssi, tehostet­tu työter­veys ja aikainen puuttuminen).

    Samaa keinoa voisi käyt­tää myös ikään­tyvien työvoimakus­tan­nusten alentamiseen.

  77. Sekä ay-liik­keen oman tutkimus­laitok­sen että muiden mukaan työn kysyn­nän palkka­jous­to on ykkösen luokkaa. Siis jos palkko­ja alen­netaan 5 %, työ­paikko­ja syn­tyy 5 % lisää. Eikä tarvitse edes alen­taa kaikkien palkko­ja, sal­li­taan vain niiden työl­listyä halvem­mal­la, jot­ka eivät kalli­im­mal­la saa mitään työtä tai halu­a­maansa työtä.

  78. Tässähän on käymässä niin, että vihreät ovat saa­mas­sa oman “Nal­len­sa”

  79. Liian van­ha: First line ratkoi n 80 % tehtävistä , koulu­tuk­se­na ammatill­i­nen koulu­tus tai muuten reipas ihminen.

    Hyvä esimerk­ki, mutta:

    1. Kyse onkin asi­akas­palve­lu­työstä. Palveluista sitä tekemistä löytyy.

    2. Esimerkissäsi oli “ammat­tik­oulu­tus tai muuten reipas”. Täl­lä poh­jal­la työl­listymi­nen ei nytkään ole kovin han­kalaa. Työl­lis­tet­tävän pro­to­tyyp­pinä on edelleen se “pelkkä perusk­oulu, ei kovin reipas, ei kovin terävä”.

    Siitä olen samaa mieltä, että moni­in tehtävi­in nykyään vaa­di­tan kohtu­ut­tomasti koulu­tus­ta. Ihan turha istua ammat­tiko­rke­as­sa neljä vuot­ta sel­l­aista tehtävää varten, johon oikeasti tarvi­taan reipas asenne ja kuukau­den työpaikkakoulutus.

    Tämä ylik­oulut­tamisen ongel­ma kohdis­tuu kuitenkin eri ryh­mään kuin työl­listymisen ongelmat.

  80. Anteek­si lyön­tivirhe. Utopi­afilosofi Himasen palkkio on 700 000 euroa. Jo tuo virheel­lis­es­ti kir­joit­ta­mani sum­ma, jos­ta puut­tui yksi nol­la tun­tuu järkyt­tävän suurelta sum­mal­ta. Sel­l­ai­sista palkkioista mon­et korkeak­oulu­tuk­sen saa­neet ja pitkän mie­lenki­in­toisen työu­ran tehneet ihmiset eivät edes osaisi unel­moi­da. Ei ole kysymys kateud­es­ta, vaan häm­men­nyk­ses­tä. Kohtu­us kaikessa on van­ha suo­ma­lainen sanan­lasku ja siinä on vin­ha perä.

    1. Himasen palkkio voi tun­tuas suurelta, mut­ta se on mit­ta­suhteis­saan kuitenkin vaa­ti­ma­ton siihen, että min­is­teri Arhin­mä­ki mak­soi jok­seenkin hep­pois­es­ta huip­pu-urheilu­työryh­män sepus­tuk­ses­ta 2,5 miljoon­aa euroa. U

  81. Tun­tuu vaan has­sul­ta, että 21-vuo­ti­aana tohtorik­si väitel­lyt ei tulisi toimeen ilman poli­itikko­jen apua avus­tuk­sil­la kuten koulut­tam­atomatkaan työt­tömät eivät tule toimeen ilman poli­itikoiden apua (=sosi­aalilake­ja ja ‑avus­tuk­sia).

  82. Tiedemies:
    Eikö nyt kuitenkin olisi mielekkääm­pää vaan alen­taa veroast­et­ta kaut­ta lin­jan kuin sotkea taas sys­teemiä mon­imutkaisil­la här­päkkeil­lä? No, ainakaan ikäpe­rusteinen veronalen­nus ei sisäl­lä kan­nustin­loukkua, kos­ka kukaan ei jätä ikään­tymät­tä vero­jen vuoksi.

    Monil­la mata­la­palk­ka-aloil­la jo normi­palkat ovat niin alhaisia ettei niistä edes mak­se­ta val­tion tuloveroa! http://www.puuliitto.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset/puusepanteollisuus
    kohta:puusepän korotukset.

  83. Joku valvon­ta pitäisi saa­da näi­den raho­jen jakoon. Eli jos las­ke­taan yhteen 700 000 + 2 500 000 (tuli­vatko­han nol­lat nyt oikein) niin se tarkoit­taa kolmea ja puol­ta miljoon­aa euroa. Eikös näitä raho­ja voisi jakaa suo­raan kansalaisille, jot­ka sitä tarvit­se­vat. Jotenkin tun­tuu surkuhu­paisalta edes puhua jostain alle ton­nin palka­s­ta ja paljonko siitä pitäisi vielä mak­saa veroa. Huhuh sanon minä — suh­teel­lisu­us­ta­ju on täysin hukas­sa. Vääristymät ja val­heet pitäisi oikoa ja ryhtyä mak­samaan kansalle kun­non palkko­ja ja löytää jokaiselle töitä, myös eläkeläisille jot­ka halu­a­vat edelleen töitä tehdä kohtu­ullisin vero­pros­en­tein. Niin tehdään Ruot­sis­sa, mik­si ei sit­ten meillä.

  84. Siis laskin tahal­lani väärin tuon yhteen­laskute­htävän. Min­is­terei­den mielestä 300 000 euroa val­tion kas­sas­sa (siis mei­dän veron­mak­sajien) ei tarkoi­ta mitään — pikku raha. Nuoren sen sijaan pitäisi pystyä elämään elämään­sä surkeal­la pal­ka­lla, hyvä jos kokoon saa raav­i­tuk­si 10 000 euroa vuodessa ja siitä verot pois? Ennen van­haan nuo­rille tar­jot­ti­in mah­dol­lisuuk­sia, nyky­isin kiris­tetään ja kuris­te­taan ja pääo­maa kas­vate­taan ja osinko­ja mak­se­taan omis­ta­jille nuorten niskanahalla.

  85. Tutkimus: työl­lisyys riip­puu palkoista: Sekä ay-liik­keen oman tutkimus­laitok­sen että muiden mukaan työn kysyn­nän palkka­jous­to on ykkösen luokkaa. Siis jos palkko­ja alen­netaan 5 %, työ­paikko­ja syn­tyy 5 % lisää.

    Lai­tatko viit­teet esille, oli­si­vat mielenkiintoisia. 

    Uusim­mas­sa Val­tioneu­von rapor­tis­sa 1/2013, johon Var­ti­ainen ja OS kir­joit­ti­vat osan 2, PT:n tutk­i­jat korosta­vat osas­sa 1, ettei mikään vaiku­ta mihinkään, tai ettei ainakaan mis­tään saa mitään selvää, ja että kaik­ki on parhain päin ehkä yksin­huolta­jaäi­tien työl­listymiskan­nus­timia lukuunottamatta.

  86. Onko vihrei­den kansane­dus­ta­ja Jani Toivolan pakko juon­taa Ylen Pakko tanssia ohjelmaa?

    Kysyn ihan vain sik­si, että hän vei työ­paikan ja mah­dol­lisu­u­den joltakin nuorelta lupaukselta. 

    Onko Jani Toivolal­la eduskun­nas­ta sivu­toim­ilu­pa , vai eikö eduskun­nas­sa muista työ­paikoista poiketen niitä tarvita? 

    Onko eduskun­tatyössä niin paljon löysää, että voi tehdä mitä vain?

    Kan­nat­taako äänestää ketä, kun ei tiedä tekeekö hän kansane­dus­ta­jan työtä, vai ottaako hän vain palkan ja tekee kaiken maail­man sirkushommia?

    Mon­ta kysymys­tä herää kansane­dus­ta­jan työ­moraal­ista ja uskottavuudesta.

  87. JP lehto:
    Raimolle.
    Moi vain. Täl­lä on 200 lomau­tus­päivän jäl­keen oikeus marssia työ­nan­ta­jan puheille ja vaa­tia mak­sam­a­ton­ta irti­sanomisa­jan palkkaa.
    Tarvit­ta­van prösyyrin saa esim työsuojelupiiristä.
    ‘snip’

    Brosyyrin saa toki, palkkaa ei. Marssi­akin saa.

    Irti­sanomisa­jan palk­ka perus­tuu työstä mak­set­tuun palkkaan ja nyky­isin eräil­lä aloil­la on tapana pitää työ­suhde voimas­sa, ei lomaute­ta, mut­ta työ­tun­te­ja ei ole eikä tule eikä näin ollen palkkaakaan. Ja nol­la ker­taa nol­la on?
    No, ehkä se usein ei ole aivan nol­la, mut­ta ei työn­tek­i­jälle edulli­nen kuitenkaan.

  88. Viheltäjä:
    Anteek­si lyön­tivirhe. Utopi­afilosofi Himasen palkkio on 700 000 euroa.
    ‘snip’

    Himasen palkkio ei ole 700.000 € — tuo on hänen fir­malleen mak­set­tu summa.
    (Täl­lä en kuitenkaan tarkoi­ta, että ko. “tutkimus” olisi hin­tansa arvoinen)

  89. “1. Kyse onkin asi­akas­palve­lu­työstä. Palveluista sitä tekemistä löytyy. — ”

    Väite oli, ettei palve­lu­työtä voi pilkkoa kuten tehdastyön voi.

    Ja kyl­lä kaik­keen työhön koulu­tus­ta tarvi­taan, tuo­hon esim puhep­alvelu­iden osaamiseen ei vain tar­jo­ta koulutusta

    IT-insinöörin haas­tat­telus­sa päädytään siihen, että puhep­alvelui­ta ja niihin liit­tyvää tekni­ik­ka on opiskel­tu 0 opin­tovi­ikkoa ja datasi­ir­toa kaksi.

    Eli aika alus­ta lähde­tään kaikkien kanssa

    Eikä lin­jaan päässyt ole vielä itsenäi­nen, taustal­la esimies ja koulut­ta­ja avus­ta­vat viikkoja/kuukausia.

    Ja kyl­lä tuon asiantun­ti­jatyönkin voi pilkkoa , eivät asi­natun­ti­jatkaan ole kaik­ki huip­puasiantun­ti­joi­ta vaik­ka hyviä voivat ollakin.

    Huip­puasiantun­ti­jat ovat kapea-alaisia ja heitä voidaan käyt­tää rajoitetusti

    Esim Indone­sa­ias­sa raken­nu­timme 700 linkki­jän­net­tä ympäri Indone­sian saaris­toa. Organ­isaa­tion kuu­lui minä johta­jana ja kuusi hol­lan­ti­laista , ruot­salaista ja suo­ma­laista insinööriä ja päälle 20 indone­sialaista insinööriä.

    Hei­dän tehtävän­sä oli yleis­lu­on­teisia eli työ­maakok­ouk­set, käyt­töönot­to­jen suun­nit­telu, tavanomais­ten ongelmien selvit­te­ly, hyväksyn­täser­ti­fikaat­tien kir­joit­telun, raportointi

    Paikalliset insinöörit kulki­vat asemil­la ja tarkas­ti­vat lait­tei­den määrät ja asen­nuk­sen kelpoisuuden .

    Mut­ta oli mukana radioasiantun­ti­jakin mut­ta vain osan aikaa.Hän selvit­teli poikkea­vat ongel­mat esim miten raken­netaan yli 100 km jän­teitä tai hän teki teknisen speksin lan­gat­toman liit­tymän han­k­in­taa varten

    Ja oli­han joukos­sa jopa ihmis­syöjäkin, joten mon­en­laista osaamista oli ryhmässä.

    Kyl­lä asiantun­ti­jatyötäkin voi jakaa, ei yhden tarvitse hal­li­ta ja tehdä kaikkea

  90. Evert The NeveR­est: Onko vihrei­den kansane­dus­ta­ja Jani Toivolan pakko juon­taa Ylen Pakko tanssia ohjelmaa?

    Eiköhän jokainen kansane­dus­ta­jista pyri vaikut­ta­maan sil­lä taval­la kuin parhait­en osaa, ja myös pysymään riit­tävästi julk­isu­udessa, jot­ta seu­raavis­sakin vaaleis­sa pär­jäisi. Toivolan äänestäjäkun­ta arvosta­nee tätä keikkaa.

    1. Moni kansane­dus­ta­ja-lääkäri tekee kansane­dus­ta­jan työn ohes­sa lääkärin töitä. Miten tämä eroaa Jani Toivolan sivi­il­iammatin suorit­tamis­es­ta. Minäkin tein selvi­tyk­sen Talous­neu­vos­tolle, vaik­ka siihenkin tietysti olisi pitänyt ottaa joku työtön.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    min­is­teri Arhin­mä­ki mak­soi jok­seenkin hep­pois­es­ta huip­pu-urheilu­työryh­män sepus­tuk­ses­ta 2,5 miljoon­aa euroa. U 

    Tosin: työ kai tilat­ti­in syksyl­lä 2010 eli Ste­fan Wallinin istues­sa min­is­ter­in­pallil­la. Mak­sun ottaa val­tion kan­net­tavak­si se, joka sitoutuu mak­samaan, ei se, joka kuit­taa laskun.

  92. Liian van­ha: Väite oli, ettei palve­lu­työtä voi pilkkoa kuten tehdastyön voi. 

    Anteek­si, keskuste­limme eri asi­as­ta. Tot­takai palve­lu­työssäkin pitää työ jär­jestää fik­susti. Huip­pu­lu­okan ongel­man­ratkaisi­jan lait­ta­mi­nen puhe­lintuen ensil­in­jaan olisi pahim­man luokan tuhlausta.

    Ja kyl­lä tuon asiantun­ti­jatyönkin voi pilkkoa , eivät asi­natun­ti­jatkaan ole kaik­ki huip­puasiantun­ti­joi­ta vaik­ka hyviä voivat ollakin.

    Tämäkin pitää paikkansa. Eikä huip­puasiantun­ti­jak­si tulem­i­nen vält­tämät­tä edel­lytä muu­ta kuin sitä, että keskit­tyy johonkin kapeaan alueeseen, ts. huipuista puhumi­nenkin johtaa usein harhaan. Huip­puasiantun­ti­jas­ta voi het­kessä tul­la väärin koulutet­tu työtön, jos ala läh­tee alta. Työ­nan­ta­jalle parhai­ta asiantun­ti­joi­ta ovat ne, jot­ka osaa­vat nopeasti solah­taa johonkin toiseen rooliin.

    Tämän keskustelun puit­teis­sa kuitenkin olen­nainen asia on se, miten sille ei-teo­reet­tis­es­ti ori­en­toituneelle perusk­oulu­un opin­ton­sa päät­täneelle nuorelle löy­tyy töitä. Sitä ei ihan hel­posti löy­dy asiantun­ti­jatyötä paloit­tele­mal­la. Yhden lääkärin kor­vaami­nen kolmel­la perusk­oulu­un lopet­ta­neel­la ei onnistu.

    Korkean tuot­tavu­u­den työtä löy­tyy niem­no­maan aiv­o­työn sar­al­ta. Tämä työ ei kohtaa sita ylimääräistä tar­jon­taa, joka on nimeno­maan vähem­män aka­teemis­es­ti suun­tau­tuneista ihmisistä.

    Palvelupuolelta sen sijaan löy­tyy hyvinkin paljon sel­l­aista työtä, joka ei vaa­di mitään sel­l­aisia taito­ja, joi­ta ei ter­veel­lä kansalaisel­la olisi. Näi­den töi­den hin­ta on kuitenkin nyt niin korkea, että niihin ei palkata tekijöitä.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Himasen palkkio voi tun­tuas suurelta, mut­ta se on mit­ta­suhteis­saan kuitenkin vaa­ti­ma­ton siihen, että min­is­teri Arhin­mä­ki mak­soi jok­seenkin hep­pois­es­ta huip­pu-urheilu­työryh­män sepus­tuk­ses­ta 2,5 miljoon­aa euroa. U 

    Eikös se ollut jo Ste­fan Wallin, joka tuon turhan ja kalli­in tutkimuk­sen tilasi? Tai ainakin tämän päivän Hesaris­sa oli täl­lainen tieto tuos­ta “humu”-tutkimuksesta (huip­pu-urheilu muu­tok­ses­sa tms.).

    Vaikken Arhin­mäen kanssa kovin mon­es­ta asi­as­ta ole samaa mieltä, niin hänen kun­ni­ak­seen täy­tyy kuitenkin tode­ta, että en usko, että Arhin­mä­ki olisi tuol­laista tutkimus­ta tuo­hon hin­taan tilannut…

  94. Himansen han­kkeen hin­ta 700 tuhat­ta euroa on noin seit­semän henkilö­työvuot­ta — ja kestoakin oli yli pari vuotta. 

    Jos jätetään Siniset ja muut kir­jal­liset tuo­tok­set väli­in, ulko­maalais­ten huip­pumi­esten ver­i­laiem­i­nen on hin­talu­okas­sa samaa kuin for­mu­lami­esten spon­ssikäyn­ti Suomes­sa, siis kallista. 

    Parin sem­i­naarin jär­jestämi­nen vie­nee isoimamn osan kuluista.

    Hyvää on, että viimeinekin tul­vaisu­us-teemat kiin­nos­ta­vat. Parem­pi vielä, jos kukois­ta­van kun­nioituk­sen ja unelmien oheen saadaan konkreet­tisia asioita.

    Oden ja Vart­si­asen rapor­tis­sa on konkreet­tisia asioi­ta, joille on amd­hol­lista laskea niin hin­ta kuin hyödytkin. Se on kunnioitetavaa.

    Poli­itkolle toki olisi help­poa antaa himas/saaris/sarasvuo ‑raport­ti, jos­sa puhutaan pien­palkkaisen työn kukois­tuk­ses­ta ja siihen liit­tyvästä ihmis­ar­vos­ta ja mediän tarpeesta uud­is­tua. Siis hyviä asioi­ta edis­tetään paho­ja vas­taan. Mut­ta kun puhutaan oikesta asioisat muumikark­it eivät mene tasan ja joku menet­tää ja joku saa.

    Jos nuoten työ pan­naan laen­nus­myyn­ti­in, sil­lä on hyviä ja huono­ja vaiku­tuk­sia. SDP/AY-liike keiltää hyvät vaiku­tuk­set, yrit­täjät taas puhut vain hyvistä… mitä pitäisi tapah­tua, että ymmär­retään ihan oikeasti, että vain kaikea hyvää ei saa­da aikaan tai jos yritetään, niin jatke­taan kuten ennenkin eikä mitään tapahdu.

    Opti­misti lie­nee lail­lis­lla hoito­va­pail­la ollut äiti, joka seit­semän vuo­den pois­saolon jälken palaa työ­paikalleen ja jatkaa entisessä työssään. Mikä työ on ennal­laan edes kol­men vuo­den jälkeen?

    Konkreet­tiset oiekast asi­at ovat ikäviä — niistä ollaan tosisaan eri mieltä, kaikki­ahn ovat Himasen kanssa samaa mieltä kaikesta.

  95. Kos­ka “nuorisopalkka”-teema näyt­tää herät­tävän into­hi­mo­ja, tässä lyhyesti se miten minä näen ehdo­tuk­semme efektit.

    Olete­taan että ehdo­tuk­semme toteutuu.Tarkastellaan 1) täl­lä het­kel­lä työssä ole­via nuo­ria, 2) täl­lä het­kel­lä ei-työl­lisiä nuoria

    1) Ne nuoret, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä töis­sä (ja läh­es poikkeuk­set­ta vähin­tään nyky­isil­lä min­imi­palkoil­la), säi­lyt­tänevät palkkansa mut­ta saa­vat ehdo­tuk­semme veroe­dun. Se, että nuori henkilö joku on nyt työ­suh­teessa, osoit­taa että työ­nan­ta­ja on valmis mak­samaan henkilön nykyisen palkan eli henkilö tuot­taa vähin­tään tämän arvon­lisän työ­nan­ta­jalleen. Sik­si ei ole mitään syytä, mik­si alim­man taulukkopalkan alen­t­a­mi­nen johtaisi ryh­män 1) palkko­jen alen­e­miseen. Työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta palkan alen­t­a­mi­nen on yleen­sä tuot­tavu­ut­ta heiken­tävä destruk­ti­ivi­nen toi­mi. Ehkä poikkeuk­se­na voisi olla pieni paikkakun­ta, jos­sa on vain yksi häikäilemätön työ­nan­ta­ja, mut­ta aika vaikea kuvitel­la että taulukkopalkan alen­t­a­mi­nen johtaisi yleis­es­ti nuorten työl­lis­ten palkan lasku­un. Sik­si ryh­mä 1) saisi veroe­dun, pääsään­töis­es­ti entisel­la pal­ka­lla. Käteen­jäävä tulo kasvaisi.

    Ryh­mässä 2) ehkäpä joku sel­l­ainenkin työl­listy­isi, joka nykyti­las­sa ei työllisty,koska työ­nan­ta­jalle tulisi mah­dol­lisek­si palkata ryh­män 2) yksilö nyky­istä vähim­mäis­palkkaa alem­mal­la pal­ka­lla ja ryh­män 2) nuorelle täl­lainen palk­ka tuot­taisi nykyti­laa parem­man net­toan­sion. Nuorten veroki­ilan pienen­e­m­i­nen siis toiv­ot­tavasti lisäisi työl­lisyyt­tä — tämän vuok­si­han ehdo­tuk­semme teemme. Mut­ta kos­ka veroe­tu kom­pen­soisi alem­paa palkkaa, ryh­män 2) uustyöl­lis­ten ansio­ta­so olisi suun­nilleen nykyisen ryh­män 1) ansion tasol­la. Joka tapauk­ses­sa se ylit­täisi sen ansio­ta­son, jol­la ryh­mä 2) täl­lä het­kel­lä elelee (tulon­si­ir­to­jen varas­sa). Sik­si myös ryh­män 2) keskimääräi­nen käteen jäävä tulo kasvaisi.

    Mei­dän ehdo­tuk­semme ei siis lask­isi kenenkään nuoren ansio­ta­soa mut­ta nos­taisi sitä mon­elle nuorelle. 

    Ehdo­tuk­semme var­jop­uoli on var­maankin siitä koitu­va mah­dolli­nen ja toden­näköi­nen julk­istalouden heikken­e­m­i­nen. Siihen on var­maan palat­ta­va laskelmin, jos ehdo­tuk­semme ete­nee jatkojalostukseen.

  96. Jos nuori saisi työtä ‑20% pal­ka­lla, ala tuskin olisi muu kuin mata­la­palk­ka-ala. Ja kos­ka se sel­l­ainen olisi, vero­pros­ent­ti tuskin olisi lähel­läkään kah­takym­men­tä? Yksinker­taisel­la matikalla huo­maamme, että ehdo­tus palk­ka-ales­ta todel­lakin lask­isi nuorten tulo­ja- ja tätä kaut­ta ostovoimaa myös. 

    Kun las­ke­taan asumisen hin­ta ym. kus­tan­nuk­set vaikka­pa pk-seudul­la, edelleen taitaisi jäädä nuorelle enem­män käteen sossun/Kelan kaut­ta kuin käy­dä töis­sä ton­nin kk-pal­ka­lla. Mut­ta tämä onkin se reali­teet­ti, jota on vaikea sel­l­ais­ten ymmärtää, jot­ka eivät ole ikinä hant­ti­hom­mia tehneet. Tämäkin keskustelu on teo­ri­aa teo­ri­an päälle, vähän syytel­lään jotain toista min­is­ter­iä tai hallintoa siinä välis­sä ehkä. Mut­ta enpä ole saanut vas­taus­ta vieläkään tuo­hon, että miten ihmeessä kuvit­telette palk­ka-alen (joka edelleenkin on mm. ikäsyr­jin­tää) kan­nus­ta­van ketään työskentelemään?

  97. Juhana Var­ti­ainen:
    Kos­ka “nuorisopalkka”-teema näyt­tää herät­tävän into­hi­mo­ja, tässä lyhyesti se miten minä näen ehdo­tuk­semme efektit.

    Olete­taan että ehdo­tuk­semme toteutuu.Tarkastellaan 1) täl­lä het­kel­lä työssä ole­via nuo­ria, 2) täl­lä het­kel­lä ei-työl­lisiä nuoria

    1) Ne nuoret, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä töis­sä (ja läh­es poikkeuk­set­ta vähin­tään nyky­isil­lä min­imi­palkoil­la), säi­lyt­tänevät palkkansa mut­ta saa­vat ehdo­tuk­sem­meveroe­dun. Se, että nuori henkilö joku on nyt työ­suh­teessa, osoit­taa että työ­nan­ta­ja on valmis mak­samaan henkilön nykyisen palkan eli henkilö tuot­taa vähin­tään tämän arvon­lisän työ­nan­ta­jalleen. Sik­si ei ole mitään syytä, mik­si alim­man taulukkopalkan alen­t­a­mi­nen johtaisi ryh­män 1) palkko­jen alen­e­miseen. Työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta palkan alen­t­a­mi­nen on yleen­sä tuot­tavu­ut­ta heiken­tävä destruk­ti­ivi­nen toi­mi. Ehkä poikkeuk­se­na voisi olla pieni paikkakun­ta, jos­sa on vain yksi häikäilemätön työ­nan­ta­ja, mut­ta aika vaikea kuvitel­la että taulukkopalkan alen­t­a­mi­nen johtaisi yleis­es­ti nuorten työl­lis­ten palkan lasku­un. Sik­si ryh­mä 1) saisi veroe­dun, pääsään­töis­es­ti entisel­la pal­ka­lla. Käteen­jäävä tulo kasvaisi.

    Ryh­mässä 2) ehkäpä joku sel­l­ainenkin työl­listy­isi, joka nykyti­las­sa ei työllisty,koska työ­nan­ta­jalle tulisi mah­dol­lisek­si palkata ryh­män 2) yksilö nyky­istä vähim­mäis­palkkaa alem­mal­la pal­ka­lla ja ryh­män 2) nuorelle täl­lainen palk­ka tuot­taisi nykyti­laa parem­man net­toan­sion. Nuorten veroki­ilan pienen­e­m­i­nen siis toiv­ot­tavasti lisäisi työl­lisyyt­tä — tämän vuok­si­han ehdo­tuk­semme teemme. Mut­ta kos­ka veroe­tu kom­pen­soisi alem­paa palkkaa, ryh­män 2) uustyöl­lis­ten ansio­ta­so olisi suun­nilleen nykyisen ryh­män 1) ansion tasol­la. Joka tapauk­ses­sa se ylit­täisi sen ansio­ta­son, jol­la ryh­mä 2) täl­lä het­kel­lä elelee (tulon­si­ir­to­jen varas­sa). Sik­si myös ryh­män 2) keskimääräi­nen käteen jäävä tulo kasvaisi.

    Mei­dän ehdo­tuk­semme ei siis lask­isi kenenkään nuoren ansio­ta­soa mut­ta nos­taisi sitä mon­elle nuorelle. 

    Ehdo­tuk­semme var­jop­uoli on var­maankin siitä koitu­va mah­dolli­nen ja toden­näköi­nen julk­istalouden heikken­e­m­i­nen. Siihen on var­maan palat­ta­va laskelmin, jos ehdo­tuk­semme ete­nee jatkojalostukseen.

    Täl­lä het­kel­lä tuo pitää paikkaansa, tule­vaisu­udessa tulee myös:
    ryh­mä 3) Ihmiset joiden palkkaami­nen on kan­nat­tavaa nykyisel­lä min­imi­pal­ka­llakin, mut­ta työn tar­jon­ta on niin vähäistä että hei­dän palkkansa pää­tyy mata­lam­mak­si nykyisel­lä minimipalkalla.

    1. Täl­lä het­kel­lä tuo pitää paikkaansa, tule­vaisu­udessa tulee myös:
      ryh­mä 3) Ihmiset joiden palkkaami­nen on kan­nat­tavaa nykyisel­lä min­imi­pal­ka­llakin, mut­ta työn tar­jon­ta on niin vähäistä että hei­dän palkkansa pää­tyy mata­lam­mak­si nykyisel­lä minimipalkalla.

      Onko kysyn­tä ja tar­jon­ta vai­h­ta­neet tässä paikkaansa. Kysyn­tä on sitä, että joku ostaa ja tar­jon­ta sitä että joku halu­aa myy­dä. Niin­pä työn kys­ntä on siträ, kun yri­tys halu­aa palkata ja tar­juon­ta sitä, että joku halu­aa men­nä työhön. Tätä käsit­teistöä sot­kee toki sanon­tat­a­pa “tar­jo­ta työ­paikkaa jollekin”,

      Mata­la­palk­ka-aloil­la ei olle kovin erikois­tunei­ta yhteen ammat­ti­in. Sil­loin valit­ta­vana on kovin monia työ­nan­ta­jia, eikä tuol­laista tilan­net­ta pitäisi syn­tyä. Muut­tat­ap­pioalueil­la ehkä, mut­ta se onkin jo toinen asia.

  98. Juhana Var­ti­ainen:

    1) Ne nuoret, jot­ka ovat täl­lä het­kel­lä töis­sä (ja läh­es poikkeuk­set­ta vähin­tään nyky­isil­lä min­imi­palkoil­la), säi­lyt­tänevät palkkansa mut­ta saa­vat ehdo­tuk­sem­meveroe­dun. Se, että nuori henkilö joku on nyt työ­suh­teessa, osoit­taa että työ­nan­ta­ja on valmis mak­samaan henkilön nykyisen palkan eli henkilö tuot­taa vähin­tään tämän arvon­lisän työnantajalleen.
    […]
    Mei­dän ehdo­tuk­semme ei siis lask­isi kenenkään nuoren ansio­ta­soa mut­ta nos­taisi sitä mon­elle nuorelle. 

    Työ­nan­ta­jan voitot kuitenkin lisään­ty­i­sivät palka­nalen­nuk­sen ver­ran joten työ­nanata­jalle saat­taisi olla edullista jät­tää työl­listyneen nuoren palk­ka ennalleen sen noustes­sa van­hem­mil­la työn­tek­i­jöil­lä. Varsi­naisi­in palka­nalen­nuk­si­in ei var­maan ryhty­isi kuin sel­l­ainen työ­nan­ta­ja, joka luot­taa löytävän­sä työhön pätevän kor­vaa­jan nopeasti. Se ei liene täysin mah­do­ton­ta matalapalkka-aloilla.

  99. En ole lukenut sen enem­pää Himasen, Vartiainen+Soininvaaran kuin Arhin­mäenkään raport­te­ja. Taivai­ta hipovia sum­mia niistä on kuitenkin mak­set­tu, joka ihme­tyt­tää varsinkin kun samanaikaises­ti puhutaan nuorten palkko­jen alen­tamis­es­ta. Täl­laiset rapor­tit voisi kuka tahansa free­lance-jour­nal­isti tehdä viikos­sa pienel­lä kor­vauk­sel­la ja lop­putu­los olisi saman­laista ´suur­ta ajat­telua´. Uskon aav­is­ta­vani, mitä ne pru­jut sisältävät eli sitä samaa van­haa potaskaa kuin aina ennenkin. 

    Kukaan ei vaivaudu tekemään todel­lista ana­lyyt­tistä raport­tia, miten maail­ma on muut­tunut lahoutu­van kap­i­tal­is­min myötä. Miehet rakas­ta­vat luku­ja ja selit­tävät tekemisiään toinen tois­taan tukien. Sys­tee­mi ei muu­tu, kos­ka ase­mis­sa istu­vat miehet eivät edes halua erot­taa met­sää puul­ta. Pitäisi ensik­si tun­nus­taa tosi­asi­at. Demokra­tia ei toi­mi, kos­ka nopeasti koneelta toiselle siir­tyvä vir­tu­aalipääo­ma päät­tää mitä seu­raavak­si leikataan, tuho­taan tai kur­jis­te­taan ja kenelle mak­se­taan kaikesta huoli­mat­ta jät­tisu­uria palkkioi­ta. Jopa yhteiskun­ta on nyky­isin pörssiy­htiöi­den vallassa. 

    Min­is­ter­it eivät uskalla tehdä selkeitä päätök­siä yhteiskun­nan jäsen­ten siis äänestäjien­sä hyväk­si. EU on surkea viritelmä, joka mak­saa paljon eikä saa mitään aikaan. On turha enää kuvitel­la, että taval­lista työtä tehtäisi­in koskaan samaan tapaan kuin ennen, kos­ka kap­i­tal­is­min laivaa ei saa­da kään­net­tyä kaatu­vas­ta asen­nos­taan. Se koh­ta uppoaa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Kap­i­tal­isti odot­taa yhä edelleen suuria voit­to­ja, vaik­ka kukaan ei koh­ta työtä tekemäl­lä tuo­ta yri­tyk­selle mitään, mis­tä jakaa. Haetaan edelleen aina halvem­pia tapo­ja teetät­tää työtä. Siitä Nokia kor­jaa nyt satoa. 

    Palkat ovat silkkaa silmän­lumet­ta ja aina joku johta­jak­si itseään nimit­tävä halu­aa sanel­la miten pieniä ne työn­tek­i­jöil­lä saa­vat olla ja selän takana keskenään vehkeilevät itselleen jät­ti­palkko­ja, bonuk­sia ja etuuk­sia. Jokaisen ihmisen pitäisi voi­da itse ker­toa, mil­laista palkkaa halu­aa teina­ta, jot­ta voi elää ja hen­git­tää vapaasti tässä vapaas­sa maas­sa. Oikeasti tämä val­lit­se­va palkka­neu­vot­telu-asetel­ma on men­neestä maail­mas­ta. Hyvän työn­tek­i­jän pitäisi voi­da itse ohjail­la palkkake­hi­tys­tään, sen sijaan että´AY-tyypit ja EK-pam­put´ niistä päät­tävät. Myös eläkeläis­ten pitäisi voi­da vapaasti tehdä töitä ja mak­saa tehdys­tä työstä vero­ja menet­tämät­tä eläket­tään. Se olisi aitoa markki­na­t­alous ajat­telua ja pitäisi yhteiskun­nan terveenä.

    Nuorten palka­nalen­nus on kap­i­tal­is­min tyhjiä ´mantro­ja´, joka pitäisi lail­la kieltää. Raporteis­sa pitäisi esit­tää veroparati­isir­a­ho­ja palautet­tavak­si takaisin Suomeen ja lail­la vaa­tia yri­tyk­siä elämään rehellis­es­ti ja siirtämään saar­ille viedyt har­maan talouden rahat vaikka­pa laa­jan tiev­erkos­tomme kun­nos­tuk­seen. Nämä veronkier­to-nar­sis­tit eivät ymmär­rä, että vero­ja mak­se­taan yhteiskun­nan ylläpi­toa varten. Myös hei­dän tila-auton­sa kulut­ta­vat teitä, joista olemme kaik­ki yhdessä vastuussa.

    Annetaan nuo­rille reilu malli, jota he voivat elämässään jäljitel­lä. Palka­nalen­nus ei ole oikea malli. Välitetään toinen toi­sis­tamme, annetaan arvo taidoille ja osaamiselle sekä mak­se­taan siitä kun­non palk­ka. Ei vede­tä mat­toa alta työelämän­sä alku­taipalet­ta kulke­val­ta ihmiseltä. Opaste­taan ja kan­nuste­taan nuor­ta elämään tässä vapaas­sa yhteiskun­nas­samme, jon­ka esi-isämme nk. sotavet­er­aan­it ovat meille tais­telleet. Edestä komen­netus­sa ´demokra­ti­as­samme´ ei osa­ta kuun­nel­la nuorisoa eikä paljoa muitakaan, vaan meiltä pelkästään vaa­di­taan kohtuuttomuuksia. 

    Ihmette­len Osmo Soin­in­vaara sin­un terävän filosofisen ajat­te­lu­ta­pasi rapau­tu­mista, kun osal­lis­tut yhdessä Juhana Var­ti­aisen kanssa täl­laiseen pro­jek­ti­in. Pitäisi jo ymmärtää, mik­si Suomes­sa ihmiset voivat huonos­ti? Onnek­si nuoret eivät ole niin tyh­miä kuin julk­isu­udessa väitetään. Maail­ma muut­tuu hei­dän kaut­taan ja kap­i­tal­is­tikin on saman­lainen kuol­e­vainen kuin olemme me kaik­ki muutkin. Kun jäämme auton alle, meistä jää pelkkä märkä läiskä kadulle, olim­mepa sit­ten kunkku­ja tai taval­lisia ihmisiä.

  100. Osmo Soin­in­vaara: Onko kysyn­tä ja tar­jon­ta vai­h­ta­neet tässä paikkaansa. Kysyn­tä on sitä, että joku ostaa ja tar­jon­ta sitä että joku halu­aa myy­dä. Niin­pä työn kys­ntä on siträ, kun yri­tys halu­aa palkata ja tar­juon­ta sitä, että joku halu­aa men­nä työhön. Tätä käsit­teistöä sot­kee toki sanon­tat­a­pa “tar­jo­ta työ­paikkaa jollekin”,

    Mata­la­palk­ka-aloil­la ei olle kovin erikois­tunei­ta yhteen ammat­ti­in. Sil­loin valit­ta­vana on kovin monia työ­nan­ta­jia, eikä tuol­laista tilan­net­ta pitäisi syn­tyä. Muut­tat­ap­pioalueil­la ehkä, mut­ta se onkin jo toinen asia.

    Anteek­si, mut­ta nyt alkaa ärsyt­tämään jo. Tiesitkö, että mm. lähi­hoita­jat, leipu­rit, var­ti­jat jne. tekevät palkkansa puoles­ta todel­lakin mata­la­palk­ka-alan töitä? Väitätkö, ettei näi­hin töi­hin “olla kovin erikois­tunei­ta”? Mitäköhän oma mieheni teki 3 vuot­ta koulun penkil­lä (yhteiskun­nan piikki­in, vieläpä), jos ker­ran hänen hom­mansa ei vaa­di erikois­tu­mista? Käsi­työläisam­ma­tis­sa on ja ansiot ker­roinkin jo ylem­pänä. Sopii pohtia yhtälöä.

  101. JKK: Mitäköhän oma mieheni teki 3 vuot­ta koulun penkil­lä (yhteiskun­nan piikki­in, vieläpä), jos ker­ran hänen hom­mansa ei vaa­di erikois­tu­mista? Käsi­työläisam­ma­tis­sa on ja ansiot ker­roinkin jo ylem­pänä. Sopii pohtia yhtälöä.

    Min­ulle on mon­es­sa tapauk­ses­sa tul­lut mieleen, että ehkä mei­dän koulu­tusjär­jestelmäm­mekin mokaa tässä kohdas­sa. Koulu­tuk­seen pyrk­i­jöille pitäisi aina hyvin selvästi ker­toa, mikä on alan odotet­tavis­sa ole­va työl­lisyys­ti­lanne ja palkkata­so. Lisäk­si koulu­tuk­ses­ta ja sen päässä häämöt­tävästä työstä pitäisi antaa mah­dol­lisim­man paljon konkreet­tista tietoa.

    Nyt tun­tuu siltä, että oppi­laitok­set kil­pail­e­vat kovasti keskenään, jol­loin infor­maa­tio on paljon enem­män tun­teisi­in vetoavaa main­os­tus­ta. Tule meille, meil­lä on kiva opiskel­la media-arte­saaniksi. Uno­htuu ker­toa, että valmis­tunei­den medi­aan­i­t­u­lo valmis­tu­misen jäl­keen on 1123 euroa ja puo­let on työttömänä.

    Jos ymmärsin kir­joituk­sesi oikein, miehe­si kohdal­la on käynyt juuri näin. Ammat­ti ei vas­tan­nut toivei­ta, ja palkkata­so on huono. Kolme vuot­ta hukkaan ammat­tiopin­nois­sa. Surullista, jos tämä on johtunut infor­maa­tion puutteesta.

  102. Ter­veen maail­man puoles­ta: Onnek­si nuoret eivät ole niin tyh­miä kuin julk­isu­udessa väitetään. Maail­ma muut­tuu hei­dän kaut­taan ja kap­i­tal­is­tikin on saman­lainen kuol­e­vainen kuin olemme me kaik­ki muutkin.

    Oman työelämäkoke­muk­seni mukaan nuoret työn­tek­i­jät ovat samalaisia kuin mitä nuoret työn­tek­i­jät ovat olleet aikaisem­minkin. Kaikil­la on ihan ikioma per­soon­al­lisuuten­sa. Yksi motivoituu tavoit­teista, toinen tiim­i­työstä, kol­mas tulok­sista, neljäs rahasta.

    Urbaani­le­gen­dat sukupolvi Y:stä tun­tu­vat ole­van urbaani­le­gen­do­ja. Toki löy­tyy yksilöitä, jot­ka voivat liihot­taa hom­mas­ta toiseen puh­taasti omien fiilis­ten­sä mukaan. Har­va kuitenkaan on niin halut­tu ammat­ti­lainen, että tämä oikeasti toimii. Asun­to­laina on usein se viimeinen naula vapau­den arkus­sa, ja asun­to­lain­o­ja nykyn­uoretkin ottavat.

    Nuorisoon tot­takai pitää lait­taa kaik­ki toi­vo, ja yhteiskun­nan arvo­jen muu­tos tulee nuorten kaut­ta. Ei kuitenkaan kan­na­ta luul­la, että nelikymp­pis­ten arvot vuon­na 2033 oli­si­vat sama asia kuin kak­sikymp­pis­ten arvot vuon­na 2013. Maail­man­paran­nus on aina ollut nuorten laji.

    Kap­i­tal­is­min kuole­maa on varhaista ennus­taa, mut­ta ehkä siinäkin on perää. Jos ver­rataan maail­maa Marx­in aikana ja maail­maa nyt, niin liike­toimin­nan luonne on muut­tunut. Nykyään yhä suurem­pi osa liike­toimin­nas­ta on imma­te­ri­aal­ista eikä vaa­di kovin suuria pääo­mia toimin­nan aloit­tamisek­si. Ehkä seu­raavak­si tuo “kap­i­tal” onkin todel­la kallon sisäl­lä ole­va pääoma.

    Markki­na­t­alous taas on siitä ikävä toim­inta­malli, että se poh­jau­tuu ihmisen omane­dun­tavoit­telu­un. Ikävä kyl­lä kaik­ki jalom­pi­in omi­naisuuk­si­in perus­tu­vat jär­jestelmät ovat ennem­min tai myöhem­min kaatuneet mah­dot­to­muu­teen­sa. Joten markki­na­t­aloud­es­ta tuskin hel­posti pääsemme eroon. Parem­pi vain opetel­la käyt­tämään sitäkin työkalua taidokkaasti.

  103. pap­pa­rainen (ps.):
    20 pros­entin palk­ka-ale ei ole ongel­ma, jos se kom­pen­soidaan Osmon ehdot­tomil­la tavoil­la. En myöskään usko sen johta­van van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den irtisanomisiin. 

    Minä taas uskon, että se nimeno­maan johtaisi tuo­hon. Fir­mo­jen kannal­ta­han nuo hal­vat nuoret oli­si­vat tietysti hyvinkin houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto kalli­im­mille van­hoille työn­tek­i­jöille, kos­ka tuo mata­lampi palk­ka vaikut­taisi fir­man kului­hin myös sivuku­lu­jen kautta.

  104. Mitenkäs tämä eroaa har­joit­telu­a­jan palka­s­ta? Se kun on se 80%, 6kk mak­si­mi ilman koulu­tus­ta ja 4 kk koulu­tuk­sen kanssa, näin ainakin erään TESsin mukaan.

    Sanssiko­r­tilla työ­nan­ta­ja saa myös mak­simis­saan 70% palkkaku­luista pois (kela kor­vaa ero­tuk­sen) jos hak­i­ja on alle 25 vuotias.

    Ja silti on nuo­ria työt­tömänä. Nuoriso­työt­tömyy­dessä on joku muu syy kuin pelkkä raha. Koke­muk­seni mukaan se on koke­muk­sen puute. Net­ti on täyn­nä ilmoituk­sia johon haetaan nuo­ria 5–10 vuo­den koke­muk­sel­la. Näitä ei ole, kun kukaan ei tar­joa sitä ensim­mäistäkään paikkaa ilman koke­mus­ta, ja sit­ten valite­taan ettei ole tekijöitä.

    Mik­si koke­ma­ton­ta nuor­ta ei voi palkata, vaik­ka ne ovat jo läh­es ilmaisia?

  105. JKK: Anteek­si, mut­ta nyt alkaa ärsyt­tämään jo. Tiesitkö, että mm. lähi­hoita­jat, leipu­rit, var­ti­jat jne. tekevät palkkansa puoles­ta todel­lakin mata­la­palk­ka-alan töitä? Väitätkö, ettei näi­hin töi­hin “olla kovin erikois­tunei­ta”? Mitäköhän oma mieheni teki 3 vuot­ta koulun penkil­lä (yhteiskun­nan piikki­in, vieläpä), jos ker­ran hänen hom­mansa ei vaa­di erikois­tu­mista? Käsi­työläisam­ma­tis­sa on ja ansiot ker­roinkin jo ylem­pänä. Sopii pohtia yhtälöä.

    Itse luk­isin OS:n kom­mentin niin, etteivät koulut­ta­mat­tomat ole erikoistuneet…

    Myös Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen pitävät ongel­mana, ettei perusas­teen ja keski­as­teen palkois­sa ole juuri eroa, joten palkko­jen osalta on syytäkin olla ärsyyntynyt.

  106. Osmo Soin­in­vaara: Onko kysyn­tä ja tar­jon­ta vai­h­ta­neet tässä paikkaansa. Kysyn­tä on sitä, että joku ostaa ja tar­jon­ta sitä että joku halu­aa myy­dä. Niin­pä työn kys­ntä on siträ, kun yri­tys halu­aa palkata ja tar­juon­ta sitä, että joku halu­aa men­nä työhön. Tätä käsit­teistöä sot­kee toki sanon­tat­a­pa “tar­jo­ta työ­paikkaa jollekin”,

    Itse olen arkikielessä tot­tunut, ja mielestäni suo­mi muutenkin tukee käsi­tys­tä mis­sä työ on suoritet­ta­va asia, esimerkik­si laatikon siirtämi­nen paikas­ta a paikkaan b. Työn­tek­i­jä tekee työn, työ­nan­ta­ja antaa sen. Työ­paik­ka on paik­ka mis­sä se tehdään. Kiitos oman määritelmäsi ker­tomis­es­ta, estää sekaannuksia.

Vastaa käyttäjälle NukkuMatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.