Elämälle vieras tulkinta

Helsin­gin hallinto-oikeus on kumon­nut Sipoon kun­tavaalien tulok­sen sil­lä perus­teel­la, että ään­ten alus­tavaan lasken­taan on osal­lis­tunut esteel­lisiä henkilöitä. Esteel­lisek­si tekee sen, että on vaaleis­sa itse ehdokkaana tai on ehdokkaan lähisuku­lainen. Tulk­in­ta on ihan pöhkö.

Jos jotain pitää epäil­lä halus­ta väären­tää vaalien tulos, niin puoluei­ta. Tämä on ratkaistu siten, että vaalilau­takun­nat koos­t­u­vat pelkästään tältä kannal­ta jääveistä henkilöistä, jot­ka edus­ta­vat kukin omia puolueitaan. Kaik­ki ovat jääve­jä, jot­ta he valvoisi­vat toisi­aan. Koko jär­jestelmä perus­tuu moninker­taiseen tarkkailu­un. Se kestää kyl­lä sen, että ehdokkaan velipuoli osal­lis­tuu vaalilau­takun­nan työhön.

Voi olla, että taitavasti toimi­va henkilö voi alus­tavas­sa vaali-illan ään­ten­lasken­nas­sa väären­tää tulok­sen, kos­ka kiireessä ääniä ei ehditä laskea use­aan ker­taan. Voi siis ilmoit­taa oman ään­imäärän­sä suurem­mak­si kuin se on, mut­ta ilo jää lyhy­taikaisek­si, kos­ka liput las­ke­taan huolel­lisem­min ja valvo­tum­min varsi­naises­sa ään­ten­lasken­nas­sa. Tek­i­jäkin selviää, kun alus­tavia tulok­sia ver­rataan lopullisiin.

Lähisuku­lainen? Entä kaveri tai eri­tyis­es­ti ehdokkaan tukiryh­män jäsen? Heil­lä on paljon enem­män vaaleis­sa tun­net­ta pelis­sä kuin appivanhemmilla.

Ymmär­rän, että lähisuku­laisu­us syn­nyt­tää jääviy­den, jos henkilö val­i­taan virkaan tai häneltä oste­taan kiin­teistö, mut­ta että kun­nan­val­tu­us­to? Aivan mui­hin tarkoituk­si­in laa­dit­tu­ja jääviyssään­töjä on nyt siir­ret­ty väärään ympäristöön.

Mut­ta sit­ten ihan käytän­töä. Helsingis­sä on yli tuhat ehdokas­ta kun­tavaaleis­sa. Heil­lä on aika mon­ta suku­laista. On aikamoinen tehtävä laa­tia suku­selvi­tys kaik­ista ehdokkaista. Jos tästä urakas­ta selvitään, Helsingis­sä saadaan lau­takun­nat täyte­tyik­si tämän jäl­keenkin, mut­ta miten on lai­ta tuhan­nen asukkaan kun­nas­sa? Mon­tako sel­l­aista kun­ta­laista löy­tyy, jol­la ei ole yhtään suku­laista ehdol­la ja kiin­nos­taako näitä poli­ti­ikan ulkop­uolisia suku­ja koko vaalitouhu?

 

 

25 vastausta artikkeliin “Elämälle vieras tulkinta”

  1. Tämän kohdan luulisi kyl­lä riit­tävän näis­sä: Voi olla, että taitavasti toimi­va henkilö voi alus­tavas­sa vaali-illan ään­ten­lasken­nas­sa väären­tää tulok­sen, kos­ka kiireessä ääniä ei ehditä laskea use­aan ker­taan. Voi siis ilmoit­taa oman ään­imäärän­sä suurem­mak­si kuin se on, mut­ta ilo jää lyhy­taikaisek­si, kos­ka liput las­ke­taan huolel­lisem­min ja valvo­tum­min varsi­naises­sa ään­ten­lasken­nas­sa. Tek­i­jäkin selviää, kun alus­tavia tulok­sia ver­rataan lopullisiin.

  2. Entä salarakkaat? Moti­ivi ja kyky toimia kulis­seis­sa löytyy. 

    Voisiko­han nämä oikeusas­teet arpoa seu­raavak­si sitä, että kuka ehdokas ja puolue vale­hteli jo liikaa vaaleis­sa ver­rat­tuna siihen, miten puolue äänestää sit­ten val­tu­us­tossa tai eduskun­nas­sa. Kokkarei­den ima­go-ketju: Stubb, Salo­lainen ja Vapaavuori ainakin raas­tu­paan. Turha hymy­il­lä vaaleis­sa homoille, luon­nolle ja euroop­palaiselle kaupunki­rak­en­teelle, jos puolue jyrää mata­lak­si nämä kaik­ki, ja tämä tiede­tään jo ennen vaaleja.

  3. Ei urakas­ta selvitäkään. Hom­ma meni niin, että vaalilau­takun­tien puheen­jo­hta­jat soit­ti­vat lau­takun­tien­sa jäse­nille ja vara­jäse­nille ja kysyivät, josko suku­laisia on ehdol­la. Jos oli, piti pyytää lisäa­pua keskusvaalilautakunnasta. 

    Mitään tark­istus­ta ei kukaan tehnyt. Tai siis ainakaan minä luotin lau­takun­tani (vara)jäsenten sanaan. Ei sil­lä 270 euron kor­vauk­sel­la mitään suku­tutkimuk­sia viit­ti ryhtyä tekemään. Pari nol­laan kor­vauk­sen perään, niin olisin voin­ut 2 kk työaikaa käyt­tää tutkimuksiin.

  4. Näyt­tää epäi­lyt­tävältä, jos vaaleil­la val­i­tut lain­säätäjät alka­vat muut­taa vaalilainsäädäntöä.

    Vaalilain Eduskun­takäsit­telyssä kun­nan­val­tu­utet­tu-kansane­dus­ta­jien pitää jäävätä itsen­sä tai ainakin äänestää tyhjää.

    Toisaal­ta nämä sipoot ja luhangat pitää liit­tää naa­purikun­ti­in jo senkin vuok­si, että ne eivät enää kykene jär­jestämään edes vaale­ja lainmukaisesti.

  5. Oikeuslaitok­ses­sa ei juurikaan sovel­leta mui­ta kuin suku­laisu­u­teen perus­tu­via estel­lisyyk­siä riip­pumat­ta siitä oli­vat­pa he sit­ten minkälai­sis­sa välilöis­sä tahansa.

    Sitä vas­toin on vapaa­muu­rarei­den vel­jeskun­ta­laisia, liikekump­panei­ta, moot­toripyöräk­er­ho­laisia yms. vas­taavia jot­ka saa­vat täysin vapaasti laskea ja lajitel­la toinen tois­t­en­sa ääniä.

  6. Osmo on oike­as­sa. Kyl­lä “hyvä veli” sys­teemille tulee antaa mah­dol­lisu­us jo ään­ten lasken­nas­sa. Lakia on syytä muut­taa ja välittömästi!

  7. Vaalit ovat puolueille Suomes­sa suun­na­ton voiman­pon­nis­tus — ja tarkoi­tan tässä juuri vaalien teknistä suorit­tamista (vaali­paikat, ään­ten­lasken­ta). Tästä jak­se­taan muis­tut­taa kansalaisille todel­la harvoin.

    Ehkäpä aut­taisi, jos ker­ran pis­tet­täisi­in vai­htelun vuok­si oikeuslaitos jär­jestämään edes eduskun­tavaalit vapaae­htoistyönä. Seu­raaval­la ker­ral­la vuorossa voisi­vat olla toimit­ta­jat. Lisään­ty­isi ehkä kun­nioi­tus vaalien toteu­tustyötä kohtaan.

  8. Aivan pöhkö päätös myös min­un mielestäni — ja syyt samat kuin Odel­la. Turhat uusintavaalit.

    Sen sijaan olen ihme­tel­lyt, mik­si Suomes­sa on lyi­jykynän käyt­tö sal­lit­tu äänestyk­sis­sä. Sehän on kiel­let­ty monis­sa mais­sa, jopa Venäjällä.

  9. Mat­ti Kin­nunen: Ei sil­lä 270 euron kor­vauk­sel­la mitään suku­tutkimuk­sia viit­ti ryhtyä tekemään. 

    Vaan entäs jos on pakko? Maneesitkin ois johta­van raken­nus­tarkas­ta­jan pakko saa­da tarkastet­tua riit­tävän usein, ihan riip­pumat­ta onko kun­ta bud­je­toin­ut siihen varoja.

  10. Lau­ri Tarasti Ylen sivu­jen mukaan: “Vaalilais­sa on san­ot­tu tarkalleen, että uudet vaalit voidaan jär­jestää vain jos virheel­lä on vaiku­tus­ta vaalien tulok­seen ja vaalin tulosta ei voi­da oikaista.”

    Äänet uudelleen laske­mal­la vaalin tulos voidaan varmis­taa ja tarvit­taes­sa oikaista. Hallinto-oikeu­den päätös on siis n. knulliteetti.

  11. Lopet­takaa nyt ihmeessä vapa­muu­rarien sekoit­tamista mihin tahansa. Itse oon ollut yhden loosin mes­ta­ri­na ja yhden chap­terin I esimiehenä, eli vähän tun­te­mus­ta on. Väärinkäytök­set oli­si­vat aivan vas­toin kaikkia jut­tu­ja. Tietysti kaikissa porukois­sa on yksilöitä, mut­ta ei nyt toki pidä uskoa ihan kaikkea, mitä jos­sain Hymyssä tahi seiskas­sa kir­joite­taan. Ihmisiä tun­tuu erikois­es­ti kiin­nos­ta­van mei­dän tietyt osat riiteis­sämme, joi­ta ei ole julk­istet­tu viral­lis­es­ti. Jos oikein yrit­tää, kaik­ki löy­tyy jostain julk­i­sista jutu­ista. Jäse­nien sukukalleuk­sien ter­vaami­nen oli nyt oikeas­t­aan min­ulle paras nau­run aihe vuosikausiin.
    Varsi­nais­es­ta aiheesta. Eikö lasken­nan ehdokkail­ta voi vaa­tia selvi­tyk­sen suh­teestaan vaaliehdokkaisiin?

  12. -siis nykyjär­jestelmässä sukulainen/lähipiiri joka las­kee äänet,ei voi väären­tää lyi­jykynäl­lä nroa tai pyyhk­iä numeroa pois tai heit­tää äänestys­lipuket­ta pois ja täyt­tää uuden?

    en tiedä käytän­töä mut­ta jos yo.mahdollisuus on ole­mas­sa niin ei tot­ta vieköön saa lähipi­iri olla ääniä laskemassa.

    1. Lyi­jykynäl­lä väären­tämi­nen on mah­dol­lista, mut­ta vaikeaa, kos­ka saman päy­dän äärel­lä on kymme­nen henkeä. Ylimääräisiä leimat­tu­ja lip­pu­ja sen sijaan ei ole tarjolla.

  13. Vaal­i­t­u­los on hel­poin­ta väären­tää vai­h­ta­mal­la liput matkalla äänesty­s­paikalta keskus­vaalilau­takun­taan. Ei olisi vaikeaa, jos muu­tok­set oli­si­vat pieniä.

    Paper­i­nen äänestys ei ole mitenkään idioottivarma.

  14. Ossi Mänty­lahti:
    Vaal­i­t­u­los on hel­poin­ta väären­tää vai­h­ta­mal­la liput matkalla äänesty­s­paikalta keskus­vaalilau­takun­taan. Ei olisi vaikeaa, jos muu­tok­set oli­si­vat pieniä.

    Paper­i­nen äänestys ei ole mitenkään idioottivarma.

    Vai­h­t­a­mi­nen onnis­tuu vain jos on saatavil­la ylimääräisiä vaalilip­pu­ja ja leimasin — molem­mat kon­trol­lis­sa, joten sekin on aika vaikeaa. Ja kun äänet las­ke­taan heti äänesty­s­paikalla niin poikkea­va tulos huo­mat­taisi­in keskus­lau­takun­nan laskennassa.

  15. Juhani Salo­vaara:
    Entä salarakkaat? Moti­ivi ja kyky toimia kulis­seis­sa löytyy.
    ‘snip’

    Kun äänet las­ke­taan siten, että kunkin ehdokkaan liput pan­naan omaan pinoon­sa, aika vaikea on salarakkaan tai kenenkään muunkaan häärätä niin, että sil­lä olisi mitään suurem­paa vaiku­tus­ta — ja koko muu lau­takun­ta näkee koko ajan, mitä on tekeil­lä. Ja äänestys­lip­pu­jen määrän täy­tyy täs­mätä äänestämässä käynei­den määrän kanssa.

  16. Raimo K: Kun äänet las­ke­taan siten, että kunkin ehdokkaan liput pan­naan omaan pinoon­sa, aika vaikea on salarakkaan tai kenenkään muunkaan häärätä niin, että sil­lä olisi mitään suurem­paa vaiku­tus­ta – ja koko muu lau­takun­ta näkee koko ajan, mitä on tekeil­lä. Ja äänestys­lip­pu­jen määrän täy­tyy täs­mätä äänestämässä käynei­den määrän kanssa.

    Tämä on muuten inasen han­kalaa- kir­jan­pitoa on tosi­aan annne­tu­ista lipuista, äänestämässä käyneistä ja uur­nas­ta löy­tyvistä äänistä. Mut­ta mitä jos joku ottaa äänestys­lipun, käy kir­joit­ta­mas­sa kopis­sa numeron ja kävelee lapun kanssa ulos? Sil­loin on kir­jan­pito epä­tas­apain­os­sa ja ääni peri­aat­teessa hukassa.

  17. Sipoos­sa oli myös keskus­vaalilau­takun­nas­sa esteelli­nen jäsen tarkas­tus­lasken­nas­sa. Tämä on jo vaalilain sana­muodon vastaista.

    Vilka­isin tuon HHaO:n ratkaisun läpi ja se oli suo­ras­taan huonos­ti perustel­tu par­il­ta osin. Perusa­ja­tus mitä oikeus pyörit­teli ei liit­tynyt tulok­sen väären­tämiseen vaan epä­selvien raa­pus­tusten tulk­in­taan. Oikeus kat­soi, että alus­tavas­sa lasken­nas­sa tehdään päätöse­hdo­tus ja tarkas­tus­lasken­nas­sa hyväksytään tai muute­taan alus­ta­van lasken­nan tulos. Liput on joka tapauk­ses­sa lajitel­tu ja las­ket­tu alus­tavas­sa lasken­nas­sa, sekä hylkäyk­setkin epä­selvis­sä tapauk­sis­sa on ehdotet­tu. Oikeu­den mukaan siis alus­tavaan lasken­taan vaalilau­takun­nas­sa pitäisi suh­tau­tua samoin kuin esit­telijän esteel­lisyy­teen hallintopäätöksissä.

    Ratkaisun olisi voin­ut perustel­la hyvin täysin päin­vas­taiseen johtopäätök­seen pää­tyen, eikä kaikkia näitä seikko­ja edes käsitel­ty perusteluissa.

  18. Tuo­mas S.: Tämä on muuten inasen han­kalaa- kir­jan­pitoa on tosi­aan annne­tu­ista lipuista, äänestämässä käyneistä ja uur­nas­ta löy­tyvistä äänistä. Mut­ta mitä jos joku ottaa äänestys­lipun, käy kir­joit­ta­mas­sa kopis­sa numeron ja kävelee lapun kanssa ulos? Sil­loin on kir­jan­pito epä­tas­apain­os­sa ja ääni peri­aat­teessa hukassa.

    Hukas­sa on — muu­takin kuin ääni. Ei tai­da käy­dä moinen edes vaalivilpistä?

    Ko. ulos­marssi ei voi jäädä huo­maa­mat­ta ja kun nimen­sä joutuu ker­tomaan ennen kuin saa äänestys­lipun, tämä on help­po ottaa huomioon ääniä laskettaessa.

  19. Tuo­mas S.: Mut­ta mitä jos joku ottaa äänestys­lipun, käy kir­joit­ta­mas­sa kopis­sa numeron ja kävelee lapun kanssa ulos? Sil­loin on kir­jan­pito epä­tas­apain­os­sa ja ääni peri­aat­teessa hukassa.

    Tämä on ihan yleistä. Äänestyspöytäkir­jan mukaan äänestäneitä on usein enem­män kuin ääniä uur­nas­sa. Vaalilau­takun­nan jäsenet yrit­tävät toki parhaansa mukaan ohja­ta äänestäjät kopista uur­nalle, mut­ta jotkut aina livahtavat. 

    Ongel­maa asi­as­sa ei ole. Vain uur­nas­sa ole­vat, leimatut vaaliliput lasketaan.

    (paljon isom­pi ongel­ma, vaalilau­takun­nun pj:n paina­jainen, on jos uur­nas­sa on enem­män leimat­tu­ja lip­pu­ja eli ääniä kuin äänestäneitä on kir­jat­tu. Sil­loin ei juuri naurata.)

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­mas. Siinä lipus­sa ei ole leimaa.

    Ei ole ei, mut­ta siitä huoli­mat­ta kir­jan­pidon mukaan äänestämässä käyneitä on enem­män kuin ruukus­sa lap­pu­ja. Tämä ainakin omas­sa lau­taku­natyössä aiheut­ti päänvaivaa.

  21. Meil­lä vaalilau­takun­nas­sa ainakin lasken­ta oli jär­jestet­ty siten, että yksi ehdokkaana ollut ei saanut laskea sen satasen ääniä, mis­sä hänen oma numeron­sa oli. Eli meil­lä ensin jaet­ti­in pikaises­ti äänestys­liput omi­in satasi­in­sa (2–99, 100–199 jne) ja vas­ta sit­ten ne pan­ti­in kukin lip­pu omaan pinoon­sa. Vilp­pi olisi ollut todel­la vaikeaa järjestää.

  22. Kun en ole itse ollut vaalilau­takun­nas­sa, enkä tiedä toim­intat­apo­ja, on vaikea arvioi­da, mikä olisi mah­dol­lista ja mikä ei.

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että alus­ta­van ään­ten­lasken­nan aikana joku lisää ylimääräisen numeron lip­pu­un? Esimerkik­si 4 muut­tuu ykkösen lisäämäl­lä numeroksi 14 tai 41. Tai voisiko lipun sotkea huo­maa­mat­ta niin, että se hylätään?

    Tark­istus­lasken­nas­sa yhden tai kah­den lipun muut­tamista ei vält­tämät­tä huo­ma­ta ja jos samal­la äänesty­s­paikalla samalle ehdokkaalle on annet­tu usei­ta ääniä, edes äänestäjät itse eivät voi huo­ma­ta äänen puut­tumista. Pienel­lä paikkakun­nal­la yksit­täiset äänet voivat ratkaista tuloksen.

    Kuin­ka toden­näköis­es­ti tuol­lais­es­ta jäisi kiin­ni? Onko valvon­ta lasken­tati­lanteessa koko ajan niin tiuk­ka, että tuol­lainen ei onnis­tu vai voisiko joku esimerkik­si siirtää sopi­van äänestys­lipun pinon poh­jalle odot­ta­maan kor­jaamista ja sit­ten muiden huomion ollessa toisaal­la pikaises­ti sutaista lip­pu­un lisämerkintöjä?

  23. olisiko Soin­in­vaara valmis esit­tämään siir­tymistä lyi­jykynästä mustekynään?

    tietenkin stan­dard­i­mallikynä joka ikiseen äänestyspaikkaan.

    ei mak­sa paljoa.,ja estää mah­dol­lisia spekulaatioita.

Vastaa käyttäjälle MIVa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.