Ryhmäpuheenvuoro perussuomalaisten välikysymyksestä

Kysymyk­sessä oli kak­si sisäl­löltään ja tyyliltään täysin eri­laista osaa. Minus­ta se osa, joka kos­ki yleistä talous­poli­ti­ikkaa sinän­sä, oli paljon mie­lenki­in­toisem­pi kuin se, joka osal­lis­tui tähän yleiseen syyt­te­lyyn telakoiden karus­ta kohtalosta. Sik­si keski­tyin tuo­hon toiseen osaan.

===

Välikysymyk­set ovat kärsi­neet inflaa­tion, mut­ta nyt perus­suo­ma­laiset ovat tehneet paina­van kysymyk­sen siltä osin, kuin se kos­kee talous­poli­ti­ikkaa kokon­aisu­udessaan. On syytä keskustel­la siitä, miten reagoi­da val­tion­talouden velkaantumiseen.

On tot­ta, että työt­tömyyt­tä lisäävä säästämi­nen ja veronko­ro­tuk­set Euroopan nykyisessä talousti­lanteessa on ongel­mallista. Nopean sopeu­tuk­sen sijas­ta kehys­ri­ihessä tulisi sopia val­tion­talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä – siis sopia, ei lykätä. On toisaal­ta sovit­ta­va vero­jen koro­tuk­sista ja säästöistä, jot­ka toteutetaan suh­dan­tei­den elpyessä ja toisaal­ta päätet­tävä suurista rak­en­teel­li­sista kor­jauk­sista, jot­ka vähen­tävät meno­ja ja nos­ta­vat työl­lisyyt­tä. Hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set ovat out­o­ja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyt­tämään ja jos talous taan­tuu, leikataan meno­ja ja korote­taan veroja.

Suo­mi ei voi elvyt­tää yksin. Espan­ja yrit­ti tätä, ja huonos­ti kävi. Euroalueelle tarvi­taan kipeästi talous­poli­ti­ikan koor­di­naa­tio­ta – ei vain vyön kiristystä.

Meno­ja pitää kyl­lä leika­ta ja vero­ja korot­taa, mut­ta tämä on ajoitet­ta­va järkevästi.

Keskeis­in­tä on päät­tää rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista. Tavoit­teet ovat tuttuja:

On saata­va eläk­keelle­si­ir­tymisikää nouse­maan. Tätä estävät nyt työ­nan­ta­jien asen­teet. Kuusikym­men­tä kolme vuot­ta täyt­täneitä savuste­taan eläk­keelle. Näin ei tehtäisi, jos eläkeikä olisi korkeampi.

On vähen­net­tävä rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä edis­tämäl­lä työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vi­tus­ta. Työt­tömien pääjoukko on mata­lasti koulutet­tua. Mata­la­palkkainen työ on tehtävä sekä tek­i­jälleen että työ­nan­ta­jalle kan­nat­tavak­si. Tämä edel­lyt­tää ennakkoluulottomuutta.

On per­at­ta­va sään­töjä, jot­ka kan­nus­ta­vat työ­nan­ta­jia kart­ta­maan työn­hak­i­joi­ta, joi­hin liit­tyy äitiy­den, sairastelun tai työkyvyt­tömyy­den ris­ki. Nuorten nais­ten vaikeudet päästä työhön hei­jas­tu­vat hei­dän ansio­ta­soon­sa koko työu­ran ajan.

On edis­tet­tävä nuorten nopeam­paa valmis­tu­mista opin­noista. Kohtu­ulli­nen työn­teko opin­to­jen ohes­sa ei tutkimusten mukaan ole haitak­si, vaan joudut­taa töi­hin pääsyä opin­to­jen jäl­keen. Haaskaav­in­ta on pitkä huk­ka-aika ennen korkeak­oulu­opin­to­jen alkua.

On vietävä lop­pu­un kun­tau­ud­is­tus pitäen mielessä, että kansan­taloudel­lis­es­ti kalleim­mat kun­tarak­en­teen ongel­mat koske­vat kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la tapah­tu­vaa osaoptimointia.

Säästämisen pani­ikissa on muis­tet­ta­va, että myös kor­jausvel­ka on velkaa, joka koituu mak­set­tavak­si eikä ole järkevää talouden­pitoa lykätä vält­tämät­tömiä investoin­te­ja aikana, jol­loin val­tio saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Home­k­oulus­ta koitu­va lasku ei viivyt­telemäl­lä pienene, mut­ta odotel­lessa moni sairastuu.

= = =

Suomen teol­lisu­us on vaka­van raken­nemuu­tok­sen edessä. Raken­nemuu­tos tarkoit­taa, että jotkut alat supis­tu­vat ja toiset toiv­ot­tavasti nou­se­vat tilalle. On päätet­tävä, yritetäänkö hidas­taa supis­tu­vien alo­jen supis­tu­mista vai panos­te­taanko nou­se­vien alo­jen nousu­un. Välikysyjät keskit­tyvät supis­tu­vi­in aloi­hin. Pres­i­dent­ti Niin­istön puheessa tääl­lä eduskun­nas­sa oli eteen­päin katso­vampi ote hänen main­os­taes­saan Sak­san ener­giapoli­ti­ikan kään­nök­sen tuo­mia uusia työtilaisuuksia. 

Lob­bare­i­ta ei pidä aina uskoa. Rau­man paperikoneen sulkemisel­la ei ole mitään tekemistä wind­fall-veron kanssa. UPM kymmen­estä on tul­lut sähköy­htiö, jol­la on kalli­ina har­ras­tuk­se­na paperin valmis­tus. Jos UPM:ssä osa­taan laskea – ja var­masti osa­taan – Rau­man paperite­htaan sähkölasku on yri­tyk­selle niin suuri kuin on sähkön pörssi­hin­ta, jon­ka yhtiö sähköstään saisi. Siihen wind­fall ‑vero ei vaiku­ta mitään. Yhdys­val­lois­sa sanomale­hti­pa­perin kulu­tus on pudon­nut kol­man­nek­seen 12 vuodessa. Sik­si paperite­htai­ta maail­mal­la lakkautetaan.

Turun telakalta jo tilat­tu­jen ris­teil­i­jöi­den rahoituk­ses­ta käy­dään kovia neu­vot­telu­ja val­tion ja kore­alaisen omis­ta­jan välil­lä. Ei ole ylen isän­maal­lista ryhtyä kore­alaisen osa­puolen puhemiehek­si omaa maataan vastaan.

On EU:lta paha epäon­nis­tu­mi­nen, ettei se pysty estämään jäsen­maid­en­sa val­tion­tukik­il­pailua kore­alaisen omis­ta­jan ja amerikkalaisen tilaa­jan hyväksi.

Telakoil­la on maail­mas­sa paljon ylika­p­a­siteet­tia. Työ­val­taise­na tuotan­tona se on omi­aan siir­tymään ajan myötä Aasi­aan. Tätä kehi­tys­tä voimme jar­rut­taa, mut­ta emme estää.

Vih­tavuoren ruu­tite­hdas on paikallis­es­ti merkit­tävä työl­listäjä, mut­ta että oikein huolto­var­muus? Ei kai nyt maamme sodanaikainen ruu­ti­huolto voi olla kiin­ni tehtaas­ta, jon­ka sijain­ti on kaikkien tiedossa?

 

81 vastausta artikkeliin “Ryhmäpuheenvuoro perussuomalaisten välikysymyksestä”

  1. “On saata­va eläk­keelle­si­ir­tymisikää nouse­maan. Tätä estävät nyt työ­nan­ta­jien asen­teet. Kuusikym­men­tä kolme vuot­ta täyt­täneitä savuste­taan eläk­keelle. Näin ei tehtäisi, jos eläkeikä olisi korkeampi.”

    Nyt savuste­taan jo 50+ vuo­ti­ai­ta ulos firmoista.
    Viimeinenkin häpy on häipynyt työ­nan­ta­jil­ta ja niin­pä ihmi­nen voidaan irti­sanoa 40 vuo­den palvelun jäl­keen vaik­ka putken pää jää muu­ta­maa kuukaut­ta vajaaksi.Tai irti­san­o­taan muu­ta­maa kuukaut­ta ennen eläkeikää

    Ja eivät nämä ns “tukipaketit” ole ikään sidot­tu­ja, niitä tar­jo­taan kaikille.

    Näin työ­nan­ta­ja vapau­tuu kaik­ista irti­sanomisen aiheut­tamista velvotteista

    Ja meil­lä on käytän­nössä 400000 työtön­tä työnhakijaa,ja kun las­ke­taan mukaan työssäkäyvätkin niin liki 500000 ihmistä tar­joaa työtä työ­nan­ta­jille, joten työvoiman tar­jon­nas­ta ei ole pulaa ‚kun n 16 % työvoimas­ta on joka kuukausi tar­jol­la 25000 työ­paikkaan eli 20 yhtä työ­paikkaa kohti.

    En tiedä mikä se työvoima­pu­la on, jos­ta kauheasti on uhot­tu jo ainakin 50-vuotta.
    Oma koke­muk­seni rekry­toin­nista oli, että pieni­palkkaiseenkin asi­akas­palveli­jan työhön, palk­ka 1500–1700 euroa kuus­sa, löy­tyi aina 200–400 hak­i­jaa, riip­puen ilmoituk­sen levittämisestä.Jopa Helsinki­in näitä hak­i­joi­ta löytyi .

  2. “Vih­tavuoren ruu­tite­hdas on paikallis­es­ti merkit­tävä työl­listäjä, mut­ta että oikein huolto­var­muus? Ei kai nyt maamme sodanaikainen ruu­ti­huolto voi olla kiin­ni tehtaas­ta, jon­ka sijain­ti on kaikkien tiedossa?”

    Jos sota syt­tyy niin ruu­tia ei saa­da Suomeen mistään.
    Onko nykyi­nen sijain­ti tur­valli­nen on vähän tois­si­jainen kysymys, tehdas ja varas­tot voidaan siirtää niin syvälle, että täs­mäiskut ilmas­ta eivät onnistu.

    Ja muu­ta­ma vuosi sit­ten Dra­ka lopet­ti kaapelin valmis­tuk­sen , mikä merk­it­si suur­ta kolaus­ta tietoli­iken­teen var­muu­teen. Suomen ulko­many­htey­den kulke­vat meren kaut­ta ja kaapelin katkeami­nen tarkoitaa, että on lähdet­tävä hake­maan kaapelia lähim­mistä tehtaista eli keski-Euroopasta.Ja tuol­lainen kor­jaus­pätkä painaa sen ver­ran, että se voi tapah­tua vain laival­la ja kestää viikko­ja ja voi olla ettei kri­isi­aikana onnistu.

    Pienem­mässä mit­takaavas­sa maal­la on sama ongel­ma, tosin kaapeli on kevyt­tä ja kul­kee kuorma-autossa

    Niin­pä sit­ten val­tion aloit­teesta ja tuel­la pis­tet­ti­in pystyyn uusi tehdas, kun Dra­ka romut­ti tehtaan koneineen.

    Eikä tämäkään tietysti takaa kaapelin saatavu­ut­ta kaikissa olosuhteissa.

    Niin­pä

  3. Soin­in­vaara: On edis­tet­tävä nuorten nopeam­paa valmis­tu­mista opin­noista. Kohtu­ulli­nen työn­teko opin­to­jen ohes­sa ei tutkimusten mukaan ole haitak­si, vaan joudut­taa töi­hin pääsyä opin­to­jen jäl­keen. Haaskaav­in­ta on pitkä huk­ka-aika ennen korkeak­oulu­opin­to­jen alkua.

    Yliopis­tois­sa ja korkeak­ouluis­sa luku­vuodet alka­vat pikkuhil­jaa syysku­un puo­lessavälis­sä ja viimeiset ten­tit ovat hyvis­säa­join ennen vap­pua. Vuo­den­vai­h­teessa on noin kuukau­den huil­i­tauko. Yhteen­sä luku­vuo­den pitu­us on hie­man yli puolen vuo­den. Kesäaikana valmis­tu­mista edis­tävien opin­to­jen suorit­ta­mi­nen ei ole aivan yksinker­taista. Muual­la maail­mas­sa pidem­mät luku­vuodet ovat kaiketi ennem­min sään­tö kuin poikkeus.

    Mikäli opiskelu­ja halut­taisi­in nopeut­taa, yliopis­to­jen luku­vuo­den piden­tämi­nen ja mah­dol­lisu­us opiskel­la kesäaikaan voisi­vat olla hyviä keino­ja. Jonkin­laisi­na hait­toina täl­lä olisi ettei yri­tyk­sil­lä olisi käytössään pahimp­ina lomakausi­na niin paljoa edullista opiske­li­jatyövoimaa ja opiske­li­jat saisi­vat aiem­paa vähem­män koke­mus­ta työelämästä ennen valmis­tu­mista. Pro­fes­soritkin voisi­vat joutua tin­kimään tutkimuk­seen keskittymisestä.

  4. Suomen ter­ve­hdyt­tämi­nen ja lib­er­al­isoin­ti vaatisi niin ison mullis­tuk­sen että se ei ole oikeasti mah­dol­lista, pitää vain näpräil­lä, lisätä vero­ja sekä virkamiehiä ja seu­ra­ta lau­maa. Per­sut sai osit­tain kan­na­tus­ta, toivos­sa että he ret­telöi­sivät joka paikas­sa ja aiheut­taisi­vat kaaos­ta. Sen kaut­ta olisi voin­ut syn­tyä joitakin kään­teen teke­viä uud­is­tuk­sia. He ovat kuitenkin osoit­ta­neet ole­vansa ihan per­in­teisiä tyl­siä leipäpoliitikkoja.

  5. Pres­i­dent­ti vain uno­hti maini­ta, että fos­si­il­isia riit­tää, jos men­nään otta­maan käyt­töön aina vain kalli­impia ja sot­taisimpia tapo­ja han­kkia sitä. Kysyn­tä nousee niin paljon tuotan­toa enem­män. Nähtävästi men­nään, eli käytän­nössä elinkus­tan­nuk­set nou­se­vat ja palkkavaa­timuk­set siel­lä, mis­sä elämä sido­taan näin vah­vasti öljyn käytölle, kuten Suomes­sa. Kil­pailukyä (myytävää teknolo­giaa) ei tule, kun luo­vaa tuhoa ei saa­da liik­keelle, kun dirtytech näyt­tää lob­baa­van aika vah­vasti oman ase­mansa säi­lyt­tämisen puoles­ta, päätellen käyte­ty­istä puheenvuoroista.

    Kun kat­soo miten Helsinkiä raken­netaan, niin fos­si­ilis­ten, tai kor­vaavien viher­pe­supolt­toainei­den, kysyn­tä ei tule ainakaan laske­maan. Helsin­ki näyt­tää pyrkivän vihrey­dessä tarkkailu­lu­okan pri­imuk­sek­si. Rima on alhaal­la, ja raken­net­tua ei het­keen muute­ta, joten jonkin­lainen muu­tos olisi kiva nähdä.

    Aika help­poa ennus­taa, että luon­non­lait eivät taivu edes Soinin pop­ulis­tisen paa­tok­sen edessä, kuten demar­it näköjään tekevät, joten kysyn­tää clean­techille tulee val­tavasti lisää. Kun kiinalaiset nyt vaa­ti­vat ilman puhdis­tamista uudel­la teknolo­gial­la, niin jo tästä tulee markki­naa, mut­ta sen jäl­keen huo­mataan, että ilmake­hän hämär­tymisen raju lasku nopeut­taa läm­pen­e­mistä, joten tulee val­ta­va kysyn­täpi­ik­ki, kun maail­ma huo­maa ole­vansa liris­sä. Enää ei kuun­nel­la van­haa teol­lisu­ut­ta, vaan huude­taan uut­ta apu­un. Tätä ennen pitäisikin saa­da Suomes­sa teol­lisu­us ymmärtämään, että hom­mat menee täl­lä pal­lol­la luon­non­lakien mukaan, eikä van­ho­jen setien mielip­itei­den. Muuten kysyn­täpi­ikki­in ei ole myytävää.

    1. Salo­vaara
      Et näköjään lukenut pres­i­dentin puhetta.
      Hän sanoi, ettei tun­net­tu­ja fos­si­il­isiten varan­to­ja voi kaikkia käyt­tää, ellemme halua mas­si­ivista ilmas­ton myllerrystä.
      Oma mielip­i­teeni on, että Hewlsin­ki tor­juu ilmas­ton­muu­tos­ta perin tehot­tomasti. Helsin­gin tulisi keskit­tyä ener­gian säästämiseen.

  6. Entä voisiko sil­lä paperite­htaal­ta säästyväl­lä sähköl­lä pitää yllä hit­saus­taito­ja tääl­lä Pohjo­las­sa siltä var­al­ta, että niitä lai­vati­lauk­sia taas alkaa sadel­la? Ris­teilyt ja sitä myötä luxus-ris­teil­i­jät saat­ta­vat tietenkin siir­tyä Karib­ial­ta Kiinan­merelle ja tuotan­to myös. Mut­ta entä mei­dän Jäämeri ja Koil­lisväylä Aasi­aan. Sinne kai tehdäänkin erikoisaluk­sia suo­ma­laisil­la telakoil­la, joil­la taitaa tilauskir­ja vielä pullistella?

  7. Muu­ta­ma pointti:
    Ammus­valmis­tus­ta on syytä olla myös omas­ta takaa, kos­ka siinä vai­heessa kun välit alka­vat kiristymään, ammuk­sia ei saa ostet­tua enää mis­tään kun kaik­ki varus­ta­vat omia armei­joitaan. Eli ammus­valmis­tus­ta ehtii kiihdyt­tämään mah­dol­lista sotaa edeltäv­inä kuukausi­na. Sama kos­kee tietenkin kaikkea muu­takin ase­tuotan­toa, mut­ta toisin kuin mod­ernien ase­jär­jestelmien tuot­ta­mi­nen ja kehit­tämi­nen, ihan tavanomaista ammus­tuotan­to ei ole niin ääret­tömän kallista ylläpitää. 

    Toinen vai­h­toe­hto voisi tietenkin ostaa rauhan aikana tarpeek­si ammuk­sia varas­toon sen sijas­ta että ylläpi­det­täisi­in rauhan aikana kan­nat­tam­a­ton­ta tuotan­toa, mut­ta hei, mil­loin tääl­lä Suomes­sa on oikeasti tajut­tu ostaa mitään tarpeek­si syvän rauhan aikana? Per­in­teitä kun­nioit­taen Suomes­sa herätään vas­ta kun sota on jo ovel­la eikä mis­tään saa ostet­tua mitään edes rahal­la, etenkin kun hyvis­sä ajoin varmis­te­taan ettei var­masti kuu­lu­ta mihinkään liit­toon ettei var­masti saa­da minkään­laista apuakaan mistään.

    Sit­ten talouspuoleen:
    Ode
    “Nopean sopeu­tuk­sen sijas­ta kehys­ri­ihessä tulisi sopia val­tion­talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä – siis sopia, ei lykätä. ”

    Ai samal­la taval­la kun hal­li­tus sopi hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa kuin­ka talous tas­apain­ote­taan? Tai siis ei sopin­ut, vaan lykkäsi. De fac­to tuol­laine sopimi­nen siitä että sovi­taan jatkos­sa on yhtä kuin lykkäys, kos­ka ei niiden säästö­jen tekem­i­nen jatkos­sakaan ole mitään herkkua, etenkin kun vuo­den-parin päästä on jo seu­raa­vat eduskun­tavaalit ovel­la. Lähde siinä vaalivuon­na sit­ten sopeut­ta­maan toim­intaa, jeah, aivan var­masti joo.

    En tiedä mitä kan­nat­taisi tehdä, mut­ta on täysin epäre­al­is­tista väit­tää että jos nyt sovi­taan mitä tehdään joskus vaalivuon­na, ettei se tarkoit­taisi käytännnössä toimen­pitei­den lykkäämistä ja toden­näköis­es­ti seu­raavalle hal­li­tuskaudelle saakka.

    Ja kun ei ker­ran tehdä tulo ja menop­uolela mitään, niin ei kyl­lä var­masti saa­da rak­en­teitakaan uud­is­tet­tua. Suomen pitää olla menos­sa konkurssi­in että saadaan kunon rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set put­keen. Pien­tä viilaus­ta toki voidaa tehdä.

    Uskon kyl­lä ettei Suomes­ta tule mitään Kreikkaa, mut­ta tarvi­taan taas jokin 90-luvun laman kokoinen paukku ennenkuin kri­isi­ti­etoisu­us herää ja ale­taan käärimään hiho­ja käsien­heilut­telun sijasta.

    Lisäk­si raken­nemuu­tok­seen o turha vedo­ta niis­sä tapauk­sis­sa kun tuho­taan oma­l­la toimin­nal­la ne van­hat rak­en­teet. Tämä kos­kee teol­lisu­u­den toimin­nan vaikeut­tamista kaiken­laisil­la höpön­löpön-sään­nök­sil­lä, ener­giaveroil­la, tuulimyl­ly­il­lä, hai­hat­telul­la ja rikkidirektiiveillä. 

    Suomes­sa pitäisi enem­män siir­tyä siihen, että kaik­ki toimi­alat pär­jäi­sivät omil­laan ja vas­taavasti niitä ei verotet­taisi hengiltä. Nykyään verot on tapis­sa ja sen lisäk­si jae­taan mil­jardi­tolkul­la tuki­aisia, kos­ka muuten yri­tyk­sil­la ei ole toimintaedellytykisä.

    Eli jätetään toimi­alat pär­jäilemään omil­laan ilman tukia, mut­ta samal­la pitäisi lopet­taa eri toimi­alo­jen kiusaami­nen veroil­la ja säännöksillä.

  8. Liian van­ha:
    En tiedä mikä se työvoima­pu­la on, jos­ta kauheasti on uhot­tu jo ainakin 50-vuotta.
    Oma koke­muk­seni rekry­toin­nista oli, että pieni­palkkaiseenkin asi­akas­palveli­jan työhön, palk­ka 1500–1700 euroa kuus­sa, löy­tyi aina 200–400 hak­i­jaa, riip­puen ilmoituk­sen levittämisestä.Jopa Helsinki­in näitä hak­i­joi­ta löytyi . 

    Sin­ul­la on jo ainakin sata ker­taa selitet­ty tässä blo­gis­sa, että työvoima­pu­la kos­kee asiantun­ti­ja-ammat­te­ja. Lääkäreistä on koko ajan kaamea pula, eivät tai­da noi 400 000 työtön­tä pär­jätä porukallakaan tk-lääkärin ammatissa.

  9. Osmo: “Turun telakalta jo tilat­tu­jen ris­teil­i­jöi­den rahoituk­ses­ta käy­dään kovia neu­vot­telu­ja val­tion ja kore­alaisen omis­ta­jan välil­lä. Ei ole ylen isän­maal­lista ryhtyä kore­alaisen osa­puolen puhemiehek­si omaa maataan vastaan.”

    Tämä on kyl­lä aika törkeästi sanottu.
    Turun telakan tukem­i­nen ja kore­alaisen emoy­htiön tukem­i­nen ovat kak­si (2) eri asiaa.
    Kuten olen aikaisem­minkin toden­nut, mah­dolli­nen tuki voidaan jär­jestää niin, että se menee tarkoituk­seen­sa eikä mihinkään muualle.
    Jotenkin tulee mieleen helsinkiläi­nen nurkkapatrioottisuus…

  10. Liian van­ha:
    “On saata­va eläk­keelle­si­ir­tymisikää nouse­maan. Tätä estävät nyt työ­nan­ta­jien asen­teet. Kuusikym­men­tä kolme vuot­ta täyt­täneitä savuste­taan eläk­keelle. Näin ei tehtäisi, jos eläkeikä olisi korkeampi.”

    Nyt savuste­taan jo 50+ vuo­ti­ai­ta ulos firmoista.
    Viimeinenkin häpy on häipynyt työ­nan­ta­jil­ta ja niin­pä ihmi­nen voidaan irti­sanoa 40 vuo­den palvelun jäl­keen vaik­ka putken pää jää muu­ta­maa kuukaut­ta vajaaksi.Tai irti­san­o­taan muu­ta­maa kuukaut­ta ennen eläkeikää

    Ja eivät nämä ns “tukipaketit” ole ikään sidot­tu­ja, niitä tar­jo­taan kaikille.

    Näin työ­nan­ta­ja vapau­tuu kaik­ista irti­sanomisen aiheut­tamista velvotteista

    Ja meil­lä on käytän­nössä 400000 työtön­tä työnhakijaa,ja kun las­ke­taan mukaan työssäkäyvätkin niin liki 500000 ihmistä tar­joaa työtä työ­nan­ta­jille, joten työvoiman tar­jon­nas­ta ei ole pulaa ‚kun n 16 % työvoimas­ta on joka kuukausi tar­jol­la 25000 työ­paikkaan eli 20 yhtä työ­paikkaa kohti.

    En tiedä mikä se työvoima­pu­la on, jos­ta kauheasti on uhot­tu jo ainakin 50-vuotta.
    Oma koke­muk­seni rekry­toin­nista oli, että pieni­palkkaiseenkin asi­akas­palveli­jan työhön, palk­ka 1500–1700 euroa kuus­sa, löy­tyi aina 200–400 hak­i­jaa, riip­puen ilmoituk­sen levittämisestä.Jopa Helsinki­in näitä hak­i­joi­ta löytyi .

    Niin, kysymys ei var­maan olekaan onko meil­lä tarpeek­si työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta eli työn tar­jon­taa, vaan siitä onko tämän työn tar­jon­nan hin­ta kohdal­laan. Jos työn tuot­tavu­us on työ­nan­ta­jalle vaikka­pa 1000€/kk, siitä ei voi mak­saa edes sitä 1500 €/kk, vaan jonkun ver­ran vähem­män kuin työn työ­nan­ta­jalle tuot­ta­ma hyöty.

    On kokon­aan eri keskustelu tuleekö työn­tek­i­jä sit­ten toimeen täl­lä rahal­la tai motivoiko se kun tuki­aisi­na saa saman rahan tekemät­tä mitään. Mielestäni tuk­i­jär­jestelmää pitäisi ruka­ta reip­paasti siihen suun­taan, että myös vaikka­pa 1000 €/kk tuot­tavalle työlle löy­ty­isi tek­i­jöitä ja se tuot­taisi näille parem­min kuin sohval­la makoilu.

    Ongel­mana vaan on ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keet min­imi­palkkavaa­timuksi­neen (ja muine työn lisäku­lue­si­tyksi­neen kuten koulu­tus­päiväki­is­tas­sa) ja toisaal­ta työn ja työ­nan­ta­jien korkea vero­tus, joka tekee työn teet­tämis­es­tä ja tekemis­es­tä kannattamatonta.

    Sak­san mallia vaan kehi­in ja huo­mat­tavasti suurem­pi osa kansas­ta tekemään töitä. Kun esim. raken­nusala pyörii käytän­nössä kokon­aan ulko­maisel­la työvoimal­la, vaikka­pa olk­ilu­o­to 3, niin kyl­lähän tääl­lä olisi töitä suo­ma­laisillekin jos ei hin­noiteltaisi itseämme ulos työmarkkinoilta.

  11. Veronko­ro­tuk­set lisäävät palkanko­ro­tu­s­painei­ta, kos­ka taval­liset työssäkäyvät nyt jo muutenkin joutu­vat ahtaalle nou­se­vien asum­is- ja elin­tarvikekus­tan­nusten takia. Tämä heiken­tää kil­pailukykyämme entisestään.

    Elin­tarvikekus­tan­nusten nousu­un pitäisi puuttua,
    elin­tarvike­markki­noil­la on epäter­ve tilanne, kun ei ole kilpailua.

    EKP patis­taa Suomea alen­ta­maan hin­to­ja ja uud­is­ta­maan vähit­täiskaup­paa. Suo­mi on ollut tämän suh­teen pas­si­ivi­nen ja pitkään. Siitä ovat kärsi­neet taval­liset työssäkäyvät ihmiset ja köy­hät vielä enemmän.

    Vähit­täiskaup­pa hyökkää rajusti kil­pailua lisääviä toimen­piteitä vas­taan uhat­en nos­taa hin­to­ja jopa kymme­nen prosenttia. 

    Lidl teki “kovan vedon”. ALV koro­tuk­sen yhtey­dessä se ilmoit­ti pitävän­sä hin­nat ennal­laan. Siis jous­taa kat­teessa, eikä siirtänyt koro­tus­ta hintoihin.

    Ter­veessä kil­pailu­ti­lanteessa yleis­es­ti vähit­täiskaup­pa jou­tu­isi miet­timään, milloin
    koro­tuk­sia siir­retään hin­toi­hin ja mil­loin jouste­taan kat­teessa. Nyt on ollut lähes
    automaa­tio, että eri­laiset koro­tuk­set siir­tyvät hintoihin.

    http://yle.fi/uutise /ekp_patistaa_suomea_hinnat_alas_ja_vahittaiskauppa_uusiksi/6490208

    http://yle.fi/uutiset/al_kesko_uhkaa_nostaa_ruoan_hintaa_kymmenen_prosenttia/6494784

  12. Sylt­ty: Sin­ul­la on jo ainakin sata ker­taa selitet­ty tässä blo­gis­sa, että työvoima­pu­la kos­kee asiantun­ti­ja-ammat­te­ja. Lääkäreistä on koko ajan kaamea pula, eivät tai­da noi 400 000 työtön­tä pär­jätä porukallakaan tk-lääkärin ammatissa. 

    Entäs sit­ten? Yhteiskun­nan täy­tyy olla niin raken­net­tu että niille lah­jat­tomillekin on työtä jol­la ne elät­tää itsen­sä eivätkä syö min­un ruokapöydässäni.

    Eivätkä suo­ma­laiset ole yhtään sen älykkäämpiä kun muutkaan kansat joten on turha haikail­la ylimääräistä osaamista. Niil­lä kor­te­il­la on pär­jät­tävä mitä käteen on jaettu.

    Tuo lääkärien tms verora­hoil­la mak­se­tun työvoiman “pula” on muuten puh­das­ta mieliku­vi­tuk­sen tuotet­ta ja katoaa kuin se Saharaan.

  13. Raimo K: Turun telakan tukem­i­nen ja kore­alaisen emoy­htiön tukem­i­nen ovat kak­si (2) eri asiaa.
    Kuten olen aikaisem­minkin toden­nut, mah­dolli­nen tuki voidaan jär­jestää niin, että se menee tarkoituk­seen­sa eikä mihinkään muualle.

    Van­han kun­non Wärt­silä Meri­te­ol­lisu­us ‑konkurssin yhtey­dessä ei voitu kuin ihme­tel­lä miten laivo­jen moot­tori­toimit­ta­ja (Wärt­silä) ja telakoiden tilo­jen omis­ta­ja ja vuokraa­ja (Wärt­silä) puut­tui­v­at konkurssipesän velko­jien listal­ta. Telakoiden saa­ma rahoi­tus oli joo löytänyt kohteensa. 

    Ei tain­nut edes Win­Capi­ta opet­taa demareille, kepuille ja per­suille että jos tar­jous kuu­lostaa liian hyvältä ollak­seen tot­ta, tar­jous ei vält­tämät­tä ole totta.

  14. Osmo:

    Nuorten nais­ten vaikeudet päästä työhön hei­jas­tu­vat hei­dän ansio­ta­soon­sa koko työu­ran ajan

    Toi on vähän kyseenalainen väite. Ensin­näkin miesten ja nais­ten ansio­ta­so­jen erot selit­tyy huo­mat­taval­ta osin tehty­jen työ­tun­tien määräl­lä. Ts. samas­sa amma­tis­sa työsken­televä mies tien­aa keskimäärin naista enem­män, kos­ka tekee enem­män työ­tun­te­ja. Tämä ero ei hei­jastele nais­ten työllistymisvaikeuksia. 

    Viimeaikaisten mm. jenkeis­sä ja briteis­sä tehty­jen tutkimusten mukaan näyt­täisi myös siltä, että miesten ja nais­ten ansio­ta­sot lähtevät erkane­maan vas­ta kol­menkympin kieppeil­lä. Siis siinä vai­heessa kun nai­sista tyyp­il­lis­es­ti tulee äite­jä. Jos nuo­ril­la lapset­tomil­la naisil­la olisi miehiä suurem­pia työl­listymis­vaikeuk­sia jot­ka johta­vat eroi­hin ansio­ta­sois­sa, ne erot var­maankin näky­i­sivät tilas­tois­sa jo ennen lisään­tymistä. Luulen että äitiy­den aikaisil­la pois­saoloil­la työelämästä on paljon suurem­pi vaiku­tus kuin esit­tämäl­läsi työn­saan­nin vaikeudel­la. Samoin sil­lä että naiset mitä toden­näköisim­min uhraa­vat äitiy­teen myös äitiys­lo­man jäl­keen huo­mat­tavasti enem­män paukku­ja kuin mitä miehet uhraa­vat isyy­teen noin keskimäärin.

    Tästä mul­la ei oo tietoa, mut­ta onko esim. Suomes­sa sit­ten niin, että alle kolmekymp­pisiä lapset­to­mia naisia on huo­mat­tavasti enem­män työt­töminä kuin vas­taa­van ikäisiä lapset­to­mia miehiä? Tai onko alle kolmekymp­pis­ten lapset­tomien miesten ja nais­ten ansio­ta­sois­sa huo­mat­tavia eroja?

    1. Työ­suh­teen katkosten vaiku­tus­ta ansio­ta­son kehik­seen voidaan tutkia sukupuo­lineu­traal­isti ver­taa­mal­la vaikka­pa niitä, joil­la on pitk­iä per­he­vap­ai­ta niihin joil­la ei ole. Tässä on pieni valikoi­tus­misongel­ma, mut­ta tästä huoli­mat­ta tulok­sia on vaikea kumo­ta. Jos per­he­vap­aat hidas­ta­vat urake­hista, on syytä olet­taa, että muutkin katkok­set­vaikut­ta­vat samal­la tavalla.

  15. Suomen ongel­ma on poli­ti­ikas­sa. Suomes­ta on 20+ vuot­ta puut­tunut hallitus/oppositio ‑asetel­ma.

    Val­taosa poli­itikoista on aja­tus­maail­mal­taan nor­mati­ivisia ja etenkin kokoomus­laiset lakimiespoliitikot. 

    Asioi­ta ratko­taan normien avul­la. Ja nyt kun EU:stakin pukkaa jatku­vasti uut­ta normia, eletään normien kul­ta-aikaa ja talouden lama-aikaa.

    Kokoomus­laisen nor­mati­ivis-ide­ol­o­gisen poli­ti­ikan jäl­ki on ollut karmeaa. Läh­tien Wärt­silä meri­te­ol­lisu­ud­es­ta GrowHown myyn­ti­in ja Sok­lin lahjoit­tamiseen. Normei­hin­sa se lakimies Vapaavuorikin sotkeutui.

    Kokoomus­laista menoa suo­jaa vielä media, jon­ka pitäisi olla val­lan vahtikoira. 

    Tutk­i­tusti val­taosa toimit­ta­jista on kokoomus­laisia. Kokoomus­laiset ovat val­lan­neet Yleis­ra­dionkin, jon­ka hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja on kokoomus­lainen ja hänen löytämän­sä toimisjo­hta­jakin on kokoomus­lainen. Kumpikin kuu­luu vielä vapaa­muu­rarei­den veljeskuntaan.

    Eili­nen välikysymyskeskustelu osoit­ti, että sekä hal­li­tuk­sen että oppo­si­tion asetel­mat ovat hujan hajan sekaisin. Mitään rak­en­tavaa ei syn­tynyt. Odotet­tavis­sa on jälleen vai­h­toe­hdot­to­muut­ta ja uusia normeja.

  16. Jor­ma Nordlin:
    Elin­tarvikekus­tan­nusten nousu­un pitäisi puuttua,
    elin­tarvike­markki­noil­la on epäter­ve tilanne, kun ei ole kilpailua. 

    Noiden kaup­po­jen hal­li­tuk­si­a­han kan­soit­ta­vat sadat poli­itikot. Epäter­ve kil­pailu­ti­lanne on aika luon­nolli­nen seu­raus tästä Suomelle tyyp­il­l­lis­es­tä rak­en­teel­lis­es­ta korruptiosta.

  17. Jor­ma Nordlin: Elin­tarvikekus­tan­nusten nousu­un pitäisi puuttua,
    elin­tarvike­markki­noil­la on epäter­ve tilanne, kun ei ole kilpailua.

    Juuri­han siihen pyritään puut­tumaan uudel­la lail­la. Keskon pää­je­hun mukaan uusi laki eli kil­pailun lisäämi­nen pakot­taa Keskon nos­ta­maan hin­to­ja ainakin 10%. Samaa sanoo SOK:n bossi. 

    Että miten kall­lista meil­lä olisikaan, jos ei olisikaan duopolia.

  18. VATT:

    Työt­tömyys­tur­van nos­t­a­mi­nen lisäsi työttömyyttä:

    http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/935

    “Vuo­den 2012 alus­sa toteutet­tu työ­tulovähen­nyk­sen kas­vat­ta­mi­nen las­ki työl­lis-tymisveroast­et­ta hie­man. Samaan aikaan­to­teutetut sosi­aalietu­us­muu­tok­set sen sijaan nos­ti­vat työl­listymisveroast­et­ta. Yhteen­sä muu­tosten seu­rauk­se­na työl­lis-tymisveroaste nousi hie­man, mikä tarkoittaa,että työl­listymi­nen ei ole taloudel­li-ses­ti yhtä kan­nat­tavaa kuin aikaisemmin.Muutos työl­listymisveroas­t­eessa on
    kuitenkin pieni, keskimäärin noin yksi prosenttiyksikkö. 

    Työl­listymisveroas­t­een muu­tok­set hei­jas­tu­vat työl­lisyy­teen, jos työl­liset ja työt­tömät reagoi­vat niihin. Tutkimuskir­jal­lisu­u­den perus­teel­la voidaan arvioi­da, että
    käyt­täy­tymis­muu­tok­sen­su­u­ru­ut­ta kuvaa­va työl­listymisjous­to on suhteellisen
    pieni, vaikkakin täs­mäl­listä arvio­ta sen suu­ru­ud­es­ta on vaikeaa antaa. Työ­tulovä-hen­nyk­sen kas­vat­ta­mi­nen lisää työl­lis­ten määrää hie­man. Vas­taavasti sosi­aa-lietuuk­sien muu­tok­set ja kun­nal­lisvero­tuk­sen perusvähen­nyk­sen kas­vat­ta­mi­nen heiken­tävät työl­lisyyt­tä. Tehty­jen muu­tosten yhteis­vaiku­tus pienen­tää työllisten
    määrää noin 0,24 pros­en­til­la. Muu­tok­set lisäävät julk­isia meno­ja, koskat­u­lon­si­ir­rot kas­va­vat. Samal­la ne vä-hen­tävät vero­tu­lo­ja, kos­ka ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta kevennetään.”

    —————————–

    Pitäisi jo vih­doin ja viimein myön­tää, että aika mon­en vasem­mis­to­laisen kansane­dus­ta­jan hel­limä taloustiede, jos­sa talous läh­tee nousu­un sosi­aalietuuk­sia korot­ta­mal­la, perus­tuu ihan puh­taaseen toiveajatteluun.

  19. Sylt­ty: Sin­ul­la on jo ainakin sata ker­taa selitet­ty tässä blo­gis­sa, että työvoima­pu­la kos­kee asiantun­ti­ja-ammat­te­ja. Lääkäreistä on koko ajan kaamea pula, eivät tai­da noi 400 000 työtön­tä pär­jätä porukallakaan tk-lääkärin ammatissa.

    Lääkärip­u­la johtuu suo­ma­laisen julkisen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän konkurssista. Konkurssipesässä ovat tot­tuneet työsken­telemään vain asianajajat. 

    Vaik­ka on aiheen sivus­ta, ker­ron kuitenkin. Sain pahan silmä­tule­hduk­sen tois­tamiseen. Kiiruhdin Viiskul­man ter­veysase­malle silmä kouras­sa. Ter­vey­den­hoita­ja soit­ti lääkärille: Pahan näköi­nen silmä­tule­hdus, voitko ottaa vas­taan? Ter­vey­den­hoita­ja neu­voi men­emään seu­raavaan ker­rokseen huoneen xxx ovelle. Tein työtä käs­ket­tyä ja siel­lähän lääkäri olikin keskustellen käytäväl­lä kol­le­gansa kanssa. Kum­ma vaan, että lähtikin pois vain epälu­u­lois­es­ti min­u­un kat­sas­taen. Ajat­telin, että var­maan vaikeampi tapaus tuli edel­leni. Tun­nin odot­telun jäl­keen lääkäri huu­taa nimeäni käytäväl­lä ja ihmettelee, mitä minä tääl­lä teen? On kuulem­ma vai­h­tanut vuosi sit­ten huonet­ta alem­paan ker­rokseen ter­vey­den­hoita­jan lähistölle. Sisään men­nessä lääkärin puhe­lin soi ja joutuu puoli tun­tia ihmettelemään, mitä tehdään las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaisille kuu­lu­vas­sa asi­as­sa. Kun asi­as­sa päästään johonkin yhteisym­mär­ryk­seen, lääkäri tutkii silmäni ja uusii pari vuot­ta sit­ten määrä­tyn reseptin. Sain samo­ja silmätip­po­ja, joi­ta naa­puri­maas­sa voi ostaa käsikaup­patavarana apteek­ista ilman resep­tiä. On tietysti muka­va aina havai­ta kuin­ka tehokas julki­nen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmämme on. Eräskin hesarin toimit­ta­ja ker­toi ker­ran sen ole­van maail­man paras ja sen takia kan­nat­taa kyl­lä mak­saa veroja.

  20. JL:

    Evert the neverest:

    Tutk­i­tusti val­taosa toimit­ta­jista on kokoomuslaisia. 

    Onko tuo tutkimus­tu­los peräti hevos­mi­esten tutkimus­toimis­ton käsialaa? 

    Aihet­ta on tutkit­tu aika vähän viime vuosi­na, mut­ta ne tutkimuk­set mitä on tehty ovat ker­toneet, että Vihreil­lä on rajusti puolueen kokoa suurem­pi edus­tus toimit­ta­jien joukos­sa. Myös Vasem­mis­toli­it­to on yliedustet­tu ver­rat­tuna väestöön yleen­sä. Ruot­sis­sa tehdyt tutkimuk­set ovat anta­neet saman­laisia tuloksia.

  21. antti:
    ‘snip’
    Ei tain­nut edes Win­Capi­ta opet­taa demareille, kepuille ja per­suille että jos tar­jous kuu­lostaa liian hyvältä ollak­seen tot­ta, tar­jous ei vält­tämät­tä ole totta.

    Win­Capi­ta ja mon­et muut ovat opet­ta­neet ajat­televille ihmisille, että jos tar­jous kuu­lostaa liian hyvältä ollak­seen tot­ta, se ei ole tot­ta — ilman varauksia.

    STX Fin­landin tapauk­ses­sa täl­lais­es­ta tar­jouk­ses­ta ei ollut kysymys.

    Yleinen usko­mus eräis­sä piireis­sä tun­tuu sitkeästi ole­van se, että mikäli ko. pääo­ma­laina olisi myön­net­ty, val­tion virkamies olisi men­nyt agent­tieloku­van tyyli­in rahaa täyn­nä ole­van attaseasalkun kanssa Turku­un ja STX Fin­landin vas­taan­ot­ta­ja olisi välit­tömästi läht­enyt rahasalkkua viemään yksi­tyiskoneel­la Etelä-Koreaan.

    Aika kum­malli­nen käsi­tys, ei edes maat­alous­tukea näin myönnetä.

  22. Osmon puheen­vuoro talous­poli­ti­ikas­ta on täyt­tä asi­aa. Nyt pitäisi saa­da hal­li­tus ja eduskun­ta päät­tämään asioista. Tätähän pres­i­dent­tikin kaipaili. Kat­selin tänään eduskun­nan kyse­ly­tun­tia. Päämin­is­teri sanoi, että työ­markki­na­jär­jestöt eivät ole saa­neet ehdo­tus­ta aikaisek­si, miten eläkeikäkysymyk­sessä pitäisi ede­tä. On se kum­maa, että tätä asi­aa ei saa­da päätet­tyä. Työ­markki­na­jär­jestöil­lä ei tässä asi­as­sa ole mitään vas­tu­u­ta. kaik­ki vas­tuu on eduskun­nal­la ja hal­li­tuk­sel­la. Eikö hal­li­tus uskalla ottaa sitä val­taa, mikä sil­lä on.

    Eläkeikä oli 65 vuot­ta vuo­teen 2005 asti. Mikä ihmeen onnela sil­loin oli näkyvis­sä, kun ikära­jaa las­ket­ti­in? Tai tehtiuin “jous­tavak­si”. Ja tämän hyväksyivät samat puolueet ja paljolti samat edus­ta­jatkin, jot­ka eivät nyt saa mitään päätettyä.

    Kyse­ly­tun­nil­la Risikko sanoi, että kovasti on tulos­sa työvoima­pu­laa hoito-/hoi­va-alal­la. Mon­ta sataa tuhat­ta työn­tek­i­jää tarvi­taan. Mon­et meistä muis­ta­vat, että val­ta­va työvoima­pu­la uhkaa 70-luvun lop­ul­la, sama uhka oli pääl­lä 80-luvun lop­ul­la. Nyt ties kuin­ka mon­ta vuot­ta on tohis­tu suurten ikälu­okkien kor­vaamis­es­ta maa­han­muut­ta­jil­la ym. Koko ajan meitä uhkaa val­ta­va työvoima­pu­la. Lopet­takaa jo tuo uhkailu. Ei meil­lä mitään yleistä työvoima­pu­laa ole. Se on, niinkuin Sylt­ty tote­si, ammat­tiryh­mäko­htaista ja myös alueko­htaista ja ikäryh­mäko­htaista. Koulutet­takoon muu­tamille aloille lisää. Nuorten työl­listämiseen kan­nat­taa panos­taa reilusti myös val­tion ja kun­tien, kuten ovat tehneetkin. Ja hoitoalal­la kor­vataan raskaampia hoit­o­muo­to­ja kevyem­mil­lä. Muista maista saadaan var­masti malle­ja asian hoitamiseen.

  23. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Kokoomus­laisen nor­mati­ivis-ide­ol­o­gisen poli­ti­ikan jäl­ki on ollut karmeaa. Läh­tien Wärt­silä meri­te­ol­lisu­ud­es­ta GrowHown myyn­ti­in ja Sok­lin lahjoit­tamiseen. Normei­hin­sa se lakimies Vapaavuorikin sotkeutui.
    ‘snip’

    Vapaavuori ei sotkeu­tunut mihinkään, siinä vai­heessa kun hän tuli min­is­terik­si, sopimus STX Fran­cen kanssa oli jo ole­mas­sa — kuten Vapaavuori itsekin totesi.
    Päätös STX Fin­landin rahoit­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä tehti­in Häkämiehen johdol­la de fac­to jo eloku­us­sa, jol­loin ran­skalaiset huo­ma­si­vat mah­dol­lisuuten­sa koittaneen.

    Osmolle ja kump­paneille voisi vielä tode­ta, että mikäli kyseessä olisi ollut STX:n emoy­htiön tukem­i­nen, EU:n sään­töhin olisi ollut turha vedo­ta — Etelä-Korea ei ole EU-maa eikä EU:n tukia koske­va de min­imis sään­tö päde.

  24. OS kir­joit­ti: “Suomen teol­lisu­us on vaka­van raken­nemuu­tok­sen edessä… On päätet­tävä, yritetäänkö hidas­taa supis­tu­vien alo­jen supis­tu­mista vai panos­te­taanko nou­se­vien alo­jen nousuun.”

    Vaik­ka OSn kysymyk­se­naset­telu läh­teekin väärästä joko/tai-asetelmasta,tässä on vaka­va asia kyseessä.

    Nykyi­nen hal­li­tus ei teekumpaakaan.

    Odote­taan vaan eufooris­es­ti, että talous läh­tee aivan pian itses­tään kasvu­un ja sit­ten kaik­ki ongel­mat ratkea­vatkin ikäänkuin taika-iskusta.

    Todel­lisu­udessa hal­li­tus / kolmikan­ta pelaa­vat tässä aikaa ja sika­maista uhkapeliä maamme tule­vaisu­udel­la pane­mal­la kaiken yhden, hyvin epä­var­man kortin varaan.

    Odotel­lessa törsätään sit­ten kaik­ki liikenevät rahat taivaan tuuliin.

    Entä jos sitä riit­tävää talouskasvua ei kymme­neen vuo­teen tulekkaan?

    Entäpä jos se talouskasvu tuleekin sel­l­aise­na, että Suomen talous on siihen näh­den kil­pailukyvytön sen joh­dos­ta, että vält­tämät­tömät raken­nemuu­tok­set jäivät tekemättä?

    Pelkään­pä pahoin, että hal­li­tus / kolmikan­ta häviävät tämän traagisen suuril­la panok­sil­la pelat­ta­van uhkapelin!

    Kaik­ki uhkapelaa­jat kuitenkin koko ajan tietävät mitä oikeas­t­aan pitäisi tehdä:

    Pitää antaa jonkin ver­ran varo­ja auringonlasku-alo­jen ongelmien tor­jun­taan ja estää niiden äkkirom­ah­dus, mut­ta suun­nat­ta­va suurin osa jäjel­lä ole­vista resurs­seista nou­seville aloille.

    Lisäk­si on tehtävä vält­tämät­tömät rakenne-muutokset.

    Onko maan tilanne nyt sama kuin Nokial­la pari vuot­ta sit­ten? Pitääkö ensin äkkiä tuho­ta kaik­ki van­ha konkurssi­in par­taalle saak­ka, ennenkuin voidaan rak­en­taa mitään uutta? 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka toimii vain nou­sevil­la aloilla

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­suh­teen katkosten vaiku­tus­ta ansio­ta­son kehik­seen voidaan tutkia sukupuo­lineu­traal­isti ver­taa­mal­la vaikka­pa niitä, joil­la on pitk­iä per­he­vap­ai­ta niihin joil­la ei ole. Tässä on pieni valikoi­tus­misongel­ma, mut­ta tästä huoli­mat­ta tulok­sia on vaikea kumota.

    Höpön löpön. Tulok­set on help­po kumo­ta totea­mal­la, että otos on valikoitunut (kos­ka se on). Valikoi­tu­misongel­maa ei voi ohit­taa totea­mal­la, että se on “pieni”.

    Maa­likoille tiedok­si, että ole­tan Osmon tarkoit­ta­van valikoi­tu­im­sel­la tässä sitä, että ihmiset, joi­ta noin yleis­es­ti kiin­nos­taa oma ura eivät pidä pitk­iä per­he­vap­ai­ta. Toisaal­ta myös ihmiset, joit­ten ura on jo sakan­nut, lähtevät mielu­umin per­he­vap­aille. Valikoi­tu­misongel­ma on tässä selvä eikä edes mitenkään “pieni”.

  26. Raimo K: Vapaavuori ei sotkeu­tunut mihinkään, siinä vai­heessa kun hän tuli min­is­terik­si, sopimus STX Fran­cen kanssa oli jo ole­mas­sa – kuten Vapaavuori itsekin totesi

    Julk­isu­udessa on ollut kyl­lä aivan eri tieto asi­as­ta. Eilen välikysymyspuhu­jista ainakin talous­valiokun­nan Teu­vo Hakkarainen tote­si asian:

    “Min­is­teri Vapaavuori väit­ti TV-haas­tat­telus­sa vedoten virkamies­lähteisi­in, että ris­teil­i­jäti­laus olisi men­nyt Ran­skaan, vaik­ka val­tio olisi tehnyt mitä tahansa. Niin valiokun­ta kuulemis­ten, kuin yksitäis­ten keskustelu­jeni poh­jal­ta voi tode­ta var­muudel­la, että min­is­teri Vapaavuori puhui täyt­tä muun­nel­tua totu­ut­ta. Tilaa­ja ei ollut edes keskustel­lut 20.11.2012 muiden kuin Turun telakoiden kanssa.” 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_7_2013_vp_1_116_116_p.shtml

  27. Myyjä nos­taa aina hin­taa, jos osta­ja näyt­tää innokkaal­ta ja jos osta­jien joukos­sa on varakkaita. 

    Joten eduskun­nan välikysymyskeskustelun jäl­keen Turun Telakan myyn­ti­hin­ta toden­näköis­es­ti nousi ainakin 100 miljoon­aa euroa. 

    Ja jos kaup­pa syn­tyy, niin se raha tietenkin ote­taan taval­la tai toisel­la veron­mak­sajien pus­sista eikä muiden omis­ta­jien kukkaroista.

    Osmo on oike­as­sa, mon­elta osin ei tuo välikysymyskeskustelu tun­tunut kovin isänmaalliselta.

  28. Sylt­ty: Sin­ul­la on jo ainakin sata ker­taa selitet­ty tässä blo­gis­sa, että työvoima­pu­la kos­kee asiantun­ti­ja-ammat­te­ja. Lääkäreistä on koko ajan kaamea pula, eivät tai­da noi 400 000 työtön­tä pär­jätä porukallakaan tk-lääkärin ammatissa. 

    Ehkä ymmärtämistä vaikeu­taa, että tuol­la “työvoima­paulal­la” kuitenkin perustel­laan maa­han­muut­toa ylipäätän­sä, aina tur­va­paikan­hak­i­jo­den vas­taan­ot­toa myöten (en sano, että Soin­in­vaara tähän syyl­listy­isi, mut­ta yleisem­min). Meil­lä on kuulem ihan hirveä pula ihmi­sistä, jot­ka kykenevät bus­sikuskeik­si ja lehdenjakajiksi.

    TK-lääkärin olisi tässä maas­sa syytä osa­ta suomea; ei lääkärei­den tänne tuloa ulko­maalais­la­ki tai työkkärin lausun­not estä.

    1. Työvoima­pu­la on väärä käsite. Kyse on veron­mak­sa­japu­las­ta. Kun saadaan nuo­ria aikuisia ulko­mail­ta, huolto­suhde para­nee. Tähän perus­tuu Yhdys­val­tain parem­pi tilanne. Ruot­si hyö­tyy maa­han­muut­ta­jien tuo­mas­ta nuoren­nuk­ses­ta huo­mat­tavasti. Tai jos ajat­telemme maid­en sijas­ta maakun­tia. Ainakin muut maakun­nat syyt­tävät Uut­ta­maa­ta siitä, että tääl­lä van­hushuolto­suhde on saatu pysymjään hyvänä muual­ta Suomes­ta tullei­den avulla.

  29. Sylt­ty: Sak­san mallia vaan kehi­in ja huo­mat­tavasti suurem­pi osa kansas­ta tekemään töitä. Kun esim. rakennu

    Hupi­jut­tu­ja, muu­ta­man lääkärin vaje ei ole oikea työvopima­pu­la, se kor­jau­tuu esim tuplaa­mal­la lääkärik­oulu­tus. Ei se sen suu­urem­paa tulaus­ta ole kuin 1000 turhan taiteen mais­terin kouluttaminen.

    Sak­san malli on mon­imutkaisem­pi kuin annetaan ymmärtää, sen yksi tarkoi­tus on houkutel­la työa­jan lyhen­nyk­si­in vero­tuk­sen alen­e­misen kautta.
    Eli tekemäl­lä entisessä työ­paikas­sa päivä vähem­män ja kor­vaa­mal­la se mini­jo­bil­la, vero­tus ja sosi­aal­i­tur­va­mak­sut alenevat oleellisesti

    Ja mini­job on myös hyvä kotirouville.

    Ei se työt­tömyyt­tä sinän­sä poista, sil­lä työl­lisik­si rek­isteröidään jo , kun tekee tun­nin työtä kahdessa viikossa.

    Eivät nuo mini­job työl­liset ole aito­ja palka­nsaa­jia, sil­lä se ei vähen­nä sosi­aal­i­tur­van tarvetta

    Tilas­tot siivoutu­vat, mut­ta eipä paljon muuta.

    NL-mallisia Potemkinin kulis­se­jako havittelet ?

  30. Sylt­ty: Sin­ul­la on jo ainakin sata ker­taa selitet­ty tässä blo­gis­sa, että työvoima­pu­la kos­kee asiantun­ti­ja-ammat­te­ja. Lääkäreistä on koko ajan kaamea pula, eivät tai­da noi 400 000 työtön­tä pär­jätä porukallakaan tk-lääkärin ammatissa.

    Heh, muu­u­ta­ma sata lääkäriä voimme ryöstää kehi­tys­maista esim Viros­ta tulee täy­den­nys­tä koko ajan ja tyy­tyvät suo­ma­laista alem­paan palkkaan

    Ja IT-osaa­jan saa Inti­as­ta mur­to-osal­la suo­ma­laisen kuluista ja jos halu­aa valkoisen niin voi palkata sel­l­aisen vaikka­pa Puolasta

  31. “Sak­san mallia vaan kehi­in ja huo­mat­tavasti suurem­pi osa kansas­ta tekemään töitä. Kun esim. raken­nusala pyörii käytän­nössä kokon­aan ulko­maisel­la työvoimal­la, vaikka­pa olk­ilu­o­to 3, niin kyl­lähän tääl­lä olisi töitä suo­ma­laisillekin jos ei hin­noiteltaisi itseämme ulos työmarkkinoilta.”

    Sak­san työl­lisyysaste oli 2011 Euro­statin mukaan 76,3 ja Suomen 73,8 eli 2,5 % enemmän

    Suurin selit­tävä tek­i­jä on, että Sak­sas­sa oppisopimus­toim­inta on laa­jem­paa ja se tehdään palkkatyönä, samoin kuin muukin työhar­joit­telu tai työkokeilu

    Suomes­sa ne tehdään ilmaistyönä eikä niitä las­ke­ta työllisyyteen

    Tai kotirou­vien muu­ta­man tun­nin työpätkät laskeut­vat nekin työllisiksi.

    Mut­ta samal­la ne katkai­se­vat yhtey­den työl­lisyy­den ja elämisen edel­ly­tys­ten väliltä

    Eli työ ei enää takaa toimeen­tu­loa Saksassa

  32. Pena­Ka kysyi vii­sai­ta: “Eikö hal­li­tus uskalla ottaa sitä val­taa, mikä sil­lä on.”

    Käytän­nössähän asia on niin, että maa­ta varsi­nais­es­ti johtaa kolmikan­ta, jos­sa toimii hal­li­tuk­sen lisäk­si kak­si ulkopar­la­men­taarista toim­i­ja-lob­baria, eli suur­te­ol­lisu­us ja suurim­mat ammattiyhdistysliikkeet.

    Muille, eli kansalais­ten enem­mistölle näytetään keskisormea…

    Määritelmä: “Kartel­li on talouselämässä toimi­va yhteen­li­it­tymä, jon­ka tarkoituk­se­na on keskinäistä kil­pailua rajoit­ta­mal­la saavut­taa monop­o­li tai siihen ver­rat­ta­va ase­ma markkinoilla.”

    Tämä kolmikan­ta on vuosien var­rel­la rak­en­tanut työvoimakartellin,joka on kir­jat­tu TES-sys­teemin ja tässä yhtey­dessä myös rajoitet­tanut perus­tus­lais­sa Suomen kansalaiselle kuu­lu­vaa Peru­soikeut­ta 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.

    Tässä on ollut mukana ryhdit­tömiä ja epälu­otet­tavia pelkuri-poli­itikko­ja, joi­ta on viety kuin päs­siä narussa.

    Työn ja elinkeinon vapaut­ta on rajoitet­tu, tuos­ta vaan sivu­men­nen, seu­raav­il­la toimialoilla:

    Kaivosten ja malmisuon­ten… kir­jakau­pat… pain­okir­joi­tusten julkaisem­i­nen… apteek­ki- ja roh­dosli­ik­keet… alko­holip­i­tois­t­en ainei­den valmis­tus… ravintolan‑, yömajan‑, kahvi­lan- ja bil­jardinpito… mar­gari­inin ja mar­gari­ini­ju­us­ton… keinotekois­t­en lan­noi­tu­sainei­den ja valmis­tet­tu­jen rehutavarain sekä siemen­tavarain kaup­pa… räjähtäväin ainei­den… sähkölait­tei­den ja ‑lait­teis­to­jen suun­nit­telu… tal­letus­pankit ja muut luot­to­laitok­set… vaku­u­tus­li­ik­keet… kau­pan­välit­täjän, laivan­suori­jan ja yksi­tyiset­sivän ammati…warrantin antamiseen oikeutetut varas­tom­akasi­init… asun­non­väl­i­tys­li­ik­keet… yleisön käytet­täväk­si aiot­tu­jen rautatei­den perustaminen…teletoiminnan harjoittaminen…postitoiminnan harjoittaminen…moottoriajoneuvojen ja muiden omin voimin kulke­vien konei­den käyttäminen…ilma-alusten käyttäminen…sirkus, vari­etee- ja kinematografiesitykset…leimattavien jalo­jen metalliteosten…omaisuuden tai hen­gen var­tioimis­li­ik­keet… valmis­matkali­ik­keen harjoittaminen…arvonlisäverottoman matkus­ta­jamyyn­nin järjestäminen…sijoitusrahastotoiminta… arvopa­periväl­i­tys­li­ik­keen ja optioy­hteisön toim­inta… vaku­u­tuk­sen­väl­i­tys­toimin­nan harjoittaminen.

    Lisäk­si tule­vat TES-kartellilait ja lop­u­ton määrä vero‑, yms. lake­ja ja EU-direkriivejä.

    Kun kat­soo tätä val­tavaa lis­taa, ei voi olla ihmettelemät­tä sitä, että kuin­ka tässä maas­sa yleen­sä voi mitään kan­nat­tavasti yrittää.

    Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että kyl­lä voi. Se kuitenkin edel­lyt­tää huip­pukirur­gin & faki­irin taito­ja, koke­mus­ta ja onnea.

    Yllä lis­ta­tu­ista syistä Suo­mi on nyt täysin jumis­sa ja itsekkään kolmikan­nan armoilla.

    Käyköhän tässä niin, että Mörkö-Soi­ni vie koh­ta potin kolmikan­ta-kartellin nenän edestä?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä-faki­iri, joka vas­tus­taa kartelleja

  33. Suomes­sa­han tilas­to­jen mukaan val­ti­ol­la ja kun­nis­sa ansait­ta­neen keskimäärin parem­min kuin yksitysellä…se ker­too jotain pomo/duunari suhdelu­vs­ta, tästä johtuu epäin­himilli­nen van­hus­ten­hoito ja taan­tunut sairaiden­hoito ym, ei suinkaan siitä että rahaa ei olisi yllin kyllin yhteiskun­nan kukkarossa.

  34. Sun Tzu: Entäs sit­ten? Yhteiskun­nan täy­tyy olla niin raken­net­tu että niille lah­jat­tomillekin on työtä jol­la ne elät­tää itsen­sä eivätkä syö min­un ruokapöydässäni.

    Ihan ok, mut­ta kun sille työlle pitäisi löytää mak­sa­jat. Se taas tarkoit­taa jotain muu­ta kuin nyky­isiä min­imi­palkko­ja ja kus­tan­nuski­ilaa. Tarvi­taan iso­ja muu­tok­sia sekä rak­en­teis­sa että asenteissa.

    Tuo lääkärien tms verora­hoil­la mak­se­tun työvoiman “pula” on muuten puh­das­ta mieliku­vi­tuk­sen tuotet­ta ja katoaa kuin se Saharaan.

    Se voi olla, mut­ta ei koulute­tun työvoiman pula ole mikään hai­ha­tus. Aika mon­een rekry­il­moituk­seen on tul­lut nykyisessäkin tilanteessa aika vähän hyviä hak­i­joi­ta. Esimerkik­si diplo­mi-insinöörien työt­tömyys taitaa olla kolme pros­ent­tia eli hyvin lähel­lä nollaa.

    Toisaal­ta tämä ei ole mitenkään eri­tyisen suo­ma­lainen ilmiö. Samo­ja vaivo­ja pote­vat muutkin län­si­maat. Ja aivan samal­la taval­la kaik­ki mielel­lään houkut­tel­e­vat koulutet­tua ja osaavaa työvoimaa ulko­mail­ta. Suomel­la on tässä vähän valt­tiko­rt­te­ja. Suo­raan sovel­let­taval­la koulu­tuk­sel­la koulutet­tua väkeä muut­taa tänne lähin­nä ihmis­suhteit­ten kehit­tymisen kautta.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Työvoima­pu­la on väärä kääsite. Kyse on veron­mak­sa­japu­las­ta. Kun saadaan nuo­ria aikuisia ulko­mail­la, hiuolto­suhde para­nee. Tähän perus­tuu Yhdys­val­tain parem­pi tialnne, Ruot­si hyö­tyy maa­han­muut­ta­jien tuo­mas­ta nuoren­nuk­ses­ta huo­mat­tavasti. Tai jos ajat­telemme maid­en sijas­ta maakun­tia. Ainakin muut maakun­nat syyt­tävät Uut­ta­maa­ta siitä, että tääl­lä van­hushuolto­suhde on saatu poysymjään hyvänä muual­ta Suomes­ta tullei­den avulla.

    Jos puhutaan veron­mak­sa­japu­las­ta, niin mik­si media ja eli­it­ti kuitenkin puhuu työvoimapulasta? 

    I h a n__k o k o__a j a n

    Yhdys­val­lois­sa tilanne on se, että tuoreet maa­han­muut­ta­jat eivät yleen­sä mak­sa liit­to­val­tion veroa ollenkaan. Tämä johtuu yksinker­tais­es­ti siitä, että palkat ovat niin pieniä entry jobeis­sa. Vuon­na 2009 47 % asukkaista ei mak­sanut ollenkaan liit­to­val­tion vero­ja, ain­oas­taan osaval­tioiden ja coun­ty­jen. Lisäk­si maas­sa on lait­to­mia maa­han­tuli­joi­ta 11 miljoon­aa, joista osa mak­saa kos­ka osal­la on TIN ja osal­la ei. Jos ei mak­sa, niin mah­dol­lisu­us pysyvään oleskelulu­paan pois­tuu (sekopäi­nen tilanne, mut­ta näin se vaan on)

    Har­va tietää, että USA:n kansalais­ten ja asukkaiden tulee jät­tää veroil­moi­tus kaik­ista tuloista, olkoot ne ansaitut mis­sä tahansa, vaik­ka USA:n ulkop­uolel­la. Jos ei jätä ilmoi­tus­ta ja joutuu audi­toin­nin kohteek­si (n. 10 % ), niin ainakin oleskelulu­pa läh­tee ja vankeus uhkaa. Jos ei muu­ta, niin ainakin sank­tioi­ta joutuu maksamaan.

  36. Sam­po Smolan­der:
    [Cita­tion needed] 

    http://yle.fi/uutiset/sunnuntaisuomalainen_vihreat_toimittajien_suosikkipuolue/6225996

    “Kaikkein suosi­tu­in puolue oli vihreät, jota oli äänestänyt viime vaaleis­sa joka neljäs kyse­lyyn vas­tan­nut toimit­ta­ja eli 26 pros­ent­tia kaik­ista kyse­lyyn vas­tan­neista. Toisek­si kiipesi kokoomus, jota oli äänestänyt noin joka viides toimit­ta­ja eli 18 pros­ent­tia vastanneista.”

    Hesarin ja ylen toimit­ta­jia kiel­let­ti­in vas­taa­mas­ta kyse­lyyn mut­ta hei­dänkin suun­tau­tu­mis­es­taan voi tehdä johtopäätök­siä toim­i­tuk­sel­lisen aineis­ton perusteella…

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Työvoima­pu­la on väärä käsite. Kyse on veron­mak­sa­japu­las­ta. Kun saadaan nuo­ria aikuisia ulko­mail­ta, huolto­suhde paranee. 

    Harvem­pi lasku­taitoinen nuori aikuinen läh­tee maail­man kovim­man vero­tuk­sen ja kalleimpi­en hin­to­jen maa­han, parem­pia vai­h­toe­hto­ja kun on paljon. Lasku­taidot­to­mia taas on sen ver­ran omas­takin takaa että niitä ei enää lisää kaivata.

  38. Viherinssi:
    Toisaal­ta tämä ei ole mitenkään eri­tyisen suo­ma­lainen ilmiö. Samo­ja vaivo­ja pote­vat muutkin län­si­maat. Ja aivan samal­la taval­la kaik­ki mielel­lään houkut­tel­e­vat koulutet­tua ja osaavaa työvoimaa ulkomailta. 

    Ei Suo­mi eivätkä muutkaan län­si­maat voi perus­taa yhteiskun­taansa siihen että tehdään vain korkeak­oulutet­tua työtä. Yksinker­tainen luon­non­la­ki sanoo sen että ihmi­sistä vain pieni osa kyke­nee siihen. Lop­ut 95% pitää lait­taa vään­tämään klem­maria tuotan­tolin­jalle kos­ka se on ain­oa asia johon ne kykenevät.

  39. “Kun saadaan nuo­ria aikuisia ulko­mail­ta, huolto­suhde para­nee. Tähän perus­tuu Yhdys­val­tain parem­pi tilanne”

    Heh, ne pitäisi saa­da töi­hinkin, jot­ta heistä olisi apua huoltosuhteelle

    Maa­han­muut­ta­jien työt­tömyysaste on noin kolminker­tainen ja työl­lisyysaste 30 % huonom­pi kuin , joten ei heistä huolto­suh­teen paran­ta­jik­si ole

    USA:ssa lait­tomat tai yhteiskun­taan inte­groi­tu­mat­tomat eivät aiheuta kulu­ja, joten USA:lle ei aiheudu vas­tavaa ongel­maa kuin Suomessa.
    Ja kun eri­tyiseti lait­to­mia siir­to­laisia voi orju­ut­ta mielin määrin he tekevät töitä alle min­imi­palkko­jen ja ylläpitävät yllä illu­u­sios­ta hal­vas­ta ruuas­ta ja halvoista palveluista

  40. Sylt­ty:
    “Sak­san mallia vaan kehi­in ja huo­mat­tavasti suurem­pi osa kansas­ta tekemään töitä. Kun esim. raken­nusala pyörii käytän­nössä kokon­aan ulko­maisel­la työvoimal­la, vaikka­pa olk­ilu­o­to 3, niin kyl­lähän tääl­lä olisi töitä suo­ma­laisillekin jos ei hin­noiteltaisi itseämme ulos työmarkkinoilta.”

    Soin­in­vaara :

    “Kun saadaan nuo­ria aikuisia ulko­mail­ta, huolto­suhde para­nee. Tähän perus­tuu Yhdys­val­tain parem­pi tilanne”

    Sak­sas­sakin on muu­ta­ma miljoona turkki­laista, muu­ta­ma miljoona puo­lalaista etc vierastyöläistä

    Sak­sas­sa ay-liik­keel­lä on myös oikeuk­sia ja val­taa valvoa , että rak­sal­la, rav­in­tolois­sa etc nou­date­taan työe­hto­ja ja mak­se­taan kohtu­ullista palkkaa.

    Ja ennen kaikkea mak­se­taan verot ja sosiaaliturvamaksut.

    Vain näin huolto­suhde paranee .

    AY-liik­keel­lä on myös Ruot­sis­sa Suomea laa­jem­pi myötämääräämis- ja valvon­taoikeus ja Ruot­sis­sakin pimeää työvoimaa kon­trol­loi­da parem­min kuin Suomessa

  41. Evert The NeveR­est: Julk­isu­udessa on ollut kyl­lä aivan eri tieto asi­as­ta. Eilen välikysymyspuhu­jista ainakin talous­valiokun­nan Teu­vo Hakkarainen tote­si asian:

    “Min­is­teri Vapaavuori väit­ti TV-haas­tat­telus­sa vedoten virkamies­lähteisi­in, että ris­teil­i­jäti­laus olisi men­nyt Ran­skaan, vaik­ka val­tio olisi tehnyt mitä tahansa. Niin valiokun­ta kuulemis­ten, kuin yksitäis­ten keskustelu­jeni poh­jal­ta voi tode­ta var­muudel­la, että min­is­teri Vapaavuori puhui täyt­tä muun­nel­tua totu­ut­ta. Tilaa­ja ei ollut edes keskustel­lut 20.11.2012 muiden kuin Turun telakoiden kanssa.” 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_7_2013_vp_1_116_116_p.shtml

    Julk­isu­udessa on mon­en­laista tietoa, tosin ei kaik­ki suo­ma­laisil­la net­ti­sivuil­la. Aika hyvät tiedot on löy­det­tävis­sä kan­sain­välisiltä merenkulkusivuilta.

    Hal­li­tuk­sen ao. min­is­terivaliokun­ta­han käsit­teli asi­aa kolmeen otteeseen alka­en eloku­us­sa. Kahdel­la ensim­mäisel­lä ker­ral­la min­is­ter­inä oli Häkämies, kol­man­nel­la Vapaavuori. Kol­mas ker­ta oli turha, sil­lä jo eloku­us­sa STX:lle oli tul­lut selväk­si, että asia ei näytä etenevän Suomes­sa, suun­nitel­ma B täy­tyy olla. Toinen ker­ta sit­ten vahvisti tämän.
    Mil­loin Hakkarainen on ollut tilaa­jaan yhtey­dessä, siitä ei ole tietoa.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Teu­vo Hakkarainen on tuos­sa ker­takaikkises­ti väärässä.

    Hakkarainen on väärässsä aikataulun suh­teen, mut­ta Soin­in­vaara on kokon­aan väärässä. Mut­ta onhan se hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­jan tehtävä puo­lus­taa hallitusta.

    Hal­li­tuk­sen elinkei­nop­o­li­ti­ikkana on, että rahaa tarvit­se­va yri­tys on elinkelvo­ton, sitä ei voi tukea. Rahaa tarvit­se­ma­ton yri­tys on elinkelpoinen eikä sitä tarvitse tukea.
    Jos tätä nou­date­taan johdon­mukaises­ti, yri­tys­tuis­sa saadaan huo­mat­tavia säästöjä!

  43. Nuorten aikuis­ten saami­nen maa­hamme ei automaat­tis­es­ti tarkoi­ta hyviä veron­mak­sajia, sik­si tulisi eritel­lä käsit­teet työperäi­nen ja sosi­aa­li­nen maahanmuutto. 

    Veron­mak­sa­japu­laa ei kor­ja­ta human­itäärisel­lä maa­han­muu­tol­la, sil­lä näi­den ihmis­ten työl­lisyysaste* on selvästi työperäisiä maa­han­muut­ta­jia heikom­pi pitkäl­läkin aika­jän­teel­lä, ja toisaal­ta mata­la­palkkatöistä ei jää paljoa verotettavaa. 

    *keskimäärin, mut­ta ryh­mien välil­lä on selviä ero­ja työl­listymises­sa. Heikko koulu­tus­ta­so ja kotiäi­tikult­tuu­rit vaikut­ta­vat tähän. Mata­la­palkkadu­unei­hin on jo nyt työvoiman ylitarjontaa.

  44. Viherinssi:Ja aivan samal­la taval­la kaik­ki mielel­lään houkut­tel­e­vat koulutet­tua ja osaavaa työvoimaa ulko­mail­ta. Suomel­la on tässä vähän valttikortteja.

    Niin­pä. Maa­han­muut­to kokon­aisu­udessaan taitaa enem­mämn huonon­taa huolto­suhdet­ta, kun val­taosa tuli­joista ei kum­minkaan ole mitään korkeastik­oulutet­tu­ja. Enkä oikein jak­sa uskoa että palkka­haitarin alapäähän tule­vat edes mak­saisi­vat “omaa osu­ut­tansa”, on tääl­lä sen ver­ran laa­jalti jär­jestet­tynä kaiken­laista tukea ja palvelua. Eiväthän ne mata­la­palkatyöläiset mak­sa juurikaan vero­ja, kun pienistä tuloista ei voi kauhal­la ottaa.

    1. Sylt­ty.
      Muista hnyt kuitenkin, että maa­han mut­ta­jien suurin ryh­mä koos­t­uu viro­laista. Työl­lisyys hyvä, Viron valmi­ik­si koulut­ta­mat. Oikein hyvä diili Suomen kannalta.
      Raken­nus­miehistä 24 000 on ulko­maalaisia. He ovat siis kaik­ki töis­sä, ei heil­lä muuten veron­u­meroa olisi.

  45. Liian van­ha:
    Ja kun eri­tyiseti lait­to­mia siir­to­laisia voi orju­ut­ta mielin määrin he tekevät töitä alle min­imi­palkko­jen ja ylläpitävät yllä illu­u­sios­ta hal­vas­ta ruuas­ta ja halvoista palveluista 

    Tämähän se on se län­si­maid­en ongel­ma. Mata­la­palkkatyö on AY-liik­keen toimes­ta kriminalisoitu.

    Mon­et niistä hom­mista on kuitenkin pakko tehdä, joten yhteiskun­ta ratkaisee sen joko lait­tomien siir­to­lais­ten tai har­maan työn ja mafi­an avul­la. Suomenkin talous rom­ah­taisi ilman venäläisen ja eestiläisen mafi­an apua.

  46. Nopeel­la googlel­la löy­ty väsyny Wikipedi­an artikke­li, jon­ka mukaan:

    “Maa­han­muut­to kas­vat­ti Ruotsin brut­tokansan­tuotet­ta 1950‑, 60- ja 70-luvuil­la. Tuol­loin suuri osa maa­han­muut­taneista sai työ­paikko­ja Ruotsin kas­va­van teol­lisu­u­den piiristä. Vuon­na 1996 julka­istun tutkimuk­sen mukaan maa­han­muu­tol­la on tämän jäl­keen ollut kiel­teisiä vaiku­tuk­sia Ruotsin talouteen”

    Noil­la tiedoil­la ei hirveesti tee, mut­ta lähtei­den joukos­ta löy­ty tällanen:

    “The base­line mod­el pre­dicts large pos­si­ble gains from
    immi­gra­tion, over 0.2 mil­lion SEK per immi­grant if the immi­grant is between 20 and
    30. For immi­grants old­er than 50, the net cost is sub­stan­tial, about 1.1 mil­lion SEK
    per immi­grant on aver­age. On aver­age, the net gov­ern­ment loss per new immi­grant is
    175,000 SEK, or $20,500.

    These results sug­gest that immi­grants to a typ­i­cal wel­fare state such as Swe­den impose,
    on aver­age, a sub­stan­tial fis­cal bur­den, and are less ben­e­fi­cial for pub­lic cof­fers than
    immi­grants to the U.S. While these results tend to mit­i­gate the scope for resolv­ing the
    fis­cal strains asso­ci­at­ed with the age­ing of the baby boom in Euro­pean wel­fare states,
    it is impor­tant to stress that young immi­grants still rep­re­sent a large net gain. Thus,
    if immi­gra­tion pol­i­cy were to be exploit­ed so as to alle­vi­ate fis­cal prob­lems, such policy
    should tar­get 20–30 years old immigrants”

    http://folk.uio.no/kjstore/papers/fiinpvc.pdf

    Tossa siis ilmeis­es­ti ei oltu tutkit­tu aktu­aal­isia Ruotsin luku­ja, mut­ta teo­reet­tisen mallin poh­jal­ta päädyt­ti­in arvioon, jon­ka mukaan keskimäärä­nen Ruot­si­in tule­va maa­han­muut­ta­ja olis net­tokus­tan­nus. Net­to­hyö­tyä saataisi­in lähin­nä 20–30v mamuista ja niistäkin sil­lä ole­tuk­sel­la että ne työl­listyis hyvin.

  47. Liian van­ha:

    USA:ssa lait­tomat tai yhteiskun­taan inte­groi­tu­mat­tomat eivät aiheuta kulu­ja, joten USA:lle ei aiheudu vas­tavaa ongel­maa kuin Suomessa.
    Ja kun eri­tyiseti lait­to­mia siir­to­laisia voi orju­ut­ta mielin määrin he tekevät töitä alle min­imi­palkko­jen ja ylläpitävät yllä illu­u­sios­ta hal­vas­ta ruuas­ta ja halvoista palveluista

    Höp­sistä. USA:ssa myös lait­tomat asukkaat tuot­ta­vat kulu­ja. Esimerkik­si lait­tomien maas­saoli­joiden lapset käyvät koulua samal­la taval­la kuin muidenkin asukkaiden. Vas­toin yleistä luu­loa myös aku­ut­ti sairaan­hoito annetaan kaikille statuk­ses­ta riip­pumat­ta. Jatko­hoito voikin sit­ten olla eri asia. 

    Maa­han­muut­tovi­ras­to ei etsi lait­to­mia akti­ivis­es­ti jos nämä ovat töis­sä. Vain näyt­tävis­sä “rat­siois­sa” ote­taan kiin­ni sat­tuman­varais­es­ti lait­to­mia. Muuten he ovat niin tärkeitä taloudelle, että mielu­um­min annetaan olla. 

    Lisää sekoilu­ja voitte lukea Hekan blogista:

    http://heka.wordpress.com/

  48. Raimo K: Mil­loin Hakkarainen on ollut tilaa­jaan yhtey­dessä, siitä ei ole tietoa.

    Hakkarainen perus­taa puheen­sa ilmeis­es­ti talous­valiokun­nan saami­in selvi­tyk­si­in. Hän on valiokun­nan jäsen.

    Sinän­sä käsit­tämätön­tä, että val­tion puolelta tämäkin asia nor­mitet­ti­in salaisek­si ja vielä liike­salaisu­u­den nimis­sä. Vapaavuori pahek­suen tuk­ki myös STX telakan johta­jan suun ja avoimet puheet lei­mat­en ne kiristykseksi.

    Val­ti­ol­la pitää olla peri­aat­teena, että jos rahaa pyytää, niin sitä pyy­de­tään ja myön­netään avoimesti ja julkisesti.

    Salailu on men­nyt liian pitkälle. Jopa val­tioneu­vos­ton ves­s­apa­perir­ul­lien kaikki­in arkkei­hin on kuulem­ma nor­mitet­tu ja painet­tu valmi­ik­si tek­sti SALAINEN.

  49. Paluuviite: Tuija Brax
  50. Sylt­ty: Lisäk­si raken­nemuu­tok­seen o turha vedo­ta niis­sä tapauk­sis­sa kun tuho­taan oma­l­la toimin­nal­la ne van­hat rak­en­teet. Tämä kos­kee teol­lisu­u­den toimin­nan vaikeut­tamista kaiken­laisil­la höpön­löpön-sään­nök­sil­lä, ener­giaveroil­la, tuulimyl­ly­il­lä, hai­hat­telul­la ja rikkidirektiiveillä.

    Olen mon­es­ta asi­as­ta kanssasi samaa mieltä, mut­ta tässä en vält­tämät­tä. Onko Suomes­sa oikeasti tuhot­tu pitkäl­lä aikavälil­lä elinkelpoista teol­lisu­ut­ta ympäristöpe­rus­taisil­la hait­taveroil­la? Päästö­mak­sui­hin ei ainakaan nyky­hin­noil­la oikein voi vedo­ta, ja rikkidi­rek­ti­ivin vaiku­tuk­set näkyvät vas­ta myöhemmin.

    Elinkeinotuet ja esimerkik­si ener­giantuotan­non pysyvät tuet ovat kokon­aan toinen asia. Tuot­ta­mat­toman toimin­nan tukemisen edut pitää löytää muual­ta kuin taloudesta.

    = = =

    Raken­nemuu­tok­ses­ta noin yleisem­min tekee mieli sanoa muu­ta­ma sana greentechistä/cleantechista, jota tänne pitäisi kuulem­ma saa­da. Min­ulle ei ole selvin­nyt, mitä se voisi olla.

    Suomes­sa on jo nyt maail­man huip­pu­lu­okkaa ole­vaa säästävää teknolo­giaa monel­la teol­lisu­u­den alal­la, esimerkkinä vaik­ka dieselkoneet ja taa­ju­us­muut­ta­jat. Samoin mah­dol­li­sis­sa bio­jalosta­moa­siois­sa olemme maail­man etur­in­ta­mas­sa mon­es­takin syystä.

    Jotenkin kuitenkin tun­tu­isi käyvän niin, että jos joku kehit­tää vaikka­pa entistä ener­giate­hokkaam­man pumpun pros­es­si­te­ol­lisu­u­teen, se on vain jotain likaista teol­lisu­ut­ta eikä mitään sek­sikästä clean­techiä. Ja ei se myöskään tarvitse sub­ven­tio­ta, kos­ka se pump­pu myy­dään asi­akkaalle nimeno­maan säästöargumentilla.

    Kieltämät­tä meil­lä ei ole eri­ty­is­vahvuuk­sia esimerkik­si tuuli- tai aurinkovoimas­sa. Kumpikin on täl­lä het­kel­lä erit­täin kil­pail­tu­ja alo­ja, eikä siel­lä oikein kenel­läkään ole ihan mah­dot­toman kivaa. Alat pyörivät yhtä ter­veel­lä poh­jal­la kuin telakka­te­ol­lisu­us, joten turha sinne on haikalla säh­läämään. Parem­pi vain ostaa muil­ta niitä tuot­tei­ta, joi­ta muiden maid­en veron­mak­sa­jat ovat subventoineet…

    Suo­mi on hyvä säästävässä teknolo­gias­sa, ja ehkä se vahvu­us pitäisi älytä. Lisäk­si meil­lä on eri­tyisenä vahvuute­na met­säbio­mas­saan perus­tu­va bio­jalosta­mo-osaami­nen (suom. sel­l­u­te­ol­lisu­us). Lisäk­si Neste Oilil­la on maail­man huip­pua ole­vaa osaamista fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kanssa yhteen­sopivien biopolt­toainei­den tekemisestä.

    Joten mitä on se Clean­Tech-osaami­nen, joka olisi meille kil­pailu­valt­ti ja aut­taisi työl­lisyyt­tä ilman subventioita?

  51. Sun Tzu: Tämähän se on se län­si­maid­en ongel­ma. Mata­la­palkkatyö on AY-liik­keen toimes­ta kriminalisoitu.

    Mon­et niistä hom­mista on kuitenkin pakko tehdä, joten yhteiskun­ta ratkaisee sen joko lait­tomien siir­to­lais­ten tai har­maan työn ja mafi­an avul­la. Suomenkin talous rom­ah­taisi ilman venäläisen ja eestiläisen mafi­an apua.

    Län­si­mais­sa elinku­lut ovat korkeam­mat kuin kehi­tys­mais­sa ja työ­nan­t­ja mak­saa myös kuluja 

    Esim Indone­si­as­sa palveli­jan saa 200–300 euroa, mut­ta sil­loin isän­tä jär­jestää asun­non ‚ruuan ja ter­vey­den­hoidon ja mui­ta etuuksia

    Kun ruo­ka ja asun­to ovat n 60–70 % pien­i­t­u­loisen menoista niin tuo 200–300 euron palk­ka vas­taa Suomes­sa 1000–1300 euron palkkaa.

    Pien­i­t­u­loiseen työhön ei saa ketään, kos­ka kuka­pa lähtisi tekemään töitä ja samal­la nään­tymään kuoliaaksi.

    Ole­tuk­sesi on, että ihmi­nen tulee toimeen pyhäl­lä hengellä ?

  52. Osmo Soin­in­vaara: Muista hnyt kuitenkin, että maa­han mut­ta­jien suurin ryh­mä koos­t­uu viro­laista. Työl­lisyys hyvä, Viron valmi­ik­si koulut­ta­mat. Oikein hyvä diili Suomen kannalta.

    Maas­sa on ulko­maalaisia n 183000 , joista viro­laisia 34000.

    Jos tuo aikaisem­min ilmoit­ta­masi 60000 pitää paikkansa niin puo­let ei ole kir­joil­la Suomes­sa, eikä mak­sa vero­ja tänne, jos edes Viroonkaan

    Venäläiset ovat suurin ryh­mä työt­tömistä ulko­maal­sisi­ta, mut­ta viro­laiset ovat heti perässä, joten ei viro­lais­tenkaan työt­tömyys nol­la ole eikä edes lähel­lä sitä

  53. Onko mitään ehdo­tus­ta vireil­lä työeläke­lain­säädän­nön muut­tamisek­si? Kun työkyvyt­tömyy­seläk­keelle jäämiset aiheut­ta­vat työ­nan­ta­jan mak­su­jen kas­vamisen (suuril­la työ­nan­ta­jil­la) ei kai kukaan halua olla se viimeinen työ­nan­ta­ja. Minkä logi­ikan mukaan on sen viimeisen työan­ta­jan syytä, että työn­tek­i­jä sairas­tuu, eikö tämä sään­tö ole peräisin ajal­ta jol­loin työ­suh­teet oli­vat huo­mat­tavasti pysyvämpiä kuin nykyään? Onhan selvää että lähi­t­ule­vaisu­u­den työkyvyt­tömyy­den ris­ki on suurem­pi esim. 55- kuin 35-vuo­ti­aal­la. Näen tämän ‘ran­gais­tus­mak­sun’ esteenä ikään­tyvien palkkaamiselle ja kan­nus­teena hei­dän irtisanomiselleen.

  54. Osmo ja mik­sei kaik­ki muutkin keskusteli­jat: onko talouskasvu luon­non­la­ki, johon aina palataan kun“häiriötekijät” on pois­tet­tu esim. Key­ne­siläisil­lä poli­ti­ikalla? Mm. Robert Ayresin mukaan talouskasvus­sa suurin tek­i­jä on ollut halpene­va ener­gia. Nyt ener­gian (ennen kaikkea öljy) hin­nas­sa on halpen­e­misen sijaan nousu­painet­ta, joten voiko talouskasvu yksinker­tais­es­ti olla ohi? James Hamil­tonin mukaan öljyn hin­nan­nousu on edeltänyt kym­men­tä lamaa edel­li­sistä yhdestä­toista, joten öljyl­lä on aivan ilmeisen suuri rooli talouskasvus­sa. Öljyn hin­ta on ollut his­to­ri­al­lisen korkea käytän­nössä viimeiset 7 vuot­ta. Minus­ta olisi jo syytä pohtia hiukan mah­dol­lisu­ut­ta, että län­si­mais­sa ainakin talouskasvu on ohi. Ekspo­nen­ti­aalises­sa raa­ka-ainei­den käytön kasvus­sa voi raja tul­la vastaan?

    1. Talouskasvus­ta suurin osa on ollut maat­alouden ratio­nal­isoin­tia, mikä on vapaut­tanut tavat­toman paljon väkeä mui­hin elinkeinoi­hin. Tämä kasvun lähde on nyt loppu.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Syltty.Muista hnyt kuitenkin, että maa­han mut­ta­jien suurin ryh­mä koos­t­uu viro­laista. Työl­lisyys hyvä, Viron valmi­ik­si koulut­ta­mat. Oikein hyvä diili Suomen kannalta.Rakennusmiehistä 24 000 on ulko­maalaisia. He ovat siis kaik­ki töis­sä, ei heil­lä muuten veron­u­meroa olisi.

    Tarkoit­taako veron­u­mero sitä, että henkilö mak­saa veroa Suomeen?

    1. Verot mak­se­taan siihen maa­han, jos­sa on suu­ri­man osan vuodes­ta. Veron­u­mero tarkoit­taa ymmärtääk­seni, ettei palkkaa voi mak­saa pimeästi, jol­loin verot mak­se­taan johonkin maahan.

  56. Voi olla, että menee seman­ti­ikak­si, mut­ta tulk­it­sisin että tuo maat­alouden “ratio­nal­isoin­ti” on pikem­minkin ihmisen työn (ener­giaa) kor­vaamista ensin eläinen­er­gial­la ja sen jäl­keen fos­si­ilista ener­giaa käyt­tävil­lä koneil­la ja lan­noit­teil­la. Näin vapau­tui työvoimaa maat­alouden ulkop­uolisille aloille. Tämä siis perus­tui alati halpenevaan fos­si­iliseen ener­giaan. Nykyisessä kallis­tu­van ja ehtyvän fos­si­ilisen ener­gian maail­mas­sa talouskasvu tulee ole­maan kitu­isaa jos ei peräti mii­nus­merkkistä? Ensin län­si­mais­sa ja kehit­tyvis­sä mais­sa sen jälkeen.

  57. Työurien piden­tämisessä, opiskelu­a­jan lyhen­tämisessä, jne. ei ole mitään mieltä. Niil­lä vain aje­taan ihmisiä kortis­toon. Tärkein­tä olisi saa­da fir­mat palkkaa­maan suo­ma­laisia töi­hin. Jostain syys­tä näin ei tapah­du vaan vingutaan veronalen­nuk­sia. Vas­ta sit­ten kun ollaan lähel­lä täystyöl­lisyyt­tä, voidaan noista asioista edes alkaa keskustel­la. Nykyisel­lään tämä ei ole talouden­pitoa vaan luokkasotaa.

    Epäilen, että yri­tyk­si­in on tart­tunut ääret­tömän ahneu­den lisäk­si suurten ikälu­okkien iden­ti­teet­ti. Nämähän ovat jäämässä tai ovat jääneet eläk­keelle, jol­loin oman elämän saavu­tuk­sia laite­taan vähitellen lihoik­si eläkepäiviä varten. Samaa tun­tu­vat yri­tyk­setkin tekevän: saavutet­tua vau­raut­ta ulos­mi­tataan nyt koval­la kädel­lä omis­ta­jille ja johta­jis­tolle eikä investoin­neista, tule­vaisu­u­den suun­nit­telus­ta tai tuot­ta­van työn teet­tämis­es­tä ole tietoakaan. Jos tilanne jatkuu samana, Suo­mi (ja ken­ties muutkin län­si­maat) kuopataan viimeistään suurten ikälu­okkien mukana.

  58. Viherinssi: Raken­nemuu­tok­ses­ta noin yleisem­min tekee mieli sanoa muu­ta­ma sana greentechistä/cleantechista, jota tänne pitäisi kuulem­ma saa­da. Min­ulle ei ole selvin­nyt, mitä se voisi olla.

    Suomes­sa se voisi olla puh­taan ydin­voiman osaamista (tori­um, hyötöreak­torit, jne), kokon­ais­val­taisem­pi bio- ja kier­rä­ty­sen­er­gianäke­mys ja siihen liit­tyvä teolli­nen sek­tori (ei pelkkä Nes­teen yksi dieselinko­rvike­pros­es­si), polt­to­ken­nosyk­lin yhdis­tämi­nen uusi­u­tu­vi­in, ener­gian varas­toin­ti, aal­tovoima, bio­ha­joa­vat bio­muovit ja muut vas­taa­vat syn­teet­tiset mate­ri­aalit, nol­laen­er­gia­raken­nustekni­ik­ka, vedenkäsit­te­ly ja ‑puhdis­tus, asfaltinko­rvikkeen kek­simi­nen, puu­rak­en­t­a­mi­nen… Kyl­lä noi­ta riit­tää. Ensin tutkimus­ta ja sit­ten valmistusta.

    Käsit­tääk­seni Suomes­sa on paljon esimerkik­si ydin­voima-alan osaamista, vaikkei omaa teol­lisu­ut­ta olekaan. Jos vaik­ka rak­en­taisi edes siihen sen koti­maisen teollisuuden…

  59. anonyy­mi: Suomes­sa se voisi olla puh­taan ydin­voiman osaamista (tori­um, hyötöreak­torit, jne),

    Ydin­voimaosaamisen vahvis­t­a­mi­nen voisi olla Suomelle strate­gis­es­ti viisas­ta tässä vai­heessa. Uusien reak­tor­i­tyyp­pi­en kehit­tämi­nen on kuitenkin sitä myöten pääo­main­ten­si­ivistä (sekä ihmis­päi­den että rahan osalta), että meiltä voivat kehi­tys­vai­heessa lop­pua pelimerk­it kesken tuoteke­hi­tys­vai­heessa. Ainakin ala on arka poli­it­tisille vaihteluille.

    Toisaal­ta näyt­tää kyl­lä siltä, ettei suo­ma­laista ydin­voimaosaamista kan­na­ta päästää rapis­tu­maankaan. Siitä valitet­ta­van suuri osa on jäämässä eläk­keelle nopeahkosti. 

    kokon­ais­val­taisem­pi bio- ja kier­rä­ty­sen­er­gianäke­mys ja siihen liit­tyvä teolli­nen sek­tori (ei pelkkä Nes­teen yksi dieselinko­rvike­pros­es­si), polt­to­ken­nosyk­lin yhdis­tämi­nen uusi­u­tu­vi­in, ener­gian varas­toin­ti, aal­tovoima, bio­ha­joa­vat bio­muovit ja muut vas­taa­vat syn­teet­tiset mate­ri­aalit, nol­laen­er­gia­raken­nustekni­ik­ka, vedenkäsit­te­ly ja ‑puhdis­tus, asfaltinko­rvikkeen kek­simi­nen, puu­rak­en­t­a­mi­nen… Kyl­lä noi­ta riit­tää. Ensin tutkimus­ta ja sit­ten valmistusta.

    Suomes­sa on hyvin paljon osaamista eri­lai­sista polt­totekni­ikoista sekä bio­jalosta­mop­uolen teknolo­gioista. NexBTL on vain yksi osa tätä ketjua, mut­ta todel­lisu­udessa suo­ma­lainen osaami­nen alal­la on maail­man huip­pua jo nyt. Vain markki­nat puut­tuvat. Jätepuolel­lakin olemme ihan kohtu­ullisia esimerkik­si ReFu­elin merkeis­sä — tai sit­ten vaikka­pa Zen Robot­ic­sin kautta.

    Polt­to­kennop­uolel­la kil­pailu on maail­mal­la erit­täin kovaa, joten sieltä meille voi olla vaikea löytää hyviä rako­ja. Lisäk­si polt­to­ken­no­jen per­im­mäi­nen ongel­ma on sen poltet­ta­van löytämi­nen, jota ei ole help­po tehdä.

    Aal­tovoimas­ta Suomes­sa on jonkin ver­ran tutkimus­ta, mut­ta mei­dän aal­lokkomme lait­ta­vat mei­dät joka tapauk­ses­sa aika lail­la taka­matkalle siinä asiassa.

    Bio­muovien osalta Suomes­sa on vah­vaa osaamista esimerkik­si nano- ja mikrokiteis­es­tä sel­l­us­ta. Tutkimustyötä tehdään inten­si­ivis­es­ti sekä aka­teemises­sa maail­mas­sa että teol­lisu­udessa parhail­laankin. Käytän­nössä bio­jalostamises­sa puhutaan hyvin suurelta osin sel­l­u­loosan käsit­telystä, eikä se ole puuhun sidonnaista.

    Raken­nustekni­ikan osaami­nen on Suomes­sa korkeal­la tasol­la ollut jo pitkään. Jo kaukaa his­to­ri­as­ta löy­tyy vaikka­pa Orak­sen yksiote­hana, ja vaik­ka suo­ma­laisia talo­ja hauku­taan home­tönöik­si, ne ovat maail­man mitas­sa huip­puta­soisia. Toisaal­ta raken­nusalal­la on paikallisia ilmas­to-olo­ja — suurin osa porukas­ta sekä läm­mit­tää että jäähdyt­tää tönöjään — eikä vien­ti ole muutenkaan osoit­tau­tunut alal­la ole­van kovin help­poa. Amerikkalaiset eivät ole vieläkään keksi­neet yksiotehanoja…

    Veden­puhdis­tuste­knolo­gia on aitoa clean­techia. Sitä varten meil­lä on Kemi­ra Oyj, joka on nimeno­maan vesikemikaaliyri­tys, yksi maail­man suurimmista.

    Ide­al­ista yllä on siis oikein hyvä, mut­ta ydin­voimaosaamista luku­unot­ta­mat­ta melkein kaik­ki markki­noi­ta omaa­vat asi­at on jo kau­pal­lis­tet­tu Suomessa.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Verot mak­se­taan siihen maa­han, jos­sa on suu­ri­man osan vuodes­ta. Veron­u­mero tarkoit­taa ymmärtääk­seni, ettei palkkaa voi mak­saa pimeästi, jol­loin verot mak­se­taan johonkin maahan.

    Onko tiedos­sa kuin­ka suuri osa näistä veron­u­merol­li­sista viro­lai­sista mak­saa veron­sa Suomeen? Kuin­ka hyvä diili tämä Suomen kannal­ta lop­ul­ta on? Voisi kuvitel­la, että viro­laiset mielel­lään junail­e­vat asiansa niin, että mak­sa­vat veron­sa Viroon, mis­sä ne käsit­tääk­seni ovat alhaisem­mat kuin Suomessa.

  61. Aki Suokko: Osmo ja mik­sei kaik­ki muutkin keskusteli­jat: onko talouskasvu luon­non­la­ki, johon aina palataan kun”häiriötekijät” on pois­tet­tu esim. Key­ne­siläisil­lä politiikalla?

    Jos olen oikein ymmärtänyt, talouskasvu ei suinkaan ole luon­non­la­ki, päin­vas­toin. Se on hyvin tait­en kas­vatet­ta­va kukka­nen, vrt. Japani. Se on kuitenkin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan vält­tämätön edellytys.

    Tärkeim­mät hyv­in­voin­tipalve­lut tuote­taan ihmi­nen-ihmi­nen-toimin­nas­sa. Joku ihmi­nen leikkaa, joku vai­h­taa vaipat. 

    Myös tämän työn tuot­tavu­us kas­vaa, mut­ta hitaam­min kuin muiden töi­den. Jos nou­date­taan ammat­tili­it­to­jen peri­aatet­ta, että palkko­jen tulee nous­ta tuot­tavu­u­den kasvun mukaises­ti, nämä ihmi­nen-ihmi­nen työn­tek­i­jät jäävät jalkoi­hin. No, eivät ainakaan pätevät kirur­git sitä hyväksy, vaan siir­ty­i­sivät yksi­ty­is­lle puolelle.

    Jos kasvu lakkaisi, tämä riita repeäisi käsistä. 

    Kokon­aan toinen asia on, mis­sä määrin talouskasvu voidaan irroit­taa mate­ri­aalis­es­ta kasvus­ta, eli laadulli­nen kasvu määräl­lis­es­tä kasvus­ta. Kehit­tynei­den maid­en osalta olen optimisti.

    Bits are green!

  62. Tui­ja Brax­in kom­ment­ti 15.2.2013 kel­lo 13:09

    On paras­ta mitä Brax on sanonut koskaan!

  63. Viherinssi
    Ydin­voimaosaamisen vahvis­t­a­mi­nen voisi olla Suomelle strate­gis­es­ti viisas­ta tässä vai­heessa. Uusien reak­tor­i­tyyp­pi­en kehit­tämi­nen on kuitenkin sitä myöten pääo­main­ten­si­ivistä (sekä ihmis­päi­den että rahan osalta), että meiltä voivat kehi­tys­vai­heessa lop­pua pelimerk­it kesken tuotekehitysvaiheessa.

    Jos nyt edes sen reak­toritekni­ikan saisi kun­toon. Ja tuote- ja tekni­ikkake­hi­tys­in­vestoin­neille ei nyt voi mitään. Joka alal­la­han niitä on, jos voit­toa olisi tarkoi­tus tehdä. Kun sitä osaamista nyt käsit­tääk­seni kuitenkin on ennestään ole­mas­sa, siinä säästetään mui­hin verrattuna.

    Aika heit­tämäl­lä ruk­s­a­sit laa­jat alat pois sil­lä perus­teel­la, että Suomes­ta löy­tyy yksi toim­i­ja puuhaile­mas­sa yleen­säkin jotain kapea-alaista kul­lakin alalla.
    Jos noista halu­taan talouskasvua tms. ei voi­da lähteä siitä, että Kemi­ra puuhastelee jotain pien­tä omaa ja Neste jotain pien­tä omaa tai että alal­la on tutkimus­ta, vaan pitäisi saa­da usea kau­palli­nen toim­i­ja laa­jem­man osaamisen ja oikean sek­torin aikaansaamisek­si siten, ettei väli­in jäisi liikaa turhan suuria aukko­ja. Laa­ja-alainen päällekkäisyys olisi vain plus­saa, kos­ka täl­löin muo­dos­tu­isi alalle asiantun­te­vaa työvoimaa, joka muo­dostaisi posi­i­ivisen takaisinkytkennän.

  64. En mal­ta olla hiukkasen kom­men­toimat­ta tuo­ta väitet­tä UPM:stä sähköy­htiönä. Tämä sama kom­ment­ti tois­tuu aika ajoin, mut­ta pidän sitä harhaanjohtavana. 

    Alle viisi pros­ent­tia UPM:n liike­vai­h­dos­ta tuli ener­gias­ta viime vuon­na. Kan­nat­tavaa se toki on: voitoista po. sek­tori tuot­ti hive­nen yli neljän­nek­sen. Sel­lu toi kuitenkin noin kak­si kolmannesta. 

    Liike­vai­h­dol­la arvioiden UPM on paperiy­htiö isol­la P:llä. Voitoil­la mitat­en puhutaan sel­l­uy­htiöstä. Ener­gia on UPM:lle vain kan­nat­ta­va har­ras­tus — molem­mis­sa tapauksissa. 

    Kan­nat­tavas­ta sel­l­un­tuotan­nos­ta noin kak­si kol­ma­sosaa sijait­see Suomes­sa. Paper­in­tuotan­to jakaan­tuu tasaisem­min. Ener­giatuotan­to on Suomes­sa. UPM on ja pysyy Suomessa.

    UPM:llä on 25 tuotan­toyk­sikköä Suomes­sa, jos esim. samal­la paikkakun­nal­la sijait­se­va paperi- ja sel­l­ute­hdas las­ke­taan kahdek­si yksikök­si. Paljon UPM on sulkenut viimeisen 10 vuo­den aikana? 10–20 pros­ent­tia tuotan­toyk­siköistä? En tiedä. 

    Ihan yhtä herkästi en soit­taisi kuolinkel­lo­ja kuin osa poli­itikoista ja “asiantun­ti­joista”. Jonkin aikaa vielä kuun­telisin, mitä hyvä­palkkaista ja kokoaikaista työtä tar­joaval­la alal­la on san­ot­tavaa enkä ihan kädestä pitäen lähtisi juok­sut­ta­maan ihmisiä niihin osa-aikaisi­in vuokra­mata­la­palkkatöi­hin. Jos raken­nemuu­tos­ta ei pidä kaikin keinoin viivyt­tää, ei sitä tarvitse myöskään ehdoin tah­doin vauhdittaa.

    1. Tuon UPM:n heiton tarkoituk­se­na oli vain osoit­taa, että UPM:lle omakin sähkö on pörssisähkön arvoista, joten wind­fall- vero eik heiken­nä paperite­htaiden kilpailukykyä.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuon UPM:n heiton tarkoituk­se­na oli vain osoit­taa, että UPM:lle omakin sähkö on pörssisähkön arvoista, joten wind­fall- vero eik heiken­nä paperite­htaiden kilpailukykyä.

    Tietenkin se heiken­tää, kun leikkaa UPM:n kas­saan ison loven. Lisäk­si Suomeen ei ole mitään järkeä tehdä suuri aen­er­gia-alan investoin­te­ja, kos­ka jos ne onnis­tu­va, val­tio vie nekin rahat. 

    Nyt kun mietitään uusia ydin­voimalaitok­sia, niin jos käy kuin OL3, yhtiö mak­saa itse. Jos menee put­keen ja rahaa alkaa tule­maan, voidaan olet­taa että val­tio lyö liian kan­nat­tavaa laitos­ta windfall-verolla.

    Suomeen ei siis kan­na­ta investoida.

  66. Niin siis tarkoitin tuol­la UPM:n kas­saan tule­val­la lovel­la sitä, että lovi kas­sas­sa tarkoit­taa vält­tämät­tä myös vähäisem­piä investoin­te­ja ole­mas­saole­vi­in tehtaisiin.

  67. Sylt­ty:
    Niin siis tarkoitin tuol­la UPM:n kas­saan tule­val­la lovel­la sitä, että lovi kas­sas­sa tarkoit­taa vält­tämät­tä myös vähäisem­piä investoin­te­ja ole­mas­saole­vi­in tehtaisiin.

    Sitä se kyl­lä ei tarkoi­ta, ei investoin­te­ja kas­savaroil­la tehdä.
    Investoin­te­ja tehdään, jos ne arvioidaan tuottaviksi.

  68. Jos EK:lta kysytään, 8 tun­nin tyyöpäivä ja vuosilo­ma heiken­tävät yri­tys­ten kil­pailukykyä siinä kuin wind­fall-verko tai rikkidirektiivi.

    Jotenkin siel­lä EK:ssa on ollan ihan hukas­sa, ihan kuin MTK:ssa. Kaik­ki pitäisi tehdä kuten ennenkin.

  69. Viherinssi: Ydin­voimaosaamisen vahvis­t­a­mi­nen voisi olla Suomelle strate­gis­es­ti viisas­ta tässä vai­heessa. Uusien reak­tor­i­tyyp­pi­en kehit­tämi­nen on kuitenkin sitä myöten pääo­main­ten­si­ivistä (sekä ihmis­päi­den että rahan osalta), että meiltä voivat kehi­tys­vai­heessa lop­pua pelimerk­it kesken tuoteke­hi­tys­vai­heessa. Ainakin ala on arka poli­it­tisille vaihteluille.

    Nythän löy­ty­isi Finnvoimas­ta tilaa­ja, jon­ka avul­la ja mil­lä tekosyyl­lä vetää teol­lisu­us pystyyn. Paljon pitäisi tukea, mut­ta nyt yksi­tyi­nen puo­likin osal­lis­tu­isi. Löy­ty­isiköhän tarpeek­si teo­ri­apo­h­jaa? Tai tahtoa?

Vastaa käyttäjälle papparainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.