Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista

10.2.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Kaupunkisuunnittelu 

Asuntopolitiikka heikentää pienipalkkaisten asemaa pääkaupunkiseudulla kahta kautta. Korkojen verovähennysoikeus nostaa asuntojen hintoja ja tätä kautta myös vuokria, koska vuokrat ovat asunnon hinnan johdannaisia. Toisaalta toimeentulotuesta korvattava 600 euroa kuussa asunnon kokoon ja kuntoon katsomatta nostaa erityisesti pienimpien asuntojen vuokria edelleen.

Pienipalkkainen, joka yrittää maksaa vuokraa omista tuloistaan, jää tässä pelissä kärsijäksi. Hän jää kärsijäksi, vaikka saisi yleistä asumistukea, koska yleinen asumistuki ei korvaa ylikorkeita vuokria, vaan vuokrien nousu jää pienipalkkaisen itsensä maksettavaksi kokonaan.

On työmarkkinoiden toimintaa ajatellen vähän nurinkurista, että toimeentulotuella elävän kannalta on saman tekevää, asuuko hän Helsingissä vai Järvenpäässä, mutta pienipalkkaista kannustetaan etsimään asuntonsa jostain kaukaa radanvarresta.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista”

  1. JouniL kirjoitti 10.2.2013 kello 11:44

    Näinhän se on.

    Mutta näin vain yleisesti on tilanne muuallakin.

    Tärkeintä olisi lisätä tarjonta niin että saadaan hinnat kohtuullisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 10.2.2013 kello 11:48

    Tähän sopinee sama kommentti jonka luin täältä samasta blogista:

    Jokainen valitsee itse missä asuu (ja on töissä). Miksi huonosta valinnasta pitäisi muiden maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  3. Andy kirjoitti 10.2.2013 kello 11:58

    Pitäiskö tunnustaa se tosiasia, että Helsinkiin on mudostunut sellainen ydinalue tai ehkä jopa koko Helsinki, jossa asumiskustannukset ovat niin korkeita, että vain hyvinvoivalla keskiluokalla on varaa asua siellä. Näin Helsinki voisi kokonaan luopua asumistuen maksamisesta, koska se on tulonsiirtoa kaupungilta asuntoja omistavalle pääomalle.
    Miten sitten saataisiin Helsingin matalapalkka-aloille työntekijöitä? Firmat ja kaupunki rakentaisivat tai ostaisivat tarvitsemilleen matalapalkkatyöntekijöille työpaikkaan sidottuja vuokra-asuntoja, joiden vuokra on kohtuullinen. Tämä malli voisi myös laskea vapaiden vuora-asuntojenkin hintaa opiskelijoille ja muille tarvitsijoille.
    Asumistuessa suurin ongelma ole se, että sillä tuetaan vain joitain asukkaita, vaan se, että se on markkinahintaan perustuvaa yhteiskunnan varojen siirtoa omistavan luokan taskuun alueella, jossa vallitsee niukkuutta halutusta hyödykkeestä.
    Tämä oli ajatusharjoitus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  4. Timo Karjalainen kirjoitti 10.2.2013 kello 12:23

    Hyvä näkemys. Helsingissä on kaupunginosia, joihin on kasautunut väkeä, joka ei tee ansiotyötä, eikä hae ansiotyötä. Tämä väki on sitä oleiluyhteiskunnan väkeä, jota ei pidä kannustaa muuttamaan Helsinkiin. Se, että ansiotyötä tekevät pakotetaan kauas radan varteen, murtaa ajan mittaa työtä tekevien solidaarisuuden. Miksi ihmiset reissaisivat pitkiä työmatkoja ja antaisivat oleilijoiden asustella paremmilla asuinpaikoilla. Hgin asuntopolitiikka vaatii enemmän julkisuutta ja julkista objektiivista tutkimusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 45

  5. Juho Laatu kirjoitti 10.2.2013 kello 12:29

    Pienipalkkainen, joka yrittää maksaa vuokraa omista tuloistaan, jää tässä pelissä kärsijäksi. Hän jää kärsijäksi, vaikka saisi yleistä asumistukea

    Puhumattakaan kansalaisista, jotka yrittävät tulla toimeen omillaan, ilman tukiaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  6. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 10.2.2013 kello 14:08

    Voisko joku vielä lyhykäisesti kerrata miksi valtion virastojen toimintojen osittainenkin sijoittaminen ja siirto maakuntiin olikaan niin vääräoppista?

    Toisaalta nykyisin tehdään liki kaikki vakuutus-, kela-, verotus-, ym-hakemukset sähköisesti/puhelimitse, eli niiden käsittelyn voisi samantien siirtää Intiaan. Samalla vähenee paine asuntomarkkinoilla pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2013 kello 14:36

    Esimerkiksi Kelan toiminnot on suurelta osin siirretty piuhan päähän maakuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tuomas S. kirjoitti 10.2.2013 kello 15:38

    Andy:
    Pitäiskö tunnustaa se tosiasia, että Helsinkiin on mudostunut sellainen ydinalue tai ehkä jopa koko Helsinki, jossa asumiskustannukset ovat niin korkeita, että vain hyvinvoivalla keskiluokalla on varaa asua siellä.

    Jos keskiluokalla tarkoitetaan keskituloisi niin ongelma on nimenomaan siinä että edes keskituloisena ei ole oikein varaa asua helsingissä. Jos keskikokoinen kolmio kohtuullisen matksn päässä keskustasta alkaa olemaan 250 000-300 000 euroa niin on siinä jo keskiluokallekin nieleskelemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  9. Kvatti kirjoitti 10.2.2013 kello 15:58

    On selvää, että yhteiskunta tarvitsee monenlaisia ihmisiä tekemään monenlaisia töitä. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus asua kohtuullisen lähellä työpaikkaansa. Kohtuulliseksi voitaisiin määritellä etäisyys joka ajassa, vaikkapa työmatkaan kuluvana aikana mitaten ei ylitä esim. 30-45 minuuttia (yhteen suuntaan) julkisilla kulkuvälineillä. Toisaalta, meitä on moneksi eikä kaikkia haittaa pitemmätkään työmatkat. Lisäksi osa töistä voidaan hoitaa etänä, jolloin etäisyyden merkitys ei enää vaikuta yhtä paljon kuin ennen.

    Siirtämällä ao. työt Intiaan joutuisi maamme (lue: veronmaksajat) maksamaan enemmän työttömyyskorvauksia, ja kasvattaisimme oleskelijoiden joukkoa. On parempi pitää ao. tarpeellinen työ Suomessa. Ellei sitten ole tarjolla maakuntiin vaihtoehtoista, tuottavampaa työtä tilalle …

    Intialaisten kanssa kommunikointi voisi myös edellyttää kieliopintoja (kuka maksaa tämän?) ja toisaalta viedä enemmän kallista vapaa-aikaa suomalaisilta. (Eihän kai kukaan mainittuja asioita työajallaan hoida?)

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Voisko joku vielä lyhykäisesti kerrata miksi valtion virastojen toimintojen osittainenkin sijoittaminen ja siirto maakuntiin olikaan niin vääräoppista?

    Toisaalta nykyisin tehdään liki kaikki vakuutus-, kela-, verotus-, ym-hakemukset sähköisesti/puhelimitse, eli niiden käsittelyn voisi samantien siirtää Intiaan. Samalla vähenee paine asuntomarkkinoilla pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Sepi kirjoitti 10.2.2013 kello 19:03

    Samalla tavalla voidaan varmaan sanoa, että keskituloisella ei oikein ole varaa asua Manhattanilla tai City of Londonissa.

    Tai sitten voidaan ajatella, että Manhattanilaisittain keskituloinen tarkoittaa jotain yli sadan tonnin vuosituloja.

    Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on juna-, metro ja ratikkaratojen varressa kyllä alueita, joissa keskituloinenkin perhe pystyy asumaan ilman perintörahoja ja matka-aika keskustaan on alle 20 minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  11. Mauno kirjoitti 10.2.2013 kello 19:26

    Markkinat eivät selvästikkään toimi kun on kaiken maailman tupoa, tukea ja sääntöä. Normaalitilanteessa matalapalkka-alat joko siirtyvät Juubajoelle tai tarpeen kasvaessa lakkaavat olemasta matalapalkka-aloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. Janne kirjoitti 10.2.2013 kello 20:17

    On selvää, että jos asuntopolitiikka ja työmarkkinat toimisivat markkinaehtoisesti, niin monet vähän heikommin tuottavat työpaikat siirtyisivät Suomen sisälläkin sinne missä on halpaa.

    Tosta Oden vikasta kappaleesta voi suoraan vetää johtopäätöksen, että “toimeentulotuki” -> “pitkät työmatkat” -> … -> …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Liian vanha kirjoitti 10.2.2013 kello 20:35

    Korkeat asumiskulut nostavat myös työn hintaa. Ihmisen minimikäyttökulut sanelevat minimipalkan, jolla ihminen pysyy toimintakykyisenä.

    Alimmissa tuloluokissa asumismenojen osuus oli 39 % ja tukienkin jälkeen 29 %.

    Suhteellinen osuus ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä se merkitsee myös sitä, että pienestä tulosta jää todella vähän käteen muuhun kulutukseen.

    Asumistukea saavista 80 % asuu vuokralla, joten tuki kanavoituu parempistuloisille ja yrityksille

    http://www.stat.fi/til/tjt/2009/tjt_2009_2011-05-20_kat_004_fi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Liian vanha kirjoitti 10.2.2013 kello 21:02

    Ei tuo asuntojen kalleus estä vain pienituloisten asumista , vaan myös yrittämistä.

    Toimitilojen kalleus on johtanut palkanalennusvaatimuksiin eli kun kiinteistöinvestointi on pääosin kiinteää kulua niin se pakottaa alentamaan muuttuvia kuluja

    Työpaikkoja ei tarvitse siirtää Jumalan selän taakse, riittää, että ne hajaantuvat Uudellamaalla

    Työpaikka-ja asumisalueiden kaavoittaminen 20-100 km säteelle Helsingistä tiputtaa niin asumisen kuin yrittämisen kuluja merkittävästi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Kalle kirjoitti 10.2.2013 kello 22:24

    Sitähän tässä on yritetty sanoa, että yksi kolmesta tärkeästä toimenpiteestä on asumisen tukien poistaminen. On yhteiskunnallisesti fiksumpaa, että Helsingissä asuu pienipalkkainen tuottava työntekijä kuin että asunto varataan sosiaalipummille.

    Helsinki on iso yliopistopaikkakunta ja opiskelija-asuminen on käsiteltävä erikseen. HOAS ja opiskelija-asumisen ripottelu ympäri pääkaupunkiseutua ei ole tehokas tapa hoitaa asioita. Pitää ymmärtää tiiviiden kampusalueiden merkitys. Kampuksien tulee yhdistää asuminen, sosiaalinen elämä ja opiskelu. HOAS kannattanee pilkkoa korkeakoulujen ja/tai osakuntien kesken. Yksiköt, jotka eivät ole minkään oppilaitoksen läheisyydessä, voidaan myydä tarpeettomina pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  16. Kalle kirjoitti 10.2.2013 kello 22:34

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Voisko joku vielä lyhykäisesti kerrata miksi valtion virastojen toimintojen osittainenkin sijoittaminen ja siirto maakuntiin olikaan niin vääräoppista?

    Ei se ole vääräoppista, kunhan hajasijoittaminen vain tehdään järkevästi. Suoritusportaan tehtäviä, kuten vaikkapa puhelinkeskukset ja call centerit, voidaan käytännössä sijoittaa aika vapaasti. Tulee taata vain riittävä työvoiman määrä.

    Sen sijaan asiantuntijapalveluita tarjoavat yksiköt tulee sijoittaa paikkakunnille, joista on saatavissa alan asiantuntijoita ja joista on toimiva lentoyhteys Helsinkiin. Käytännössä mahdollisia hajasijoituspaikkakuntia ovat vahvat yliopistopaikkakunnat Tampere, Turku ja Oulu sekä rajoitetummin ehkä vielä Jyväskylä ja Vaasa. Muut vaihtoehdot käytännössä romuttavat osaamisen tason ja on täysin mahdollista ettei sitä kyetä rakentamaan uudestaan.

    Noillekkin paikkakunnille tulee taata edullisia pieniä reppurikämppiä runsaasti. Kun roimasti kasvaneet matkustuskulut hyväksytään ja työnantajalla on mahdollisuus tukea työntekijää tämän asuessa erillään perheestään, niin mikä ettei. Nykyinen tuki erilläänasumisesta ei kata läheskään kaikkia kuluja.

    Pienten, kohtuuhintaisten asuntojen tarve on myös toiseen suuntaan. Pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi 10 – 20 neliön reppurikämppiä maakunnasta tulevalle asiantuntijatyövoimalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. JTS kirjoitti 10.2.2013 kello 23:10

    Siis: yliopistojen ja AMK:n pienentäminen Hesassa auttaisi tehokkaasti.
    Ylipäätään maailmalla yliopistokeskitttmiä on myös muualla kuin suurimmassa kaupungissa – Lund, Uppsala, Tartto, Oxford, Berkely, Harward.

    Eduskuntalo remontin sijaan olisi voitu siirtää jonnekin Mäntsälään, jolloin olisi saatu Suomeen hallintopääkaupunki virkakuntaa varten – Canberra, Washington DC jne tyyliin.

    Helsingin kaupunki ei tästä silti pitäisi, vaikka vetovoimaa on siltikin liikaa. Nykyinen hajasijoitus on ollut typerää siltarumpupolitiikkaa sulle mulle idealla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  18. T. kirjoitti 10.2.2013 kello 23:19

    “toimeentulotuella elävän kannalta on saman tekevää, asuuko hän Helsingissä vai Järvenpäässä”

    Ei ole, toimeentulotuki kyllä korvaa vuokran, mutta ei junalippua järvenpäästä helsinkiin hengailemaan kavereiden kanssa. Eikä varsinkaan taksimatkaa takaisin järvenpäähän. Toimeentulotuella kannattaa minimoida ne kulut joita toimeentulotuki ei korvaa, korvattavien kulujen kustannuksella. Jos kaverit ja harrastukset on helgingissä, muutto järvenpäähän aiheuttaa vain lisää itse maksettavia kustannuksia.

    Pienituloisella tilanne on sitten toisin päin, halvempi asunto tai vuokra tuottaa säästöä tai ylipäänsä mahdollisuuden asua, ja matkakuluja saa vähentää verotuksessa. Elämä kuluu sitten julkisissa istuskellessa töihin ja takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  19. Mauno kirjoitti 11.2.2013 kello 8:05

    Onko asumistuki tasaraha vai onko se samanlainen kun maataloustuet joilla pidetään provinssia asuttuna, että rikkaille maksetaan enemmän ja köyhille vähemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2013 kello 8:11

    Asumistuki menee vain pienituloisilla ja pienenee nopeasti tulojen kasvaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. antti kirjoitti 11.2.2013 kello 9:09

    Tuntuu että asuntopulan poistamiseksi on tehty ja tehdään kaikkea muuta kuin rakennetaan uusia asuntoja. Jos nyt yhden kerran voisi kokeilla josko asuntojen rakentaminen toisi lisää asuntoja, mutta aina torpataan:
    -vasemmisto haluaa pulaa vuokra-asunnoista että vain kaikkein huono-osaisimmat eli heidän kannattajansa asuisivat niissä
    -vihreät nimbyt haluavat säästää joka ikisen kuusikon ja pusikon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  22. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 11.2.2013 kello 10:41

    Osmo ei edelleenkään ymmärrä asian ydintä. Osmo kertoo havaintonaan, että pienituloinen jää kärsijäksi nykysysteemissä. Näin on. Näin tulee aina olemaan kaikissa systeemeissä. Minkään yhteiskunnan ei kannata maksaa pienintuloisten elinkustannuksia riittävästi, jotta heikoin ei jää heikoimmalle. Aina joku tulee olemaan pienituloisin.

    Olisi syytä puuttua asuntopulan syihin eikä seurauksiin. Syynä on työpaikkojen ja siten myös työvoiman keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja muutamaan muuhun paikkakuntaan. Suomessa ei yleisesti ole asuntopulaa. Lukuisissa paikoissa asuntoja jää jatkuvasti tyhjilleen. Vain muutamissa ruuhka-Suomen keskittymissä on asuntopulaa.

    Työpaikkojen keskittyminen johtuu taas siitä, että yhteiskunta on ottanut tehtäväkseen työntekijöiden asunnoista huolehtimisen. Osmokin pitää itsestään selvänä, että veronmaksajain varoilla tuetaan ruuhkaseutujen pienituloisia. Osmolta näyttää olevan turhaa odottaa sellaista kannanottoa, että työntekijän pitäisi tulla toimeen omalla palkallaan.

    Jos yhteiskunta ei avustaisi verovaroin tyntekijöitä asuntomenoissa, olisi työnantajien pekko nostaa palkkoja, jotta yleensä saisivat työntekijöitä. Tällöin moni yrittäja joutuisi miettimään elämän tosiasioita. Onko syytä toimia juuri Ruuhka-Suomen ytimessä, vai olisiko yritykselle edullisempaa siirtyä Syrjä-Suomeen, jossa palkkakulut olisivat edullisempia.

    Seurauksena asumista helpottavien toimien puuttumisesta koko Suomi pysyisi asuttuna, Syrjä-Suomen infraa voitaisin hyödyntää täysimääräisesti ja tuhansita muita etuja.

    Mielstäni koko asuntopulan ongelma johtuu poliitikkojen huonosti harkituista toimenpiteistä. Poliitikkojen pitäisi pyrkiä eroon epäterveistä avustuksista ja ANTAA MARKKINAVOIMIEN RATKAISTA YRITYSTEN SIJOPUITTUMISPAIKAN.

    On selvää, ettei tälläiseen muutokseen päästä kertarysäyksellä. Kuitenkin pitäisi kaikille tehdä tiettäväksi pyrkimys asumisen avustusten lakkauttamiseen. Välittömästi pitäisi lopettaa uusien avustusmuotojen keksiminen tai vanhojen laajentaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. Mauno kirjoitti 11.2.2013 kello 10:49

    Stadihan on pistänyt tuulemaan ja ostanut pois kaikki liikenevät kesämökit ja huvilat Östersundomin lintuvesiltä, joten vuokraustoimintaa on odotettavissa.

    Pian ei tarvi veroja kerätä Suomessa kun valtio ja kunnat ovat niin innostuneita kaiken tasoisesta yritystoiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. Tuomas S. kirjoitti 11.2.2013 kello 11:31

    Kalle:

    Helsinki on iso yliopistopaikkakunta ja opiskelija-asuminen on käsiteltävä erikseen. HOAS ja opiskelija-asumisen ripottelu ympäri pääkaupunkiseutua ei ole tehokas tapa hoitaa asioita. Pitää ymmärtää tiiviiden kampusalueiden merkitys. Kampuksien tulee yhdistää asuminen, sosiaalinen elämä ja opiskelu. HOAS kannattanee pilkkoa korkeakoulujen ja/tai osakuntien kesken. Yksiköt, jotka eivät ole minkään oppilaitoksen läheisyydessä, voidaan myydä tarpeettomina pois.

    Erinomainen idea! Toki tätä hiukan himmentää se yksityiskohta että osakuntia on vain yhdessä pääkaupunkiseudun viidestä yliopistosta, opiskelija-asuntoja tuottaa monta muutakin tahoa kuin hoas ja että Hoasin toimintojen jakaminen 15 osakunnalle aiheuttaisi kiinteistökehitysasiantuntemuksen häviämistä, mutta jukopliuta kun tulisi rakennettua ainakin lisää! jos tosiaan esimerkiksi kaikki itä-Helsingin kohteet, Martinlaakso, Haagat,koko Hoasin Vantaan mestat ja esimerkiksi Matinkylä “myytäisiin tarpeettomina pois” niin siinähän olisi rakennusteollisuudelle sen päiväinen piristyspommi, kun yliopistojen ympärille pitäisi rakentaa parikymmentä tuhatta pientä asuntoa.

    Toki yliopistoja voidaan siirrellä, omaan yliopistooni (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) rakennettiin juuri uusi talo. Se maksoi noin 160 miljoonaa euroa. Opiskelijoita on reilu tuhat.

    Tämä idea on minulle mitä parhain, koska tämähän tarkoittaa sitä että Sibelius-Akatemian Haagan asuntola on turha ja uusi vastaava rakennetaan etu-Töölöön. Ah auvoa, keskustsa-asumista opiskelijahinnalla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Krtek kirjoitti 11.2.2013 kello 11:42

    Liian vanha:
    Ei tuo asuntojen kalleus estä vain pienituloisten asumista , vaan myös yrittämistä.

    Toimitilojen kalleus onjohtanut palkanalennusvaatimuksiin eli kun kiinteistöinvestointi on pääosin kiinteää kulua niin se pakottaa alentamaan muuttuvia kuluja

    Työpaikkoja ei tarvitse siirtää Jumalan selän taakse, riittää, että ne hajaantuvat Uudellamaalla

    Työpaikka-ja asumisalueiden kaavoittaminen 20-100 km säteelle Helsingistä tiputtaa niin asumisen kuin yrittämisen kuluja merkittävästi

    Kyllä me yrittäjät sijoitutaan ihan vapaaehtoisesti lähelle asiakkaita, eli Helsinkiin. Ei ole varaa tehdä valtion hajasijoittamispolitiikkaa, jossa tuhlataan tehokkuusohjelmien hedelmät edestakas reissaamiseen jostain hevon-takapuolesta Nummelasta – Helsinkiin. Tilitoimistoni siirtyi Keravalle “kun on halvempaa” ja vaihdoin tilitoimistoa, vaikka käyn siellä vain muutaman kerran vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  26. Liian vanha kirjoitti 11.2.2013 kello 13:48

    Krtek: Kyllä me yrittäjät sijoitutaan ihan vapaaehtoisesti lähelle asiakkaita, eli Helsinkiin. Ei ole varaa tehdä valtion hajasijoittamispolitiikkaa, jossa tuhlataan tehokkuusohjelmien hedelmät edestakas reissaamiseen jostain hevon-takapuolesta Nummelasta – Helsinkiin. Tilitoimistoni siirtyi Keravalle “kun on halvempaa” ja vaihdoin tilitoimistoa, vaikka käyn siellä vain muutaman kerran vuodessa.

    Jos asiakkaitakin hajasijoitetaan Uudellemaalle esim Keravalle, niin kyllä yritykset seuraavat jos puheesi pitävät paikkansa.

    Ja vientitoiminnassa asiakkaat ovat ympäri maailman ja kyllä ne sieltäkin löydetään ja palvellaan.Kyllä 10000 km etäisyys on suurempi ongelma kuin 50 km

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. pekka kirjoitti 11.2.2013 kello 14:02

    “Korkojen verovähennysoikeus nostaa asuntojen hintoja ja tätä kautta myös vuokria, koska vuokrat ovat asunnon hinnan johdannaisia”

    Verojen lopullisia vaikutuksia on vaikea arvioida.

    Jos korkovähennyksistä nyt hyötyvät oman asunnon ostaja pysyisivät vuokra-asunnoissaan vähenisi vapautuvien vuokra-asuntojen määrä.

    Se mikä nostaa yksityisen vuokranantajan hintaa on pääomavero.
    Esimerkiksi pinesijoittaja ostaa uudehkosta kohteesta pienen huoneiston. Omia säästöjä on kertynyt tai tullut perintöä 20-30 % asunnon arvosta, loput saa pankista lainana. Tuotto omalle sijoitetulle pääomalle on 8 % (jos toiminta rullaa ilman riskejä).

    Tarkoituksena piensijoittajalla on vuokrata huoneistoa ja lisäksi tulouttaa myyntivoittoina kun uuden alueen status on noussut korkeammaksi.
    Ja ostaa siinä vaiheessa 1-2 uutta sijoitusasuntoa.

    On oikeudenmukaista että verot joutuu maksamaan myyntivoitosta.
    Kuukausittainen kassavirta asunnosta taas menee siten että 70 % osuuden lainasta saa osittain katettua vuokralla omaa rahaa menee 100-200 euroa.
    Tuosta vuokralaisen maksamasta lyhennyksen osuudesta menee pääomavero, korot voi tietysti vähentää kuluina.

    Näin varmaan pitääkin olla mutta käytännössä piensijoittaja laskee pääomaveron vuokraan mukaan. Ainakin markkinahintojen perusteella näin on.
    Vuokranantajan riskiksi jäävät asukkaiden vaihdosta aiheutuvat tyhjäkäytöt, mahdolliset muuttoremontit, kohteen markkinointi vaihdoissa ja odotettavissa oleva korkotasojen nousu.

    Nähtäväksi jää meneekö tuleva korojen nousu suoraan hintoihin, pyrkimys sijoittajilla kuitenkin on kasvattaa varallisuuttaan ilman omaa panostusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. teekkari kirjoitti 11.2.2013 kello 14:50

    Ja vientitoiminnassa asiakkaat ovat ympäri maailman ja kyllä ne sieltäkin löydetään ja palvellaan.Kyllä 10000 km etäisyys on suurempi ongelma kuin 50 km

    Ei välttämättä. 10 000 km etäisyys on palvelua, 50 km odotetaan asiakkaan saapuvan luokse. Siinä on se ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Mauno kirjoitti 11.2.2013 kello 14:53

    Eikös tällainen sijoittaminen asuntoihin ole moraalitonta, kun sijoittaminen ns raakamaahan ainakin tuntuu olevan sitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Liian vanha kirjoitti 11.2.2013 kello 15:30

    teekkari: Ei välttämättä. 10 000 km etäisyys on palvelua, 50 km odotetaan asiakkaan saapuvan luokse. Siinä on se ero.

    Eipä ole vakuutusyhtiön asiakaspalvelija vielä tullut kotiin, eikä pankinjohtaja eikä puhelinthtiönkään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. aasa kirjoitti 11.2.2013 kello 19:14

    T.:
    “toimeentulotuella elävän kannalta on saman tekevää, asuuko hän Helsingissä vai Järvenpäässä”

    Ei ole, toimeentulotuki kyllä korvaa vuokran, mutta ei junalippua järvenpäästä helsinkiin hengailemaan kavereiden kanssa. Eikä varsinkaan taksimatkaa takaisin järvenpäähän. Toimeentulotuella kannattaa minimoida ne kulut joita toimeentulotuki ei korvaa, korvattavien kulujen kustannuksella. Jos kaverit ja harrastukset on helgingissä, muutto järvenpäähän aiheuttaa vain lisää itse maksettavia kustannuksia.

    Pienituloisella tilanne on sitten toisin päin, halvempi asunto tai vuokra tuottaa säästöä tai ylipäänsä mahdollisuuden asua, ja matkakuluja saa vähentää verotuksessa. Elämä kuluu sitten julkisissa istuskellessa töihin ja takaisin.

    Niin, ehdottomasti helsinkiläisen työttömän sosiaaliset ympyrät (jotka todennäköisesti auttavat ylläpitämään olotilaa “töytön”) ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisen pienipalkkaisen sosiaaliset ympyrät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. Mauno kirjoitti 11.2.2013 kello 20:54

    On käynyt selväksi että kunnat, Helsinki kärjessä ei kykene kaavoittamaan eikä tuottamaan infraa kohtuulliseen hintaan eikä säällisessä ajassa. On varmaan aika kehitellä joku uudenlainen mekanismi näihin hommiin. Tietenkin “maanjalostajat” ovat valmiita rahoittamaan infran ja kaavan mutta sen pitää olla kustannustehokasta eikä mitään lobbaus/korruptio vedätystä.

    Jotenkin tulee sellainen tunne että kaupungin asukkaiden sekä siellä bisneksellä ja virkamieshommilla rikastuvien, myös pitäisi maksaa….. tai ehkä he tekevätkin sen, kukapa tässä vero ja maksuviidakossa tietää mihin kaikki rahat menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Liian vanha kirjoitti 12.2.2013 kello 9:42

    aasa: Niin, ehdottomasti helsinkiläisen työttömän sosiaaliset ympyrät (jotka todennäköisesti auttavat ylläpitämään olotilaa “töytön”) ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisen pienipalkkaisen sosiaaliset ympyrät.

    Harva on pysyvästi työtön, joten viikon tai kuukauden karkotus Siperiaan työttömyyden vuoksi on järjetöntä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Samuli Saarelma kirjoitti 12.2.2013 kello 11:25

    Liian vanha: Harva on pysyvästi työtön, joten viikon tai kuukauden karkotus Siperiaan työttömyyden vuoksi on järjetöntä

    Ansiosidonnaisella oleva työtön ei joudu Siperiaan. Hän tuskin edes saisi toimeentulotukea muutenkaan. Muutenkaan ei kenenkään kannata elää niin kädestä suuhun, ettei seuraavaksi viikoksi ole rahaa, jos yhtäkkiä joutuu työttömäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Jussi K. Ahtola kirjoitti 12.2.2013 kello 11:31

    Minulle ei Osmo vielä ole selvinnyt, miksi hum. maahanmuuttajat asutetaan Suomen kalleimpiin neliöhin pk-seudulle.
    Olisi ollut kiva kuulla tänään aamu-tv:ssä sinulta, paljonko tämä sinua lainaten “business as usual” maksaa veronmaksajille jos ja kun hum. maahanmuutto lisääntyy kymmenillä tuhansilla tulevina vuosina. Voisit myös päätöksentekijänä kertoa, miten kymmenhenkiselle turvapaikanhakijaperheelle järjestyy asunto käden käänteessä ja Sari Sairaanhoitaja saa nelinumeroisen jonotusluvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2013 kello 12:07

    Nuo maahanmuuton ennusteet eivät kerro, että humanitaarinen maahanmuutto kasvaisi, vaan suuri bulkki on työperäistä. Jos työperäistä ei tule, silloin ei tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 12.2.2013 kello 12:56

    Osmo Soininvaara:
    Nuo maahanmuuton ennusteet eivät kerro, että humanitaarinen maahanmuutto kasvaisi, vaan suuri bulkki on työperäistä. Jos työperäistä ei tule, silloin ei tule.

    Eivät ainakaan maahanmuuttoviraston tilastot tue käsitystä suuresta työperäisestä maahanmuutosta.
    Maahanmuuttajia oon ollut n 30000 vuodessa, EU/ETA ulkopuolisia n 18000.

    Noista EU/ETA ulkopuolisista vain 30 % on työperäistä.

    EU sisältä on muuttanut n 12000 , mutta heidän syitään ei rekisteröidä.Yksi suuri ryhmä ovat suomalaiset paluumuuttajat esim maailmalta palaavat eläkeläiset, jotka tuskin tulevat töihin

    Kun noista EU/ETA maahanmuuttajista vain 5300 on tullut töihin ja jos lasketaan , että KAIKKI EU/ETA siältä tulleet ovat työperäisiä maahanmuuttajia niin silloinkin vain 60 % on työperäistä maahanmuuttoa.

    Kun EU sisälläkin on monenlaista maahanmuuttajaa niintodellinne työperäinen maahanmuutto on puolet tai alle maahanmuuttajista

    Tämä näkyy maahanmuuttajien alhaisena työllisyysasteena, n 51 % kuten edellisen kerran esitin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Liian vanha kirjoitti 12.2.2013 kello 12:58

    Samuli Saarelma: Ansiosidonnaisella oleva työtön ei joudu Siperiaan. Hän tuskin edes saisi toimeentulotukea muutenkaan. Muutenkaan ei kenenkään kannata elää niin kädestä suuhun, ettei seuraavaksi viikoksi ole rahaa, jos yhtäkkiä joutuu työttömäksi.

    Samuli Saarelma: vaaditaan

    Kysymys oli aasan viittauksesta siihen, että työttömällä ei saisi olla asumisoikeutta kaupunkeihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Jussi K. Ahtola kirjoitti 12.2.2013 kello 13:03

    “Lähi-idän ja Afrikan kieliryhmien osuus kaikista vieraskielisistä kasvaa eniten Helsingissä.”

    http://www.hel.fi/hki/tieke/fi/uutiset/nostettu_uutinen

    En vielä saanut vastauksia kysymyksiini, btw.

    Kuka maksaa ja miksi juuri maan kalleimmat neliöt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. H.H. kirjoitti 12.2.2013 kello 21:30

    aasa: Niin, ehdottomasti helsinkiläisen työttömän sosiaaliset ympyrät (jotka todennäköisesti auttavat ylläpitämään olotilaa “töytön”) ovat tärkeämpiä kuin helsinkiläisen pienipalkkaisen sosiaaliset ympyrät.

    Tästä mielipiteestä kuluu läpi muutama taustaoletus ja erinäisiä asenteita, kuten:

    Heti kun joku Helsingissä menettää työnsä, hänet saa / tulee leimata työ h a l u t t o m a k s i “oleskelijaksi”, ja jotenkin tämä päättely kattaa hänen ihmissuhteensa myös. Seuraava härski oletus onkin sitten jo kunnallisen sosiaaliturvan varaan jättäytyminen ilman aikomustakaan työnhausta.

    Voin kertoa, että koko päättelyketju on hämmästyttävän ylimielinen, väärä ja päätön, koska taustaoletusten perusta on pelkkää tietämättömyyttä ja ideologista ennakkoluuloa, joilta puuttuu vastine arkipäivän todellisuudesta.

    Tämä harhaisuus ja ennakkoluuloisuus ovat myös kaikkein suurin uudelleentyöllistymisen este työhaluisen irtisanotun tiellä – joita työttömien suuri enemmistö on.

    Tiedän, kun olen kokenut sen. Ja on se osoitettu myös tutkimuksin. Toimeentulotukea olen itse nauttinut yhteensä 2kk kaikkina niinä vuosina, jolloin olen elänyt määräaikaislla töillä – siis ollut toistuvasti työtön työsuhteiden välillä.

    Asumistuki sen sijaan on ollut ratkaiseva nimenomaan työllistymisen edellytyksenä:

    Mitä järkeä olisi työhaluisen työttömäksi jääneen muuttaa pois sieltä, missä työmarkkinat ovat?

    Ja lopuksi: Työttömyys ei ainakaan toistaiseksi sentään kumoa jokaisen kansalaisen perustuslaillista oikeutta valita asuinpaikkansa vapaasti.
    Muu Suomi myöskään ole mikään “alusmaa”, jolta voidaan vaatia “karkotettujen” vastaanottamista.

    Voitaisiinko siis luopua näiden irrationaalisten “näkyjen” tunkemisesta joka keskusteluun?

    Pysyttäisiin asiassa.

    Niissä vuokra-asuntojen lisäämisen esteissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. H.H. kirjoitti 13.2.2013 kello 16:30

    Timo Karjalainen:
    Hyvä näkemys. Helsingissä on kaupunginosia, joihin on kasautunut väkeä, joka ei tee ansiotyötä, eikä hae ansiotyötä. Tämä väki on sitä oleiluyhteiskunnan väkeä, jota ei pidä kannustaa muuttamaan Helsinkiin. Se, että ansiotyötä tekevät pakotetaan kauas radan varteen, murtaa ajan mittaa työtä tekevien solidaarisuuden. Miksi ihmiset reissaisivat pitkiä työmatkoja ja antaisivat oleilijoiden asustella paremmilla asuinpaikoilla.Hgin asuntopolitiikka vaatii enemmän julkisuutta ja julkistaobjektiivista tutkimusta.

    Eikä ole!

    Helsingissä ei ole “oleskelijoiden kaupunginosia”.

    Väite on aivan pöhkö.

    Helsingin kaupungin pitkäaikaisen yhteiskuntapoliittisen linjan mukaisesti kaupunki vastustaa omilla päätöksillään asuinalueiden eritymistä eri väestö- ja tuloryhmien mukaan ja pyrkii sellaiseen asuinalueiden väestörakenteeseen, jossa samalla alueella asuu kaikenlaisia ihmisiä.

    Tulos ei koskaan voi olla täysin tavoitteen mukainen, mutta siihen on päästy, että vaikka kaupungin omia vuokrataloja on joissakin kaupunginosissa enemmän kuin toisissa, tiedossani ei ole yhtään kaupunginosaa, jossa niitä olisi enemmistö.

    Toisin sanoen: missä tahansa kaupunginosassa kaupungin talot ovat p o i k k e u s siitä säännöstä, että rakennuskanta on pääosin on yksityisten rakentamaa ja myös lähiöt kokonaisuutena katsottuna omistusasuntovaltaisia.

    Sen sijaan että ehdottaa tutkittavaksi jo tutkittua, olisi hyvä ihan itse ottaa hiukan selvää siitä, mihin ottaa kantaa, luulemisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 16:40

    H.H.: Työttömyys ei ainakaan toistaiseksi sentään kumoa jokaisen kansalaisen perustuslaillista oikeutta valita asuinpaikkansa vapaasti.

    Tämä perustuslaillinen oikeus on kyllä ymmärretty nyt kovin omituisesti. Ei se tarkoita sitä, että ihminen saa valita, missä asuu. Se tarkoittaa, että viranomaiset eivät saa kieltää asumasta jossain. Sen sijaan se ei tarkoita, että viranomaisilla aka veronmaksajilla on velvollisuus kustantaa perustuslaillisen oikeuden nauttijan asuminen siellä missä hän haluaisi asua.

    Asu vaan Espalla, mutta hanki rahat itse.

    (Tietenkin tämä perustuslaillisen oikeuden rajoittaminen on silti mahdollista esim. sikäli, että asuinrakennus voidaan asettaa käyttökieltoon terveydelle vaarallisena, ja siten että teollisuuskäyttöön kaavoitetulla tontilla ei saa asua, jne.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  43. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 16:41

    Liian vanha: Kysymys oli aasan viittauksesta siihen, että työttömällä ei saisi olla asumisoikeutta kaupunkeihin

    Kukaan ei liene kieltämässä työttömiä asumasat kaupungeissa, tai missään. Kyse on vain siitä, miten paljon ja miten pitkään muilla on velvollisuuksia maksaa työttömän asumisesta siellä missä tämä haluaisi asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. H.H. kirjoitti 13.2.2013 kello 17:18

    Pekka Taipale: Tämä perustuslaillinen oikeus on kyllä ymmärretty nyt kovin omituisesti. Ei se tarkoita sitä, että ihminen saa valita, missä asuu. Se tarkoittaa, että viranomaiset eivät saa kieltää asumasta jossain. Sen sijaan se ei tarkoita, että viranomaisilla aka veronmaksajilla on velvollisuus kustantaa perustuslaillisen oikeuden nauttijan asuminen siellä missä hän haluaisi asua.

    Mistä päättelet, että tällaista ongelmaa olisi edes olemassa?
    En jaksa toistaa, mitä muuta olen jo vastannut tähän “argumenttiin” joka vaikuttaa olkiukolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Samuli Saarelma kirjoitti 13.2.2013 kello 17:44

    Liian vanha:
    Kysymys oli aasan viittauksesta siihen, että työttömällä ei saisi olla asumisoikeutta kaupunkeihin

    Ei minusta tuosta ole missään vaiheessa ollut kyse. Asumisoikeus ei ole sama kuin oikeus siihen, että joku muu maksaa sen asumisen.

    Eli työttömällä on tietenkin asumisoikeus mihin tahansa Suomessa (tai no, en tiedä onko Affenanmaalla jotain rajoituksia suomenkielisille). Sitä voi kuitenkin kysyä, että onko oikein, että hänelle maksetaan muiden toimesta asumiskulut siellä, missä asuminen on kalleinta, kun samaan aikaan ne, jotka koittavat itse maksaa asumisensa ovat valmiita muuttamaan kauemmas, jotta omat rahat riittävät asumiskulujen kattamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  46. Liian vanha kirjoitti 13.2.2013 kello 20:55

    Samuli Saarelma: Ei minusta tuosta ole missään vaiheessa ollut kyse. Asumisoikeus ei ole sama kuin oikeus siihen, että joku muu maksaa sen asumisen.

    Eli työttömällä on tietenkin asumisoikeus mihin tahansa Suomessa (tai no, en tiedä onko Affenanmaalla jotain rajoituksia suomenkielisille). Sitä voi kuitenkin kysyä, että onko oikein, että hänelle maksetaan muiden toimesta asumiskulut siellä, missä asuminen on kalleinta, kun samaan aikaan ne, jotka koittavat itse maksaa asumisensa ovat valmiita muuttamaan kauemmas, jotta omat rahat riittävät asumiskulujen kattamiseen.

    Eli siirretään työttömät gettoihin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Liian vanha kirjoitti 13.2.2013 kello 21:02

    Noita gettoja on kokeiltu esim New Yorkissa . Se loi pohjan mafialle ja järjestye palautui vasta kun gettoja alettiin purkaa ja ihmiset sekoittuivat sosiaalisesti.

    Ranska on luonut gettoja jo pitkään ja niinpä 1000 autoa palaa päivittäin eikä poliisilla ole asiaa gettoihin

    Saksa luo parhaillaan noita gettoja esim Berliini keräsi viime vuonna n 80000 minijob-työtön-porukkaa pariin kaupunginosaan

    Se merkisti loppujen ns normaalien pakoa ao kaupunginosista , hintojen romahdusta ja rappion alkua, koska vuokratason tippuminen johti liian alhaiseen tuottoon jotta kiinteistöja voidaan ylläpitää.

    Kun asumiskulut painetaan väkisin liian alas niin kiinteistöä ei enää ylläpidetä ja se rappeutuu.

    Syntyy slummeja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.2.2013 kello 22:54

    1000 autoa palaa päivittäin

    Uskotko tuohon itsekään: 365 000 autoa vuodessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Pekka Taipale kirjoitti 13.2.2013 kello 23:31

    Liian vanha: Eli siirretään työttömät gettoihin ?

    Mieluummin töihin. Siinä auttaa se, jos työstä saatavat ansiot todella vaikuttavat omiin tuloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Liian vanha kirjoitti 14.2.2013 kello 8:28

    Pekka Taipale: Mieluummin töihin. Siinä auttaa se, jos työstä saatavat ansiot todella vaikuttavat omiin tuloihin.

    Työllisyyskatsauksen mukaan työnhakijoita oli
    kaikki työnhakijat yhteensä 484 792
    Avoimet työpaikat yhteensä 25 384

    http://www.tem.fi/index.phtml?C=105378&s=4812&xmid=4955

    Eli ei työvoiman tarjonta ei ole ongelma vaan kysyntä.

    Jos pienipalkkaiseen asiakaspalvelijan työhön säännöllisesti hakee 200-400 hakijaa 1500-1700 palkalla niin tuskinpa nuo jutut kannustinloukuista mitenkään merkityksellisiä ovat

    Tällä suhteella 484000tarjonta/2500kysyntä löytyy aina , joka hyötyy työllistymisestä

    Mutta teoriaa on hauska jauhaa, jos ei ole muuta tekemistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2013 kello 9:08

    Alan kohta laajemmin sensuroida Liian vanhan tekjstejä, koska hän vertaa aina vääriä lukuja keskenään.
    On surullista, että työvoimatoimistoja ei enää käytetä työn välitykseen. Kannattaa tutkia tilastoja siitä, kuinka monta työsuhdetta vuodedssa syntyy. Yleensä avoimia työpaikkoja ei
    Kokonaan toinen asia on, että meillä on korkea rakenteellinen työttömyys, mikä tarkoittaa, että näillä pelisäännöillä monen on mahdotonta saada työtä. Sille taas voi tehdä jotain. Teen tästä vähän isomman postauksen viikon kuluttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.2.2013 kello 10:15

    Samuli Saarelma: (tai no, en tiedä onko Affenanmaalla jotain rajoituksia suomenkielisille).

    Muuttaa saa ja töitä tehdä. Asunto-osakkeenkin saa ostaa mutta kiinteistöä ei ilman kotipaikkaoikeutta.

    Ja kotipaikkaoikeudenkin saa kun on asunut viisi vuotta ja omaa tyydyttävän ruotsin kielen taidon. Joka luultavasti on karttunut luonnostaan jos on siellä viisi vuotta ollut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. JRuonala kirjoitti 12.3.2013 kello 9:18

    Minusta pääkaupunkiseudun järjettömät hinnat ovat todellinen ongelma, mutta kysymys on liikennepoliittinen enemmän kuin asuntopoliittinen.

    Mikä mahdollistaa sen, että sadattuhannet ihmiset voivat ylipäänsä hakeutua asumaan postimerkin kokoiselle alueelle, jolloin mm. asumisen hinnat nousevat pilviin? Valtion tukema joukkoliikennejärjestelmä totta kai.

    Jos tuet poistettaisiin ja seutulippu maksaisi sen, mitä järjestelmän ylläpito todellisuudessa maksaa, ei bussilla ajaisi kukaan. Yksityisautoilusta seuraavat järjettömät liikenneruuhkatkaan tuskin houkuttelisivat. Taksillahan suomessa eivät ajakaan kuin herrat ja juopot, mutta kummatkaan eivät omaan piikkiinsä.

    Ehkä tällöin ihmisille valkenisi, että ei kaikkien ole pakko asua ytimessä ja kerrostalolähiöissä; vaan asumista ja työpaikkoja voisi levittää vähän laajemmallekin. Tällöin asuntojen kysyntä ei keskittyisi liiaksi mikä johtaisi pääkaupunkiseudun hintakuplan puhkeamiseen ja muun suomen autioitumisen välttämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus