Asuminen Helsingin seudulla (1): Hinnat ja muuttopaine

(Kysymys Helsin­gin asun­to­jen hin­tata­sos­ta on nouse­mas­sa yhdek­si kehys­ri­ihen kuumista perunoista. Kom­men­toin asi­aa use­am­man postauk­sen sar­jal­la, joista tämä on ensimmäinen.)

Asun­to­jen hin­nat Helsin­gin seudul­la ylit­tävät kaksin- tai jopa kolminker­tais­es­ti vas­taavien asun­to­jen, eri­tyis­es­ti ker­rostaloa­sun­to­jen,  hin­nat muual­la Suomes­sa. Eri­tyisen kalli­ita asun­not ovat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja joil­lakin Espoon halu­tu­im­mil­la alueil­la. Moni ere­htyy sanomaan, että asun­to­jen hin­nat karkot­ta­vat asukkai­ta muualle Suomeen tai kehyskun­ti­in. Tämä kuu­lostaa vähän siltä, että väkeä tulisi enem­män, jos onnis­tu­isimme vain vaikka­pa hin­tasään­nöste­lyl­lä alen­ta­maan asumisen hintaa.

Kausali­teet­ti menee tietysti niin päin, että asun­not ovat kalli­ita, kos­ka niitä on liian vähän. Hin­to­jen alen­t­a­mi­nen keinotekois­es­ti ei tuo asun­to­ja lisää, vaan saisi ihmiset asumaan väl­jem­min ja pitämään asun­to­ja herkem­min tyhjil­lään ulko­maan komen­nuk­sen aikana, jol­loin asun­tokan­taan mah­tu­isi vähem­män väkeä.

Asun­to­jen hin­to­jen sään­te­ly (Ara-vuokrat­alot, HITAS) muut­taa pelisään­töjä niin, että asun­toa ei saa mak­samal­la siitä enem­män kuin muut, vaan jonot­ta­mal­la, anom­al­la tai arvalla.

Kun ongel­mana on asun­to­jen liian pieni määrä, sen pitäisi ratke­ta rak­en­ta­mal­la lisää. Olen tämänkin suh­teen pes­simisti­nen, sil­lä muual­la Suomes­sa asuu paljon niitä, jot­ka muut­taisi­vat Helsinki­in heti, kun asun­to­jen hin­nat laske­vat. Asun­to­tuotan­non kiihdyt­tämi­nen vaikut­taa ensisi­jais­es­ti Helsin­gin seudulle muut­toa kiihdyt­täen. Kos­ka tämä mekanis­mi menee hin­to­jen kaut­ta, hin­to­jenkin pitää laskea ainakin aluk­si. Lop­putu­lok­se­na hin­nat voivat vähän ajan kulut­tua myös nous­ta, kun Helsin­gin talousalueen ylivoima muuhun maa­han ver­rat­tuna vain kasvaa.

Parhait­en Helsin­gin asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­taisi, jos työti­laisu­udet muual­la maas­sa parani­si­vat ja muut­topaine Helsinki­in helpottaisi.

Kansan­talouden kannal­ta on (ilmeis­es­ti?) edullista, että muual­ta Suomes­ta muute­taan Helsinki­in, jos­sa on työtä ja jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri. Kysymys­merk­ki tulee huka­tus­ta infra­struk­tu­urista väen vähen­tyessä muual­la. Huo­mat­takoon, että ”muut­toli­ike” ei oikeas­t­aan ole suurim­mal­ta osalta muut­toli­iket­tä, vaan syn­tyvyy­den enem­myyt­tä Helsingis­sä ja kuolleisu­u­den enem­myyt­tä muual­la Suomes­sa. Lop­putu­los kuitenkin on, että väki Helsin­gin seudul­la lisään­tyy ja muual­la Suomes­sa vähenee.

Yleiskaavas­sa varaudu­taan siihen, että väkeä tulisi 40 vuodessa lisää noin 600 000 henkeä koko seudulle.

 

162 vastausta artikkeliin “Asuminen Helsingin seudulla (1): Hinnat ja muuttopaine”

  1. Helsin­gin asun­to­jen hin­nat lask­isi, jos saataisi­in lisää työ­paikko­ja muualle Suomeen.

    Tässä ratkaisu kes­ki-euroopas­ta joka toimii: Jae­taan maamme alueisi­in joil­la jokaisel­la on eri­tyis lupa valmis­taa jotain tuotet­ta tai har­joit­taa jotain ammattia.
    Esimerkki:Euroopan val­tiot ja muu­ta­mat muut maat ovat suo­jan­neet samp­pan­jan tarkoit­ta­maan vain Cham­pag­nen alueelta tule­via kuohuviinejä.

    Eli Suo­jataan vaik­ka autot tarkoit­ta­maan poh­jan­maal­ta tule­via auto­ja ja kiel­letään muut.

  2. Mik­si kaikkea pitää ronkkia, markki­na­t­alous ja ihmiset itse päät­täi­sivät parhait­en hin­noista ja asum­i­s­paikoista. Poli­itikko­jen ja virkami­esten murheen pitäisi olla perus­palvelu­iden järjestäminen.

  3. Taitaa olla ennen koke­ma­ton heilah­dus, kun moni kohtu­ullisen iso teol­lisu­u­s­paikkakun­ta ympäri maa­ta tyh­je­nee ja paine kasaan­tuu pääkaupunkiseudulle.

    Olen joskus ihme­tel­lyt, mik­si pääkaupunkiseudul­lakin niin suuri osa asun­noista on tyhjänä. Ihmeel­listä, kun kävi vaikka­pa Tukhol­mas­sa, niin lähti­jä vuokrasi asun­ton­sa parik­si kuukaudeksi.

    1. Aika vähän on pääkaupunkiseudul­la tyhjiä asun­to­ja. Tilas­d­tot vaqin laa­di­u­taan harhaan­jo­htavasti. “Tyhjäl­lä” asun­nol­la tarkoite­taan asun­toa, jos­sa kukaan ei ole kir­joil­la. Siel­lä voi asua opiske­li­ja, kansane­dus­ta­ja, joku ulko­maalainen, joka ei halua mak­saa vero­jaan Suomeen tai se voi olla maakun­nas­sa asu­van henkilön kakkosasun­to. Se, että asun­to on kokon­aan käyt­tämätön, on todel­la harv­inaista. Yleen­sä asukas on sil­loin juuri kuol­lut tai ainakin siir­ret­ty pitkäaikaishoitoon. Lyhyen ulko­maankomen­nuk­sen aikana asun­toa ei viit­sitä pan­na vuokralle, kos­ka se del­lyt­täisi asunon tyh­jen­tämistä huonekaluista ja pelätään vuokraamiseen liit­tyviä riske­jä noin ylipäänsä.

  4. Eli onko asia todel­lisu­udessa niin, että maakun­nat pysyvät asut­tuina ain­oas­taan jos keinotekois­es­ti rajoite­taan rak­en­tamista kasvukeskuk­sis­sa, joka pakot­taa porukan pysymään maaseudulla?

    Sukupol­ven tai parin päästä, edes se ei enää riitä, vaan val­taosa Suomes­ta on tyh­jen­tynyt pien­tä kaivos- met­sä­te­ol­lisu­us- ja matkailuelinkeino­jen aikaansaa­maa pre­senssiä lukuunottamatta.

  5. Kaup­pale­hdessä on Vuokratur­va Oy:n näke­myk­siä Helsin­gin uud­es­ta asun­tokokoase­tuk­ses­ta ja ne ovat aika positiivisia.

    http://www.kauppalehti.fi/omaraha/helsingin+saantomuutos+helpottaa+asuntopulaa/201302358631

    Uusi ase­tus näyt­täisi paran­ta­van tilan­net­ta aika paljon. 

    Näemme var­masti jatkos­sa paljon ker­rostalo­ja, jois­sa puo­let kämp­istä on alle 50 neliöisiä yksiöitä ja kak­sioi­ta ja toinen puoli hädin tuskin tuon min­imin ylit­täviä kolmioita.

  6. Lista Helsin­gin asun­to­jen korkean hin­tata­son syistä:

    1) Helsin­gin muu­ta maa­ta alhaisem­pi veroprosentti,
    2) Helsingis­sä asuville ja rak­en­tamiselle mak­set­ta­vat asum­is- ja muut tuet,
    3) Luon­tainen taloudel­lisen toimin­nan ja sen johtote­htävien tapah­tunut keskit­tymi­nen ja taipumus keskit­tyä suurimpi­in keskuk­si­in (tämä ei tarkoi­ta sitä, että Helsingis­sä työn tuot­tavu­us olisi muu­ta maa­ta korkeampi),
    4) Vas­taa­va talouden ja hallinnon keskit­tymi­nen hallintopääkaupunkiin,
    5) Helsin­gin houkut­tele­vu­us asuin­paikkana (ei tarkoi­ta työn­tekoon liit­tyviä asioi­ta, vaan esim. hyviä palvelui­ta ja meren­ran­taa) (ei tarkoi­ta, että Helsin­ki olisi houkut­tel­e­va asuin­paik­ka kaikille, tai joka suh­teesa, tai Helsin­gin asun­noista paljon maksaville),
    6) Uusien asun­to­jen rakentamisvauhti.

    Muut­topainet­ta aiheut­ta­vat samat tek­i­jät. Asun­to­jen hin­nat ja muut­topaine ovat siis läh­es sama mit­tari. Eri hin­talu­okissa tilanne on eri­lainen, sil­lä suurin väkimäärä on tietenkin tulos­sa mui­hin kuin kalleimpi­in asuntoihin.

    Miten poli­itikot voisi­vat sit­ten muut­taa tilannetta?
    1) Voi vaikut­taa val­takun­nan tasol­la. Helsin­ki tuskin halua.
    2) Voi vaikut­taa. Ehkä joidenkin puoluei­den tavoit­tei­den vastaista.
    3) Voi vaikut­taa vain ohjaa­mal­la kehi­tys­tä (vas­toin luon­taista keskit­tymis­su­un­taa) muuallekin. Tämä ei vält­tämät­tä huonon­na, vaan voi myös tehostaa Suomen talouden toim­intaa (ja ehkä viihtyvyyttäkin).
    4) Sama vas­taus kuin edel­liseen kohtaan. (pait­si että hallinto ei keski­ty “luon­tais­es­ti” markki­navoimien ohjaa­mana, vaan kekit­tyy tai hajau­tuu poli­it­tis­ten päätösten mukaan)
    5) Tätä halu­amme kai paran­taa joka tapauk­ses­sa, vaik­ka voikin hie­man nos­taa asun­to­jen hintoja.
    6) Tämä on pitkälti kiin­ni Helsin­gin kaavoittajista.

    En usko että näil­lä päätök­sil­lä olisi merkit­täviä ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia, kuten Helsin­gin “ylivoiman” kasvu uusien asukkaiden vuok­si. On myös tek­i­jöitä, jot­ka vetävät toiseen suun­taan (esim. las­ten kannal­ta liian tiukkaan pakatuk­si koet­tu asum­i­nen, joka jo nyt ohjaa asukkai­ta kauemmas).

    Tuos­ta edel­lä olev­as­ta kävikin jo ilmi, etten usko, että kansan­talouden kannal­ta olisi edullista keskit­tää kaik­ki yhteen keskuskaupunki­in. Luon­nolli­nen (viidakon lakien mukainen) kehi­tys keskit­tää enem­män (rikkaille ja työväestöä “slum­mi­ut­taen”), kuin mikä taloudelli­nen opti­mi on.

  7. Osmo ei näytä ollenkaan ymmärtävän asian ydintä.
    Vikana ei ole asun­to­jen riit­tämät­tömyys. Vikana on työ­paikko­jen ja siitä johtu­va työvoiman väärä sijoit­tumi­nen Suomes­sa. Oikea kor­jaus­toimen­pide olisi puut­tua niihin ihmisen aikaansaami­in vinou­tu­mi­in, joiden takia työ­paikat sijoit­tuvat juuri pääkaupunkiseudulle.

    Suomes­sa palkkauk­ses­sa nou­date­taan laa­jalti tyuöe­htosopimuk­sia. Palkat ovat (liki­main) samat koko Suomes­sa. Kos­ka yrit­täjän työvoimaku­lut ovat samat ja pääkaupunkiseudul­la on monia mui­ta etu­ja (suuri kulut­ta­jakun­ta, yliopis­tot, tiheä liiken­n­ev­erkko, lyhyet yhtey­det val­tion viras­toi­hin ja ulko­maille jne) on luon­nol­lista, että yri­tyk­sille on edullis­in­ta laa­jen­taa tai sijoit­tua juuri tänne. Eli ruuh­ka vain kas­vaa, kunnes liki kaik­ki kyn­nelle kykenevät toimi­vat pääkaupunkiseudulla.

    Tätä epäter­vet­tä kehi­tys­tä edesaut­ta­vat Osmon kaavailemat ja jo toteu­tuneet tulon­si­ir­rot (asum­istuet, asun­to­jen verovapaudet,edut uusien asun­to­jen rak­en­ta­jille, erikoishal­vat ton­tin­hin­nat, sub­ven­toidut kul­je­tus­mak­sut jne.) Kun täl­läiset tulon­si­ir­rot tiede­tään, ne las­ke­taan mukaan palkkatavoit­teisi­in eli tyy­dytään markki­nae­htoista palkkaa pienem­pään palkkaan. Mikäli näitä yhteiskun­nan mak­samia tulon­si­ir­to­ja ei olisi, pitäisi yri­tys­ten mak­saa työn­tek­i­jöille sel­l­ainen palk­ka, että se riit­täisi nor­maali­in elämään myös kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la. Täl­löin yri­tys­ten olisi pakko huomioi­da sijoit­tau­tu­mis­laskelmis­saan pääkaupunkiseudun korkea palkkata­so ver­rat­tuna syr­jä-Suomen edullisi­in palkkoi­hin. Seu­rauk­se­na olisi koko Suomen säi­lymi­nen parem­min asut­tuna, syr­jäseu­tu­jen raken­netun infran edelleenkäyt­tämi­nen nykyisen pääkaupunkiseudulle jatku­vasti raken­net­ta­van infran sijas­ta, asum­isväljyy­den kas­vami­nen, ruuh­ka-Suomen ongelmien vähen­mi­nen ja yleisen tyy­tyväisyy­den ja onnel­lisu­u­den lisääntuminen.

    On luon­nol­lista, ettei näin suur­ta muu­tos­ta voi­da aikaansaa­da ker­ral­la, mut­ta ainakin uusien yhteiskun­nan mak­samien tukimuo­to­jen kehit­tämis­es­tä tulisi luop­ua. Samal­la tulisi pikkuhil­jaa luop­ua myös nyky­i­sistä epäter­vei­den tukimuo­to­jen käyttämisestä.

  8. O.S:“Kansantalouden kannal­ta on (ilmeis­es­ti?) edullista, että muual­ta Suomes­ta muute­taan Helsinki­in, jos­sa on työtä ja jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri. Kysymys­merk­ki tulee huka­tus­ta infra­struk­tu­urista väen vähen­tyessä muualla.”

    Keskustal­la on tähän ongel­maan ollut jo vuosia hyvä ratkaisu, nimit­täin hajasi­joi­tus. Val­tio­val­ta ohjaa ja tukee käytössään olevil­la keinoil­la val­tion ja suuryri­tys­ten hallintoa laa­jalle maakuntiin.

    Nyky­is­ten tietoy­hteyk­sien avul­la ei tarvi­ta fyy­sistä lähel­läoloa , vaan hallinto ja muutkin toimin­not voidaan hajaut­taa yhdenkin fir­man sisäl­lä mon­een eri paikkaan. 

    Sitähän tehdään jo nyt , mut­ta suuret yri­tyk­set hajaut­ta­vat toim­into­jaan ulko­maille, hal­van työvoiman ja vero­tuk­sen maihin.

  9. “Kansan­talouden kannal­ta on (ilmeis­es­ti?) edullista, että muual­ta Suomes­ta muute­taan Helsinki­in,… jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri.”

    Miten olisi, jos kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat Helsingis­sä? Miltä näyt­täi­sivät kansan­talouden tun­nus­lu­vut kaup­patase, vai­h­to­tase ja mak­su­tase… valtionvelka.

  10. Ongel­ma lähin­nä on se, että kaupun­ki ja val­tio tar­joaa pros­ent­ti poh­jaisia asum­is­tukia. Oikeasti jos annet­taisi­in vain asumisen ja työn hin­nan hakea tas­apaino, niin kyl­lä se sieltä löytyisi.

  11. Sopisi kyl­lä miet­tä todel­la huolelle, mitkä ovat tarkkaan ottaen ne syyt, mik­si pääkaupunkiseudul­la “kan­nat­taa” asua. Lähin­nä tärkein­tä olisi miet­tiä, mis­sä määrin tämä johtuu vain siitä, että Helsin­ki on val­tion­hallinnon keskus ja viime vuosikymme­nenä val­tion työ­paikat ovat keskit­tyneet Helsinki­in. Helpoin, ilmeisin ja nopein tapa helpot­taa asun­top­u­laa olisi yksinker­tais­es­ti val­tion­hallinnon hajasi­joit­ta­mi­nen. Sitä on yritet­ty kyl­lä, mut­ta oikeas­t­aan mitään ei ole saatu aikaisek­si. Vas­tar­in­ta tätä vas­taan häm­men­tää min­ua aika taval­la, sil­lä asun­to­jen hin­to­jen kohtu­ul­lus­tu­misen pääkaupunkiseudul­la luulisi ole­van nimen omaan sikäläis­ten etu! Var­maan asi­aan liit­tyy hait­to­ja, mut­ta huomioiden kaik­ki ne yhteiskun­tat­aloudel­liset kus­tan­nuk­set, jot­ka aiheutu­vat väestön keskit­tymis­es­tä Helsin­gin seudulle, hajasi­joituk­sen luulisi ole­van todel­la kannattavaa.

    1. Helsingille kaupunk­i­na ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, mitään sitä vas­taan, että val­tion hallinnon työ­paikko­ja sijoite­taan muualle. Asun­tokan­taa vapau­tuu yri­tys­ten käyt­töön. Sil­loin yri­tyk­siä siir­tyy muual­ta Helsinki­in. Yri­tyk­sis­sä mak­se­taan parem­paa palkkaa kuin val­ti­ol­la ja yri­tyk­set mak­sa­vat yhteisöveroa.
      Ongel­ma on siinä, että tuo hajasi­joi­tus onnis­tuu huonos­ti, kos­ka val­tion­hallinnos­sakin tarvi­taan eri­ty­isosaa­jia, ja niitä on viakea paikan päältä rekrytoida.
      Aika räpiköi­den on esimerkik­si Fimean (ent. lääke­laitos) toim­inta käyn­nistynyt Kuo­pios­sa. On vaikea perus­taa asiantun­ti­javi­ras­toa tyhjästä. Fimean työn­tek­i­jöil­lä ei ole tarvet­ta siir­tyä Kuo­pi­oon, jos­sa puolisolle ei löy­dy ammat­tia vas­taavaa työ­paikkaa, eikä lap­sille eli­it­tilukio­ta, kos­ka lääkey­htiöi­den palveluk­seen pätevä väki pääsee aina ja palk­ka nousee.
      STM:n työ­suo­jelu­osas­to on hajasi­joitet­tu Tam­pereelle. Osas­ton toim­inta kär­sii huo­mat­tavasti siitä, että se oner­is­tet­tynä muus­ta min­is­ter­iöstä ja muus­ta hallinnos­ta. Kaikessa hil­jaisu­udessa osas­ton tärkem­piä työ­paikko­ja on siir­ret­ty takaisin Helsinki­in, kos­ka ei kan­na­ta mak­saa siitä, että virkamies on päivässä neljä tun­tia junassa.

  12. Yksi tapa vähen­tää ihmis­ten muut­topainei­ta on liit­tää Turku ja Tam­pere Helsin­gin työssäkäyn­tialueeseen nopeil­la junay­hteyk­sil­lä, joil­la pääsee keskus­tas­ta keskus­taan tun­nis­sa. Se ei olisi kovin paljon kauem­min kuin muukaan liikenne Helsin­gin sisäl­lä. Nopeat junay­htey­det Turku­un ja Tam­pereelle voisi­vat myös houkutel­la yri­tyk­siä sijoit­ta­maan työ­paikko­ja muuallekin kuin Helsinki­in, mikä entis­es­tään vähen­täisi muuttopaineita.

  13. Aika paljon mielestäni asun­to­ja vuokrataan ulko­maan matko­jen yms vuok­si lyhyek­si aikaa. Harvem­min vain täysin tun­tem­at­tomille, eli ei tavitse lait­taa imoi­tus­ta tar­jo­taan pal­stoille, mikä ker­tonee vain kysyn­nästä (saa hel­posti vuokralle).

    Toiv­ot­tavasti Osmo käsit­telet lainara­han hin­taa ja saatavu­ut­ta kir­joituk­sis­sasi. Näil­lä ei ehkä ole suo­raan merk­i­tys­tä halut­tavu­u­teen, mut­ta hin­tata­soon yleis­es­ti. Toisaal­ta höveli lainatar­jon­ta ja hal­pa korko edesaut­taa vähä­varaisem­pia han­kki­maan omis­tusasun­to­ja (rikkaat ja parhait­en tien­aa­vat pysty­i­sivät joka tapauk­ses­sa osta­maan asun­to­ja). Hyvä asia?

  14. Ongel­ma on kakkos­ketjun kaupunkien vetovoima. Helsin­ki kyl­lä pär­jää pääkaupunk­i­na ja ylivoimais­es­ti suurim­pana kaupunkiseu­tu­na, mut­ta Turku-Tam­pere-Oulu-Jyväskylä sar­jan kaupun­git tarvit­si­si­vat tukea tai ainakin vapau­tus­ta muiden vetämis­es­tä jot­ta niistä tulisi oikeasti kil­pailukyky­isiä kaupunke­ja. Poli­it­tis­es­ti on kuin­tenkin ilmeisen mah­do­ton­ta tukea kakkos­ketjun kaupunke­ja ilman että myös kol­mos- ja nelos­ketjun kaupungeille annetaan tukea, ja siinä vai­heessa ale­taan sit­ten vaa­ti­maan kaiken­maail­man avus­tus­ta ja sil­tarumpu­ja pien­impi­inkin kyli­in. Ja kun tukea ja avus­tus­ta annetaan kaikille, niin suurimpia kär­si­jöitä on juuri ne kakkos­ketjun kaupun­git joi­ta pitäisi eniten tukea. Helsin­ki kyl­lä pär­jää koti­maises­sa kilpailussa.

    Suomes­sa on hyvät edel­ly­tyk­sen use­am­man kil­pailukykyisen kaupunkiseudun ylläpitämiseen ja kehit­tämiseen, mut­ta se tarkoit­taa sitä, että heikoim­mil­la alueil­la olisi pakko tehdä ikäviä päätök­siä ja käytän­nössä jät­tää kyliä ja kun­tia kuole­maan. Armo­murha ja määräti­etoinen konkurssipesän hoito olisi tässä yht­edy­dessä parem­pi kuin hitaasti kidut­ta­mal­la tap­pami­nen, mut­ta kun selkäran­gat­tomat poli­itikot ovat mielu­um­min tekemät­tä mitään kuin tekevät ikäviä päätök­siä, ja äänestäjät äänestävät mielu­um­min juuri näitä selkärangattomia…

  15. Olen vieläkin vähän ymmäl­läni siitä, mik­si ihmeessä asum­ista tue­taan PK-seudul­la eri tar­if­fil­la kuin muual­la. Siis, argu­ment­ti jon­ka esi­tit aiem­min oli pin­nal­lis­es­ti oikea (tääl­lä), mut­ta kun mut­ta kun…

    Ongel­ma on tosi­aan se, että mata­lan tuot­tavu­u­den työstä saata­va palk­ka ei riitä kalleim­mil­la paikkakun­nil­la vuokraan ja elämiseen, joten “tarvi­taan” asum­is­tukea. Tämä ilmiö on Sin­ga­pores­sakin oikeas­t­aan todel­li­nen, itseasi­as­sa. Mata­lan tuot­tavu­u­den ja alhais­ten palkko­jen aloil­la, kuten nyt vaik­ka aka­teemis­ten tutk­i­joiden osalta, työ­nan­ta­jat joutu­vat mak­samaan asum­is­tukea jot­ta saa­vat työn­tek­i­jöitä. Itse saan esimerkik­si läh­es 900 euroa kuus­sa asum­is­tukea palkan päälle, mut­ta sitä ei mak­sa val­tio (no, välil­lis­es­ti, kos­ka DSO mak­saa mei­dän pro­jek­tit) vaan työnantaja. 

    En oikein näe mik­si asum­is­tukea ei voisi toteut­taa näin. Toki, jos ajat­telemme että työt­tömäk­si jääväl­lä on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus asua maail­man tap­pi­in pääkaupunkiseudul­la, niin sit­ten. Mut­ta eikö tämä nyt juurikin riko aika taval­la tätä markki­namekanis­min sopeut­tavaa vaikutusta? 

    Olemme aja­neet sys­teemin sel­l­aiseen tilaan, jos­sa on kauhean epäreilua, että työ­paikan menet­tänyt joutuu vai­h­ta­maan paikkakun­taa. Tämä pitäisi muuttaa. 

    Jos nyt ajatel­laan, mis­sä töis­sä siel­lä pääkaupunkiseudul­la on korkeim­mat tuot­tavu­udet, niin niiden tek­i­jöil­lä on palkatkin usein sel­l­aiset, että niil­lä on varaa asua. Hoita­jien, siivoo­jien jne, palkat taas eivät riitä, mut­ta eiköhän tässä olisi kohtu­ullista se, että jos näi­den tek­i­jöitä kuitenkin tarvi­taan, niin työ­nan­ta­jat mak­sa­vat sit­ten niistä suh­teessa enem­män kuin muual­la maas­sa. Vai onko tässä nyt kuitenkin kyse siitä, että palkkaa sub­ven­toidaan asum­istuel­la? Eikö tämä ole vähän has­sua, siis, se köy­hempi ei siitä asum­istues­ta hyödy, vaan vuokranan­ta­ja ja työnantaja.

  16. “Parhait­en Helsin­gin asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­taisi, jos työti­laisu­udet muual­la maas­sa parani­si­vat ja muut­topaine Helsinki­in helpottaisi.”

    Helsin­gin työ­paikoista 80 000 eli 20% on val­tion työ­paikko­ja. Kau­pan päälle kaik­ki yksi­tyisen sek­torin työ­paikat jot­ka vain palvel­e­vat val­tion työpaikkoja.

    Siirtämäl­lä val­tion toiminnnot helsingistä muualle saataisin erotet­tua taloudelli­nen keskus ja poli­it­ti­nen keskus eri kaupunkei­hin. Ja sivu­vaiku­tuk­se­na helsinki­in tilaa ja edullisem­pia asun­to­ja. Suomen kil­pailukykykin paranisi, kun ihmis­ten palka­s­ta ei enää menee niin paljoa palkkoihin…

    Valitet­tavasti alueel­lis­tamista on tehty ripot­tele­mal­la ympäri Suomea eikä määräti­etoise­na oper­aa­tiona luo­da suomeen toista keskusta.

  17. Samoil­la lin­joil­la Maunon kanssa. Jos poli­itikoil­la ei ole todel­la vah­vaa näke­mys­tä siitä, että ihmis­ten on parem­pi olla muual­la kuin Helsingis­sä, niin mik­si rajoit­taa Helsin­gin kasvua? Jos ihmiset yrit­tävät muut­taa tuot­tavam­man työn perässä PK-seudulle ja kaavoitus­mo­nop­o­lin var­tia estää sen, niin sil­loin voi kysyä, että mil­lä keinol­la talouden tuot­tavu­ut­ta sit­ten pitäisi kas­vat­taan, jos tämä “ilmainen lounas” ei kelpaa?

  18. Miten Helsin­ki aikoo varautua mit­tavaan ei-työperäis­ten maa­han­muut­toon seu­raav­ina vuosikym­meninä? Eräs viher­vasem­mis­to­lainen sanoi min­ulle, että Helsinki­in muut­tavista vain pienehkö osu­us on human­itäärisiä, ja että hekin ovat työl­listyneet kan­taväestöä parem­min. Lähdet­tä väit­tämälleen kyseisel­lä henkilöl­lä ei ollut min­ulle antaa. Mitä tarkoit­taa “pienehkö” osu­us? On selvää, että suuri osu­us ei-työperäi­sistä maa­han­muut­ta­japer­heistä tulee net­toelämään pitk­iä aiko­ja tulonsiirtojen/sosiaalitoimen kus­tan­ta­man asun­non varassa. 

    Mik­si sosi­aal­i­toi­mi jakaa vähiä asun­to­ja ei-työperäiselle väetölle? Mielestäni helsinkiläis­ten ei tulisi mak­saa superkalli­ita asun­to­ja kenellekään, taus­taan katsomatta. 

    “Hufvud­stads­bladetin mukaan ulko­maalais­taus­taisen väestön osu­us on uuden ennus­teen perus­teel­la kas­va­mas­sa nykyis­es­tä 9,3 pros­en­tista 20–23 prosenttiin.

    Esimerkik­si Helsinki­in odote­taan muut­ta­van paljon ihmisiä, joil­la on juuria Afrikas­sa tai Lähi-idässä.”

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013021016657120_uu.shtml

  19. O.S:” muute­taan Helsinki­in, jos­sa on työtä ja jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri.”

    Tuos­sa lauseen­pätkässä kitey­tyy suo­ma­laisen talous­poli­it­tisen ajat­telun täy­delli­nen väärinymmär­rys. Työ on muka tuot­tavaa keskushallinnos­sa ja yri­tys­ten joh­dos­sa. Työ on tuottvaa ain­oas­taan ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la , eli siel­lä mis­sä työ tehdään. Siis konepa­jois­sa, nave­tois­sa, sikalois­sa, kai­vok­sis­sa, met­sis­sä soil­la jne. Hallinnoimi­nen, joht­a­mi­nen, tilas­toin­ti jne. ain­oas­taan jaka­vat fyy­sisel­lä työl­lä tuotet­tua rahaa.

    Se, että hallinnos­sa istu­vat ihmiset saa­vat isoa palkkaa ei ole työn tuot­tavu­u­den mittari.Hallintotyön suuri tuot­tavu­us on aja­tusvi­nou­tu­ma tsaarin ja Ruotsin kuninkaal­lisen hallinto­val­lan aikakaudelta.

    Suomes­sa voitaisi­in olla viisampia kuin muis­sa mais­sa, jois­sa ruuhkau­tu­mi­nen on tuonut mit­ta­vat ongel­mat. Viisas vau­rau­den hajasi­joit­ta­mi­nen olisi talouselämämme pelas­tus. Se olisi myös yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta aivan välttämätöntä. 

    Mut­ta pienet sielut poli­it­tisel­la leikkiken­täl­lä eivät näe omaa napaansa pidemmälle.

  20. Ajoit­tain on poli­itikko­jen tahol­ta tar­jot­tu tähän ogel­maan lääk­keek­si sitä, että alen­netaan asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sia. Esimerkik­si kaavas­sa määrä­ty­istä pysäköin­tipaikkavaa­timuk­sista voitaisi­in ehdo­tusten mukaan tinkiä.

    Ongel­ma täl­lai­sis­sa toimen­piteis­sä on kuitenkin se, että markki­na­t­aloudessa myyn­ti­hin­tata­so ei määräy­dy raken­nuskus­tan­nusten mukaan, vaan puh­taasti osta­jien mak­sukyvyn mukaan. Ja mak­sukyky­hän on tämän vuosi­tuhan­nen puolel­la saatu keinotekois­es­ti ylös alka­mal­la myön­tää ylisu­uria ja edullisia 20–30 vuo­den asuntolainoja.

    Tästä seu­raa, että raken­nuskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen ei alen­na uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­to­ja, vaan korot­taa yksi­ty­is­ten raken­nus­li­ikkei­den katteita.

    Vähän vaikeaa kek­siä tähän ongel­maan mitään muu­ta ratkaisua kuin se, että lisätään nopeasti yleishyödyl­listä voit­toa tavoit­telema­ton­ta asun­to­tuotan­toa, jos­sa raken­nut­ta­ji­na ovat kaupun­ki ja yleishyödyl­liset yhteisöt. Asial­la on kiire.

    1. Tästä seu­raa, että raken­nuskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen ei alen­na uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­to­ja, vaan korot­taa yksi­ty­is­ten raken­nus­li­ikkei­den katteita.

      Näin voi käy­dä, mut­ta sil­loin pitäisi Kil­pailu­vi­ras­ton­hais­taa pala­neen käryä. Toimi­van kil­pailun olois­sa edun pitäisi kap­i­tal­isoitua maan hin­taan eikä raken­nus­li­ikkei­den katteisiin.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingille kaupunk­i­na ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, mitään sitä vas­taan, että val­tion hallinnon työ­paikko­ja sijoite­taan muualle. Asun­tokan­taa vapau­tuu yri­tys­ten käyt­töön. Sil­loin yri­tyk­siä siir­tyy muual­ta Helsinkiin. 

    Tässä mielessä hajasi­joi­tus lie­nee sit­ten molem­pi­en päi­den etu (tai ainakin tuk­isi kasvua molem­mis­sa päis­sä, jos sitä etu­na pide­tään). Helsin­gin vapau­tu­vi­in ja nyt aav­is­tuk­sen halvem­pi­in asun­toi­hin tulee var­masti uusia asukkai­ta. Mut­ta luulen että noiden muiden paikkakun­tien vetovoima kas­vaisi vielä varmemmin.

    Yri­tyk­sis­sä mak­se­taan parem­paa palkkaa kuin val­ti­ol­la ja yri­tyk­set mak­sa­vat yhteisöveroa. 

    Läh­es kaikille kun­nille kel­paa­vat myös vaa­ti­mat­tomampi­palkkaiset uudet veronmaksajat.

    Ongel­ma on siinä, että tuo hajasi­joi­tus onnis­tuu huonos­ti, kos­ka val­tion­hallinnos­sakin tarvi­taan eri­ty­isosaa­jia, ja niitä on viakea paikan päältä rekrytoida. 

    En usko että tuo olisi kovin keskeinen ongel­ma pitkäl­lä tähtäimel­lä. Kuinka­han moni kuo­pi­o­lainen on joutunut vuosien saatossa muut­ta­maan Helsinki­in hyvän työ­paikan perässä. Kaik­ki eivät suinkaan ole olleet muut­taes­saan rakas­tunei­ta Helsinki­in. Urake­hi­tys­mah­dol­lisu­udet voivat olla Helsingis­sä (pääkönt­torin vier­essä, jos alan pääkont­tori edelleen sijait­see Helsingis­sä) parem­mat, mut­ta pätevä löytää tien­sä sinne tarvit­taes­sa myöhem­minkin. Vaikea kuvitel­la alaa, jol­la asiantun­ti­joi­ta ei löy­ty­isi muualle kuin Helsinki­in. Voisi ver­ra­ta vaikka­pa entiseen Noki­aan, jon­ka asiantun­ti­jat oli­vat lev­äl­lään pitkin Suomen kaupunkeja.

    Aika räpiköi­den on esimerkik­si Fimean (ent. lääke­laitos) toim­inta käyn­nistynyt Kuo­pios­sa. On vaikea perus­taa asiantun­ti­javi­ras­toa tyhjästä. Fimean työn­tek­i­jöil­lä ei ole tarvet­ta siir­tyä Kuo­pi­oon, jos­sa puolisolle ei löy­dy ammat­tia vas­taavaa työ­paikkaa, eikä lap­sille eli­it­tilukio­ta, kos­ka lääkey­htiöi­den palveluk­seen pätevä väki pääsee aina ja palk­ka nousee.

    Siir­tymi­nen ja puoli­son siir­tymi­nen on vaikeaa. Mut­ta tuo on pääasi­as­sa liian nopeaan siir­tymiseen liit­tyvä ongel­ma. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä insinööri ja hallintovirkamies ‑pari voivat kyl­lä asua minkä tahansa kaupun­gin liepeillä.

    STM:n työ­suo­jelu­osas­to on hajasi­joitet­tu Tam­pereelle. Osas­ton toim­inta kär­sii huo­mat­tavasti siitä, että se oner­is­tet­tynä muus­ta min­is­ter­iöstä ja muus­ta hallinnos­ta. Kaikessa hil­jaisu­udessa osas­ton tärkem­piä työ­paikko­ja on siir­ret­ty takaisin Helsinki­in, kos­ka ei kan­na­ta mak­saa siitä, että virkamies on päivässä neljä tun­tia junassa.

    En epäile yhtään sitä, etteikö val­ta pyrk­isi aina keskit­tymään jatkos­sakin. Jos Helsin­gin kont­torin annetaan päät­tää, maakun­takont­torit kui­h­tu­vat kyl­lä pikku hil­jaa, ja uudet työ­paikat syn­tyvät taas Helsinkiin.

    EI tietenkään ole viisas­ta halka­ista fyy­sistä yhdessäoloa vaa­tivia työn­tek­i­jöitä eri kaupunkei­hin, tai edes eri kaupungi­nosi­in. Tun­tem­at­ta tapaus­ta tarkem­min, epäilen kuitenkin, että täl­laisia seli­tyk­siä voi käyt­tää tarkoi­tushakuis­es­ti. On var­masti sel­l­aisi­akin min­is­ter­iöitä ja osas­to­ja, joiden työn­tek­i­jät eivät jatku­vasti tarvitse tois­t­en­sa fyy­sistä läsnäoloa.

    1. Lääke­laitos oli alansa johtavia yksiköitä Euroopas­sa, jon­ka asiantun­te­muk­sel­la oli kan­sain­välistä käyt­töä. Kuo­pi­oon kokon­aan alus­ta perustet­ta­van laitok­sen sta­tus tulee ole­maan paljon vaatimattomapi.
      Voi olla että on yhtä raskas­ta muut­taa Kuo­pios­ta Helsinki­in kuin Helsingistä Kuo­pi­oon. Tämä ei ollut se point­ti. Point­ti oli, ettei mikään voi pakot­taa muut­ta­maan Kuo­pi­oon ja sik­si muut­ta­jia on kovin vähän, kos­ka hyvä asiantun­ti­ja saa työ­paikan Helsingistäkin. Aika vähän on entisen lääke­laitok­sen huip­puasiantun­ti­joi­ta Kuo­pi­oon muut­tanut ja sdik­si toim­inta jatkuu tosi­asi­as­sa Helsingissä.

  22. eemil: Suomes­sa voitaisi­in olla viisampia kuin muis­sa mais­sa, jois­sa ruuhkau­tu­mi­nen on tuonut mit­ta­vat ongelmat.

    Ruuhkat ovat hin­ta, jon­ka ihmiset ovat valmi­it mak­samaan suurem­man talous(työssäkäynti)alueen tuomista eduista. Sosi­aal­i­tur­val­la, alue- ja tukipoli­ti­ikalla voidaan kyl­lä hidas­taa agglom­er­aa­tio­ta, mut­ta on melkein mah­do­ton­ta estää sitä kokon­aan ilman suun­nitel­mat­alouden keino­ja. Liiken­nejär­jestelmän kehit­tämisel­lä voidaan vähen­tää ruuhkau­tu­mista, mut­ta matkus­tamiseen käytet­tyä aikaa ei saa­da vähen­net­tyä, kos­ka aikahyö­ty käytetään pääsään­töis­es­ti siihen, että matkuste­taan enem­män tai kauemmas.

  23. Ode: “Kansan­talouden kannal­ta on (ilmeis­es­ti?) edullista, että muual­ta Suomes­ta muute­taan Helsinki­in, jos­sa on työtä ja jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri.”

    Mihinköhän tämä väite perus­tuu ? Onnek­si sen­tään kysymys­merk­ki mukana. Helsin­ki edus­taa paljolti ns. pääkont­tori-Suomea, varsi­nainen tuotan­to (esim. puunjalostus‑, kemi­an ja konepa­ja­te­ol­lisu­us) on paljolti muual­la kuin Helsingis­sä. rahat toki kerätään vien­nistä Helsin­gin kaut­ta, mut­ta onko se nyt niin tuot­tavaa työtä.

    Viime vuosi­na Lap­pi­in ja Kain­u­useen on tul­lut enr­m­män ulko­maista sijoi­tus­ra­haa kuin Helsin­gin seudille. Näun ainakin väitetään Alf Rehnin ja Ris­to EJ Pent­tilän kir­jas­sa Suun­na­ton Suomi.
    Heiltä sen­tään riit­tää ajatuk­sia ja ideoita muullekin Suomelle, eikä kaikkea tarkastel­la nurkkakuntaisesti.

    1. Kaupunki­tutkimuk­sen kir­jois­sa jok­seenkin kaikissa osoite­taan, että työ on tuot­tavam­paa suurkaupungeis­sa kuin per­ife­ri­as­sa. Liukuhi­h­natyötöp voidaan sijoit­ta mihin tahansa, mut­ta tieto­työ vaatii kon­tak­te­ja. Inter­net on muut­tanut asetel­maa, mut­ta tois­taisek­si suurten kaupunkien tuot­tavu­us suh­teessa per­fer­ian ei ole muuttunut.

  24. Siis näi­den muual­la Suomes­sa asu­vien takia, jot­ka muut­taisi­vat Helsinki­in jos asun­to­jen hin­nat oli­si­vat halvem­pia, pitäisikin työn liikku­vu­ut­ta lisätä. Mik­si ylipäätään työ­paikko­jen pitää olla tääl­lä Helsingis­sä, jos infra ei toi­mi asun­to­jen osalta?
    IT-alal­la etä­työn osu­us lisään­tyy, työn­tek­i­jät muut­ta­vat pois Helsingistä ja tekevät töitä etänä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääke­laitos oli alansa johtavia yksiköitä Euroopas­sa, jon­ka asiantun­te­muk­sel­la oli kan­sain­välistä käyt­töä. Kuo­pi­oon kokon­aan alus­ta perustet­ta­van laitok­sen sta­tus tulee ole­maan paljon vaatimattomapi.
    Voi olla että on yhtä raskas­ta muut­taa Kuo­pios­ta Helsinki­in kuin Helsingistä Kuo­pi­oon. Tämä ei ollut se point­ti. Point­ti oli, ettei mikään voi pakot­taa muut­ta­maan Kuo­pi­oon ja sik­si muut­ta­jia on kovin vähän, kos­ka hyvä asiantun­ti­ja saa työ­paikan Helsingistäkin. Aika vähän on entisen lääke­laitok­sen huip­puasiantun­ti­joi­ta Kuo­pi­oon muut­tanut ja sdik­si toim­inta jatkuu tosi­asi­as­sa Helsingissä. 

    Tämä puhuu sen puoles­ta, että *asiantun­ti­joiden* hajasi­joit­ta­mi­nen (eli pakko­muut­ta­mi­nen) ei ole toimi­va strate­gia. Hajasi­joit­ta­mi­nen ei siis toi­mi ihmisiä siirtelemäl­lä, pait­si puo­lus­tusvoimis­sa, mis­sä työn­tek­i­jät ovat jo henkises­ti sitoutuneet nou­dat­ta­maan hah­dol­lisia siir­tymiskäskyjä. Hallinnon hajasi­joit­ta­mi­nen pitää siis tehdä (jos sitä tehdään) orgaanisem­min, vakka­pa perus­ta­mal­la uusia yksiköitä jon­nekin sat­un­naisi­in paikkoi­hin, kuvit­telemat­ta että yksit­täisiä ihmisiä voi siir­rel­lä hei­dän tah­ton­sa vas­tais­es­ti. Olen ymmärtänyt, että lääke­laitok­selle on tosi­aan tehty vahinkoakin.

  26. eemil: Sitähän tehdään jo nyt , mut­ta suuret yri­tyk­set hajaut­ta­vat toim­into­jaan ulko­maille, hal­van työvoiman ja vero­tuk­sen maihin.

    Jos jonkun hom­man voi hel­posti hajaut­taa ja tehdä etänä, niin siinä tosi­aan käy noin eli sitä ei siir­retä Helsingistä Pihtiputaalle, vaan suo­raan Kiinaan taik­ka Intiaan.

  27. Suuekaupunkei­hin on keskit­tynyt pääkon­ntorit ja pankki­toim­inta, jon­ka tuot­tavu­us näyt­tää hyvältä. Onko se sitä todel­la on toinen kysymys. Ainakin pankkien toim­inta on johtanut pankkikri­i­sei­hin viimeaikoina. Uudet tuot­teet ovat olleet epämääräisiä johdan­naisia yms. IT-työ ei edel­lytä vält­tämät­tä niin pajon kon­tak­te­ja kuin OS väit­tää. Koodaus­ta yms työtä voidaan tehdä vaikka­pa Thaimaas­sa, mik­si ei sit­ten esim. vaik­ka Keuruulla.

    Mis­sähän Suomes­sa on liukuhi­h­natyötä Uudenkaupun­gin auto­te­ol­lisu­u­den lisäk­si ?Todel­lista tuotan­no­lista työtä Suomes­sa näyt­tää nyky­isin ole­van esim. konepa­ja­te­ol­lisu­us (Kone, Car­gotec, Wärt­silä, Konecranes, Pon­sse, Metso),kemianteollisuus, puun­jalostus­te­ol­lisu­us yms. Esim. paljon hypetet­ty peli­te­ol­lisu­us työl­listää vain noin 1000 henkeä ja yksi kar­tonkikone tuot­taa noin viiden Rovion verran.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­tutkimuk­sen kir­jois­sa jok­seenkin kaikissa osoite­taan, että työ on tuot­tavam­paa suurkaupungeis­sa kuin per­ife­ri­as­sa. Liukuhi­h­natyötöp voidaan sijoit­ta mihin tahansa, mut­ta tieto­työ vaatii kon­tak­te­ja. Inter­net on muut­tanut asetel­maa, mut­ta tois­taisek­si suurten kaupunkien tuot­tavu­us suh­teessa per­fer­ian ei ole muuttunut. 

    Piilaak­so syn­tyi hyvien yliopis­to­jen viereen. Tärkeä syy sen syn­ntyyn oli se, että koos­sa oli kri­it­ti­nen mas­sa inno­vati­ivisia ihmisiä. Tästä en vetäisi vielä jotopäätöstä, että tieto­työn jatku­va tekem­i­nen olisi tuot­tavin­ta suurkaupungeis­sa. Keskit­tymi­nen on luon­non­la­ki, ja fyysi­nen läheisyyskin voi joskus hie­man aut­taa (muual­lakin kuin yliopis­ton kam­puk­sel­la, mis­sä sen vaiku­tus on ilmeinen), joten suuret kaupun­git saa­vat kerät­tyä tuo­ta tuot­tavaa joukkoa itselleen. Mut­ta voi olla että pikku­paikkakun­nan tieto­työläi­nen on aivan yhtä tehokas kuin kaupunkilaisserkkunsa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­tutkimuk­sen kir­jois­sa jok­seenkin kaikissa osoite­taan, että työ on tuot­tavam­paa suurkaupungeis­sa kuin per­ife­ri­as­sa. Liukuhi­h­natyötöp voidaan sijoit­ta mihin tahansa, mut­ta tieto­työ vaatii kon­tak­te­ja. Inter­net on muut­tanut asetel­maa, mut­ta tois­taisek­si suurten kaupunkien tuot­tavu­us suh­teessa per­fer­ian ei ole muuttunut. 

    Tämä on kyl­lä nyt aika karkeaa yksinkertaistamista.

    Voisitko ker­toa aivan nimeltä, jonkin talousti­eteel­lisen tutkimuk­sen, jos­sa tämä väite “osoite­taan”.

    Paljon riip­puu myös tuos­ta tuot­tavu­u­den määritelmästä ja sen mit­taamis­es­ta. Esimerkik­si yhden ydin­voimalan, paperite­htaan tai teräste­htaan tuot­tavu­us on aika suuri, vaik­ka tehda­s­paikkakun­nal­la tehtaan työn­tek­i­jöille mak­set­tu palkka­sum­ma ei sitä olisikaan. Mut­ta Osmo toki mielel­lään las­kee näi­den tehtaiden tuot­tavu­ud­es­ta pääkaupunkiseudulle tule­vat rahavir­rat pääkaupunkiseudun työn tuottavuudeksi.

    Toki on selvää, että suur­ta erikois­tu­mista vaa­ti­va osaami­nen keskit­tyy kaupunkei­hin ja usein suuri­in sel­l­aisi­in. Ja tämä on luon­nol­lista ja toiv­ot­tavaa, mut­ta Osmo antaa asi­as­ta tois­tu­vasti liian yksinker­tais­te­tun kuvan.

    Esimerkik­si seu­raa­va taulukko on mie­lenki­in­toista luet­tavaa, jos­sa näkyy sekä pääkont­to­rien vaiku­tus että luon­non­rikkauk­sien vaikutus:

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_OECD_regions_by_GDP_%28PPP%29_per_capita

    Em. taulukon perus­teel­la voidaan toki sanoa, että Suomes­sa työ on tuot­tavin­ta Uudel­la­maal­la ja Ahve­nan­maal­la, mut­ta se on aivan yhtä harhaan­jo­htavaa kuin väite, että Yhdys­val­tain alueista Alaskas­sa, Delawa­res­sa ja Wash­ing­ton DC:ssä työ on kaikkein tuot­tavin­ta. Aivan samal­la taval­la kuin tietyt seikat vääristävät Ahve­nan­maan ja Alaskan tuot­tavu­ut­ta niin toiset seikat vääristävät Uuden­maan ja Wash­ing­ton DC:n tuottavuutta.

  30. Minäkin kan­natan viras­to­jen alueel­lis­tamista muualle Suomeen, kuten Pasi­laan. Myös min­is­ter­iöt saisi­vat jät­tää komeat talon­sa keskus­tas­sa ja siir­tyä muualle Suomeen, kuten Pasi­laan. Tyhjil­lään koko keskus­tan talot, kun viras­toko­rt­telit tyh­jenevät neljältä. Tilalle hupia, paljon asum­ista, kult­tuuria, aikuis­ten leikke­jä ja hanuri­par­tioi­ta. Val­tio tulee Helsingille kalliiksi. 

    Mitä tule­vi­in työ­paikkoi­hin tulee, niin kaiken­lainen turhan­päiväi­nen pelleily, kuten aikuiset miehet suun­nit­tele­mas­sa pele­jä kän­nyköi­hin, lie­nee tuot­tavam­paa jatkos­sakin, kuin paskan lapi­oimi­nen. Ruuan tuot­ta­mi­nen on tärkeäm­pää, mut­ta ei työl­listä tarpeek­si. Kaupun­ki se kuitenkin syö maaseudun tuotan­non, joten kan­nat­taisi kan­nat­taa kaupun­gin kasvua kaupunk­i­na, jot­ta kaup­pa ei keskit­ty­isi liikaa ja kulut­ta­jien rahat eivät menisi savu­na ilmaan ja ulko­maille. Siis jos halu­aa parem­mat rahat tuot­ta­mas­taan. Mielu­um­min kai sitä halu­aa maa­jus­sikin rahansa kulut­ta­jal­ta, kuin tuke­na. Joku voisi ottaa vielä rahansa välistä valmis­ta­mal­la ja kan­ta­mal­la pöytään tuon ruuan. 

    Ruuas­ta menee puo­let roski­in, joten monel­la olisi varaa mak­saa siitä enem­män, vaik­ka lounaal­la oike­as­sa rav­in­to­las­sa, ja samal­la työl­listää joku, jol­la ei ole varaa mak­saa samaa hin­taa. Toki poli­itikot estävät tämänkin raa­haa­mal­la jonkun nälän uuvut­ta­man kansaneläkeläiskotiäi­tilotan val­okeilaan, jot­ta ne joil­la olisi varaa mak­saa, saa­vat vero­helpo­tuk­sia, tukia, silit­te­lyä, viedä kansan­taloudelta poh­jan, ja tämän jäl­keen syyt­tää työt­tömiä, nuo­ria ja köy­hiä kansan­talouden romut­tamis­es­ta. Kor­rup­tion keskit­tämästä kau­pas­ta, keskel­lä lähiötä ilman muu­ta liiketi­laa kil­pail­i­joille, saa sit­ten 1 euron ton­nikalaa purkit­ta­jan kyynelis­sä, kunnes meret ovat tyhjät. Kos­ka onhan selvää, että ruuan laadun ja hin­nan polkem­i­nen on kaikkien etu, jot­ta kansakun­ta lihoaisi halvem­mal­la ja nopeammin. 

    Talous on ylipäätään kas­vanut niin suurek­si, että kaik­ki föö­naami­nen ja kyn­sien koris­telu on olta­va myös mukana. Samat­en kaik­ki muu, jolle raavaat miehet tuhahtel­e­vat. Mitä vähem­män ympäristön tuhoamista, sitä parem­pi. Nyt vain van­hat sedät luule­vat, että vain raskas teol­lisu­us tuot­taa rahaa sisään maa­han, ja millekään muulle ei suo­da aja­tus­takaan. Jopa ener­giapoli­ti­ik­ka menee muu­ta­man sedän yri­tys­ten kesken jaet­tavak­si osinkokoneek­si, jon­ka kan­nat­tavu­u­den varmis­taa lop­pukädessä joku muna­ton hal­li­tus, joka ei näe sitä, että rahat häipyy maas­ta ja ei ole mitä myy­dä, jos ostaa teknolo­gian ulko­mail­ta. Bulkki­a­han se on toki sähkökin, kun sedät eivät kehit­tyneem­pään vien­ti­a­jat­telu­un kykene. Ei tai­da men­nä enää kauaa, kun met­säy­htiöistä irtoaa erilleen Oy Nallen Voima Ab. 

    Tässä väestön keskit­tymisessä on vielä sel­l­ainen sukupolvikysymys mukana, että kun mum­mo­la onkin Larus­sa, niin sinne lan­delle ei ole enää yhteyk­siä. Ei tarvi­ta autoa mökkeilyyn, kun rantaa on omas­ta takaa ja kalatkin ovat suurem­pia. Yhä use­am­mal­la se mum­mo­la on myös sit­ten ihan ulko­mail­la, jonne men­nään Helsin­ki-Van­taal­ta, kun junatun­nelia Euroop­paan ei saa­da aikaan. Mik­si nämä lähti­sivät pääkaupunkiseudul­ta suu­ri­na mas­soina ainakaan maaseudulle? Yhä use­ampi näyt­tää tajua­van, että Helsingistä puut­tuu vain vuoris­to, jos Lin­nan­mäkeä ei las­ke­ta. Eli yhä enem­män juuret ovat oikeasti etelässä, joten sir­tymiset ovat entistä vaikeampia.

    Suurem­pi muu­tos lie­nee kuitenkin se, että Helsin­ki täyt­tyy eläkeläi­sistä, joiden ostovoima ja heikkenevä kun­to työl­listää tääl­lä. Vai onko koneet Thaimaaseen jo varat­tu? Yhtä lail­la voidaan muuten puhua ihmis­ten pakkosi­ir­roista, jos stadi­laisia ale­taan siirtämään böndelle. 

    Jos ajat­telee vielä mitä maail­malle viedään, niin mitä ilmeisem­min vien­ti­tuot­teet liit­tyvät jatkos­sa yhä enem­män kaupungillis­tu­miseen. Jos Suomen ajat­telu säi­lyy maalais­ro­mant­tise­na, niin tääl­lä ei kehitetä mitään, mille olisi käyt­töä maail­man suurkaupungeis­sa. KONE jyrää, mut­ta muut ihmettelevät, kun eivät tajua tätä muu­tos­ta. Jot­ta voisi huo­ma­ta, mitä kaupungeis­sa tarvi­taan, niin täy­tyy asua kaupungis­sa ja kaupunki­mais­es­ti. Nyt Helsingis­sä raken­netaan valmi­ita lähiöitä, jois­sa mikään ei tule koskaan muut­tumaan ja kaik­ki on valmi­ina mah­dol­lisim­man tyl­sänä paket­ti­na. Koti­in, töi­hin, ketju­mar­ket­ti­in, kotiin…Luovat ihm­set keskit­tyvätkin sit­ten paikkoi­hin, joi­ta ei ole raken­net­tu muut­tumat­tomak­si, ja jois­sa on vielä mah­dol­lista itse muut­taa ja tehdä asioi­ta. Kumpi asum­is­malli toden­näköis­es­ti tuot­taa jotakin uut­ta, jolle voisi olla kysyn­tää kaupungillis­tu­vas­sa maailmassa? 

    Myös jos ajat­telee kulu­tus­tuot­tei­ta, joi­ta kan­nat­taisi tehdä tääl­lä, niin niiden hin­toi­hin täy­ty­isi saa­da leiv­ot­tua sta­tusar­voa. Automar­ketin hyl­lyl­lä kaik­ki rätit ja lumput vain näyt­tävät samal­ta, ja tätä aikuis­ten leikkien tuo­maa lisäar­voa on mah­do­ton­ta saa­da hin­taan. Tämän takia esimerkik­si Marimekko näkee järkeväk­si mak­saa suuria vuokria ympäri maail­maa, jot­ta oma brän­di saisi sta­tusar­voa siten, että siitä tulisi mieleen maail­man maineikkaimpi­en suurkaupunkien hienoim­mat kadut. Ei ital­ialaiset saisi lump­pu­jaan myy­dyk­si, jos niistä tulisikin mieleen lähiö­mar­ket­ti. Yksikään nainen ei saisi niil­lä pyy­dys­tet­tyä rikkaam­paa miestä, eikä mies kau­ni­in­paa vaimoa. Jo tämän takia Helsin­gin pitäsi kas­vaa laadukkaana kaupunk­i­na, jot­ta esimerkik­si vaate­bisnes saisi tukea kaupun­gin tuomista mielikuvista. 

    Tai sit­ten ruve­taan keskit­tymään olen­naiseen, eli syömään perunaa ja silakkaa, ja kek­simään ajanku­lua ihan ilman pelleilyä. Toki voi tehdä ne alueel­liset pakkosi­ir­rot, mut­ta mitä jää maaseudus­ta jäl­jelle, jos sadat tuhan­net ohjataan sinne? Outoa, että ne jot­ka pitävät maaseu­tua ihanteena, halu­a­vat eniten muut­taa sen kaupungiksi…

  31. Osmo Soin­in­vaara: Näin voi käy­dä, mut­ta sil­loin pitäisi Kil­pailu­vi­ras­ton­hais­taa pala­neen käryä. Toimi­van kil­pailun olois­sa edun pitäisi kap­i­tal­isoitua maan hin­taan eikä raken­nus­li­ikkei­den katteisiin.

    Niin, mut­ta kysymys kuu­luukin, toimi­iko kil­pailu? Minä olen sitä mieltä, ettei se käytän­nössä näin toi­mi. Markki­na­t­aloudessa myyjä aset­taa aina hin­tansa osta­jan mak­sukyvyn mukaan.

    Mekanis­mi on lähtöko­htais­es­ti ihan sama kuin arvon­lisäveron kanssa: sen koro­tus nos­taa hin­to­ja, alen­nus nos­taa kat­tei­ta. Konkreet­ti­nen esimerk­ki nähti­in äsken, kun par­turei­den arvon­lisäveroa ensin las­ket­ti­in ja sit­ten korotettiin.

  32. eemil: Keskustal­la on tähän ongel­maan ollut jo vuosia hyvä ratkaisu, nimit­täin hajasi­joi­tus. Val­tio­val­ta ohjaa ja tukee käytössään olevil­la keinoil­la val­tion ja suuryri­tys­ten hallintoa laa­jalle maakuntiin.

    Ja niin hienos­ti on toimin­ut. Suomes­sa on tehty suurin piirtein kaik­ki mitä sivisty­val­tios­sa voi tehdä hajaut­tamisen eteen, tulok­set on sisässä, ei vaan toimi.

  33. Tätä argu­ment­tia onkin pitänyt vähän potkia, kiitos että otit taas esille:

    Kun ongel­mana on asun­to­jen liian pieni määrä, sen pitäisi ratke­ta rak­en­ta­mal­la lisää. Olen tämänkin suh­teen pes­simisti­nen, sil­lä muual­la Suomes­sa asuu paljon niitä, jot­ka muut­taisi­vat Helsinki­in heti kuin asun­to­jen hin­nat laske­vat. Asun­to­tuotan­non kiihdyt­tämi­nen vaikut­taa ensisi­jais­es­ti Helsin­gin seudulle muut­toa kiihdyt­täen. Kos­ka tämä mekanis­mi menee hin­to­jen kaut­ta, hin­to­jenkin pitää laskea ainakin aluk­si. Lop­putu­lok­se­na hin­nat voivat vähän ajan kulut­tua myös nous­ta, kun Helsin­gin talousalueen ylivoima muuhun maa­han ver­rat­tuna vain kasvaa.

    Tässä ollaan nyt sen ver­ran epämääräisiä, ettei argu­ment­ti ole edes virheellinen. 🙂

    Puhutko sinä nyt asun­to­jen vai asuin­neliöi­den hin­nas­ta, vai neliöhin­noista ylipään­sä? Siis kyl­lä, tuol­lainen takaisinkytken­tä on todel­li­nen, kasaan­tu­mishyödyt ruokki­vat itseään nos­taen hin­to­ja. Toiseen suun­taan taas vetää se että kun neliöi­den hin­ta nousee niitä käytetään tehokkaam­min, asum­isväljyys tietenkin, mut­ta myös yri­ty­selämä. Ei tarvitse kuin käy­dä toimis­to­talos­sa Van­taal­la ja ydinkeskus­tas­sa, niin tämän näkee ihan pal­jain silmin.

    Toisek­si, olete­taan nyt yksinker­taen että Niilo muut­taisi Helsinki­in töi­hin, jos asun­to mak­saisi kuus­sa vaik­ka 500 eikä 700 euroa. Jot­ta tämä tuot­ta lisää niilo­ja Helsinki­i­in, niin sen asun­non tulee mak­saa se 500. Et voi samaan aikaan sanoa että jos asun­not oli­si­vat halvem­pia niin tuli­joi­ta olisi enem­män, ja kun heitä olisi enem­män niin asun­not oli­si­vat halvempia.

    Kol­man­nek­si, ne absolu­ut­tiset tuotan­tolu­vut Helsingis­sä on niin pieniä, että tää koko keskustelu on vähän aka­teemista. Siis tavoite on 5 000 asun­toa vuodessa, tuo on noin 1,5% lisäys­tä asun­tokan­taan. Ja tohonkaan ei olla useimp­ina vuosi­na päästy. Sem­moinen ihmiskoe että mitä jos Helsinki­in raken­nat­taisi­in paljon asun­to­ja on tekemättä.

  34. Olen tulk­it­sev­inani Osmon kom­menteista tietyn­laista pääkaupunkiseudun kokoomus­laisille ja vihreille tyyp­il­listä elit­ismiä ja ylenkatsetta. 

    Ajatel­laan, että hyvää bkt:n kasvua ja arvokkai­ta euro­ja ovat nimeno­maan ne pääkaupunkiseudun korkeasti koulutet­tu­jen asiantun­ti­joiden ja virkami­esten palkat, mut­ta raskaan teol­lisu­u­den tai kaivosten tuo­mat vien­ti­t­u­lot ovat ikään kuin vähäar­voisem­pia euroja.

    Mon­et elävät siis tietyn­laises­sa kuplas­sa, eikä ymmär­retä kokon­aisu­ut­ta ja esimerkik­si sitä, että suuri osa näistä pääkaupunkiseudun huip­puasiantun­ti­joista on palkat­tu johta­maan ja tuke­maan muual­la maas­sa tapah­tu­vaa tuotan­nol­lista työtä (esim. metsä‑, met­al­li- ja ener­gia­te­ol­lisu­udessa) ja hei­dät voidaan pääkaupunkiseudulle palkata vain näi­den taan­tuvina aloina pidet­ty­jen teol­lisu­us­laitosten vien­ti­t­u­lo­jen varas­sa. Eli tuotan­toa ei ole ilman johtoa ja suun­nit­telua, mut­ta ei ole myöskään jälkim­mäisiä ilman ensimmäistä.

    Toki on teol­lisu­u­de­nalo­ja, jot­ka ovat läh­es kokon­aisu­udessaan jonkin­laista valkokaulustyötä tai asiantun­ti­jatyötä, kuten ohjelmis­to­te­ol­lisu­us, mut­ta silti Suomes­sa on mielestäni liikaa höt­töisiä kuvitelmia siitä, että per­in­teisen teol­lisu­u­den karates­sa jostain tyhjästä syn­ty­isi silmän­räpäyk­sessä korkean tuot­tavu­u­den asiantun­ti­jatyö­paikko­ja ja niihin tek­i­jöitä. Se ei valitet­tavasti näytä toden­näköiseltä. Ruot­sis­sa ymmär­retään parem­min kuin­ka tärkeää tuotan­non säi­lymi­nen on myös asiantun­ti­jatyön säilymiselle. 

    Alueke­hi­tyk­sen kannal­ta Suomen suurin ongel­ma on se, että kaupunkisu­un­nit­telu ja mekanis­mi sosi­aali- ja ter­veystoimen palvelu­jen jär­jestämiseen, tuot­tamiseen ja rahoit­tamiseen ovat retu­peräl­lä, ja tämä hidas­taa maakun­takeskusten kehit­tymistä kil­pailukyky­isik­si kasvukeskuk­sik­si, joi­hin syn­ty­isi enem­män uusia työ­paikko­ja. Samoin yri­tys­ten syn­tymisen pien­ten ja keskisu­urten yri­tys­ten men­estymisen vaikeudet Suomes­sa ovat ongel­ma, joka näkyy myös maakun­takeskusten heikon men­estyk­sen taustal­la esim. Ruot­si­in verrattuna. 

    Ruotsin mallin mukainen maakun­nalli­nen alue­hallintoma­lli aut­taisi mielestäni kaikki­in edel­lä mainit­semi­i­ni ongelmi­in. Toki muitakin kor­jauk­sia, esim. talous­poli­ti­ikkaan ja työ­markki­nakult­tuuri­in, tarvittaisiin.

    1. Nukku­Mat­ti
      Sen sanomi­nen, että väen muut­ta­mi­nen työt­tömyysalueil­ta suuri­in kaupunkiehin lisää kansan­talouden kokon­ais­tu­lo­ja ei tarkoi­ta, että kaivos­toim­inta tai ven­hän vil­je­ly olisi tarpee­ton­ta tai edes vähem­män tuot­tavaa. Ne eivät vain riitä työl­listämään viisim­iljoon­ista kansaa. Sik­si muut­to kaupunkei­hin lisää kasvua, kaikkial­la maail­mas­sa. Myös Kiinassa.

  35. Osmo Soin­in­vaara:

    Sik­si muut­to kaupunkei­hin lisää kasvua, kaikkial­la maail­mas­sa. Myös Kiinassa. 

    Juu, toki. En tätä epäilekään. 

    Mut­ta seu­raa­va koh­ta kir­joituk­ses­sasi antaa kyl­lä ymmärtää, että Suomes­sa väen muut­ta­mi­nen kaupunkei­hin noin yleis­es­ti ottaen ei lisää kasvua eikä ole tavoiteltavaa, vaan tavoiteltavaa on väen muut­ta­mi­nen nimeno­maan pääkaupunkiseudulle:

    Kansan­talouden kannal­ta on (ilmeis­es­ti?) edullista, että muual­ta Suomes­ta muute­taan Helsinki­in, jos­sa on työtä ja jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri. Kysymys­merk­ki tulee huka­tus­ta infra­struk­tu­urista väen vähen­tyessä muualla. 

    Tätä näke­mys­tä kri­ti­soin, enkä näe sille perustei­ta. Pääkaupunkiseudul­la työt­tömyyt­tä on toki jonkin ver­ran vähem­män kuin muual­la, mut­ta ei aivan val­ta­van paljon vähem­män, ja tuo väite työn suurem­mas­ta tuot­tavu­ud­es­ta pääkaupunkiseudul­la on toden­näköis­es­ti tilas­to­harha ainakin jos­sain määrin.

    Pitäisi myös osa­ta erot­taa syyt ja seu­rauk­set julkisen val­lan toimien suhteen.

    Nähdäk­seni pula työstä pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la johtuu osin siitä, että Suomes­sa ei ole osat­tu huole­htia riit­täväl­lä taval­la muiden yliopis­tokaupunkien men­estymisen edel­ly­tyk­sistä. Maakun­takeskusten ympäristössä on kyl­lä riit­tävä “kri­it­ti­nen mas­sa” asukkai­ta, osaamista ja luon­non­va­ro­ja, mut­ta näitä voimavaro­ja ei vain saa­da riit­tävän hyvin val­jastet­tua ja koot­tua yhteen, eikä osa­ta puhal­taa yhteiseen hiileen, kun vähänkin isom­mis­sa ylikun­nal­li­sis­sa asiois­sa päätös­val­ta on keskitet­ty Helsinki­in. Eduskun­nan pitäisi nyt saa­da kun­ta- ja palvelu­raken­neu­ud­is­tus oikeille raiteille Ruotsin mallin mukaisesti.

  36. Juhani Salo­vaara: Minäkin kan­natan viras­to­jen alueel­lis­tamista muualle Suomeen, kuten Pasi­laan. Myös min­is­ter­iöt saisi­vat jät­tää komeat talon­sa keskus­tas­sa ja siir­tyä muualle Suomeen, kuten Pasilaan. 

    Niin Pasi­las­sa­han on jo Pohjo­is­maid­en suurin virasta­lo, joka on tun­net­tu sisäil­maon­gelmis­taan. Muutenkin alue muis­tut­taa DDR:ää (lie­nee sen lempin­imikin), johon mah­tuu paljon virkamiehiä ja ase­ma on vieressä.

  37. Itse olen IT-alal­la suun­nit­teli­jana ja Helsingis­sä asumisen järkevyys herät­tää välil­lä keskustelua kollee­go­jen kanssa. Tääl­lä ei ole mitään järkeä asua, teknolo­gia mah­dol­lis­taa videoneu­vot­te­lut ym.
    Meil­lä käy töis­sä Hämeen­lin­nas­ta, Tam­pereelta, Por­voos­ta, Lahdes­ta .… porukkaa. Se aika on lähi­t­ule­vaisu­udessa, kun hei­dänkään ei enää juurikaan tarvitse matkus­taa töi­hin Helsinkiin.

    Suomen epäon­nis­tunut asun­topoli­ti­ik­ka, vauhdit­taa etä­työn kehittämistä.

    Teetin tossa yhden main­osle­htisen ja graafikko, joka teki sen työsken­teli toisel­la puolel­la maa­pal­loa. 😉 Olin työhön tyytyväinen.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    NukkuMatti
    Sen sanomi­nen, että väen muut­ta­mi­nen työt­tömyysalueil­ta suuri­in kaupunkiehin lisää kansan­talouden kokon­ais­tu­lo­ja ei tarkoi­ta, että kaivos­toim­inta tai ven­hän vil­je­ly olisi tarpee­ton­ta tai edes vähem­män tuot­tavaa. Ne eivät vain riitä työl­listämään viisim­iljoon­ista kansaa. Sik­si muut­to kaupunkei­hin lisää kasvua, kaikkial­la maail­mas­sa. Myös Kiinassa.

    Joo, ja jäätelön­syön­ti lisää hukkumisriskiä!

  39. Suo­ma­laises­sa keskustelus­sa Pohjo­is­maisel­la yhteiskun­ta­mallil­la on hyvä maine, mut­ta jostain syys­tä nimeno­maan meil­lä Suomes­sa on mielestäni hylät­ty kaik­ista ihmi­sistä ja alueista huole­htimisen peri­aate, ja aluei­den ja koti­talouk­sien väli­nen eri­ar­voisu­us onkin suurem­paa kuin muis­sa Pohjoismaissa. 

    Olisi ehkä hyvä, jos Osmo sinäkin kat­soisit seu­raa­van artikke­lin kuvat oikein ajatuk­sen kanssa läpi siel­lä Helsin­ki-keskeisessä kuplas­sa toimiessasi:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/GDP_and_household_accounts_at_regional_level/

    Olisiko eduskun­nas­sa syytä pohtia, että miten Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa nimeno­maan syr­jäisil­läkin alueil­la ostovoimako­r­jat­tu BKT per hen­ki (Kar­tat 1 ja 2 sekä Kuvio 1) ja eri­tyis­es­ti koti­talouk­sien käytet­tävis­sä ole­vat tulot (Kart­ta 4 ja Kuvio 2) ovat noinkin korkei­ta? Ker­toisiko tämä siitä, että Suomes­sa ei aluei­den voimavaro­ja saa­da täysimääräis­es­ti käyt­töön. Mik­si elinkei­noelämä ei kukoista esim. Turus­sa, Tam­pereel­la, Jyväskylässä, Oulus­sa ja Kuo­pios­sa vas­taaval­la taval­la kuin samankokoi­sis­sa kaupungeis­sa muis­sa Pohjoismaissa?

    1. Olisiko eduskun­nas­sa syytä pohtia, että miten Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa nimeno­maan syr­jäisil­läkin alueil­la ostovoimako­r­jat­tu BKT per hen­ki (Kar­tat 1 ja 2 sekä Kuvio 1) ja eri­tyis­es­ti koti­talouk­sien käytet­tävis­sä ole­vat tulot (Kart­ta 4 ja Kuvio 2) ovat noinkin korkeita? 

      Nor­ja on oma tapauk­sen­sa, kos­ka maa on rikas ja kos­ka siel­lä ei ole laa­jo­ja syr­jäseu­tu­ja, kun vuoris­to pakot­taa asumaan tiivi­isti kylis­sä. Tan­s­ka on Uuden­maan kokoinen ja Uudel­la­maal­lakin alueel­liset tulo­erot on pidet­ty aisois­sa. Ruot­sis­sa se johtuu siitä, että syr­jäseudut on tyh­jen­net­ty ylimääräi­sistä asukkaista ja jäl­jelle jääneille on järkevää työtä.
      Tukhol­man pohjois­puo­li­nen Ruot­si on tämän seu­rauk­se­na melkein asumaton.

      Mut­ta kävin nyt kuitenkin kat­so­mas­sa noi­ta kuvia, eivätkä ne vahvis­ta­neet lainkaan väittämääsi.
      Nor­jaa ei ollut tilas­tossa lainkaan.
      Ruot­si on kokon­aisu­udessaan niin rikas, ettei sen vai­htelui­ta voitu nähdä, kos­ka maa meni asteikos­ta yli, mut­ta kuvio 1 pal­jasti, että Ruotsin jas Suom­nen alueel­liset erot ovat suun­nilleen yhtä suuria, Ruotsin aav­is­tuk­sen ver­ran suuremmat.
      Kart­ta 3 taas ker­toi, että ostovoiman kehi­tys oli viime vuosikymmenel­lä Suomes­sa suur­in­ta Itä-Suomes­sa ja pien­in­tä Etelä-Suomessa. 

  40. Edel­lä maini­tun Euro­statin tilas­ton lisäk­si myös OECD:n lista aluei­den väli­sistä eroista vuodelta 2007 vahvis­taa kuvaa Suomes­ta suurten alueel­lis­ten tuot­tavu­usero­jen maana mui­hin Pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna ja neljän Pohjo­is­maan ver­tailus­sa heikoim­mat alueel­liset BKT-luvut löy­tyvät nimeno­maan Suomes­ta. (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_OECD_regions_by_GDP_%28PPP%29_per_capita)

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa jokaises­sa läänis­sä ostovoimako­r­jat­tu BKT per hen­ki on reilusti enem­män kuin OECD:n alueelli­nen medi­aani. Esim. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa vähäväkiset pohjoisim­mat läänit Nor­rbot­ten ja Finn­mark tuot­ta­vat huikean BKT:n per hen­ki. Suomes­sa vain Uusi­maa ja Ahve­nan­maa pää­sevät samalle tasolle. Tan­skas­sa alle OECD:n medi­aanin jää niukasti kak­si aluet­ta: Vest-og Syd­s­jael­land (jos­sa BKT per hen­ki oli 2007 samaa luok­ka kuin Etelä-Savos­sa) ja piskuinen Born­holmin saari, kun taas Suomes­sa peräti kolme aluet­ta jää alle medi­aanin: Kain­uu, Pohjois-Kar­jala ja Etelä-Savo.

    Näi­denkin havain­to­jen val­os­sa epäilen, että Suomes­sa har­joitet­tu alue­poli­ti­ik­ka on mah­dol­lis­es­ti ollut väärää kahdel­la tavalla:

    - ei ole kan­nustet­tu ihmisiä muut­ta­maan työn perässä eikä tar­jot­tu siihen mah­dol­lisuuk­sia asun­topoli­ti­ikan keinoin vaan on vääräl­lä taval­la tuet­tu aluei­ta anta­mal­la hyödytön­tä “kehi­tys­a­pua”

    - ei ole annet­tu alueille riit­täviä mah­dol­lisuuk­sia ja kan­nustei­ta kehit­tää elinkeino­jaan ja julkisen sek­torin toim­intaa, vaan on sal­lit­tu kun­tien välisen hyödyt­tömän kinastelun jatkua vuodes­ta toiseen

  41. Osmo Soin­in­vaara: Ongel­ma on siinä, että tuo hajasi­joi­tus onnis­tuu huonos­ti, kos­ka val­tion­hallinnos­sakin tarvi­taan eri­ty­isosaa­jia, ja niitä on viakea paikan päältä rekrytoida.
    Aika räpiköi­den on esimerkik­si Fimean (ent. lääke­laitos) toim­inta käyn­nistynyt Kuo­pios­sa. On vaikea perus­taa asiantun­ti­javi­ras­toa tyhjästä. Fimean työn­tek­i­jöil­lä ei ole tarvet­ta siir­tyä Kuo­pi­oon, jos­sa puolisolle ei 

    Tämän vuok­si olisi pitänyt toimia oikein, eli hajasi­joit­ta­mal­la jo vuosikym­meniä sit­ten. Siir­tymäaikana on tietenkin ohimeneviä ongelmia, mut­ta ne helpot­tuvat ajan ja koulu­tuk­sen ohjaamisen myötä.

    Onhan Sin­nemä­ki jo toteut­ta­mas­sa vas­taa­van­laista toim­intaa lopet­ta­mal­la ket­tutarhauk­sen. Hän kehoit­ti tarhaa­jia hake­maan uuden ammatin . Ne työn­tek­i­jät, jot­ka eivät voi / halua muut­taa viras­ton tms:n mukana voivat han­kki­u­tua mui­hin töihin. 

    Koulu­tus­tar­jon­nan ohjauk­sel­la voidaan hyvinkin lyhyel­lä aikavälil­lä saa­da osaa­va henkilökun­ta kullekin paikalle.

    Sylt­ty: Jos jonkun hom­man voi hel­posti hajaut­taa ja tehdä etänä, niin siinä tosi­aan käy noin eli sitä ei siir­retä Helsingistä Pihtiputaalle, vaan suo­raan Kiinaan taik­ka Intiaan.

    Mik­si näin ? Sik­si, että suo­ma­laisil­la poli­itikoil­la ei ole talous­näke­mys­tä. Oikean suun­taisel­la vero- ja tukipoli­ti­ikalla voidaan työn teet­tämistä Suomes­sa lisätä. 

    Kallis suo­ma­lainen työ on seu­raus­ta sosi­aalidemokrat­tis­es­ta hyvinvointivaltioaatteesta.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Nor­ja on oma tapauk­sen­sa, kos­ka maa on rikas ja kos­ka siel­lä ei ole laa­jo­ja syr­jäseu­tu­ja, kun vuoris­to pakot­taa asumaan tiivi­isti kylis­sä. Tan­s­ka on Uuden­maan kokoinen ja Uudel­la­maal­lakin alueel­liset tulo­erot on pidet­ty aisois­sa. Ruot­sis­sa se johtuu siitä, että syr­jäseudut on tyh­jen­net­ty ylimääräi­sistä asukkaista ja jäl­jelle jääneille on järkevää työtä.
    Tukhol­man pohjois­puo­li­nen Ruot­si on tämän seu­rauk­se­na melkein asumaton.

    Melkein asuma­ton?

    Vuon­na 2011 Ruotsin pohjoisim­mas­sa läänis­sä Nor­rbot­tenis­sa asui 248000 ihmistä ja Suomen pohjoisim­mas­sa maakun­nas­sa Lapis­sa 183000 ihmistä. Ruotsin toisek­si pohjoisim­mas­sa läänis­sä Väster­bot­tenis­sa asui 260000 ihmistä ja Pohjois-Poh­jan­maal­la Suomes­sa 398000 ihmistä.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Nor­ja on oma tapauk­sen­sa, kos­ka maa on rikas ja kos­ka siel­lä ei ole laa­jo­ja syr­jäseu­tu­ja, kun vuoris­to pakot­taa asumaan tiivi­isti kylis­sä. Tan­s­ka on Uuden­maan kokoinen ja Uudel­la­maal­lakin alueel­liset tulo­erot on pidet­ty aisois­sa. Ruot­sis­sa se johtuu siitä, että syr­jäseudut on tyh­jen­net­ty ylimääräi­sistä asukkaista ja jäl­jelle jääneille on järkevää työtä.

    Myös Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa asu­taan tiivi­isti kylis­sä, vaikkeivät maas­ton­muodot sitä edel­lyt­täisi. Suo­mi on ain­oa haulikol­la ammu­tun asu­tuk­sene maa.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta kävin nyt kuitenkin kat­so­mas­sa noi­ta kuvia, eivätkä ne vahvis­ta­neet lainkaan väittämääsi.
    Nor­jaa ei ollut tilas­tossa lainkaan.

    Siis mitä väittämääni?

    Kat­soitko kar­tan 4 ja kuvion 2, jot­ka siis suorem­min ker­to­vat alueel­li­sista elin­ta­so­eroista ja eri­ar­voisu­ud­es­ta (alueelli­nen BKT per hen­ki ei sitä niinkään kuvaa)?

  45. Osmo Soin­in­vaara: Kaupunki­tutkimuk­sen kir­jois­sa jok­seenkin kaikissa osoite­taan, että työ on tuot­tavam­paa suurkaupungeis­sa kuin periferiass

    Taas yksi lisä kat­to­haikaratutkimus­ta­soisi­in kyhäelmi­in. Ote­taan­pa ver­tauk­sek­si muna-kana-asetelma.

    Jos lähdet­täisi­in kas­vat­ta­maan kansan­talouden tuot­tavu­ut­ta siten, että teol­lis­tu­misen alus­ta läh­tien sijoitet­taisi­in kaik­ki Suomen asukkaat Uudelle­maalle, niin tiheästi kuin vain suinkin pystyt­täisi­in esim. pil­ven­pi­irtäjien avul­la. Sil­loin olisi kaupunki­tutkimuk­sen ja Soin­in­vaaran ide­olo­gian mukaan Suomen BKT vaikka­pa samantien 10 ker­tainen nykyiseen verrattuna.

    En osaa kuva­ta miten siel­lä vau­raus tuotet­taisi­in tämän keskit­tämisen avul­la. Ainakin tpyy­lu­o­man moit­ti­ma hajasi­joituk­sen puut­tumi­nen toisi mil­jarde­ja kassaan .

    Miten se raha muul­la taval­la tehtäisi­in, setelipainossako?

  46. Osmo Soin­in­vaara:

    kun vuoris­to pakot­taa asumaan tiivi­isti kylissä

    ja jäl­jelle jääneille on järkevää työtä

    Eli olisitko nyt valmis selkeästi myön­tämään, että ei se suurkaupun­ki ole mikään ehdo­ton edel­ly­tys korkean tuot­tavu­u­den ja osaamisen työ­paikoille tai vireälle elinkeinoelämälle?

    Suomes­sakin myös monil­la Helsinkiä pienem­mil­lä maakun­takeskuk­sil­la ja kaupunkiseuduil­la voisi olla hyvät edel­ly­tyk­set kukois­taa ja tar­jo­ta tuot­tavia työ­paikko­ja, jos niiden kehit­tämiseen oikeasti panos­tet­taisi­in. Esimerkke­jä täl­lais­es­ta löy­tyy muista Pohjo­is­maista, mut­ta esimerkik­si myös Hol­lan­nista, Sveit­sistä ja Itä­val­las­ta. Tämä Helsin­gin seudun rum­mut­ta­mi­nen Suomen ain­oana kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyisenä alueena vie kyl­lä keskustelun väärille urille ja huomion pois pääa­sioista, ja samal­la koko Suomen voimavaro­jen viisas hyö­dyn­tämi­nen jää toteuttamatta.

  47. Pidät ole­tusar­vois­es­ti tote­na, että HITAS ja Ara­va lask­i­si­vat asumisen hin­taa. Mihin tämä perus­tuu? Se saat­taa pitää paikkansa jonkun yksit­täisen ihmisen tai per­heen kohdal­la, mut­ta kaiken­laisil­la häir­iötek­i­jöil­lä on peri­aat­teessa vain hin­to­ja nos­ta­va vaiku­tus. Jos tahal­lisia markki­nahäir­iöitä (tässä esimerkik­si HITAS ja Ara­va) ei olisi, on oletet­tavaa, että asumisen hin­ta kokon­aisu­udessaan olisi kohtu­ullisem­pi pääkaupunkiseudul­la. Nyt arvotaan hal­paa hin­taa joillekkin muiden mak­saes­sa viulut. 

    Jos oikeasti halut­tausi­in kohtu­uhin­taisem­paa asum­ista, on siihen hyvin tun­netut keinot: yhteiskun­nan tukien pois­t­a­mi­nen, kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lin mur­t­a­mi­nen ja rak­en­tamisenn sään­te­lyn purku. En oikein usko, että vielä ollaan kyp­siä tart­tumaan haasteeseen.

  48. Osmo Soin­in­vaara:

    Ruotsin jas Suom­nen alueel­liset erot ovat suun­nilleen yhtä suuria, Ruotsin aav­is­tuk­sen ver­ran suuremmat.

    Ovatko silmäla­sisi muuten tosi­aankin noin paljon vääristävät? 🙂

    Kuvion 1 mukaan Suomen ja Ruotsin alueel­liset erot ovat toki suun­nilleen yhtä suuret, mut­ta kyl­lä se ero on nimeno­maan niin päin, että euromääräis­es­ti ero­tus BKT-luvuis­sa per hen­ki on suurem­pi Suomen ja Ruotsin heikoimpi­en aluei­den välil­lä kuin rikkaimpi­en välil­lä (OECD:n tilas­tos­ta tämä näkyy selvem­min kuin Euro­statin). Lisäk­si, kun ote­taan huomioon, että Suomes­sa BKT-luvut per hen­ki ovat kaut­ta lin­jan selvästi Ruotsin vas­taavia alem­pia, niin suh­teelli­nen ero on vielä suurem­pi kuin Kuvios­ta 1 näkyvä absolu­ut­ti­nen ero. Eli Suomes­sa heikoim­mal­la alueel­la tuot­tavu­us on pienem­pi pros­ent­tio­su­us parhaim­man alueen tuot­tavu­ud­es­ta kuin Ruot­sis­sa (OECD:n 2007 luku­jen mukaan BKT per hen­ki Got­lannis­sa oli 59% Tukhol­man läänin luvus­ta ja Kain­u­us­sa BKT per hen­ki oli 52% Uuden­maan luvusta).

    Tärkeämpi kuin Kuvio 1 on kuitenkin se Kuvio 2, kuten jo sanoinkin.

    1. Sin­un pitää kat­soa sitä koti­talouk­sien ostovoimalukua. BKT/henki ei nyt oikein ker­ro mitään, kos­ka sitä voi nos­taa vesiv­foimala, jon­ka omis­taa yri­tys aivan toisel­la puolel­la maa­ta ja joka ei mak­sa paikkakun­nalle mitään. Ruot­sis­sa sitä nos­ta­vat kaivokset.

  49. Osmo Soin­in­vaara:

    Ruot­sis­sa se johtuu siitä, että syr­jäseudut on tyh­jen­net­ty ylimääräi­sistä asukkaista ja jäl­jelle jääneille on järkevää työtä.

    Eikä niitä syr­jäseu­tu­ja muuten ole länsi­naa­puris­sa “tyh­jen­net­ty” vaan ne ovat tyh­jen­tyneet vähitellen kaupunkien vetovoiman vuok­si. Ja toki Ruot­si on kaupungis­tuneem­pi kuin Suo­mi, mut­ta länsi­naa­puris­sa myös mon­et pikkukaupun­git ovat elin­voimaisia ja kehittyviä. 

    Sen sijaan Suomes­sa tämä raken­nemuu­tos muis­tut­taa ennem­minkin tuol­laista tyh­jen­tämistä kuin tyh­jen­tymistä, joten täkäläiseen tilanteeseen sanaval­in­tasi olisi oikea. Ehkä se oli sel­l­ainen ns. Freudi­lainen lip­sah­dus. Ilmeis­es­ti tämä tyh­jen­tämi­nen halut­ti­in varmis­taa täl­lä hal­li­tuk­sen onnet­toma­l­la suun­nitel­mal­la kun­ta- ja palvelu­rak­en­tei­den “uud­is­tamisek­si”. Onnek­si sen­tään se hölmöi­ly näyt­täisi kaatu­van kansan ja asiantun­ti­joiden vastustukseen.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääke­laitos oli alansa johtavia yksiköitä Euroopas­sa, jon­ka asiantun­te­muk­sel­la oli kan­sain­välistä käyt­töä. Kuo­pi­oon kokon­aan alus­ta perustet­ta­van laitok­sen sta­tus tulee ole­maan paljon vaatimattomapi.
    Voi olla että on yhtä raskas­ta muut­taa Kuo­pios­ta Helsinki­in kuin Helsingistä Kuo­pi­oon. Tämä ei ollut se point­ti. Point­ti oli, ettei mikään voi pakot­taa muut­ta­maan Kuo­pi­oon ja sik­si muut­ta­jia on kovin vähän, kos­ka hyvä asiantun­ti­ja saa työ­paikan Helsingistäkin. Aika vähän on entisen lääke­laitok­sen huip­puasiantun­ti­joi­ta Kuo­pi­oon muut­tanut ja sdik­si toim­inta jatkuu tosi­asi­as­sa Helsingissä.

    Sen vähän, mitä olen Kuo­pi­on Fimeaa seu­ran­nut, niin avoimi­in uusi­in virkoi­hin on ollut hyvin ja tasokkai­ta hak­i­joi­ta. Mut­ta niitä virko­ja ei ole saatu täytet­tyä, jot­ka on ajatel­tu Helsin­gin lääke­laitok­sen entisille työn­tek­i­jöille eikä pan­tu avoimeen hakuun.

  51. hap­po­sai:
    Helsin­gin työ­paikoista 80 000 eli 20% on val­tion työ­paikko­ja. Kau­pan päälle kaik­ki yksi­tyisen sek­torin työ­paikat jot­ka vain palvel­e­vat val­tion työpaikkoja. 

    Kehi­tys on men­nyt viimeiset 20 vuot­ta halu­a­maasi suun­taan. Vuon­na 2010 Helsingis­sä oli val­tion työ­paiko­ja enää vajaa 42 000, val­tioen­em­mistöi­sis­sä fir­moissa oli työ­paikko­ja vajaa 12 700. Yhteen­sä ne oli­vat 14,3 % Helsin­gin työ­paikoista, 20 vuot­ta sit­ten laman poh­jal­la ne oli­vat 23,1 %. Toisin kuin 1990-luvun lamas­sa val­tion työ­paikko­jen osu­us ja määrä ovat laske­neet tässä viimeisim­mässä notkah­duk­ses­sa. Tätä vauh­tia viimeinenkin val­tion työ­paik­ka Helsingis­sä lait­taa lapun luukulle 2038.

  52. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Mikäli näitä yhteiskun­nan mak­samia tulon­si­ir­to­ja ei olisi, pitäisi yri­tys­ten mak­saa työn­tek­i­jöille sel­l­ainen palk­ka, että se riit­täisi nor­maali­in elämään myös kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la. Täl­löin yri­tys­ten olisi pakko huomioi­da sijoit­tau­tu­mis­laskelmis­saan pääkaupunkiseudun korkea palkkata­so ver­rat­tuna syr­jä-Suomen edullisi­in palkkoihin. 

    Jot­ta tämä kehi­tys toteu­tu­isi, olisi myös työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us poistettava. 

    Kun palkat nousi­si­vat Helsin­gin seudul­la, osa nousus­ta valuisi paikallisi­in elinkus­tan­nuk­si­in. Kos­ka alim­mil­la palkoil­la pitäisi elää myös Helsingis­sä, alim­mat sopimus­palkat nousi­si­vat nykysys­teemin ansios­ta koko maassa. 

    Työt­tömyys sen kun kasvaisi.

  53. Helsin­ki heräisi Ruususen unes­ta, jos jär­jestet­täisi­in vuo­den 1956 tapainen yleislakko.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1956_yleislakko

    Yleis­lakko 2013 tarkoit­taisi, että muual­ta Suomes­ta ei enää mak­set­taisi Helsin­gin val­tion­hallinnolle latin latia minkään näköisiä vero­ja. Verora­hat käytet­täisi­in siel­lä mis­sä ne maksetaankin.

    Myös yri­tyk­set lopet­taisi­vat mak­satuk­set Helsingis­sä oleville pääkont­tor­eille. Nämäkin rahat jäi­sivät sinne mis­sä se ansaitaankin.

    Var­ti­aisen kaup­paa­ma 1800-luvun teo­ria, että työvoiman tar­jon­ta lisää työl­lisyyt­tä pätisi sekin 2000-luvun Helsinkiin.

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen työl­listää. Uudet asun­not houkut­tel­e­vat uusia asukkai­ta. Uusil­la asukkail­la vaik­ka ei olisikaan töitä, mut­ta heil­lä on lap­sia, sairauk­sia ja mui­ta tarpei­ta, jot­ka edel­lyt­tävät lisää opet­ta­jia, hoita­jia, työvoima­neu­vo­jia, bussinkul­jet­ta­jia, sosi­aalivi­ra­nomaisia, Siwan myyjiä jne… Työt­tömät työl­listyvät ja työl­listävät ja 1800-luvun sisäsi­it­toinen malli pelittää.

    Täl­lä taval­la Juhana Var­ti­aisen teo­ria tulisi todek­si Helsingissä.

    Helsin­gin talous­narko­ma­nia saataisi­in siis katkolle muu­ta­man kuukau­den kestoisel­la yleis­lakol­la, jol­loin Helsin­gin pitäisi tul­la toimeen ihan omil­laan, eli sil­lä jalostusar­vol­la ja tuot­tavu­udel­la jota se itse tuot­taa. Siinä voisi men­nä uuteen hark­in­taan kaupung­in­jo­hta­jien palkat ja moni muu asia.

    1. Helsingistä mak­se­taan muualle Suomeen enem­män kuin muual­ta Helsinki­in. Helsinkiläiset ovat val­tion viras­toista huoli­mat­ta net­tomak­sajia. Eikö edes tämä ole tiedossa?

  54. Ihmette­len:
    Miten Helsin­ki aikoo varautua mit­tavaan ei-työperäis­ten maa­han­muut­toon seu­raav­ina vuosikym­meninä? Eräs viher­vasem­mis­to­lainen sanoi min­ulle, että Helsinki­in muut­tavista vain pienehkö osu­us on human­itäärisiä, ja että hekin ovat työl­listyneet kan­taväestöä parem­min. Lähdet­tä väit­tämälleen kyseisel­lä henkilöl­lä ei ollut min­ulle antaa. Mitä tarkoittaa“pienehkö” osuus? 

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013021016657120_uu.shtml

    Helsin­gin kaupun­gin sivuil­ta löy­tyy vastaus

    http://www.hel.fi/hki/Heke/fi/Maahanmuutto/Tilastot

    “Vierask­ielis­ten työt­tömyysaste oli Helsingis­sä 21% ja työl­lisyysaste 52% vuo­den 2009 lopussa”

    Maa­han­muu­ton ongel­ma on, että vain pieni osa on työperäistä maahanmuuttoa.Sisäministeriön mukaan vain n 30 % on työperäistä maa­han­muut­toa. Kyseessä on EU:n ja ETAn ulkop­uolelta tulev­as­ta muu­tos­ta, EU/E­TA-kansalaiset ievät tarvitse lupaa.

    Kyseessä ei ole kuitenkaan pieni joukko vaan sisältää yli 17000 henkeä, joista vain 5300 tulee töihin

    http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot

  55. Tapio: Jot­ta tämä kehi­tys toteu­tu­isi, olisi myös työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us poistettava. 

    Kun palkat nousi­si­vat Helsin­gin seudul­la, osa nousus­ta valuisi paikallisi­in elinkus­tan­nuk­si­in. Kos­ka alim­mil­la palkoil­la pitäisi elää myös Helsingis­sä, alim­mat sopimus­palkat nousi­si­vat nykysys­teemin ansios­ta koko maassa. 

    Työt­tömyys sen kun kasvaisi.

    Noin ei käy suo­raan, sil­lä työe­htosopimus on min­i­mi ja sen päälle voi mak­saa vaik­ka kuin­ka paljon. Eivät työe­htosopimus­po­h­jaiset palkat ole virkapalkkoja.

    Jos Helsingis­sä on pulaa esim sii­ivoo­jista niin mikään ei estä mak­samas­ta parem­paa palkkaa kuin Ivalossa.Näin siivoo­japu­la poistuu

    Kun työe­htosopimuk­sia päivitetään niin sil­loin voi olla em vaikutuksia.

    Ja ei maal­lakaan vält­tämät­tä halvem­paa ole vaik­ka asun­not oli­si­vatkin halvem­pia: Kaik­ki muu mak­saa enemmän.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Suurin maa­han­muut­tomaa on Viro, joka ei näy luvuis­sasi lainkaan. Aika torkoituk­sen­mukaista tilas­to­jen käyttöä.

    Vaik­ka viro­laiset ovat iso ryh­mä niin heitä on vain n. 33000.

    Paljonko heitä tääl­lä on pimeänä työn­tek­i­jänä on eri juttu

    Venäläisiä on liki saman ver­ran , n 30000 ja jos las­ke­taan kie­len mukaan niin 58000 ja maa­han­muut­ta­jia yli 180000 joten ei kan­na­ta liioitel­la viro­lais­ten määrää .Hei­dän osuuten­sa on vain 18,6 %

    Nuo kauem­paa tule­vat kun eivät palaa takaisin kuten viro­laiset, kun menee huonom­min, joten hei­dän vaiku­tuk­sen­sa on pysyvä

    1. Pääkaupunkiseudul­la työske­betelee päivit­täin 60000 viro­laista. Yleen­sä he käyvät ainaqkin viikon­lop­puisin Viron puolel­la nukkamassa.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingistä mak­se­taan muualle Suomeen enem­män kuin muual­ta Helsinki­in. Helsinkiläiset ovat val­tion viras­toista huoli­mat­ta net­tomak­sajia. Eikö edes tämä ole tiedossa?

    Taas saman­lainen urbaani­le­gen­da , kuin se, että tupakoit­si­jat mak­sa­vat tupakkaverossa ter­vey­den­huol­lolle aiheut­ta­mansa lisäkulut.

    Onko jos­sakin todel­la ole­mas­sa kat­ta­va tilas­to moi­ses­ta O.S:n väit­teestä? O.S. puhuu nyt milelel­lään val­tion viras­toista. Maakun­nista tuo­daan rahat myös yksi­tyisen sek­torin pää­toimi­paikkoi­hin monin eri muodoin.

    Mik­si nykyaikana muka pitäisi olla Nokian, Koneen, Met­säy­htiöi­den jne. pääkont­torit Helsingis­sä. Yhtä hyvin ne voisi­vat olla Viet­namis­sa, Kiinas­sa, Rovaniemel­lä tai Kajaanissa. 

    Viisaal­la vero- ja kan­nustin­poli­ti­ikalla ne voisi­vat olla kaik­ki Suomen eri kaupungeis­sa, ja kaik­ki olisi nyky­istä halvem­paa. Myöskään Helsin­ki, Suomen per­ife­ria, ei kär­sisi ruuhkau­tu­mis­es­ta ja korkeista hinnoista.

    1. Helsingistä mak­se­taan muualle Suomeen enem­män kuin muual­ta Helsinki­in. Helsinkiläiset ovat val­tion viras­toista huoli­mat­ta net­tomak­sajia. Eikö edes tämä ole tiedossa?

      Taas saman­lainen urbaani­le­gen­da , kuin se, että tupakoit­si­jat mak­sa­vat tupakkaverossa ter­vey­den­huol­lolle aiheut­ta­mansa lisäkulut.

      On se nyt kum­ma, kun kiistämät­tömät fak­tat kiel­letään, jot­ta oma maail­manku­va ei järky. Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta löy­tyy googlaa­mal­la Val­tion tulot ja menot alueit­tain. Jostain syys­tä viimeinen tieto val­tion menoista ja vero­tu­loista on vuodelta 2006, mut­ta en usko, että asetel­ma on kovin radikaal­isti muut­tunut. Menoista puut­tuvat investoin­ti­menot. Se näyt­tää tältä.

      Val­tiot tulot ja menoit alueit­tain vuon­na 2006

      menot tulot erotus
      Koko maa 6365 6588 222
      Pääkaupunkiseu­tu 7377 9535 2157
      Muu uusi­maa 4036 6672 2636
      Itä-Uusi­maa 4184 7008 2824
      Varsi­nais-Suo­mi 5689 6267 578
      Satakun­ta 6097 5846 ‑251
      Kan­ta-Häme 6935 6151 ‑784
      Pirkan­maa 6119 6194 75
      Päi­jät-Häme 4790 5788 998
      Kymen­laak­so 5843 6356 513
      Etelä-Kar­jala 5970 5624 ‑346
      Etelä-Savo 6684 5340 ‑1344
      Pohjois-Savo 6892 5413 ‑1479
      Pohjois-Kar­jala 7248 4810 ‑2438
      Kes­ki-Suo­mi 6886 5653 ‑1233
      Etelä-Poh­jan­maa 6466 5310 ‑1156
      Poh­jan­maa 6229 5835 ‑394
      Kes­ki-Poh­jan­maa 6074 5375 ‑699
      Pohjois-Poh­jan­maa 6197 5675 ‑522
      Kain­uu 8167 5230 ‑2937
      Lap­pi 7681 5753 ‑1928
      Ahve­nan­maa 11737 7803 ‑3934

      Ai niin ne tupakoi­jat. Eivät var­maankaan mak­sa sairaan­hoitoku­lu­jaan, mut­ta kuol­e­vat KYMMENEN vuot­ta mui­ta nuoremp­ina, joten eläke­meno­ja säästyy ja todel­la paljon. Siis ihan itsekkäästi oman­ta kannal­tani ajatellen: polt­takaa ja mah­dol­lisim­man paljon. Minä en polta.

  58. Evert The NeveR­est: Helsin­gin talous­narko­ma­nia saataisi­in siis katkolle muu­ta­man kuukau­den kestoisel­la yleis­lakol­la, jol­loin Helsin­gin pitäisi tul­la toimeen ihan omil­laan, eli sil­lä jalostusar­vol­la ja tuot­tavu­udel­la jota se itse tuot­taa. Siinä voisi men­nä uuteen hark­in­taan kaupung­in­jo­hta­jien palkat ja moni muu asia.

    Melkein ker­rankin olen samaa mieltä nim­imerkin kanssa asi­as­ta, vaik­ka hie­man epäilen sanoman tyylila­jia. Sisäsi­it­toisu­ud­es­ta saati­in oiva esimerk­ki, nim­imerkin viit­tauk­ses­sa kaupun­nin­jo­hta­jien palkkoi­hin. He ehdot­ti­vat vuoroin toisilleen palkanko­ro­tus­ta, oliko johta­jia kolme ? Eikä tässä tietenkään kaik­ki, sil­lä tulevil­la palkkakier­roksil­la korote­taan kaikkien hallinnos­sa ole­vien palkko­ja vastaavasti.

    Ei toisin siivoo­jien eikä laitosmi­esten, kos­ka hei­dän työn­sä ei ole korkeasti tuot­tavaa, sil­lä palkat ovat niin pieniä, että palkko­jen korot­ta­mi­nen ei nos­ta tuot­tavu­ut­ta samas­sa suh­teessa kuin korkea­palkkaisten johta­jien palkanko­ro­tuk­set, jot­ka taas paran­ta­vat tuot­tavu­ut­ta lisää sitä kaut­ta, että muidenkin viras­to­jen johta­jien palkat seu­raa­vat kehi­tys­tä , ja nou­se­vat , mikä taas lisää tuot­tavu­ut­ta , kos­ka jne. kehä pyörii ympäri-ympäri- ympäri

    Kuka se väit­ti, että ikili­ikku­jaa ei ole muka keksitty ?

  59. “Aika vähän on entisen lääke­laitok­sen huip­puasiantun­ti­joi­ta Kuo­pi­oon muut­tanut ja sdik­si toim­inta jatkuu tosi­asi­as­sa Helsingissä.”

    Tämä “ei voi muut­taa” on puh­taasti kes­ki-ikäisiä per­heel­lisiä suo­si­vaa poli­ti­ikkaa. puo­let helsin­gin asun­tokun­nista on yksineläviä — he voivat hyvin muut­taa minne vain työn perässä (työn perässä he ovat yleen­sä helsinki­in tulleetkin).

    Suomes­sa on niin paljon aka­teemis­es­ti koulutet­tua väkeä, että pätevää väkeä löy­ty­isi (ja on löy­tynytkin) kuo­pi­oon avoimes­ta haus­ta. Mut­ta kiitos virka­suh­teen ikuisu­u­den, helsinkiläistä virkami­estä ei oikein voi erot­taa ja hakea hänen tilalleen jotain joka halu­aisi kuo­pios­sa asua.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi alueel­lis­taa jon­nekkin lähem­mäk­si. Esim Salos­sa olisi nyt hyvin tilaa vaik­ka eduskun­nalle ja min­is­ter­iöil­lä. Siir­tymäkau­den virkamiehet voivat sit­ten hel­posti tul­la junal­la töi­hin helsingistä — jos eivät halua per­heenä muut­taa saloon ja pistää puolisoaan pendelöijäksi.

  60. Hajasi­joi­tus toimii eri­tyisen huonos­ti jos kaik­ki viras­tot pitää ensin perus­taa helsinki­in ja sit­ten siirtää jon­nekin muualle. Irviku­vana vaik­ka uusi maaseu­tu­vi­ras­to jon­ka sijoit­tamis­es­ta Seinäjoelle oli päätös ole­mas­sa jo ennen viras­ton perus­tamista, silti se syys­tä tai tois­es­ta piti ensin perus­taa helsinki­in ja vas­ta sit­ten siirtää seinäjoelle.

    Vas­taa­va älyt­tömyys oli muuten myös EU:n kemikaalivi­ras­tossa, sekin piti ensin perus­taa brys­seli­in ja vas­ta sit­ten siirtää helsinkiin.

  61. “Helsingistä mak­se­taan muualle Suomeen enem­män kuin muual­ta Helsinki­in. Helsinkiläiset ovat val­tion viras­toista huoli­mat­ta net­tomak­sajia. Eikö edes tämä ole tiedossa?”

    Aivan oikein. Näin on nykyisel­lä “tilin­pidol­la”, joka ei anna oikeaa kokon­aisku­vaa tilanteesta.

    1. Aivan oikein. Näin on nykyisel­lä “tilin­pidol­la”, joka ei anna oikeaa kokon­aisku­vaa tilanteesta

      Voisitko val­is­taa, mikä siinä tilin­pidos­sa on vikana? Ero on kai suun­nilleen euron kokoinen kaik­sisa tulois­sa ja menoissa. 

      .

  62. Minkä takia muuten Solid­i­um oy mak­saa yhteisöveroa Helsingille? Jos val­tion sat­apros­ent­tis­es­ti omis­ta­ma yhtiö olisi vain val­tion tilivi­ras­to, olisi Solid­i­um-viras­ton tuot­to koko Suomen tuloa tasaverois­es­ti. Nyt Helsin­ki saa kuo­ria ker­maa päältä.

    Läh­teet: Hesari (Nordea, OP-ryh­mä ja Solid­i­um yhteen­sä 40 M€ Helsingille), Yle (Solid­i­u­min koko yhteisövero 36 M€ (osa Helsingille, osa valtiolle).

  63. eemil: Maakun­nista tuo­daan rahat myös yksi­tyisen sek­torin pää­toimi­paikkoi­hin monin eri muodoin. 

    Voisitko täs­men­tää väitet­täsi. Minä olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että merkit­tävien yksi­tyisen sek­torin yri­tys­ten rahat tule­vat suurim­mak­si osak­si ulkomailta.

  64. hap­po­sai: puo­let helsin­gin asun­tokun­nista on yksineläviä – he voivat hyvin muut­taa minne vain työn perässä (työn perässä he ovat yleen­sä helsinki­in tulleetkin).

    Tämä on tot­ta. Mut­ta mik­si ihmeessä muut­taa Helsingistä jon­nekin Kajaani­i­in tai Forssaan tai Oulu­un. Jos nyt muut­ta­maan ryhtyy, niin sit­ten muut­taa Lon­tooseen, Tukhol­maan, Zurichi­in, Berli­ini­in, Venet­si­aan, Köpik­seen, Pari­isi­in tms. 

    Itse saisin var­masti töitä mis­tä tahansa mainit­semis­tani ulko­mai­sista kaupungeista. En kuitenkaan muu­ta, kos­ka ystäväni asu­vat Helsingis­sä ja kos­ka Helsingis­sä on aivan ain­ut­laa­tuisen hyvä kult­tuu­ri­tar­jon­ta täl­lä het­kel­lä. Ja meri ja keskus­puis­to ja Ryt­mi ja Kirjaklubi.

  65. Liian van­ha: Noin ei käy suo­raan, sil­lä työe­htosopimus on min­i­mi ja sen päälle voi mak­saa vaik­ka kuin­ka paljon. 

    Teo­ri­as­sa kyl­lä. Käytän­nössä yleis­si­to­va työe­htosopimus pois­taa yksilöko­htaisen palkois­ta­neu­vot­telun, jollei alal­la ole oikeasti työvoima­pu­lan ja tuot­tavu­u­den yhdis­telmää, joka nos­taisi palkkata­son yli tessin tason.

    1. Helsin­gin seudul­la liki kaik­ki yksi­tyisen sek­torin palkat ja myös huo­mat­ta­va osa kun­nan palkoista ylit­tävät TES:n määräyk­set. Maa­han­muut­ta­jia on syytet­ty siitä, että tekevät työtä työe­htosopimuk­sen mukaisil­la palkoilla.

  66. ‘Eikö edes tämä ole tiedos­sa?’ (OS)
    Tieto vain häir­it­sisi mielipiteenmuodostusta.

  67. Val­okaapelit ja kat­ta­van 4G ‑verkon nor­mi­ta­soinen pakote tavoit­ta­maan kaik­ki laak­sot, notkot ja niemelmät jar­rut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä luon­non­laik­si oletet­tua keskit­tymistä. Rohke­nen epäil­lä miten pitk­iä aikasar­jo­ja kaupunki­tutkimuk­ses­sa on laa­joista har­vaana­su­tu­ista val­tioista laajakaista-aikakaudelta.

    Yri­tys­ten toim­into­jen sijoit­tumi­nen pitäisi olla kus­tan­nusti­etoista. Verovaroil­la kus­tan­net­tavien toim­into­jen sijoit­tumises­sa on sisään leiv­ot­tu poli­it­tisen ohjauk­sen ele­ment­ti. Pääkaupunki­lais kansane­dus­ta­jat valit­ta­vat kuin­ka heitä sor­si­taan, mut­ta kyl­lä Kain­uu on tosi heikoil­la yrit­täessään saa­da äänen­sä vaikut­ta­maan sijoi­tus­päätök­sessä. Isot EU-maat sim­put­taa pienem­piä. Helsin­ki sim­put­taa maakun­takeskuk­sia. Maakun­takeskus anas­taa pikkukaupunkien toimin­not ja Pikkukaupun­ki sopeu­tuu lakkaut­ta­mal­la kyläkoulunsa.

    Muis­tan Osmon tais­telleen puo­lus­tusvoimain iki­aikaista nautin­taoikeut­ta vas­taan pönöt­tää San­ta­ham­i­nan arvokkaal­la raken­nus­maal­la. Tap­pio tuli.
    Hämeen­lin­nas­sa olis vapaa varuskun­ta. Eduskun­ta voisi hyvin men­nä sinne rem­pan ajak­si, ja kokeil­la hallintokaupun­gin siir­ron edel­ly­tyk­siä Hämeenlinnaan.

  68. “Val­okaapelit ja kat­ta­van 4G ‑verkon nor­mi­ta­soinen pakote tavoit­ta­maan kaik­ki laak­sot, notkot ja niemelmät jar­rut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä luon­non­laik­si oletet­tua keskit­tymistä. Rohke­nen epäil­lä miten pitk­iä aikasar­jo­ja kaupunki­tutkimuk­ses­sa on laa­joista har­vaana­su­tu­ista val­tioista laajakaista-aikakaudelta.”

    Son­era veti 1996 liki 4000 km val­okaapelia ja saavut­ti läh­es kaik­ki syr­jäseu­tu­jen kopit ja sitä kaut­ta läh­es kaik­ki Suomen asun­not oli­vat alle 2 km päässä val­okaapelin päästä.

    Samas­sa yhtey­desä vai­hdet­ti­in kaik­ki anal­o­giset keskuk­set keskit­timik­si ja siir­to­lait­teet digitaalisiksi

    Hyvin organ­isoitu­na pro­jek­ti­na hin­taa oli jotain 100 miljoo­nana luokkaa eli peanuts.

    Mut­ta sit­ten Lin­dell sal­li purkaa verkon pois ja pätk­iä kaapelit romuksi

    Nyt raken­netaan uut­ta val­okaape­liv­erkkoa ja pikku paloina sinne tänne ja hin­ta on moninkertainen.

    Tosin väestö on taas har­ven­tunut syr­jäseudul­la, joten aivan entistä kat­tavu­ut­ta ei tarvita

    4G varten infra on jo valmi­ina, joten ei verkko nyky­isil­lä laite­hin­noil­la val­ta­va ole.

    Kalli­im­paa rak­en­t­a­mi­nen on kaupungis­sa sil­lä asfaltin repimi­nen mak­saa kym­meniä ker­to­ja enem­män per metri kuin kaapelin auraami­nen maaseudulla.

  69. Pekka Taipale: Teo­ri­as­sa kyl­lä. Käytän­nössä yleis­si­to­va työe­htosopimus pois­taa yksilöko­htaisen palkois­ta­neu­vot­telun, jollei alal­la ole oikeasti työvoima­pu­lan ja tuot­tavu­u­den yhdis­telmää, joka nos­taisi palkkata­son yli tessin tason.

    Ei poista kuin ain­oas­taan urakkahin­noit­telus­sa se käytän­nössä poistaa .

    Minä olin 40 vuot­ta työelämässä eikä min­ul­la koskaan ollut mitään tarkasti TES määritel­tyä palkkaa.Ja kun pidimme palkat avoim­i­na toisille 90-luvun lop­ulle niin ei kol­le­goil­lakan ollut.

    Ja kun näin ja sovin alais­teni palkat niin eivät nekään mitään kir­japalkko­ja olleet enää sen jäl­keen kun virka­suh­teet loppuivat.

    Henkilöko­htainen lisä kun olin vapaasti neu­voteltavaa ja sen osu­us oli n 50 % niin har­val­la sat­tui edes 100 euron tarkku­udel­la sama palkka

  70. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Rohke­nen epäil­lä miten pitk­iä aikasar­jo­ja kaupunki­tutkimuk­ses­sa on laa­joista har­vaana­su­tu­ista val­tioista laajakaista-aikakaudelta.

    Riit­täisikö suun­nilleen 5500 vuo­den aikasar­ja siitä miten eri­laiset tiedonväl­i­tyk­seen ja tiedon pysyvyy­teen liit­tyvät inno­vaa­tiot ovat muokan­neet yhteiskuntia?

    Pop­u­laarikult­tuuris­sa sama asia osa­taan ilmaista ilman turhaa poli­it­tista kor­rek­tiut­ta.

  71. eemil: Mik­si nykyaikana muka pitäisi olla Nokian, Koneen, Met­säy­htiöi­den jne. pääkont­torit Helsingis­sä. Yhtä hyvin ne voisi­vat olla Viet­namis­sa, Kiinas­sa, Rovaniemel­lä tai Kajaanis­sa. Viisaal­la vero- ja kan­nustin­poli­ti­ikalla ne voisi­vat olla kaik­ki Suomen eri kaupungeis­sa, ja kaik­ki olisi nyky­istä halvempaa. 

    Ei niiden pidäkään olla. Ne voivat olla mis­sä ikinä halu­a­vat. Sik­si voita­neen olet­taa, että ko yri­tyk­set ovat kat­soneet pääkont­tor­eilleen parhaak­si kat­so­mansa paikan.

    Nyt jos vero­tuk­sel­lis­es­ti pako­tamme pääkont­torit pois Helsingistä ja Espoos­ta, aiheutamme hyvinvointitappion.

    Ja kos­ka taloudel­lista tehokku­ut­ta hake­vat yri­tyk­set päät­tävät sijoit­taa pääkont­torin­sa kaupunki­in, tulee olet­taa että vas­taa­van­laisia toim­into­ja hoita­vat julkiset toim­i­jatkin pystyvät toim­i­maan kaupungeis­sa tehokkaimmin.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääkaupunkiseudul­la työske­betelee päivit­täin 60000 viro­laista. Yleen­sä he käyvät ainaqkin viikon­lop­puisin Viron puolel­la nukkamassa.

    Suomeen on rek­isteröi­tynyt vain 30000 viro­laista joten noista 60000 vain 30000 paran­taa huoltosuhdetta.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Voisitko val­is­taa, mikä siinä tilin­pidos­sa on vikana? Ero on kai suun­nilleen euron kokoinen kaik­sisa tulois­sa ja menoissa. 

    Kysymys on ymmärtääk­seni siitä, että Olk­ilu­odon tulosta ei tuloute­ta eikä edes verote­ta sat­apros­ent­tis­es­ti Eura­joelle, vaik­ka tuotan­to onkin siel­lä. Virhe tässä ajat­te­lu­tavas­sa on siinä, että nykyaikainen suur­te­ol­lisu­us on jotakuinkin yhtä pääo­maval­taista kuin pörssikeinot­telu: Olk­ilu­odon ydin­voimala on raken­net­tu rahal­la, eikä se raha ole tul­lut Eurajoelta. 

    Se, että Eura­jo­ki on “voit­tanut” pääo­man sijoi­tusarpa­jai­sis­sa ei tarkoi­ta sitä, että Eura­joen tuot­tavu­us olisi eri­tyisen suuri tai että pääo­man omis­ta­jien päätös tulout­taa ydin­voimalan tulos Helsingis­sä sijait­se­van pääkont­torin kaut­ta olisi jotenkin väärä.

  74. Mat­ti Kin­nunen:..ja kos­ka Helsingis­sä on aivan ain­ut­laa­tuisen hyvä kult­tuu­ri­tar­jon­ta täl­lä hetkellä. 

    Tämä on muuten tot­ta. Ja hal­paa kuin saip­pua, turhankin edullista kun musi­ikki­taloon ei tah­do päästä edes rahalla.

  75. muu­tamia pohd­in­to­ja: Ajoit­tain on poli­itikko­jen tahol­ta tar­jot­tu tähän ogel­maan lääk­keek­si sitä, että alen­netaan asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sia. Esimerkik­si kaavas­sa määrä­ty­istä pysäköin­tipaikkavaa­timuk­sista voitaisi­in ehdo­tusten mukaan tinkiä.Ongelma täl­lai­sis­sa toimen­piteis­sä on kuitenkin se, että markki­na­t­aloudessa myyn­ti­hin­tata­so ei määräy­dy raken­nuskus­tan­nusten mukaan, vaan puh­taasti osta­jien mak­sukyvyn mukaan. Ja mak­sukyky­hän on tämän vuosi­tuhan­nen puolel­la saatu keinotekois­es­ti ylös alka­mal­la myön­tää ylisu­uria ja edullisia 20–30 vuo­den asuntolainoja.Tästä seu­raa, että raken­nuskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen ei alen­na uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­to­ja, vaan korot­taa yksi­ty­is­ten raken­nus­li­ikkei­den katteita.Vähän vaikeaa kek­siä tähän ongel­maan mitään muu­ta ratkaisua kuin se, että lisätään nopeasti yleishyödyl­listä voit­toa tavoit­telema­ton­ta asun­to­tuotan­toa, jos­sa raken­nut­ta­ji­na ovat kaupun­ki ja yleishyödyl­liset yhteisöt. Asial­la on kiire.

    Insinööri on insinööri hin­noit­telus­sakin, nim­imerkil­lä on aivan riit­tävästi koke­mus­ta aiheesta.
    Kat­tei­den mak­si­moin­nin sijaan pyritään varmis­ta­maan jatku­vu­us ja tasainen tuotan­to, laskin toimii pääsään­töis­es­ti peri­aat­teel­la kus­tan­nuk­set + yri­tyk­sen hyväksymä minimikate.

    Ker­rosta­lo on kallis investoin­ti ja niitä ei voi tehdä varas­toon odot­ta­maan mak­sim­i­hin­taa, Asun­to­jen myyn­tiris­ki hoide­taan myymäl­lä asun­not mah­dol­lisim­man aikaises­sa vaiheessa.
    Suh­dan­teista ja yri­tyk­ses­tä riip­puen tästä on eri­laisia vaa­timuk­sia, esim. 30–50 % varausaste ennen aloituspäätöstä.

    Käyt­töpääo­matarve kas­vaa merkit­tävästi jos seiso­tat asun­to­ja taseessa. Raken­nus­vai­heen kaup­pa vähen­tää pääo­man tarvet­ta, kos­ka asukas ottaa asun­toansa koske­vat AS Oy lainat oma­lle kon­tolleen ja mak­saa huoneis­tos­ta kauppahinnan.

    Raken­nus­li­ik­keet ja muut tuotan­to-organ­isaa­tiot pyrkivät pääsään­töis­es­ti täyt­tämään omat tuotan­to­bud­jet­tin­sa, muu­toin ton­tit hakkaa korko­ja taseessa ja joutuu aja­maan organ­isaa­tio­ta alas.
    Raken­nushanke kestää 1½ — vuot­ta ja väärä hin­noit­telu tai asun­to­jen sijain­ti johtaa siihen että kate on kiin­ni myymät­tömis­sä asunnossa.
    Kil­pailu pitää huolen siitä että kohtu­ut­to­mia kat­tei­ta ei pääse syn­tymään, ja jo pari myymätön­tä asun­toa syö koko kat­teen kassavirrallisesti.

    Osa yri­tyk­sistä kieltämät­tä osaa hin­noitel­la oikein ja on riit­tävän vahvo­ja siihen, keskiar­vo oper­oi kuten tilin­päätök­sistäkin näkee melko pie­nil­lä marginaaleilla.

    Kiin­teistön­o­mis­ta­ji­na täl­laiset net­tokus­tan­nuk­sil­la ilman oman pääo­man korko­ja oper­oi­vat toim­i­jat ovat kaikkien markki­na­t­alousop­pi­en vastaisia.
    Tästä isän­nät­tömän rahan käytöstä on muu­tamia säätiötä näyt­tänyt esimerkkejä.
    Mitähän täl­lais­ten toim­i­joiden asun­noille tapah­tuu kun tehot­to­muus on päästyt mak­simi­in­sa ja samanaikaises­ti pitäisi viedä laa­jat perusko­r­jauk­set läpi.

  76. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Val­okaapelit ja kat­ta­van 4G ‑verkon nor­mi­ta­soinen pakote tavoit­ta­maan kaik­ki laak­sot, notkot ja niemelmät jar­rut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä luon­non­laik­si oletet­tua keskit­tymistä. Rohke­nen epäil­lä miten pitk­iä aikasar­jo­ja kaupunki­tutkimuk­ses­sa on laa­joista har­vaana­su­tu­ista val­tioista laajakaista-aikakaudelta.

    Inter­netin on tietyis­sä piireis­sä toiv­ot­tu lopet­ta­van kaupungis­tu­misen, mut­ta onkin käynyt päin­vas­toin: kaupungis­tu­mi­nen ei vain jatku, se myös kiihtyy ja keskit­tyy entistäkin suurem­pi­in keskuksiin. 

    Epäilen että maaseudul­la tul­laan vielä pet­tymään laa­jakaisto­jen vaiku­tuk­si­in, kun etä­työ­paikko­jen sijas­ta tule­vat etä­palve­lut. Kirkonkylien pankkikont­torit on jo sul­jet­tu, ja seu­raa­vana lakkau­tus­listal­la lienevät kau­pat erikois­li­ikkeistä alka­en. Kun kaik­ki maaseudun asukkaat ovat verkos­sa, ei yri­tys­ten tarvitse olla fyy­sis­es­ti läs­nä. Palve­lut voidaan hoitaa keskite­tysti jostain mis­sä on saatavil­la run­saasti pätevää työvoimaa ja mittakaavaetuja.

  77. Osmo Soin­in­vaara: On se nyt kum­ma, kun kiistämät­tömät fak­tat kiel­letään, jot­ta oma maail­manku­va ei järky

    Ennakoin jo aikaisem­mas­sa viestis­säni sitä, että O.S. ottaa mukaan ain­oas­taan val­tion tulot/menot ‑ero­tuk­sen. Se on vain pieni osa kokon­ais­ra­havir­roista. Se lie­nee kiistämätön tosi­a­sia, että val­tion työ­paikko­ja on eniten Helsingis­sä. Yksi työ­paik­ka tuo mukanaan usei­ta työ­paikko­ja ker­ran­nais­vaiku­tuk­sen kautta. 

    Työ­paikko­jen mukana seu­raa infra­struk­tu­urin ja kaiken muun elämiseen liit­tyvän sälän rak­en­t­a­mi­nen. Lisäk­si Helsingis­sä ole­va hallinto on huo­maata­van korkeasti palkat­tua ver­rat­tuna maakun­tien val­tion työpaikkoihin.

    Tupakoi­jan aiheut­ta­mat kulut eivät O.S:lle avaudu aivan kokon­aisu­udessaan. Tupakoi­va työtek­i­jä sairas­taa pikku­flun­ssia, TULE-sairauk­sia, kohon­nut­ta veren­painet­ta ym. huo­mat­tavasti enem­män kuin tupakoima­ton ja tuo sitä kaut­ta kansan­taloudelle kulu­ja koko elinkaaren­sa ajan. He myös joutu­vat ennenaikaiselle eläk­keelle mui­ta useammin.

    Jaakko Särelä: Voisitko täs­men­tää väitet­täsi. Minä olen ollut siinä käsi­tyk­sessä, että merkit­tävien yksi­tyisen sek­torin yri­tys­ten rahat tule­vat suurim­mak­si osak­si ulkomailta.

    Yksi­tyisen sek­torin myös O.S. uno­hti kokon­aan. Esim. met­säjät­tien pääkont­torit kus­tan­netaan taval­lisen pien­metsän­o­mis­ta­jan kukkaros­ta. Puu kaade­taan met­sässä, lajitel­laan ja kul­jete­taan tien­var­teen. Siitä eteen­päin jalostuste­htaille, joista kul­je­tus satami­in vien­tiä varten tai jakelu koti­maan tukulle. Ketjun jokainen lenk­ki ottaa oman siivun­sa tuotteesta. 

    Tulee tietenkin osa tuloista ulko­mail­ta, mut­ta mik­si pääkont­torin on pakko sijai­ta Helsingis­sä tai Espoossa ?

  78. Spot­tu ei ole avarakat­seisu­udessaan pikkukaupunki­laisia kohtaan vielä yltänyt suvai­ta-hyväksyä-ymmärtää kehi­tysku­lun ensim­mäiselle askel­malle asti. Henkilöko­htais­ten moti­ivien arvailu ei sovel­lu tälle foo­ru­mille. Joku voisi tulki­ta ilmas­sa ole­van maalaisi­in kohdis­tet­tua rasis­mia. Paran­tua voi vain muut­ta­mal­la Helsinkiin.

    Kaiken­laisille fri­ikeille on tilaa kehä kol­mosen ulkop­uolel­lakin. Tee­SeItse taiteil­i­joista ja muista kylähul­luista osa­taan olla jopa ylpeitä. Ei se niin help­poa näytä ole­van kaikil­la siel­lä ratikan kolkkeessakaan.

    Liekö ain­oa ero aiem­pi­in tiedonväl­i­tys­te­knolo­gioi­hin se, että maalaiset voivat näin net­ti­aikakaudel­la hel­posti osal­lis­tua itseään parem­pi­en ihmis­ten kanssa aiheen ohi menevään tuot­ta­mat­tomaan jaaritteluun.

  79. On se nyt kum­ma, kun kiistämät­tömät fak­tat kiel­letään, jot­ta oma maail­manku­va ei järky. Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta löy­tyy googlaa­mal­la Val­tion tulot ja menot alueit­tain. Jostain syys­tä viimeinen tieto val­tion menoista ja vero­tu­loista on vuodelta 2006, mut­ta en usko, että asetel­ma on kovin radikaal­isti muut­tunut. Menoista puut­tuvat investoin­ti­menot. Se näyt­tää tältä.

    Ihan näin kyökkip­sykol­o­gise­na diag­noosi­na, arve­len että tämä on vaikea asia käsit­tää sik­si että val­tio menee sekaisin koko julk­isin sek­torin kanssa. Val­tion osu­us val­takun­nan työ­paikoista on suu­ru­us­lu­okkaa 5%, yksinker­tais­taen Suomes­sa kun­nat huole­htii kaikesta muus­ta pait­si lain­säädän­nöstä ja tur­val­lisu­ud­es­ta. Sil­lä miten nuo val­tion työ­paikat ovat jakaan­tuneet ei ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä, sem­minkin kun ne itseasi­asa ovat vielä maakun­tata­sol­la tarkastel­tuna jakaan­tuneet suht tasaisesti.

  80. Mei­dän per­heemme asui aikoinaan reilut 10 v uot­ta asum­isoikeusasun­nois­sa, ja alku­vai­heessa kehuimme ratkaisua, kos­ka se oli todel­la edulli­nen. Emme uskoneet että laman jäl­keen hin­nat vapail­la markki­noil­la nousisi niin paljon kuin sit­ten tekivät, ja asum­isoikeusratkaisu oli siihen aikaan todel­la edulli­nen kun ottaa huomioon että asun­to oli uusi ja melko hyväl­lä paikalla. 

    Vas­ta 2000-luvun jälkipuoliskol­la se tuli liian kalli­ik­si meille ja muu­timme pois. Jälkivi­isaana olisi jo pitänyt muut­taa jo aiem­min. Syy on siinä että yhdel­lä yhtiöl­lä on erinäis­ten yri­tyiskaup­po­jen jäl­keen markki­na­jo­hta­ju­us asum­isoikeusasunoista kaikissa kaupungeis­sa jois­sa niitä on, ja muut toim­i­jat seu­raa­vat perässä. PK-seudul­la ain­oas­taan Helsingillä on oma asum­isoikeusy­htiö. Van­taa on myynyt omansa tälle “Suomen suurim­malle”. Val­tio­val­takaan ei ole onnis­tunut kohtu­ullis­ta­maan asum­isoikeusasumisen kus­tan­nuk­sia kos­ka val­tio on myös osakkaana tuos­sa yhtiössä ja lain­säädän­töä on vaikea muut­taa jäl­keen­päin ilman että kukaan saisi näpeillensä. 

    Jos itse saisin pät­tää niin kasvukeskusten ulkop­uolel­la ole­vat asum­isoikeusasun­not pitäis myy­dä pois niiden halti­joille tai muille jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta kos­ka se asum­is­muo­to ei kan­na­ta kasvukeskusten ulkop­uolel­la, on tyhjäkäyn­tiä kos­ka velak­si ostet­tu asun­to on halvem­pi ja tar­jon­taa on. 

    PK-seudul­la kaupunkien pitäisi pyrk­iä takaisin asum­isoikeusmarkki­noille ja luo­dan se HITAS-jär­jestelmän rin­nalle. Näis­sä yhtiöis­sä pitäis asukas­demokra­tia toi­teut­taa parem­min ja rahoi­tus jär­jestää niin että lain­o­jen takaisin­mak­su sujuisi asukkaiden päät­tämäl­lä tahdil­la, ei kuten nyt 100 vuodessa.

    HITAS pitäisi lisäk­si ulot­taa kaikki­in pk-seudun kaupunkei­hin ja halukkaat asukkaat niin­hin todel­la pistää jonoon ja arpa ratkaise­maan jonon­u­meron, ja pitäisi olla selvät sään­nöt miten kauan saa asua muual­la ja pistää HITAS-asun­non vuokralle ilman että menet­tää oikeuten­sa HITAS-asuntoon.

  81. eemil: Yksi­tyisen sek­torin myös O.S. uno­hti kokon­aan. Esim. met­säjät­tien pääkont­torit kus­tan­netaan taval­lisen pien­metsän­o­mis­ta­jan kukkaros­ta. Puu kaade­taan met­sässä, lajitel­laan ja kul­jete­taan tien­var­teen. Siitä eteen­päin jalostuste­htaille, joista kul­je­tus satami­in vien­tiä­varten tai jakelu koti­maan tukulle. Ketjun jokainen lenk­ki ottaa oman siivun­sa tuotteesta. 

    Tässä menee kyl­lä tulot ja menot nyt aivan ilois­es­ti sekaisin. Met­säjätit mak­sa­vat met­sästä pien­metsän­o­mis­ta­jille, eli ne ovat yhtiölle kulua. Kulu­ja voi mak­saa vain tulop­uolel­la, eli mak­sa­ja on se, joka met­säjät­tien jalosteet ostaa. Vai onko se ihan sama, onko sata markkaa rahaa taik­ka velkaa?

    eemil: Tulee tietenkin osa tuloista ulko­mail­ta, mut­ta mik­si pääkont­torin on pakko sijai­ta Helsingis­sä tai Espoossa ?

    Ei kai sen olekaan. Voi kai se pääkont­tori sijai­ta myös esim. Kanadas­sa tai Isossa-Britanniassa.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa asuu Helsin­gin pohjois­puolel­la neljä miljoon­aa ihmistä, Ruo­tis­sa yhtä pohjoises­sa alle miljoona.

    Haha­ha­ha­ha­haaaa. Kum­ma hom­ma, kas kun Helsin­gin eteläpuolel­la ei Suomes­sa ole oikein muu­ta kuin mer­ta. Ja ehkä Han­ko Hangö. Mon­takos miljoon­aa ihmistä Ruot­sis­sa asuu Malmön pohjois­puolel­la? 8,5?

    1. Tukhol­man pohjois­puolel­la on kuitenkin paljon maa­ta, mut­ta kovin vähän ihmisiä. Sik­si siel­lä BKT/asukas voi olla korkea, kos­ka niitä kaivos­tu­lo­ja on jaka­mas­sa kovin pieni määrä väkeä.

  83. Jaakko Särelä: Met­säjätit mak­sa­vat met­sästä pien­metsän­o­mis­ta­jille, eli ne ovat yhtiölle kulua. Kuluja 

    Vai että mak­saa, riistää on oikeampi ter­mi. Pitääk­seen puun hin­nan alhaal­la teol­lisu­us tuo puu­ta Venäjältä. Siel­lä puut­tuvat rasit­teet, jot­ka nos­ta­vat suo­ma­laisen puun hin­taa. Täl­lä tuon­nil­la saadaan puun tuot­ta­jahin­ta dumpat­tua alas, ja siihen vielä päälle hin­takartel­li. Siitähän jo luet­ti­inkin tuomiot, mut­ta pien­metsän­o­mis­ta­jat jäivät nuole­maan näppe­jään korvaustarpeineen.

    Jaakko Särelä: Voi kai se pääkont­tori sijai­ta myös esim. Kanadas­sa tai Isossa-Britanniassa.

    Et ymmär­rä vil­lakoiran ydin­tä. Pääkont­tori voi sijai­ta Kuo­pios­sa, Kajaanis­sa, Mikke­lis­sä, ts. Suomes­sa. Hallintoku­lutkin oli­si­vat alhaisem­pia kuin pääkaupunkiseudul­la (tai Lon­toos­sa), maakun­ti­in saataisi­in myöskin seu­ran­naistyö­paikko­ja ja raha jäisi Suomeen eikä ulkomaille.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil
    Pitäisiö aloit­taa MTK:n toimis­tos­ta. Mik­si sen on olta­va Helsin­gin ydinkeskuistassa?

    Tot­takai pitäisi ja samal­la käyn­ti­in veret­seisaut­ta­va raken­nemuu­tos maakun­ti­in päin. Tämä olisi pääkaupunkiseudunkin etu.

  85. Helsin­ki ei ole mis­sään tapauk­ses­sa lop­umas­sa mis­tään vetovoi­matek­i­jästään. paperite­hdas lie­nee ain­oa mitä Helsingis­sä ei ole ollut.

    Asum­is­tu­ki, kaavoit­ta­mi­nen eikä oikeas­t­aan muukaan ole kuin laas­tari, joka ei muu­ta tilan­net­ta miksikään.

    Suomeen on saatav aito kakkoskeskit­tymä, joka pystyy ole­maan myös palveluil­taan vetovoimainen. Siis opiskelu­paikoil­taan ja hallinto­työ­paikoil­taan monipuo­li­nen. Se on ain­oa keino vähen­tää yri­tys­ten tarvet­ta sijoit­tau­tua Helsinkiin. 

    Ei ole sat­tuma, että yri­tyk­sen sijainti­na Helsin­ki on kuluista huoli­mat­ta ylivoimainen. Se on saatu aikaan ihan polit­tikan seu­rauk­se­na, tai poli­ti­ikan puut­tumisen vuoksi.

    Mut­ta Helsin­gin vetovoiman vähen­tämi­nen ei käy. Ode ajaa vain j ain­oas­tan lisää veron­mak­sjia Helsinki­in poli­ti­ik­ka. Valitet­tavasti kaik­ki eivät voi mak­saa Krunikan asun­to­hin­to­ja, vaikak se lie­nee poli­ti­ikan tavoitteena.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingistä mak­se­taan muualle Suomeen enem­män kuin muual­ta Helsinki­in. Helsinkiläiset ovat val­tion viras­toista huoli­mat­ta net­tomak­sajia. Eikö edes tämä ole tiedossa?

    Eikö helsinkiläis­ten mm. tästä johtuen tule olla net­tomak­sajia. Helsingis­sä on korkea palkkata­so. Ja mik­si muuten samas­sa val­tion organ­isaa­tios­sa työsken­televät saa­vat Helsingis­sä samas­ta työstä korkeam­paa palkkaa ? Suurim­mat tulon­si­ir­rot henkeä kohti taisi­vat olla muuten Eura­joel­la ja Kau­ni­ai­sis­sa asuvil­ta, enkä ole sieltä kuul­lut vas­taavaa itkua.

  87. JTS: Ei ole sat­tuma, että yri­tyk­sen sijainti­na Helsin­ki on kuluista huoli­mat­ta ylivoimainen.

    Tuo­ta on tois­tet­tu, mut­ta vielä ei ole todis­tet­tu. Tähän asti todis­tus on men­nyt näin:” Helsin­ki on yri­tys­ten (hallinnon) paras sijain­tipaik­ka sik­si, että kaik­ki suuryri­tyk­set (hallinto) sijait­se­vat Helsingis­sä ja Espoos­sa ja, että niis­sä mak­se­taan korkeimpia palkkoja ”

    Mitä tulee vien­ti­t­u­loi­hin, niin sama perustelu. Vien­tiyri­tys­ten paras sijain­tipaik­ka on Helsin­ki, kos­ka ne tuo­vat paljon vien­ti­t­u­lo­ja ja niis­sä mak­se­taan maan korkeimpia palkkoja.

    Mik­si esim. Wärt­silän pääkont­tori on Helsingis­sä. Yhtiö toimii täysin globaal­isti ja sieltä globaal­ista on sama mat­ka niin Vaasaan kuin Helsinkiinkin.

    1. Globaalin yri­tyk­sen on aika vaikea toimia Vaasas­ta käsin, se ei var­maankaan menisi Vaasaan vaan esimerkik­si Tukhol­man, ellei sit­ten suun­taisi Keski-Eurooppaan.

  88. Pääkont­torin sijain­ti riip­puu siitä, mis­sä on riit­tävä määrä asiantun­ti­joi­ta täyt­tämään tehtävät. Asiantun­ti­jat sijoit­tuvat sinne, mis­sä on riit­tävästi työ­paikko­ja jot­ta ei ole pakko hirt­täy­tyä yhteen, ja jot­ta puolisollekin löy­tyy töitä. Lisäk­si ylem­mät tomi­henkilöt arvosta­vat riit­tävää viihde­tar­jon­taa, eli kult­tuuria ja muitakin rav­in­toloi­ta kuin Rosso ja ABC, eli palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöitä pitää olla riit­tävästi tarjolla. 

    Suomeen mah­tu­isi hyvin kouralli­nen täl­laisia riit­tävän suuria kaupunke­ja, mut­ta ei niitä voi­da tehdä Helsin­gin kus­tan­nuk­sel­la; Helsinkiä kupataan jo nyt liikaa globaali­in kil­pailu­un nähden.

    80–90% Suomes­ta pitäisi tylysti julis­taa per­ife­ri­ak­si, jonne ei tukia tipu. Kaupungeista kouralli­nen pitäisi vali­ta eri­tyisko­htelu­un ja kehit­tää määräti­etois­es­ti per­ifer­ian kustannuksella.

    Iso­jako nyt vain oli huono siir­to, mielestäni tämän pitäisi keskustapuolueenkin hyväksyä.

  89. Juho Laatu: STM:n työ­suo­jelu­osas­to on hajasi­joitet­tu Tam­pereelle. Osas­ton toim­inta kär­sii huo­mat­tavasti siitä, että se oner­is­tet­tynä muus­ta min­is­ter­iöstä ja muus­ta hallinnos­ta. Kaikessa hil­jaisu­udessa osas­ton tärkem­piä työ­paikko­ja on siir­ret­ty takaisin Helsinki­in, kos­ka ei kan­na­ta mak­saa siitä, että virkamies on päivässä neljä tun­tia junassa.

    Asi­aa läheltä seu­ran­neena sanois­in, että aiem­min tätä ongel­maa eiol­lut kun osas­ton pääl­likkö oli Tam­pereel­la. Tilanne muut­tui kun yksikön johta­ja siir­tyi Helsinkiin.

  90. eemil: Tuo­ta on tois­tet­tu, mut­ta vielä ei ole todis­tet­tu. Tähän asti todis­tus on men­nyt näin:” Helsin­ki on yri­tys­ten (hallinnon) paras sijain­tipaik­ka sik­si, että kaik­ki suuryri­tyk­set (hallinto) sijait­se­vat Helsingis­sä ja Espoos­sa ja, että niis­sä mak­se­taan korkeimpia palkkoja ”

    Eikö tuo ole itsessään aika pätevä todis­tus? Jos kaik­ki pääkont­torit sijait­se­vat Helsingis­sä, niin mis­tä ihmeestä revitään pätevät johta­jat vaikka­pa jon­nekin Rovaniemelle perustet­tavaan pääkont­tori­in, jos kaikkien pääkont­tor­ei­den kaik­ki työtek­i­jät asu­vat Helsingissä? 

    Finnairhan etsiskelee juuri uut­ta toim­i­tusjo­hta­jaa, kuinka­ha hel­posti sopi­va löy­ty­isi vaikka­pa Kotkas­ta tai Joensuusta?

    Nykyään ihmis­ten päät ovat sitä pääo­maa. Se on ihan sama asia kuin met­sien ja kaivosten kanssa, nimit­täin sahat peruste­taan sinne mis­sä on met­siä, kai­vok­set sinne mis­sä on malmia ja pääkont­torit sinne, mis­sä on henkilöitä joi­ta voisi kuvitel­la tarvit­se­van kyseisen pääkont­torin palveluksessa.

    Lisäk­si liiken­ney­htey­det Helsingistä ulko­maille ovat aivan eri luokkaa kuin mis­tään muualta.

  91. Coun­try­boy: Eikö helsinkiläis­ten mm. tästä johtuen tule olla nettomaksajia.

    Niin mut­ta kun tämä kepulaisten/maalaispersujen kanssa väit­te­ly pyörii surkuhu­paisaa kehää.

    maalainen: Helsin­ki imuroi kaik­ki verora­hat, muille ei jää mitään, epistä

    kaupunki­lainen: No Helsin­ki on kyl­lä net­tomak­sa­ja verois­sa ja siel­lä on maan korkein tuottavuus

    maalainen: ei var­mana mak­sa, ei var­mana ole, siel­lä ei tuote­ta mitään

    kaupunki­lainne: tässä on tilas­tot Z ja Y ja Z sekä verot­ta­jan tilas­tot A ja B ja C ja D

    [tun­tien tilas­to­selvit­te­lyi­den, veroti­las­to­jen ja tuot­tavu­u­den määrit­te­ly­jen jälkeen]

    maalainen: no kyl­lähän Helsin­gin kuu­luukin maksaa!

    kaupunki­lainen: niin, mut­ta taisitkin aluk­si väit­tää että Helsin­ki ei mak­sa mitään vaan kup­paa rahaa.

    maalainen: no niin­han se kup­paakin, kun kaik­ki verora­hat siir­retään Helsinkiin

    ja pyörä pyörii ad infini­tum. Tämä on niin nähty tämä väit­teen “kup­paa rahat” muut­tumi­nen muo­toon “onhan se ihan oikein että mak­saa” ja heti sen perään taas “kup­paa rahat”.

  92. Mielestäni tämä keskustelu näis­sä kom­menteis­sa on nyt men­nyt liikaa tun­nepi­toisek­si int­tämisek­si siitä, että onko muu Suo­mi pääkaupunkiseudun elät­ti vai päin vas­toin. Kumpikaan väite tuskin pitää paikkaansa vaan asia lie­nee niin, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välil­lä val­lit­see molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä sym­bioosi. Wärt­silän pääkont­tori kan­nat­taa olla Helsingis­sä, mut­ta tehtaalle hyvä paik­ka on Vaasa.

    PS. Tuos­sa Osmon lis­tauk­ses­sa val­tion meno­jen ja tulo­jen suuri epä­tas­apaino Päi­jät-Hämeen osalta on muuten aika mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta. Jos nuo luvut vielä tas­apain­otet­taisi­in työikäis­ten määräl­lä, niin saat­taisiko olla jopa niin, että päi­jäthämäläi­nen työssäkäyvä veron­mak­sa­ja on keskimäärin suurem­pi net­tomak­sa­ja val­ti­olle kuin pääkaupunkiseu­tu­lainen. Lisäk­si on tärkeää huo­ma­ta, että tuos­sa val­tion alueel­lises­sa tilin­pidos­sa ikärak­en­teen huomiotta jät­tämi­nen saat­taa johtaa vääri­in mieliku­vi­in. Esimerkik­si monis­sa kri­isikun­nis­sa ja “ongel­ma-alueil­la” ikärakenne on sel­l­ainen, että se yksinään selit­tää meno­jen ja tulo­jen epä­tas­apain­on, eikä se johdu työn tuot­tavu­u­den eroista tai “lev­eästi elämis­es­tä”. Mielestäni on siis kansan­talouden kannal­ta järkevää, että vähenevän työvoiman tarpeen teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­ta (esim. Kemi, Pori, Varkaus) nuori ja työikäi­nen väki muut­taa työmah­dol­lisuuk­sien perässä tarvit­taes­sa muualle. On kuitenkin ilman muu­ta selvää, että nuorten muutet­tua taan­tu­vien paikkakun­tien van­huk­set eivät yksinään pär­jää eikä heitä voi oman onnen­sa nojaan jät­tää, vaan on oikeus ja kohtu­us, että muun muas­sa hei­dän pääkaupunkiseudul­la tai muis­sa kasvukeskuk­sis­sa työtä teke­vien jälkeläis­ten­sä vero­tu­loista tehdään tulon­si­ir­to­ja “kas­va­tuskaupungeille”, jot­ka ovat kasvukeskusten nykyisen työvoiman aikanaan koulut­ta­neet ja jonne van­huk­set ovat jääneet.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Globaalin yri­tyk­sen on aika vaikea toimia Vaasas­ta käsin, se ei var­maankaan menisi Vaasaan vaan esimerkik­si Tukhol­man, ellei sit­ten suun­taisi Keski-Eurooppaan.

    Mitkä ovat peruste­lut ? Vaasas­ta voi toimia yhtä hyvin kuin Helsingistäkin. Mitkä toimin­not eivät pelaa Vaasassa ? 

    Mitä ovat konkre­ti­at tuos­sa van­has­sa luule­muk­ses­sa? Tämä menee jah­naamisek­si kun mitään fak­to­ja ei ole esitetty. 

    teekkari: Lisäk­si ylem­mät tomi­henkilöt arvosta­vat riit­tävää viihde­tar­jon­taa, eli kult­tuuria ja muitakin rav­in­toloi­ta kuin Rosso ja ABC, eli palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöitä pitää olla riit­tävästi tarjolla. 

    Kaik­ki on suh­teel­lista, ei Kansal­lisoop­per­al­la voi perustel­la yri­tyk­sen pääkont­torin sijain­tia. Samal­la voisi väit­tää, että pääkont­tori pitäisi sijai­ta kaupungeis­sa , jois­sa on La Scala , Met­ro­pol­i­tan jne. ja mitä ikinä näitä nyt onkaan…

    Sum­ma sum­marum, Suomen tas­a­puo­li­nen kehit­tämi­nen takaa hyvät tieto- ja liiken­ney­htey­det maan sisäl­lä sekä globaal­isti. Ei näitä raho­ja ote­ta Helsin­gin kaupun­gin kas­sas­ta. Kaupun­gin täy­tyy vain tyy­tyä hitaam­paan kasvu­un. Jos kasvua kiihdyt­tää kolmelle kaupung­in­jo­hta­jalle hei­dän keskenään toisilleen ehdot­ta­mansa palkanko­ro­tuk­set, niin siitä vaan.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Globaalin yri­tyk­sen on aika vaikea toimia Vaasas­ta käsin, se ei var­maankaan menisi Vaasaan vaan esimerkik­si Tukhol­man, ellei sit­ten suun­taisi Keski-Eurooppaan.

    Kan­sain­vä­li­nen fir­ma voi toimia vaik­ka Rovaniemeltä esim Lappset toimii maail­man­laa­juis­es­ti ja pääkont­tori on siitä huoli­mat­ta Rovaniemellä.

  95. Coun­try­boy: Asi­aa läheltä seu­ran­neena sanois­in, että aiem­min tätä ongel­maa eiol­lut kun osas­ton pääl­likkö oli Tam­pereel­la. Tilanne muut­tui kun yksikön johta­ja siir­tyi Helsinkiin. 

    Lainat­tu tek­stipätkä oli OS:n eikä min­un. Olen myös kuul­lut vas­taav­ista tapauk­sista muil­la aloil­la. Jos pomo muut­taa, koh­ta löy­tyy paljon perustelui­ta siirtää kaik­ki toimin­not samaan paikkaan. Täl­laiset tapauk­set eivät yleen­sä tehos­ta toim­intaa tai lisää ihmis­ten hyvinvointia.

    1. Alue­poli­ti­ikan kannal­ta olen­naisia eivät ole keskimääräiset tuot­tavu­userot vaan mar­gin­aaliset. Euro­jo­ki on var­maan todel­la tuot­ta­va kun­ta ydin­voimalan takia, mut­ta silti Eura­joelta työt­tömän kan­nat­taa siir­tyä vaik­ka Rau­malle, jos ei pääse töi­hin ydin­voimalaan, kos­ka hänen tuot­tavuuten­sa on Rau­mal­la suurempi.

  96. teekkari: Iso­jako nyt vain oli huono siir­to, mielestäni tämän pitäisi keskustapuolueenkin hyväksyä.

    Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Olen itse pää­tynyt muul­ta poh­jal­ta siihen, että parin sukupol­ven päästä Suomes­sa on taa­jamia pääsään­töis­es­ti vain siel­lä, mis­sä kaupunke­ja tai kyliä oli jo 1700-luvun puo­livälis­sä. Enpä älyn­nyt liit­tää sitä isojakoon.

    Koko maa pidet­ti­in sodan jäl­keen asut­tuna puolustus‑, teol­lisu­us­polit­ti­sista sekä huolto­var­muussy­istä, minkä takia mm. siir­tovä­ki asutet­ti­in takamet­si­in. Nämä seikat eivät enää riitä peusteluiksi.

    teekkari: Suomeen mah­tu­isi hyvin kouralli­nen täl­laisia riit­tävän suuria kaupunkeja,

    Aivan samaa mieltä. Näi­den aluekeskusten tulisi olla use­am­man sadan tuhan­nen asukkaan yliopis­tokaupunke­ja, jot­ta ne oli­si­vat riit­tävän monipuolisia ja siten elinvoimaisia.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Alue­poli­ti­ikan kannal­ta olen­naisia eivät ole keskimääräiset tuot­tavu­userot vaan mar­gin­aaliset. Euro­jo­ki on var­maan todel­la tuot­ta­va kun­ta ydin­voimalan takia, mut­ta silti Eura­joelta työt­tömän kan­nat­taa siir­tyä vaik­ka Rau­malle, jos ei pääse töi­hin ydin­voimalaan, kos­ka hänen tuot­tavuuten­sa on Rau­mal­la suurempi. 

    Taas tämä kään­tyy siihen, että mitä suurem­pi paikkakun­ta, sen suurem­pi tuot­tavu­us. Jos kyse on työt­tömästä ydin­vo­matyöläis­es­tä, hänen tuot­tavuuten­sa olisi toden­näköis­es­ti suurem­pi Eura­joel­la, jos työ­paik­ka löy­ty­isi. Jos kyse on met­al­lim­iehestä, tuot­tavu­us lie­nee sama. Jos kyse on pitsin­ny­plääjästä, eikä sitä voi jostain syys­tä tehdä etä­työnä, Rau­ma lie­nee tuot­tavampi paikka.

    Voisiko tuo­ta tuot­tavu­ut­ta ajatel­la myös niin, että olisi tuot­tavam­paa siirtää kaik­ki Helsin­gin pääkaupun­gin ja suurkaupun­gin rooli­in tiukasti liit­tymät­tömät työ­paikat muualle Suomeen? Kos­ka asum­i­nen muual­la on halvem­paa, ei tarvi­tisi mak­saa heille asum­is­tuki­aisia Helsingis­sä. Tämän voi laskea tuot­tavu­u­den lisäykseksi.

    Point­ti­ni on siis se, että vaik­ka Helsingis­sä sat­tuu ole­maan paljon tuot­teliai­ta vas­tavalmis­tunei­ta teekkare­i­ta, ei tämä tarkoi­ta sitä, että met­al­lim­iehen siirtämi­nen muual­ta Suomes­ta Helsinki­in lisäisi tämän tuot­tavu­ut­ta. Sil­lä että met­al­lim­iehel­lä on lyhem­mät kom­mu­nikoin­tikana­vat mah­dol­lis­es­ti Helsin­gin pääkont­toris­sa istu­vaan toimis­tusjo­hta­jaan ei tilanteeseen juurikaan vaikuta.

    Kenen tahansa tuot­tavu­us on työl­lis­tet­tynä suurem­pi kuin työt­tömänä, ja usein eri syistä vain kaupungista saa työt­tömyy­den iskiessä nopeasti uuden työ­paikan. Mut­ta tämä ei vaiku­ta mitään työssä ole­vien työtehoon.

  98. Mik­si ketään pitää siirtää minnekään?

    Antaa ihmis­ten men­nä minne itse lystäävät. Veikkaan tosin, että ihmiset tykkäävät men­nä kaupunkei­hin kun sama suun­taus on kaikkial­la maailmassa.

    Ja ei siinä par­it Suomen val­tion työ­paikko­jen hajasi­joituk­set paljon paina kun maail­man­laa­juinen muut­toli­ike on käynnissä.

  99. Juho Laatu: Point­ti­ni on siis se, että vaik­ka Helsingis­sä sat­tuu ole­maan paljon tuot­teliai­ta vas­tavalmis­tunei­ta teekkare­i­ta, ei tämä tarkoi­ta sitä, että met­al­lim­iehen siirtämi­nen muual­ta Suomes­ta Helsinki­in lisäisi tämän tuot­tavu­ut­ta. Sil­lä että met­al­lim­iehel­lä on lyhem­mät kom­mu­nikoin­tikana­vat mah­dol­lis­es­ti Helsin­gin pääkont­toris­sa istu­vaan toimis­tusjo­hta­jaan ei tilanteeseen juurikaan vaikuta.

    Aivan, mut­ta jo yri­tys valmis­taa mutkikkai­ta ja/tai vaa­tivia tuot­tei­ta, se tarvit­see use­an eri alan ammat­ti­laisia ja monipuolista osaamista. Syr­jäseudul­la yri­tys joutuu kehit­tämään osaamisen­sa ja palkkaa­maan ammat­ti­laisen­sa itse tai kuskaa­maan jatku­vasti tavaraa ja ihmisiä sato­ja ylimääräisiä kilometrejä. 

    Riit­tävän isos­sa ja monipuolises­sa keskuk­ses­sa löy­dät osaa­jat, ali­hankki­jat, osatoimit­ta­jat ja laite­huol­lot läheltä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. 

    Bulkki­tuot­tei­den valmis­tus on eri jut­tu, mut­ta niis­sä myös kil­pailu on kovinta.

    Riip­puu tietenkin, mitä tuot­tavu­ut­ta kukin tarkoitaa, mut­ta Helsingis­sä töis­sä ole­van met­al­lim­iehen henkilöko­htainenkin tuot­tavu­us on yleen­sä keskimääräistä korkeampi, sil­lä helsinkiläis­ten met­al­liyri­tys­ten töi­den organ­isoin­ti ja konekan­ta on keskimääräistä tehokkaampaa.

  100. Nukku­Mat­ti: Kumpikaan väite tuskin pitää paikkaansa vaan asia lie­nee niin, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välil­lä val­lit­see molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä symbioosi.

    Tehdään­pä aja­tuskoe. Vede­tään metropo­lialueen rajalle aukko met­sään ja tol­pat aukon keskelle. Rajan eteläpuolel­la sijait­see City­suo­mi ‑nimi­nen suvereeni val­tio, joka on EU:n jäsen­maa. Rajan pohjois­puolel­la on niinikään EU:hun kuu­lu­va val­tio, ihan vain Suo­mi nimeltään.

    Val­tioiden väli­nen toim­inta on sel­l­aista kuin val­tioil­la yleen­sä. Jois­takin käytän­nön asioista raja-alueil­la sovi­taan yhteis­es­ti, vaikka­pa tiukan paikan tullen City­suomen poli­isi saa jah­da­ta gang­stere­i­ta Suomen puolelle, eikä kulkemiseen pohjo­is­maiseen tyyli­in tarvi­ta henkilö­pa­pere­i­ta kum­moi­sem­pia doku­ment­te­ja. Rahali­iken­net­tä val­tioiden välil­lä ei kuitenkaan sen kum­mem­min ole kuin mitä nor­maalin yhteisökau­pan puit­teis­sa tulee.

    Tääl­lä käy­dyn keskustelun perus­teel­la kumpikin maa olisi ilmeis­es­ti voit­ta­ja, kos­ka City­suo­mi pää­sisi mak­samas­ta rahaa har­vaana­su­tu­ille alueille, ja Suo­mi taas voisi kanavoi­da tuotan­ton­sa omaan käyttöönsä.

    Tuleeko diili?

  101. Juho Laatu: Sil­lä että met­al­lim­iehel­lä on lyhem­mät kom­mu­nikoin­tikana­vat mah­dol­lis­es­ti Helsin­gin pääkont­toris­sa istu­vaan toimis­tusjo­hta­jaan ei tilanteeseen juurikaan vaikuta.

    Käytän­nössähän asia onkin niin, että esimerkik­si ali­hank­in­takonepa­jat ja vas­taa­vat yri­tyk­set voivat sijai­ta ja usein sijait­se­vat hyvinkin pie­nil­lä paikkakun­nil­la. Paikkakun­nan oppi­laitok­set voivat myös osin erikois­tua niiden tarpei­den täyt­tämiseen, eikä hom­mas­sa tarvi­ta mon­en erikoisalan osaamista.

    Täl­laista toim­intaa tuskin kukaan on siirtämässä suurimpi­in kaupunkei­hin. Toim­inta on taloudel­lis­es­ti kil­pailukykyisem­pää muual­la, kos­ka henkilöstö- ja tilakus­tan­nuk­set ovat matampia.

    Mut­ta sit­ten taas käy niin, että täl­laises­sa toimin­nas­sa vas­taavia paikko­ja on maail­mas­sa paljon, mikä tekee siitä kil­pailun kaut­ta varsin huonos­ti tuot­tavaa. Vaik­ka siis ilman muu­ta sama toim­inta olisi isos­sa kaupungis­sa vielä huonom­min tuottavaa.

  102. Tapio: Aivan, mut­ta jo yri­tys valmis­taa mutkikkai­ta ja/tai vaa­tivia tuot­tei­ta, se tarvit­see use­an eri alan ammat­ti­laisia ja monipuolista osaamista. 

    Tuo ei päde ainakaan Noki­aan. Pätisiköhän johonkin muuhun? Taitaa olla enem­män teo­ri­aa kuin käytän­nön sääntö.

    Syr­jäseudul­la yri­tys joutuu kehit­tämään osaamisen­sa ja palkkaa­maan ammat­ti­laisen­sa itse tai kuskaa­maan jatku­vasti tavaraa ja ihmisiä sato­ja ylimääräisiä kilometrejä. 

    Osaamisen kehit­tämisessä on samat ongel­mat kaikkial­la. Palkkauskin on sama jut­tu. Kos­ka muut­ta­mi­nen ei ole aina help­poa, paikkakun­nal­la jol­la jotain ammat­tikun­taa ei ole ennestään, fir­moil­la on enem­män haastei­ta. Mut­ta työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­u­teen tuo ongel­ma ei vaiku­ta mitään.

    Alan oppi­laitok­sen sijait­sem­i­nen lähel­lä on ehkä etu, mut­ta en tunne alaa, jol­la tämäkään olsi ratkai­se­vaa (eikä vaiku­ta työn­tek­i­jöi­den tuottavuuteen).

    Helsin­ki / suurkaupun­ki ei ole vält­tämät­tä ihanteelli­nen kul­je­tusten suh­teen. Onko esimerkkiä, mil­lä alal­la Helsin­ki olisi mui­ta oleel­lis­es­ti opti­maalisem­pi? Ehkä maatalu­odessa, kos­ka suurin joukko syöjiä on Helsingissä :-).

    Riit­tävän isos­sa ja monipuolises­sa keskuk­ses­sa löy­dät osaa­jat, ali­hankki­jat, osatoimit­ta­jat ja laite­huol­lot läheltä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. 

    Onko esimerkkiä alas­ta, jol­la Helsin­ki olisi tässä suh­teessa mui­ta selvästi parem­pi (tois­t­en fir­mo­jen löytämisen jäl­keen, varsi­naises­sa toiminnassa)?

    Bulkki­tuot­tei­den valmis­tus on eri jut­tu, mut­ta niis­sä myös kil­pailu on kovinta.

    Riip­puu tietenkin, mitä tuot­tavu­ut­ta kukin tarkoitaa, mut­ta Helsingis­sä töis­sä ole­van met­al­lim­iehen henkilöko­htainenkin tuot­tavu­us on yleen­sä keskimääräistä korkeampi, sil­lä helsinkiläis­ten met­al­liyri­tys­ten töi­den organ­isoin­ti ja konekan­ta on keskimääräistä tehokkaampaa. 

    Tuo viimeinen taisi olla toivea­jat­telua. Vai onko jotain tukea tuolle väitteelle?

  103. Viherinssi: Käytän­nössähän asia onkin niin, että esimerkik­si ali­hank­in­takonepa­jat ja vas­taa­vat yri­tyk­set voivat sijai­ta ja usein sijait­se­vat hyvinkin pie­nil­lä paikkakunnilla. 

    Eikä mikään estä pääkont­to­ri­akaan sijait­se­mas­ta jos­sain Helsinkiä pienem­mässä kaupungissa.

    Paikkakun­nan oppi­laitok­set voivat myös osin erikois­tua niiden tarpei­den täyt­tämiseen, eikä hom­mas­sa tarvi­ta mon­en erikoisalan osaamista.

    Täl­laista toim­intaa tuskin kukaan on siirtämässä suurimpi­in kaupunkei­hin. Toim­inta on taloudel­lis­es­ti kil­pailukykyisem­pää muual­la, kos­ka henkilöstö- ja tilakus­tan­nuk­set ovat matampia. 

    Jees, näin usein on.

    Mut­ta sit­ten taas käy niin, että täl­laises­sa toimin­nas­sa vas­taavia paikko­ja on maail­mas­sa paljon, mikä tekee siitä kil­pailun kaut­ta varsin huonos­ti tuot­tavaa. Vaik­ka siis ilman muu­ta sama toim­inta olisi isos­sa kaupungis­sa vielä huonom­min tuottavaa. 

    Suomes­sa ei voi oikein kil­pail­la työvoimaval­taises­sa perus­tuotan­nos­sa vaki­in­tuneil­la aloil­la. Sik­si pitää olla edel­lä mui­ta. Suomes­sa on kyl­lä konepa­jo­jakin, aloil­la joil­la erikoisosaami­nen palk­i­taan. Helsingis­sä näi­den (tuot­tavien) yri­tys­ten toim­intaa ei tai­da olla muu­ta maa­ta enempää.

    Totean­pa vielä senkin, että vaik­ka tuol­laisen konepa­jafir­man pääkont­tori olisi Helsingis­sä, usein se tuot­tavu­ut­ta rak­en­ta­va erikoisas­iantun­ti­ju­us on maakun­nis­sa (myyn­ti ja hallinto ovat usein näil­lä aloil­la ihan perus­du­u­nia, joka ei vaa­di poikkea­van hyvää osaamista).

  104. Tääl­lä käy­dyn keskustelun perus­teel­la kumpikin maa olisi ilmeis­es­ti voit­ta­ja, kos­ka City­suo­mi pää­sisi mak­samas­ta rahaa har­vaana­su­tu­ille alueille, ja Suo­mi taas voisi kanavoi­da tuotan­ton­sa omaan käyttöönsä.

    Tuleeko diili?

    Keskustelun perus­teel­la Suomen väestö sosial­isoisi city­suo­ma­lais­ten (ja ulko­mais­ten sijoit­ta­jien) pääo­man Suomen alueella.

  105. “Euro­jo­ki on var­maan todel­la tuot­ta­va kun­ta ydin­voimalan takia, mut­ta silti Eura­joelta työt­tömän kan­nat­taa siir­tyä vaik­ka Rau­malle, jos ei pääse töi­hin ydin­voimalaan, kos­ka hänen tuot­tavuuten­sa on Rau­mal­la suurempi.”

    Osmo, mainit­se­masi €joki edullisem­pi kuin Rau­ma, mitä tulee työt­tömän tarvit­se­maan toimeen­tu­lo­tu­keen. Suuril­la paikkakun­nil­la toimeen­tu­lotuet ja niiden tarve on suurem­pi kuin pie­nil­lä €puroil­la.

  106. Juho Laatu:
    Totean­pa vielä senkin, että vaik­ka tuol­laisen konepa­jafir­man pääkont­tori olisi Helsingis­sä, usein se tuot­tavu­ut­ta rak­en­ta­va erikoisas­iantun­ti­ju­us on maakunnissa

    Mut­ta siel­lä maakun­nis­sakin ne tun­tu­vat mys­tis­es­ti keskit­tymään joillekin alueille ja kiertämään toiset. Esimerkik­si Lahti/­Nas­to­la/Hol­lo­la-alueel­la on aivan suh­teet­toman paljon jos­sain määrin saman­laisia lait­tei­ta teke­viä suuria koneen­raken­nus­fir­mo­ja sekä melkoinen nip­pu vas­taavia pienem­piä. Miten ihmeessä näin on päässyt käymään? Mik­si Kemis­sä tun­tuu ole­van myös aika paljon kaiken­laista koneteknistä pöhinää, kun ver­rataan vaik­ka Kemi­järveen tai Rovaniemeen? Kemi­järvel­lähän on tilaa vaik­ka muille jakaa ja bona­r­i­na val­tio tun­kee muu­ta­man miljoo­nan tasku­un jos vain jotain kehtaa esittää.

    Olisiko nyt kuitenkin niin, että konepa­jafir­moillekin on edullista sijai­ta suu­nilleen samal­la alueel­la tois­t­en konepa­jo­jen kanssa?

    Ja Nokialle olisi var­maan ollut ihan hyvä jos joku merkit­tävä niiden yksiköistä olisi sijain­nut piilaaksossa.

  107. Tiedemies:
    Olen vieläkin vähän ymmäl­läni siitä, mik­si ihmeessä asum­ista tue­taan PK-seudul­la eri tar­if­fil­la kuin muual­la. Siis, argu­ment­ti jon­ka esi­tit aiem­min oli pin­nal­lis­es­ti oikea (tääl­lä), mut­ta kun mut­ta kun…

    Ongel­ma on tosi­aan se, että mata­lan tuot­tavu­u­den työstä saata­va palk­ka ei riitä kalleim­mil­la paikkakun­nil­la vuokraan ja elämiseen, joten “tarvi­taan” asum­is­tukea. Tämä ilmiö on Sin­ga­pores­sakin oikeas­t­aan todel­li­nen, — Toki, jos ajat­telemme että työt­tömäk­si jääväl­lä on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus asua maail­man tap­pi­in pääkaupunkiseudul­la, niin sitten.

    Mut­ta eikö tämä nyt juurikin riko aika taval­la tätä markki­namekanis­min sopeut­tavaa vaikutusta? 

    Olemme aja­neet sys­teemin sel­l­aiseen tilaan, jos­sa on kauhean epäreilua, että työ­paikan menet­tänyt joutuu vai­h­ta­maan paikkakun­taa. Tämä pitäisi muuttaa. 

    Jos nyt ajatel­laan, mis­sä töis­sä siel­lä pääkaupunkiseudul­la on korkeim­mat tuot­tavu­udet, niin niiden tek­i­jöil­lä on palkatkin usein sel­l­aiset, että niil­lä on varaa asua. Hoita­jien, siivoo­jien jne, palkat taas eivät riitä, mut­ta eiköhän tässä olisi kohtu­ullista se, että jos näi­den tek­i­jöitä kuitenkin tarvi­taan, niin työ­nan­ta­jat mak­sa­vat sit­ten niistä suh­teessa enem­män kuin muual­la maas­sa. Vai onko tässä nyt kuitenkin kyse siitä, että palkkaa sub­ven­toidaan asum­istuel­la? Eikö tämä ole vähän has­sua, siis, se köy­hempi ei siitä asum­istues­ta hyödy, vaan vuokranan­ta­ja ja työnantaja.

    Onko­han Sin­ga­pores­sa oleskelu hämärtänyt käsi­tys­tä demokratiasta?
    Vai mik­si olet uno­htanut, että asum­i­s­paikan valin­nan­va­paus on meil­lä tur­vat­tu perustuslaissa?

    En ottaisi itse “sopeut­tavaa markki­namekanis­mia” demokra­t­ian sijaan.

    Ja mik­si ihmeessä työ­paikan menet­tämis­es­tä pitäisi sen uhria ran­gaista karko­tuk­sel­la siltä alueelta, jol­la uudelleen­työl­listymiseen on parhaat mahdollisuudet? 

    Ei työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen ole mikään “lop­ulli­nen kohta­lo”, johon pitäisi alis­tua yrit­tämät­täkään töi­hin takaisin.

    Siivousalal­la yri­tyk­set paina­vat tun­tipalkkaa alle kahdek­san euron, kos­ka Tallinnas­ta tul­laan sil­lä hin­nal­la töi­hin, eletään jae­tuis­sa asun­nois­sa ja nään­nytetään itsen­sä ylitöil­lä, jot­ta raha riit­täisi ruokaan.

    Hoito- ja kas­va­tusa­lo­jen palkko­jen nos­toaikei­ta pahek­su­taan aina, kos­ka palk­ka tulee veroista ja samas­ta syys­tä var­maan halu­taan vas­tus­taa kun­nan työsuhdeasuntoja.

    Näi­hin tarvi­taan työvoimaa eniten, joten miten ratkaiset sen markki­noiden avulla?

    Naisia kun ei Suomes­sa enää voi kotior­jik­si palauttaa.

  108. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Osmo ei näytä ollenkaan ymmärtävän asian ydintä.
    Vikana ei ole asun­to­jen riit­tämät­tömyys. Vikana on työ­paikko­jen ja siitä johtu­va työvoiman väärä sijoit­tumi­nen Suomes­sa. Oikea kor­jaus­toimen­pide olisi puut­tua niihin ihmisen aikaansaami­in vinou­tu­mi­in, joiden takia työ­paikat sijoit­tuvat juuri pääkaupunkiseudulle.

    Suomes­sa palkkauk­ses­sa nou­date­taan laa­jalti tyuöe­htosopimuk­sia. Palkat ovat (liki­main) samat koko Suomes­sa. Kos­ka yrit­täjän työvoimaku­lut ovat samat ja pääkaupunkiseudul­la on monia mui­ta etu­ja (suuri kulut­ta­jakun­ta, yliopis­tot, tiheä liiken­n­ev­erkko, lyhyet yhtey­det val­tion viras­toi­hin ja ulko­maille jne) on luon­nol­lista, että yri­tyk­sille on edullis­in­ta laa­jen­taa tai sijoit­tua juuri tänne. Eli ruuh­ka vain kas­vaa, kunnes liki kaik­ki kyn­nelle kykenevät toimi­vat pääkaupunkiseudulla.

    Tätä epäter­vet­tä kehi­tys­tä edesaut­ta­vat Osmon kaavailemat ja jo toteu­tuneet tulon­si­ir­rot (asum­istuet, asun­to­jen verovapaudet,edut uusien asun­to­jen rak­en­ta­jille, erikoishal­vat ton­tin­hin­nat, sub­ven­toidut kul­je­tus­mak­sut jne.) Kun täl­läiset tulon­si­ir­rot tiede­tään, ne las­ke­taan mukaan palkkatavoit­teisi­in eli tyy­dytään markki­nae­htoista palkkaa pienem­pään palkkaan. Mikäli näitä yhteiskun­nan mak­samia tulon­si­ir­to­ja ei olisi, pitäisi yri­tys­ten mak­saa työn­tek­i­jöille sel­l­ainen palk­ka, että se riit­täisi nor­maali­in elämään myös kalli­il­la pääkaupunkiseudul­la. Täl­löin yri­tys­ten olisi pakko huomioi­da sijoit­tau­tu­mis­laskelmis­saan pääkaupunkiseudun korkea palkkata­so ver­rat­tuna syr­jä-Suomen edullisi­in palkkoi­hin. Seu­rauk­se­na olisi koko Suomen säi­lymi­nen parem­min asut­tuna, syr­jäseu­tu­jen raken­netun infran edelleenkäyt­tämi­nen nykyisen pääkaupunkiseudulle jatku­vasti raken­net­ta­van infran sijas­ta, asum­isväljyy­den kas­vami­nen, ruuh­ka-Suomen ongelmien vähen­mi­nen ja yleisen tyy­tyväisyy­den ja onnel­lisu­u­den lisääntuminen.

    On luon­nol­lista, ettei näin suur­ta muu­tos­ta voi­da aikaansaa­da ker­ral­la, mut­ta ainakin uusien yhteiskun­nan mak­samien tukimuo­to­jen kehit­tämis­es­tä tulisi luop­ua. Samal­la tulisi pikkuhil­jaa luop­ua myös nyky­i­sistä epäter­vei­den tukimuo­to­jen käyttämisestä.

    Hiukan ihmeel­lisiä, minus­ta, nämä olet­ta­muk­set palkanmuodostuksesta. 

    Mielel­läni kuulisin jonkun yrit­täjän kom­men­toivan väitet­tä, että tukien pois­to saisi yri­tyk­sen nos­ta­maan palkat ylös tuos­ta vain, alal­la kuin alal­la, saman tien.

    Toisek­seen: Suurin yksit­täi­nen työ­nan­ta­ja lie­nee kaupun­ki. Mil­lais­tako­han esimerkkiä kuvit­telet sen voivan näyttää?

    Kol­man­nek­si: Urban­isoi­tu­misen suhde onnel­lisu­u­teen ei ole käänteinen.

    Euroopas­sakin miljoonien asukkaiden van­hat met­ro­pol­it kukois­ta­vat ja vetävät koko ajan uut­ta väkeä.
    Taka­maat tyh­jenevät kaikkialla. 

    Minus­ta pääsyy on elämän­muodon sopeu­tu­mi­nen tuotan­non ja talouden kokon­ais­val­taiseen his­to­ri­al­liseen kehitykseen.

    Sitä ei sen­tään pelkäl­lä infral­la ohjail­la — jos millään.

    Elinkei­noelämä val­it­see paikkansa oma­lakises­ti ja
    ihmiset liikku­vat elinkeino­jen perässä.

  109. Ville O. Turunen:
    Sopisi kyl­lä miet­tä todel­la huolelle, mitkä ovat tarkkaan ottaen ne syyt, mik­si pääkaupunkiseudul­la “kan­nat­taa” asua. Lähin­nä tärkein­tä olisi miet­tiä, mis­sä määrin tämä johtuu vain siitä, että Helsin­ki on val­tion­hallinnon keskus ja viime vuosikymme­nenä val­tion työ­paikat ovat keskit­tyneet Helsinki­in. Helpoin, ilmeisin ja nopein tapa helpot­taa asun­top­u­laa olisi yksinker­tais­es­ti val­tion­hallinnon hajasi­joit­ta­mi­nen. Sitä on yritet­ty kyl­lä, mut­ta oikeas­t­aan mitään ei ole saatu aikaisek­si. Vas­tar­in­ta tätä vas­taan häm­men­tää min­ua aika taval­la, sil­lä asun­to­jen hin­to­jen kohtu­ul­lus­tu­misen pääkaupunkiseudul­la luulisi ole­van nimen omaan sikäläis­ten etu! Var­maan asi­aan liit­tyy hait­to­ja, mut­ta huomioiden kaik­ki ne yhteiskun­tat­aloudel­liset kus­tan­nuk­set, jot­ka aiheutu­vat väestön keskit­tymis­es­tä Helsin­gin seudulle, hajasi­joituk­sen luulisi ole­van todel­la kannattavaa.

    Minus­ta taas on prin ymmär­ret­tävää, että haja­sioituk­ses­ta on vain osit­taista apua.

    Ison kaupun­gin elämän­muo­toa ei halu­ta vai­h­taa pikkukaupun­gin tai maaseudun elämänmuotoon.

    Asum­isväljyys, met­sä ja järvi eivät siis ole ratkai­se­via val­in­takri­teere­itä kenellekään, joka päät­tää olla muut­ta­mat­ta pääkaupunkiseudul­ta pois.

    Jos voisin vali­ta, lähtisin itse jok­sikin aikaa Suomes­ta asuak­seni oike­as­sa suurkaupungis­sa. Onnek­si voin Suomes­sa vali­ta Helsingin.

    Pikku­paikat ahdis­ta­vat henkises­ti, oli luon­to (tai asun­to) miten avara tahansa.

  110. Juho Laatu: Tuo ei päde ainakaan Nokiaan. 

    Oletko todel­la sitä mieltä, ettei Nokian käyt­tämien puhe­lim­ien, niiden kom­po­nent­tien ja sof­t­an kehit­tämisessä, ostamises­sa ja valmis­tamises­sa tarvi­ta monipuolista erikoisosaamista? Ei myöskään markki­noin­nis­sa, myyn­nis­sä eikä jakelussa?

    Onnis­tu­mi­nen on eri asia.

    Juho Laatu: Osaamisen kehit­tämisessä on samat ongel­mat kaikkialla. 

    Entäpä jos tarvit­ta­va osaami­nen on jo valmi­ina muual­la? Ei se siir­ry yhdessä yössä toiseen yri­tyk­seen, ei varsinkaan jos se on patentoitu.

    Juho Laatu: Tuo viimeinen taisi olla toivea­jat­telua. Vai onko jotain tukea tuolle väitteelle?

    Lukumääräis­es­ti ylivoimais­es­ti suurin osa maakun­tien met­al­liyri­tyk­sistä on pieniä kor­jausver­stai­ta, jot­ka ovat paikallis­es­ti hyvin tärkeitä, mut­ta jois­sa konekan­ta on hyvin tavanomainen.

  111. Ville: Ruuhkat ovat hin­ta, jon­ka ihmiset ovat valmi­it mak­samaan suurem­man talous(työssäkäynti)alueen tuomista eduista. Sosi­aal­i­tur­val­la, alue- ja tukipoli­ti­ikalla voidaan kyl­lä hidas­taa agglom­er­aa­tio­ta, mut­ta on melkein mah­do­ton­ta estää sitä kokon­aan ilman suun­nitel­mat­alouden keino­ja. Liiken­nejär­jestelmän kehit­tämisel­lä voidaan vähen­tää ruuhkau­tu­mista, mut­ta matkus­tamiseen käytet­tyä aikaa ei saa­da vähen­net­tyä, kos­ka aikahyö­ty käytetään pääsään­töis­es­ti siihen, että matkuste­taan enem­män tai kauemmas.

    Tuo­ta tuo­ta .. Miten olis “uus-lähili­ikenne” raitei­ta myöten vielä väljälle lähiseudulle? 

    Täy­den­tävä, viuhka­mainen, joka suun­taan vievien lyhyi­den (n. puolen tunnnin ajoaika)“pistoraide”- ratao­suuk­sien jär­jestelmä Etelä-Suomeen? 

    Yhdis­täväl­lä kaarel­la tai ilman, päätease­ma Pasi­la tms. ja siitä syöt­töraide keskustaan?
    ( Vähän vaik­ka Berli­inin Stat­tbah­nin tapaan)

    Niiden iso­ja kaupunke­ja yhdis­tävien yhteyk­sien nopeut­tamisen lisäk­si, siis.

    Joskus Nur­mi­jär­ven Röykkään men­ti­in junal­la, Por­vooseen myös. 

    Mik­si ei nyt ja nopeammalla?

    Voisiko niiden rak­en­t­a­mi­nen kiin­nos­taa yksi­ty­isiä, jos saisi­vat niihin liikennöintioikeuden?

  112. Coun­try­boy:
    Ode: “Kansan­talouden kannal­ta on (ilmeis­es­ti?) edullista, että muual­ta Suomes­ta muute­taan Helsinki­in, jos­sa on työtä ja jos­sa työn tuot­tavu­us on suuri.”

    Mihinköhän tämä väite perus­tuu ? Onnek­si sen­tään kysymys­merk­ki mukana. Helsin­ki edus­taa paljolti ns. pääkont­tori-Suomea, varsi­nainen tuotan­to (esim. puunjalostus‑, kemi­an ja konepa­ja­te­ol­lisu­us) on paljolti muual­la kuin Helsingis­sä. rahat toki kerätään vien­nistä Helsin­gin kaut­ta, mut­ta onko se nyt niin tuot­tavaa työtä.

    Viime vuosi­na Lap­pi­in ja Kain­u­useen on tul­lut enr­m­män ulko­maista sijoi­tus­ra­haa kuin Helsin­gin seudille. Näun ainakin väitetään Alf Rehnin ja Ris­to EJ Pent­tilän kir­jas­sa Suun­na­ton Suomi.
    Heiltä sen­tään riit­tää ajatuk­sia ja ideoita muullekin Suomelle, eikä kaikkea tarkastel­la nurkkakuntaisesti.

    Malmit nyt sat­tuvat ole­maan siel­lä mis­sä ovat, samoin tun­tu­rit ja revontulet.
    Tuotan­to niiden varaan vaatii pääo­mia, ei niinkään innovointia.

    Sitä en kyl­lä ymmär­rä, mik­si suo­ma­lainen kaiv­o­te­ol­lisu­us ei ole mah­dolli­nen, kun maail­man suurimpia met­säy­htiöitäkin on pystyt­ty luo­maan sen enem­pää osaamisen kuin pääo­mankaan puutet­ta valittamatta.

  113. Sylt­ty: Jos jonkun hom­man voi hel­posti hajaut­taa ja tehdä etänä, niin siinä tosi­aan käy noin eli sitä ei siir­retä Helsingistä Pihtiputaalle, vaan suo­raan Kiinaan taik­ka Intiaan.

    Tosin maail­mal­la keskustel­laan jo vilkkaasti tuotan­non vetämis­es­tä takaisin koti­in ja “uus­pe­rus­tan­nas­ta” kotimaahan -.

    Molem­pia myös tapah­tuu jo, mm. USA:ssa

  114. H.H.: Vai mik­si olet uno­htanut, että asum­i­s­paikan valin­nan­va­paus on meil­lä tur­vat­tu perustuslaissa?

    Ker­ropa lisää. Val­it­sisin mielel­läni asuin­paikak­seni osoit­teen Mar­i­ankatu 2, 00170 Helsin­ki. Miten toimin, jot­ta tämä perus­tus­lailli­nen oikeuteni toteutuu?

  115. R.Silfverberg:
    Mei­dän per­heemme asui aikoinaan reilut 10 v uot­ta asum­isoikeusasun­nois­sa, ja alku­vai­heessa kehuimme ratkaisua, kos­ka se oli todel­la edulli­nen. Emme uskoneet että laman jäl­keen hin­nat vapail­la markki­noil­la nousisi niin paljon kuin sit­ten tekivät, ja asum­isoikeusratkaisu oli siihen aikaan todel­la edulli­nen kun ottaa huomioon että asun­to oli uusi ja melko hyväl­lä paikalla. 

    Vas­ta 2000-luvun jälkipuoliskol­la se tuli liian kalli­ik­si meille ja muu­timme pois. Jälkivi­isaana olisi jo pitänyt muut­taa jo aiem­min. Syy on siinä että yhdel­lä yhtiöl­lä on erinäis­ten yri­tyiskaup­po­jen jäl­keen markki­na­jo­hta­ju­us asum­isoikeusasunoista kaikissa kaupungeis­sa jois­sa niitä on, ja muut toim­i­jat seu­raa­vat perässä. PK-seudul­la ain­oas­taan Helsingillä on oma asum­isoikeusy­htiö. Van­taa on myynyt omansa tälle “Suomen suurim­malle”. Val­tio­val­takaan ei ole onnis­tunut kohtu­ullis­ta­maan asum­isoikeusasumisen kus­tan­nuk­sia kos­ka val­tio on myös osakkaana tuos­sa yhtiössä ja lain­säädän­töä on vaikea muut­taa jäl­keen­päin ilman että kukaan saisi näpeillensä. 

    Jos itse saisin pät­tää niin kasvukeskusten ulkop­uolel­la ole­vat asum­isoikeusasun­not pitäis myy­dä pois niiden halti­joille tai muille jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta kos­ka se asum­is­muo­toei kan­na­ta kasvukeskusten ulkop­uolel­la, on tyhjäkäyn­tiä kos­ka velak­si ostet­tu asun­to on halvem­pi ja tar­jon­taa on. 

    PK-seudul­la kaupunkien pitäisi pyrk­iä takaisin asum­isoikeusmarkki­noille ja luo­dan se HITAS-jär­jestelmän rin­nalle. Näis­sä yhtiöis­sä pitäis asukas­demokra­tia toi­teut­taa parem­min ja rahoi­tus jär­jestää niin että lain­o­jen takaisin­mak­su sujuisi asukkaiden päät­tämäl­lä tahdil­la, ei kuten nyt 100 vuodessa.

    HITAS pitäisi lisäk­si ulot­taa kaikki­in pk-seudun kaupunkei­hin ja halukkaat asukkaat niin­hin todel­la pistää jonoon ja arpa ratkaise­maan jonon­u­meron, ja pitäisi olla selvät sään­nöt miten kauan saa asua muual­la ja pistää HITAS-asun­non vuokralleil­man että menet­tää oikeuten­sa HITAS-asuntoon.

    Juuri niin.
    Asum­isoikeusjär­jestelmästä olisi ollut paljonkin iloa, ellei sitä olisi edel­lisessä lamassa
    pilattu.
    Ja sil­lä voisi olla isokin merk­i­tys asun­to-ongel­man ratkaisemiseen nyt, jos tehtäisi­in, kuten sanot.

    1. Ver­rar­rtu­na omis­tusas­ntoon, asum­isoikeusasun­to on ker­takaikki­aan kan­natam­a­ton asukkaan kan­l­lal­ta. En voi suositel­la sitä kenellekään.

  116. Sylt­ty: Mut­ta siel­lä maakun­nis­sakin ne tun­tu­vat mys­tis­es­ti keskit­tymään joillekin alueille ja kiertämään toiset. Esimerkik­si Lahti/­Nas­to­la/Hol­lo­la-alueel­la on aivan suh­teet­toman paljon jos­sain määrin saman­laisia lait­tei­ta teke­viä suuria koneen­raken­nus­fir­mo­ja sekä melkoinen nip­pu vas­taavia pienem­piä. Miten ihmeessä näin on päässyt käymään? 

    Syitä on var­masti monia. Ensim­mäisenä tulee mieleen se, että yleen­sä uuden fir­man perus­taa joku van­has­ta fir­mas­ta alan ymmär­rystä saanut henkilö. On toden­näköistä, että hän aloit­taa toimin­nan jos­sain samoil­la seuduil­la, eikä vaikka­pa Kemijärvellä.

    Mik­si Kemis­sä tun­tuu ole­van myös aika paljon kaiken­laista koneteknistä pöhinää, kun ver­rataan vaik­ka Kemi­järveen tai Rovaniemeen? Kemi­järvel­lähän on tilaa vaik­ka muille jakaa ja bona­r­i­na val­tio tun­kee muu­ta­man miljoo­nan tasku­un jos vain jotain kehtaa esittää. 

    Alueelli­nen erikois­tu­mi­nen on ihan luon­te­vaa. Jur­val­la tehdään huonekalu­ja. Suo­nen­joel­la vil­jel­lään mansikkaa.

    Olisiko nyt kuitenkin niin, että konepa­jafir­moillekin on edullista sijai­ta suu­nilleen samal­la alueel­la tois­t­en konepa­jo­jen kanssa? 

    Osin kyse on muista tek­i­jöistä, kuten vaikka­pa siitä, että naa­puril­taan innoituk­sen saanut uusi yrit­täjä halu­aa pysyä kotikon­nuil­laan. Jonkin ver­ran saman alan fir­mo­jen läheisyy­destä voi olla hyö­tyäkin (esim. Suo­nen­joen maine). Hyvän alansa tun­te­van työn­tek­i­jän saami­nen taloon voi olla tärkeää fir­man perus­tamis­vai­heessa (jos pomo ei hal­litse kaikkea), mut­ta useim­mil­la aloil­la tuo asia ei ole kovin keskeinen enää hom­mien lähdet­tyä hyvin käyn­ti­in. Etu­ja siis voi olla, mut­ta useim­mis­sa tapauk­sis­sa ei hirveän oleellisia.

    Ja Nokialle olisi var­maan ollut ihan hyvä jos joku merkit­tävä niiden yksiköistä olisi sijain­nut piilaaksossa. 

    Yrit­tivät perus­taa ja ostaa yksiköitä sieltäkin. Mitään helmiä ei syn­tynyt. Min­un käsi­tyk­seni asi­as­ta on, että kan­net­tu vesi ei pysy kaivos­sa, eli johto ei oikein edes tien­nyt miten tuo kuvio olisi pitänyt hoitaa.

    Puhumme siis kahdes­ta eri kat­e­go­ri­as­ta fir­mo­ja. Perushom­mat hoitu­vat läh­es mis­sä tahansa Suomes­sa, jos fir­man toim­intaidea on järkevä. Nokian kaltaiset fir­mat, joiden toim­inta ei perus­tu edel­lis­ten tapaan jo hyvin tun­net­tu­jen tekni­ikoiden riit­tävän fik­su­un soveltamiseen, vaan kokon­aan uusien alo­jen luomiseen (kän­nykät, äly­puhe­limet, uudet radio­jär­jestelmät, uudet verkkopalve­lut), peli­in tulee uusi kri­it­ti­nen resurssi, eli korkeim­man johdon kyky ymmärtää alan kehi­tys­tä ja rak­en­taa sitä itse. Tuo johta­va ymmär­rys on niille elämän ja kuole­man kysymys.

    Kaikissa edel­lä keskustel­luis­sa tapauk­sis­sa fir­man sijain­ti ei vaiku­ta paljoakaan sen työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­u­teen. Tuot­tavia työn­tek­i­jöitä löy­tyy maaseudul­ta, kaupungeista ja piilaak­sos­ta. Noi­ta kakkoskat­e­go­ri­an tarvit­semia oman alansa johtavia ymmärtäjiä löy­tyy yleen­sä lähin­nä kohtalon oikus­ta, aika paikkari­ip­pumat­tomasti. Yliopis­to­jen lähel­lä innokkai­ta nuo­ria on eniten (kuten piilaak­sos­sa). Jotkut saa­vat aikaan toimi­van firmankin.

    Tule­vaisu­udessa monil­la fir­moil­la niiden keskeisin toim­intaym­päristö on net­ti, joten paikalla ei niin ole väliä (vaan ne verkot­tuvat globaal­isti). Helsin­gin etu­na säi­lyvät lähel­lä sijait­se­vat yliopis­tot. Iso koko myös vetää lisää mas­saa puoleen­sa, mut­ta muiden seu­tu­jen työn­tek­i­jöitä tuot­tavampi­en työn­tek­i­jöi­den kanssa täl­lä ei kyl­lä tai­da olla mitään tekemistä.

    Ehkä Helsin­gin “eduk­si” (tai ainakin keskit­tymistä tuke­vak­si tek­i­jäk­si) voisi laskea senkin, että syn­type­r­äiset helsinkiläiset eivät suos­tu muualle Suomeen muuttamaan :-).

  117. Asum­isoikeudessa olisi jotain järkeä, jos niitä asum­isoikeuk­sia saisi kau­pa­ta markki­nahin­taan ja asukas vas­taisi asun­non kun­nos­s­api­dos­ta siltä osin kun se ei kuu­lu taloyhtiölle.

    Osaomis­tusasumisen idea on huo­mat­tavasti parem­pi (osta ensin osu­us ja lunas­ta lop­ut pikkuhil­jaa), joskin nykyään sekään ei ole järkevää, kos­ka osaomis­tusasun­not raken­netaan ilmeis­es­ti niin että rak­en­ta­jay­hteisö saa sen vähin­tään 8% tuot­toa — toisaal­ta pankista saa asun­to­lainaa par­il­la prosentilla.

  118. Viherinssi: Vede­tään metropo­lialueen rajalle aukko met­sään ja tol­pat aukon keskelle. Rajan eteläpuolel­la sijait­see City­suo­mi ‑nimi­nen suvereeni val­tio, joka on EU:n jäsen­maa. Rajan pohjois­puolel­la on niinikään EU:hun kuu­lu­va val­tio, ihan vain Suo­mi nimeltään.

    Siitä olen ainakin var­ma että tuon jäl­keen Suomes­sa alka debat­ti siitä mihin uusi pääkaupun­ki peruste­taan, ja sen jäl­keen debat­ti jatkuu miten valit­tu uusi pääkaupun­ki elää muun, oikean Suomen kustannuksella.

  119. Tapio: Oletko todel­la sitä mieltä, ettei Nokian käyt­tämien puhe­lim­ien, niiden kom­po­nent­tien ja sof­t­an kehit­tämisessä, ostamises­sa ja valmis­tamises­sa tarvi­ta monipuolista erikoisosaamista? Ei myöskään markki­noin­nis­sa, myyn­nis­sä eikä jakelussa? 

    Tarvi­taa kyl­lä (jakelus­sa, myyn­nis­sä ja markki­noin­nis­sa vähem­män kuin tekni­ikan ja koko bis­nesidean suun­nit­telus­sa). Nokian kohdal­la halusin sanoa, että sen osaami­nen on jakaan­tunut varsin tasais­es­ti koko maa­han. Salo, Oulu ja Tam­pere ovat olleet edus­ta­neet kukin omil­la aloil­laan Nokian huip­pu­osaamista. Espool­la ja Helsingilläkin on ollut roolin­sa, mut­ta ei mitään korkeam­paa tuottavuutta.

    Onnis­tu­mi­nen on eri asia.

    Entäpä jos tarvit­ta­va osaami­nen on jo valmi­ina muual­la? Ei se siir­ry yhdessä yössä toiseen yri­tyk­seen, ei varsinkaan jos se on patentoitu. 

    Helsingillä on pieni etu siinä, että uudet työn­tek­i­jät voivat toden­näköisem­min käy­dä uusis­sa töis­sä van­has­ta kodista käsin. Ei vaiku­ta kuitenkaan työn tuot­tavu­u­teen. Osaami­nen on usein fir­mas­sa sisäl­lä, ei uusien työn­tek­i­jöi­den tuo­man pätevyy­den varas­sa. Useimpi­in töi­hin riit­tää perus­päte­viä työn­tek­i­jöitä ympäri Suomea.

    Lukumääräis­es­ti ylivoimais­es­ti suurin osa maakun­tien met­al­liyri­tyk­sistä on pieniä kor­jausver­stai­ta, jot­ka ovat paikallis­es­ti hyvin tärkeitä, mut­ta jois­sa konekan­ta on hyvin tavanomainen. 

    Ovatko suuret suuril­la ja hin­tavil­la koneil­la uut­ta tekevät tehtaat Helsingis­sä? Otaniemen liepeiltä voisi löy­tyä joitain kovaa tulosta teke­viä high-tech-ver­stai­ta. Mut­ta ei tämäkään todista, että perus­met­al­li­työ on Helsingis­sä tuot­tavam­paa kuin maakunnissa.

  120. H.H.: Vai mik­si olet uno­htanut, että asum­i­s­paikan valin­nan­va­paus on meil­lä tur­vat­tu perustuslaissa?

    Perus­tus­la­ki ei taku­ul­la viit­taa siihen, että muiden pitäisi mak­saa sen valin­nan kus­tan­nuk­set. Eli saat asua mis­sä tahansa, kun­han itse mak­sat kulut. Jos halu­at mui­ta mak­sum­iehik­si, ei ole kohtu­u­ton­ta, että he esit­tävät kri­teer­it sille, minkälaisen asumisen ja mis­sä ovat sin­ulle valmi­it mak­samaan. Niiden kri­tee­rien esit­tämi­nen ei ole perus­tus­lain vas­taista. Tai jos on, niin sit­ten toimeen­tu­lo- ja asum­is­tukea koske­va lain­säädän­tö rikkoo perustuslakia.

  121. Samuli Saarel­ma: Perus­tus­la­ki ei taku­ul­la viit­taa siihen, että muiden pitäisi mak­saa sen valin­nan kus­tan­nuk­set. Eli saat asua mis­sä tahansa, kun­han itse mak­sat kulut. Jos halu­at mui­ta mak­sum­iehik­si, ei ole kohtu­u­ton­ta, että he esit­tävät kri­teer­it sille, minkälaisen asumisen ja mis­sä ovat sin­ulle valmi­it mak­samaan. Niiden kri­tee­rien esit­tämi­nen ei ole perus­tus­lain vas­taista. Tai jos on, niin sit­ten toimeen­tu­lo- ja asum­is­tukea koske­va lain­säädän­tö rikkoo perustuslakia.

    Mitähän mieliku­vi­tuk­sen tuot­ta­maa olk­iukkoa vas­taan tässä kiivailet? En ymmärrä.

    Itse olen vas­tail­lut tuol­la perus­tus­la­ki — huo­mau­tuk­sel­la niille, joiden olen ymmärtänyt esit­tävän ideoita asuinaluei­den “varaamis­es­ta” “valikoiduille” ihmisille nyky­istä jyrkem­min, nykyjär­jestelmästä poiketen ja nykyjär­jestelmän peri­aat­teista luopuen.

  122. tcrown: Ker­ropa lisää. Val­it­sisin mielel­läni asuin­paikak­seni osoit­teen Mar­i­ankatu 2, 00170 Helsin­ki. Miten toimin, jot­ta tämä perus­tus­lailli­nen oikeuteni toteutuu?

    En tiedä, miten sinä toimit.

    Itse etsin kauan, kunnes löysin yksi­tyisen vuokranan­ta­jan, jon­ka mielestä asun­non vuokraamisen mielekkyys ei ole sama asia kuin mak­si­maa­li­nen tuot­to. Hänel­lä olisi mah­dol­lisu­us saa­da “Mar­i­ankadun vuokra” mut­ta hän nyt vain on sitä mieltä, että se olisi kohtu­u­ton­ta, kos­ka hänestä koko vuokrata­so on kohtuuton.

    Kos­ka hän henkilöko­htais­es­ti halu­aa vas­tus­taa trendiä, asun nyt kalli­il­la alueel­la vuokral­la, joka on halvimpi­en aluei­den tasoa.

    Onnek­si saa­toimme tääl­lä Suomes­sa kumpikin tehdä nämä val­in­tamme vapaasti, vain keskenämme neuvotellen.

    Yhdessä näistä keskusteluista Markku af Heurlin
    (jos oikein muis­tan) huo­maut­taa, että keskilu­okan suh­tau­tu­mi­nen asun­to­jen tar­jon­taan on keskimäärin hyvin vastuullinen.

    Se on min­unkin koke­muk­seni. Nykyi­nen vuokranan­ta­jani on jo kol­mas täl­lä tavoin ajat­tel­e­va, ja samoin olen toimin­ut itse niinä vuosi­na, joina olin vuokranantaja.

  123. Juho Laatu: Nokian kohdal­la halusin sanoa, että sen osaami­nen on jakaan­tunut varsin tasais­es­ti koko maa­han. Salo, Oulu ja Tam­pere ovat olleet edus­ta­neet kukin omil­la aloil­laan Nokian huippuosaamista.

    Tämäkin osaami­nen on siis keskit­tynyt muu­tamille sup­peille alueille. 

    Omas­sa kom­men­tis­sani tarkoitin ennen kaikkea, että oman osaamisen­sa lisäk­si Nokia hyö­dyn­tää esimerkik­si toimit­ta­jaketju­un­sa kumu­loitunut­ta osaamista sekä Suomes­sa että ulko­mail­la. Kaikkea ei tarvitse osa­ta itse.

    Juho Laatu: Osaami­nen on usein fir­mas­sa sisäl­lä, ei uusien työn­tek­i­jöi­den tuo­man pätevyy­den varassa. 

    Ei varas­sa, mut­ta merkit­tävänä kas­vat­ta­jana. Yksi yri­tyskeskit­tymien suurim­mista eduista on, että kil­pail­e­vat yri­tyk­set pystyvät hel­posti osta­maan työn­tek­i­jöitä toisil­taan. Ihmis­ten on help­po vai­h­taa työ­nan­ta­jaa, jos ei tarvitse muut­taaa asuinpaikkaa.

    Ällistyt­tävän usein täl­lainen siir­tymi­nen on kaikkien kol­men osa­puolen etu, eikä väit­teeseeni sisäl­ly tip­paakaan sarkaismia.

    Juho Laatu: Ovatko suuret suuril­la ja hin­tavil­la koneil­la uut­ta tekevät tehtaat Helsingissä? 

    Niitä on myös Helsingis­sä, mut­ta huip­pukonepa­jat ovat muual­la. Muual­la on kuitenkin suh­teessa enem­män hyvin yksinker­taisil­la koneil­la varustet­tu­ja pikkupajoja.

    Korostan, etten mis­sään nimessä halua keskit­tää kaikkea suur­ta ja kau­nista Helsin­gin seudulle. Päin­vas­toin, olen surullise­na seu­ran­nut täl­laisia “pääkont­torin” määrämiä keskit­tämisiä, jot­ka sit­ten ovat usein epäon­nis­tuneet samas­ta syys­tä kuin val­tion yksikkö­jen siirtämi­nen pois Helsingistä.

    Olen kuitenkin näh­nyt paikallis­ten osaamis- ja yri­tyskeskit­tymien edut, joten vas­tus­tan kaiken sirot­telemista ympäri maata.

  124. Juho Laatu: Mut­ta ei tämäkään todista, että perus­met­al­li­työ on Helsingis­sä tuot­tavam­paa kuin maakunnissa.

    Tuskin on. Ja sik­si ne perus­met­al­liv­er­staat sijait­se­vat jo nyt maakun­nis­sa ihan omas­ta tah­dostaan. Helsingis­sä sijait­se­van met­al­liv­er­staan tuot­tavu­u­den pitää olla huo­mat­tavasti parem­pi tai sit­ten se on konkurssis­sa. Parem­paa tuot­tavu­ut­ta taas tuol­laisel­la alal­la on kovin vaikea löytää. Sitä löy­tyy vain löytämäl­lä jokin toinen asia myytäväk­si, jon­ka jäl­keen kyse ei enää olekaan perusmetalliverstaasta.

    Tietyt toimin­not sopi­vat pie­nille paikkakun­nille. Jos ei ole tarvet­ta laa­jalle valikoimalle eri­laisia koulu­tus­po­hjia tai eri­tyis­es­ti ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneille työn­tek­i­jöille, työvoi­matek­i­jät ovat suo­tu­isampia pienem­mil­lä paikkakun­nil­la. Sama kos­kee tilakysymyk­siä. Mitä enem­män tilaa tarvi­taan, sitä huonom­min toim­into sopii suureen kaupunki­in. Ääries­imerk­ki on metsätalous.

    Tämä on ihan markki­na­t­alout­ta, ja se toimii hyvin, kun kat­soo eri paikkakun­tien elinkeino­raken­net­ta. Ongel­mat tule­vat siitä, että työ­paikko­ja tun­tuu lähtevän pois tuos­ta pienem­mille paikkakun­nille sopivista elinkeinoista teol­lisu­ud­es­ta ja syn­tyvän moni­alaisem­pi­in toimintoihin.

    Teo­ri­as­sa voisi ajatel­la, että tietoli­iken­ney­hteyk­sien parane­m­i­nen mullis­taisi tilanteen. En suh­taudu tähän kovin opti­mistis­es­ti. Skypen olisi jo nyt pitänyt romaut­taa ulko­maan­matkus­tus, kos­ka Skype on ilmainen eikä sisäl­lä tur­vatarkas­tusjono­ja tai lentokoneate­ri­oi­ta. Kuitenkin sen sijaan poruk­ka sekä pitää yhteyt­tä Skypel­lä että lentelee man­nerten välil­lä. Tuskin sitä ihan huvin vuok­si tehdään, joten ainakin vielä fyy­sisel­lä läs­näolol­la on iso lisäarvo.

  125. Juho Laatu: Osaami­nen on usein fir­mas­sa sisäl­lä, ei uusien työn­tek­i­jöi­den tuo­man pätevyy­den varas­sa. Useimpi­in töi­hin riit­tää perus­päte­viä työn­tek­i­jöitä ympäri Suomea.

    “Usein” ja “useimpi­in” ei oikein riitä. Yri­tyk­sen täy­tyy olla kovin suuri, jot­ta se voisi hajaut­taa toim­inton­sa pitkin maa­ta. Tämä johtaa siihen, että vaik­ka 90 % porukas­ta löy­ty­isi hel­posti pikkukaupungista, se 10 % mah­dol­lis­taa fir­man olemassaolon.

    Ja tähän pitää vielä tode­ta se, että keskisu­uretkin yri­tyk­set jatku­vasti kar­toit­ta­vat hajaut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia. Toim­into­ja on yritet­ty siirtää niin Kiinaan kuin lähem­mäskin. Joskus onnis­tuu, toisi­naan ei. Markki­na­t­alous kuitenkin jatku­vasti siis yrit­tää löytää parem­pia (halvem­pia) paikko­ja tehdä työ. Suomen kon­tek­stis­sa mikä tahansa on Helsinkiä halvem­pi paikkakunta.

    Kaupunkialueen men­estys­tek­i­jöitä on tutkit­tu paljon ja har­taasti. Varsin vaku­ut­tavaa näyt­töä on siitä, että väen­ti­hey­den kas­vami­nen lisää inno­vati­ivi­su­ut­ta. Tämä on ollut tun­net­tua jo ainakin 20-luvul­ta läh­tien. Toinen ilmiö on teknolo­giayri­tys­ten kasautu­mi­nen, joka voi tehdä ison eron samal­la väen­ti­hey­del­lä ole­vien aluei­den välillä.

    Yri­tyk­set myös muut­ta­vat varsin har­voin ja vas­ta­hakois­es­ti. Muut­tamiseen liit­tyy huo­mat­tavia kus­tan­nuk­sia, ja pk-sek­to­ril­la myös inhimil­liset tek­i­jät tule­vat eteen. Tästä syys­tä alueen elin­voimaisu­u­den paras mit­tari on siel­lä syn­tyvä uusi liike­toim­inta. (Van­haa­han kuolee ihan joka paikas­sa joka tapauksessa.)

    Näistä havain­noista on vaikea syyt­tää Helsinkiä tai suo­ma­laista poli­ti­ikkaa, kos­ka ten­denssi on sama kaikkial­la maailmassa.

  126. Tapio: Tämäkin osaami­nen on siis keskit­tynyt muu­tamille sup­peille alueille. 

    Tosin kus­sakin kont­toris­sa käy työn­tek­i­jöitä töis­sä 50–100 km säteeltä. On luon­te­vaa, että nuo kont­torit ovat paikalli­sis­sa kaupungeis­sa, mut­ta ne voivat olla aika pienäkin, kuten Salo, ja silti fir­man tuot­tavimpia. (Salos­sa on muuten paljon turku­laisia töissä.)

    Yksi yri­tyskeskit­tymien suurim­mista eduista on, että kil­pail­e­vat yri­tyk­set pystyvät hel­posti osta­maan työn­tek­i­jöitä toisil­taan. Ihmis­ten on help­po vai­h­taa työ­nan­ta­jaa, jos ei tarvitse muut­taaa asuinpaikkaa. 

    Etu työn­tek­i­jöille. Fir­moille sekä hyö­ty että hait­ta (kun työn­tek­i­jöi­den fir­mauskol­lisu­us las­kee). Yhteiskun­ta hyö­tyy sopi­vas­ta liikku­vu­u­den tasos­ta (ei liian suuri eikä liian pieni) (esim. USA:ssa alhainen fir­mauskol­lisu­us on mielestäni jo hai­tan tasolla).

    Olen kuitenkin näh­nyt paikallis­ten osaamis- ja yri­tyskeskit­tymien edut, joten vas­tus­tan kaiken­sirot­telemista ympäri maata. 

    Aikakin var­ta vas­ten peruste­tut ja sirotel­lut keskuk­set ovat usein kan­net­tua vet­tä kaivos­sa. Yhteiskun­nalle riit­tää tehdä toim­intaym­päristö hyväk­si, ja toivoa, että (vapaae­htois­es­ti ja siirtelemät­tä) kohdalle osu­vat fir­mat men­estyvät. Myös pienet kun­nat voivat onnis­tua kaap­paa­maan high-techia itselleen, mut­ta turha yrit­tää pakot­taa ketään var­ta vas­ten jon­nekin per­ife­ri­aan, tai mak­saa pysyvästi tukirahoja.

  127. Ihan tuhra väit­tää ettei asiantun­ti­jatyö olisi tehokkaam­paa suurem­mil­la paikkakunnilla. 

    Esimerkik­si Tam­pereel­la ja Helsingis­sä jo pelkästään koulu­tus­tar­jon­ta on mui­hin kasvukeskuk­si­inkin ver­rat­tuna aivan omaa luokkaansa puhu­matakaan pienem­mistä paikkakun­nista. Mei­dänkin miehet kävi­sivät paljon use­am­min koulu­tuk­sis­sa, jos oma­l­la paikkakun­nal­la olisi vas­taavaa tar­jon­taa kuin nois­sa kahdessa paikassa.

  128. Juho Laatu: Tosin kus­sakin kont­toris­sa käy työn­tek­i­jöitä töis­sä 50–100 km säteeltä. On luon­te­vaa, että nuo kont­torit ovat paikalli­sis­sa kaupungeis­sa, mut­ta ne voivat olla aika pienäkin, kuten Salo, ja silti fir­man tuot­tavimpia. (Salos­sa on muuten paljon turku­laisia töissä.)

    Jäin miet­timään sitä, mitä oikeas­t­aan olet argu­men­toimas­sa Nokia-esimerkil­lä. Nokial­la oli Salos­sa hyvin vah­vaa kokoon­pano-osaamista ja toim­intaa. Salo oli sille sekä per­in­teis­es­ti (Salo­ra, jne.) että ihan sijain­nil­taan (hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä mut­tei kuitenkaan suurten kaupunkien kus­tan­nustek­i­jöitä) eri­no­maisen otolli­nen paikka.

    Sen sijaan kaikkein vahvin liike­toimin­nan kehit­tämi­nen ja tuoteke­hit­tämi­nen kuitenkin tapah­tui Nokian voiman vuosi­na mainit­se­mis­sasi yliopistokaupungeissa.

    Tästä voidaan siis käytän­nössä vetää vain se johtopäätös, että kaik­ki on men­nyt aika lail­la käsikir­joituk­sen mukaan. Helsin­ki ei ole ain­oa paik­ka, jos­sa voidaan tehdä moni­alaisu­ut­ta vaa­ti­vaa työtä. Esimerkik­si Tam­pere alkaa olla niin iso seu­tukun­tana, että sin­nekin sopii monenlaista.

    Toisaal­ta ei maail­ma siltä näytäkään, että Helsin­ki olisi vienyt Tam­pereelta elin­voimaa. Oulu on ehkä vähän yksipuolisem­pi ollut yri­tys­rak­en­teeltaan, mut­ta ei sekään ensisi­jais­es­ti kil­paile Helsin­gin kanssa.

    Mut­ta tässä ehkä se suo­ma­laisen alue­poli­ti­ikan pihvi onkin. Jostain syys­tä asetel­ma tulee usein Helsin­gin ja muun maan välisek­si köy­denve­dok­si. Todel­lisu­udessa kil­pailu­asetel­ma on saman­tyyp­pis­ten ja ‑kokois­t­en kaupunkien välil­lä. Koko maa hyö­ty­isi, jos kasvun eväitä omaav­ille kakkos­ketjun alueille panos­tet­taisi­in kun­nol­la. Valitet­tavasti tämä tarkoit­taa myös sitä, että pitäisi luop­ua joidenkin seu­tu­jen tekohengittämisestä. 

    Etu työn­tek­i­jöille. Fir­moille sekä hyö­ty että hait­ta (kun työn­tek­i­jöi­den fir­mauskol­lisu­us las­kee). Yhteiskun­ta hyö­tyy sopi­vas­ta liikku­vu­u­den tasos­ta (ei liian suuri eikä liian pieni) (esim. USA:ssa alhainen fir­mauskol­lisu­us on mielestäni jo hai­tan tasolla).

    Toisaal­ta USA:n talous on aidosti hyvin dynaami­nen, vaik­ka siel­läkin on iso­ja työvoimaan liit­tyviä jar­rut­tavia tek­i­jöitä (koulu­tus­ta­so, ammat­tili­itot). Eikä työvoiman liikku­vu­us Yhdys­val­lois­sa ole ollenkaan niin paha kuin vaikka­pa Kiinas­sa, jos­sa se on ihan todel­li­nen yri­tys­ten kehi­tys­tä jar­rut­ta­va ongelma.

    Oman arvioni mukaan Yhdys­val­lois­sa ollaan siinä pis­teessä, että liikku­vu­us alkaa jois­sakin tapauk­sis­sa hai­ta­ta ole­mas­saole­via yri­tyk­siä mut­ta on kokon­aisu­udelle hyväk­si. Hyö­ty uusille yri­tyk­sille on suurem­pi kuin hait­ta van­hoille. Ole­mas­saole­vien yri­tys­ten etu ei mitenkään väistämät­tä ole sama kuin perustet­tavien yri­tys­ten etu.

  129. H.H.: Mitähän mieliku­vi­tuk­sen tuot­ta­maa olk­iukkoa vas­taan tässä kiivailet? En ymmärrä.
    Itse olen vas­tail­lut tuol­la perus­tus­la­ki – huo­mau­tuk­sel­la niille, joiden olen ymmärtänyt esit­tävän ideoita asuinaluei­den “varaamis­es­ta” “valikoiduille” ihmisille nyky­istä jyrkem­min, nykyjär­jestelmästä poiketen ja nykyjär­jestelmän peri­aat­teista luopuen.

    Kukaan ei ole esit­tänyt tuol­laisia ideoita muual­la kuin “mieliku­vi­tuk­sesi tuot­tamis­sa olkiukoissa”. 

    Kom­ment­tisi perus­tus­laista oli vas­taus Tiedemiehen postauk­seen, jos­sa hän haikaili markki­namekanis­min käytön puoles­ta. Markki­namekanis­mi tarkoit­taa juuri sitä, että kaikil­la on oikeus asua, mis­sä huvit­taa, kun­han itse mak­saa sen asumisen kustannukset. 

    Jos se perus­tus­lain viit­tauk­sesi ei ollut vas­ta-argu­ment­ti sitä kohtaan, että asumises­sa käytet­täisi­in entistä enem­män markki­namekanis­mia (sub­ven­tioiden sijaan), niin mikä sen point­ti sit­ten oli?

  130. H.H.: Kos­ka hän henkilöko­htais­es­ti halu­aa vas­tus­taa trendiä, asun nyt kalli­il­la alueel­la vuokral­la, joka on halvimpi­en aluei­den tasoa.

    Käytän­nössä siis vuokraisän­täsi antaa sin­ulle hyvän­tekeväisyys­ra­haa joka kuukausi. Kukaan ei tietenkään kiel­lä hän­tä näin tekemästä, omi­a­han ovat rahansa. Kuitenkin sen varaan laskem­i­nen, että koko asum­isjär­jestelmä voisi perus­tua tuol­laiseen yksilöistä lähtevään hyvän­tekeväisyy­teen, on kyl­lä aika lail­la epäre­al­isti­nen ajatus.

  131. Samuli Saarel­ma: Käytän­nössä siis vuokraisän­täsi antaa sin­ulle hyvän­tekeväisyys­ra­haa joka kuukausi. Kukaan ei tietenkään kiel­lä hän­tä näin tekemästä, omi­a­han ovat rahansa. Kuitenkin sen varaan laskem­i­nen, että koko asum­isjär­jestelmä voisi perus­tua tuol­laiseen yksilöistä lähtevään hyvän­tekeväisyy­teen, on kyl­lä aika lail­la epäre­al­isti­nen ajatus.

    Olisi­han se, jos, joku sel­l­aista olisi esittänyt.

    Omas­ta puolestani halusin vain osoit­taa, että omae­htoisen keskinäisen sol­i­daarisu­u­den pitkä perinne ei ole kadonnut.

    Vaik­ka se tämän­hetkisessä julk­isu­udessa ja poli­ti­ikas­sa ei näy, ihmisiä, joiden ajat­telus­sa ja toimin­nas­sa tämä tra­di­tio jatkuu on paljon.

    Sen kanavoitu­mises­sa poli­ti­ikaan on ongelmia, jot­ka etsivät ratkaisijoitaan.
    (Muual­la maail­mas­sa niitä jo taas löytyy.)

    Yksi­ty­is­ten ihmis­ten har­joit­ta­ma asun­non­vuokraus, jos­sa usein on kysymys yksit­täisen velat­toman asun­non antamis­es­ta vuokralle, perus­tuu mon­es­sa tapauk­ses­sa aivan toisel­la taval­la pain­otet­tui­hin arvos­tuk­si­in, laskelmi­in tai tuot­to-odotuk­si­in kuin ne, joi­ta ammat­ti­maises­sa asun­tosi­joit­tamises­sa käytetään.

    Osa vuokraa suku­laiselle tai ystävälle ja miet­tii vuokrata­soaan siitä näkökulmasta. 

    Osa kenelle vain, mut­ta siitä huoli­mat­ta nou­dat­taen omaa, taval­lis­ten kansalais­ten keskinäis­es­tä sol­i­daarisu­ud­es­ta lähtevää hin­tanäke­mys­tään markki­nahin­nan sijaan. 

    Kuten jos­sakin välis­sä mainitsin, olen itse vuokranan­ta­jana tehnyt niin (viimek­si viime vuo­den lop­ul­la, kun vielä oli, mitä vuokra­ta) ja olen koko ikäni tun­tenut aina myös mui­ta, jot­ka tekevät samoin.

    En tiedä, paljonko näitä yhden, usein van­han ja velat­toman velat­toman, omis­tusasun­non vuokralle anta­jia kaiken kaikki­aan on, mut­ta vaik­ka osu­us tar­jon­nas­ta var­maan on pieni, aivan yksit­täi­sistä poikkeuk­sista ei ole kysymys.

    Asun­to-ongel­man se ratkaisee vain yhdeltä ihmiseltä tai muul­ta yksiköltä ker­ral­laan, joten sen varsi­nainen merk­i­tys on jokin muu. Min­un mielestäni siitä todis­t­a­mi­nen, että toisinkin voi ajatel­la. Edelleenkin. 

    Val­it­sit nimit­te­lyn ja leimaamisen: “almu­jen jake­li­jat ja ker­jääjät”. Paljon­puhu­va valinta.

    Toivoisin että voitaisi­in olla rauhas­sa eri mieltä.

    Meitä, joiden mielestä elämä kaiken kaikki­aan ei ole — eikä yhteiskun­nas­ta sen vuok­si voi eikä pitäisi yrit­tääkään tehdä — kaut­taal­taan markki­nae­htoista myöskään markki­na­t­aloudessa, riit­tää oman olet­ta­muk­seni mukaan Suomes­sa kuten USA:ssa tai mis­sä maas­sa tahansa, enem­mistök­si asti.

  132. Juho Laatu: Etu työn­tek­i­jöille. Fir­moille sekä hyö­ty että hait­ta (kun työn­tek­i­jöi­den fir­mauskol­lisu­us las­kee). Yhteiskun­ta hyö­tyy sopi­vas­ta liikku­vu­u­den tasos­ta (ei liian suuri eikä liian pieni) (esim. USA:ssa alhainen fir­mauskol­lisu­us on mielestäni jo hai­tan tasolla).

    Makro­ta­sol­la on var­maan näin.

    Yksit­täis­ten ter­vei­den yri­tys­ten kannal­ta tilanne on kuitenkin usein niin, että kun kor­vaam­a­ton lei­jona siir­tyy kil­pail­e­vaan yri­tyk­seen, sijaan astuu pätevä juniori lei­jona, jol­la on tuor­e­i­ta näkökul­mia asioi­hin. Ällistyt­tävän mon­et siis hyö­tyvät, itse asi­as­sa kaik­ki neljä osapuolta.

    Työhönot­ta­jien, m.l. toim­i­tusjo­hta­jien vas­tu­ul­la on, ettei keskinker­taisia jobisirkko­ja (job hop­pers) rekry­toi­da. Tar­jol­la niitä on.

  133. Viherinssi: Kuitenkin sen sijaan poruk­ka sekä pitää yhteyt­tä Skypel­lä että lentelee man­nerten välillä. 

    Tähän sisäl­tynee myös jonkin ver­ran kier­ou­tu­maa. Matkuste­taan kos­ka se on saavutet­tu etu tai tietyn tason johta­jien oikeus. Toki monis­sa hom­mis­sa henkilöko­hta­nen kon­tak­ti on myös tarpeen. Luulen että net­ti­toim­inta tulee otta­maan itselleen vähitellen oman osansa bis­nek­ses­tä, mut­ta vain osan. Jut­telin juuri aamul­la yhden kaverin kanssa, joka kehui henkilö­suhteisi­in perus­tu­van kau­pankäyn­nin ulko­maille siir­tyneen enem­män nettiin.

    Yri­tyk­sen täy­tyy olla kovin suuri, jot­ta se voisi hajaut­taa toim­inton­sa pitkin maata. 

    Helsin­gin voi jät­tää pois, ylikalliina. 🙂

    se 10 % mah­dol­lis­taa fir­man olemassaolon 

    Oletin että fimal­la on jo ydion­saami­nen hal­lus­saan, ja työvoimaa tarvit­see vain täy­den­tää. Muus­sa tapauk­ses­sa fir­man perus­t­a­mi­nen paikkakun­nalle, jol­la osaamista ei ole lähi­mail­lakaan olisi kovin suuri riski.

    väen­ti­hey­den kas­vami­nen lisää innovatiivisuutta 

    Väestön siir­tymi­nen ruoan etsimisen raadan­nas­ta osit­taiseen jouti­laisu­u­teen + koulu­tus + yhteys saman­mielisi­in lisää inno­vati­ivi­su­ut­ta. Väen­ti­heys ei ole ehkä ydinsyy.

    teknolo­giayri­tys­ten kasautuminen 

    Kaikk­ki val­ta, raha ja liike­toim­inta tapaa kasautua (ei aina kokon­aistalouden ja kokon­aishyv­in­voin­nin eduksi).

    Jäin miet­timään sitä, mitä oikeas­t­aan olet argu­men­toimas­sa Nokia-esimerkillä. 

    Osaltani tämä lähti siitä, että OS näyt­ti väit­tävän, että tietyn työn tekemisessä (vaikka­pa met­al­lim­ies tai Nokian insinööri) Helsin­ki / suurkaupun­ki olisi tuot­tavampi kuin muut alueet.

    Todel­lisu­udessa kil­pailu­asetel­ma on saman­tyyp­pis­ten ja ‑kokois­t­en kaupunkien välillä. 

    Usein syn­tyy myös keskustelua siitä, loisi­vatko Helsinkiläiset (/kaupunkilaiset) muun Suomen kus­tan­nuk­sel­la, vai päinvastoin.

    pitäisi luop­ua joidenkin seu­tu­jen tekohengittämisestä 

    Reilu peli kaikille. Ei teko­hen­git­tämistä kenellekään (vaan vain tilapäistä harkin­nan­varaista apua eri­ty­isi­in koko yhteisöä hyödyt­tävi­in pon­nis­tuk­si­in). Ei myöskään puh­tai­ta viidakon lake­ja, jois­sa vain isoin pär­jää ja muut vas­taavasti kärsivät.

    Toisaal­ta USA:n talous on aidosti hyvin dynaaminen 

    Dynaami­nen ja raa­ka. Pohjo­is­maisen mallin talous on ollut ihan vas­taaval­la tasol­la, ja kansalais­ten onnel­lisu­u­denkin voi väit­tää ole­van ainakin samal­la tasol­la. On eri malle­ja, raaem­pi ja tasaavampi. Uskon että jokin keski­tie on parem­pi kuin ääripäät (viidakon lait vs. val­tion ohjaa­ma suunnitelmatalous).

    1. En ole väit­tänyt, että kaik­ki työ on tuot­tavam­paa Helsingis­sä, vaan että niiden töi­den määrä kasvaa,joissa suures­ta väestöpo­h­jas­ta ja laa­jem­mista työ­markki­noista on niille hyö­tyä. Väite ei ole min­un, se on aivan val­lit­se­va kan­sain­välisessä kir­jal­lisu­udessa. Ei kai voi olla sat­tuma, että väki kaikkial­la maail­mas­sa keskit­tyy suuri­in kaupunkei­hin, enem­män sel­l­aisi­in kuin Man­hat­tani­in, vähem­män sel­l­aisi­in kuin Detroit.

  134. Tapio: Makro­ta­sol­la on var­maan näin.

    Yksit­täis­ten ter­vei­den yri­tys­ten kannal­ta tilanne on kuitenkin usein niin, että kun kor­vaam­a­ton lei­jona siir­tyy kil­pail­e­vaan yri­tyk­seen, sijaan astuu pätevä juniori lei­jona, jol­la on tuor­e­i­ta näkökul­mia asioi­hin. Ällistyt­tävän mon­et siis hyö­tyvät, itse asi­as­sa kaik­ki neljä osapuolta.

    Työhönot­ta­jien, m.l. toim­i­tusjo­hta­jien vas­tu­ul­la on, ettei keskinker­taisia jobisirkko­ja (job hop­pers) rekry­toi­da. Tar­jol­la niitä on.

    Näin on. Yksi USA:laisten tut­tu­jeni näkemä ongel­ma sikäläisessä akti­ivises­sa firmahyp­pelyssä on se, että työ­nan­ta­ja ei halua koulut­taa työtek­i­jöitään lainkaan, kos­ka pelkää kaverei­den vain rahas­ta­van koulu­tuk­sen hyp­päämäl­lä toiseen firmaan.

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole väit­tänyt, että kaik­ki työ on tuot­tavam­paa Helsingis­sä, vaan että niiden töi­den määrä kasvaa,joissa suures­ta väestöpo­h­jas­ta ja laa­jem­mista työ­markki­noista on niille hyö­tyä. Väite ei ole min­un, se on aivan val­lit­se­va kan­sain­välisessä kir­jal­lisu­udessa. Ei kai voi olla sat­tuma, että väki kaikkial­la maail­mas­sa keskit­tyy suuri­in kaupunkei­hin, enem­män sel­l­aisi­in kuin Man­hat­tani­in, vähem­män sel­l­aisi­in kuin Detroit. 

    Hyvä niin. Helsingis­sä on omi­naisuuk­sia, joiden joh­dos­ta tuot­tavu­us voi nous­ta mui­ta korkeam­malle. Samoin muual­la on omi­naisuuk­sia, jot­ka voivat nos­taa sikäläistä tuot­tavu­ut­ta korkealle. Helsin­gin laa­jat työ­markki­nat voivat tarkoit­taa vaikka­pa sitä, että voi rekry­toi­da nopeasti sata ekonomia.

    Yksilöi­den henkilöko­htainen tuot­tavu­us ei tai­da muu­tois­sa paikkakunnal­ta toiselle pääsään­töis­es­ti muut­tua. Hei­dän työ­panok­ses­taan saadaan hyö­ty työ­nan­ta­jalle, työtek­i­jälle itselleen ja yhteiskun­nalle eri tavoin irti eri paikois­sa (plus­saa vaikka­pa lyhyet matkat tsup­pareille, mii­nus­ta ruuhkat ja kalli­it asun­not ja työtilat).

    Keskit­tymisessä on paljon muitakin tek­i­jöitä kuin tuot­tavu­u­teen liit­tyviä. On luon­nol­lista että rahat keskit­tyvät rock­e­fellereille, ja val­ta monop­o­liyri­tyk­sille, mut­ta tämä ei tarkoi­ta, että tuot­tavu­us samal­la kas­vaisi. Työläisiä on keskitet­ty ruukkei­hin, ja tämä on johtanut usein myös teol­lisu­u­den tuot­tavu­u­den kas­vamiseen, mut­ta myös huonoi­hin oli­hin ja val­lanku­mouk­si­in. Keskusjo­htoiset val­takun­natkaan eivät ole men­estyneet eri­tyisen hyvin. Sopi­vasti het­ero­geeni­nen poh­ja tar­joaa parem­mat edel­ly­tyk­set kehi­tyk­selle kuin kaiken keskittäminen.

    Ei siis ole sat­tumaa, että kaik­ki keskit­tyy (vaan ihan viidakon lakien mukaista), eikä ole edullista että kaik­ki keskit­tyy (ei taloudel­lis­esi eikä inhimil­lis­es­ti). Fik­su ihmi­nen osaa hal­li­ta pros­es­sia niin, että kaikkea val­taa, rahaa ja toim­intakult­tuuria ei päästetä keskit­tymään, monop­o­lisoi­tu­maan ja yksipuolis­tu­maan. Pis­temäisiä väestö- ja eri osaamisa­lo­jen keskit­tymiä kyl­lä tarvi­taan, mut­ta vain sopivasti.

    Jos suurim­mat keskukset/firmat/pomot saisi­vat itse päät­tää, ne laa­jeni­si­vat rajat­ta, veisivät myös naa­purei­den­sa omaisu­u­den, ja ottaisi­vat lisää val­taa aina monop­o­liase­maan saak­ka. Siis silka­s­ta itsekkyy­destä ja oman edun tavoit­telemisen seu­rauk­se­na. Varokaamme tätä — myös Helsingissä.

  136. Juho Laatu: Tähän sisäl­tynee myös jonkin ver­ran kier­ou­tu­maa. Matkuste­taan kos­ka se on saavutet­tu etu tai tietyn tason johta­jien oikeus. Toki monis­sa hom­mis­sa henkilöko­hta­nen kon­tak­ti on myös tarpeen. Luulen että net­ti­toim­inta tulee otta­maan itselleen vähitellen oman osansa bis­nek­ses­tä, mut­ta vain osan. Jut­telin juuri aamul­la yhden kaverin kanssa, joka kehui henkilö­suhteisi­in perus­tu­van kau­pankäyn­nin ulko­maille siir­tyneen enem­män nettiin.

    Et ole tain­nut olla matkatöis­sä? Nimit­täin tuo “matkuste­taan, kos­ka se on saavutet­tu etu” tun­tuu aika pak­sul­ta väit­teeltä. Harvem­pi 100 päivää vuodessa ulko­mail­la viet­tävä kovin paljon nautiskelee matkus­tamis­es­ta. Itse asi­as­sa nykyään on vaikea löytää sel­l­aisia työn­tek­i­jöitä, jot­ka oli­si­vat sekä halukkai­ta että kyvykkäitä kan­sain­väliseen matkatyöhön. Aika mar­gin­aali­in jää se poruk­ka, joka oikeasti halu­aa matkus­taa paljon, onnek­si jonkin ver­ran löy­tyy sel­l­aista, joka sietää sitä.

    Itse toimin hyvinkin kan­sain­välisessä liike­toim­intaym­päristössä. Skypet ja vas­taa­vat ovat huo­mat­tavasti lisän­neet reaali­aikaista yhteyn­pitoa. Vielä 20 vuot­ta sit­ten käytet­ti­in fak­sia ja soitet­ti­in, kun tuli oikein tiuk­ka paik­ka. Nyt kyn­nys soit­taa tai skypet­tää on mata­la, ja eemaili kul­kee tietysti sujahduksessa.

    Tämä kaik­ki on lisän­nyt kan­sain­välistä kom­mu­nikaa­tio­ta ja helpot­tanut kan­sain­välistä kaup­paa. Liike­toim­intaym­päristön muu­tok­set ovat kuitenkin sel­l­aisia, jot­ka aut­ta­vat kaikkia. Tämä on lisän­nyt glob­al­isaa­tio­ta, ja yri­tys­ten nykyiset toim­intata­vat ovat paljon globaalimpia kuin pari vuosikym­men­tä sit­ten. Van­hoil­la toim­intatavoil­la ei enää selviäisi hengis­sä. Matkus­t­a­mi­nen on kuitenkin tästä huoli­mat­ta pikem­min lisään­tynyt kuin vähentynyt.

    Kan­nat­taa vielä huo­ma­ta, että matkus­t­a­mi­nen on fir­moille erit­täin kallista. Siitä koituu suo­ria matkakus­tan­nuk­sia sekä työa­jan tehokku­u­den mene­tyk­siä (aikaeror­a­sit­tunut työn­tek­i­jä tui­jot­taa silmät päässä seisoen seinää). Joten jos matkus­ta­mat­to­muus olisi tehokkaam­paa, matkus­tamista vält­tävä kil­pail­i­ja pär­jäisi paljon paremmin.

    Täl­laista trendiä ei kuitenkaan ole näkynyt. Jotain siis siinä henkilöko­htaises­sa läs­näolos­sa on, jota on vaikea kor­va­ta telep­re­senssil­lä. Yksit­täi­sis­sä työte­htävis­sä voi toki olla toisinkin.

  137. Juho Laatu: Yksilöi­den henkilöko­htainen tuot­tavu­us ei tai­da muu­tois­sa paikkakunnal­ta toiselle pääsään­töis­es­ti muuttua.

    Mikä on yksilön henkilöko­htainen tuot­tavu­us? Tuot­tavu­us on aina kiin­ni yksilön suorituk­ses­ta tietyssä työtehtävässä.

    Kun puhutaan mata­lan tuot­tavu­u­den yksilöistä, sil­loin tarkoite­taan yksilöitä, joiden henkilöko­htainen tuot­tavu­us mis­sään työssä ei ole kovin korkea. Toisaal­ta korkean tuot­tavu­u­den yksilöt ovat sel­l­aisia, joil­la on korkea tuot­tavu­us nimeno­maan jos­sain. Ekonomin tuot­tavu­us IT-spe­sial­isti­na voi olla vähän heikko, samoin insinöörin tuot­tavu­us hammaslääkärinä.

    Tun­tu­isi siltä, että ain­oa jotenkin järkevä tapa määritel­lä yksilön tuot­tavu­ut­ta on määrit­tää se opti­m­i­tuot­tavuute­na parhaas­sa ole­mas­saol­evas­sa työssä. Täl­lä määritelmäl­lä sit­ten jo hyvinkin käy niin, että saman yksilön tuot­tavu­us riip­puu työntekopaikkakunnasta.

    Juho Laatu: Ei siis ole sat­tumaa, että kaik­ki keskit­tyy (vaan ihan viidakon lakien mukaista), eikä ole edullista että kaik­ki keskit­tyy (ei taloudel­lis­esi eikä inhimillisesti).

    Siitä olemme samaa mieltä, että keskit­tymiske­hi­tys on markki­na­t­alouden toimin­nan mukaista. Sen sijaan tuos­ta edullisu­ud­es­ta voi vähän keskustel­la. Vas­ta-argu­ment­ti­na on help­po esit­tää se, että täy­delli­nen hajau­tu­mi­nenkin on ilmi­selvästi hyvin haitallista. Tai sit­ten haja-asu­tusaluei­den ihmiset ovat tyh­miä, kun eivät tule nyky­istä parem­min toimeen.

    Voisitko esit­tää jonkin talouden mekanis­min, jon­ka mukaan olisi edullista jar­rut­taa kaupungis­tu­mista? Pros­es­si­han tapah­tuu omae­htois­es­ti ilman sub­ven­tio­ta, ja tärkeim­mät vas­tus­ta­vat tek­i­jät näkyvät välit­tömästi hin­nois­sa (ja siten jar­rut­ta­vat muuttamista).

    Jos tuot­tavim­mat yksilöt muut­ta­vat maaseudul­ta kaupunki­in, se on toki tap­pio maaseudun tuot­tavu­udelle. Mut­ta jos näi­den yksilöi­den tuot­tavu­us edelleen kas­vaa kaupungis­sa, kokon­aisu­us voit­taa. Samal­la alue­poli­it­ti­sis­sa tulon­si­ir­rois­sa mak­sajien määrä ja mak­sukyky kas­vaa, saa­jien määrä piene­nee. Aika vaikea sitä on nähdä, kuka tuos­sa lop­ul­ta häviää.

    Tuos­ta nimeno­mais­es­ta tuot­tavu­ussyys­tä tämä ei ole nol­la­summapeli, ja siitä syys­tä alue- ja elinkeinotuet ovat usein pidem­mäl­lä aikavälil­lä taloudelle kovinkin haitallisia. Koko maan ensisi­jaise­na kysymyk­senä pitää olla kokon­ais­tuot­tavu­u­den kehit­tämisen, ei sen miet­timisen, mis­sä se tarkalleen ottaen syntyy.

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika räpiköi­den on esimerkik­si Fimean (ent. lääke­laitos) toim­inta käyn­nistynyt Kuo­pios­sa. On vaikea perus­taa asiantun­ti­javi­ras­toa tyhjästä. Fimean työn­tek­i­jöil­lä ei ole tarvet­ta siir­tyä Kuo­pi­oon, jos­sa puolisolle ei löy­dy ammat­tia vas­taavaa työ­paikkaa, eikä lap­sille eli­it­tilukio­ta, kos­ka lääkey­htiöi­den palveluk­seen pätevä väki pääsee aina ja palk­ka nousee.

    En ymmär­rä, mitä Fimean toim­intaan tarvit­tavaa tai Fimean henkilökun­nan tarvit­se­maa Kuo­pios­sa ei ole. Siel­lähän on yliopis­to jos­sa toimii lääketi­eteelli­nen sekä far­maseut­ti­nen laitos, lento­kent­tä, rautatie sekä puhe­lin- ja inter­ne­ty­htey­det. Olen itse korkeak­oulutet­tu teol­lisu­u­den toim­i­henkilö ja voisin mielel­läni asua Kuo­pios­sa jos siel­lä olisi töitä tar­jol­la — vaik­ka oop­per­at­aloa ei lähistöltä löy­dykään. Kuo­pios­sa on eri­no­maiset ulkoilu‑, veneily- ja urheilumah­dol­lisu­udet ja se on kaupunk­i­na elämiseen sopi­van kokoinen, ilman suurten kaupunkien liiken­neon­gelmia ja älytön­tä hintatasoa.

    Jos val­tion­hallinnon laiskan­pulskea virkamies ei voi muut­taa Kuo­pi­oon työn­sa perässä, niin vir­ka poik­ki ja uusia tek­i­jöitä kehi­in. Niin yksi­tyisel­lä puolel­la toim­i­taan, ja se on oikein.

    Toisek­seen, tässä on kyse muna ja kana ‑ongel­mas­ta. Onko niin että Fimean työn­tek­i­jä ei voi muut­taa Kuo­pi­oon kun ei ole eli­it­tilukio­ta ja puolisolle töitä? Vai olisiko niin että ei ole eli­it­tilukio­ta ja töitä tar­jol­la kos­ka työn­tek­i­jän ei tarvitse muut­taa Kuo­pi­oon? Ehkäpä Fimean työn­tek­i­jä jopa naut­tisi väl­jem­mästä asumis­es­ta luon­nonkau­ni­is­sa Kuo­pios­sa, mut­ta on joutunut Helsinki­in pakon edessä kos­ka viras­to on alun perin sijoitet­tu juuri sinne?

  139. Viherinssi: Et ole tain­nut olla matkatöis­sä? Nimit­täin tuo “matkuste­taan, kos­ka se on saavutet­tu etu” tun­tuu aika pak­sul­ta väitteeltä. 

    Tämä jäi joskus vas­taa­mat­ta. Olen ollut, aika paljonkin. Yksi “etu” on se, että voi ker­toa ohi­men­nen naa­purille, kuin­ka 100 päivää vuodessa matkus­t­a­mi­nen on “rasit­tavaa” 😉 .

  140. Viherinssi: Siitä olemme samaa mieltä, että keskit­tymiske­hi­tys on markki­na­t­alouden toimin­nan mukaista. Sen sijaan tuos­ta edullisu­ud­es­ta voi vähän keskustel­la. Vas­ta-argu­ment­ti­na on help­po esit­tää se, että täy­delli­nen hajau­tu­mi­nenkin on ilmi­selvästi hyvin haitallista. 

    Sopi­va hal­lit­tu tas­apain­oti­la noiden välil­lä olisi hyvä.

    Voisitko esit­tää jonkin talouden mekanis­min, jon­ka mukaan olisi edullista jar­rut­taa kaupungis­tu­mista? Pros­es­si­han tapah­tuu omae­htois­es­ti ilman sub­ven­tio­ta, ja tärkeim­mät vas­tus­ta­vat tek­i­jät näkyvät välit­tömästi hin­nois­sa (ja siten jar­rut­ta­vat muuttamista). 

    Kak­si peruslin­jaa. Toisaal­ta yhden kekuskaupun­gin varaan rak­en­tu­mi­nen on sukua (haitalliselle) monop­o­lisoi­tu­miselle. Toisaal­ta ei pidä ajatel­la, että luon­tainen talouden keskit­tymis­taipumus olisi ihmis­ten edun mukaista.

    Monop­o­lisoi­tu­mista parem­pi (taludel­lis­es­ti tuot­tavampi) vai­h­toe­hto on pitää yllä rikas­ta kasvuym­päristöä, eli rin­nakkaisia vai­h­toe­htoisia pros­esse­ja (kil­paile­via kaupunke­ja lähel­lä ja kaukana, kil­paile­via pikkukaupunke­ja ja haja-asutusaluetta).

    Kaik­ki ihmiset eivät halua asua kivikaupun­gin kak­sios­sa tai läheisel­lä omako­tialueel­la, joten olisi hyvä mah­dol­lis­taa muu­takin. Talouden tehtävä ei siis ole palvel­la talouden mekanis­mien etua (esim. keskit­tymi­nen, monop­o­lisoi­tu­mi­nen), ei edes mak­si­moi­da talouden tuot­tavu­ut­ta (ohi ihmis­ten hyv­in­voin­nin), vaan tuot­taa ihmisille hyvinvointia.

    On myös tyyp­il­listä, että pär­jätäk­seen ora­van­pyörässä parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la, urati­etoisim­mat ihmiset pyrkivät mah­dol­lisim­man lähelle keskusjo­htoa. Tämä on luon­nol­lista, ja on noiden ihmis­ten mieleen, mut­ta ei palvele talouden kehit­tymistä (kil­pailu kyl­läkin jos­sain määrin, mut­ta ei siihen liit­tyvä keskittyminen).

    Jos tuot­tavim­mat yksilöt muut­ta­vat maaseudul­ta kaupunki­in, se on toki tap­pio maaseudun tuot­tavu­udelle. Mut­ta jos näi­den yksilöi­den tuot­tavu­us edelleen kas­vaa kaupungis­sa, kokon­aisu­us voittaa. 

    Mik­si kas­vaisi, muuten kuin sik­si, että joitain harv­inaisimpia ammat­te­ja ei ole kuin kaupungeissa?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.