Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2013

Viras­ton toimintasuunnitelma

Lisät­ti­in main­in­nat taloudel­lis­ten elinkei­nop­o­li­it­tis­ten ja työl­lisyys­vaiku­tuk­sista sekä kumppanuuskaavoituksesta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyvin alka­nut vihrei­den ja perus­suo­ma­lais­ten yhteistyö ei tuot­tanut vielä toiv­ot­tua hedelmää. Tom Packalen (ps) esit­ti, että koko kiis­tanalainen kär­ki rajat­taisi­in ulos, mut­ta kokoomus ja demar­it äänes­tivät asian nurin äänin 5–4. En ker­takaikkises­ti ymmär­rä, mik­si tuo­ta täysin epäre­al­is­tista suun­nitel­maa aje­taan. Niin kuin aina täl­lai­sis­sa asiois­sa tehdään, vedet­ti­in hihas­ta pelas­tushe­likopter­i­toim­inta, mut­ta vira­nomaiskäyt­töön kent­tää ei voi käyt­tää, kos­ka siinä ei voi olla mittarilento-ominaisuuksia.

Poikkeamis­lu­vat

Näistä päätetään nyt lau­takun­nas­sa lop­ullis­es­ti. Tässä lis­tas­sa oli kolme sel­l­aista asi­aa, joista vähän arve­lut­ti, pitäisikö käyt­tää kaavaa.

Her­ne­saaren kahvi­la. Tosi­asi­as­sa kokon­aan uusi raken­nus puis­toon. Han­ke nyt kuitenkin on hyvä, vaik­ka se ei saisi vaikut­taa menet­te­ly­ta­paan. Annet­ti­in kuitenkin men­nä yksimielisesti.

Tehtaankadun teko­jäära­ta. Aika iso han­ke poikkeamis­lu­val­la, mut­ta kuulemme tui­ki tarpeelli­nen ja kiireelli­nen. Annet­ti­in men­nä tämäkin.

Kat­toikku­nat Sil­tasaa­res­sa. Pan­ti­in pöy­dälle. Tässä poikkeamis­lu­van käyt­töä arve­lut­taa asian riitaisuus.

Poikkeamis­lu­val­la raken­net­ti­in aikanaan Postin lajit­telukeskus Keskus­puis­toon noin neljän­nesvu­o­sisa­ta sit­ten. Val­itin siitä, kos­ka se nyt oli poikkeamis­lu­van täy­del­listä väärinkäyt­töä. mut­ta min­ul­la ei kat­sot­tu ole­van val­i­tu­soikeut­ta, kos­ka en ole naa­puri. Kukaan ei ole naapuri.

 

47 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2013”

  1. Kiitos kok­ouk­ses­ta. Sil­loin poikkeamis­lu­pa­hake­mus ei men­nyt läpi Uuden­maan ympäristökeskuk­ses­sa, kun Helsin­ki yrit­ti pan­na Pekka Niskan tanssi­paviljon­gin Töölön­lahdelle kaa­van vastaisesti. 

    Itse soitin sil­loin Ympäristökeskuk­seen ja kiitin asi­aa käsitel­lyt­tä virkami­estä, että joku roti sen­tään säi­lyi ja kaavoitus tehdään asian­mukaises­ti. Lau­takun­nas­sa on syytä seu­ra­ta tätä poikkamis­menet­te­lyä. Jos täl­laisia kohta­laisen merkit­täviä tapauk­sia alkaa tul­la paljon, on syytä tehdä parem­paa linjanvetoa.

  2. Eikö sille vispiläken­tälle löy­dy muu­ta paikkaa, vai onko edes etsitty?

  3. Niin kauan kun kokde­mil­lä on ks-lau­takun­nas­sa 5–4‑ylivoima, se ratkaisee yksin kaiken. Niin­hän se on tähän asti tehnyt joka ker­ta. Eikö niiden kanssa voisi yrit­tää jotain lehmänkauppoja?

  4. Aika mon­ta ren­gas­fir­maa ja helikopterikent­tää saa tul­la, jos halu­aa kaupun­gin tien­aa­van saman ver­ran kuin muu­ta­mas­ta tuhannes­ta uud­es­ta asukkaas­ta. Viik­ki, Hernari, Tal­in korruptio-golf… 

    Nyt kaupun­ki menet­tää tule­vaisu­u­den tulo­ja näi­den kokkarei­den ja demarei­den jär­jet­tömien puuhastelu­jen kanssa, mut­ta taitaa olla turha luul­la, että esimerkik­si Hesari nos­taisi enää vaalien jäl­keen kun­nal­lispoli­ti­ikan argu­ment­te­ja vas­takkain. Miten voi olla mah­dol­lista, että val­tu­ute­tut saa­vat suosia jotain yksit­täistä yrit­täjää siten, että kaupun­ki menet­tää rahaa ja asun­to­ja? Haiskah­taa lievästi rikol­liselta puuhastelul­ta. Mik­si val­tu­ute­tut eivät val­vo kaupun­gin etu­ja, ja mik­si kukaan ei val­vo valtuutettuja? 

    Mik­si Sanomat­alos­sa ei jatku nämä poli­ti­ikan vään­nöt vaalien jäl­keenkin? Kai ne tuolit jos­sain on ja net­ti­in sit­ten koko vään­tö. Hip­pusen ketut­taa, kun tämä val­tu­us­to kaavoit­taa suurek­si osak­si tämän uuden Helsin­gin, mut­ta asi­as­ta ei keskustel­la mis­sään siten, että poli­it­ti­nen pelleily ei enää olisi mah­dol­lista. Nyt moni äänesti taas omia puheitaan vas­taan tuos­sa autopaik­ka-asi­as­sakin. Yhdet vetivät näkyvään käteen, vaik­ka palvo­vat puheis­saan näkymätön­tä ja toiset ilmoit­ta­vat auton olleen ihmiskun­nan suurimpia munauk­sia, mut­ta äänestävät sit­ten autopaikat syömään autot­toman pöy­dässä 550 eurol­la, niin kauan kunnes kuukaudet ja neliöt kohtaa­vat. Kan­nuste olla muut­ta­mat­ta on aika suuri autot­ta­malle, joten Jätkäsaari ris­teilyru­uhki­neen ja tuhan­sine omine tuet­tuine autoil­i­joi­neen on aika surkea alku tälle uudelle Helsingille. Koh­ta ihme­tel­lään miten liikenne pääsee pois, ja ratkaisuk­si tulee sit­ten taas joku sadan miljoo­nan ramppitunnelisilta. 

    Nyt tämäkin vispilä­plat­ta menee taas hil­jaisu­udessa läpi, kun poli­ti­ik­ka on täl­laista suh­muroin­tia, ja poli­itikot pää­sevät vain ilmoit­tele­maan mielip­iteitään haas­ta­mat­ta itseään tai mui­ta. Tomit­ta­jat sit­ten ovat lähin­nä mikro­fonin telineinä tai julkai­se­vat suo­raan suurimpi­en jär­jestö­jen tiedot­tei­ta uutisina.

    Siinä hil­jaisen kon­sen­suk­sen ja poli­it­tisen väki­val­lan välil­lä olisi myös se aito poli­ti­ik­ka, jos­sa ennen äänestyk­siä argu­men­tit kip­inöi­sivät vas­takkain ja sit­ten äänestet­täisi­in aidosti oman mielip­i­teen mukaan, mut­ta täl­laista foo­ru­mia ei tai­da olla tar­jol­la, kun eduskun­ta ja val­tu­us­to tun­tu­vat men­neen täysin pelleilyk­si. Jos esimerkik­si tämä autopaikka­puolue edes ottaisi selvää vas­ta-argu­menteista ja sit­ten oli­si­vat väärässä, asia olisi helpom­pi niel­lä, mut­ta nyt ei edes kiin­nos­ta kuun­nel­la toisia val­tu­us­tossa. Mitä helkkaria sit­ten kukaan voi tehdä, kun enem­mistö val­tu­ute­tu­ista äänestää sitä mitä isot pojat käskevät, vaik­ka itse oli­si­vat eri mieltä? Toki kansalaiselle jää sit­ten mus­tan­puhu­va kyyni­nen sarkas­mi ja epätoivo.

  5. Vinkkinä voin ker­toa, että Malmil­la on ihan valmis kent­tä hangaarei­neen ja tullin tiloi­neen. Myös pysäköin­ti­ti­laa löy­tyy. Kopter­ili­iken­teen saa sieltä käyn­ti­in pikku säädöllä.

    1. Malmil­la on ihan valmis kent­tä hangaarei­neen ja tullin tiloineen. 

      Ja vielä raken­nuskiel­tokin pääl­lä yleiskaa­van laa­timista varten…

  6. Pelas­tushe­likopteri niin FIN-HEMS kuin Rajan lentävät tuko­hdis­taan (Raja Malmil­ta, Turun ja Rovaniemen lento­ken­tiltä, FIN-HEMS lentoasemil­la) ja Meilahdes­ta sinne minee tarvi­taan kul­loinkin. Ei kait sinne Her­ne­saa­reen tule sairaalaa?

    Vuosaaren sata­ma olisi loogi­nen paik­ka, jos kuvitelmis­sa on helkopter­ili­ikenne Pietarista. No, sil­loin toimisi Helsin­ki-Van­taa oikein hyvin, eteenkin jos saadaan se vartin suo­ra junay­hteys aikaisek­si. Onko niitä meluisa paikko­ja ole­mas­sa jo valmi­ik­si jos­sakin? Suun­nitel­ma on hie­man yliampuva.

  7. OS: “Tehtaankadun teko­jäära­ta. Aika iso han­ke poikkeamis­lu­val­la, mut­ta kuulemme tui­ki tarpeelli­nen ja kiireellinen.”

    Elämän­laat­ua. Nyt koul­u­laiset käyvät Bra­henken­täl­lä jos halu­a­vat luis­tel­la kun­non jääl­lä. Matkoi­hin tuhrautuu hel­posti puo­let liikuntatunnista.

    Aivan eteläisim­mässä Helsingis­sä on muuten paljon koiran­pis­sit­tämis­puis­toa johon mah­tu­isi vaik­ka ten­nis- ja lentopal­lo­kent­tiä kesäil­to­jen iloksi.

  8. Tässä yksi kuvaa­va artikke­li Osmonkin saavu­tuk­sista asun­toti­lanteen osalta

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/02/1702723/asuntojonot-ennatyspitkat-paakaupunkiseudulla—asunnon-saaminen-jo-arpapelia

    Kun lau­takun­nas­sa päähuomio on autoilun ja helikopteriken­tän vas­tust­mises­sa, niin tärkein, LISÄÄ KAUPUNKIA, uno­htuu. Parem­pi hyväksyä sil­loin täl­löin jotain epämiel­lyt­tävää ja keskit­tyä itse aja­maan kaikel­la tar­mol­la LISÄÄ KAUPUNKIA. Nyt men­nään juuri päinvastoin

    1. Tässä helikopteriken­tässä on nimeno­maan kysymys asun­noista. Tuo kent­tä yhdessä ris­teilyalus­ten kanssa pois­taa sato­ja asuh­n­to­ja alueelta.

  9. Laskeu­tu­mis­laat­taa voinee tule­vaisu­udessa käyt­tää sel­l­aiset kulkimet joi­ta ei aikaisem­min ole nähty. Pian Siemens saat­taa myy­dä HSL:lle jotain leijuvaa.…

  10. Kopter­ille saisi var­masti edullisem­man ja parem­man kohteen jos se yhdis­tetään johonkin raken­nuk­seen. Saako sitä kaavaa sor­vat­tua vielä val­tu­us­ton kaut­ta jos­sa oltaisi­in yhtä mieltä siitä että tulkoon sit­ten kopteri sinne mut­ta edullisem­mal­la vai­h­toe­hdol­la jos­sa se “kent­tä” olisi esim hotellin/ sata­ma­raken­nuk­sen katolla?

    1. Kopteriken­tän lähel­lä ei saa asua, kos­ka se pitää sel­l­aista melua. Sik­si sen lait­ta­mi­nen katolle ei oikein onnistu.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kopteriken­tän lähel­lä ei saa asua, kos­ka se pitää sel­l­aista melua. Sik­si sen lait­ta­mi­nen katolle ei oikein onnistu.

    Nyt jos se kopter­isaari siihen tulee niin eikö siihen sit­ten kan­na­ta siirtää sen ver­ran iso alue että saadaan siihen Dubain omainen pien­len­to­kent­tä. Saataisi­in Malmille kor­vaa­va alue käden kään­teessä. Ajat­telin vain että ei tuo­ta muuten voi mitenkään hyväksyä yhden kopter­i­fir­man käyt­töön vaan käyt­tö pitäisi olla monipuolista ilmailua suosiva…

  12. KariS: Kun lau­takun­nas­sa päähuomio on autoilun ja helikopteriken­tän vas­tust­mises­sa, niin tärkein, LISÄÄ KAUPUNKIA, uno­htuu. Parem­pi hyväksyä sil­loin täl­löin jotain epämiel­lyt­tävää ja keskit­tyä itse aja­maan kaikel­la tar­mol­la LISÄÄ KAUPUNKIA. Nyt men­nään juuri päinvastoin

    Kun se sus­ta vähem­män tärkeä nimeno­maan estää sitä kaupunki­rak­en­tamista. Olisi poli­it­tis­es­ti toki käteväm­pää jos noin ei olisi mut­ta kun sitä poli­ti­ik­ka tehdään reaal­i­todel­lisu­udess­sa, kts. esim. Koivusaari. Sen takia ainakin minä tästä huu­dan, muuten en suh­taudu liiken­nevä­lineisi­in kuten auto tai kopteri sen suurem­mal­la tunteella.

  13. KariS:
    Kun lau­takun­nas­sa päähuomio on autoilun ja helikopteriken­tän vas­tust­mises­sa, niin tärkein, LISÄÄ KAUPUNKIA, uno­htuu. Parem­pi hyväksyä sil­loin täl­löin jotain epämiel­lyt­tävää ja keskit­tyä itse aja­maan kaikel­la tar­mol­la LISÄÄ KAUPUNKIA. Nyt men­nään juuri päinvastoin

    Kopteriken­tän siir­to Keilaniemeen antaisi mah­dol­lisu­u­den suun­nitel­la merkit­tävästi LISÄÄ KAUPUNKIA Her­ne­saa­reen, kun aikanaan mereen täytet­ty ja nyt uudelleen auki ruopat­ta­va vesial­las voitaisi­in pitää täytet­tynä ja rak­en­taa siihen asun­to­ja – vas­taavasti kopteriken­tän täyt­töä ei tarvit­sisi tehdä. Har­mi, kun tänne ei saa kuvia linkat­tua, mut­ta karkeasti on kyse 42 000 m² uud­es­ta tont­ti­maas­ta Her­ne­saaren kär­keen. Päähuomio on oike­as­sa paikas­sa, nyt har­mit­taa vain kokdem-monopoli.

  14. Daniel Fed­er­ley: Kopteriken­tän siir­to Keilaniemeen antaisi mah­dol­lisu­u­den suun­nitel­la merkit­tävästi LISÄÄ KAUPUNKIA Her­ne­saa­reen, kun aikanaan mereen täytet­ty ja nyt uudelleen auki ruopat­ta­va vesial­las voitaisi­in pitää täytet­tynä ja rak­en­taa siihen asun­to­ja – vas­taavasti kopteriken­tän täyt­töä ei tarvit­sisi tehdä. Har­mi, kun tänne ei saa kuvia linkat­tua, mut­ta karkeasti on kyse 42 000 m² uud­es­ta tont­ti­maas­ta Her­ne­saaren kär­keen. Päähuomio on oike­as­sa paikas­sa, nyt har­mit­taa vain kokdem-monopoli.

    En todel­lakaan tarkoi­ta jotain tuol­laista. Nyt tarvi­taan kohtu­uhin­taista asun­to­tuotan­toa ja heti. Her­ne­saaren kär­keen saadaan kyl­lä miljoon­alukaalei­ta, mut­ta se ei ole nyt se jota tarvi­taan. Vihrei­den elit­isti­nen soin­in­vaar­alainen näkökul­ma asumiseen pitää muut­taa taval­lis­ten, ilman per­in­töjä tai mui­ta oamisuuk­sia, itsen­sä työl­lään elät­tävien näkökul­mak­si ja kaavoit­taa sen mukaan.

    1. Rikkai­ta on vain rajalli­nen määrä. Hei­dän määrän­sä ei lisään­ny siitä, että raken­netaan halut­tu­ja aluei­ta. Her­ne­saaren kär­keen raken­net­ta­vat asun­not vapaut­tua­vat vas­taa­van määrän asun­to­ja muual­ta ja muille tuloluokille.
      Kari Sn aja­tus paran­taa asun­toti­lan­net­ta tekemäl­lä oikein huono­ja asun­to­ja tyh­mi­in paikkoi­hin, jot­ta ne oli­si­vat halpo­ja tarkoit­taa vain, että hyvien asun­to­jen sijas­ta tehdään huonoja.

  15. KariS, ei Her­ne­saaren kärkeä tule jät­tää rak­en­ta­mat­ta vain sik­si, että asun­noista tulee kalli­ita. On huono jut­tu häätää kaik­ki iso­ja vero­ja mak­sa­vat Espooseen, kun osan vero­tu­loi­neen voisi pitää tääl­läkin. On meil­lä maa­ta rak­en­taa edullisem­piakin asun­to­ja, eikä niiden rak­en­t­a­mi­nen ole pois Her­ne­saaren kär­jen suun­nit­telus­ta. Eri jut­tu sit­ten, viit­si­ikö raken­nut­ta­jat rak­en­taa. Olen antanut itsel­leni ker­toa, että Meri-Rasti­las­sa eivät viit­si, kun voit­toa ei tule tarpeek­si, joten valmi­ik­si kaavoite­tut riv­i­talo­ton­tit seiso­vat tyhjillään.

  16. Kopterikent­tä Her­ne­saaren kär­jessä on kyl­lä niin läpi­type­rä aja­tus että huh huh. Suur­in­pi­irtein Suomen kalleim­mat neliöt uhrataan täysin margi­inal­i­toim­intaan ja tästä ollaan vielä valmi­ita mak­samaan miljoona­tolkul­la. Kopte­ri­asi­akkaista ei “kukaan” lähde ken­tältä kävellen tai joukkoli­iken­teel­lä, joten näinkin keskeis­es­tä sijain­nista ei sille ole varsi­nais­es­ti mitään hyö­tyä. Keilanie­mi vaikut­taisi huo­mat­tavasti fik­sum­mal­ta paikalta vispilöille (jos niitä nyky­isin jo ole­mas­sa ole­via vai­h­toe­hto­ja ei voi ker­ran hyö­dyn­tää, saat­taisi jonkun kopte­ri­asi­akkaan kohdekin sijai­ta jopa niil­lä huudeilla.

  17. Mikä on Osmon mielestä kopteriken­tälle fiku paik­ka, jos ei tarvitse välit­tää kuntarajoista?

    Tarvi­taanko eril­listä koperikent­tää sanokaamme Keilaniemen alueelle? Vai riit­täisikö Mal­mi myös liike­len­toi­hin? Onko mileekästä lähteä Malmille ja sieltä lentää helikopter­il­la Tallinnaan. jos on kovasti kiireinen hminen?

    Näitä asioi­ta on syytä täl­lä pal­stal­la pohtia, vaik­ka itse olisi sitä mieltä, että helikopter­ili­ikenne Helsin­gin ja Tallinnan/ Pietarin välil­lä on tarpee­ton­ta eikä pysty vas­taa­maan kutsannuksistaan.

    Sak­sankielessä helikopter­ista on met­ka nim­i­tys. Hub­schauer. En ole selvit­tänyt mis­tä tulee.

    1. Keilanie­mi olisi paljon fik­sumpi, mut­ta oikea kysymys on, tarvi­taanko kent­tää lainkaan. Toim­inta ei ole eri­tyisen kan­nat­tavaa. Se ei sik­si pysty rahoit­ta­maan minkään­laista ken­tää, eikä tuo 5toiminta nyt sen­tään kuu­lu verovaroin subventoitavaksi.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Rikkai­ta on vain rajalli­nen määrä. Hei­dän määrän­sä ei lisään­ny siitä, että raken­netaan halut­tu­ja aluei­ta. Her­ne­saaren kär­keen raken­net­ta­vat asun­not vapaut­tua­vat vas­taa­van määrän asun­to­ja muual­ta ja muille tuloluokille.
    Kari Sn aja­tus paran­taa asun­toti­lan­net­ta tekemäl­lä oikein huono­ja asun­to­ja tyh­mi­in paikkoi­hin, jot­ta ne oli­si­vat halpo­ja tarkoit­taa vain, että hyvien asun­to­jen sijas­ta tehdään huonoja.

    Höpö höpö taas kerran

    Ei Her­ne­saaren kär­keen tai Koivusaa­reen muu­ta kukaan Mel­lun­mäestä tai Kon­tu­las­ta. Sinen muut­taa van­hem­mat pariskun­nat Espoon omako­tialueil­ta tai kehyskunnista. 

    Osmon elit­ismiä osoit­taa hyvin aja­tus­malli, jos­sa edulli­nen asun­to on erit­täin huonos­ti tyh­mään paikkaan raken­net­tu. Päin­vas­toin. Hyvin raken­net­tu, tai parem­minkin hyvin kaavoitet­tu tuot­taa edullisem­pia asuntoja. 

    Nyt esimerkik­si Kru­unuvuoren­ran­taan kaavoit­ta­ja vaatii ratka­su­ja, jot­ka johta­vat väistämät­tä pait­si korkeisi­in hin­toi­hin, myös erit­täin vaikeisi­in raken­ner­atkaisui­hin, siis poten­ti­aal­isi­in homevau­ri­oi­hin. Siis jo kaavas­sa edel­lytetään ratkaisu­ja joiden tekniset riskit ovat älyt­tömän suuret. Miksi? 

    Kaavoituk­sel­la pitäisi luo­da edel­ly­tyk­set selkeille ja koetel­luille raken­nusteknisille ratkaisuille ja kaavoit­taa niin paljon, että saataisi­in aikaan kysyn­tää vas­taa­va tar­jon­ta ja sen mukainen hin­tata­so. Se ei tarkoi­ta huonoa rak­en­tamista vaan laadukas­ta rak­en­tamista. Nyt tehdään pelkkiä pro­to­tyyppe­jä, jokaisen raken­nuk­sen tai vähin­täänkin jokaisen uuden kaa­va-alueen pitää olla post­mod­erni, urbaani ja eri­tyisen oma­laa­tu­inen. Tulok­se­na on oma­laa­tuisen huonoa ja eri­tyisen kallista

    1. Ei Her­ne­saaren kär­keen tai Koivusaa­reen muu­ta kukaan Mel­lun­mäestä tai Kon­tu­las­ta. Sinen muut­taa van­hem­mat pariskun­nat Espoon omako­tialueil­ta tai kehyskunnista. 

      Ajat­telitko, että nuo asun­not Espoos­sa ja kehyskun­nis­sa jäävät sit­ten tyhjilleen?
      Ketjun päässä vapau­tuu aina yksi asunto.
      Lisäk­si Her­ne­saa­reen raken­netaan sama 20 pros­ent­tia sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Vaik­ka sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei raken­neta var­maankaan ihan sinne kär­keen, kär­keen raken­netut asun­not ovat mukana her­ne­saaren sosi­aalisen asun­to­tuotan­non määrää mitoitettaessa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kopteriken­tän lähel­lä ei saa asua, kos­ka se pitää sel­l­aista melua. Sik­si sen lait­ta­mi­nen katolle ei oikein onnistu. 

    Tuostakin voi kysyä, onko säädök­sessä mitään järkeä, mut­ta jätetään kysymät­tä. Laite­taan laitarivi toimis­toik­si, niin asia on ratkaistu.

    1. Laite­taan laitarivi toimis­toik­si, niin asia on ratkaistu.

      Vaa­dit­tu suo­jaetäisyys helikopt6erikentästä on muis­taak­seni 400 metriä. Aika paljon pitää asun­to­ja muut­taa toimistoiksi.

  20. Asun­to­jen hin­noit­telus­sa val­lit­see hyvin yksinker­tainen laki: jos Helsingis­sä (kun­tara­jan sisäpuolel­la) halu­aa asua esimerkik­si 800000 ihmistä ja asun­to­ja on vain 600000 asukkaalle, niin hin­nat aset­tuvat niin korkealle, että 200000:lla ei ole varaa asua täällä. 

    Jos raken­netaan tuhat asun­toa lisää, niin tuhan­nel­la uudel­la asukkaal­la on varaa asua Helsingis­sä. Jos uudet asun­not raken­netaan rikkaille, niin käytän­nössä nämä tekevät tilaa vähän vähem­män rikkaille edel­li­sis­sä asun­nois­saan, jot­ka tekevät tilaa hyvä­tu­loisille, jot­ka tekevät tilaa keskituloisille. 

    Nykyisessä asun­top­u­las­sa tuo vaiku­tus luul­tavasti on se, että Helsingis­sä on nyky­istä parem­min tilaa keskituloisille. 

    Pitäisi kaavoit­taa ja rak­en­taa paljon, paljon lisää, jot­ta saataisi­in markki­namekanis­mil­la tilaa myös pien­i­t­u­loisille. Osin sik­si, Helsingis­sä raken­netaan run­saasti vuokra-asuntoja.

  21. KariS: Höpö höpö taas kerran

    Nyt esimerkik­si Kru­unuvuoren­ran­taan kaavoit­ta­ja vaatii ratka­su­ja, jot­ka johta­vat väistämät­tä pait­si korkeisi­in hin­toi­hin, myös erit­täin vaikeisi­in raken­ner­atkaisui­hin, siis poten­ti­aal­isi­in homevau­ri­oi­hin. Siis jo kaavas­sa edel­lytetään ratkaisu­ja joiden tekniset riskit ovat älyt­tömän suuret. Miksi? 

    Mitä tämä ilme­nee käytän­nössä. Mis­sään en oikeas­t­aan ole näh­nyt mitään uut­ta taivaan alla. En tosin ole rakennusalalla.Rakentaminen näyt­täisi ole­van melkein samoista kaavoista oli ne talot sit­ten Kontulassa,Hevannassa,Lepuskissa , Töölössä tai Viikissä. Kai ihan koko maas­sa ovat raken­nus­määräyk­set kiristyneet. Ener­giate­hokku­us ja homevau­ri­ot ei ole pelkästään helsinkiläi­nen yhdistelmä.Kun tavoitel­laan kalli­im­paa saate­taan saumat rap­a­ta piiloon tai pistää tekoti­iltä. Omaan silmään näyt­täisi , että rikkaiden ja vähem­män varakkaiden talot muis­tut­ta­vat huo­mat­tavasti toisi­aan. Jos taas tarkoi­tat puuk­er­rostalo­ja, niitä oli vain vähän. Samoin viikissä nol­laen­er­giat­alo­ja myöskin vähem­m­mistö raken­nuskan­nas­ta? Helsin­ki pien­ta­lo on kai myös euroopas­sa yleinen talo­tyyp­pi ja oikeas­t­aan vain helsin­gin olo­suhteisi­in parem­min sopi­va rivitalo? 

    Kalasa­ta­mas­sa metron vier­essä ole­vat nyt jo valmis­tuneet talot. Raken­nus­vai­heessa oli keltaiset eristyk­set kuukausikau­pal­la avoinaisi­na kos­teu­den , märän tuulen ja meren armoil­la. Eikö tuo jos mikä aiheuta hometta?

  22. KariS on oike­as­sa, sil­lä asum­i­nen on perus­tarve eikä mikä tahansa hyödyke. Jos (läh­es) kaik­ki uud­is­tuotan­to kohdis­tuu seg­mentin mak­sukyky­isim­pään päähän, asumisen keski­hin­ta nousee.

    Kun rikas muut­taa kalli­ista asun­nos­ta vielä kalli­im­paan uuteen asun­toon, hän ei myy entistä asun­toaan ale­hin­taan, vaan korkeim­paan markki­nahin­taan. Keski­t­u­loisille jää täl­löin kolme vai­h­toe­htoa: ostaa kallis asun­to ja velka­an­tua, asua vuokral­la tai muut­taa kehyskuntiin. 

    Seu­rauk­se­na on velka­an­tu­misas­teen kasvu, vuokrien nousu ja yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­mi­nen kehyskuntiin.

    1. a_i
      Sin­un logi­ikallasi se rikkaan asun­to jää tyhjilleen. Ei jää. Mut­ta jonkun on muutet­ta­va kehyskun­ti­in, jos keskuskun­nis­sa on liian vähän asu­to­ja. Hin­ta valikoi sen, kuka muut­taa, ei sitä, pitääkö jonkun muuttaa.

  23. Daniel Fed­er­ley:
    Niin kauan kun kokde­mil­lä on ks-lau­takun­nas­sa 5–4‑ylivoima, se ratkaisee yksin kaiken.

    Näi­hin voima­suhteisi­in olisi pitänyt kiin­nit­tää huomio­ta lau­takun­taa koot­taes­sa. Nyt mainit­tu akseli tosi­aan on onnis­tunut saa­maan ylivoiman kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, vaik­ka niiden yhteen­las­ket­tu kan­na­tus vaaleis­sa jäi vajaaseen 44 prosenttiin. 

    Parem­min vaal­i­t­u­losta vas­taa­va lau­takun­nan kokoon­pano olisi ollut 2 + 2 + 2 + 1 + 1 +1, joista viimeinen ykkö­nen olisi kuu­lunut RKP:lle.

  24. Mikko Särelä: Asun­to­jen hin­noit­telus­sa val­lit­see hyvin yksinker­tainen laki: jos Helsingis­sä (kun­tara­jan sisäpuolel­la) halu­aa asua esimerkik­si 800000 ihmistä ja asun­to­ja on vain 600000 asukkaalle, niin hin­nat aset­tuvat niin korkealle, että 200000:lla ei ole varaa asua tääl­lä. Jos raken­netaan tuhat asun­toa lisää, niin tuhan­nel­la uudel­la asukkaal­la on varaa asua Helsingis­sä. Jos uudet asun­not raken­netaan rikkaille, niin käytän­nössä nämä tekevät tilaa vähän vähem­män rikkaille edel­li­sis­sä asun­nois­saan, jot­ka tekevät tilaa hyvä­tu­loisille, jot­ka tekevät tilaa keski­t­u­loisille. Nykyisessä asun­top­u­las­sa tuo vaiku­tus luul­tavasti on se, että Helsingis­sä on nyky­istä parem­min tilaa keskituloisille. 

    Asun­tomarkki­na ei toi­mi kuten mikä tahansa markki­na. Nuo 200000 eivät voi vain lopet­taa asum­ista kunnes hin­nat tule­vat alas, vaan hei­dän on pakko asua jos­sain riit­tävän lähel­lä työpaikkaansa.

    Hin­nat aset­tuvat toki aikanaan tas­apain­oon. Jos asumisen hin­ta nousee liikaa yli mak­sukyvyn, käy ennen pitkää kuten Amerikas­sa vuon­na 2008 tai Suomes­sa vuon­na 1990.

    Pitäisi kaavoit­taa ja rak­en­taa paljon, paljon lisää, jot­ta saataisi­in markki­namekanis­mil­la tilaa myös pien­i­t­u­loisille. Osin sik­si, Helsingis­sä raken­netaan run­saasti vuokra-asuntoja.

    Niin pitäisi rak­en­taa, ja muu­takin kuin luk­sus­ta mer­inäköalal­la. Ehkä olen van­hanaikainen, mut­ta minus­ta kaupun­gin eräs tehtävä on mah­dol­lis­taa asukkailleen järk­i­hin­tainen asuminen.

    Ihan oikeastiko sinus­ta raken­netaan run­saasti vuokra-asuntoja?

  25. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta jonkun on muutet­ta­va kehyskun­ti­in, jos keskuskun­nis­sa on liian vähän asu­to­ja. Hin­ta valikoi sen, kuka muut­taa, ei sitä, pitääkö jonkun muuttaa.

    Keskuskun­nis­sa voi kyl­lä olla vapai­ta asun­to­ja, mut­ta jos ne ovat niin kalli­ita, että käyvät hyvin hitaasti kau­pak­si, halvem­pia asun­to­ja ei vapaudu niihin muut­tavil­ta. Kalli­it asun­not ovat paras busi­ness, mut­ta ne menevät kau­pak­si ja vai­h­tu­vat hitaasti — ja ovat siten keskimääräistä enem­män tyhjil­lään. Etelä-Helsingis­sä on paljon “asumat­to­mia” asun­to­ja, mut­ta mon­et niistä ovat sel­l­aisia, että omis­ta­jat asu­vat vak­i­tuis­es­ti muul­la paikkakun­nal­la tai muus­sa maas­sa. Näin saa tietenkin tehdä, kun on siihen varaa, mut­ta yhdyskun­tarak­en­teel­lises­sa mielessä se on ihan väärin.

  26. Var­maan kaik­ki ovat samaa mieltä , että rak­en­tamista tarvi­taan paljon lisää. His­to­ri­an takia aluei­ta on vapau­tunut van­hoil­ta sata­ma-alueil­ta. Jos tarkastalee esimerkik­si Jätkäsaar­ta , Kalasa­ta­maa tai Kru­unuvuor­ta. Nämä ovat kaik­ki meren äärel­lä ja enem­män tai vähem­män hyvien liiken­ney­hteyk­sien äärel­lä. Osaan asun­noista tulee mer­inäköala. Mielip­i­teeni itse raken­nuskan­nas­ta on viestis­sä ylhääl­lä. Tämän seu­rauk­se­na alueen hin­tata­so var­maan tulee ole­maan keskiver­toa korkeampi (niinkuin uud­is­rak­en­tamises­sa yleen­säkin). Helsinkiläisi­in olo­suhteisi­in asukkai­ta on tulos­sa todel­la paljon. Tänne olisi voitu tehdä vain pien­talo­ja ja vaikeasti saavutet­ta­va puoli­julki­nen puisto. 

    Mitä käytän­nössä noil­la alueil­la olisi pitänyt tehdä eri taval­la, jos halu­taan alem­pi hin­tata­so? Lisää vuokra-asum­ista? Lisää rak­en­tamista vähän kauem­pana liiken­ney­hteyk­sistä tai meren­ran­nas­ta? Rumia talo­ja , ikku­nat­to­mia ja hissitömiä talo­ja? Jät­tää hyvät edel­ly­tyk­set tar­joa­vat alueet rak­en­ta­mat­ta (huom helsin­gin kaupun­gin rahaa kai meni myös vuosaaren sata­man rakentamiseen).Vai halu­taanko sit­tenkin vain enem­män rak­en­tamista ylipäätänsä?

  27. Osmo Soin­in­vaara: a_iSinun logi­ikallasi se rikkaan asun­to jää tyhjilleen. Ei jää. Mut­ta jonkun on muutet­ta­va kehyskun­ti­in, jos keskuskun­nis­sa on liian vähän asu­to­ja. Hin­ta valikoi sen, kuka muut­taa, ei sitä, pitääkö jonkun muuttaa.

    Ei se tyhjilleen jää, kos­ka jokaisen pitää asua jos­sain ja hal­van rahan aikana köy­hempikin voi kas­vat­taa mak­sukykyään suurel­la asun­to­lainal­la. Näin asumisen hin­ta nousee ja keski­t­u­loisen ain­oa mah­dol­lisu­us on kas­vat­taa asumisku­lu­jen osu­ut­ta kulutuksestaan. 

    Jos tarkoituk­se­na olisi mak­si­moi­da lainataak­ka ja asumiskus­tan­nuk­set, olisi nykykäytän­tö paras mah­dolli­nen strate­gia: raken­netaan vähän ja vain hin­ta­haitarin kalleim­paan päähän, jol­loin vapau­tu­vatkin neliöt ovat keskimääräistä kalli­impia. Kos­ka edullisem­pia neliöitä ei edes pyritä tuot­ta­maan, voi myös vähem­män halut­tu­jen asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria surut­taa nostaa.

    Esimerkkinä Hesaris­sa ollut (viime vuon­na huip­putu­lok­sen tehneen) Saton päätös korot­taa kon­tu­lalaisen yksiön kk-vuokraa n. 800:aan euroon.

    Esit­täisinkin kysymyk­sen val­tu­utet­tu Soin­in­vaar­alle: Jos kalli­impi uud­is­tuotan­to vapaut­taa asun­to­ja muille tulolu­okille, mik­si asumisen hin­ta nousee myös asteikon halvem­mas­sa päässä ja yhdyskun­tarakenne hajau­tuu? Mik­sei tar­jon­ta pysty vas­taa­maan kysyntään?

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    a_i
    …jonkun on muutet­ta­va kehyskun­ti­in, jos keskuskun­nis­sa on liian vähän asu­to­ja. Hin­ta valikoi sen, kuka muut­taa, ei sitä, pitääkö jonkun muuttaa.

    Karmeaa kuul­tavaa kansane­dus­ta­jal­ta. Suomen­net­tuna tuo on suun­nilleen: köy­hät menkööt muualle pois mei­dän hyväo­sais­ten silmistä. 

    Asian olisi voin­ut hoitaa kun­toon Helsin­gin päät­täjien toimes­ta varmis­ta­mal­la riit­tävän kaavoituk­sen ja rak­en­tamisen. Päät­täjien omat (tai lähipi­irin) asun­tosi­joituk­set olisi kuitekin kärsi­neet, joten oma etu on vaat­in­ut hin­to­jen hilaamista ylös. Siinä on hyvää apua saatu gryn­dereiltä, joille on annet­tu val­ta määrit­tää hin­tata­so kun markki­noi­ta on rajoitet­tu liin vähäisel­lä kaavoituksella

    1. jonkun on muutet­ta­va kehyskun­ti­in, jos keskuskun­nis­sa on liian vähän asu­to­ja. Hin­ta valikoi sen, kuka muut­taa, ei sitä, pitääkö jonkun muuttaa.

      Karmeaa kuul­tavaa kansane­dus­ta­jal­ta. Suomen­net­tuna tuo on suun­nilleen: köy­hät menkööt muualle pois mei­dän hyväo­sais­ten silmistä. 

      KariS:n kanssa on vähän vaikea väitel­lä, kos­ka hän vai­h­taa argu­ment­tia koko ajan.
      Ensin hän sanoi, että Helsin­gin korkeat asun­to­jen hin­nat syn­nyt­tävät muut­toli­iket­tä kehyskun­ti­in. Yritin sanoa, että eivät asun­to­jen hin­nat vaan määrä. Hin­ta ratkaisee, kuka pää­tyy kehyskuntiin.
      Itse asi­as­sa: jos asun­not oli­si­vat Helsingis­sä halvem­mat, use­ampi jou­tu­isi muut­ta­maan kehyskun­ti­in, kos­ka sil­loin var­maankin Helsingis­sä asut­taisi­in väl­jem­min, eli ole­vaan asun­tokan­taan mah­tu­isi vähem­män ihmisiä. 

      Mut­ta tämä uusi on entistä parem­pi. Köy­hät pois silmistä ja kehyskun­ti­in. Ainakaan empi­iriset havain­not eivät näytä argu­men­toin­tia hait­taa­van. Ovatko Helsingistä kehyskun­ti­in muut­ta­vat köy­hiä ver­rat­tuina vaik­ka nyt siihen, mikä on tulota­so niil­lä , jot­ka muut­ta­vat Helsinkiin? 

      Noil­la arvokkaimil­lakin paikoil­la Helsin­ki pyr­ki (tois­taisek­si) estämään pelkästään rikkaiden tuloa toisaal­ta HITAS- sään­te­lyl­lä ja toisaal­ta varaa­mal­la 20 % asun­noista sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon. Tämä poli­ti­ikkaa ovat blogikom­men­toi­jat paljon arvostelleet. Espoo ei hin­tasään­te­lyä har­joi­ta, vaan ottaa eniten tarjoavat.

  29. ‘raken­netaan vähän ja vain hin­ta­haitarin kalleim­paan päähän, jol­loin vapau­tu­vatkin neliöt ovat keskimääräistä kalli­impia’ (a_l)
    Kaikin mokomin pitäisi rak­en­taa enem­män, mut­ta mik­si ihmeessä pitäisi rak­en­taa sel­l­aista, mille ei ole kysyn­tää? Hal­pa asun­to on tässä markki­nati­lanteessa yhtä kuin huono asun­to. Jos raken­net­taisi­in paljon, paljon enem­män, niin tilanne olisi eri, mut­ta en ymmär­rä, miten pää­ty­isimme rak­en­ta­maan paljon, paljon enem­män sil­lä, että lakkaamme rak­en­ta­mas­ta ollenkaan.

  30. Itse muis­tan että New Yorkissa kopteri on sel­l­aisen pienen ulok­keen päässä rannasta.
    Syd­neyssä näin:
    Syd­ney Heli­Tours is con­ve­nient­ly locat­ed at the heli­port at Syd­ney Air­port, only 25 mins by car from the cen­tral busi­ness dis­trict. We are open 7 days per week and offer flight ser­vices from ear­ly morn­ing to sunset.
    Paikko­ja on monia mut­ta Stadis­sa jyräsi nyt kyl­lä älyn­väläys ja ego­jen pullistelu.
    Paikkana tuo Her­ne­saaren mon­enkymme­nen miljoo­nan paik­ka verora­hoin ei ole mitenkään hyväksyttävä…

  31. a_l: kos­ka tar­jon­taa on yksinker­tais­es­ti liian vähän ja mitään tekemättömyys/vanhaan malli­in jatkami­nen on keskiver­topäät­täjälle ja ‑virkamiehelle helpom­paa kuin asioiden tekem­i­nen, varsinkaan sel­l­aisel­la taval­la johon ei olla totut­tu (esim. moot­torikatu­jen muut­ta­mi­nen pääkaduik­si, epä­tarkoituk­sen­mukaisten pysäköinti­normien muut­ta­mi­nen.. peruste­hokkaan umpiko­rt­telin rak­en­t­a­mi­nenkin tun­tuu ole­van mah­dot­toman vaikeaa.). 

    Toisaal­ta ymmär­rän demokraat­tisen pros­essin hitaut­ta, mut­ta jotkin näistä kovin selvistä asioista muut­tuvat niin puudut­ta­van hitaasti. Sato­jen miljoonien tunneli‑, ramp­pi- jne. pro­jek­tit (itäkeskus, koivusaari,..), joista on maan arvo huomioitaes­sa kaupunki­laisille merkit­tävästi enem­män kus­tan­nuk­sia kuin hyö­tyä, tun­tu­vat etenevän vakaasti kuin Titan­ic. Keskus­tatun­nelinkin varaus yhä kum­mit­telee kaavois­sa ja liikenne-ennusteis­sa, joil­la perustel­laan valitet­ta­van vih­jeet­tömälle päät­täjälle viereisen tun­nelin tarpeel­lisu­ut­ta. Tarpeel­lis­ten ja veron­mak­sajille edullis­ten kaavoitus- ja raideli­iken­nehankkei­den jun­nates­sa lähtökuopissaan.

    Mitä saimme sadal­la(!) miljoon­al­la hakamäen­tielle? Pahen­tuneisi­in ruuhki­in pet­tyneitä autoil­i­joi­ta, hul­lun­hausko­ja kier­tor­e­it­te­jä jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille ja ylipäätään ihan scheis­sea kaupunkia.

  32. Hie­man off-top­ic. Mitä vikaa on kehyskunnissa?

    Yksi kaupunkisu­un­nit­telun koulukun­ta kat­soo, että keskuskaupunkia pitääkin ympyröidä kohta­laisen itsenäis­ten satel­li­it­tikaupunkien vyöhyke. Näi­den asukkaista osal­la, kuten opet­ta­jil­la ja myyjilä on työ­paikkansa lähel­lä; osa pen­delöi keskuskaupunkiin.

    Asun itse n. 1 km eli käve­ly­matkan päässä Kirkkon­um­men keskus­tas­ta. Min­ul­la on rauhalli­nen läpi­talon kak­sio ja puis­tom­ais­ma. Ja tästä ylel­lisyy­destä mak­saisin tänä päivänä 1900 e/m2. Hin­taan tosin lisät­tävä n 600 e/m2 kor­jaus­va­rauk­sia seu­raa­van 15 vuo­den aikana. Mut­ta silti kohtu­uhin­taisek­si luet­ta­va, näinä aikoina.

    Vint­tien lapeikkunoista:

    Ite näk­isin hyväk­si, jos ne voitaisi­in kaupunkiku­vaan hyväksyä. Näin saataisi­in vähitellen run­saasti nyt lähin­nä tois­si­jaises­sa käytössä ole­vaa vint­ti­ti­laa asumiskäyt­tööön. — Asia vaatii kyl­lä paljon fun­deer­aamista. Ja paljon havainnekuvia

    1. Kehysku­nis­sa on se vika, että ne valikoi­vat hyvin tarkkaan asukkaansa:
      1) Top­n­tille sasa rak­entawqa 500 neliötä asuin­pin­ta-alaa, kuitenkin vain yhden asun­non. Tämä ei ole fik­tio­ta, tämä on faktaa.
      2) emme halua tänne joukkoli­iken­net­tä, kos­ka joukkoli­ikenne tuo huono­ja asukkai­ta. Tämäkin on elävää elämää. 

      Jos perustet­taisi­in Helsin­gin kyl­keen kun­ta, jos­sa pääsy­vaa­timuk­se­na olisi 200 00 euron vuosi­t­u­lot ja lääkärin­todis­tus, ettei sairas­ta mitään, olisiko siinä jotain vikaa?

      Suomes­sa kun­nat kan­ta­vat sosi­aalisen vas­tu­un huono-osai­sista. Se oli kun­nan alku­peräi­nen tehtävä. Kehyskun­nis­sa on se vika, että ne eivät niin tee.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehysku­nis­sa on se vika, että ne valikoi­vat hyvin tarkkaan asukkaansa:
    1) Top­n­tille sasa rak­entawqa 500 neliötä asuin­pin­ta-alaa, kuitenkin vain yhden asun­non. Tämä ei ole fik­tio­ta, tämä on faktaa. 

    Jokainen Suomen kun­ta halu­aa rikkai­ta asukkai­ta ja kai myös asukkai­ta yleis­es­ti (ml. Helsin­ki). Asukkai­ta halu­a­vat kun­nat tapaa­vat myös kaavoit­taa poten­ti­aal­isille asukkailleen hei­dän toivei­den­sa mukaisia tont­te­ja. Ihan hyvä jut­tu, jos kun­nil­la on tar­jo­ta tont­te­ja myös rikkaille. Helsingilläkin on Kaivopuis­ton­sa ja pari muu­ta Kaikkein rikkaimpia houkut­tel­e­vaa kaupungi­nosaa. Pitäsikö kaivopuis­tot kieltää naapurikunnilta?

    Suomes­sa kun­nat kan­ta­vat sosi­aalisen vas­tu­un huono-osai­sista. Se oli kun­nan alku­peräi­nen tehtävä. Kehyskun­nis­sa on se vika, että ne eivät niin tee. 

    Tuskin yksikään kun­ta eri­tyis­es­ti “sosi­aal­i­ta­pauk­sia” kalastelee. Val­taos­alle kun­nista sen sijaan kel­van­nevat hyvin kaik­ki kun­taan lisää vero­tu­lo­ja tuo­vat asukkaat. Tämä päte­nee niin Helsinki­in, kehyskun­ti­in kuin mui­hinkin Suomen kuntiin.

    1. Juho
      Helsin­ki ei saa melkein lainkaan vero­tu­lo­ja Kaivopuis­tos­ta. Se on Helsin­gin vuokra-asun­to­val­taisin alue eivätkä suurlähet­tiläät noin muutenkaan mak­sa vero­ja Suomeen.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa kun­nat kan­ta­vat sosi­aalisen vas­tu­un huono-osai­sista. Se oli kun­nan alku­peräi­nen tehtävä. Kehyskun­nis­sa on se vika, että ne eivät niin tee. 

    Kyl­lä ne niin tekevät. 

    Ero on siinä että toisin kuin helsin­ki, ne eivät pyrkimäl­lä pyri saa­maan mah­dol­lisim­man paljon huono-osaisia.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Vaa­dit­tu suo­jaetäisyys helikopt6erikentästä on muis­taak­seni 400 metriä. Aika paljon pitää asun­to­ja muut­taa toimistoiksi. 

    Sit­ten sitä suo­jaetäisyyt­tä kan­nat­taa var­maan muu­taa, vai mitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.