Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.1.2013

12 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.1.2013”

1. Kysy­itkö mik­si Munkkivuoren ratik­ka puut­tuu? Aika erikoinen val­in­ta jät­tää se piirtämät­tä mut­ta pirtää silti tun­neli Tallinnaan.

   Vastaa

2. Tämä meni puheen­jo­hta­jan pyyn­nöstä pöy­dälle. Viras­to kaavoitus­su­un­nitel­mas­sa on läh­es 700 000 ker­rosneliötä tälle vuodelle, joten tavoite 450 000 ker­rosneliötä pitäisi olla saavutet­tavis­sa, vaik­ka kaik­ki ei menisi put­keen. Ensi vuodelle on vielä enemmän.

   Tämä eri­no­maisen hyvin viras­tol­ta, hienoa.

   Vastaa

3. Hyvä ja kiitos ode, että pidät mei­dät ajan tasal­la muu­toin olisemme siis mon­et meistä aika moi­ses­sa pimennossa.

   Vastaa

4. Jos sen Helikopteriken­tän tilalle saisi asun­to­ja ja ehdo­tuk­sesi mukaan jokin asun­torak­en­tamiseen sovel­tuma­ton paik­ka ken­tälle. Mik­si ihmeessä ken­tän pitäisi sijai­ta alku­peräisel­lä paikalla, vaik­ka johonkin kehä I:n rampeista.
   1990 luvul­la Kyläsaari suun­nit­teli johonkin niistä pil­ven­pi­irtäjää jon­ka katol­li olisi päässyt helikopterilla.

   Vastaa

5. Ode:

   “Mil­lä se ken­tän rahoit­taisi, kun ympäristölu­pakin hyväksyy vain 20 lentoa päivässä? Ei voi olla Helsin­gin tehtävä sitä rahoittaa.”

   Ken­tän rahoit­ta­vat tietenkin ken­tän läheisyy­dessä asu­vat ihmiset. Jos ker­ran on OK, että autot­toman pitää mak­saman autoil­i­jan parkkipaikas­ta, on ihan yhtä OK, että helikopteri­ton mak­saa helikopterin ken­tän rak­en­tamis­es­ta ja operoinnista. 

   Kos­ka helikopteriken­tän hai­tat ovat vas­taaval­la taval­la pääosin lokaale­ja kuin parkkipaikoil­ta pur­suavien auto­jen, määrät­täköön, että helikopteriken­tän kus­tan­nuk­set lisätään Jätkä- ja Her­ne­saaren asun­to­jen hin­toi­hin. Eihän siitä tai­da tul­la ton­ni­akaan per asun­toneliö! Hal­paa ja hyödyllistä!

   Vastaa

6. RI:
   Jos sen Helikopteriken­tän tilalle saisi asun­to­ja ja ehdo­tuk­sesi mukaan jokin asun­torak­en­tamiseen sovel­tuma­ton paik­ka kentälle.

   Kent­tähän sijait­sisi uudel­la täyt­tö­maal­la, joten sen kohdan voisi jät­tää vain täyt­tämät­tä. Ehkä jotkut nykyisel­lä täyt­tö­maal­la ole­vat ton­tit voisi­vat sit­ten vapau­tua asuntorakentamiseen.

   Vastaa

7. Saisit­teko seu­raavas­sa kok­ouk­ses­sanne täy­den­net­tyä joil­takin lau­takun­nan jäse­niltä puut­tuvat sähkö­pos­tiosoit­teet tähän luetteloon:

   http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/J_senet

   Van­has­ta koke­muk­ses­ta ehkä mui­s­tat, että joil­lakin hallintoala­maisil­la on kiusalli­nen tapa pyrk­iä kom­mu­nikoimaan lau­takun­nan jäsen­ten kanssa.

   Vastaa

8. Helikopterikent­tä on järkevä varaus. Kopter­ili­iken­teelle pitää olla toimivia kent­tämah­dol­lisuuk­sia use­ampia keskus­tas­sakin, vaik­ka Malmista kaiketi tulee vähitellen Helsin­gin lähili­iken­teen lento­kent­tä niin koptereille kuin kiinteäsiipisillekkin. 

   Metroa ei kan­na­ta vetää enää enem­pää, ei ainakaan Itä-Helsinki­in. Metro on kaupunki­maisen asu­tuk­sen joukkoli­iken­nevä­line ja kaupunki­maista asu­tus­ta Helsingis­sä on kovin vähän. Sen takia spåran saami­nen Malmin lento­ken­tälle tulee jos­sain vai­heessa ajankohtaiseksi.

   Vastaa

9. Aikamoinen hiil­i­jalan­jäl­ki jää helikopterikyy­dis­tä. Nykyi­nen nuoriso ajat­tee oman liikku­misen­sa päästö­vaiku­tuk­sia ja kaupunkia tehdään heille.
   Toisaal­ta aivan sama vaik­ka kent­tä tulisikin voivat sit­ten rak­en­taa sen tilalle asun­to­ja jos on tarpeeton.

   Vastaa

10. Kalle:

    Metroa ei kan­na­ta vetää enää enem­pää, ei ainakaan Itä-Helsinki­in. Metro on kaupunki­maisen asu­tuk­sen joukkoli­iken­nevä­line ja kaupunki­maista asu­tus­ta Helsingis­sä on kovin vähän. 

    Jep, metroon tukeu­tu­mi­nen tekee Itä-Helsingistä puss­in­perän, jos­sa ollaan motis­sa heti, kun metroli­ikenne takkuilee. Metro on toimi­va kulku­vä­line niille, jot­ka asu­vat esim. Sörnäis­ten tai Hakaniemen asemien tun­tu­mas­sa, kos­ka näistä paikoista on run­saasti vai­h­toe­htoisia kulkuy­hteyk­siä. Kan­takaupun­gin asemil­ta metroa käyt­tävät eivät myöskään joudu kohtu­ut­tomasti kär­simään metron kesäi­sistä ratakorjauksista. 

    Helsingis­sä pitäisi vähitellen myön­tää tosi­asi­at metron suh­teen: kaupunkia ei kan­na­ta suun­nitel­la sen varaan. Ver­tauk­set Tukhol­maan ontu­vat, sil­lä siel­lä metro muo­dostaa laa­jan verkos­ton, kun taas Helsingis­sä kyse on pelkästä pitkästä viivasta.

    Vastaa

11. Han­na-Leena Yli­nen kirjoitti:
    “Helsingis­sä pitäisi vähitellen myön­tää tosi­asi­at metron suh­teen: kaupunkia ei kan­na­ta suun­nitel­la sen varaan.”

    No, riip­puu mikä on tar­jol­la vai­h­toe­hdok­si. Ennem­min metro kuin bus­sit, mut­ta metroakin parem­pi olisi metroa kevyem­pi (ja siten halvem­pi ja siten kat­tavampi) raideli­ikenne. Mut­ta niin vain Espoon pikaratikkaverkkokin hylät­ti­in län­simetron tieltä.

    Vastaa

12. Han­na-Leena Yli­nen: Helsingis­sä pitäisi vähitellen myön­tää tosi­asi­at metron suh­teen: kaupunkia ei kan­na­ta suun­nitel­la sen varaan. Ver­tauk­set Tukhol­maan ontu­vat, sil­lä siel­lä metro muo­dostaa laa­jan verkos­ton, kun taas Helsingis­sä kyse on pelkästä pitkästä viivasta.

    Eihän mitään sen suun­taista olla tekemässä luku­unot­ta­mat­ta Öster­sun­domin han­ket­ta. Toinen metrolin­ja jää toden­näköis­es­ti unho­laan, vaik­ka juuri se antaisi hyvän poh­jan totaut­taa tiivistä kaupunki­raken­net­ta pääosin Kehä ykkösen etelä- ja osin pohjoispuolelle.

    Sääli sinän­sä, että edullisin ja kaupunki­raken­net­ta kestävään kehi­tyk­seen ohjaavin ele­ment­ti hylätään. Nyt usko­taan pin­tapikaratikkaan ja Pisaraan.

    Vastaa