Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.1.2013

28.1.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Se alkaa taas. Olen ainoa edellisen laut6akunnan varsinaisista jäsenistä, joka jatkaa tässä lautakunnassa!

Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2013-2015
Tämä on periaatteessa tärkeä paperi, jolla lautakunta voisi ohjata toimintaa tehokkaasti. Ilman taustoittavaa keskustelua tästä ei oikein saa mitään irti, koska tässä on lähinnä vain hyviä asioita, mutta paperista ei näe, mitä siitä on jätetty pois.

Hajahuomioita:

  • Virasto on luokitellut lautakunnan ”asiakkaakseen”.  Joku toinen voisi määritellä suhteen hierarkkisemminkin.
  • Tähdätään taas 450 000 kerrosneliön kaavoittamiseen. Pitäisikö ohjelmaan ottaa vähän ylimääräistä niin, että on varaa myös joskus epäonnistua ilman, että tavoitteesta jäädään?
  • Joukkoliikennehankkeissa on kaikki tuttu, ei Munkkivuoren ratikkaa, mutta on ratatunneli Pasilasta Länsiterminaaliin! Mikä tämä on? Vaikuttaa, kuin virasto kokeilisi, luemmeko me näitä papereita noin ylipäänsä.
  • Pyöräverkkokuvassa on kaikenlaista mielenkiintoista kuten pyöräreitti Laajasalosta Vartiosaaren kautta Vuosaareen.

Osallistuminen kaupunkien ja kuntien alueellinen ekolaskuri (KEKO B) -tutkimus- ja kehitystyöhön
On tarkoitus kehittää väline kaavojen ekotehokkuuden arviointiin. Tällaisten mittareiden laatiminen on hyödyllistä ja opettavaista, mutta tuloksiin ei ainakaan aluksi kannata luottaa aivan sokeasti.

Hernesaaren osayleiskaavasta annetut muistutukset ja lausunnot

Lausuntojen pohjalta ei paljon muuteta. Suurin kiistakysymys koskee kärkeen suunniteltua helikopterikenttää, joka on tässä nyt enää mahdollisuutena, mutta jolle voidaan kaavoituksessa esittää vaihtoehtoinen käyttö. Nuo käyttökohteet on lueteltu, eikä niiden joukossa ole asumista. En ollut kokouksessa, mutta minulle on vakuutettu, että tämä oli lapsus. Asuminen tulisi palauttaa vaihtoehtojen joukkoon.

Minä en voi edelleenkään ymmärtää tuota helikopterikenttää sellaisella paikalla. Toiminta ei ole nytkään kannattavaa, eikä lentoja ole, vaikka kenttä on olemassa ja käytännössä ilmaiseksi. Miten tuo tappiollinen toiminta voisi missään oloissa kustantaa liki sata miljoonaa euroa maksavan hankkeen? Jos on pakko lennellä Helsingin ja Tallinnan välilä helikopterilla, parempi paikka kentälle löytyisi Keilaniemestä moottoritien vierestä.

Selvitys pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista

Aivan uskomaton paperi, joka kannattaa lukea huolella läpi. Sen mukaan pyöräilyn edistämisen hyödyt ovat niin suuret, että kustannus/hyötysuhteeksi saadaan yli seitsemän, paljon enemmän kuin millään muualla liikennehankkeella. Hyödyt koituvat terveyshyödyistä ja aika säästöistä. Terveyshyödyt on arvioitu todella huomattaviksi. Investoimalla pyöräilyyn 20 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan, saadaan 40 vuodessa hyötyjä miljardin euron edestä, joista puolet terveyshyötyä ja toinen puoli aikasäästöjä.

Lausunto viherkattoja koskevasta aloitteesta
lausuntoluonnos on hyvin myönteinen hankkeelle. Yllättävän palon siinä painotetaan sitä, että viherkatot edistävät hulevesiongelman ratkaisua, koska ne pidättävät sadetta jonkin aikaa.

 

Kommentit

71 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.1.2013”

  1. Matti kirjoitti 28.1.2013 kello 12:38
  2. k kirjoitti 28.1.2013 kello 12:58

    “Aivan uskomaton paperi, joka kannattaa lukea huolella läpi. Sen mukaan pyöräilyn edistämisen hyödyt ovat niin suuret, että kustannus/hyötysuhteeksi saadaan yli seitsemän, paljon enemmän kuin millään muualla liikennehankkeella. Hyödyt koituvat terveyshyödyistä ja aika säästöistä.”

    Kustannus-hyöty -analyyseistä saa sellaisia tuloksia, kuin haluaa, riippuen mitä ottaa mukaan tarkasteluun ja mitä ei, ja mitä arvoja arvioissa käyttää. Sekään ei ole sama asia, että MIHIN pyöräilyssä investoi.

    Yksi Suomessa viitatuimmista tutkimuksista aiheeseen liittyen on Dehayen vuonna 2007 julkaisema tutkimus. Kannattaa lukea sivu 36 tästä raportista, jossa juuri sitä tutkimusta on referoitu:
    http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10656.pdf&title=Julkaisuja%2011-2010

    Kustannushyötysuhteen laskennassa on ollut oletuksena, että 1. matka-aika ei muutu ja että 2. onnettomuudet eivät muutu. Näiden oletusten paikkansapitävyys on oma kysymyksensä. Pyöräilijöiden terveysvahinkoihin johtava onnettomuusalttius kun on tutkimusten mukaan huomattavasti autoilijoiden vastaavaa korkeampi. Kypärän käyttö vähentää vakavia onnettomuuksia, mutta erilaisia ruhjeisiin yms. johtavia kaatumisia tapahtuu silti. Siitä huolimatta kustannushyötysuhteen laskennassa on oletettu, että onnettomuuksien määrä ei mitenkään riipu pyöräilyn määrästä.

    Vastaavasti on oletettu, että pyöräteihin panostaminen vähentää niin nykyisten kävelijöiden, nykyisten pyörilijöiden, tulevien kävelijöiden kuin tulevien pyöräilijöidenkin koettua turvattomuutta, mille on laskettu kustannushyötysuhteeseen myös rahamääräinen hinta. Erillisten pyöräteiden kohdalla näin varmaan onkin, että kävelijöiden koettu turvattomuus alenee. Mutta sekakevyenliikenteenväylillä tilanne voi olla toisin päin.

    Uskon, että pyöräilyyn panostaminen kannattaa. Mutta suhtaudun aika lailla epäillen kustannushyöty-laskelmiin. Niiden tulokset riippuvat aivan liikaa siitä, kuka laskee ja miten tämä päättää laskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  3. ML kirjoitti 28.1.2013 kello 13:45

    Olen ainoa edellisen laut6akunnan varsinaisista jäsenistä, joka jatkaa tässä lautakunnassa!

    Olisit voinut sinäkin tehdä tilaa uusille voimille. Kukaan ei ole korvaamaton. Jo viime lautakuntakauden lopulla näistä sinänsä ansiokkaista blogauksista jäi muutaman kerran sellainen kuva, että Osmo ei ollut ehtinyt oikein paneutua asioihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. DDT kirjoitti 28.1.2013 kello 14:09

    Kuka on kenenkin asiakkaana? Kaavoituskatsauksessa 2002 kaavaehdotus menee kaupunkisuunnitteluvirastosta eri vaiheiden jälkeen lautakuntaan. Onko tämä sitä sanoilla sumuttamista? Kun termit sotkeutuvat, niin asiat sotkeutuvat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Mikko Honkanen kirjoitti 28.1.2013 kello 14:26

    “Pyöräverkkokuvassa on kaikenlaista mielenkiintoista kuten pyöräreitti Laajasalosta Vartiosaaren kautta Vuosaareen.”
    – alittaa Ramsinsalmen varmaankin tunnelissa! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. migul kirjoitti 28.1.2013 kello 14:46

    Ehkä ei pidä tuijottaa liaan tarkkaan tiettyjä oikkuja noin yleisluontoisissa papereissa. Tarkemmat suunnitelmat varmasti löytyy jostain. Mutta voisiko tuo ratatunneli mahdollisesti olla osa papereissa elävää Helsinki–Tallinna-rautatietunnelia.

    Tuo pyöräilyreitti Laajasalo-Vartiosaari-Vuosaari. Rakentaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa niin nopeasti kuin mahdollista. Nykyisille asukkaille mökkeineen voisi pakettiin kuulua aitaa ja yksityisalue-kyltit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Daniel Federley kirjoitti 28.1.2013 kello 15:51

    Tuosta toimintasuunnitelmasta on vaikea sanoa, pitäisikö se ottaa tosissaan vai onko se vaan yksi hutaisten tehty paperipinkka muiden joukossa. Mutta voisihan sen Munkkivuoren ratikan vaatia sinne lisättäväksi varmuuden vuoksi. Sen H/K-suhde on muuten nykyään 1,4 HSL:n hallituksen viime kokouksen päätösten jälkeen. Paras suunnittelupöydällä olevista ratikkahankkeista.

    Mitähän KSV on mahtanut tehdä edistääkseen Turunväylän tasoylitystä yhdessä ELY:n kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  8. Markku af Heurlin kirjoitti 28.1.2013 kello 16:05

    Mikko Honkanen:
    “Pyöräverkkokuvassa on kaikenlaista mielenkiintoista kuten pyöräreitti Laajasalosta Vartiosaaren kautta Vuosaareen.”
    – alittaa Ramsinsalmen varmaankin tunnelissa!

    Laajasalon ja Vartiosaaren välissä on 100 m leveä reposalmi ja Vartiosaaren ja Ramsinnimen välisäs runsaat 100 m leveä Ramsinsalmi. Tämä on pidempi väli, kuin Kaskisaaren-Lauttasaaren kevytliikennesillalla. Ei taid aolla ihan halpaa touhua rakentaa tämä yhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. -e- kirjoitti 28.1.2013 kello 16:44

    “Joukkoliikennehankkeissa on kaikki tuttu, ei Munkkivuoren ratikkaa, mutta on ratatunneli Pasilasta Länsiterminaaliin! Mikä tämä on? Vaikuttaa, kuin virasto kokeilisi, luemmeko me näitä papereita noin ylipäänsä.”

    Minusta tuo kertoo siitä, miten virkamiehet oikeasti suhtautuvat lautakuntiin: Eivät pidä muuna kuin kiusankappaleina, ja arvostus on siis nolla tai vähemmän. Tämän olen itse päätellyt ja kuullut henkilökohtaisesti tuntemaltani virkamieheltä. Masentavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  10. Matti Kinnunen kirjoitti 28.1.2013 kello 16:49

    Jos kerran hyötykerroin on paljon yli yhden, niin eikö pyöräilyolosuhteiden parantamiseen kannattaisi sijoittaa vaikkapa 100 miljoonaa vuodessa? Sehän tulisi nopeasti takaisin pienempien sote-alueen kulujen ja parantuneen vaihtotaseen kautta.

    Nyt vaan rohkeasti kohti tulevaisuutta ja pyöräilyn 50% osuutta liikennesuoritteesta. Siihen on pakkokin mennä, kun öljyn hinta jatkuvasti nousee ja saatavuus heikkenee tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. Joel Jalkanen kirjoitti 28.1.2013 kello 17:52

    Ode: “Yllättävän palon siinä painotetaan sitä, että viherkatot edistävät hulevesiongelman ratkaisua, koska ne pidättävät sadetta jonkin aikaa.”

    Kasvit toimivat silviisiin, että ne ottavat juurillaan vettä maasta ja haihduttavat sitä lehdistään ilmaan, ja kuljettavat tämän “virran” mukana mitä nyt sitten kuljettavatkaan. Viherkatot siis ihan oikeasti vähentävät viemäreihin menevää vettä, eivätkä vain viivytä sitä. Muistaakseni jossain päin oli saatu viherkatto pidättämään 80% sadevedestä. Että kyllä sitä hulevesiaspektia on ihan asiallisesti painotettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  12. KariS kirjoitti 28.1.2013 kello 18:29

    Pyöräilyn edistämiseksi on puuhasteltu ties kuinka kauan. Toivottavasti nyt saataisiin aikaan jotain muutakin kuin hirvittävän kallista baanaa (kaikki kunnia baanalle, mutta sen hinta oli tolkuton)

    Selvitystä lukiessa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että taas ollaan laittamassa paljon rahaa mutta saamassa vain elitististä kantakaupunkiin keskittyvää pyöräilyinfraa. Hyvät tavoitteet vesitetään väärällä priorisoinnilla

    Noiden suunnitelmien mukaan pyöräilyn kanssa tehdään sama virhe kuin on tehty joukkoliikenteen. Keskitytään vain säteittäisiin ydinkeskustan yhteyksiin, poikkittaiset yhteydet jätetään huomiotta. Työmatkapyöräily on vilkasta myös poikkitaissuunnassa, ihan kuten olisi työmatkajoukkoliikenne jos toimivia yhteyksiä vaan olisi.

    Jos siis todella halutaan nostaa pyöräilyn osuutta matkoista, tulisi satsata vähintäänkin 50% tuosta 20 miljoonasta poikkittaisyhteyksiin. Aloittaa voisi vaikka Mäkelänrinteen ja Ruskeasuon välisestä yhteydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 28.1.2013 kello 19:26

    Joel Jalkanen:
    Ode: “Yllättävän palon siinä painotetaan sitä, että viherkatot edistävät hulevesiongelman ratkaisua, koska ne pidättävät sadetta jonkin aikaa.”

    Kasvit toimivat silviisiin, että ne ottavat juurillaan vettä maasta ja haihduttavat sitä lehdistään ilmaan, ja kuljettavat tämän “virran” mukana mitä nyt sitten kuljettavatkaan. Viherkatot siis ihan oikeasti vähentävät viemäreihin menevää vettä, eivätkä vain viivytä sitä. Muistaakseni jossain päin oli saatu viherkatto pidättämään 80% sadevedestä. Että kyllä sitä hulevesiaspektia on ihan asiallisesti painotettu.

    Freiburgissa Baden-Wurttembergin osavaltiossa näitä on viiem aikoina runsaasti rakenenttu, vaikka Alppien juurella siellä on talvella lunta ja pakkasta.

    Olisi kuitenkin hvyä verrata alueen kattopinta-alaa sen kokonaispinta-alaan, jotta ei ihan epärealistisia ajatuksia uneksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 28.1.2013 kello 19:27

    OS

    “Virasto on luokitellut lautakunnan ”asiakkaakseen”. Joku toinen voisi määritellä suhteen hierarkkisemminkin.”

    Ollin pakinassa asaikkaat olivat niitä asiattomia, joilta oli virastoon pääsy kielletty,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Markku af Heurlin kirjoitti 28.1.2013 kello 19:41

    “Jos siis todella halutaan nostaa pyöräilyn osuutta matkoista, tulisi satsata vähintäänkin 50% tuosta 20 miljoonasta poikkittaisyhteyksiin. Aloittaa voisi vaikka Mäkelänrinteen ja Ruskeasuon välisestä yhteydestä.”

    Mäkelänrinteen ja Ruskeasuon välillä on oikein mukava kevyen liikenteen yhteys – jos osaa käyttää karttaa ja kompassia. Mutta voisi se olla selkeämpikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. ML kirjoitti 28.1.2013 kello 20:29

    Mikäli tuo Laajasalon ja Vuosaaren välinen reitti toteutuisi, samoin kuin kevyen liikenteen reitti Kruunuvuorenrannan sillalle, niin tuloksena olisi kyllä sangen huikea pyöräreitti keskustan ja Vuosaaren välille. Toivottavasti sillat eivät tee siitä liian kallista toteuttaa.

    ML: Olisit voinut sinäkin tehdä tilaa uusille voimille. Kukaan ei ole korvaamaton. Jo viime lautakuntakauden lopulla näistä sinänsä ansiokkaista blogauksista jäi muutaman kerran sellainen kuva, että Osmo ei ollut ehtinyt oikein paneutua asioihin.

    Rohkenen olla eri mieltä “kaimani” kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. AH kirjoitti 28.1.2013 kello 21:01

    “Lausunto viherkattoja koskevasta aloitteesta
    lausuntoluonnos on hyvin myönteinen hankkeelle. Yllättävän palon siinä painotetaan sitä, että viherkatot edistävät hulevesiongelman ratkaisua, koska ne pidättävät sadetta jonkin aikaa.”

    – mikä on hulevesi”ongelma”?
    – viherkatto = 60-luvun perinnerakentamista kunnioittava tasakattoinen talo; katto ja vesieriste peitetään humuksella ja toivotaan, että vesi ei ikinä vuoda täydellisesti asennetun vesieristeen saumoista kattorarakenteisiin.
    Huoh…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. anomuumi kirjoitti 28.1.2013 kello 22:02

    Komppia KariS:lle poikittaisista pyöräilyväylistä. Päivittäisellä reitilläni Haagasta Viikkiin näkisi takuuvarmasti enemmänkin pyöräilijöitä jos liikennesuunnittelussa olisi otettu pyöräily huomioon muutenkin kuin välttämättömänä pahana.

    Eli esimerkiksi: heikosti hoidettua jalankulkijoiden kanssa jaettua sekaväylää tai eroteltua väylää jossa erottelu on näennäistä (esim. kävelypuoli lumen peitossa -> kävelijöiden pakko kulkea pyörätiellä). Välillä nämä ovat viikon 5-10cm lumisohjon peitossa ja välillä viikon jäätynyttä pyykkilautaa. Keskimäärin 1-2 klv:lle/pyötätielle pysäköityä autoa väistettävänä per päivä. Joka aamu ja ilta keskimäärin 5 koiran ulkoiluttajaa, jotka ovat aivan varmasti samaa mieltä kanssani siitä, että pyöräily ja kävely tulisi erottaa paremmin toisistaan. Bussipysäkkejä keskellä pyörätietä. Alikulkutunneleita ala- ja ylämäkineen ja täysin vailla näkyvyyttä olevine kuolemanristeyksineen. Ylä- ja alamäkeä muutenkin, samalla kun vieressä lumesta ja jäästä paljas tie kulkee mukavasti tasossa. Pyöräväyliä, jotka vaihtuvat tien puolelta toiselle, taas takaisin ja vielä kerran toiselle puolelle.

    Jottei menisi vain valittamiseksi, niin joitain nopeasti mieleen tulevia, sen syvällisemmin pohtimattomia korjausehdotuksia, kommentoikaa jos lauon nyt jotain ihan typerää: kokooja/pääkaduille eri tasossa jalankulkijoiden kanssa kulkevat yksisuuntaiset pyörätiet tai edes autoväylän reunassa kulkevat pyöräkaistat, jotka 1) eivät katkeile tai vaihda puolta jatkuvasti 2) pidetään kunnossa myös talvella 3) ja joiden keskelle ei rakenneta bussipysäkkejä, liikennemerkkejä tms. Esimerkiksi Pakilantiellä tässä kohtaa (http://goo.gl/maps/8lJMW) pyöräiljöille voitaisiin mahdollistaa kulku suoraan vaikka tien reunaa pitkin Tuusulanväylän ylittävälle sillalle, ettei olisi pakko mennä alikulkutunnelihässäkkään törmäilemään, jalankulkijoita terrorisoimaan ja mäessä hikoilemaan, kuten nyt. Siinä on muutenkin nopeusrajoitus 40km/h. Myös esim. Vantaanjoen ylittävän joukkoliikennekadun (Maaherrantie) yhteyteen olisi hyvä saada jotenkin mahdutettua pyörätie?

    Ainakin sitten jos ja kun Raide-Jokeri joskus tulee voitaisiin samaan syssyyn parantaa pyöräliikenteen edellytyksiä ainakin sen reitin varrella. Ja tietysti muuallakin. Ja mahdollisimman pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  19. rakentaja kirjoitti 28.1.2013 kello 22:44

    ML: Olisit voinut sinäkin tehdä tilaa uusille voimille. Kukaan ei ole korvaamaton. Jo viime lautakuntakauden lopulla näistä sinänsä ansiokkaista blogauksista jäi muutaman kerran sellainen kuva, että Osmo ei ollut ehtinyt oikein paneutua asioihin.

    Aloitin palstan seuraamisen syksyllä 2012, muutamista kaavatalouteen ja asuntotuotantoon liittyvistä asioista olen kommentoinutkin.

    Olen kirjoittajan kanssa täysin erimieltä, minusta paneutumista ei ole se että ajetaan kylöpolitikkomaisesti yksittäisen asukasryhmän asioita raivoisasti. Kaavoituksessa tulee katsoa asioita kokonaisvaltaisemmin.

    Ja mitä tuleee substanssiin Osmolla on harvinaisen kova asiantuntemus kaupunki- ja liikennesuunnittelusta sekä taloustieteistä.
    Nämä pohjat yhdistettynä siihen että lautakunnassa käsittelyssä olleet asiat on tullut nähdyksi toteutusvaiheessakin. Esimerkiksi keskustelu ATT:n autottomasta talosta ja kommentti “ei niiden autopaikkojen pitänyt tulla niin kalliiksi” osoitti että kokokemuksia on tarkoitus hyödyntää seuraavan kaavan esittelyssä.

    Blogi on varsinaista paneutumista luottamustehtävään, esimerkiksi kaikki ministerit asunto ja viestintäministeriä lukuunottamatta ovat nähneet blogit tärkeäksi vuorovaikutuskanavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  20. tpyyluoma kirjoitti 28.1.2013 kello 23:49

    k: Kustannushyötysuhteen laskennassa on ollut oletuksena, että 1. matka-aika ei muutu ja että 2. onnettomuudet eivät muutu.

    Kumpaakaan oletust ei ole tehty nyt käsitellyssä raportissa. Matkojen nopeutuminen on laskettu hyödyksi. Onnettomuuskustannuksista todetaan mm. seuraavaa:

    Onnettomuuskustannuksia on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan, sillä vaikka terveysvaikutusten laskennassa käytetty HEAT-menetelmä sisältää myös onnettomuusvaikutukset, perustuu menetelmässä käytetty kuolleisuuden alenema tanskalaiseen tutkimukseen. Tanskassa pyöräilyonnettomuuksissa kuolee suoritteeseen nähden selvästi vähemmän pyöräilijöitä kuin Suomessa (kuva 7). HEAT-arvojen käyttö sellaisenaan siis aliarvioisi pyöräilyonnettomuuksien määrän suoraan sovellettuna. Tämä on korjattu ottamalla huomioon pyöräilyonnettomuudet erillisenä tekijänä. Näin yhteiskuntataloudellisia hyötyjä ei ainakaan
    yliarvioida…

    Jalankulun ja pyöräilyn kohtaamisonnettomuudet moottoriajoneuvojen kanssa oletettiin riippuvaisiksi puoliksi sekä moottoriajoneuvosuoritteista että jalankulun ja pyöräilyn suoritteista.
    Kansainvälisten kokemusten mukaan pyöräilyn turvallisuus suhteellisesti paranee pyöräilyn määrän kasvaessa, kun pyöräilyn infraa parannetaan samalla turvallisemmaksi ja selkeämmäksi ja pyöräilystä tulee yhä näkyvämpi osa liikennettä. Tätä ei kuitenkaan ole otettu huomioon laskelmassa.

    Asian pihvi on ne muut terveyshyödyt. Elämäntapatekijöillä, kuten arkinen pyörällä liikkuminen, on hyvin suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia. Siitä kuinka suuria voidaan olla varmaan moneen suuntaan olla montaa mieltä, asian tutkiminen ei ole yksinkertaista. Mutta on esimerkiksi saatu tuloksia että työmatkansa pyöräileville on jopa 30% pienempi kuolleisuus, vaikka kontrolloidaan ne muut tekijät mitä pystytään.

    Jos vaikutukset ovat mitään tuonne päinkään, niin jotkut onnettomuudet ovat verrattaen pieni asia. Onnettomuudet ylipäänsä ovat onneksi harvinaisia ja sairaudet valitettavan yleisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  21. Mauno kirjoitti 29.1.2013 kello 8:45

    Pyöräily on tosi kivaa etenkin pienissä kaupungeissa joissa kaikki palvelut ja muut ovat lähekkäin. Helsingin kaltaisessa kaupungissa se on kiva kesäharrastus mutta täällä välimatkat asuntojen työpaikkojen ja palveluiden välillä ovat liian pitkät. Lisäksi 50% vuodesta on talvi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Joel Jalkanen kirjoitti 29.1.2013 kello 9:22

    Markku af Heurlin: Freiburgissa Baden-Wurttembergin osavaltiossa näitä on viiem aikoina runsaasti rakenenttu, vaikka Alppien juurella siellä on talvella lunta ja pakkasta.

    Olisi kuitenkin hvyä verrata alueen kattopinta-alaa sen kokonaispinta-alaan, jotta ei ihan epärealistisia ajatuksia uneksi.

    Joo siis toki se katto pidätti 80% sille katolle sataneesta vedestä. Kaipa tuo oli jollain kastelujärjestelmällä mitattu. Ei nuo viherkatot yksin maailmaa pelasta mutta etenkin tiivistyvässä kaupungissa ovat ihan toimiva taikasana. Ja onhan niissä muitakin etuja.

    AH:
    – viherkatto = 60-luvun perinnerakentamista kunnioittava tasakattoinen talo; katto ja vesieriste peitetään humuksella ja toivotaan, että vesi ei ikinä vuoda täydellisesti asennetun vesieristeen saumoista kattorarakenteisiin.
    Huoh…

    Kyllä niissä on vähän monimutkaisemmat rakenteet, mm. kunnon salaojitus. Mene Saksaan ja kysy paikalliselta insinööriltä, onko se tehnyt toimimattoman ratkaisun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  23. Siirtolapuutarha kirjoitti 29.1.2013 kello 9:48

    Ei se pyöräily ihan vaaratonta ole. Muutama vuosi sitten oli silloisessa työpaikassa iso työmatkapyöräilyn edistämiskampanja. Samaan aikaan omasta porukastani oli kaksi kaveria yhtäaikaa parin kuukauden saikulla pyöräilyonnettomuuksien takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Lauri R kirjoitti 29.1.2013 kello 10:06

    Kyllä pyöräilyn edistäminen Helsingissä kannattaisi aloittaa talvikunnossapidosta. Jos pyöräteitä ei aurata talvella, ei niitä voi käyttää kuin keskimääräistä paremmat ja kovakuntoisemmat pyöräilijät. Samoin kannattaisi pitää huolta että uusilla aluilla pyöräilyreitit ovat kunnossa.

    Mutta kyllä pääkaupunkiseudulla jotain muutoksia tarvisi tehdä, mutta en ole niin varma kannattaako aloittaa isoista silloista, ennemmin oikaista iso määrä aivan turhaan mutkittelevia reittejä.

    Meillä Oulussakin on onnettomat pyöräväylät, jos vertaa niitä vaikka Hollantilaisiin, mutta kohtuullisen hyvä talvikunnossapito on täällä se juttu joka mahdollistaa talvipyöräilyn.

    Helsingissä väyliä ilmeisesti aurataan yhtä huonosti kuin Hollannissa. Ongelma sikäli että siinä kun hollannissa lunta sataa korkeintaan kerran vuodessa ja se sulaa pois seuraavaksi päiväksi, niin Helsingissä lunta on kuitenkin maassa kuukausikaupalla. (lisäksi hollannissa pyöräilyä se lumisade haittaa vähiten…)

    Ympärivuotinen pyöräily on paljon helpompaa kuin aloittaa pyöräily aina alusta keväällä.

    Ja olen eri mieltä siitä että ihmiset eivät mahtuisi yhdistetyille kevyen liikenteen väylille – niillä vain pitää olla riittävästi tilaa. Oulussa ei taida olla enää yhtään pyöräkaistaa, mutta pyöräily on täällä kyllä monin verroin helpompaa kuin Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Keskustassa tosin on joitakin pyöräteitä, mutta äkkiä sitä oppii ne kiertämään.

    Pahimmat ongelmat ovat nopeimmin ratkaistavissa yksinkertaisesti ottamalla ne pyörätiemerkit kokonaan pois aivan liian ahtailta väyliltä. Ajoradalla tilaa on ja väistämissäännöt selkeät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. tpyyluoma kirjoitti 29.1.2013 kello 10:10

    Tähdätään taas 450 000 kerrosneliön kaavoittamiseen. Pitäisikö ohjelmaan ottaa vähän ylimääräistä niin, että on varaa myös joskus epäonnistua ilman, että tavoitteesta jäädään?

    Ei käy. Tehdään niin kuin Kaupunginvaltuusto päätti MA-ohjelman hyväksyessään, kohdasta 4 kaavavaranto, lihavoinnit minun:

    Tavoite 4 Kaavavaranto

    Asemakaavavaranto pysyy tasolla, joka mahdollistaa vähintään viiden vuoden asuntotuotannon ohjelmassa määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 450 000 k-m². Toteutumaa seurataan viiden vuoden liukuvana ja takautuvana vuosikeskiarvona.

    Tämä siis tarkoittaa että jos jäädään tavoitteista, niin niitä nostetaan seuraavana vuonna. Tämä seuranta ja raportointi on viraston tehtävä.

    Kaupunginvaltuusto ei ole esimerkiksi asiakas, vaan kaupungin ylin päättävä elin. Noin niinku lain mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  26. E, Juhani Tenhunen kirjoitti 29.1.2013 kello 10:57

    “Pyöräverkkokuvassa on kaikenlaista mielenkiintoista kuten pyöräreitti Laajasalosta Vartiosaaren kautta Vuosaareen.”

    Tähän asti on haluttu suojata Vartiosaaren herkkä luonto jopa pyöräilyltä. Silta tai itsepalvelupyörälossi ovat todennäköisimmät Reposalmen ja Ramsinsalmen ylitysvaihtoehdot.

    E. Juhani Tenhunen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2013 kello 16:34

    Tähän asti on haluttu suojata Vartiosaaren herkkä luonto jopa pyöräilyltä.

    On haluttu huviloita vuokranneiden reviiri tavallisilta kaupunkilaisilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Matti Kinnunen kirjoitti 29.1.2013 kello 11:07

    tpyyluoma: Asian pihvi on ne muut terveyshyödyt. Elämäntapatekijöillä, kuten arkinen pyörällä liikkuminen, on hyvin suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia.

    Pyöräilyn terveysvaikutuksista

    (poimintoja artikkelista “Healt Benefits of Cycling”, kirjoittajat Jan Garrard, Chris Rissel, Adrian Bauman, kirjasta City Cycling, MIT Press 2012)

    – Saksalainen tutkimus löysi käänteisen yhteyden pyöräilyn ja kroonisten sairausten yleisyyden välillä
    – Japanilainen tutkimuksen mukaan 50-70 vuotiaat arkipyöräilijät olivat terveämpi kuin pyöräilemättömät (ei kerrota paljonko)
    – Kööpenhamissa huomattiin, että työmatkapyöräily vähentää kuolleisuutta 28%.
    – Meta-analyysin mukaan työmatkaliikunta (pyöräily ja kävely) vähentää 11% sydäntaudin todennäköisyyttä.
    – Paksusuolen syövän riski vähenee (kiinalaisen tutkimuksen mukaan) 40% aktiivisella työmatkaliikunnalla.
    – Kiinalaisen tutkimuksen mukaan yli 10 tuntia autossaa viikossa viettävillä on 82% suurempi riski sairastua sydänsairauteen verrattuna niihin jotka autoilevat vain 4 tuntia.
    – Työmatkan autolla kulkevat ovat 13% todennäköisemmin tuhdisti ylipainoisia kuin pyöräilijät (kun muu liikunta vakiodaan)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  29. Risto Koivunen kirjoitti 29.1.2013 kello 12:32

    KariS:
    Noiden suunnitelmien mukaan pyöräilyn kanssa tehdään sama virhe kuin on tehty joukkoliikenteen. Keskitytään vain säteittäisiin ydinkeskustan yhteyksiin, poikkittaiset yhteydet jätetään huomiotta. Työmatkapyöräily on vilkasta myös poikkitaissuunnassa, ihan kuten olisi työmatkajoukkoliikenne jos toimivia yhteyksiä vaan olisi.

    Ei noita poikittaisia pyöräilyreittejä ole täysin jätetty huomiotta. Käsittääkseni Liikennevirasto (tai lähinnä sen edeltäjät) on osoittanut asiassa paikoittaista aktiivisuutta vastuullaan olevilla tieosuuksilla viime vuosina. Esimerkiksi Hakamäentiellä panostettiin noin 100 miljoonaa euroa pyöräilyolosuhteiden aktiiviseen heikentämiseen, ja Kehä I varressa Leppävaarassa samaan hommaan panostettiin huikeat 150 miljoonaa euroa.

    Helsingin kaupungin puolella Liikuntavirasto muistaa poikittaissuuntaisia pyöräilijöitä joka vuosi ajamalla Pitkäkosken ja Niskalan väliset tiet täyteen hiihtolatuja. Samalla tavalla muistetaan poikittaissuuntaista talviliikennettä muutamassa muussakin kohdassa Keskuspuistoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  30. kuhlmey kirjoitti 29.1.2013 kello 14:26

    Enpä tiijä..kun katselen kaveri- ja tuttavapiiriäni, niin se porukka joka ei vielä pyöräile, ei pyöräilisi vaikka kaikki väylät olisivat lämmitettyjä ja katettuja Baanoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 29.1.2013 kello 15:01

    “Olen ainoa edellisen laut6akunnan varsinaisista jäsenistä, joka jatkaa tässä lautakunnassa!”

    Aika ajattelematonta puolueilta, että lähes koko lautakunta uusiutui. Kokemuksen mukaan sopiva uusiutumisvauhti on korkeintaan puolet. Kslk on niin työteliäs ja perehtymistä vaativa posti, että vasta puolivälissä ensimmäistä kautta on uusi jäsen todella sisällä asiassa.

    Ensimmäisellä kaudella myös puheiden painoarvo jää helposti kevyemmäksi kuin pitempään lautakunnassa olevilla. Osmo saa nyt ehkä liian määräävän aseman päätöksenteossa. Tai sitten päätöksentekoon tulee turhaa koheltamista ja se rassaa myös esittelijäporrasta paljon, vaikka helposti virkamiesvalmistelun valta kasvaakin noviisipäättäjien arkuuden ja vähän perehtyneisyyden vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  32. Janne H kirjoitti 29.1.2013 kello 15:29

    anomuumia on kompattava. poikittaisin pyöräily-yhteydet tai ainakin tuo haaga-viikki väli on ihan retuperällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. Viherinssi kirjoitti 29.1.2013 kello 16:40

    tpyyluoma: Mutta on esimerkiksi saatu tuloksia että työmatkansa pyöräileville on jopa 30% pienempi kuolleisuus, vaikka kontrolloidaan ne muut tekijät mitä pystytään.

    Olen samaa mieltä pyöräilyn siunauksellisuudesta, mutta kvantitatiivinen määritys on vaikeaa. Työmatkapyöräilijöilläkin on 100 %:n kuolleisuus, jos valitaan sopiva tarkasteluväli. Ja toisaalta uskon hyvinkin, että työmatkapyöräilevällä 80-vuotiaalla on huomattavasti pienempi vuotuinen kuolemanriski kuin muilla 80-vuotiailla keskimäärin. Elinikänä pyöräilijä saa muutaman kuukauden tai ehkä yli vuodenkin lisää ikää.

    Kansainvälisissä tutkimuksissa onnettomuuksien aiheuttama elinvuosien menetys on yleisesti aika vähäinen tekijä, aktiivinen työmatkapyöräilijä menettää keskimäärin viikon elämästään (ts. joku menettää 80 vuotta, suurin osa ei mitään). Enemmän elinvuosia menee saasteiden hengittämisen vuoksi (suuruusluokkaa kuukauden verran), mutta sekin on ongelmana pienenemään päin. Yleisemminkin liikenneturvallisuus on elinvuosien menettämisen kannalta ylimainostettu juttu verrattuna vaikkapa kotitapaturmiin saati elintapoihin. (Liikenteessä kuolee varsin vähän terveitä hyväkuntoisia ihmisiä, joiden elämänhallinta on kunnossa. Viikatemies ei ole demokraatti.)

    Sen sijaan työmatkapyöräilyn terveysvaikutuksia on vaikea tutkia. Niitä on tutkittu ainakin Tanskassa ja Suomessa, mutta tutkimuksissa ongelmana on joukon valikoituminen. Yllättäen kaikkein kannattavinta pyöräileminen on iäkkäille ja vähän liikkuville, kaikkein pienin terveydellinen hyöty koituu nuorille ja paljon liikkuville.

    Arkipäivän kokemus pyörätieltä taas kertoo vähän toisenlaista kieltä. Tämä onkin se suuri liikennepoliittinen haaste. Jos pyöräily on vain hyväkuntoisten harrastus, sen kokonaisterveyshyödyt jäävät pienemmiksi. Ikävä johtopäätös onkin se, että terveyskannalta katsottuna pyörätiet pitäisi tehdä nimenomaan sellaisiksi, että hitaammin pyöräilevät ja huonokuntoisemmat kansoittavat pyörätiet.

    Vielä kimurantimmaksi menee, jos noille terveyshyödyille laitetaan hintalappu. En osaa itse oikein suhtautua vakavasti H/K-laskelmiin, joissa lasketaan terveyshyötyjä kansantaloudelle. Laskelmat perustuvat niin moneen arvattuun muuttujaan, ettei niillä saa kuin jotain suuntaa-antavaa.

    Tästä huolimatta pyöräilyyn pitäisi investoida ihan toisella tavalla sekä rahallisesti että henkisesti kuin mitä nyt tehdään. Kritiikkini kohdistuu laskelmien esittämistapaan, ei itse asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  34. Viherinssi kirjoitti 29.1.2013 kello 16:44

    Risto Koivunen: Helsingin kaupungin puolella Liikuntavirasto muistaa poikittaissuuntaisia pyöräilijöitä joka vuosi ajamalla Pitkäkosken ja Niskalan väliset tiet täyteen hiihtolatuja.

    Mistä mihin olet matkalla, jos noille keskuspuiston kimuranteille reiteille ei ole vaihtoehtoja katuverkostoa pitkin? Kaikki kunnia talvipyöräilylle, mutta luulen, että kymmenentuhatta hiihtäjää saa enemmän terveyshyötyjä kuin sata pyöräilijää.

    (Ok, olen puolueellinen. Hiihdän Keskuspuistossa. Sulan maan aikaan pyöräillessänikin lähinnä vältän Keskuspuiston kiemuraisia hiekkapolkuja ja koiranulkoiluttajia.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Joel Jalkanen kirjoitti 29.1.2013 kello 17:16

    Osmo Soininvaara: On haluttu huviloita vuokranneiden reviiri tavallisilta kaupunkilaisilta.

    On se luontokin haluttu suojata. Ja sille luonnolle kuulemma paras on, mikäli saari pysyy suljettuna. Mikä, myönnettäköön, ei välttämättä ole kaupunkikokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. AH kirjoitti 29.1.2013 kello 18:51

    Joel Jalkanen: Joo siis toki se katto pidätti 80% sille katolle sataneesta vedestä. Kaipa tuo oli jollain kastelujärjestelmällä mitattu. Ei nuo viherkatot yksin maailmaa pelasta mutta etenkin tiivistyvässä kaupungissa ovat ihan toimiva taikasana. Ja onhan niissä muitakin etuja.

    Kyllä niissä on vähän monimutkaisemmat rakenteet, mm. kunnon salaojitus. Mene Saksaan ja kysy paikalliselta insinööriltä, onko se tehnyt toimimattoman ratkaisun.

    Paperilla kaikki toimii aina hienosti ja mikään ei ole niin viisas kuin insinööri. Paitsi sakasalainen insinööri.
    Suomessakin jokaikinen purkukuntoinen homeen riivaama koulu, päiväkoti tai asuinrakennus on suunniteltu rakennusmääräyksiä noudattaen ja rakennusluvat on myönnetty asianmukaisia ja ammattilaisten laatimia insinööripiirustuksia vastaan.
    Huomionarvoista on se, että lähes poikkeuksetta nämä rakennukset sisältävät aina uutta ja edistyksellistä tekniikkaa / rakenneratkaisuja, joista ei ole pitkäaikaista kokemusta. Nämä riskialttiit rakenteet Pitäisi vielepä suorittaa kirurgintarkalla työllä ja aukottomalla valvonnalla. hah…
    Eihän viime vuosikymmeninä ole saatu kunniallisesti kasattua kestäviä taloja edes perusratkaisuilla. Kuinka sitten pitkäaikaista kokemusta vailla olevien tasaviherkattojen kanssa pärjätään?

    No onneksi maailma pelastuu.
    Niin se varmaan pelastui 70-luvullakin vaikka lukematon määrä rakennuksia tuhoutuikin tiivistys/lisäeristyshuumassa. Pääosin kauppa- ja teoll.ministeriön ohjeita ja insinööripiirustuksia noudattaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  37. Sakke kirjoitti 30.1.2013 kello 7:36

    Miten viherkatot toimivat kaatosateiden aikana ja jälkeen? Entä silloin, kun katolle kertyy runsaasti lunta, joka suojakelillä voi sulaa nopeasti. Emme elä Babylonissa.

    Kasvusto tuottaa helposti roskaa, joka tuppaa tukkimaan suunnitellut valumisreitit, jonka jälkeen vesi voi päätyä helposti vääriin paikkoihin, vesivahinkoja aiheuttaen.

    Pitempinä kuivina jaksoina lienee kastelu helpommin järjestettävissä, mutta kuka taloissa kesälomien aikaan velvoitetaan hoitamaan? Ylimmän kerroksen asukkaatko?

    Entä vuotojen sattuessa, lapioidaanko katoilta mullat(vai siirretäänkö ruukut?) pihoille ja takaisin korjausten ajaksi? Lapiohommissa voi kate, esim. kattohuopa vaurioitua. Lumikuormien kasvun takia lunta on aika ajoin katoilta poistettava, samoin lumen/jään aiheuttaman tippumisvaaran takia.

    Asumisen hintaa nuo viherkatot taitaisivat nostaa … (?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. KariS kirjoitti 30.1.2013 kello 7:56

    Viherinssi: …pyörätiet pitäisi tehdä nimenomaan sellaisiksi, että hitaammin pyöräilevät ja huonokuntoisemmat kansoittavat pyörätiet.

    Tästä huolimatta pyöräilyyn pitäisi investoida ihan toisella tavalla sekä rahallisesti että henkisesti kuin mitä nyt tehdään.

    Nyt ollaan investoimassa muutamaan kalliiseen himopyöräilijöiden haluamiin kohteisiin. Samalla rahalla saataisiin paljon enemmän lisättyä pyöräilyn suosiota jos se kohdennettaisiin muualle kuin jo nyt pyöräilevien kulkemisen nopeuttamiseen (vaikka sekin on hyvä asia)

    Toisaalta tässä näkyy Helsingin Polkupyöräilijöiden kädenjälki. Hehän ei vtä tee enää pyöräilypolitiikkaa vaan politiikkaa pyöräilystä. Ikävä kyllä heille on annettu eräänlainen virallinen status edustaa kaikkia pyöräilijöitä. Järjestö on kuitenkin luisunut “poliittiseen” ohjaukseen, eikä edusta kattavasti pyöräileviä kaupunkilaisia. Viraston ja lautakunnan pitääkin löytää parempi tapa hakea tavallisten työmatkapyöräilijöiden näkökulma suunnitteluun, Hepo ei sellaista edusta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  39. antti kirjoitti 30.1.2013 kello 8:27

    Eikö ne katot pitänyt peittää aurinkokennoilla eikä rairuoholla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2013 kello 8:31

    Viherinssi: …Yleisemminkin liikenneturvallisuus on elinvuosien menettämisen kannalta ylimainostettu juttu verrattuna vaikkapa kotitapaturmiin saati elintapoihin. (Liikenteessä kuolee varsin vähän terveitä hyväkuntoisia ihmisiä, joiden elämänhallinta on kunnossa. Viikatemies ei ole demokraatti.)

    Niinpä. Liikenneturvallisuuden painoarvo on vähän turhan suuri.

    Sen sijaan työmatkapyöräilyn terveysvaikutuksia on vaikea tutkia. Niitä on tutkittu ainakin Tanskassa ja Suomessa, mutta tutkimuksissa ongelmana on joukon valikoituminen. Yllättäen kaikkein kannattavinta pyöräileminen on iäkkäille ja v’hän liikkuville, kaikkein pienin terveydellinen hyöty koituu nuorille ja paljon liikkuville.

    Tuo valikoitumisongelma on todellinen, ja siihen törmää jatkuvasti erillaisissa kaupunkisuunnitteluaiheisissa yhteyksissä. Esimerkiksi huonontaako huono rakennettu ympäristö ihmisiä, vai ajautuvatko sinne vaan vaihtoehtojen puutteessa asumaan ne jotka muutenkin voivat huonosti? Kun on kuitenkin hyvin uskottavaa teoriapohjaa sen puolesta että ympäristö vaikuttaa, esimerkiksi niin että sellaisessa ympäristössä jossa on helppo kulkea jalan tietenkin kävellään enemmän, ja vielä datakin tukee sitä että itsenäisiä vaikutuksia on, niin sanoisin että todistustaakka on vastaanväittäjällä. Vasta-argumenttina valikoitumisessa on se ongelma että sillä voi vastustaa melkein mitä tahansa.

    Arkipäivän kokemus pyörätieltä taas kertoo vähän toisenlaista kieltä. Tämä onkin se suuri liikennepoliittinen haaste. Jos pyöräily on vain hyväkuntoisten harrastus, sen kokonaisterveyshyödyt jäävät pienemmiksi. Ikävä johtopäätös onkin se, että terveyskannalta katsottuna pyörätiet pitäisi tehdä nimenomaan sellaisiksi, että hitaammin pyöräilevät ja huonokuntoisemmat kansoittavat pyörätiet.

    Nimenomaan niin on tarkoitus tehdä. Yksi pyöräilyaktiivi sanoi sen niin että ei hän niitä tasoerotettuja fillarikaistoja tarvitse, hän polkee mieluummin kadulla autojen seassa. Mutta normaalipyöräilijälle autot eivät ole turhan hitaita.

    Tuota samaa voi sanoa muuten uimahalleista, pallkokentistä, jne. Tiedostettu liikuntapolitiikan perusdilemman on se että jos investoi vaikkapa jäähalliin, niin sinne siirtyy väkeä pallokentältä eikä sohvalta. Tähänkin nimenomaan sellainen kaupunkirakenne jossa lihasvoimin liikkuminen on mukavaa ja luontevaa toimii.

    Pyöräilyssä on minusta se olennainen ero suurimpaan osaan muista liikuntamuodoista, että se ei edellytä hyvää kuntoa joka laskee kynnystä pyöräillä. Pyöräilemällä voi toki hankkia itselleen hyvän kunnon.

    Vielä kimurantimmaksi menee, jos noille terveyshyödyille laitetaan hintalappu. En osaa itse oikein suhtautua vakavasti H/K-laskelmiin, joissa lasketaan terveyshyötyjä kansantaloudelle. Laskelmat perustuvat niin moneen arvattuun muuttujaan, ettei niillä saa kuin jotain suuntaa-antavaa.

    No joo, henkilökohtaisesti suhtaudun ns. mikkihiirirahan laskemiseen lähtökohtaisen kielteisesti, tai tarkemmin siihen miten asiat esitetään. Institutionaalinen konteksti on vaan se että liikennehankkeiden hyödyt lasketaan sillä, ei noi terveyshyödyt ainakaan yhtään sen epäilyttävämpiä ole kuin vaikkapa aikasäästöt, mistä ne hyödyt varsinkin tiehankkeissa yleensä muodostuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  41. Kusti P. kirjoitti 30.1.2013 kello 12:02

    Keskustan kapeille ja ruuhkaisille ajoväylille halutaan rakentaa pyörätiet, vaikka ne eivät sinne kunnolla mahdu. Kaupungin liikennesuunnittelijat ovat kuitenkin keksineet hyvän keinon. Kun kadunvarsien puut kaadetaan, saadaan runsaasti hyvää tilaa uusille pyöräväylille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Joel Jalkanen kirjoitti 30.1.2013 kello 12:48

    AH: Paperilla kaikki toimii aina hienosti ja mikään ei ole niin viisas kuin insinööri. Paitsi sakasalainen insinööri.
    Suomessakin jokaikinen purkukuntoinen homeen riivaama koulu, päiväkoti tai asuinrakennus on suunniteltu rakennusmääräyksiä noudattaen ja rakennusluvat on myönnetty asianmukaisia ja ammattilaisten laatimia insinööripiirustuksia vastaan.
    Huomionarvoista on se, että lähes poikkeuksetta nämä rakennukset sisältävät aina uutta ja edistyksellistä tekniikkaa / rakenneratkaisuja, joista ei ole pitkäaikaista kokemusta. Nämä riskialttiit rakenteet Pitäisi vielepä suorittaa kirurgintarkalla työllä ja aukottomalla valvonnalla. hah…
    Eihän viime vuosikymmeninä ole saatu kunniallisesti kasattua kestäviä taloja edes perusratkaisuilla. Kuinka sitten pitkäaikaista kokemusta vailla olevien tasaviherkattojen kanssa pärjätään?

    No onneksi maailma pelastuu.
    Niin se varmaan pelastui 70-luvullakin vaikka lukematon määrä rakennuksia tuhoutuikin tiivistys/lisäeristyshuumassa. Pääosin kauppa- ja teoll.ministeriön ohjeita ja insinööripiirustuksia noudattaen.

    Jooo siis tottakai noi voidaan tehdä huonosti, en epäile yhtään. Ja tottakai huonosti tehtynä ne ovat riski talon rakenteille.

    Sitä mä kuitenkin kritisoin, että viherkattoja nyt jotenkin pidetään uutena ja vähähäptöisenä näpertelynä. Euroopassa viherkattobuumi on kestänyt jo vuosia. Berniin nousee kuusi hehtaaria uutta viherkattoa joka vuosi! Ei täällä Suomessa tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Eikä ne täälläkään ennenkuulumattomia ole. Lintsin vesitornissa on ollut viherkatto 30-luvulta. Ja aika runsas vieläpä, paksulla maakerroksella ja isoilla puuvartisilla kasveilla.

    Tai sitä että viherkatot olisi vaan “kivoja juttuja”. Niistä koituu oikeita hyötyjä. Eristys, hulevedet, ilmanpuhdistus, biodiversiteetin ylläpito ja sen vaikutus lokaaleihin ja globaaleihin ekosysteemipalveluihin, ruuantuotanto…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Elmo Allén kirjoitti 30.1.2013 kello 14:03

    Seppo Vepsäläinen: Osmo saa nyt ehkä liian määräävän asemanpäätöksenteossa.

    Hyvä. “Lisää naapurien maksamia autopaikkoja opettajapariskunnille” -Rautava kaipaakin kunnon vastuksen. Muuten vanha kaupunginhallituksen puheenjohtaja saattaisi saada asiantuntemattomat möläytyksensä läpi pelkällä arvovallallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  44. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2013 kello 15:36

    KariS: Nyt ollaan investoimassa muutamaan kalliiseen himopyöräilijöiden haluamiin kohteisiin. Samalla rahalla saataisiin paljon enemmän lisättyä pyöräilyn suosiota jos se kohdennettaisiin muualle kuin jo nyt pyöräilevien kulkemisen nopeuttamiseen (vaikka sekin on hyvä asia)

    Toisaalta tässä näkyy Helsingin Polkupyöräilijöiden kädenjälki. Hehän ei vtä tee enää pyöräilypolitiikkaa vaan politiikkaa pyöräilystä. Ikävä kyllä heille on annettu eräänlainen virallinen status edustaa kaikkia pyöräilijöitä. Järjestö on kuitenkin luisunut “poliittiseen” ohjaukseen, eikä edusta kattavasti pyöräileviä kaupunkilaisia. Viraston ja lautakunnan pitääkin löytää parempi tapa hakea tavallisten työmatkapyöräilijöiden näkökulma suunnitteluun, Hepo ei sellaista edusta.

    Mitä sä nyt höpötät? Katso nyt se tavoiteverkko esim. tästä dokumentista, kalvo Liikenne: pyöräily ja kävely http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-01-29_Kslk_1_El/400BF3CC-0EFF-4C3D-9C1F-B3D8D07D0434/Liite.pdf

    Baanan varsinainen fillariväylä maksoi jotain pari milliä, loput on sitten pingispöytä ja muuta. Halpaa kuin saippua ihan mihinkä tahansa muuhun liikenneinvestointiin verrattuna, tolla saa jotain parisataa metriä kaksikaistaista katua vertailun vuoksi. Rahaa fillaripuolella kerjätään nimenomaan siihen että saataisiin laadukkaita väyliä pitkin poikin kaupunkia, esim. radanvarret. Nuo maksaa nimenomaan siksi että ne ovat pitkiä väyliä.

    Oulunkylästä Viikkiin on muuten Jokerin vartta sellainen pyörätie mihin tässä käsittääkseni pyritään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  45. k kirjoitti 30.1.2013 kello 16:16

    tpyyluoma: Asian pihvi on ne muut terveyshyödyt. Elämäntapatekijöillä, kuten arkinen pyörällä liikkuminen, on hyvin suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia. Siitä kuinka suuria voidaan olla varmaan moneen suuntaan olla montaa mieltä, asian tutkiminen ei ole yksinkertaista. Mutta on esimerkiksi saatu tuloksia että työmatkansa pyöräileville on jopa 30% pienempi kuolleisuus, vaikka kontrolloidaan ne muut tekijät mitä pystytään.

    Jos vaikutukset ovat mitään tuonne päinkään, niin jotkut onnettomuudet ovat verrattaen pieni asia. Onnettomuudet ylipäänsä ovat onneksi harvinaisia ja sairaudet valitettavan yleisiä.

    Pyöräilyllä on varmasti terveyshyötyjä. Mutta sellaiset arvioinnit, joissa terveysvaikutuksia on arvioitu vain kuolleisuuden pohjalta, ovat harhaanjohtavia.

    Esim. Tuoreessa tanskalaisessa tutkimuksessa tämä tuli esiin hyvin vahvasti. Tuloksena oli se, että pyöräilyn terveyshyödyt ylittävät selvästi terveyshaitat. Mutta terveyshaittojen (lähinnä loukkaantumisten) vaikutus osoittautui yllättävän isoksi: pyöräilyn terveyshyödyiksi määriteltiin 76 DALYä (DALY = Disability-Adjusted Life Years), kun taas liikenneonnettomuuksien vaikutuksiksi määriteltiin peräti 51,2 DALYä. Toisin kuin monessa muussa tutkimuksessa on tehty, tuossa tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan nimenomaan pienten onnettomuuksienkin vaikutusta, jotka ovat ominaisia juuri pyöräilylle, mutta eivät niinkään autoilulle. Monessa muussa tutkimuksessa on vertailtu vain kuolinlukuja, jotka edustavat vain jäävuoren huippua kaikista onnettomuuksista.

    http://bmjopen.bmj.com/content/2/4/e001135.full.pdf+html

    Pyöräilyn onnettomuusaspektin tutkimus on kuitenkin hyvin vaikeaa. Kuolintilastot ovat ainoat hyvin luotettavat onnettomuustilastot. Autoilun kohdalla vakuutusyhtiöiden kautta saadaan kohtalaisen kattavat tiedot. Mutta pyöräilyn kohdalla tilastot ovat hyvin hatarat, koska jos joku kaatuu pyörällä, tai ajaa pyörällä päin jalankulkijaa, asiasta ei ilmoiteta yleensä mihinkään, eikä siitä tule tilastomerkintää siis mihinkään, paitsi silloin jos pyöräilyonnettomuuteen epäillään liittyneen rikoksen, ja siitä ilmoitetaan poliisille. Mutta ne tapaukset ovat harvinaisia. Asia voi näkyä sairaslomina tai alentuneena työkykynä ja tuotoksena, ja ehkä lisääntyneinä lääkekuluina.

    Kustannus-hyöty -analyysien kannalta tosin lääkekulutkin voivat olla positiivinen asia, koska lisääväthän ne lääkeyhtiöiden myyntiä, ja nostaa hankkeen kansantaloudellisia vaikutuksia, jos laskija vain haluaa niin tehdä… toinen vaihtoehto on laskea ne investoinnin kustannuksiksi. Monet asiat ovat sellaisia, että ne voidaan tulkita joko kustannuksiksi tai hyödyiksi, tai vaikka molemmiksi.

    Mutta pyöräverkoston kehittämistä siis kannatan. Hyötyjen ja kustannusten suhdetta rahamääräisesti määrittämiseen sen sijaan suhtaudun epäillen, etenkin silloin kun hyödyt eivät ole rahamääräisiä, vaan kuten esim. pyöräilyn hyötyä käsittelevässä raportissa: aikaa ja terveyttä, joita kumpiakin määritetään euroiksi jollain kertoimilla enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Viherinssi kirjoitti 30.1.2013 kello 17:16

    tpyyluoma: Institutionaalinen konteksti on vaan se että liikennehankkeiden hyödyt lasketaan sillä, ei noi terveyshyödyt ainakaan yhtään sen epäilyttävämpiä ole kuin vaikkapa aikasäästöt, mistä ne hyödyt varsinkin tiehankkeissa yleensä muodostuu.

    Minun pointtini tässä oli enemmän se, että vaikkapa samantyyppisiä tiehankkeita voi laittaa k/h-luvuilla järjestykseen. Jos joidenkin asioiden painoarvot ovat vähän pielessä, se ei yleensä kovin paljon muuta järjestystä.

    Jos taas koriin otetaan aivan erilainen hanke, jonka k/h-luku tulee eri periaatteilla, niin tulos ei ole yhteismitallinen. Pyöräilyn k osataan arvioida kohtuutarkkuudella, h muodostuu terveyshyödyistä, joiden arviointi etenkään euroina ei ole mikään eksakti tiede.

    Sitten mennään joka tapauksessa jossain määrin kohti pusikkoa, jos k/h-lukua pidetään investointiperusteena. Jos näin tehtäisiin, kaikki yli ykkösen oleva pitäisi tehdä. Kaikki tietävät, että näin ei toimita. Eikä ehkä pidäkään, koska julkinen valta ei ole yritys, joka investoi johonkin.

    Pyöräilyverkoston parantamisen puolesta voi argumentoida monella tavalla, mutta jokin abstrakti k/h-luku 7,1 on ilman virherajoja ja laskentaperusteita aika turha kapistus. En ole argumentoimassa sen puolesta, että luku olisi todellisuudessakaan alle ykkösen – tuntuu kaukaiselta – mutta moisen lukeman levitteleminen kovin suuriäänisesti antaa hiukan ymmärtämättömän kuvan levittäjistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.1.2013 kello 21:31

    Hyödyistä puolet tuli aikasäästöistä, joka on aika samanlainen mittari kuin tiehankkeissa. Nuo aikasäästöt eivät koituneet suinkaan pyöräilijöille, sillä oletuksena oli, että merkittävä osa siirtyy autoista ja silloin malli laskee heille tappiota. (Tätä laskutapaa en hyväksy. Samaa on käytetty ratikkaaikataulujen tihentämisessä. Jos matkustajia siirtyy rämisevistä busseista mukaviin, mutta hitaampiin ratikoihin, malli laskee heille tappiota.) Kun pienikin osa autoilijoista siirtyy pois autoilusta, kaikkien matka-ajan lyhenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Johannes Rannikko kirjoitti 30.1.2013 kello 18:19

    Pyöräilyn hyötyselvityksen mielenkiintoinen havainto on se, että Helsngissä pyöräilyn hyöty on jopa 8-kertainen (1,3 €/km) verrattuna pyöräilyn hyötyyn Tanskassa (1,22 kr/km).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Sataa sataa ropisee kirjoitti 30.1.2013 kello 19:06

    Joel Jalkanen:

    Kasvit toimivat silviisiin, että ne ottavat juurillaan vettä maasta ja haihduttavat sitä lehdistään ilmaan, ja kuljettavat tämän “virran” mukana mitä nyt sitten kuljettavatkaan. Viherkatot siis ihan oikeasti vähentävät viemäreihin menevää vettä, eivätkä vain viivytä sitä.

    Mitenkäs ne kasvit sitä vettä vähentävät, eikö se sieltä taivaalta tule alas uudestaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2013 kello 21:50

    Viherinssi: Minun pointtini tässä oli enemmän se, että vaikkapa samantyyppisiä tiehankkeita voi laittaa k/h-luvuilla järjestykseen. Jos joidenkin asioiden painoarvot ovat vähän pielessä, se ei yleensä kovin paljon muuta järjestystä.

    Jos taas koriin otetaan aivan erilainen hanke, jonka k/h-luku tulee eri periaatteilla, niin tulos ei ole yhteismitallinen. Pyöräilyn k osataan arvioida kohtuutarkkuudella, h muodostuu terveyshyödyistä, joiden arviointi etenkään euroina ei ole mikään eksakti tiede.

    No ei ole niiden aikasäästöjenkään arvionti mitään eksaktia tiedettä. Tunnettu ongelma on se että tossa on takaisinkytkentä, eli lisääntyvä autoliikenne tuottaa ruuhkia, tää nyt tulee ulkomuistista, mutta yhden tutkimuksen mukaan tien parantaminen nopeuttaa liikennettä noin viiden vuoden ajan. Sen jälkeen se on ihan yhtä hidas kuin aiemminkin.

    Vähemmän tunnettuja ongelmia on sitten joukkoliikennepuolella mm. se että kävelyaikojen mallintaminen on heikkoa, samoin vaihtojen, täsmällisyyden, jne. ja varsinkin jos puhutaan bussiliikenteestä niin ei me edes tiedetä kuinka lujaa ne kulkee varsinkin jos matkustajamäärät muuttuu (pysähdysten määrä ja pysäkkiajat).

    Mun nyrkkisäännöt noiden H/K-lukujen tulkinnassa on että virhemarginaali on noin 0,5. Eli jos se on alle 0,5 niin ei kannata, yli 1,5 niin kannattaa, ja kaikki muut voipi kannatta tai sitten ei. Suurin osa hankkeista on tossa haarukassa. Olettaen että laskelma on suht järkevillä oletuksilla. Käytännössä niillä saa seulottua pois pahimmat älyttömyydet (kehämetro nyt esim.) ja sitten on taas niitä juttuja mistä näkee korvillakin että kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Risto kirjoitti 30.1.2013 kello 22:40

    Sataa sataa ropisee: Mitenkäs ne kasvit sitä vettä vähentävät, eikö se sieltä taivaalta tule alas uudestaan?

    Harvemmin juuri sille samalle neliömetrille (tai neliökilmetrille) miltä se haihtui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. Joel Jalkanen kirjoitti 30.1.2013 kello 22:54

    Sataa sataa ropisee: Mitenkäs ne kasvit sitä vettä vähentävät, eikö se sieltä taivaalta tule alas uudestaan?

    No tulee, mutta niistä kasveista se vesi vapautuu hiljalleen. Ei niistä ilmaraoista mitään suihkua lähde. Kyllä siinä ehtii pouta väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. KariS kirjoitti 30.1.2013 kello 22:59

    tpyyluoma:

    Oulunkylästä Viikkiin on muuten Jokerin vartta sellainen pyörätie mihin tässä käsittääkseni pyritään.

    Kiitos ei. Jos tuo onneton “pyörätie” on se mihin kymmenien miljoonien investoinneilla pyritään, niin mennään alas vielä roimasti nykyisestä tasosta. Miksi sellaista vaadit? Oletko edes ajanut ko väliä?

    Hieman parempaa tarvitaan, mutta pingispöytiä ja muuta pyörätierahoilla ei pidä rakentaa. Onko joku muuten nähnyt jonkun pelaavan pingistä niillä miljoonia maksaneilla pöydillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  54. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2013 kello 0:19

    Aikasäästö on vähän kimuantimpi homma.

    Tuttavani täällä Kirkkonummella oli opettajna koulussa n 2 km:n päässä. Työmatkan hän (sauva)käveli, mikä vei likimäärin 25 minuuuttia suuntaansa.

    Kuitenkin voi sanoa, että hänen päivittäinen työmatka-aikansa oli nolla minuuttia. Miksi? Koska joka tapauksessa fyysistä kuntoa ylläpitääkseen ihmisen täytyy saada päivittäin reipasta liikuntaa, kuten kävelyä noin tunti. Hänen ei erikseen tarvinnut lähteä kävelemään, ja töihin tullessa oli pää freesi.

    Kun näitä ajatuksia pyöräilyn edistämisestä pohditaan. toivon että pidämme mielessämme J.V. Stalinin sanat: “Maantieteelle emme mahda mitään, ette te emmekä me.”

    Luonnonvoimat muistuttivat taas tänään siitä, että Helsinki on luonnonmaantieteellisesti – en kai käytä aivan oikeaa ilmaisua – subarktista tai hemiboreaalista ulkosaaristoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. antti kirjoitti 31.1.2013 kello 9:24

    KariS: Kiitos ei. Jos tuo onneton “pyörätie” on se mihin kymmenien miljoonien investoinneilla pyritään, niin mennään alas vielä roimasti nykyisestä tasosta. Miksi sellaista vaadit? Oletko edes ajanut ko väliä?

    Mikä tuossa välissä oikein mättää? Talvikunnossapito nyt on tuolla pätkällä tietty mallia otetaan rahat ja lähdetään Pattayalle, mutta vähän ihmetyttää mikä siinä on vikana? Ai niin, Lahdentien ylittävä silta on noin metrin levyinen pätkä, jaettu yhdessä jalankulkijoiden kanssa, ja talvikunnossapidossa säästetyillä rahoilla tuon sillan hoitajat on toisenkin viikon Pattayalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  56. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2013 kello 11:42

    KariS: Kiitos ei. Jos tuo onneton “pyörätie” on se mihin kymmenien miljoonien investoinneilla pyritään, niin mennään alas vielä roimasti nykyisestä tasosta. Miksi sellaista vaadit? Oletko edes ajanut ko väliä?

    Olen. Mikä siinä on vikana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. Grejus kirjoitti 31.1.2013 kello 12:55

    Markku af Heurlin:
    Koska joka tapauksessa fyysistä kuntoa ylläpitääkseen ihmisen täytyy saada päivittäinreipasta liikuntaa, kuten kävelyä noin tunti.

    OT, mutta pakko kommentoida.

    Uusien tutkimusten valossa 2,5 minuuttia liikuntaa riittää. Alla mainitun lisäksi muutkin tutkimukset tukevat käsitystä.

    http://www.the-aps.org/mm/hp/Audiences/Public-Press/For-the-Press/releases/12/37.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.1.2013 kello 14:31

    tpyyluoma: Mikä siinä on vikana?

    Tuo on ainakin aika haasteellinen kohta:

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.228349,25.001364&spn=0.017175,0.038195&t=h&z=15&layer=c&cbll=60.228299,25.001243&panoid=xhnew-J5NLmGv9cWRGJVWg&cbp=12,122.23,,2,-1.11

    (…varsinkin jos vastaan tulee niitä notoriöösejä sivuttaissuntaisen tilanhahmotuskyvyn suhteen rajoittuneita koirankävelyttäjiä tai kaksosvaunujentyöntäjiä JA vierestä ajaa 550…)

    (Äh, tähän olikin jo ihan samansisältöinen vastaus mutta menkööt…)

    Joo, ja Oulunkylän päässä rataa alittaessa asemalaiturilta laskeutuvat portaat ja sen 550:n perään juoksevat sokeat laumat tökkäävät suoraan eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. Nakkiputka kirjoitti 31.1.2013 kello 16:08

    Kusti P.:
    Keskustan kapeille ja ruuhkaisille ajoväylille halutaan rakentaa pyörätiet, vaikka ne eivät sinne kunnolla mahdu. Kaupungin liikennesuunnittelijat ovat kuitenkin keksineet hyvän keinon. Kun kadunvarsien puut kaadetaan, saadaan runsaasti hyvää tilaa uusille pyöräväylille.

    En tiedä mistä tuo harhakäsitys on alunperin lähtenyt, mutta Mechelininkadulta ei olla Rakennusviraston mukaan kaatamassa yhtäkään puuta _pyöräkaistojen takia_. Sen sijaan kun samassa yhteydessä yhdistetään Perhonkadun ja Caloniuksenkadun ratikkapysäkit yhdeksi pysäkkipariksi Arkadiankadun risteykseen, niin on kaadettava pari puuta ja istutettava uudet tilalle.

    Samoin osa nykyisistä puista on kuulemma huonokuntoisia ja ne joudutaan kaatamaan ja tilalle istutetaan uudet puut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  60. KariS kirjoitti 31.1.2013 kello 19:41

    tpyyluoma: Olen. Mikä siinä on vikana?

    No ainakin ihan vaan sellainen pikkuseikka, että nytkään sitä ei ole koko talvena aurattu koko matkaltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  61. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2013 kello 21:20

    Grejus: OT, mutta pakko kommentoida.

    Uusien tutkimusten valossa 2,5 minuuttia liikuntaa riittää. Alla mainitun lisäksi muutkin tutkimukset tukevat käsitystä.

    http://www.the-aps.org/mm/hp/Audiences/Public-Press/For-the-Press/releases/12/37.html

    Tämähän on mitä erinomaisin uutinen. Vähän liian hyvää ollakseen totta. Liikuntaa ulkoilmassa virkistää myös sielua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Harri Myllyniemi kirjoitti 31.1.2013 kello 23:31

    Rankkasateessa vettä voi tulla kymmeniä millejä tunnissa. Porissa tuli 2007 muistaakseni n. 80mm/h. Jos tällaisesta viherkatto pidättää 10-20%, ei sillä hulevesitulvan kannalta ole merkitystä. Ei pidä odottaa liikoja näiltä. Pienemmillä sateilla prosentuaalinen merkitys on suurempi. Vuotuisista virtaamista katto voi pidättääkin yli puolet, muttei missään nimessä rankkasateissa.

    Kasvillisuudesta osa vedestä haihtuu, joten kaiken kaikkiaan viherkatto pienentää vuosittaista valuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. anomuumi kirjoitti 31.1.2013 kello 23:35

    KariS: No ainakin ihan vaan sellainen pikkuseikka, että nytkään sitä ei ole koko talvena aurattu koko matkaltaan.

    Joo, komppailen taas Karia. Lisäksi ylämäki-alamäki-alamäki-ylämäki- hikiajelu bussien kulkiessa tasaista tietä, vantaanjoen & lahdenväylän sillat ja käytännössä olematon erottelu kävelijöistä eivät todellakaan puhu tuon ns. pyörätien mallikelpoisuuden puolesta. Mutta näin talvella toi olematon/epäluotettava/puolitiehen jäävä hoito on varmasti suurin yksittäinen syy siihen, miksi moni tuota reittiä vielä lumettomaan aikaan kulkenut jättää pyörän nyt kotiin. Tietysti myös muiden pyöräteiden samansuuntainen taso vaikuttaa.

    Jos tuo on esimerkki tulevaisuuden pyöräilyn “pääväylästä”, niin en oikeasti tiedä edistäiskö pyöräilyä paremmin tehdä noita vai jättää tekemättä. Mutta jos mun koko 10km matka olisi tällä hetkellä tollasta väylää niin menisin varmaan suosiolla bussilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2013 kello 11:58

    KariS: No ainakin ihan vaan sellainen pikkuseikka, että nytkään sitä ei ole koko talvena aurattu koko matkaltaan.

    Niin siis kunnassapito. Ja joo siihen pitää panostaa. Kummastukseni selittää se että tässä rapparissa on nyt kysymys niiden väylien suunnittelusta ja rakentamisesta, KSV ei vastaa katujen hoidosta.

    Yhtymäkohta on lähinnä siinä että suunnitteluratkaisut vaikuttavat ylläpitoon. Minusta esikaupungeissa niin että pulma on siinä kun niitä fillariväyliä on oikeastaan aivan liikaa ja niistä juuri mikään ei ole rakenteelllisesti tai ylläpidoltaan kelvollinen. Eli mieluummin niin päin että valitaan ne selkeät pääfillariväylät, tehdään ja myös hoidetaan ne kunnolla. Semmoinenkin ajatus tuossa minusta on takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  65. Johannes Rannikko kirjoitti 1.2.2013 kello 12:22

    Osmo Soininvaara:
    Hyödyistä puolet tuli aikasäästöistä, joka on aika samanlainen mittari kuin tiehankkeissa. Nuo aikasäästöt eivät koituneet suinkaan pyöräilijöille, sillä oletuksena oli, että merkittävä osa siirtyy autoista ja silloin malli laskee heille tappiota. (Tätä laskutapaa en hyväksy. Samaa on käytetty ratikkaaikataulujen tihentämisessä. Jos matkustajia siirtyy rämisevistä busseista mukaviin, mutta hitaampiin ratikoihin, malli laskee heille tappiota.) Kun pienikin osa autoilijoista siirtyy pois autoilusta, kaikkien matka-ajan lyhenevät.

    Ei investoinnin kohteena olevaan kulkutapaan siirtyville koskaan hka:ssa tule tappiota, koska silloinhan he eivät siirtyisi tai muuttaisi matkatuotostaan tai matkojen suuntautumista. Kyllähän taloustieteilijä tietää, että asia otetaan haltuun kysyntäfunktion kautta, jolloin laskentamallissa lasketaan nimenomaan kuluttajan ylijäämän muutosta. Jos kaikki tieto on hyvin hanskassa, käytetään logsumia. Yleensä kun osataan laskea vain parannetun kulkutavan laadun muutos ja sitten arvioidaan siirtymien määrä, niin siirtyvien ylijäämän muutos (eli hyöty) per kayttäjä on puolet parannettavaa kulkutapaa joka tapauksessa käyttävän hyödystä. Ja kun näin lasketaan, niin sitten onkin varottava laskemasta hankkeen hyödyksi siirtyvien matkustajien vähentyneitä autoilun kustannuksia tai aikaa tai mitään aiemmasta hävinnyttä, koska nämä kaikki sisältyvät siihen kuluttajan ylijäämän muutokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2013 kello 14:12

    Minustakaan mieleiseensä kulkumuotoon siirtyvälle ei pitäisi tulla tappiota, mutta meille menetelmä selostettiin toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.2.2013 kello 14:31

    tpyyluoma: Eli mieluummin niin päin että valitaan ne selkeät pääfillariväylät, tehdään ja myös hoidetaan ne kunnolla.

    Tämmöinen luokitus onkin tehty, kevyen liikenteen väylät on mukana:

    http://www.hel.fi/static/hkr/katu/katujen_yllapitoluokitus.pdf

    Siinä on mennyt reilusti työtunteja kivassa pikku väritystehtävässä.

    Ja palvelulupauskin on:

    http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/Kadut/Hoito/Hoitoluokitus

    Nämä on kuitenkin täysin tyhjää puuhastelua, sillä ylläpito ei käytännössä koskaan suju noiden paperihaaveiden mukaan.

    Rahaa on virastohenkisesti päätetty pistää hallinnointiin ja siistiin sisätyöhön, kun oikeasti tarvittaisiin miehiä ja laitteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  68. Pyörätiet hyötykäyttöön kirjoitti 1.2.2013 kello 17:39

    Helsinkiin kannattaisi rakentaa lisää pyöräteitä, koska niille voitaisiin talvella aurata lumet jalkakäytäviltä ja käyttää niitä lumen varastointiin. Näin pyöräkaistat saataisiin ympärivuotiseen käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 1.2.2013 kello 19:08

    Osmo Soininvaara:
    Minustakaan mieleiseensä kulkumuotoon siirtyvälle ei pitäisi tulla tappiota, mutta meille menetelmä selostettiin toisin.

    On menetelmiä ja menetelmiä. Kaupunkilaiselle asia on helposti ymmärrettävissä: pyörällä pääsee lähtöpaikasta määräpaikkaan varsin ripeästi nykyolosuhteissakin ja pyöräilyn tilavaateet ovat hyvin kohtuulliset.

    Kun pyörän käyttöä ryhdytään kunnolla preferoimaan sen ansaitsemalla tavalla, olosuhteet paranevat ja tästä saadaan uusi terveysintoinen kansanhuvi. Eipä aikaakaan ja lähes jokainen nykyinen autofani kehuskelee, miten pian hän pääsee joka paikkaan, kun on Peugeot alla sopivalla satulalla.

    Kansantaloustieteiljöiden murheeksi jää pohtia, miten rahat riittävät harmaantuvan lihasvoimaisen yhä laajenevan eläkeläiskaartin tulovirroiksi. Kirurgien osuus lääkärikunnassa kasvaa, kun liikenneonnettomuuksien vammatyypit muuttuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. Viherinssi kirjoitti 2.2.2013 kello 21:14

    Seppo Vepsäläinen: On menetelmiä ja menetelmiä. Kaupunkilaiselle asia on helposti ymmärrettävissä: pyörällä pääsee lähtöpaikasta määräpaikkaan varsin ripeästi nykyolosuhteissakin ja pyöräilyn tilavaateet ovat hyvin kohtuulliset.

    Jos mahdollisimman paljon ihmisiä halutaan pyöräilemään, todennäköisesti kannattaa markkinoida pyöräilyä julkisten kulkuneuvojen käyttäjille. Silloin tuota aika-argumenttia voi hyvin perustellusti käyttää.

    Tämän näkee varsin hyvin katsomalla HSL:n matka-aikakarttaa. Vähän asuinpaikasta riippuen pyörä on joko erittäin hyvä tai ylivoimainen. Valitettavasti kartassa ei ole henkilöauton nopeuksia, mutta pyöräilyn ja julkisten vertailuun se sopii hyvin.

    Kokonaisaika aamiaspöydästä sorvin ääreen lienee tärkein työmatkavälineen valintaperuste. Polkupyörä on tässä monessa suhteessa hyvä. Siitä ei myöhästy, sillä voi mennä lyhintä reittiä, eikä tule vaihtoviiveitä.

    Suurin voitto liikennejärjestelmälle tulee, jos autoilija vaihtaa polkupyörään. Toisaalta autoilijalla olisi jo nyt voimakkaita insentiivejä tehdä se vaihdos (raha, terveys, kunto), joten lisävaihtajien saaminen on vaikeaa. Käytännössä se onnistuu lähinnä kahdella tavalla, joko ruuhkien kasvaessa tai autoilun kallistuessa. Tosin tässä on se hauska piirre, että vähintään toinen noista tulee toteutumaan.

    Ideologisesti voi olla vääräoppista toivoa julkisen liikenteen käyttäjiä vaihtamaan polkupyörään. Polkupyörä on kuitenkin sekä fossiilisen energiankulutuksen että tilankäytön kannalta parempi kuin julkinen liikenne. Vaikka yksityisautoilu on yleensä se huonoin vaihtoehto, julkisetkin ovat huono vaihtoehto verrattuna lihasvoimaiseen liikkumiseen.

    En tällä tarkoita sitä, etteikö yksityisautoilijoita kannattaisi kannustaa vaihtamaan polkupyörään. Saattaa kuitenkin olla, että julkisista saisi siirrettyä suuremman massan populaa kahdelle rinkulalle vastaavilla panostuksilla. Isolta osin toimet ovat kummankin ryhmän kohdalla tietenkin samoja, tehdään pyöräily-ympäristöstä sujuvampaa.

    Seppo Vepsäläinen: Kun pyörän käyttöä ryhdytään kunnolla preferoimaan sen ansaitsemalla tavalla, olosuhteet paranevat ja tästä saadaan uusi terveysintoinen kansanhuvi. Eipä aikaakaan ja lähes jokainennykyinen autofani kehuskelee, miten pian hän pääsee joka paikkaan, kun on Peugeot alla sopivalla satulalla.

    Valitettavasti haulikolla ammutun yhdyskuntarakenteen vuoksi ihmiset ajavat hyvinkin pitkiä työmatkoja. Viiden kilometrin työmatkan saa helposti pyörämatkaksi, kymmenen alkaa olla kipurajalla vaihtoehtdoista riippuen. (Toki aina löytyy asenneihmisiä, kuten tuttu rouva, joka pyöräilee päivittäisen yli kymmenen kilometrin työmatkansa ja käy menomatkalla meressä uimassa. Joka päivä, kesät talvet. Tätä voi olla vaikea laajentaa koko kansaan…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. ze kirjoitti 4.2.2013 kello 4:07

    Koska yhdyskuntarakenteemme (kantakaupungin ulkopuolella) on sellainen, että lähes kaikki sijaitsee motarien varsilla, pitäisi juuri niiden suuntaisiin fillariväyliin panostaa vimmatusti. Julkisten palvelua motarivyöhykkeellä on aika hiton kallista saada edes jossain määrin kilpailukykyiseksi autoa vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus