Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Kim­mo Tiilikainen esit­tää Uutisvuok­sen kolum­nis­saan, että työtön saisi ansai­ta 300 euroa kuus­sa ilman, että työt­tömyys­tur­vaa sovite­taan yhteen tulo­jen kanssa. Nykykäytän­nöl­lähän tuos­ta 150 euroa leikkau­tu­isi pois työt­tömyyspäivära­has­ta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeil­la jäljil­lä, mut­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Tuol­lainen käytän­tö oli aiem­min, mut­ta siitä luovut­ti­in, kos­ka se vähen­si työhalu­ja. Sil­loin sai ansai­ta 750 markkaa kuus­sa (nykyra­has­sa jotain 250 euroa), mut­ta tämän ylit­tävä osa leikkasi päivära­ho­ja 80 pros­en­til­la. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehti­in vain tuo­hon 750 euroon saak­ka ja siihen lopetettiin.

Mis­tä tuo type­rä 80 pros­entin leikkuri tähän kek­sit­ti­in? Siitä, ettei työt­tömyys­tur­va yhdis­tet­tynä osa-aikaiseen työhön saanut sen­tään ylit­tää alku­peräistä palkkaa. Tähänkin on tosin toinen sään­tö. Kun 90 pros­ent­tia työt­tömyys­tur­van perus­teena olev­as­ta palka­s­ta tulee vas­taan, leikkuri on nytkin sataprosenttinen.

Jos työtön on ennen työt­tömyyt­tä tien­an­nut 1500 euroa kuus­sa, on lapset­toman henkilön työt­tömyys­tur­va 1030 euroa kuus­sa. Siihen 300 euroa verova­paasti merk­it­see 1330 euroa eli päästään jo melkein kiin­ni tuo­hon 90 pros­entin rajaan. Jos tuo 90 pros­entin raja pois­tet­taisi­in, pää­sisi alku­peräiseen palkkaan 640 euron ansio­tu­loil­la. Men­emäl­lä siis alku­peräisi­in työ­paikkaansa 18 tun­nin viikko­työa­jal­la pääsee entisi­in ansioi­hin. Jos per­heessä on kak­si las­ta, työt­tömyyspäivära­ha on 1200 euroa kuus­sa, joten pelkäl­lä Tiilikaisen 300 eurol­la saa jo samat tulot kuin kokopäivä­työstä. Tosin pieniä palkko­ja verote­taan vähän lievem­min kuin työt­tömyyspäivära­haa, juuri tämän takia. Kolmikan­nas­sa Tiilikaisen esi­tyk­sen käsit­te­ly päät­tyy tähän.

Älkäämme silti luovut­tako. Vaik­ka Tiilikaisen esi­tys­tä ei ole ajatel­tu lop­pu­un, ongel­ma jota hän yrit­tää ratkaista, on todel­li­nen. Se vaatii vain paljon isom­paa reformia.

Jos halu­amme Suomes­ta oikeu­den­mukaisem­man yhteiskun­nan, jos­sa kohtu­ut­toman paljon väkeä ei syr­jäy­dy työ­markki­noil­ta, tuol­lais­es­ta 1500 euron kuukausi­palka­s­ta pitää jäädä käteen enem­män kuin siitä nyt jää. Minus­ta on myös oikeu­den­mukaista, että työtä tekevä hyö­tyy työn­teosta taloudel­lis­es­ti. Kos­ka työt­tömyyt­tä tue­taan 1000 – 1200 eurol­la kuus­sa, kan­nat­taa pienel­lä tulon­si­ir­rol­la tukea myös tuo­ta 1500 euron palkkaa – ainakin siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kallista. Tämä muut­taa tulon­jakoa Suomes­sa selvästi, mut­ta minus­ta hyvään suun­taan. Meil­lä on puhut­tu kohtu­ut­toman paljon perus­tur­van matalu­ud­es­ta ja kovin vähän siitä, että pieni­palkkaiset elävät jok­seenkin samal­la tulotasolla.

Miten pieniä palkko­ja tue­taan on help­po kek­siä sen jäl­keen, kun ensin hyväksytään tämä päämääräksi.

Sata-komite­as­sa oli esil­lä kak­si vai­h­toe­htoa. Joko työ­markki­nat­ues­ta kehitet­täisi­in palkkatu­ki pieni­palkkaisille. Työ­markki­natu­ki piene­nee palkan kas­vaes­sa (yhteenso­vi­tus), mut­ta lop­puu ker­ras­ta kokon­aan, jos työai­ka ylit­tää 75 pros­ent­tia kokoaikaisen työn työa­jas­ta. Pelkästään pois­ta­mal­la tuon työaikara­joituk­sen työ­markki­natu­ki ulot­tuisi tuke­maan pieniä palkko­ja niil­lä, joil­la on lapsia.

Toinen vai­h­toe­hto on paran­taa asum­is­tukea sel­l­aisek­si kuin se oli vielä 1980-luvul­la, jol­loin työssäkäyväkin saat­toi saa­da sitä. En nos­taisi suur­in­ta hyväksyt­tävää vuokraa enkä mis­sään tapauk­ses­sa lask­isi 20 pros­entin omavas­tu­u­ta (tuki on korkein­taan 80 pros­ent­tia hyväksyt­tävästä vuokras­ta) , mut­ta yhteenso­vit­taisin asum­istuen loivem­min tulo­jen kas­vaes­sa, jol­loin se tuk­isi myös pieni­palkkaisia, eikä vain työttömiä.

 

48 vastausta artikkeliin “Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa”

  1. lähde stm:
    “Kaikissa kun­nis­sa sovel­letaan samo­ja toimeen­tu­lotuen peru­sosien euromääriä. Yksin asu­van henkilön peru­sosan määrä on 477,26 euroa kuukaudessa 1.1.2013 läh­tien. Yksin­huolta­jalle korotet­tuna mak­set­ta­van peru­sosan määrä on 524,99 euroa.”

    -joten peru­songel­ma on tuo yo.tuen suuruus,ei niinkään pienuus.

    alen­net­takoon tt-tukea sinne 200–300e/kk ‚niin pieni­palkkaisen työn vas­taan­otet­tavu­us ongel­mat vähenevät ker­ral­la ja kas,myös vuokrat/asumiskulut seu­raa­vat alaspäin.

    poli­it­tis­es­ti se on vaan mah­do­ton­ta toteuttaa?

  2. Hyvä Osmo,

    olet sinäkin tässä oikeil­la jäljillä. 🙂

    Noista kahdes­ta kir­joituk­sesi lopus­sa esit­tämästäsi vai­h­toe­hdos­ta ensim­mäi­nen on mielestäni parem­pi lähtöko­h­ta. Mielestäni pieni­palkkaisen työn kan­nat­tavu­ut­ta tek­i­jälleen pitää paran­taa asumisku­luista riip­pumat­ta, ja työn tekem­i­nen pitää tehdä kaikissa olo­suhteis­sa työt­tömyyt­tä kannattavammaksi.

    Onko muuten joku syy, mik­si tässä kir­joituk­ses­sa vältät mainit­se­mas­ta sanaa “perus­tu­lo” tai “negati­ivi­nen tulovero”, jot­ka kuitenkin ovat laa­jasti tun­net­tu­ja käsit­teitä ja ymmärtääk­seni osu­vasti kuvaa­vat juuri sitä, mikä sin­un ja Tiilikaisen ehdo­tuk­sis­sa on oleellista.

    Yksi­tyisko­hdista voidaan toki kiis­tel­lä lop­ut­tomasti, mut­ta kun san­o­taan, että yksi kuva ker­too enem­män kuin tuhat sanaa, niin seu­raa­van Wikipedia artikke­lin kuva kai ker­too ajatuk­sen ytimen:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

    Jos kuvan vaa­ka-akselin ajatel­laan kuvaa­van brut­topalkkaa (toisin kuin kuvas­sa ker­ro­taan) ja pystyak­selin käteen jäävää tuloa, niin negati­ivi­nen tulovero tukee pieni­palkkaisia ja verot­taa suuri­palkkaisia, mut­ta ilman mitään por­ras­tuk­sia. Käteen jäävän palkan osu­ut­ta kuvaa­va käyrän ei tietenkään tarvi olla suo­ra, vaan mukaan voidaan tuo­da ansio­tuloveron pro­gres­sio ja tämäkin por­taat­tomasti, jot­ta ei syn­ny kannustinloukkuja. 

    Käsi­tyk­seni mukaan Keskus­tas­sa olisi laa­jem­minkin kan­na­tus­ta sel­l­aisille ajatuk­sille kuin edel­lä mainit­tu negati­ivi­nen tulovero on.

  3. Kun ne asumisen tuet vielä nos­taa asumisen hin­to­ja… Nimik­keel­lä yleinen asum­is­tu­ki, eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki, asun­to­lain­o­jen korkovähen­nys ja työ­matko­jen verovähen­nys, tue­taan yhteen­sä noin kolmel­la mil­jardil­la vuodes­ta asum­ista, noin ton­nin per asun­to. Eiks tuos­ta nyt voisi KELAn mikrosim­u­laat­to­ril­la pyöräyt­tää mallin jos­sa leikataan tuoista vaik­ka puo­let, ja vas­taavasti korote­taan mui­ta tukia ja leikataan vero­ja? Siinä että tuleeko sama raha nimik­keel­lä asum­is­tu­ki, korkovähen­nys vaii lap­sil­isän koro­tus on sem­moinen olen­nainen ero, että lap­sil­isä ei suo­raan siir­ry vuokri­in ja se ei leikkaan­nu jos tekee töitä.

  4. Erit­täin tärkeää, että otat asian esille.

    Työt­tömiä on hyvin mon­en­laisia ja eri­lai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa sekä asuu eri­laisil­la paikkakun­nil­la kus­tan­nusten puolesta.

    Hel­poin­ta on leima­ta kaik­ki saman­laisik­si jonkun ihmistyypin tai taloustyypin mukaan. Se on hedelmätöntä.

    On kek­sit­tävä keino, mil­lä jokainen tehty työ­tun­ti lisää ihmisen tuloa, kos­ka työn pari­in oppi­maan ja pysymään ajan tasal­la pitää kannustaa.
    Useim­mille ihmisille itse ansait­tu euro on arvokkaampi kuin mikään sosi­aalieu­ro. Itse ansait­tu kohot­taa itse­tun­toa. Se on tärkeää ja kannustavaa.

    Sille, että Suomes­sa on ja tulee ole­maan joku joukko ihmisiä, joille ei ole merk­i­tys­tä muul­la kuin mah­dol­lisu­udel­la elää min­imil­lä, emme voi mitään.
    Tai, yksi keino voisi olla: sitout­taa vau­vo­jen van­hem­mat sel­l­aiseen kas­vatuk­seen, jos­sa lapsen työl­listymi­nen aikanaan vaikut­taa van­hem­man eläk­keen määrään.…..

  5. Kol­mas vai­h­toe­hto olisi yhdis­tää asum­is­tu­ki ja työ­markki­natu­ki yhdek­si isok­si tukimuodok­si, joka vähenisi tasais­es­ti tulo­jen kas­vaes­sa siten, ettei nopea vähen­e­m­i­nen aiheut­taisi kan­nustin­loukku­ja. Näin toim­i­taan Bri­tan­ni­as­sa toteutet­tavas­sa Uni­ver­sal Cred­it ‑sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tuk­ses­sa.

  6. Asumisen hin­ta määräy­tyy puh­taasti sen mukaan mitä ihmiset pystyvät siitä mak­samaan. Pieni­palkkaisen tuki ei jää pieni­palkkaisen asum­isolo­jen paran­tamiseen vaan val­uu suo­raan läpi asumisen hin­taan. Eli siis pien­i­t­u­loinen asuu edelleen siinä samas­sa asun­nos­sa, omaa rahaa kuluu edelleen yhtä paljon mut­ta vuokra nousee ja siihen saa sit­ten tukea. Tämän­tyylisen tukemisen voisi suo­raan nimetä vuokranan­ta­jien tukemisek­si. Jos tuon tuen mak­saisi val­tio niin suuret vuokranan­ta­jat kuten Helsin­gin kaupun­ki tietysti hyö­ty­isi melkoiset summat. 

    Tämän rahan­haal­imisen kaupun­gin bud­jet­ti­in toki voisi ehdo­tuk­siss yrit­tää joko naamioi­da vähän parem­min tai sit­ten pyytää ihan suo­raan. Jälkim­mäisessä olisi vielä se hyvä puoli että ilman vuokralais­ten kaut­ta kier­rät­tämistä byrokra­ti­aan kuluu huo­mat­tavsti vähemmän.

  7. Minus­ta taas asum­is­tu­ki pitäisi kyl­lä pois­taa ihan kokon­aan ja säästyneet rahat siirtää sel­l­aise­naan perus­tu­lon suun­taan viilat­tavien muu­tosten toteut­tamiseen. Tai ihan vaan keven­tää veroja.

  8. Itse asi­as­sa tuo on tyyp­il­lis­es­ti sem­moinen jos­sa tarvit­taisi­in Excel­liä jos­sa voisi lait­taa vai­h­toe­hdot ja siitä kuvaajat.

    Pelkästään kir­joit­ta­mal­la ei asia hahmotu.

    Peri­aate kai pitäisi olla ettei ole selviä pykäliä vaan liuku­ma käteen jäävän rahas­sa vähän kuten isoim­mil­la tuloil­la on progressio.

  9. PTT:n Olli Kärkkäi­nen esit­ti tuos­sa Uni­ver­sal Cred­it-mallin mukaista jär­jestelmää. Jos siinä yhdis­tetään vain asum­is­tu­ki ja min­imipäivära­hat niin kuu­lostaa hyvältä. Poli­it­ti­nen ongel­ma on kuitenkin siinä, että yleinen asum­is­tu­ki on jostain syys­tä hir­muinen hämähäkin­seit­ti, jos­sa on ehto­ja vaik­ka muille jakaa ja demar­it varsinkin tykkää siitä sekamel­skas­ta. On vaikea ymmärtää, mik­sei sitä voisi toteut­taa samal­la taval­la kuin opin­totuen asum­is­lisää eli siinä on kat­to­sum­ma ja siitä sit­ten 80% ja sil­lä papri­ka. Jos siihen liitetään sama sovit­teluleikkuri kuin on työt­tömyys­tur­vas­sa ja sovi­taan se tasan 50 pin­naan niin tulisi hyvä ilmankin mitään yhteissovitteluakin.

    Toisaal­ta min­ulle on epä­selvää mik­sei asum­is­tukea voisi vain yksinker­tais­es­ti lakkaut­taa ja sisäl­lyt­tää sitä peruse­tuuk­si­in. Kun asumisen mak­saisikin ilman kohden­net­tua inter­ven­tio­ta, taitaisi moni työtön miet­tiä tois­tamiseen Helsingis­sä asumisen mielekkyyt­tä. Helpot­taisi het­kel­lis­es­ti asuntopulaankin.

  10. Pitkäaikastyöt­tömät ovat ehtymätön har­maan työvoiman lähde, palk­ka käteen ilman kuite­ja — kaik­ki säästävät.

    Laa­jas­sa tut­tava­pi­iris­d­sä on ihmisiä, jot­ka käyt­tävät luovu­ut­ta siihen, että ei vain tarvit­sisi olla akti­ivis­ten työvoima­toimen­pitei­den kohde, kun keikkaa pukkaa muutenkin. Asum­is­tu­ki ja perus­päivära­ha ovat juuri työllistymistukena.

    Ikävä sanoa, mut­ta moraa­likeskustelu ei saisi olla kokoomus­nuorten hal­lit­se­maa ökyilyä.

    Mikä on se moraa­li­nen eetos, joka kan­nus­taisi ole­maan kun­non kansalainen? 

    Mil­loin kan­nus­tavu­us ei ole syyl­listämistä vaan aitoa kannattavuutta?

    Tunenn itseni idiootik­si kun olen mak­sanut omis­tusasun­non ja vero­ja kohtu­ullisen paljon.

    Alan ammat­ti­laiset osaa­vat mak­si­moi­da saa­mansa yhteiskun­nan tuen ja henk­i­nen panos­tus on tukien hakemises­sa enem­män kuin vero­jen maksamisessa.
    Vuokra-asun­toon saisi aikanaan asum­istuen, kun ker­too ryypän­neen­sä rahat saa sop­paa, sielun­hoitoa ja vaat­teet, perupäivära­ha pimei­den hom­mien kanssa on ihan kiva jut­tu — rikkaiden pos­timyyn­tipuolisotkin saa­vat val­tion perusrahoituksen.

    Kokopäiväi­nen pieni­palkkainen työ tuot­taa vuodessa n 22 000 euroa brut­to. Lisäk­si joutuu käymään töis­sä. Onko ero toimeen­tu­lotuet­tuun elämään enää kannustava?

    Pitäisikö se 520 euroa saa­da mukaan työ­paikkaan, vaik­ka vuo­den ajak­si? (Vaik­ka tuk­i­työl­lis­tet­tyjä kier­rätet­täisi­in, se voisi olla kannattavaa.)

    Huonos­ti käy kun väestön ikään­tyessä nuorem­pi osa oival­taa, että leipää saa vaik­ka ei sen kumem­min yhteiskun­taa rak­en­taisi? Kohtu­ulli­nen määrä on tarpeen, hyväk­si ja oikein, mut­ta jos­sakin tulee raja vastaan.

  11. Ei uskoisi, että tämän asian ratkaisemiseen tarvi­taan korkeam­paa matem­ati­ikkaa! Jos työtön ihmi­nen tien­aa muu­ta­man satasen, siltä putoaa kaik­ki tuet saman tien ja niiden palaut­ta­mi­nen työn pää­tyt­tyä kestää muu­ta­man kuukau­den, jol­loin on ihan tyhjän pääl­lä. Kan­nat­taako siis ottaa sat­un­nainen työ vas­taan?? “Työn teon täy­tyy kan­nat­taa aina!” jyrähtää kokoomus. Ei kuulkaa kan­na­ta köy­him­mil­lä ja sik­si moni tipah­taa totaalis­es­ti työelämän ulkop­uolle. Jos tämän yhtälön ratkaisemiseen tarvi­taan tuhat tun­tia kalky­loin­tia, niin vähisssä on poli­itikko­jen laskutaidot.

  12. T.: Tämän­tyylisen tukemisen voisi suo­raan nimetä vuokranan­ta­jien tukemiseksi.

    Asun­to­ja saa vapaasti ostaa ja myy­dä sekä vuokra­ta. Vuokra-asumisen hin­ta ei sik­si voi irtaan­tua mieli­v­al­taisen kauas omis­tusasumisen hin­nas­ta, kos­ka sil­loin näi­den asum­is­muo­to­jen välil­lä alkaa käy­dä liiket­tä. Vuokranan­ta­jal­la voi olla kivaa, mut­ta jos vuokranan­ta­jal­la on liian kivaa, vuokranan­ta­jien määrä lisään­tyy. Avoin bis­nis ei voi olla liian hyvää.

    Kaik­ki asumisen tuki menee siis asumisen hin­taan yleen­sä erit­telemät­tä omis­tusasum­ista ja vuokra-asum­ista. On liki­main sama, onko kyse korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta vai jostain vuokraan kohdis­tu­vas­ta tues­ta. Tämän takia asumisen lisä­tukem­i­nen nos­taisi asumisen hin­taa. Tuki paran­taa tuen­saa­jan suh­teel­lista ase­maa tukea saa­mat­tomi­in näh­den, mut­ta isos­sa kokon­aisu­udessa mak­saji­na ovat:

    - vuokralaiset
    — ensi­a­sun­non ostajat
    — asun­non kalliimpaan/kalliimpiin vaihtajat
    — tont­ti­maan ostajat

    Lyhyesti san­ot­tuna siis nuoret ja perheelliset.

    Saama­puolel­la taas ovat:

    - asun­non halvem­paan vaihtajat
    — asun­non pois myyvät
    — raken­nus­maan myyjät

    Kenellekään muulle hin­nan­nousus­ta ei ole kuin hait­taa. Asun­to­ja halvem­paan vai­h­tavia on varsin vähän, joten lyhyt lista on perikun­nat, asun­tosi­joit­ta­jat ja maan­omis­ta­jat. Pros­en­tu­aalis­es­ti hin­tata­son nousus­ta hyö­tyvät eniten maan­omis­ta­jat, kos­ka nousu menee melkein sel­l­aise­naan maan hintaan.

    Huo­mat­tavasti isom­pi joukko voi kokea ole­vansa voit­ta­jia, kos­ka var­al­lisu­u­den lasken­nalli­nen arvo kas­vaa. Siitä ei kuitenkaan ole mitään hyö­tyä muu­toin kuin myyntihetkellä.

    Vuokranan­ta­jat ovat asun­tosi­joit­ta­jia, joten he hyö­tyvät tuk­i­ta­son nos­tos­ta asun­to­jen hin­to­jen (ja siitä seu­raa­van vuokrien) nousun vuok­si. Vakaas­ta tuk­i­ta­sos­ta asun­tosi­joit­ta­ja ei hyödy.

    (Tästä voisikin sit­ten päästä kohtaan käypään arvoon sido­tun kiin­teistöveron hyödyt, mut­ta ehkä jätetään toiseen kertaan.)

  13. Mut­ta sit­ten niihin yksityiskohtiin…

    Ensin­näkin on minus­ta on aivan has­sua ja type­r­ää, jos/kun on niin, että nykysys­tee­mis­sä pelkkää työt­tömyyspäivära­haa tai työ­markki­natukea saaval­la sen ensim­mäisenkin euron ansait­semises­sa on efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti vähin­tään 50 (tai jopa paljon enem­män jos saa myös asum­is­tukea tai toimeen­tu­lo­tukea). Eihän edes huip­putu­loisil­la johta­jil­la ole näin vähän kan­nus­timia lisäeu­ro­jen tien­aamiseen nykyisen ansion­sa päälle.

    Ehdot­taisin koko perus­tur­va­jär­jestelmän täys­re­mont­tia ja sen kor­vaamista koti­talousko­htais­es­ti sovite­tul­la perus­tu­lo­ma­llil­la, jon­ka keskeiset omi­naisu­udet oli­si­vat seuraavat:

    - jokainen täysikäi­nen kansalainen olisi perus­tu­lon piiris­sä siten, että hän joka tapauk­ses­sa saisi vähim­mäis­pe­rus­tur­van (yksinelävälle perus­tu­lon suu­ru­us voisi vas­ta­ta kutakuinkin nykyisen perus­päivära­han tasoa), mut­ta hän voisi myös ansai­ta sen päälle palkkaa täysimääräis­es­ti kyky­jen­sä mukaan siten, että ansaitun palkan veroaste kas­vaa por­taat­tomasti vähitellen tulo­jen noustes­sa (siis pro­gres­si­ivi­nen vero kuten nykyäänkin)

    - ansio­tu­lon vero­pro­gres­sio­ta kuvaa­van käyrän muo­to olisi kaikille ter­veille täysi-ikäisille sama (em. käyrä siis kuvaa käytet­tävis­sä ole­vat tulot brut­toan­sioiden funk­tiona), mut­ta sen lähtö­ta­so eli perus­tu­lon suu­ru­us voisi vai­hdel­la koti­talousko­htais­es­ti seu­raavien muut­tu­jien perus­teel­la: (1) täysi-ikäis­ten aikuis­ten määrä koti­taloudessa (pariskun­ta vs. sinkku), (2) huol­let­tavien alaikäis­ten las­ten määrä koti­taloudessa, ja (3) paikkakun­nan elinkustannusindeksi

    Täl­laises­sa mallis­sa kaikil­la täysi-ikäisil­lä aikuisil­la olisi taloudelli­nen kan­nustin jokaisen lisäeu­ron han­kkimiseen (eli ansio­tu­lo­jen ns. mar­gin­aaliv­eroaste riip­puisi ain­oas­taan ansio­ta­sos­ta ja malli pitäisi säätää niin, että ko. mar­gin­aaliv­eroaste lask­isi kaikil­la pieni- ja keski­t­u­loisil­la nykyiseen verrattuna).

    Malli­ni idea siis on, että moni­lap­sisen yksin­huolta­jan perus­tu­lo olisi suurem­pi kuin lapset­toman pariskun­nan osa­puolten, ja yksinelävän aikuisen perus­tu­lon suu­ru­us olisi jos­sain näi­den välis­sä. Malli voisi ehkä myös kor­va­ta asum­istuet, jos perus­tu­lon suu­ru­us huomioisi myös asuin­paikkakun­nan elinkus­tan­nuk­set jos­sain määrin (mut­ta niitä tuskin voi huomioi­da täysimääräis­es­ti, kos­ka muuten­han kaik­ki työt­tömät muut­taisi­vat Helsinkiin).

  14. Mon­et ehdot­taa tukien­leikkauk­sia, mut­ta se on käytän­nössä mahdotonta.
    Suurim­man puolueen kan­na­tus perus­tuu täysin siihen että tukien saa­jat ei äänestä, jos nimit­täin äänestäi­sivät kokoomus tip­puisi 3–4 sijaa pien­puolueek­si. Tukien leikkaami­nen herät­tää sikeim­mänkin karhun talvi­u­nil­ta äänestämään. Lisäk­si muut puolueet ei tukia leikkaa päin vastoin.
    Mut­ta jos jär­jästelmämme olisi jokin muu kuin kier­outunut demokra­tia: Tuki pitäisi olla Jurt­ta ja polt­top­u­ut asumiseen, rav­in­to­la pas­si kolm­neen ate­ri­aan päivässä ja 75€ kuussa.

  15. Tuet val­u­vat asumisen hin­taan. Suurien asun­to­lain­o­jen haitoista on ollut keskustelua. Voisi kai miet­tiä sit­ten asun­to­jen rak­en­tamisen suo­raa sub­ven­toimista. Asun­not eivät jäisi tyhjäksi.

  16. Ensin­näkin ihmette­len samaa kuin Nukku­Mat­ti, eli oletko kokon­aan hylän­nyt perus­tu­lon ideana organ­isoi­da sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä, vai onko siitä vain tul­lut sana, jota ei saa julkises­sa keskustelus­sa maini­ta tai kuun­teli­jal­ta menee välit­tömästi kädet korville? 

    Toisek­si, en oikein ymmär­rä, mik­si kaikissa sosi­aal­i­tur­va­malleis­sa pitää olla aina teräviä kyn­nyk­siä. Tietokoneet kyl­lä laske­vat vaik­ka minkälaisia käp­pyröitä, joten en ymmär­rä, mik­sei niistä voi tehdä jatku­via, vaan niihin on ryn­tät­tävä noi­ta epä­jatku­vuuk­sia (työ­markki­natu­ki “lop­puu ker­ras­ta kokon­aan”, jos työai­ka ylit­tää 75% kokoaikaisen työn työajasta). 

    Ja sama tietenkin tämän otsikon ehdo­tuk­sen kohdal­la, jos­sa siis efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero pomp­paa 0%:sta sinne 80%:in siinä 300 euron kohdalla. 

    Mut­ta itse asi­aan. Kun puhutaan noiden tukien vähen­e­misen loiven­tamis­es­ta, niin tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että joillekin siel­lä tulo­ra­jan yläpäässä annetaan lisää rahaa, ja tämä taas sitä, että sys­teemi­in pumpataan lisää verora­haa. Jos nyt ymmärsin kir­joituk­sen oikein tästä oli nois­sa Osmon ehdo­tuk­sis­sa kyse (eikä siitä, että loiven­nus tehtäisi­in leikkaa­mal­la sieltä alapäästä pois tukea). 

    Rahan kaatamista asi­aan jos toiseenkin on aina poli­itikko­jen help­po kan­nat­taa. Se vaikeampi pala on kuitenkin sen näyt­tämi­nen, mis­tä se raha ote­taan. Nos­te­taanko yleis­es­ti vero­ja vai leikataanko jotain mui­ta val­tion meno­ja ja jos leikataan, niin mitä?

  17. JouniL: Peri­aate kai pitäisi olla ettei ole selviä pykäliä vaan liuku­ma käteen jäävän rahas­sa vähän kuten isoim­mil­la tuloil­la on progressio.

    Peri­aate on samal­la kau­nis ja poli­it­tis­es­ti ongel­malli­nen. Graafista kuvaus­ta on hiukan vaikea näin sormivoimin esitel­lä, mut­ta yritetään…

    Ote­taan koor­di­naatis­to, jos­sa vaa­ka-akselil­la on työ­tu­lo ja pystyak­selil­la vero­jen ja tukien jäl­keen käteen­jäävä raha. Piir­retään koor­di­naatis­toon 45 asteen kul­maan origos­ta lähtevä suo­ra. Tämä edus­taa tilan­net­ta, jos­sa vero­ja ei ole.

    Seu­raavak­si val­i­taan y‑akselilta piste (työ­tu­lot siis nol­las­sa), joka edus­taa minim­i­toimeen­tu­loa. Tässä on se raha, jon­ka saa käteen­sä ilman mitään työ­tu­lo­ja. Toimeen­tu­lo­tu­ki, whatever.

    Kan­nus­tavas­sa jär­jestelmässä tästä pis­teestä lähde­tään piirtämään viivaa oikealle ylävi­is­toon. Jot­ta jär­jestelmä olisi kan­nus­ta­va, viivan pitänee olla koko ajan vähin­tään sel­l­ainen, että se nousee kah­den vaakaru­udun matkalla yhden pystyru­udun (mar­gin­aaliv­ero 50 %). Jyrkem­minkin saa nousta.

    Jos nyt piir­ret­ty käp­pyrä on alku­peräisen 45 asteen kul­mas­sa ole­van käyrän yläpuolel­la, henkilö on tues­sa net­tosaa­ja, muuten net­tomak­sa­ja. Kul­lakin tulota­sol­la pitää ker­toa net­to­sum­ma tulon­saa­jien määrällä.

    Nykyjär­jestelmän pään­särky on siinä, että pie­nil­lä tuloil­la käyrä on melkein vaaka­suo­ra. Tulon­lisäyk­set eivät tuo käteen­jäävään lisäys­tä. Tiilikaisen ehdo­tus tek­isi käyrän alku­osas­ta hyvin jyrkän, mut­ta sit­ten taas tulee läh­es vaaka­suo­ra osu­us. Yhden louku siivoami­nen pahen­taisi seuraavaa.

    Jos nol­lat­u­loil­la pitää saa­da sama sum­ma käteen kuin nytkin, niin sil­loin käyrän alku­osan jyrken­tämi­nen väistämät­tä lisää tuen­tarvet­ta. Jot­ta mak­sajia riit­tää, pitää sil­loin käyrä pitää kokon­aisu­udessaan lit­teänä, ts. keski­t­u­lois­t­en mar­gin­aaliv­eroa pitää nos­taa juuri siel­lä, mis­sä on paljon tulonsaajia.

    Tähän se sit­ten kaatuukin poli­ti­ikas­sa. Vaik­ka Osmon mainit­semien ker­ran­nais­vaiku­tusten vuok­si vaiku­tus maan talouteen voisi olla net­toposi­ti­ivi­nen, väl­itön vaiku­tus kos­kee liian mon­en äänestäjiin. 

    Vasem­mis­tolle perus­toimeen­tu­lon alen­t­a­mi­nen ei ole mah­dol­lista, ja alem­man keski­t­u­lon mar­gin­aalipros­entin nos­t­a­mi­nen on myrkkyä. Oikeis­tolle asia kävisi muuten, mut­ta keski­t­u­lois­t­en mar­gin­aalipros­entin muut­ta­mi­nen on siel­läkin todel­lisu­udessa myrkkyä, kun Sari Sairaan­hoita­ja on kuitenkin keskituloinen.

    Nyt voi tietysti kysyä, että eikö niitä lisära­ho­ja voisi ottaa hyvä­tu­loisil­ta. Voisi var­maankin, mut­ta kun ei ole mis­tä ottaa. Yli sadan ton­nin vuosi­t­u­loil­la todel­li­nen mar­gin­aalipros­ent­ti on jo reilusti yli 50 %, ja tulon­saa­jia on vähän. Jos tuloveron ker­tymää halu­taan lisätä, mak­saji­na ovat keskituloiset.

    1. Perus­päivära­ha on vain 714,12 euroa/kk.

      Perus­päivära­haa ei saa enää juuri kukaan. Har­va on niin hölmö, että mak­saa palka­s­taan t6yöttömyysvakuutusta, mut­ta ei suos­tu kir­jau­tu­maan vaku­ute­tuk­si niin, että saisi ansiosidonnaista.
      Työ­markki­natukea saa, jos ei ole työhis­to­ri­aa tai jos työt­tömyyshis­to­ria on liian pitkä. Tuo­hon tule­vat sit­ten päälle mah­dol­liset lapsikorotukset.

  18. Sel­l­ainen kom­ment­ti vielä, että edel­lä hah­mot­tele­mani perus­tur­van ja ansio­tulovero­tuk­sen uud­is­tus saat­taisi jonkin ver­ran pienen­tää vero­tu­lo­ja, ainakin alku­vai­heessa, kos­ka tavoit­teena on nimeno­maan keven­tää ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta pieni- ja keskituloisilla. 

    Lisäk­si perus­tur­vau­ud­is­tuk­sen ohel­la pitäisi yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­siä paran­taa ja vero­tus­ta keven­tää, jot­ta työvoiman tar­jon­nan lisäk­si myös sen kysyn­tä kas­vaisi (mm. yhteisöveron keven­nys ja ns. Viron malli).

    Edel­lä mainit­tu­jen uud­is­tusten vero­tu­lo­ja vähen­tävä vaiku­tus tulisi kuitenkin kom­pen­soi­da nos­ta­mal­la mm. arvon­lisäveroa, alko­ho­liv­eroa, koti­talouk­sien ener­giavero­ja (fos­si­iliset polt­toaineet, sähkö), jäteveroa, kaivosvero­ja ja mui­ta uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen käytön vero­ja, sekä mah­dol­lis­es­ti kiinteistöveroja.

    Näil­lä toimin työl­lisyys ja hyv­in­voin­ti Suomes­sa kyl­lä kohenisi.

  19. Viherinssi:

    Jos nol­lat­u­loil­la pitää saa­da sama sum­ma käteen kuin nytkin, niin sil­loin käyrän alku­osan jyrken­tämi­nen väistämät­tä lisää tuen­tarvet­ta. Jot­ta mak­sajia riit­tää, pitää sil­loin käyrä pitää kokon­aisu­udessaan lit­teänä, ts. keski­t­u­lois­t­en mar­gin­aaliv­eroa pitää nos­taa juuri siel­lä, mis­sä on paljon tulonsaajia.

    Viherinssi, tämä pitkä kir­joituk­sesi oli tosi hyvä, ja puki melko havain­nol­lis­es­ti sanoik­si samat ajatuk­set, joi­ta olen itse viime aikoina ajatellut.

    Yllä mainit­se­masi ongel­man vuok­si olenkin pää­tynyt siihen, että lähtöko­hdak­si pitäisikin ottaa tilanne, jos­sa ansio­tuloverot tuot­ta­vat vähem­män kuin niil­lä nyky­isin kerätään. Viimeisim­mässä kom­men­tis­sani yllä toteankin, että ansio­tuloverois­sa menete­tyt vero­tu­lot voisi kom­pen­soi­da val­ti­olle ja kun­nille muil­la veroil­la, joi­ta edel­lä lis­tasin useita. 

    Eli mar­gin­aaliv­eroa ei pidä nos­taa pien­i­t­u­lois­t­en tai keski­t­u­lois­t­en kohdal­la, vaan sitä pitää päin vas­toin laskea. Sen sijaan eniten ansait­se­van kol­man­nek­sen kohdal­la ja siitä ylöspäin mar­gin­aaliv­eroa voisi mielestäni jonkin ver­ran nos­taa. Tämä toki jyrken­tää pro­gres­sio­ta, mut­ta en usko siitä ole­van hait­taa. Eipä korkea mar­gin­aaliv­ero ole tähänkään men­nessä estänyt esim. pörssiyri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jien ansio­tu­lo­jen nousua moninker­taisik­si taval­liseen palka­nsaa­jaan näh­den. Vaik­ka ansio­tuloveron kiristys koskisi vain eniten ansait­se­vaa kol­mannes­ta niin sil­lä voidaan kuitenkin huo­mat­tavasti kom­pen­soi­da vero­tuk­sen keven­tymistä alem­mis­sa tulolu­okissa, kos­ka eniten ansait­se­van kol­man­nek­sen keskimääräiset tulot ovat huo­mat­tavasti suurem­mat kuin kah­den muun kolmanneksen.

  20. Nukku­Mat­ti:

    — ansio­tu­lon vero­pro­gres­sio­ta kuvaa­van käyrän muo­to olisi kaikille ter­veille täysi-ikäisille sama (em. käyrä siis kuvaa käytet­tävis­sä ole­vat tulot brut­toan­sioiden funk­tiona), mut­ta sen lähtö­ta­so eli perus­tu­lon suu­ru­us voisi vai­hdel­la koti­talousko­htais­es­ti seu­raavien muut­tu­jien perus­teel­la: (1) täysi-ikäis­ten aikuis­ten määrä koti­taloudessa (pariskun­ta vs. sinkku),(2) huol­let­tavien alaikäis­ten las­ten määrä koti­taloudessa, ja (3) paikkakun­nan elinkustannusindeksi

    Täy­den­nän edel­lä esit­tämäni perus­tu­lo­ma­llin toista kohtaa Osmon tuor­eim­man kir­joituk­sen perus­teel­la. Perus­tu­lon tasos­sa pitäisi tosi­aankin huomioi­da se, että asuuko vuokral­la vai omas­sa asun­nos­sa. Kos­ka omis­tusasum­ista tue­taan nyky­isin monin keinoin, eli sitä verote­taan vähem­män kuin mui­ta asumisen muo­to­ja, niin en näe ongel­mana, että vuokral­la asu­va saisi vähän suurem­paa perus­tu­loa kuin omas­sa asun­nos­sa asu­va (toki ero­tuk­sen ei olisi syytä kat­taa markki­navuokraa aivan täysimääräisesti). 

    Eli nähdäk­seni seu­raa­vat neljä tek­i­jää oli­si­vat riit­tävät määritet­täes­sa ter­veen aikuisen perus­tu­lon taso ruokakun­tako­htais­es­ti: (1) aikuis­ten määrä koti­taloudessa, (2) alaikäis­ten las­ten määrä koti­taloudessa, (3) asum­is­muo­to (vuokral­la vai omas­sa), ja (4) asun­to­jen vuokrata­so ja yleinen elinkus­tan­nusin­dek­si asuinpaikkakunnalla.

    Idea olisi, että edel­lä maini­tut muut­tu­jat määrit­täi­sivät perus­tu­lon tason paikkakun­nit­tain eri­laisille per­heille, ja sen päälle saisi ansai­ta niin paljon kuin halu­aa, ja vero­pro­gres­siokäyrän muo­to (eli mar­gin­aaliv­ero eri tulota­soil­la) olisi kaikille palka­nsaa­jille sama. Tämänkaltaisel­la perus­tu­lol­la voisi parhaim­mil­laan kor­va­ta myös asum­istuen ja lap­sil­isät. Jos on täysin kyken­emätön han­kki­maan lisä­tu­lo­ja perus­tu­lon päälle esim. sairau­den tai muun syyn vuok­si, niin vain poikkeustapauk­sis­sa perus­tu­lon päälle mak­set­taisi­in harkin­nan­varaista toimeen­tu­lo­tukea, sairaus­päivära­haa tms.

  21. Jos on pari vuot­ta pää­toimis­es­ti keskit­tynyt sosi­aal­i­tur­van käyt­tämiseen, on palvelu­iden ja etu­jen asiantun­ti­ja. Valitet­tavasti sama tar­mo pitäisi ohja­ta opiskelu­un tai työelämään.

    Moraa­likeskustelua ei pidä jät­tää vain kovan lin­jan edus­ta­jille. Vas­tu­un pakoilua on myös aja­tus, että “perus­tu­lon nos­t­a­mi­nen on ihan hyvä asia, eihän se min­ul­ta ole pois” — kun se kuitenkin on juuri meiltä muy­il­ta pois joko lisään­tyneinä veroina tai kehnomp­ina pyöräteinä.

  22. Nukku­Mat­ti: Malli­ni idea siis on, että moni­lap­sisen yksin­huolta­jan perus­tu­lo olisi suurem­pi kuin lapset­toman pariskun­nan osa­puolten, ja yksinelävän aikuisen perus­tu­lon suu­ru­us olisi jos­sain näi­den välis­sä. Malli voisi ehkä myös kor­va­ta asum­istuet, jos perus­tu­lon suu­ru­us huomioisi myös asuin­paikkakun­nan elinkus­tan­nuk­set jos­sain määrin (mut­ta niitä tuskin voi huomioi­da täysimääräis­es­ti, kos­ka muuten­han kaik­ki työt­tömät muut­taisi­vat Helsinkiin).

    Voisin hyväksyä jos­sain määrin tuon, että asuin­paik­ka ote­taan huomioon, vaik­ka siitä seu­raakin kaiken­laisia huono­ja insen­ti­ive­jä, kuten tuo mainit­se­masi, mut­ta en ymmär­rä, mik­si pariskun­tia pitää rankaista yksineläjien hyväksi. 

    Ensin­näkin käsit­tääk­seni ihmis­ten yhdessäelämis­es­tä on yhteiskun­nalle ulkoishyö­tyä. Suurin hyö­ty lie­nee van­hus­ten­hoi­dos­sa, jos­sa se rin­nal­la ole­va ter­ve puoliso pystyy tekemään rai­h­naisen van­huk­sen hoi­dos­sa paljon sel­l­aista, jon­ka järkkäämi­nen mak­saisi mal­tai­ta yhteiskunnalle. 

    Toinen hyö­ty on ehkä vähem­män intu­iti­ivi­nen, eli nuorten miesten kesyt­tämi­nen. Tärkein väki­val­taa yhteiskun­nas­sa har­ras­ta­va ryh­mä on nuoret miehet ja yksi merkit­tävä väki­val­lan vähen­täjä heil­lä on se, kun he ryhtyvät pysyvään suh­teeseen (eli muut­ta­vat yhteen jonkun kanssa). 

    Yhteiskun­nan kannal­ta on siis hyvä, jos ihmiset asu­vat yksinelämisen sijaan yhdessä jonkun kanssa. Ehdot­ta­masi malli kuitenkin kan­nus­taa juuri yksinasumiseen. 

    Toinen asia on sit­ten se, että tuol­lainen yksi­na­su­jan suosimi­nen houkut­telee välit­tömästi väärinkäytök­si­in. Ihmiset, jot­ka oikeasti asu­vat yhdessä, ilmoit­ta­vat tukivi­ra­nomaisille asu­vansa yksin. Ja sit­ten tarvi­taan kyt­täysor­gan­isaa­tio täl­lais­ten jah­taamiseen, mikä on typerää.

  23. Itse olen sitä mieltä että vero­ja on kyl­lä pien­i­t­u­loisil­takin mah­dol­lista nos­taa. Esimerkik­si pari pros­ent­tiyk­sikköä vaan koko kansalle lisää veroa, jol­la sit­ten voisi paran­taa noi­ta loukku­ja. Tiet­ty meil­lä pien­i­t­u­loisil­la se pros­ent­tiyk­sikkö tarkoit­taa kymp­piä kuus­sa, joten mak­su pain­ot­tuisi absolu­ut­tis­es­ti rikkaam­paan väestönosaan. Mut­ta silti minus­ta on ihan turhaa vaa­tia pro­gres­sion kiristämistä, pro­gres­sio on ihan riit­tävä jo nyt, ongel­ma on vero­tuk­sen alhainen taso.

    Jos mielestäsi vero­pros­ent­tisi on kovin suuri, niin se johtuu juuri siitä että olet hyvä­tu­loinen, ei siitä että pro­gres­sio­ta olisi liian vähän. Jostain syys­tä ihmiset eivät vaan mil­lään ymmär­rä että he itse ovat hyvä­tu­loisia. Itse asi­as­sa Suomes­sa ei suomen kansalainen voi mielestäni edes olla absolu­ut­tis­es­ti huono­tu­loinen muu­toin kuin omas­ta valin­nas­taan tai sairaud­estaan johtuen.

    Ne loukku­jen purkamiset ja tuk­i­jär­jestelmän kiemuroiden oikomiset kun hyödyt­täi­sivät sitä pien­i­t­u­lois­in­takin porukkaa enem­män kuin vaikka­pa 5 pros­ent­tiyk­sikön veronko­ro­tus hait­taisi. Ei vält­tämät­tä rahal­lis­es­ti, mut­ta elämänhallinnallisesti. 

    Toki ne jot­ka nyt on jär­jestäneet itselleen kaik­ki mah­dol­liset tuet (edel­lyt­tää työt­tömyyt­tä ja huonoa taloushallintaa) saat­taisi­vat saa­da vähem­män käteen — mut­ta se ei vält­tämät­tä olisi edes huono asia, edes heille itselleen.

    Mielestäni perus­tu­lok­si riit­täisi esim 500 euroa/nuppi.
    Lapset saisi­vat sen 500 myös, pait­si että van­hem­mat tiet­ty vas­taisi­vat siitä kunnes lap­si on riit­tävän vanha.

    Asum­is­muo­toa ei kan­na­ta huomioi­da perus­tu­los­sa, sitä voisi tukea erik­seen, mut­ta tavoit­teena soisi ole­van kaiken asumisen tuen lakkaut­ta­mi­nen. Mukaan lukien korkovähen­nys ja työmatkakorvaukset.

    Perus­tu­loon jää tiet­ty se aukko että 500 eurol­la voi elel­lä tekemät­tä mitään, kun­han elää tarpeek­si askeet­tis­es­ti. Mut­ta täl­lä het­kel­läkin saa melkein 500 euroa vuokran lisäk­si käteen toimeen­tu­loluukul­ta, kun­han pitää huolen ettei kel­paa mihinkään työhön. 

    Sik­si pitäisikin luo­da työ­paikko­ja joi­hin kelpu­ute­taan kuka vaan. Olkoonkin että eivät olisi reti­tyisen “tuot­tavaa työtä” — jos joutuu tekemään tuot­tam­a­ton­ta työtä huonol­la pal­ka­llaa, vai­h­taa sen kyl­lä mielel­lään tuot­tavak­si työk­si. Mut­ta jos huonopalkkaisen työn vai­h­toe­hto on sohval­la makaami­nen, niin jälkim­mäi­nen voit­taa kyl­lä hel­posti.

    500 euron perus­tu­lon lisäk­si pitäisikin jär­jestää niin että vähin­tään yhdelle taloud­es­ta löy­ty­isi töitä ainakin toisen 500 euron ver­ran, vaik­ka kadun­lakaisi­jana 8/eur/h. En jak­sa uskoa että se tulisi edes kovin paljoa kalli­im­mak­si kuin nykyiset tempputyöllistämiset.

  24. Hienoa että aloit­teeni syn­nyt­tää keskustelua.

    Se ei var­masti poista kaikkia kan­nustin­loukku­ja, mut­ta tarkoituk­se­na on ennenkaikkea kolme asiaa.

    1) antaa pelkästään työt­tömyys­tur­van varas­sa elävälle nyky­istä parem­pi mah­dol­lisu­us oma­l­la akti­ivi­su­udel­laan kohen­taa taloudel­lista tilaansa lyhyel­läkin töillä

    2) tuo­da mah­dol­lisu­us irtau­tua toimeen­tu­lotuen hakemis­es­ta, jota mon­et pitävät käytän­nöiltään nöyryyttävänä

    3) olla henkisenä kan­nus­teena ihmisille ja pitää syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­via mukana mukana vähäisenkin työn tuomis­sa sosi­aal­i­sis­sa ympyröissä

    Tuo Oden esit­tämä teo­reet­ti­nen laskel­ma, että kan­nuste toimisi myös päin vas­toin täy­destä työstä osa-aikaiseen, on mielestäni melko vähäinen. 

    Vai kuin­ka moni pystyy nykyisessä työelämässä val­it­se­maan liuku­vasti tekemien­sä tun­tien määrän henkilöko­htaisen opti­moin­nin pohjalta?

    Tai onko joku sopimus­palokun­ta­lainen jät­täy­tynyt pois työstä, kun kah­den vuo­den ajan palokun­tako­r­vauk­set on saanut 300 euroon asti ilman työt­tömyys­tur­van leikkautumista?

    Täy­del­listä mallia odotel­lessa on parem­pi tehdä ensimäi­nen askel.

  25. Kim­mo Tiilikainen:
    Hienoa että aloit­teeni syn­nyt­tää keskustelua.

    Hienoa että poli­itikot keskustel­e­vat asial­lis­es­ti ja avoimesti Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta oleel­li­sista asioista.

  26. Kim­mo Tiilikainen:
    Hienoa että aloit­teeni syn­nyt­tää keskustelua.

    Se ei var­masti poista kaikkia kan­nustin­loukku­ja, mut­ta tarkoituk­se­na on ennenkaikkea kolme asiaa.

    1) antaa pelkästään työt­tömyys­tur­van varas­sa elävälle nyky­istä parem­pi mah­dol­lisu­us oma­l­la akti­ivi­su­udel­laan kohen­taa taloudel­lista tilaansa lyhyel­läkin töillä

    2)tuoda mah­dol­lisu­us irtau­tua toimeen­tu­lotuen hakemis­es­ta, jota mon­et pitävät käytän­nöiltään nöyryyttävänä

    3) olla henkisenä kan­nus­teena ihmisille ja pitää syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­via mukana mukanavähäisenkin työn tuomis­sa sosi­aal­i­sis­sa ympyröissä 

    Todel­la hyvät peruste­lut. Varsinkin kolmas.

  27. Näi­hin mallei­hin voisi aina myös yhdis­tää sen, että miten perus­tu­loa käytän­nössä jaetaan.

    Minus­ta työn­tek­i­jä voisi hakea viikos­sa 70€ perus­tu­lon sosi­aal­i­toimis­tos­ta noin tun­nin pros­es­sil­la kodista-koti­in. Tämä takaisi sen, että sinne men­nään tarpeesta, ja samal­la kar­si­taan miljonäärit pois, kos­ka har­va miljonääri kiin­nos­tuu tuol­lais­es­ta tuntipalkasta.

  28. KISS: entä jos vaan leikataan tukia? Työt­tömyys­tur­van varas­sa ei pitäisi voi­da elää.

    Niis­sä mais­sa, joiden työt­tömyys­tur­van kat­so­taan toimi­van hyvin, on yleen­sä korkea tur­va yhdis­tet­tynä lyhy­een kestoon. Ei työt­tömyys tur­van varas­sa saa olla mah­dol­lista elää kovin pitkään.

  29. Juho Laatu: Hienoa että poli­itikot keskustel­e­vat asial­lis­es­ti ja avoimesti Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta oleel­li­sista asioista.

    Joo, hatun­nos­to sekä Osmo Soin­in­vaar­alle että Kim­mo Tiilikaiselle tärkeän ongel­man pohtimis­es­ta ja ratkaisukeskeis­es­tä lähestymistavasta. 

    Täl­laista asen­net­ta tarvit­taisi­in eduskun­nas­sa enem­mänkin, ja juuri nyt eri­tyis­es­ti tämän kun­ta- ja sote-uud­is­tuk­sen puuhamiehiltä.

  30. Entä työ­markki­nat­uen kohdal­la, jon­ka Soin­in­vaara mainit­si, mut­ta jota ei silti lainkaan tilanteena käsitel­lyt? Sitähän mak­se­taan 32,46 euroa päivässä, viitenä päivänä viikos­sa. 1500 euroa aikoinaan tien­an­nutkaan ei saa enem­pää, kuten ei vaik­ka 7500 euroa aikoinaan tien­an­nutkaan saa, kos­ka se ei ole ansiosi­don­nainen. Tuo­honkin liit­tyy toki myös muiden tukien viidakko. Mut­ta tilanne on silti eri­lainen kuin Soin­in­vaaran blo­gauk­ses­saan tarkastele­man ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van kohdalla.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Perus­päivära­haa ei saa enää juuri kukaan. Har­va on niin hölmö, että mak­saa palka­s­taan t6yöttömyysvakuutusta, mut­ta ei suos­tu kir­jau­tu­maan vaku­ute­tuk­si niin, että saisi ansiosidonnaista.

    Olen yksi noista hölmöistä, sivu­toimisen yri­tys­toimin­nan vuok­si en voi kir­jau­tua vaku­ute­tuk­si, mut­ta pää­toimen palka­s­ta viedään silti työttömyysvakuutusmaksu.

    Ikävää että blo­gisti suh­tau­tuu yrit­täjyy­teen täl­lä taval­la leimaa­mal­la sivu­toimiset yrit­täjät samoin kuin opiske­li­jat jotenkin hölmöiksi.

    1. Sor­ry, on todel­la joitakin, jot­ka eivät pääse vaku­ute­tuik­si. Hei­dän osaltaan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun per­im­i­nen on tietysti entistä suurempivääryys.

  32. Samuli Saarel­ma:Ensin­näkin käsit­tääk­seni ihmis­ten yhdessäelämis­es­tä on yhteiskun­nalle ulkoishyötyä. 

    Kerettiläi­nen aja­tus! Suo­ma­laisia tukia tutki­mal­la voidaan tode­ta, että yhteiskun­nan mielestä ylivoimais­es­ti halut­tavin asum­is­muo­to on yksinhuoltajaperhe.

  33. Viherinssi:Nyt voi tietysti kysyä, että eikö niitä lisära­ho­ja voisi ottaa hyvä­tu­loisil­ta. Voisi var­maankin, mut­ta kun ei ole mis­tä ottaa. Yli sadan ton­nin vuosi­t­u­loil­la todel­li­nen mar­gin­aalipros­ent­ti on jo reilusti yli 50 %, ja tulon­saa­jia on vähän. Jos tuloveron ker­tymää halu­taan lisätä, mak­saji­na ovat keskituloiset. 

    Lisäk­si pitää muis­taa, että veron­mak­sajien veron­mak­suhaluil­la on ole­mas­sa kat­to. Itse en hyväksy edes sitä, että kun palka­s­tani menee 40% mar­gin­aaliv­ero ja ostan sil­lä tietokoneen, jos­sa on 24% alvia, niin tuhan­nen euron brut­to­joulubonuk­ses­ta verot­ta­ja viekin 484 euroa! 

    Tuol­lainen vero­tuk­sen taso ei ole minus­ta enää mitenkään hyväksyt­tävää ja sen kiertämistä en pidä enää minkään­laise­na rik­keenä. No ehkä se on ver­ratavis­sa punaisia päin kävelemiseen.

    Eli jos voin jotain mak­saa pimeänä, niin kyl­lä var­masti myös maksan.

  34. OS on siinä oike­as­sa, että tarvi­taan isom­pi remont­ti, ennenkuin syr­jäy­tyneet saadaan töihin.

    Nyt Suomes­sa on menos­sa kulissien­takainen val­ta-tais­telu maan suun­nas­ta. Olisi paikallaan, että tästä ker­rot­taisi­in kansalaisillekin.

    Kuten tiede­tään, Suo­mo­men talouden yli on ajanut maail­man­talouden muu­tos-tsuna­mi, joka on tuhon­nut merkit­tävän osan maamme vien­ti­te­ol­lisu­u­den kilpailukyvystä. 

    Nyt kaik­ki kyn­nelle kykenevät kiipeävät pal­muun ja muiden annetaan hukkua.

    Kansalle tästä ei konkreet­tisin sanoin ker­ro­ta, vaan puhutaan epämääräis­es­ti rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista, investoin­tien vähen­tymis­es­tä, yms.

    Kansaa pide­tään herkkusie­nien tapaan pimeässä ja syötetään paskaa.

    Todel­lisu­udessa tilanne on tämä:
    1) Kolmikan­ta tar­rautuu kouris­tuk­seno­mais­es­ti val­taan ja pyrkii hämäys­mielessä pikku­vi­ilauk­sil­la paran­ta­maan syr­jäy­tynei­den mah­dol­lisuuk­sia työllistyä.
    Kolmikan­nan pääin­tres­si on kuitenkin yleis­si­tovu­udel­la, yms. puo­lus­taa jo työssä ole­vien kohtu­ut­to­mia etu­ja tois­t­en kustannuksella.
    2) PK-sek­tori puolestaan on sul­jet­tu kolmikan­nan ulkop­uolelle, vaik­ka se työl­listää yli puo­let ei-julkisen sek­torin työn­tek­i­jöistä. Se on pidet­ty kuris­sa yleis­si­tovu­udel­la, yms, joka ei enään pitkään aikaan ole vas­tan­nut maan etua.
    3) Kaik­ki asi­aan vihkiy­tyneet tietävät, että nyt PK-sek­tori on pakko päästää pelas­ta­maan maa, sil­lä vain sen uud­is­tu­miskyvyn ja työl­listämisen kaut­ta vält­tämätön raken­nemuu­tos on mah­dolli­nen. Val­heel­lises­sa kolmikan­ta-illu­u­sios­sa elävälle kansalle tästä ei kuitenkaan saa kertoa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä joka ei ole herkkusieni

  35. En tiedä miten Tiilikaisen ehdot­ta­ma malli eroaa Sak­san minitöistä, joi­ta voi tehdä 400 euron ver­ran verot­ta. Niitä on kyl­lä kri­ti­soitu paikallis­ten vasem­mistop­uolu­iden toimes­ta, mut­ta nehän pää­teeti­in SDP:n Schröderin ollessa hal­li­tuk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa ne ym muutt seikat pudot­ti­vat työt­tömyy­den nopeasti 12% noin 6%:iin.

    Sak­sas­sa muuten nuoriso­työt­tömyys on 8%, Suomes­sa noin 22% ja Espan­jas­sa noin 50%. Kan­nat­taisiko ottaa mallia Sksas­ta tässä suh­teessa, vaik­ka he eivät Pisa-tutkimuk­ses­sa pärjääkään.

  36. Sylt­ty: Lisäk­si pitää muis­taa, että veron­mak­sajien veron­mak­suhaluil­la on ole­mas­sa katto.

    Minä olen viime aikoina pohdiskel­lut sitä, että julk­i­sista menoista mah­dol­lisim­man suuri osa pitäisi siirtää henkilöko­htaisille “tileille”, jol­loin erot­tuisi parem­min se vero­ker­tymä mikä mak­se­taan “itselle” ja mikä lop­pu­jen lopuk­si menee yhteiseen käyttöön/tulonsiirroiksi.

    Esimerkik­si:

    Koulu­tustili. (koulu­tus n. 12% julk­i­sista menoista) Tältä tilitä otet­taisi­in rahat koulu­tuk­seen perusk­oulus­ta korkeak­oulu­tuk­seen, eli valmis­tu­misen jäl­keen sal­do ker­toisi kuin­ka paljon val­tio on mak­sanut koulu­tuk­ses­ta. Niin kauan kuin tilin sal­do on negati­ivi­nen, tuloista menee ylimääräi­nen “opiskelu­vero”, joka mak­se­taan tuolle tilille. Eräpäivää tämän tilin nol­laamiseen ei pitäisi olla, vaan val­tio kan­taa riskin siitä, että jotkut eivät eli­naikanaan pysty koulu­tus­taan kokon­aan maksamaan.

    Ter­veystili. (Ter­vey­den­huolto 14% julk­i­sista menoista) Tälle tilille olisi pakko säästää tiet­ty osu­us tuloista, ja raho­ja voisi käyt­tää ter­vey­den­huoltoon. Jos rahat lop­pu­vat tililtä, val­tio mak­saa loput. 

    Perusturvatili/perustulotili/kansaneläketili. Tälle tilille mak­se­taan “veroa” palka­s­ta kunnes esimerkik­si viiden vuo­den perusturvaa/perustuloa/kansaneläkettä vas­taa­va sum­ma on kasas­sa. Rahaa saa sieltä nos­taa tarvit­taes­sa perus­tur­van ver­ran kuus­sa, ja tilin tyh­jen­nyt­tyä val­tio alkaa mak­samaan perustuloa.

    Ansiosi­don­naisen työttömyyskorvauksen/eläkkeen tili. Ide­al­isti minus­sa sanoo, että tälle tilille säästämi­nen ei pitäisi olla pakol­lista. Real­isti sanoo, että täysin vapaae­hh­toise­na tuo ei olisi kovin suosit­tu, joten tämä voisi olla esimerkik­si jonkun­lainen opt-out sys­tee­mi, jos­sa ole­tusar­vois­es­ti tälle mak­se­taan rahaa, mut­ta eril­lisel­lä hake­muk­sel­la tuos­ta voisi vapau­tua määräa­jak­si kerrallaan.

    (Sosi­aal­i­tur­va eri muodois­saan vie 43% julkisen sek­torin menoista.)

    Yhteen­sä edel­lis­ten alo­jen menot julkisel­la puolel­la ovat melkein 70%. En osaa arvioi­da kuin­ka suuren osan tuos­ta jou­tu­isi jät­tämään tulon­si­ir­roik­si ja ter­veystilin takalaidak­si, mut­ta luulisin, että hyvin merkit­tävän osan julk­i­sista menoista voisi siirtää ihmis­ten itsen­sä hallinnoitavak­si. Mikä pienen­täisi merkit­tävästi tuo­ta vero­jen mak­samisen tuskaa.

  37. Jan­ton oy vas­taa Var­ti­aisen huutoon: 

    http://yle.fi/uutiset/mainosjakelusta_199_euroa_tunti_-_jakelubisnes_johtaa_veroparatiisiin/6462172

    Var­ti­aisen viimeisim­mässä tele­vi­sioe­si­in­tymisessä ärsyt­ti kyl­lä suuresti hänen tapansa yrit­tää men­nä aina talousti­eteil­i­jän kaavun taakse piiloon, kun kysyt­ti­in kan­taa herkkään asi­aan. Var­ti­ainen on itse valin­nut poli­it­tisen keskusteli­jan roolin ja sil­loin minus­ta talousti­eteil­i­jän nim­imerkin taakse luik­ertelu ei ole enää soveliasta. 

    Var­ti­aisen kom­men­tit ovat sitä luokkaa, ettei hän voi jatkaa enää vas­tailua tyyli­in: “emme me talousti­eteil­i­jät toki sitä, tätä ja tuo­ta halua…”. Hänen vas­taustyylin­sä tun­tui suo­ras­taan raukka­maiselta, pelkuri­maiselta ja sik­si se ärsytti.

  38. Sakeem ottaa tärkeän asian esiin.

    Miten pitää suh­tau­tua esimerkik­si veroparati­isi­laiseen yhtiöön, joka tar­joaa Suomes­sa työtä?

    On kak­si perustapaa suhtautua:

    1) Ide­ologi­nen, eli marxilainen
    Vero­ja moraalit­tomasti kietävä kap­i­tal­isti varas­taa verora­ho­jamme, mak­saa huono­ja palkko­ja ja eikä kan­na yhteiskuntavastuuta.
    Tämä on siis väärää ja tuomit­tavaa toim­intaa, joka pitää Suomes­ta kitkeä kaikin keinoin pois.

    2) Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on kaiken viisauden alku

    Jo kivikadelta asti ihmi­nen on käynyt vapaasti kaup­paa tavaroil­la ja palveluil­la. Parisa­taa vuot­ta sit­ten ruvet­ti­in perus­ta­maan kansal­lis­val­tioi­ta, joiden rajo­jen sisälle kukin val­tio rak­en­teli eri­laisia yhteiskun­ta­jär­jestelmiä, talous­rak­en­tei­ta, lak­isys­teeme­jä, jne.
    Sit­ten teknolo­gian kehit­tymi­nen ja nerokas euroop­palainen keksin­tö, osaky­htiö muut­ti melkein kaiken: Pääo­ma, teknolo­gia, työ­paikat, ihmiset ja ideat voivat hyvinkin vapaasti liikkua rajo­jen yli. Sama kos­kee myös vapai­ta suo­ma­laisia miehiä ja naisia.
    On koit­tanut globaalin kil­pailun aika ja tämä muu­tos on peruuttamaton.

    Uusista ideoista ja toim­intatavoista on help­poa keskustel­la, mut­ta van­has­ta luop­umi­nen on hyvin tuskallista.

    Johtopäätös: Suomes­ta on tehtävä maa, jos­sa kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiset yri­tyk­set voivat kan­nat­tavasti toimia ja työllistää.

    Sep­po Korppoo
    Kan­sain­vä­li­nen yrittäjä

  39. Lau­ri R:
    Mielestäni perus­tu­lok­si riit­täisi esim 500 euroa/nuppi.
    Lapset saisi­vat sen 500 myös, pait­si että van­hem­mat tiet­ty vas­taisi­vat siitä kunnes lap­si on riit­tävän vanha.

    Tästä tulikin mieleeni: onko mis­sään käy­ty laa­jem­paa keskustelua siitä, keille kaikille ja mil­lä perus­teel­la perus­tu­loa kan­nat­taisi mak­saa? Jotkut sään­nöthän siihen pitäisi olla.

    Perus­tu­lo olisi eri­no­mainen ratkaisu moni­in nykyjär­jestelmän vakav­im­mista ongelmista. Uskon sen lisäävän työhalu­ja nyky­is­ten aikuis­ten kesku­udessa. Työssäkäyn­ti­hän on monel­la taval­la yksilölle hyödyl­listä ja jopa hauskaa, ja kun siitä tulisi myös taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, nyky­i­sistäkin työt­tömistä uskoak­seni moni aktivoi­tu­isi tekemään ainakin jotain. Riskiryh­mänä pidän ihmisiä, jot­ka eivät ole vielä koskaan tehneet työtä. Heil­lä voi olla työn­tekoa koske­via kiel­teisiä ennakkokäsi­tyk­siä, jot­ka johtu­vat vain koke­muk­sen puut­teesta, ja ensim­mäisen työ­paikan han­kkimi­nen on usein myös vaikein­ta. Täl­lä ryh­mäl­lä olisi siis paljon korkeampi moti­vaa­tio jäädä kokon­aan työ­markki­noiden ulkopuolelle.

    Mielestäni olisi hyvä, jos jokaiselta sys­teemin piiri­in pää­sevältä edel­lytet­täisi­in jonkin­laista yhteiskun­taa hyödyt­tävää toim­intaa ennen kuin perus­tu­lon piiri­in pääsee. Jos oikeus perus­tu­loon syn­ty­isi tekemäl­lä esim. 6 kuukaut­ta kokopäivä­työtä, tai vas­taa­van tun­timäärän pätkissä / osa-aikaises­ti, moti­vaa­tio ensim­mäisen työ­paikan han­kkimiseen olisi huo­mat­ta­van korkeal­la, ja samal­la jokainen saisi toiv­ot­tua koke­mus­ta työelämässä mukana olemisesta.

    Tuo­hon kuu­teen kuukau­teen tulisi laskea aivan kaik­ki tehty työ, jos­ta on mak­set­tu palkkaa. Ei siis mitään sel­l­aisia rajoituk­sia joi­ta on mm. nykyisessä eläke­jär­jestelmässä (itse olen tehnyt paljon töitä ennen opiskele­maan lähtöä “väärän ikäisenä” — nämä työt eivät siis ker­ry­tä lainkaan eläket­täni, mikä tun­tuu suo­raan sanoen kiu­san­te­ol­ta). Henkilö voisi siis ennen 18. syn­tymäpäivään­sä tehdä vaikka­pa kol­me­na kesänä kokopäivä­työtä 8 viikkoa kesässä, ja saa­da tarvit­ta­van määrän täy­teen. Toinen, joka halu­aisi lomail­la nuoruuten­sa kesät, jou­tu­isi sit­ten men­emään töi­hin puolek­si vuodek­si koulun­sa päätet­tyään tai pidem­mäk­si ajak­si opin­to­jen ohes­sa. 18 ikävuo­teen saak­ka henkilön perus­tu­lo voitaisi­in mak­saa van­hem­mille automaat­tis­es­ti (nykyisen lap­sil­isän sijaan), ja siitä eteen­päin henkilölle itselleen sil­lä ehdol­la että hän on han­kki­u­tunut sys­teemin piiriin.

    Olen­naista tässä on, että vaa­dit­ta­va osal­lis­tu­mi­nen on ker­talu­on­teinen jut­tu, ja sil­lä ansait­see oikeu­den perus­tu­loon koko lop­puelämän­sä ajak­si. Tuo on niin hyvä diili, että sen vuok­si uskoisin ihmis­ten han­kki­van melkein­pä minkä tahansa työn saadak­seen oman puolen­sa hoidettua.

  40. tcrown, tili-ideasi näyt­tävät varsin hyviltä. Joitain kommentteja. 

    Vaik­ka korkeam­man asteen koulu­tuk­sen kus­tan­tamni­nen tuol­laisel­la tilisys­teemil­lä on perustel­tua (ennen kaikkea sen kan­nustin­vaiku­tuk­sen ja oikeu­den­mukaisu­u­den vuok­si), niin jät­täisin perusk­oulun sen ulkop­uolelle kahdes­ta syys­tä. Ensin­näkin kaik­ki menevät perusk­oulu­un, joten kaik­ki tulo­ja saa­vat mak­saisi­vat niitä perusk­oulu­ra­ho­ja joka tapauk­ses­sa, joten ei ole mitään hyö­tyä erot­taa niitä muista veroista. Toisek­si perusk­oulu­tuk­sen han­kkimi­nen on pakol­lista, joten tämä menisi melkein ver­ran­nol­lisek­si siihen, että on pakko men­nä int­ti­in ja vielä mak­saa armei­jan anta­ma koulutuskin. 

    Net­to­vaiku­tus tuos­ta sys­teemistä olisi oikeas­t­aan vain se, että yksi­tyisk­oulut tuli­si­vat paljon kan­nat­tavam­mik­si ja ulko­maalaiset saisi­vat isohkon veroalen. En näe mitään eri­ty­istä tarvet­ta kummallekaan. 

    Ansiosi­don­nais­es­ta tilistä sanois­in, että minus­ta ansiosi­don­naises­sa on kyse ennem­minkin vaku­u­tuk­ses­ta kuin tilistä. Jotenkin tun­tu­isi epäreilul­ta, että nuori henkilö, joka ei olisi sille tilille ehtinyt vielä kerätä mitään, ei siitä hyö­ty­isi juuri lainkaan, kun taas työelämän lop­pu­vai­heessa sille ansiosi­don­naiselle voisi heit­täy­tyä vuosikausik­si lep­pois­ta­maan. Parem­min toimisi vapaae­htoinen vaku­u­tus, jon­ka kat­tavu­u­den voisi tietenkin jokainen räätälöidä itselleen sopivaksi. 

    Ter­veystilis­sä on oikeas­t­aan vähän sama jut­tu. Ain­oas­taan, jos tehtäisi­in niin, että tilin saavut­taes­sa tietyn sal­don, sille mak­samista voisi vähen­tää, olisi tässä oikeas­t­aan mitään eroa siihen, että vaan yleis­es­ti mak­se­taan vero­ja. Siitä, olisiko tuol­laises­sa sit­ten järkeä, en osaa sanoa. Toisaal­ta tuol­lainen kan­nus­taisi sekä koit­ta­maan pitämään huol­ta ter­vey­destä että ole­maan käyt­tämät­tä turhaan ter­veyspalvelui­ta. Toisaal­ta taas se rap­paisi sairas­tu­vaa kaksinker­tais­es­ti. Tuot­tavu­ute­si lask­isi sairau­den vuok­si ja lisäk­si verosi nousi­si­vat, kun ter­veystili tyhjenisi.

  41. Samuli Saarel­ma: Ensin­näkin kaik­ki menevät perusk­oulu­un, joten kaik­ki tulo­ja saa­vat mak­saisi­vat niitä perusk­oulu­ra­ho­ja joka tapauk­ses­sa, joten ei ole mitään hyö­tyä erot­taa niitä muista veroista. Toisek­si perusk­oulu­tuk­sen han­kkimi­nen on pakol­lista, joten tämä menisi melkein ver­ran­nol­lisek­si siihen, että on pakko men­nä int­ti­in ja vielä mak­saa armei­jan anta­ma koulutuskin.

    Todet­takoon aluk­si, että nämä tilies­imerk­it eivät olleet lop­ullisia ja lop­pu­un asti mietit­tyjä ehdo­tuk­sia, vaan lähin­nä heit­to­ja minkälaisil­la malleil­la ihmiset saataisi­in parem­min ymmärtämään että kaik­ki verora­hat eivät mene sosi­aalipum­meille, vaan yllät­tävän iso osa menee enem­män tai vähem­män tarpeel­lisek­si koet­tui­hin palvelui­hin. Itseasi­as­sa en usko, että noi­ta kaikkia tile­jä voidaan toteut­taa siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että ihmis­ten mak­samat palkkat­uloverot eivät toden­näköis­es­ti riit­täisi kat­ta­maan noiden tilien tarvit­semia meno­ja. Eli keski­t­u­loisen ei mak­saisi enää val­tion pus­si­in pen­niäkään tulovero­ja vaan kaik­ki ne rahat meni­sivät omille tileille, ja silti puut­tuisi rahaa. 

    Mut­ta perusk­oulu­un. Ei, perusk­oulu­tilil­lä ei saataisi minkään­laisia kan­nustin­vaikut­tei­ta, mut­ta ihmisille olisi selvää, että ne eurot eivät mene val­tion poh­jat­tomaan kitaan, vaan ihan sen oman aapiskir­jan maksuun.

    Samuli Saarel­ma: Net­to­vaiku­tus tuos­ta sys­teemistä olisi oikeas­t­aan vain se, että yksi­tyisk­oulut tuli­si­vat paljon kan­nat­tavam­mik­si ja ulko­maalaiset saisi­vat isohkon veroalen. En näe mitään eri­ty­istä tarvet­ta kummallekaan. 

    No min­un oikeusta­ju­ni mukaan ulko­maalais­ten ei tarvitse mak­saa koulu­tuk­ses­ta mitä eivät ole saa­neet. Ja ulko­maalais­ten lap­sille voidaan sit­ten keisä joku muu mak­su. Yksi­tyisk­ouluista en tiedä, ymmärtääk­seni nytkin val­tio mak­saa yksi­tyisk­oulu­jen menot, ja jos sit­ten ver­rataan tilan­net­ta, jos­sa lapsen lukukausi­mak­sut pitää mak­saa heti tai lap­si mak­saa joskus tule­vaisu­udessa osana vero­jaan ne mak­sut, niin on tuos­sa julk­isil­la kouluil­la vielä jonkun ver­ran kilpailuetua.

    Samuli Saarel­ma: Ansiosi­don­nais­es­ta tilistä sanois­in, että minus­ta ansiosi­don­naises­sa on kyse ennem­minkin vaku­u­tuk­ses­ta kuin tilistä. 

    Kyl­lä. Tuos­sa voisi tietysti olla vaku­u­tuskom­po­nent­tia työt­tömyy­den suh­teen ja tilikom­po­nent­ti eläk­keen suhteen.

    Samuli Saarel­ma: Ain­oas­taan, jos tehtäisi­in niin, että tilin saavut­taes­sa tietyn sal­don, sille mak­samista voisi vähen­tää, olisi tässä oikeas­t­aan mitään eroa siihen, että vaan yleis­es­ti mak­se­taan veroja.

    Minä olen ajatel­lut niin, että säästämi­nen tuolle ter­veystilille on pakol­lista jatku­vasti, mut­ta jonkun ajan (5–10 vuot­ta?) jäl­keen jos raho­ja ei ole käytet­ty, niitä saisi pikkuhil­jaa nos­taa muuhunkin käyttöön.

  42. pitkäaikaistyötön(yli500pvää)saakoon verovapauden(määräajaksi 1kk-3kk tms.) mikäli hän pääsee uudelleen töihin.

    syr­jäy­tymistä se estäisi ja myös yhteiskun­ta voit­taisi kun ei tulisi kulu­ja tukien maksussa.

  43. vapautet­takoon myös pitkäaikaistyöt­tömän palkan­neen yri­tyk­sen sotu/tel mak­su­ista määräajaksi(1–3kk tms.)

    nythän on tilanne se että jos yri­tys mak­saa työn­tek­i­jälle palkkaa 10e/h,on työ­nan­ta­jan kokon­aiskus­tan­nus luokkaa 17e/h,eli palk­ka pitää ker­toa n.1,7.

    vain tap­atur­mavaku­u­tus olisi pakollinen.

    jatku­va ketju­tus olisi kiellettyä.

    tyh­mä idea?

  44. tcrown: Mikä pienen­täisi merkit­tävästi tuo­ta vero­jen mak­samisen tuskaa.

    Ei se kikkailu muu­ta mitään. Toden­näköis­es­ti niiltä tileiltä näk­isi kristallinkirkkaasti ainakin sen, että on tul­lut mak­set­tua val­ti­olle kaik­ki sat­sauk­set mon­een ker­taan, niin v‑käyrä nousisi raketin lailla.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.