Vapautettakoon kaupungin vuokratalot pysäköintivelvoitteesta Jätkäsaaressa

On kohtu­u­ton­ta, että muual­la kaupun­gin vuokrat­alois­sa asu­vat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren kalli­it autopaikat. Sik­si kaupun­gin vuokrat­alot on syytä vapaut­taa autopaikko­jen rakentamisvelvoitteesta. 

Kaupung­in­hal­li­tus hyväksyi tänään äänestyk­sen jäl­keen Jätkäsaaren Pysäköin­ti Oy:n takauk­sen.  Tämän jäl­keen ei tai­da olla mitään mah­dol­lisu­ut­ta estää pysäköin­nin tolkut­tomien kus­tan­nusten siir­tymistä asun­to­jen hin­toi­hin ja vuokri­in. Päätök­set on pitkälti tehty ja ne ovat lain­voimaiset, joten se siitä.

Silti halu­aisin vapaut­taa kaupun­gin vuokrat­alot tästä rasituk­ses­ta. Niiden osalta pysäköinti­normista voi tin­kiä 20 pros­ent­tia. Tämä tarkoit­taa, että pysäköin­ti nos­taa niiden asuin­neliöhin­to­ja noin 440 eurol­la, jos tuo nim­imerk­ki  Samin tieto keskimääräis­es­tä autopaikan hin­nas­ta 55 000 euroa pitää paikkansa. Vuokrik­si muutet­tuna tarkoit­taa suun­nilleen 1,50 €/m2/kk, mikäli tulk­it­sen vuokrien määräy­tymis­pe­rustei­ta oikein. Nämä kaa­vat autopaikkanormei­neen on kyl­lä asial­lis­es­ti hyväksyt­ty, mut­ta sil­loin oletet­tu autopaikan hin­ta oli selvästi alempi.

Minä vapaut­taisin kaupun­gin vuokrat­alot pysäköin­tipaikkavelvoit­teesta kokon­aan. Vuokrat­alo­jen asukkaissa on niin paljon autot­to­mia, että heitä riit­tää mon­een taloon Jätkäsaa­res­sa. Asun­toa hake­va tietää, ettei saa autolleen paikkaa. Jos myöhem­min tulee toisi­in ajatuk­si­in, pystyy paikan kyl­lä joltain toiselta talol­ta vuokraa­maan tai voi anoa vai­h­toa muualle Helsinki­in. Vai­h­ta­jia kyl­lä löytyy.

Tässä on nimit­täin syn­tymässä kohtu­u­ton ja epäoikeu­den­mukainen tilanne niitä kohtaan, jot­ka asu­vat kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa jos­sain muual­la kuin Jätkäsaa­res­sa. Tuo 1,50 euroa neliöltä on siis 90 euroa kuu­denkymme­nen neliön kak­sios­ta. Se on sinän­sä aika paljon, mut­ta sitäpä eivät Jätkäsaaren asun­toi­hin pää­sevät joudu mak­samaan, vaan se tasa­taan kaikkien kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kesken. Vaikka­pa Myl­ly­purossa tai Pikkuhuopalahdessa asu­vat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren sairaan kalli­ista pysäköintipaikoista.

Kan­natin aikanaan vuokrien tasaus­ta, mut­ta tätä en tarkoittanut.

Vapautet­takoon siis kaupun­gin vuokra-asun­not näistä rasit­teista. Yleishyödyl­li­sistä raken­nut­ta­jista ei ole niin välik­si, kos­ka he otta­vat asun­noista joka tapauk­ses­sa markki­navuokran ja tuke­vat syn­tyväl­lä voitol­la tap­pi­ol­lisia kiin­teistöjään muuttotappioalueilla.

152 vastausta artikkeliin “Vapautettakoon kaupungin vuokratalot pysäköintivelvoitteesta Jätkäsaaressa”

  1. Tuos­sa ide­as­sa ei oikein mikään mene oikein!

    Ensin­näkin en ymmär­rä sitä, että kaupungilla on vuokrataloja. 

    Toisek­si en ymär­rä sitä, että ne on kerät­ty yhdek­si yhtiöksi.

    Kol­man­nek­si en ymmär­rä, miten kaupun­ki voisi saa­da asukkai­ta taloon, jol­la ei ole autopaikkoja.

    Koko ongel­man aiheut­taa itse asi­as­sa tuo koh­ta 1. Kun kaupun­ki saadaan pois huseer­aa­mas­ta asun­to­bis­nek­ses­tä, saadaan hin­to­jakin kohtuullisemmiksi.

  2. Siis oikeasti? Kaupun­ki säätää type­r­än normin, jota kaikkien on nou­datet­ta­va. Sit­ten kaupun­ki vapaut­taa siitä itsen­sä. Onko kaksi­nais­moraalil­la mitään rajaa?

    Jos yksi­tyi­nen vuokranan­ta­ja ostaa asun­non, hän joutuu mak­samaan siitä kaik­ki kaupun­gin aset­ta­mat normi­r­a­sit­teet. Mik­si yksi­tyi­nen vuokranan­ta­ja on eri ase­mas­sa kuin kaupun­ki itse? Sik­sikö, että kaupun­ki voi sanel­la sään­nöt ja vetää niis­sä häpeämät­tömästi omaan pussiinsa?

  3. Niin siis toi on suurin piirtein saman ver­ran kuin ton­tin­vuokra. 🙂 Jatkoke­hi­tyk­senä, tuos­ta tulee karkeasti noin 15% säästö raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa, tehdään vas­taavasti enem­män niitä vuokra-asun­to­ja. Bonuk­se­na, ei tarvitse huka­ta maa­ta parkkikent­ti­in (esim. Kru­unuvuori), jot­ta saadaan vuokraki­in­teistöt ARA-rajoihin.

  4. Kaupun­ki voi kai lain mukaan tehdä kaavoilleen ja vuokra-asun­noilleen mitä tah­too, joten sään­tö­jen ei tässä mielessä tarvitse olla samo­ja kaupun­gin omille ja vapaiden markki­noiden asunnoille.

    Toisaal­ta tässä voi kyl­lä syn­tyä toinenkin epäko­h­ta. Jos kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkail­la on oikeus han­kkia pysäköin­ti­ti­laa raken­net­tavista pysäköin­ti­taloista, kaupun­ki taval­laan velvoit­taa vapaara­hoit­tei­sis­sa talois­sa asu­vat kus­tan­ta­maan myös kaupun­gin vuokrat­alo­jen pysäköin­ti­tilo­jen rak­en­tamisen. Autopaikko­jen vuokra­han voi kallis­tua, kos­ka kysyn­tää on nyt enem­män per autopaikka.

    Jälleen tämä on kai juridis­es­ti mah­dol­lista ja voi olla hyväksyt­tävääkin, jos kaupn­ki halu­aa näin meneteltävän, sil­lä sään­ntö­jen ei kai tarvitse tässäkään tapauk­ses­sa olla tasapuolisia.

    Toinen mah­dol­lisu­us olisi se, että kaupun­ki mak­saisi ker­ta­heitol­la oman osuuten­sa pysäköin­ti­talo­jen kus­tan­nuk­sista, ja jät­täisi kus­tan­nuk­set per­imät­tä vuokrat­aloy­htiöltä. Tämä ratkaisu ei kiu­saisi vapaara­hoit­teisia asu­jia, mut­ta ei ehkä mah­du kaupun­gin vuokra-asun­topoli­ti­ikan raameihin.

    (Fik­suin­ta toki olisi tehdä auto­ton kaupungi­nosa ‑kokeilu nyt, kun tar­joil­la on täl­lainen selvästi muus­ta kan­takaupungista erilli­nen ja henkilöau­toilun kannal­ta eri­tyisen han­kala uudisrakennuskohde.)

    1. Toisaal­ta tässä voi kyl­lä syn­tyä toinenkin epäko­h­ta. Jos kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkail­la on oikeus han­kkia pysäköin­ti­ti­laa raken­net­tavista pysäköin­ti­taloista, kaupun­ki taval­laan velvoit­taa vapaara­hoit­tei­sis­sa talois­sa asu­vat kus­tan­ta­maan myös kaupun­gin vuokrat­alo­jen pysäköin­ti­tilo­jen rakentamisen. 

      Kun nuo vapaara­hoit­teiset kiin­teistöt ovat rahoit­ta­neet pysäköin­tipaikat, ne myös omis­ta­vat ne. Niiden ei ole pakko niitä kenellekään vuokra­ta. Mah­dol­lisu­us vuokra­ta yli­jääneet paikat on kuitenkin niillekin etu.

  5. En kan­na­ta ehdo­tus­tasi. Hyvää tarkoit­ta­vat poikkeusjär­jeste­lyt eivät pois­taisi todel­lista ongel­maa mihinkään vaan siirtäi­sivät vain kus­tan­nuk­set tois­t­en mak­set­taviksi. Tässä tapauk­ses­sa kus­tan­nus siir­ty­isi käsit­tääk­seni näi­den jo valmi­ik­si sikahin­tais­ten vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­toi­hin eli loisi taas yhden syyn lisää niille hyvä­palkkaisille lap­siper­heille asua jos­sain muual­la. Tätä sit­ten yritet­täisi­in paika­ta HITAS-arpa­jaisil­la ja sen ongelmi­in var­mas­tikin kek­sitään koh­ta jokin uusi puruku­mi­paik­ka joka pian irtoaa.

    Eri­lais­ten keinotekois­t­en pop­paskon­stien kuten HITASin tai vuokrien tasausjär­jestelmän sijas­ta toivoisin poli­itikko­jen keskit­tävän tar­mon­sa per­im­mäisi­in ongelmi­in. Miten kaavoitus­ta voitaisi­in tehostaa, mitkä raken­nus­määräyk­set oikeasti palvel­e­vat kaupunki­lais­ten etu­ja ja miten raken­nut­ta­jien kesken saataisi­in lisää ter­vet­tä kil­pailua joka ajaisi kus­tan­nuk­sia alas?

    Yhtälö yksinker­tais­es­ti on aivan läpimätä jos yhden parkkipaikan omakus­tan­nush­in­ta on liki 100.000€.

    Näi­den parkkipaikko­jen yksikköhin­ta täy­tyy olla

    1. Hyvää tarkoit­ta­vat poikkeusjär­jeste­lyt eivät pois­taisi todel­lista ongel­maa mihinkään vaan siirtäi­sivät vain kus­tan­nuk­set tois­t­en maksettaviksi.

      Miten niin siirtäisi? Jos vuokra-asun­not vapaute­taan autopaikkav­belvol­lisu­ud­es­ta, autopaikko­ja raken­netaan vähem­män eikä niitä säästyneitä autopaikko­ja trarvitse kenekään rahoit­taa. Vuokrat­alon asukkaal­la ei tietenkään olisi myöskään autopaikkaa.

  6. Mitä tapah­tuu sit­ten kun suurper­heinen vuokralainen ja hänen suku­laisen­sa ja ystävän­sä joka tapauk­ses­sa halu­a­vat autoilla? 

    Ei kai kaupun­gin vuokrat­aloi­hin saa valikoi­da asukkai­ta näi­den tapo­jen ja tot­tumusten perus­teel­la. City­hip­stereil­lä tuskin onkaan tarvet­ta autopaikalle mut­ta kun vuokrat­alo­jen asukkaat eivät aina ole tiedostavia edelläkävijöitä.

    Jos asia ajatel­laan ratkaista­van vira­nomaisen kon­trol­lil­la ja tep­sivil­lä sank­tioil­la, toivoisin tätä ensin muualle Helsinki­in niin nähtäisi­in toimiiko.

  7. Kalle:

    Kol­man­nek­si en ymmär­rä, miten kaupun­ki voisi saa­da asukkai­ta taloon, jol­la ei ole autopaikkoja.

    Kaikil­la ei tietysti ole autoa. Kun kysyn­tää autopaikoille on niin markki­noil­ta voi ostaa parkkipaikko­ja maan alta ja halleista. Maa on tuol­la kallista ja meren alle louhumi­nen mak­saa hirveästi. Rahal­la kum­minkin parkkipaik­ka järjesty­isi tuoltakin. Palonormeista yms ei tietysti saisi jous­taa nyky-Suomessa.

    Mut­ta oletet­tavasti lähi­t­ule­vaisu­udessa on tulos­sa itseo­h­jau­tu­via auto­ja. Näitä on ahk­erasti jo koekäytössä. Talot ja kort­telit ovat pystyssä kauan. Tule­vaisu­udessa auto­ja ei pitäisi säilöä ihan oven edessä. Tämä pitäisi pitää mielessä kaavoitet­taes­sa parkkikenttiä.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Kun nuo vapaara­hoit­teiset kiin­teistöt ovat rahoit­ta­neet pysäköin­tipaikat, ne myös omis­ta­vat ne. Niiden ei ole pakko niitä kenellekään vuokra­ta. Mah­dol­lisu­us vuokra­ta yli­jääneet paikat on kuitenkin niillekin etu. 

    Tuo olisi kai reiluin tilanteeseen sopi­va käytän­tö. Jos paikkamäärä on alim­i­toitet­tu, kaupun­gin vuokra-asun­not jäävät ehkä autopaikoit­ta. Mut­ta jos käyt­tämät­tä jääviä paikko­ja on, ne eivät var­maankaan mene kau­pak­si korkei­den raken­nuskus­tan­nusten edel­lyt­tämään hin­taan, vaan halvem­mal­la, jol­loin pakko­sub­ven­toin­tia tapahtuu.

    Mut­ta kuten san­ot­tu, kai kaupungilla on oikeus tähän. Ole­tan että Helsin­gin eri asum­is­mall­e­ja sekoit­ta­va asun­topoli­ti­ik­ka tarkoit­taa muutenkin tulon­si­ir­toa muil­ta helsinkiläisiltä kaupun­gin vuora-asujille.

  9. Tuli mieleen että autoil­i­jat, mak­sa­vat kauheasti vero­ja. Voisiko osal­la niistä rahoista rak­en­taa parkkipaikkoja?

  10. Kalle:
    Tuos­sa ide­as­sa ei oikein mikään mene oikein!


    Kol­man­nek­si en ymmär­rä, miten kaupun­ki voisi saa­da asukkai­ta taloon, jol­la ei ole autopaikkoja.

  11. Han­nu ja Juho, ootte väärässä. Tämä jär­jeste­ly olisi niiden omis­tusasu­jien etu ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon. Ilmi­selvästi järkev­in­tä olisi tietenkin luop­ua normista kokon­aan, mut­ta sitä odotel­lessa. Selitän:

    Verolli­nen omakus­tan­nehin­ta pysäköin­tipaikalle Jätkäsaa­res­sa HITAS- tai vapaara­hoit­teises­sa yhtiössä on esim. 70 000 € kpl. Markki­nahin­ta, eli se mitä tuos­ta joku suos­tuu mak­samaan, arvataan nyt vaik­ka 20 000 € tai vas­taa­vat vuokratuo­tot. Eli asun­to-osakey­htiö ottaa 50 000 € takki­in tuos­ta paikasta.

    Markki­nahin­ta määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Kun tar­jon­ta piene­nee kos­ka vuokra-asun­toi­hin ei tehdä paikko­ja, niin markki­nahin­ta nousee. Eli yhtiö saa pysäköin­tipaikas­ta esimerkik­si 30 000 €, eli otta­vat vähem­män takki­in. Vähem­män tyh­mää on parem­pi kuin enem­män tyh­mää, vaik­ka se edelleen on idioottimaista.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Miten niin siirtäisi? Jos vuokra-asun­not vapaute­taan autopaikkav­belvol­lisu­ud­es­ta, autopaikko­ja raken­netaan vähem­män eikä niitä säästyneitä autopaikko­ja trarvitse kenekään rahoit­taa. Vuokrat­alon asukkaal­la ei tietenkään olisi myöskään autopaikkaa. 

    Se iso ongel­ma on siinä, ettei nähdä teko­jen seu­rauk­sia. Ensin kaavoite­taan asun­to­ja jot­ka eivät palvele autoa omis­tavia ihmisiä. Sen jäl­keen valite­taan että muut niin tekevät kun­nat saa­vat enem­män hyvä­tu­loisia asukkaita.

    Tämän ei pitäisi olla yllä­tys. Sen pitäisi olla tietoinen valinta.

    Ja se ei johdu siitä että muut kun­nat kil­pail­e­vat epäreilusti asukeista, vaan yksinker­tais­es­ti siitä että he palvel­e­vat parem­min asukkai­ta ja kaavoit­ta­vat siten miten nämä ihmiset oikeasti haluavat.

    Itseasi­as­sa mulle sopis ihan hyvin se, että helsin­ki ja espoo (ja van­taa) kaavoit­taisi­vat eri taval­la, eri ihmis­ryh­mille. Mut­ta tämä ihmis­ten valin­nan­va­paus ei näytä kel­paa­van vihreille poliitikoille.

  13. tpyy­lu­o­ma:
    Niin siis toi on suurin piirtein saman ver­ran kuin ton­tin­vuokra. Jatkoke­hi­tyk­senä, tuos­ta tulee karkeasti noin 15% säästö raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa, tehdään vas­taavasti enem­män niitä vuokra-asun­to­ja. Bonuk­se­na, ei tarvitse huka­ta maa­ta parkkikent­ti­in (esim. Kru­unuvuori), jot­ta saadaan vuokraki­in­teistöt ARA-rajoihin.

    Ja vielä isom­pi bonus: Raken­netaan sen vuokrat­alon tilalle jumalat­toman kallista kovan rahan asun­toa ja myy­dään niille, joil­ta pätäkkää irtoaa. Tästä tehdy­il­lä voitoil­la kaupun­ki ostelee asun­to­ja pitkin sopivia seu­tukun­tia ja vuokraa ne sosi­aal­isin perustein eteen­päin. Yhdel­lä Jätkäsaaren käm­päl­lä saa kak­si kämp­pää vaik­ka Haa­gas­ta, jota ei liene slum­mik­si laskettu.

    Vuokrat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen luk­susalueille on sosi­aalipoli­ti­ikalla huonos­ti perusteltavaa (lisää eri­ar­voisu­ut­ta sosi­aalisen asumisen piiris­sä ole­vien kesku­udessa) ja on huonoa rahankäyttöä.

    Ja sama HITASille.

    Kysymyshän on siitä, että kaupungilla on käytössään X euroa (jos­sa X on suuri määrä rahaa), jol­la pitäisi tehdä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Täl­lä rahal­la pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man isot edut aikaan. Miten se tehdään? Ei ainakaan rak­en­ta­mal­la sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kalleim­mille alueille.

  14. Juho Laatu: (Fik­suin­ta toki olisi tehdä auto­ton kaupungi­nosa ‑kokeilu nyt, kun tar­joil­la on täl­lainen selvästi muus­ta kan­takaupungista erilli­nen ja henkilöau­toilun kannal­ta eri­tyisen han­kala uudisrakennuskohde.)

    Fik­suin­ta olisi ensin tehdä muu­ta­ma ske­naario ja laskea rahat yhteen. Jos ihmiset halu­a­vat mak­saa 9000 €/m2 päästäk­seen asumaan liiken­teel­liseen sump­pu­un rakkaan peltilehmän­sä kanssa, niin ei se vält­tämät­tä ole kaupungille ongelma.

    Nyt puhutaan kovin väljil­lä käsit­teil­lä. En ole näh­nyt mis­sään yhtään asial­lis­es­ti tehtyä arvio­ta siitä, kuin­ka paljon autot­to­muus muut­taisi alueen hin­nan­muo­dos­tus­ta. Ennen poten­ti­aal­isti äärim­mäisen kalli­in kokeilun tekemistä olisi edes hyvä yrit­tää vähän tehdä kotitöitä.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Jos vuokra-asun­not vapaute­taan autopaikkav­belvol­lisu­ud­es­ta, autopaikko­ja raken­netaan vähem­män eikä niitä säästyneitä autopaikko­ja trarvitse kenekään rahoit­taa. Vuokrat­alon asukkaal­la ei tietenkään olisi myöskään autopaikkaa.

    Jos ker­ran kaupun­ki halu­aa tuh­la­ta raho­jaan rak­en­ta­mal­la vuokrat­alo­ja tuol­laisille paikoille, autot­to­muuskokeilu voisi olla oikein hyvä aloit­taa vuokrat­alol­la. Siitä saisi osvi­it­taa mah­dol­lisi­in vaiku­tuk­si­in asukas­rak­en­teeseen, jne. Eikä mak­saisi mitään, päin­vas­toin kaupun­ki säästäisi rahaa autopaikko­jen osalta.

  16. Ja mitenkäs pääsen tuol­laiseen Jätkäsaa­res­sa sijait­se­vaan kaupun­gin vuokra-asun­toon? No keski­t­u­loise­na en mitenkään. Joten repikää vaan lisää selkänahastani.

    Joskus sitä ihmettelee kenelle tätä yhteiskun­taa oikein rakennetaan?

  17. Aloite­taan nyt kuitenkin perusteista.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2013/Halke_2013-01–14_Khs_2_El/5701D00B-13B6-487F-AD80-F0A5339A1AA7/Liite.pdf

    Kyseisen asi­akir­jan perus­teel­la itse AUTOpaikat mak­sa­vat 30miljoonaa (alv0), VÄESTÖN­SUO­JA­ju­tut 15miljoonaa ja tiestö? 10miljoonaa.

    Eli itse autopaikan hin­ta olisi n 30000e/paikka + alv. Erit­täin kallis­ta­han tuo edelleen on, mut­ta kuitenkin “hie­man” eri sum­ma kuin alku­peräi­nen Osmon kommnetti. 

    Kun nyt alue on ns HITAS-aluet­ta pääsään­töis­es­ti niin erot­telu “kaupun­gin vuokrat­alot” / muut on jo teknis­es­tikin mah­do­ton­ta. Kaupunki­han omis­taa JOKAISESTA Hitas-talosta vähin­tään yhden huoneis­ton, kuten Osmokin hyvin tietää. En siis edes kom­men­toi alku­peräistä ehdo­tus­ta, kos­ka se ei ole mitenkään mah­dol­lista toteuttaa.

    Suurin ongel­ma on tuo kus­tan­nus­ta­so. Ja asi­as­ta tehty kokon­aisu­us. En esimerkik­si ymmär­rä mitenkään miten tiestön ja kulkuy­hteyk­sien rak­en­tamiseen voisi parkkitalon/talojen kohdal­la kulua 10 000 000 euroa. Tuo sum­ma on täysin lasken­nalli­nen “osu­us” jostain mikä on vain ja ain­oas­taan päätet­ty siirtää asukkaiden osu­udek­si infran rak­en­tamis­es­ta. Laite­taan nyt aluk­si tuo edes kaupun­gin mak­set­tavak­si jos halu­taan asumisen hin­taa alem­mak­si.. Sin­nehän se kuu­luisikin.. Vai mitä Osmo?

    Samoin n 15 miljoon­aa väestön­suo­javarus­tuk­seen kuu­lostaa aivan järkyt­tävän suurelta?! Onko tietoa mis­tä ihmeestä tuo sum­ma oikein koos­t­uu? Onko kukaan edes kyseenalais­tanut noi­ta sum­mia, vai ovatko poli­itikot keskit­tyneet vaan kiis­telemään siitä kuka mitäkin mak­saa eikä ketään kiin­nos­ta mis­tä maksetaan?

    Kokon­ais­sum­ma on kuitenkin jär­jet­tömän suuri per asuntom2. Olisi todel­lakin aika pilkkoa tuo lasken­nalli­nen sum­ma palasik­si ja tutkia mis­sä ihmeessä men­nään noin pieleen.

    1. Kun nyt alue on ns HITAS-aluet­ta pääsään­töis­es­ti niin erot­telu “kaupun­gin vuokrat­alot” / muut on jo teknis­es­tikin mah­do­ton­ta. Kaupunki­han omis­taa JOKAISESTA Hitas-talosta vähin­tään yhden huoneis­ton, kuten Osmokin hyvin tietää. En siis edes kom­men­toi alku­peräistä ehdo­tus­ta, kos­ka se ei ole mitenkään mah­dol­lista toteuttaa.

      Yritetään­pä sitä nyt olla nokke­lia. Ensik­sikin se, että kaupun­ki omis­taa HITAS-talosta lakitekni­sistä syistä yhden osak­keen, ei tee tästä yhdestä asun­nos­ta ARA-vuokrahuoneis­toa, kos­ka sitä ei ole rahoitet­tu korko­tuk­i­lainal­la. Mut­ta edes sekat­a­lo, jol­laisia on Ruo­ho­lahdessa, ei tuot­taisi mitään vaikeuk­sia. Jos talos­sa on 2600 ker­rosneliömetriä, joista 1300 vapaara­hoit­teista ja 1300 neliötä korkotuet­tua, edel­lisen ker­rosalan normista syh­n­tyy 10 autopaik­va velvoite ja jälkim­mäis­es­tä ei mitään. 

      (Tuo yksi huoneisto/yhtiö johtuu siitä, että HITAS-sään­te­ly on yhtiöjärjestyk­sessä ja yhtiöjärjestyk­sen muut­ta­mi­nen on tämän pykälän osalta tehty yksimielisyyt­tä vaa­ti­vak­si ja kaupun­ki on aina erim­ieli­nen. Nyt tuo yksimielisyys on johtanut uuteen ilmiöön. Veto-oikeus on myhös jokaisel­la oikeal­la osakkaal­la. Nyt kun van­ho­ja HITAS-yhtiöitä ollaan vapaut­ta­mas­sa sään­nöstelyssta ja maan vuokran alen­nuk­ses­ta, aina löy­tyy yhtiöstä se yksi, joka ei halua korkeam­paa yhtiö­vastiket­ta vain sik­si, että naa­puri saisi myy­dä asun­ton­sa vapaasti.)

  18. Viherinssi: Ja vielä isom­pi bonus: Raken­netaan sen vuokrat­alon tilalle jumalat­toman kallista kovan rahan asun­toa ja myy­dään niille, joil­ta pätäkkää irtoaa. Tästä tehdy­il­lä voitoil­la kaupun­ki ostelee asun­to­ja pitkin sopivia seu­tukun­tia ja vuokraa ne sosi­aal­isin perustein eteen­päin. Yhdel­lä Jätkäsaaren käm­päl­lä saa kak­si kämp­pää vaik­ka Haa­gas­ta, jota ei liene slum­mik­si laskettu.

    Vuokrat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen luk­susalueille on sosi­aalipoli­ti­ikalla huonos­ti perusteltavaa (lisää eri­ar­voisu­ut­ta sosi­aalisen asumisen piiris­sä ole­vien kesku­udessa) ja on huonoa rahankäyttöä.

    Ja sama HITASille.

    Kysymyshän on siitä, että kaupungilla on käytössään X euroa (jos­sa X on suuri määrä rahaa), jol­la pitäisi tehdä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Täl­lä rahal­la pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man isot edut aikaan. Miten se tehdään? Ei ainakaan rak­en­ta­mal­la sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kalleim­mille alueille.

    Sen rak­en­t­a­mi­nen halvem­mille alueille eli käytän­nössä syr­jään on sekä teo­ri­as­sa että käytän­nössä harv­inaisen huono idea. Lainaan Mat­ti Kortteista:

    Pari­isin seg­re­gaa­tio-ongel­ma ratkaisti­in juuri täl­lä taval­la 1960 ‑ja 1970 ‑luvuil­la. Seudun reunakun­nat ohjat­ti­in rak­en­ta­maan tuet­tua tuotan­toa alueelleen viidennes raken­nuskan­nas­ta, täl­lainen rak­en­t­a­mi­nen tehti­in niille hyvin edullisek­si ja samal­la määrät­ti­in sakko­ja niille kun­nille, jot­ka eivät poli­ti­ikkaa toteut­ta­neet. Näin luoti­in ne Pari­isin lähiöt, joiden ongelmia – ajoit­taista palamista – olemme myöhem­min saa­neet seu­ra­ta. Kan­sain­vä­li­nen esimerk­ki poli­ti­ikan seu­rauk­sista tuskin voisi olla huonompi.

    Mikä meni vikaan? Täl­lainen poli­ti­ik­ka ratkaisee seg­re­gaa­tio-ongel­man, mut­ta vain keskuskun­nan näkökul­mas­ta: se siirtää huono-osaisia keskus­tas­ta reunoille. Reunat taas eivät ole houkut­tele­via huono-osais­ten asun­non­hak­i­joiden näkökul­mas­ta keskus­taan ver­rat­tuna. Reunako­htei­den väestöpo­h­ja tah­too tästä syys­tä rak­en­tua eri­tyisen heikok­si. Tulos on, että seudun seg­re­gaa­tio-ongel­ma ei ratkea vaan lev­iää reunoille ja samal­la syvenee.

    http://www.2030.fi/paatoimittajalta/matti-kortteinen-yhteinen-etu-ja-segregaatio-ongelman-ratkaiseminen

    Kaupun­gin vuokra-asun­to­ja kan­nat­taa tehdä joko hyvin vähän tai hyvin paljon. Jos tehdään vain vähän niin alueel­lisia keskit­tymiä ei juuri syn­ny. Jos tehdään malli­in Hong Kong (jotain puo­let asun­noista) niin kaupun­gin vuokra-asun­not ovat niin yleisiä ettei asukkaat niihin juuri valikoidu. Helsin­gin asun­noista noin kuudes­osa on kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, tota tehdään vain vähän vai­h­toe­htoa ei oikein ole.

    Enkä minä muuten näe mitään pakkoa mik­si kaupun­gin vuokra-asun­to­jen pitäisi mak­saa veron­mak­sajille mitään. Niiden tont­tivuokra-alen­nusten merk­i­tys on kuitenkin suh­teel­lisen pieni ja voi ne vaik­ka pois­taakin, muuten vuokray­htiöt rahoit­ta­vat käsit­tääk­seni itsen­sä ihan vuokratuloilla.

  19. Eikö sinne nyt vain voisi kaavoit­taa muu­ta­man pysäköin­ti­talon, antaa rak­en­taa ne markki­nae­htois­es­ti ja vapaut­taa taloy­htiöt pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen velvoit­teesta? Jos halu­aa auton parkki­in Jätkäsaa­reen, niin voi vuokra­ta oman paikan pysäköin­ti­talosta tai mak­saa parkki­talolle tuntivuokraa.

    1. Eikö sinne nyt vain voisi kaavoit­taa muu­ta­man pysäköin­ti­talon, antaa rak­en­taa ne markki­nae­htois­es­ti ja vapaut­taa taloy­htiöt pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen velvoitteesta? 

      Tätäkin olemme ehdottaneet.

  20. Nyt puhutaan kovin väljil­lä käsit­teil­lä. En ole näh­nyt mis­sään yhtään asial­lis­es­ti tehtyä arvio­ta siitä, kuin­ka paljon autot­to­muus muut­taisi alueen hin­nan­muo­dos­tus­ta. Ennen poten­ti­aal­isti äärim­mäisen kalli­in kokeilun tekemistä olisi edes hyvä yrit­tää vähän tehdä kotitöitä.

    En ole näh­nyt kenenkään ehdot­ta­van sitä että Jätkäsaares­ta tehtäisi­in auto­ton. Jos sen sijaan Jätkäsaa­res­sa tehtäisi­in autopaikat markki­nae­htois­es­ti, niitä raken­net­taisi­in ehkä noin puo­let siitä mitä nyt pakote­taan rak­en­ta­maan — markki­nahin­ta olisi vähän yli raken­nuskus­tan­nusten ja kaupun­ki saisi enem­män rahaa tonttimaasta.

  21. Jor­pak­ka:
    Ja mitenkäs pääsen tuol­laiseen Jätkäsaa­res­sa sijait­se­vaan kaupun­gin vuokra-asun­toon? No keski­t­u­loise­na en mitenkään. Joten repikää vaan lisää selkänahastani.

    Joskus sitä ihmettelee kenelle tätä yhteiskun­taa oikein rakennetaan?

    Pääset ihan niin kuin minäkin, keski­t­u­loinen valkoinen het­eromies, jonot­ta­mal­la kaupun­gin vuokra-asun­toa. Pääsyä uud­isko­hteisi­in edesaut­taa lisäk­si niiden hakem­i­nen erik­seen Stadin Asun­to­jen nettisivuilla.

    Näi­hin salali­it­toku­vitelmi­in tör­mää aina, kun puhutaan asukas­valin­nas­ta sijain­nil­taan hyvi­in kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin. Itse asun kaupun­gin vuokralaise­na Kalasa­ta­mas­sa uudess­sa kohteessa ja koko talomme näyt­tää ole­van täyn­nä ihan keskimääräisen näköisiä ja habituk­seltaan keskilu­okkaista väkeä. Syr­jäy­tyneitä ja maa­han­muut­ta­jia ei ainakaan tähän kohteeseen ole haalit­tu, jos siihen suun­taan halu­taan vihjailla.

    Asuin­taloni on lisäk­si kokeilu­lu­on­teinen autopaika­ton taloy­htiö, jon­ka autopaikat­to­muud­es­ta kaik­ki hak­i­jat ovat olleet tietoisia. Hak­i­joi­ta on silti ollut kohteeseen todel­la paljon ja hak­i­jarakenne ei kiin­teistövi­ras­ton asun­to-osas­ton mukaan eron­nut nor­maal­ista hakijakunnasta.

  22. K. Uok­ka: Se iso ongel­ma on siinä, ettei nähdä teko­jen seu­rauk­sia. Ensin kaavoite­taan asun­to­ja jot­ka eivät palvele autoa omis­tavia ihmisiä. Sen jäl­keen valite­taan että muut niin tekevät kun­nat saa­vat enem­män hyvä­tu­loisia asukkaita.Tämän ei pitäisi olla yllä­tys. Sen pitäisi olla tietoinen valinta.

    Tarkoi­tus ei toki ole kieltää parkkipaikko­jen rak­en­tamista, vaan olla pakot­ta­mat­ta niitä rakentamaan.

    Töölöä tai Kru­u­nun­hakaa ei ole raken­net­tu nyky­is­ten parkkipaikkanormien mukaises­ti, ja ihan kivasti niis­sä pär­jäävät vähän parempituloisetkin.

    Jätkäsaaren parkkipaikkanormis­sa hin­ta on vain toinen puoli ongel­maa, sen toisen näkee kat­so­ma­l­la kart­taa. Toiv­otan jo näin etukä­teen tuleville autoileville jätkäsaare­laisille mukavaa työ­matkaa. Toiv­ot­tavasti naa­purisi kul­kee julkisilla.

  23. Ne jot­ka pää­sevät tuol­laiseen kaupun­gin eli­it­tivuor­ka-asun­toon eivät sit­ten tule lähtemään sieltä kulumal­lakaan pois.

  24. Tää on muuten kyl­lä hilpee, räknäsin vähän:

    Tässä on nimit­täin syn­tymässä kohtu­u­ton ja epäoikeu­den­mukainen tilanne niitä kohtaan, jot­ka asu­vat kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa jos­sain muual­la kuin Jätkäsaa­res­sa. Tuo 1,50 euroa neliöltä on siis 90 euroa kuu­den kymme­nen neliön kak­sios­ta. Se on sinän­sä aika paljon, mut­ta sitäpä eivät Jätkäsaaren asun­toi­hin pää­sevät joudu mak­samaan, vaan se tasa­taan kaikkien kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kesken. Vaikka­pa Myl­ly­purossa tai Pikkuhuopalahdessa asu­vat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren sairaan kalli­ista pysäköintipaikoista.

    MA-ohjel­man mukaan Helsinki­in tehdään noin tuhat vuokra-asun­toa vuodessa. Jätkäsaari ei ole mikään poikkeus, siitä samaa haarukkaa 20 000 — 80 000 euroa kap­pale noin paikat on muual­lakin. Mut­ta san­o­taan nyt keskimäärin 40 000 € kpl, eli 40 miljoon­aa joka vuosi. Jos ton jakaa 70 000 vuokra-asun­non kesken, niin toi on keskimäärin noin 600 €/v eli 50€/kk jokaiselle kaupun­gin vuokralaiselle. Onnek­si olkoon.

  25. Jos yksinker­tais­es­ti vain lakat­taisi­in huole­hti­mas­ta parkkipaikko­jen saatavu­ud­es­ta? Saat­taa olla, että löy­ty­isi se markki­nalähtöi­nen ratkaisu ihan itsestään.

    Kuinka­han tämä on ratkaistu New Yorkissa? Sen luvun jak­soin kaivaa, että alle 50% talouk­sista omis­taa auton, mut­ta sil­läkin määräl­lä luulisi löy­tyvän run­saasti koke­mus­ta meren läheisyy­teen louhi­tu­ista parkki­halleista. Tai talo­jen sisään raken­ne­tu­ista, ihan miten vaan. Mut­ta tuskin­pa Man­hat­tanil­la aivan mah­dot­tomasti on kadunvarsipysäköintiä.

  26. Viherinssi: Fik­suin­ta olisi ensin tehdä muu­ta­ma ske­naario ja laskea rahat yhteen. Jos ihmiset halu­a­vat mak­saa 9000 €/m2 päästäk­seen asumaan liiken­teel­liseen sump­pu­un rakkaan peltilehmän­sä kanssa, niin ei se vält­tämät­tä ole kaupungille ongelma.

    Nyt puhutaan kovin väljil­lä käsit­teil­lä. En ole näh­nyt mis­sään yhtään asial­lis­es­ti tehtyä arvio­ta siitä, kuin­ka paljon autot­to­muus muut­taisi alueen hin­nan­muo­dos­tus­ta. Ennen poten­ti­aal­isti äärim­mäisen kalli­in kokeilun tekemistä olisi edes hyvä yrit­tää vähän tehdä kotitöitä.

    Pitäisi tosi­aan arvioi­da vai­h­toe­htois­t­enkin mallien rahavir­rat. Auto­ton kaupungi­nosa voi hyvin toimia sekä asukkaiden että kaupun­gin talouden kannal­ta. Kaupun­ki säästäisi esim. siinä, että keskus­tan kaduil­ta jäisi pois pienen kaupun­gin ver­ran läpikulke­via autoja.

    Ole­tan että ehdote­tu­il­lakin hin­noil­la alueelle tulee jonkin ver­ran autot­to­mia asukkai­ta. Moni voisi innos­tua enem­män, jos alue tun­net­taisi­in kokon­aan autot­tomana. Toki joku jäisi poiskin. Kan­takaupungis­sa on jo nyt paljon autot­to­mia. Vaikea sanoa mis­sä kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaisi­vat, mut­ta kan­nat­taisi kokeil­la juuri tässä kohteessa. Her­ne­saarikin käy.

    (Vai onko tämä tas­apeli? Vihreät saa­vat vuokra-asun­ton­sa kaikki­in kaupungi­nosi­in ja hallintakump­pa­nipuolue autopaikkansa.)

  27. Mauno:
    Tuli mieleen että autoil­i­jat, mak­sa­vat kauheasti vero­ja. Voisiko osal­la niistä rahoista rak­en­taa parkkipaikkoja? 

    En tiedä mil­laisia auto­ja tule­vat jätkäsaare­laiset omis­ta­vat, mut­ta tavanomais­es­ta henkilöau­tos­ta kerä­ty­il­lä auto- ja ajoneu­voveroil­la ei päästä kovin lähelle tuo­ta jätkäsaare­laisen pysäköin­tipaikan rak­en­tamiseen tarvit­tavaa 55000 euroa.

  28. tpyy­lu­o­ma: Eli asun­to-osakey­htiö ottaa 50 000 € takki­in tuos­ta paikasta.

    Ei toi­mi. Talon rak­en­ta­ja on osakkaana asoy:ssä, kunnes viimeinenkin paik­ka on myy­ty. Jos paikat menevät ali­hin­taan, se ei ole muiden osakkaiden pään­särky. Takki­in ottaa siis rak­en­ta­ja. Ja kos­ka rak­en­ta­ja tietää tämän, takki­in ottaa ton­tin myyjä.

    (Tilanne olisi eri, jos asoy ostaisi markki­nahin­nal­la paikko­jen alku­peräisen omis­ta­jan ulos, mut­ta täl­löin pitäisikin jo lunas­taa omia osakkei­ta, mikä on ihan kokon­aan toinen tarina.)

    1. Viherinssi.
      Yritä nyt uskoa, että asun­to­ja ja parkkipaikko­ja ei myy­dä erik­seen vaan kytkykaup­pana. Tuo miten kuvit­telet asian ole­van on se, mitä vihreät vaa­ti­vat, mut­ta niin se ei ole.

  29. tpyy­lu­o­ma: Jos ton jakaa 70 000 vuokra-asun­non kesken, niin toi on keskimäärin noin 600 €/v eli 50€/kk jokaiselle kaupun­gin vuokralaiselle. Onnek­si olkoon.

    Pait­si että kun se vuokra ei määräy­dy markki­nahin­nan perus­teel­la, vaan takana on sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävä hin­tata­so. Onnek­si olkoon vain kaupungille, joka mak­saa viu­lut. (Vuokras­sa on kus­tan­nuk­si­in liit­tyvä kom­po­nent­ti, mut­ta viime kädessä vuokrien kuitenkin pitää olla isos­sa mitas­sa sopi­van edullisia riip­pumat­ta kustannuksista.)

    1. Pait­si että kun se vuokra ei määräy­dy markki­nahin­nan perus­teel­la, vaan takana on sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävä hintataso. 

      Sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa vuokrat määräy­tyvät kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti, eikä niihin käytän­nössä sisäl­ly muu­ta kaupun­gin sub­ven­tio­ta kuin ton­tin vuokran alen­nus. Ei niihin juuri nyt sisäl­ly myöskään val­tion tukea, kos­ka korko­tu­ki tulee apu­un vas­ta, kun korot ovat yli kolme pros­ent­tia. Voit­toa niistä ei saisi ottaa. Joitakin yleishyödyl­lisiä epäil­lään vähän tästäkin, kos­ka palo­muurin pitävyy­teen markki­nae­htoisen ja sosi­aalisen tuotan­non kus­tan­nusten välil­lä ei aina ihan luoteta.

      Ara-ehdot ovat sel­l­aisia, että asukkaat mnaksa­vat vuokras­saan korot ja lyhen­tävät lainan 41 vuodessa. Sen jäl­keen vela­ton talo on omis­ta­jansa vapaas­sa käytössä.

      Näil­lä ehdoil­la nyky­tuotan­nos­sa vuokrak­si tulisi nor­maal­i­ta­pauk­ses­sa noin 13 euroa neliötä, Jätkäsaa­res­sa var­maankin 15 euroa neliöltä, Van­hois­sa aravis­sa vuokra taas olisi jotain viiden euron paikkeil­la, kos­ka inflaa­tio on syönyt niiden velat. Kaupun­ki tasaa vuokrat uusien ja van­ho­jen kiin­teistö­jen välil­lä, jol­loin uusienkin talo­jen vuokrat jäävät kymme­nen euron tun­tu­maan. Näin uusien asun­to­jen vuokria kyl­lä sub­ven­toidaan, mut­ta sub­ven­tio tulee van­ho­jen vuokrat­alo­jen asukkailta.

      Jos vai­h­toe­htona on men­nä aravavuokrat­aloon tai ostaa pankki­lainal­la oma asun­to kokon­aan velak­si neljänkymme­nen yhden vuo­den markki­nahin­taisel­la tasaerälainal­la, kan­nat­taa ostaa oma asun­to. Neljänkymme­nen yhden vuo­den sisäl­lä on mak­sanut asumis­es­taan vähem­män ja omis­taa sen asun­non itse.

  30. Juho Laatu: Ole­tan että ehdote­tu­il­lakin hin­noil­la alueelle tulee jonkin ver­ran autot­to­mia asukkai­ta. Moni voisi innos­tua enem­män, jos alue tun­net­taisi­in kokon­aan autottomana.

    Kyseessä on kuitenkin erit­täin kallis kaupungi­nosa. Vain muu­ta­mal­la pros­en­til­la koti­talouk­sista on taloudel­lisia resursse­ja muut­taa noil­la neliöhin­noil­la ole­vaan asumiseen — oli intoa kuin­ka paljon hyvän­sä. Toisaal­ta tilas­to­jen mukaan juuri nämä koti­taloudet omis­ta­vat auton tai pari.

    Tästä syn­tyy hyvin vah­va hypo­teesi siitä, että kaupungi­nosan tekem­i­nen autot­tomak­si vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää huo­mat­tavasti ja sitä kaut­ta lask­isi hin­to­ja. Tämä voi kuu­lostaa hyvältä, mut­ta sit­ten mak­saji­na ovat kaik­ki kaupunkilaiset.

    Toki on vas­takkaisi­akin tren­de­jä. Autot­toma­l­la koti­taloudel­la on enem­män käyt­tö­varaa asumiseen juuri sen rahareiän puut­teen vuok­si. Lisäk­si alueesta saisi eläkeläi­s­pain­ot­teisim­man kieltämäl­lä autot, jol­loin tähän suun­taan tietois­es­ti kehit­tämäl­lä houkut­tele­vu­us voisi kas­vaakin. (Opiske­li­joil­la har­voin on puol­ta miljoon­aa lait­taa opiske­li­jabok­si­in, joten opiske­li­japain­ot­teisu­ut­ta ei oikein saa aikaan.)

    Näil­lä lähtötiedoil­la kokeilus­ta voi kuitenkin tul­la kovin kallis. Saman infor­maa­tion saisi sil­lä, että parkkipaikat ovat markki­nahin­taisia. Jos ihmiset arvosta­vat autot­to­muut­ta, niin sit­ten niitä parkkipaikko­ja tulee vähän. Hin­nas­ta suh­teessa tuotan­tokus­tan­nuk­si­in näkee sit­ten sen, osui­v­atko markki­noiden arvauk­set oikeaan.

    Se on sit­ten kokon­aan toinen asia, pitäisikö jos­sain kokeil­la auto­ton­ta kaupungi­nosaa ihan tietoise­na poli­it­tise­na val­in­tana, joka saa mak­saakin rahaa. Itse en ihan näe siinä point­tia, kos­ka ääripään tapauk­ses­sa ei ole oikein mitään järkevää opit­tavaa. Vähäau­toisu­us ja autot­to­muus ovat kuitenkin eri asioi­ta. Kan­takaupun­gin alue pitäisi ilman muu­ta saa­da vähäautoiseksi.

    1. Kyseessä on kuitenkin erit­täin kallis kaupungi­nosa. Vain muu­ta­mal­la pros­en­til­la koti­talouk­sista on taloudel­lisia resursse­ja muut­taa noil­la neliöhin­noil­la ole­vaan asumiseen – oli intoa kuin­ka paljon hyvän­sä. Toisaal­ta tilas­to­jen mukaan juuri nämä koti­taloudet omis­ta­vat auton tai pari.

      Tästä syn­tyy hyvin vah­va hypo­teesi siitä, että kaupungi­nosan tekem­i­nen autot­tomak­si vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää huo­mat­tavasti ja sitä kaut­ta lask­isi hintoja. 

      Tämä rom­ah­dus­mainen hin­to­jen lasku on nähty Kru­u­nun­haas­sa, Töölössä ja Jugend-Kata­janokalla Suomen­lin­nas­ta nyt puhu­mat­takaan. Näis­sä kaupungi­nosis­sa auy­topaikko­ja on HUOMATTAVASTI alle Jätkäsaaren normin, mikä pakot­taa mon­ta per­het­tä autot­tomak­si. Taitaa olla selvä enem­mistö koti­talouk­sista autot­to­mia. Esimerkik­si Kata­janokalla olisi kuitenkin tar­jol­la kau­pal­lista pysäköin­ti­hal­li­ti­laa selvästi halvem­mal­la kuin mitä pysäköin­ti mak­saa Jätkäsaa­res­sa, mut­ta niin paljon ei autoa tarvi­ta, että viit­sisi sel­l­aisen hankkia.

  31. Ode:

    Yritä nyt uskoa, että asun­to­ja ja parkkipaikko­ja ei myy­dä erik­seen vaan kytkykauppana. 

    Val­taosas­sa Suomen vapaara­hoit­teisia uud­isko­htei­ta kyl­lä myy­dään ihan eril­lis­inä. Poikkeuk­sia voivat olla yhtiöt (lähin­nä riv­i­talo­ja), jois­sa jokaiselle asun­nolle on varat­tu 1 tai 2 autopaikkaa.

    On ihan Helsin­gin kaupun­gin oma häpeä jos Jätkäsaaren Hitas-yhtiöis­sä toim­i­taan toisin.

    1. Ne joudu­taan myymään kytkykaup­pana, kos­ka autopaikat ovat niin tolkut­toman kalli­ita, että ne eivät menisi yksinään kau­pak­si, vaan suurin osa jäisi raken­nut­ta­jalle käsi­in. Asia voidaan muo­toil­la niinkin, että ne joudu­taan myymään kytkykaup­pana, kos­ka kaa­va pakot­taa rak­en­ta­maan paikko­ja enem­män kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. HITAS-yhtiössä ne taas voidaan myy­dä erik­seen siten, että osa asun­noista myy­dään autopaikan kanssa ja osa ilman ja se autopaikkan kanssa myytävä mak­saa 55000 euroa enem­män. Kytkykaup­paa taval­laan tämäkin, kos­ka niitä autopaikallisia asun­to­ja ei vboi ostaa ilman autopaikkaa. Täl­lainen kokeilu on tulos­sa. Molem­mat menevät kau­pak­si, mut­ta on kiin­toisaa nähdä, kumpi­in on suurem­pi tunku.

  32. Mikko Särelä: En ole näh­nyt kenenkään ehdot­ta­van sitä että Jätkäsaares­ta tehtäisi­in autoton.

    Kyl­lä sitä ehdotet­ti­in kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tonkin toimes­ta siinä vai­heessa, kun alueen suun­nit­telun lähtöko­hdista päätet­ti­in noin 15 vuot­ta sit­ten. Sil­loiselle kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle ehdo­tus ei sopin­ut ja jatko­su­un­nit­telu on nyt ilois­es­ti tör­määmässä kaikki­in niihin jut­tui­hin, jot­ka tiedet­ti­in kyl­lä etukäteen.

    On odotet­tavis­sa paljon vaikeuk­sia liiken­teen puuroutues­sa Ruo­ho­lah­den kul­mille. Toiv­ot­tavasti raiti­oli­iken­teen etu­isu­udet pystytään jär­jestämään niin, että ruuhkavi­iveet eivät kohdis­tu joukkoliikenteeseen.

    On tosi kum­mallista, että autopaikko­jen kus­tan­nuk­sia ei ole saatu irti asun­to­jen kus­tan­nuk­sista, vaik­ka kaik­ki lienevät samaa mieltä asian hyödyl­lisyy­destä. Jokaisel­la on vapaus ostaa tai vuokra­ta autolleen paik­ka. mut­ta mik­si se on kytket­ty asun­non hin­noit­telu­un. Kytkykaup­pa on kielletty.

  33. Ode:

    Ne joudu­taan myymään kytkykaup­pana, kos­ka autopaikat ovat niin tolkut­toman kalli­ita, että ne eivät menisi yksinään kau­pak­si, vaan suurin osa jäisi raken­nut­ta­jalle käsiin. 

    Käv­in­pä nyt juuri äsken huvikseni läpi kah­den suuren suo­ma­laisen raken­nus­li­ik­keen (YIT, Lem­minkäi­nen) Helsingis­sä myytävät ker­rostalou­ud­isko­hteet. Kaikissa (parikym­men­tä) pait­si yhdessä (Viikissä) autopaikat oli­vat eril­lisenä myytäviä osakkeita.
    (Viikin kohde oli sel­l­ainen, että paikat oli­vat ulkopaikko­ja LPA-ton­til­la, sel­l­aisia ei koskaan yhtiöitetä).

    Mis­sä siis ovat kytkykau­pat? (Helsin­gin itse sös­simien Hitas-kohtei­den ulkopuolella)

  34. tvaara: Mut­ta tuskin­pa Man­hat­tanil­la aivan mah­dot­tomasti on kadunvarsipysäköintiä.

    Man­hat­tanil­la on per­in­teis­es­ti ollut tyhjiä tont­te­ja pysäköin­tikäytössä. Olet­taisin, että tont­tien arvon­nousul­la speku­loidaan ja sik­si niitä ei raken­neta. Kaupun­gin hitaal­la valmis­tu­misel­la on siis posi­ti­ivisia sivu­vaiku­tuk­sia;) Tun­tuu että meil­lä alueen hidas valmis­tu­mi­nen on kauhea mörkö, minkä takia esim. Ruo­ho­lah­den rak­en­t­a­mi­nen meni niin kuin meni…

  35. Juho Laatu:
    …Fik­suin­ta toki olisi tehdä auto­ton kaupungi­nosa ‑kokeilu nyt… 

    Onhan noi­ta kokeilu­ja, kuten Töölö, jot­ka osoit­ta­vat ettei auto­ton kaupungi­nosa ainakaan kek­simäärin toi­mi. Opiske­li­ja-asun­to­ja voisi ehkä pitää sel­l­aisi­na, ettei paikko­ja tarvit­taisi ihan niin paljoa kuin muis­sa yhteyksissä.

    Oleel­lista kaupunki­lais­ten kannal­ta on saa­da kaupun­gin välistäve­dot pois ja tar­jon­ta järkevälle tasolle. Tuol­lainen puliveivaus jol­la autopaikko­jen hin­to­ja nos­te­taan voi olla lail­lista, mut­ta se on moraalitonta.

    Ongel­man ydin on kuitenkin syvem­mäl­lä. Suomes­sa ker­rostalo­rak­en­tamisen pääomi­tus on epäter­veel­lä poh­jal­la. Gryn­derin tavoite on (ja niin pitää ollakkin) voiton mak­si­moin­ti ker­rostalo­ja myymäl­lä. Tätä tavoitet­ta tun­tu­vat kun­nat tuke­van, mikä johtunee iso­jen gryn­de­rien ja puoluei­den lähei­sistä suhteista.

    Gryn­der­iä ei kiinos­ta asukkaan autopaikkatarpeet pätkääkään. Kun kaavoit­ta­mal­la liian vähän autopaikko­ja saadaan yhdestä paikas­ta rahastet­tua kun­nol­la, voit­taa gryn­deri. Kun siihen vielä lisätään kun­nan puliveivaus, ollaan asukkaan kukkarol­la kaksin verroin. 🙁

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    …Asia voidaan muo­toil­lani­inkin, että ne joudu­taan myymään kytkykaup­pana, kos­ka kaa­va pakot­taa rak­en­ta­maan paikko­ja enem­män kuin on mak­suhalukas­ta kysyntää… 

    Todel­lisu­udessa asia voidaan muo­toil­la, että grn­de­rien ja kaupun­gin välistäve­dot tilanteessa jos­sa autopaikko­ja kaavoite­taan liian vähän, mah­dol­lis­ta­vat rahas­tamisen siihen malli­in, ettei kysyn­tää enää ole. Minkä takai Gryn­deri tek­isi tarvit­tavaa määrää autopaikko­ja, kun puolel­la määräl­lä voi tehdä tupla voitot? 😀

  37. ‘Ensin kaavoite­taan asun­to­ja jot­ka eivät palvele autoa omis­tavia ihmisiä. Sen jäl­keen valite­taan että muut niin tekevät kun­nat saa­vat enem­män hyvä­tu­loisia asukkai­ta.’ (K.Uokka)
    Tässä pyritään erot­ta­maan toi­sis­taan asun­to ja pysäköin­tipaik­ka, ei kieltämään pysäköintiä.
    Jos aikuiset ihmiset ovat niin avut­to­mia, etteivät osaa itse ostaa/vuokrata autopaikkaa tarpeeseen­sa, tai niin köy­hiä, etteivät pysty sitä itse kus­tan­ta­maan, niin ehkäpä Helsin­ki selviää jotenkin ilman hei­dän panostaan.

  38. Sep­po Vep­säläi­nen: On odotet­tavis­sa paljon vaikeuk­sia liiken­teen puuroutues­sa Ruo­ho­lah­den kul­mille. Toiv­ot­tavasti raiti­oli­iken­teen etu­isu­udet pystytään jär­jestämään niin, että ruuhkavi­iveet eivät kohdis­tu joukkoliikenteeseen.

    On niitä vaikeuk­sia jo nyt.
    Ruo­ho­lah­den kul­mil­la on saatu niputet­tu yhteen aika mon­ta ongel­maa: auto­laut­tater­mi­naalit ja niiden liikenne, Län­siväylän pää, Ruo­ho­lah­denkadun epäon­nis­tunut toteutus.
    Siihen päälle Jätkäsaaren — Her­ne­saaren uud­is­as­e­tus, niin keskus­tatun­neli ei enää riitä, vaan tarvi­taan kaksi 😉

  39. Viherinssi, voit hyvinkin olla oike­as­sa tuos­ta vuokran­muo­dos­tuk­ses­ta, sitä­pait­si mul­la on siinä lasku­virhe jon­ka takia se on 30% yläkant­ti­in. Mut­ta tästä:

    Viherinssi: Kyseessä on kuitenkin erit­täin kallis kaupungi­nosa. Vain muu­ta­mal­la pros­en­til­la koti­talouk­sista on taloudel­lisia resursse­ja muut­taa noil­la neliöhin­noil­la ole­vaan asumiseen – oli intoa kuin­ka paljon hyvän­sä. Toisaal­ta tilas­to­jen mukaan juuri nämä koti­taloudet omis­ta­vat auton tai pari.

    Itseasi­as­sa Jätkäsaaren asun­not eivät ole mitenkään eri­tyisen kalli­ita suh­teessa muuhunkaan kan­takaupunki­in. Kun tämähän tässä nimeno­maan on has­sua, sitä auton­o­mis­tus­ta tasol­la auto­ja per asun­to deter­mi­noi pikem­minkin sijain­ti kuin asukkaiden omi­naisu­udet. Tämä ei tarkoi­ta sitä etteikö vaikka­pa 100 000 € vuodessa ansait­se­val­la yleen­sä ole auto, heitä on vaan suh­teel­lis­es­ti mis­sä tahansa isom­mas­sa kaupungi­nosas­sa niin vähän ettei tuol­la ole kokon­aisu­u­den kannal­ta juuri merk­i­tys­tä. Kts. esim. http://whm02.louhi.net/~hannuosk/wp-content/uploads/2011/09/autottomat_asuntokunnat_200.jpg

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi.
    Yritä nyt uskoa, että asun­to­ja ja parkkipaikko­ja ei myy­dä erik­seen vaan kytkykaup­pana. Tuo miten kuvit­telet asian ole­van on se, mitä vihreät vaa­ti­vat, mut­ta niin se ei ole.

    Ei min­ul­la ole pien­täkään kuvitel­maa siitä, että autopaikat meni­sivät nyt oikein. Päin­vas­toin kuvit­te­len koko ajan sanoneeni sitä, että jos paikko­ja on liikaa, se on markki­nahäir­iö samal­la taval­la kuin nol­lamääräkin. Oikea määrä löy­tyy markki­na­t­aloudel­la, jos sille annetaan mahdollisuus.

    Ehkä ilmaisen itseäni huonos­ti, mut­ta myös taloy­htiö­ta­sol­la vas­tus­tan autopaikko­jen kytkemistä mihinkään, mikä voisi tehdä niistä muu­ta kuin markkinahintaisia.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Tämä rom­ah­dus­mainen hin­to­jen lasku on nähty Kru­u­nun­haas­sa, Töölössä ja Jugend-Kata­janokalla Suomen­lin­nas­ta nyt puhu­mat­takaan. Näis­sä kaupungi­nosis­sa auy­topaikko­ja on HUOMATTAVASTI alle Jätkäsaaren normin, mikä pakot­taa mon­ta per­het­tä autot­tomak­si. Taitaa olla selvä enem­mistö koti­talouk­sista autottomia

    Lainaa­mas­sasi kom­men­tis­sa puhuin täysin autot­tomas­ta kaupungi­nosas­ta. Kata­janok­ka tai Töölö eivät ole sellaisia.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Jos vai­h­toe­htona on men­nä aravavuokrat­aloon tai ostaa pankki­lainal­la oma asun­to kokon­aan velak­si neljänkymme­nen yhden vuo­den markki­nahin­taisel­la tasaerälainal­la, kan­nat­taa ostaa oma asun­to. Neljänkymme­nen yhden vuo­den sisäl­lä on mak­sanut asumis­es­taan vähem­män ja omis­taa sen asun­non itse.

    En ihan osan­nut laske­mal­la toden­taa tätä. Yritän ymmärtää, alla laskutoimitukset:

    Jätkäsaaren vuokra: 15 €/m2/kk
    Vas­taa omis­tusasum­ista: 12 €/m2/kk + 3 €/m2/kk (vastike)
    Tyyp­illi­nen pitkän aikavälin reaa­liko­rko: 2 %

    Jos kyseessä on tasaeräi­nen 41 vuo­den laina, niin sen lyhen­ny­serä on 0,3 %/kk. Tämä tarkot­taisi sitä, että asun­non hin­ta saisi olla 4000 €/m2.

    Melkein väit­täisin, että tuo­hon hin­taan ei markki­nahin­nal­la saa mitään uut­ta Jätkäsaares­ta. Tulee se sub­ven­tio sit­ten ton­tin hin­nas­ta tai jostain muus­ta, se tulee yhteis­es­tä pus­sista, ja sitä on tuhan­sia euro­ja neliö.

    (Ja laskin nyt sikäli aika pehmeästi, etten ottanut mitään pitkän aikavälin ylläpi­tokus­tan­nuk­sia mukaan.)

    Vielä surullisem­mak­si asian tekee se, jos halvem­mil­la paikoil­la vuokral­la asu­vat kaupun­gin vuokralaiset mak­sa­vat käm­pästään ihan oikeasti markkinahintaa.

    Autopaikkanor­mi on tyh­mä, mut­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kohdal­la tässä on meneil­lään ainakin yhtä suuri tyh­myys. Samal­la rahal­la saisi enem­män hyvää aikaan, jos se raha käytet­täisi­in järkevämmin.

    1. Jos kyseessä on tasaeräi­nen 41 vuo­den laina, niin sen lyhen­ny­serä on 0,3 %/kk. Tämä tarkot­taisi sitä, että asun­non hin­ta saisi olla 4000 €/m2

      Lask­it väärin, kos­ka uno­hdit Suomen suurim­man asun­topoli­it­tisen tukielementin.

      Inflaa­tio 2%, nimel­lisko­rko 4%, mak­set­ta­va korko verovähen­nyk­sen jäl­keen 3%, eli reaa­liko­rko 1%

      Täl­lä tuo 15 euron vuokra vas­taa noin 5000 euroa neliöltä. Laskin tämän käyt­täen tasaista lainan­hoitoku­lua, 12 euroa neliöltä/kk.

  43. tpyy­lu­o­ma: Tämä ei tarkoi­ta sitä etteikö vaikka­pa 100 000 € vuodessa ansait­se­val­la yleen­sä ole auto, heitä on vaan suh­teel­lis­es­ti mis­sä tahansa isom­mas­sa kaupungi­nosas­sa niin vähän ettei tuol­la ole kokon­aisu­u­den kannal­ta juuri merkitystä.

    Minkä tulolu­okan ihmis­ten kuvit­telet osta­van 6000+ €/m2 ole­via kämp­piä? Van­hois­sa kaupungi­nosis­sa on huo­mat­tavasti vai­htel­e­vampi asukas­rakenne his­to­ri­al­li­sista syistä. Sen sijaan kokon­aan uudessa kaupungi­nosas­sa hyvin toimeen­tule­vaa on paljon.

    Huo­mau­tan vielä eri­tyis­es­ti siitä, etten suinkaan väitä Jätkäsaa­reen tule­van yhtä paljon auto­ja kuin Mankkaal­la on, tai että autopaikko­ja pitäisi rak­en­taa enem­pää kuin mitä niitä markki­nae­htois­es­ti syn­tyy. Väit­teeni on kuitenkin se, että autot­to­muus (= 0 autopaikkaa) on poten­ti­aal­isti varsin kallis ajatus.

    Autopaikko­jen vähen­tämi­nen ja auto­jen vähen­tämi­nen on hyvä aja­tus. Mut­ta jos sitä halu­taan kokeil­la vähän pehmeäm­min, niin asi­aa voisi kokeil­la vaik­ka Töölössä, Kallios­sa tai Skat­tal­la hil­jalleen vähen­tämäl­lä asukaspysäköin­tiä hin­taa korottamalla.

    1. Kos­ka Jätkäsaar­ta ei ole suun­nitel­tu autot­tomak­si (=pienimit­takaavainen, kapeat kadut ja kujat kuin Tallinnan van­has­sa kau­poungis­sa) siitä ei kan­na­ta tehdä auto­ton­ta vaan sel­l­ainen, jos­sa autopaikko­ja on kysyn­tää vas­taa­va määrä, mut­ta ei enem­pää. Tämän saisi aikaan pois­ta­mal­la pysäköinti­nor­mi kokon­aan, jol­loin pysäköin­tipaikko­ja saisi rak­en­taa niin paljon kuin haluaa.

  44. Viherinssi: Lainaa­mas­sasi kom­men­tis­sa puhuin täysin autot­tomas­ta kaupungi­nosas­ta. Kata­janok­ka tai Töölö eivät ole sellaisia.

    Nähdäk­seni auto­ton kaupungi­nosa on liian hel­posti, tahal­laan tai tahat­tomasti, väärinymmär­ret­ty käsite. Se toimii vain markki­noitaes­sa aja­tus­ta valmi­ik­si autonomistuskriittisille.

    Kan­nat­taisiko nimetä auto­ton kaupungi­nosa autopaikkava­paak­si tai sään­nöstelemät­tömäk­si kaupungi­nosak­si? Sel­l­aisek­si, mis­sä kuka tahansa saa pysäköidä auton­sa kadun var­teen, kun­han mak­saa pienen pysäköintimaksun.

  45. Kyl­lä vihreät jäivät läh­es yksin. Kokoomuk­sen ja demarei­den autoter­ror­is­mi jyrää. Eri­tyis­es­ti demariedus­ta­jien peruste­lut näille älyt­tömyyk­sille kyl­lä kiinnostaisivat.

    Voit­ta­jat:

    JAA:
    Asko-Sel­javaara Sir­pa, Kok.
    Hako­la Juha, Kok.
    Hal­la-aho Jus­si, PS.
    Kan­to­la Tar­ja, SDP.
    Kola­nen Ris­to, SDP. (Bryg­gare oli urheilugaalassa)
    Oker-Blom Jan D, RKP.
    Pajamä­ki Osku, SDP.
    Rauhamä­ki Tatu, Kok.
    Rauta­va Ris­to, Kok, pj.
    Ris­sa­nen Lau­ra, Kok.

    Ja vielä häviäjät: 

    EI:
    Helistö Kim­mo, Vihr.
    Loukoila Eija, Vas. (Outi Ojalan varav.)
    Moisio Eli­na, Vihr.
    Sumu­vuori Johan­na, Vihr.
    Ylikahri Ville, Vihr.

  46. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Mitä tapah­tuu sit­ten kun suurper­heinen vuokralainen ja hänen suku­laisen­sa ja ystävän­sä joka tapauk­ses­sa halu­a­vat autoilla? 

    Ei kai kaupun­gin vuokrat­aloi­hin saa valikoi­da asukkai­ta näi­den tapo­jen ja tot­tumusten perus­teel­la. City­hip­stereil­lä tuskin onkaan tarvet­ta autopaikalle mut­ta kun vuokrat­alo­jen asukkaat eivät aina ole tiedostavia edelläkävijöitä.

    Jos asia ajatel­laan ratkaista­van vira­nomaisen kon­trol­lil­la ja tep­sivil­lä sank­tioil­la, toivoisin tätä ensin muualle Helsinki­in niin nähtäisi­in toimiiko. 

    Päinvastoin,kaupungin vuokrat­alo­jen autopaikat­to­muut­ta pitäisi toteut­taa juuri Jätkäsaaren kaltaises­sa paikas­sa, jos­sa on palve­lut lähel­lä ja hyvät julkiset yhteydet.

    Autot­to­muu­den perus­teel­la ei vuokra-asu­jia voi tietenkään vali­ta, mut­ta vai­h­topörssistä var­masti löy­tyy autopaikalli­nen asun­to jostain muus­ta kaupunginosasta.

    Autopaikkaa Jätkäsaa­res­sa voi pitää ylel­lisyytenä keskus­tasi­jain­nin ja autopaikan hin­nan takia. On täysin kohtu­u­ton­ta, että van­hat vuokralaiset lähiöis­sä mak­saisi­vat vielä hal­li­paikatkin Jätkäsaaren uusien talo­jen asukkaille, joil­la on käve­ly­mat­ka Stokkalle.

  47. tpyy­lu­o­ma: Tämä jär­jeste­ly olisi niiden omis­tusasu­jien etu ver­rat­tuna vaihtoehtoon. 

    Uusi epäko­h­ta tuo pakotet­tu tois­t­en autopaikko­jen kus­tan­t­a­mi­nen kai kuitenkin olisi, eikö niin, vaik­ka ratkaisu olisikin rahal­lis­es­ti edullisem­pi kuin alku­peräi­nen, vielä huonom­pi ehdotus.

    Edullisu­u­den lasken­nas­sa pitää ottaa huomioon myös se, että kohon­neet autopaikkavuokrat hait­taa­vat myös omis­tusasu­jia, jos autopaikoista per­itään käypä hinta.

  48. Ris­to Koivunen: En tiedä mil­laisia auto­ja tule­vat jätkäsaare­laiset omis­ta­vat, mut­ta tavanomais­es­ta henkilöau­tos­ta kerä­ty­il­lä auto- ja ajoneu­voveroil­la ei päästä kovin lähelle tuo­ta jätkäsaare­laisen pysäköin­tipaikan rak­en­tamiseen tarvit­tavaa 55000 euroa.

    Mak­saa enem­mänkin. VM:n lasku­jen mukaan uudehkon keskilu­okan auton vuosikus­tan­nuk­set 20 000 km:n vuosi­a­jomääräl­lä ovat noin 9000 e. Tästä jo pelkkä alv on lähel­lä auto­hal­li­paikan markki­nahin­taista vuokraa (200 €/kk). Päälle autovero, ajoneu­vovero ja valmisteverot.

    Ei niin, että asial­la oikeasti olisi mitään väliä. Autoilus­ta kerät­tävät verot menevät kor­vamerk­it­semät­töminä val­tion bud­jet­ti­in, eikä niitä kukaan ole luvan­nut yksi­ty­isautoilun edis­tämiseen käyt­tää. Mut­ta matemaat­tis­es­ti pedant­ti­na henkilönä halu­an kor­ja­ta tuon laskuvirheen.

    Autoilu mak­saa. Ja itse asi­as­sa sen pitäisi mak­saa kaupungis­sa vielä enem­män kuin nyt sekä pysäköin­nin että ruuhkien osalta.

    Paljon rel­e­vantimpi vaa­timus olisi esimerkik­si se, että asukaspysäköin­ti­mak­sul­la saisi itselleen aina parkkipaikan, jol­la ei ole lumiki­nos­ta. Sil­loin sen­tään palvelu ja mak­su olisi saman tahon hoidossa.

    1. Autoili on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la, mut­ta Helösigis­sä se on sub­ven­toitua, kun las­ke­taan val­tion ja kaupun­gin liiken­teestä koitu­vat menot yhteen ja liiken­teen varaa­mal­la maa-alalle käypä vuokra.

  49. Viherinssi: Kyseessä on kuitenkin erit­täin kallis kaupungi­nosa. Vain muu­ta­mal­la pros­en­til­la koti­talouk­sista on taloudel­lisia resursse­ja muut­taa noil­la neliöhin­noil­la ole­vaan asumiseen – oli intoa kuin­ka paljon hyvän­sä. Toisaal­ta tilas­to­jen mukaan juuri nämä koti­taloudet omis­ta­vat auton tai pari. 

    Autot­tomat lienevät tosi­aan keskimäärin varat­tomampia, mut­ta kyl­lä metropo­lialueelta voi löy­tyä halukkai­ta asukkai­ta riit­tävästi. Voisi ajatel­la esimerkik­si, että entistä use­ampi lap­siper­he uno­htaisi muu­ton Nur­mi­järvelle, jos Jätkäsaari on riit­tävän viihty­isä ja tur­valli­nen lap­sille. Auton sijaan voisi investoi­da asun­toon. Mut­ta tässä tarvit­taisi­in kokeilu, jot­ta todel­li­nen kiin­nos­tuk­sen aste nähtäisi­in ja kaupunki­rak­en­tamisen uudet mah­dol­lisu­udet voitaisi­in testata.

    Tästä syn­tyy hyvin vah­va hypo­teesi siitä, että kaupungi­nosan tekem­i­nen autot­tomak­si vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää huo­mat­tavasti ja sitä kaut­ta lask­isi hin­to­ja. Tämä voi kuu­lostaa hyvältä, mut­ta sit­ten mak­saji­na ovat kaik­ki kaupunkilaiset. 

    Joillekin autot­to­muus voi myös nos­taa alueen arvoa. Ja kaupun­gin talouden kannal­ta pitää mis­taa, että auto­jen vaa­ti­ma tila voitaisi­in nyt myy­dä asunnoille.

    Toki on vas­takkaisi­akin tren­de­jä. Autot­toma­l­la koti­taloudel­la on enem­män käyt­tö­varaa asumiseen juuri sen rahareiän puut­teen vuok­si. Lisäk­si alueesta saisi eläkeläi­s­pain­ot­teisim­man kieltämäl­lä autot, jol­loin tähän suun­taan tietois­es­ti kehit­tämäl­lä houkut­tele­vu­us voisi kas­vaakin. (Opiske­li­joil­la har­voin on puol­ta miljoon­aa lait­taa opiske­li­jabok­si­in, joten opiske­li­japain­ot­teisu­ut­ta ei oikein saa aikaan.) 

    Aivan.

    Näil­lä lähtötiedoil­la kokeilus­ta voi kuitenkin tul­la kovin kallis. Saman infor­maa­tion saisi sil­lä, että parkkipaikat ovat markki­nahin­taisia. Jos ihmiset arvosta­vat autot­to­muut­ta, niin sit­ten niitä parkkipaikko­ja tulee vähän. Hin­nas­ta suh­teessa tuotan­tokus­tan­nuk­si­in näkee sit­ten sen, osui­v­atko markki­noiden arvauk­set oikeaan.

    Kokeilun voisi toteut­taa myös niin, että kaupun­ki lupaisi rak­en­taa Jätkäsaaren juureen (tai vähän keskem­mällekin) kysyn­tää vas­taa­van määrän markki­nahin­taisia pysäköintitaloja.

    Se on sit­ten kokon­aan toinen asia, pitäisikö jos­sain kokeil­la auto­ton­ta kaupungi­nosaa ihan tietoise­na poli­it­tise­na val­in­tana, joka saa mak­saakin rahaa. Itse en ihan näe siinä point­tia, kos­ka ääripään tapauk­ses­sa ei ole oikein mitään järkevää opit­tavaa. Vähäau­toisu­us ja autot­to­muus ovat kuitenkin eri asioi­ta. Kan­takaupun­gin alue pitäisi ilman muu­ta saa­da vähäautoiseksi.

    Minus­ta pitäisi kokeil­la (ei vält­tämät­tä mak­sa mitään, sil­lä ainakin pie­neen kokeilu­un osta­jia kyl­lä riit­tää), kos­ka on hyvin mah­dol­lista, että luo­taisi­in jotain hyvää. Itä-Pasi­lan aiem­paa kokeilua ei nykyään juuri arvoste­ta, mut­ta minus­ta on kokeilua hölmöm­pää jumit­tau­tua van­haan kaavaan ilman mah­dol­lisuuk­sia muu­tok­si­in mihinkään suuntaan.

  50. Kalle:
    Tuos­sa ide­as­sa ei oikein mikään mene oikein!

    Ensin­näkin en ymmär­rä sitä, että kaupungilla on vuokrataloja. 

    Toisek­si en ymär­rä sitä, että ne on kerät­ty yhdek­si yhtiöksi.

    Kol­man­nek­si en ymmär­rä, miten kaupun­ki voisi saa­da asukkai­ta taloon, jol­la ei ole autopaikkoja.

    Koko ongel­man aiheut­taa itse asi­as­sa tuo koh­ta 1. Kun kaupun­ki saadaan pois huseer­aa­mas­ta asun­to­bis­nek­ses­tä, saadaan hin­to­jakin kohtuullisemmiksi.

    Kaupungilla on vuokrat­alo­ja esimerkik­si sik­si, että tulee hur­jasti halvem­mak­si jär­jestää perus­tus­lain takaa­ma oikeus asun­toon vähäo­saisille ja huono-onnisille omaa asun­to­var­al­lisu­ut­ta ker­ryt­täväl­lä taval­la kuin jaka­mal­la tuki välil­lis­es­ti yksi­ty­isille sijoittajille. 

    Yhdek­si yhtiök­si ne on kerät­ty sik­si, että saati­in kavereille lisää johta­jan paikkoja. 

    Tuo­hon kol­moseen voisi yrit­tää hakea vas­taus­ta ihmettelemäl­lä vaikka­pa sitä, että mik­si Helsin­gin asun­noista puo­let ei ole täl­läkin het­kel­lä tyhjillään?

  51. Niko L.:
    Siis oikeasti? Kaupun­ki säätää type­r­än normin, jota kaikkien on nou­datet­ta­va. Sit­ten kaupun­ki vapaut­taa siitä itsen­sä. Onko kaksi­nais­moraalil­la mitään rajaa?

    Nyt tulee meikäläisen kohdal­la ennä­tys­määrä kom­ment­te­ja yhteen ketju­un ja lopetan osaltani tähän, mut­ta tätä ei vain voin­ut olla kommentoimatta. 

    Jos Niko L on huo­man­nut, niin kaupun­ki ei ole mikään yhden hah­mon dik­taat­tori, jos­sa päätök­set tehdään yksimielis­es­ti. Ehkäpä Nikollekin on tul­lut joskus ilmoi­tus äänestysoikeud­es­ta pos­tiluukus­ta ihmeteltäväksi.

    Osmo on johdon­mukaises­ti vas­tus­tanut type­r­ää autopaikkanormia ja eri­tyis­es­ti hän on tehnyt niin Jätkäsaaren kohdal­la. Se että yrit­tää pelas­taa muiden jyräämien tyh­mien päätök­sien seu­rauk­se­na sen mikä pelastet­tavis­sa on, ei tee ken­estäkään kaksinaismoralistia.

  52. Kalle: Onhan noi­ta kokeilu­ja, kuten Töölö, jot­ka osoit­ta­vat ettei auto­ton kaupungi­nosa ainakaan kek­simäärin toimi.

    Mik­si ei toi­mi? (Ja Töölöhän on autollinen??)

    Oleel­lista kaupunki­lais­ten kannal­ta on saa­da kaupun­gin välistäve­dot pois ja tar­jon­ta järkevälle tasolle. Tuol­lainen puliveivaus jol­la autopaikko­jen hin­to­ja nos­te­taan voi olla lail­lista, mut­ta se on moraalitonta.

    Jospa lait­taisimme kaik­ki autopaikat markki­nahin­taisik­si (myös nykyiset kadun­var­si­paikat). Tämä voisi helpot­taa sekä kaupun­gin bud­jet­tia että liiken­net­tä ja pysäköin­tiä kantakaupungissa.

    Tätä tavoitet­ta tun­tu­vat kun­nat tuke­van, mikä johtunee iso­jen gryn­de­rien ja puoluei­den lähei­sistä suhteista.

    Gryn­der­iä ei kiinos­ta asukkaan autopaikkatarpeet pätkääkään.

    Ei toki mitenkään eri­tyis­es­ti. Kansalais­ten kan­nat­taa varoa hyväve­liv­erkko­ja ja poli­itikko­jenkin poli­it­tisia ja mui­ta pele­jä. Hyvä jos media, blo­gis­tit ja äänestäjät hie­man valvo­vat val­taa pitäviä, ja myös etsivät heille entistä parem­pia ratkaisu­ja hei­dän puolestaan.

  53. Kalle: Minkä takai Gryn­deri tek­isi tarvit­tavaa määrää autopaikko­ja, kun puolel­la määräl­lä voi tehdä tupla voitot? 😀

    Tarkoi­tat siis, että se jälkim­mäi­nen puolisko autopaikko­jen mielestäsi “tarvit­tavas­ta” määrästä pitäisi rak­en­taa raskaasti tap­pi­ol­lis­es­ti (kun se puolit­taa ensim­mäis­es­tä puoliskos­ta syn­tyneet voitot)? Niin, mik­si ylipäätän­sä kenetkään pitäisi pakot­taa tekemään näin?

  54. Sitä minä vain en ymmär­rä mik­si luo­laa nimitetään pelkäk­si pysäköin­tilu­o­lak­si vaik­ka kyseessä on samaan aikaan myös 9000 hen­gen väestön­suo­jas­ta jol­la vapaute­taan val­taosa Jätkäsaaren taloy­htiöstä yhtiöko­htais­ten suo­jien raken­nusvelvoit­teesta ja yhtiö­mallis­sa on selkeästi erotet­tu kus­tan­nusten jako autopaikko­jen ja väestön­suo­japaikko­jen välillä. 

    Luulisi että taloy­htiölle on pidem­män päälle edullisem­paa että katu­ta­sos­sa on eteen­päin vuokrat­ta­va 100 neliön liike­huoneis­to elävöit­tämässä katuku­vaa & tuot­ta­mas­sa vuokrat­u­lo­ja kuin 200 000 euron arvoinen verkkokomer­obunkkeri jos­ta ei ole kuin menoja.

    Autopaik­ka-osak­keet muo­dosta­vat vain puo­let kokon­ais­po­tista ja jos taloy­htiön yhtiö­muo­to on vähänkin järkevä, ainakin omis­tusasumisen puolel­la, ei autopaikkaosake rasita yhtään itse asun­non hin­taa vaan myy­dään oma­l­la hin­nal­laan ja eril­lisel­lä osakekirjalla.

  55. lurk­ki:
    ‘Ensin kaavoite­taan asun­to­ja jot­ka eivät palvele autoa omis­tavia ihmisiä. Sen jäl­keen valite­taan että muut niin tekevät kun­nat saa­vat enem­män hyvä­tu­loisia asukkai­ta.’ (K.Uokka)
    Tässä pyritään erot­ta­maan toi­sis­taan asun­to ja pysäköin­tipaik­ka, ei kieltämään pysäköintiä.
    Jos aikuiset ihmiset ovat niin avut­to­mia, etteivät osaa itse ostaa/vuokrata autopaikkaa tarpeeseen­sa, tai niin köy­hiä, etteivät pysty sitä itse kus­tan­ta­maan, niin ehkäpä Helsin­ki selviää jotenkin ilman hei­dän panostaan.

    No ei se siltä vaiku­ta, ei tarvitse men­nä blo­gis­sa kuin yksi kir­joi­tus alaspäin niin löy­tyy kaiken­moista metropoli­hallintoa, vero­tu­lo­jen tapaus­ta ja ininää karjavarkauksista.

    Ilmeis­es­ti sel­l­aisen poli­ti­ikan teke­mem­i­nen joka houkut­telisi myös veron­mak­sajia ei nyt vaan onnis­tu vaan pitää päästä sös­simään muidenkin asiat.

    Tietysti aivan eri asioita.

  56. tpyy­lu­o­ma: Itseasi­as­sa Jätkäsaaren asun­not eivät ole mitenkään eri­tyisen kalli­ita suh­teessa muuhunkaan kantakaupunkiin.

    Jaa, ei ole suh­teel­lisen kallista kun ver­tailu tehdään jo valmi­ik­si erit­täin kalli­iseen? Ymmärtääk­seni viherinssi puhui kalli­ista kaupungi­nosas­ta, mut­ta ei nyt sen­tään kan­takaupunki­akin kalliimmasta.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoili on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asutusalueilla

    Jos saat tämän näke­myk­sen laa­jem­maltikin läpi omas­sa puolueessasi, niin ansait­set kyl­lä työn sankarin palkin­non sekä papukau­jamerkin yhtäaikaa 😉

  58. Jor­pak­ka: Ja mitenkäs pääsen tuol­laiseen Jätkäsaa­res­sa sijait­se­vaan kaupun­gin vuokra-asun­toon? No keski­t­u­loise­na en mitenkään. Joten repikää vaan lisää selkänahastani.Joskus sitä ihmettelee kenelle tätä yhteiskun­taa oikein rakennetaan?

    Mitää tulo­rajo­ja kaupun­gin asu­toon pääsemisek­si ei enää nou­date­ta, asum­is­tarve ratkaisee. Niis­sä kaupun­gin asun­nois­sa asuu myös paljon keski­t­u­loisia, jot­ka mak­sa­vat vero­ja. Itseasi­as­sa suurin osa on heitä. Sin­un selkä­na­has­tasi ei kaikkea makseta.
    Minä säälin enem­män mui­ta kaupun­gin vuokrat­alois­sa asu­via. Vuokran­tasauk­sen joh­dos­ta Jakomäenä slum­meis­sa asu­vat ihmiset, jot­ka ovat jo ker­taalleen mak­sa­neet oman asun­ton­sa hin­nan, mak­sa­va nyt myös näitä Jätkäsaaren asun­to­ja ja parkkipaikkkoja.

    Hyville alueille hake­muk­sia tulee tietenkin enem­män. Mut­ta jos har­ra­s­tat lot­toamista, niin kan­nat­taa pistää hake­mus sisään.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoili on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la, mut­ta Helösigis­sä se on sub­ven­toitua, kun las­ke­taan val­tion ja kaupun­gin liiken­teestä koitu­vat menot yhteen ja liiken­teen varaa­mal­la maa-alalle käypä vuokra.

    Just, tämä käypä vuokra las­ket­ta­neen sit­ten myös mukaan joukkoli­iken­teen tukeen?

    1. Maan­vuokr­taas ei las­ke­ta joukkoli­iken­teenkään kus­tan­nuk­si­in kuin osit­tain. Pitäisi tietysti laskea siihenkin, mut­ta kyl­lä lasku matkus­ta­jaa kohd­fen tietysti on sil­loin paljon suurem­pi henkilöau­toil­la kuin metrolla.

  60. Niin siis ei muu­ta kuin kaupun­gin vuokrat­aloy­htiö hin­noit­telee autopaikkansa kus­tan­nus­vas­taavasti 150 e / kk niin ei tarvitse myl­likkäläis­ten näitä sub­ven­toi­da. Jos ei tuo­hon hin­taan mene kau­pak­si vuokrat­alon asukkaille niin vuokraa sit­ten muualle.

    1. Niin siis ei muu­ta kuin kaupun­gin vuokrat­aloy­htiö hin­noit­telee autopaikkansa kus­tan­nus­vas­taavasti 150 e / kk niin ei tarvitse myl­likkäläis­ten näitä sub­ven­toi­da. Jos ei tuo­hon hin­taan mene kau­pak­si vuokrat­alon asukkaille niin vuokraa sit­ten muualle.

      Ajat­telitko vuokra­ta? Ongel­ma on siinä, että kaa­va pakot­taa rak­en­ta­maan paikko­ja paljon yli mak­suhalukkaan kysyn­nän, jol­loin ei noi­ta vuokraa­jia tuol­la hin­nal­la löydy.

  61. “Nämä kaa­vat autopaikkanormei­neen on kyl­lä asial­lis­es­ti hyväksyt­ty, mut­ta sil­loin oletet­tu autopaikan hin­ta oli selvästi alempi.”

    Lau­takun­ta voisi edel­lyt­tää läpinäkyvää kus­tan­nus­su­un­nit­telua osana kaavoitusprosessia.

    Tois­tu­vasti asiantun­ti­jat ohjaa­vat tietois­es­ti keskustelun talo­jen hoikku­u­teen tai veis­tok­sel­lisu­u­teen ja naa­pu­rit lähtöko­htais­es­ti vas­tus­ta­vat kaikkea mah­dol­lista. Näitä voidaan sit­ten leipoa loputtomiin.

    Joku lau­takun­nan jäsenistä voisi ryhtyä ikäväk­si insinöörik­si ja pyytäisi nähtäville kaa­van seu­rauk­se­na syn­tyviä lukuja.

    Euroa / asun­toneliö ja keskip­in­ta-ala oli­si­vat pari keskeis­in­tä tunnuslukua.

    Taiteil­i­jan vapaut­ta voisi vähän rajoit­taa kun kynäl­lä kuitenkin ratkaistaan 80 pros­ent­tia kustannuksista.

  62. hup­sis: Just, tämä käypä vuokra las­ket­ta­neen sit­ten myös mukaan joukkoli­iken­teen tukeen?

    No oikeas­t­aan pitäisi laskea, yksi syy mik­si liiken­nesu­un­nit­telu on hehtaarikaavoitus­ta on että liiken­nesu­un­nit­teli­jan näkökul­mas­ta maa on ilmaista. Se että tila tiivi­is­sä kaupungis­sa on arvokas ja äärim­mäisen rajalli­nen resurssi kos­kee toki joukkoli­iken­net­tä siinä kuin autoli­iken­net­täkin. Jälkim­mäi­nen vaan tarvit­see vas­taa­van ihmis­määrän liikut­tamiseen moninker­taisen määrän tilaa.

  63. tpyy­lu­o­ma: No oikeas­t­aan pitäisi laskea, yksi syy mik­si liiken­nesu­un­nit­telu on hehtaarikaavoitus­ta on että liiken­nesu­un­nit­teli­jan näkökul­mas­ta maa on ilmaista. Se että tila tiivi­is­sä kaupungis­sa on arvokas ja äärim­mäisen rajalli­nen resurssi kos­kee toki joukkoli­iken­net­tä siinä kuin autoli­iken­net­täkin. Jälkim­mäi­nen vaan tarvit­see vas­taa­van ihmis­määrän liikut­tamiseen moninker­taisen määrän tilaa.

    Kun maa­ta riit­tää niin mik­si rak­en­taa tiivistä? Ilmeis­es­ti saadak­semme aikaan rajal­lista resurssia jol­la voidaan sit­ten perustel­la sitä että pitää rak­en­taa tiivistä.

    No ihan sama, kun­han vain vai­h­toe­hto­ja riit­tää, eikä raken­neta mitään metropoli­hallinto­ja tasaa­maan poli­ti­ikkanne aikaansaamia kus­tan­nuk­sia ja vähen­tämään vaihtoehtoja.

  64. Viherinssi: Minkä tulolu­okan ihmis­ten kuvit­telet osta­van 6000+ €/m2 ole­via kämp­piä? V

    Jok­seenkin samo­jen jot­ka osta­vat 6 000 €/m2 kämp­piä Kallios­ta. Käy kat­toon mitä ne asun­not mak­saa, ja ota vielä huomioon että uusis­sa asun­nois­sa ei ole kor­jausvelkaa. 200 000 € yksiö Jätkässä ei ole mitenkään suh­teessa kallis.

    Jätkäsaa­reen tulee muuten ulko­muis­tista jotain 70% tuotan­nos­ta ARAa ja HITA­Sia, esim. 2012 ton­tin­va­rauk­set. Jos nimeno­maan vapaara­hoit­teisen luokan autopaikallisu­us on se kipuko­h­ta, niin tehdään sit­ten niin että niihin taloi­hin tehdään ne paikat ja noi­hin mui­hin ei. Koko saaren pysäköin­ti hoituu sit­ten jälki­markki­noil­la ver­rat­taen kivut­tomasti, ne vieläpä toimi­vat kun paikko­jen tar­jon­ta vas­taa edes joten kuten kysyntää.

  65. Osaako joku ker­toa, onko pysäköin­tiy­htiön mak­sama 10 miljoon­aa + alv “osu­us ajo- ja kulkuy­htey­destä” tähän piilotet­tua maankäyt­tö­mak­sua kaupungille Jätkäsaaren infran rak­en­tamista varten vai jokin todel­li­nen pysäköin­ti­laitok­ses­ta syn­tyvä kustannus?

    1. Osaako joku ker­toa, onko pysäköin­tiy­htiön mak­sama 10 miljoon­aa + alv “osu­us ajo- ja kulkuy­htey­destä” tähän piilotet­tua maankäyt­tö­mak­sua kaupungille 

      Tuol­laisen luolan hin­ta koos­t­uu lähin­nä kuu­tioista. Ajo ja kulkuy­hteyk­sien osu­us tilan käytöstä ei ole ihan pieni.
      Kun kaupun­ki omis­taa maan, se ei tarvitse mitään ylimääräistä maankäyt­tö­mak­sua siirtääk­seen kaavoitushyö­tyä itseltään itselleen. Sen voi rahas­taa ton­tin hinnassa.

  66. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mitä tapah­tuu sit­ten kun suurper­heinen vuokralainen ja hänen suku­laisen­sa ja ystävän­sä joka tapauk­ses­sa halu­a­vat autoilla?

    No mitä tapah­tuu kun kaupun­gin vuokrakak­sioon muut­tanut nuori­pari tekee pari las­ta? No var­maan he muut­ta­vat toiseen asun­toon, tai elävät ahtaasti. Auto­tarpeen yllät­täessä on tosin sel­l­ainen onnelli­nen vai­h­toe­hto, että he vaan vuokraa­vat sellaisen.

    Ei kai kaupun­gin vuokrat­aloi­hin saa valikoi­da asukkai­ta näi­den tapo­jen ja tot­tumusten perus­teel­la. City­hip­stereil­lä tuskin onkaan tarvet­ta autopaikalle mut­ta kun vuokrat­alo­jen asukkaat eivät aina ole tiedostavia edelläkävijöitä.

    Olen yllät­tynyt arviostasi että yli puo­let helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista on city-hip­stere­itä. Kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin siinä kuin mui­hinkin asun­toi­hin var­mas­tikin valikoituu sel­l­aisia ihmisiä jot­ka halu­a­vat kyseisessä asun­nos­sa asua. Jos esimerkik­si har­ras­taa hiih­toa ja pitää tärkeänä että latu on lähel­lä, niin var­maankin muut­taa esimerkik­si Torp­par­in­mä­keen. Jos elämän­ta­pa vaatii paria autoa, niin sopi­va asuin­paik­ka löy­tynee jostain pien­taloalueelta, esimerkik­si Tapan­in­vain­ios­ta. Jos taas halu­aa asua ratikkapysäkin vier­essä kaupungis­sa, niin toden­näköis­es­ti on valmis tin­kimään vaikka­pa auto­tallista tai mak­samaan siitä.

    Eihän siel­lä hypo­teet­tises­sa autopaikat­tomas­sa Jätkäsaaren asun­nos­sa ole kenenkään pakko asua, sem­moista kah­den auton onnelaa on heti kan­takaupungista pohkoiseen Hämeeseen saak­ka. Ja päätellen vaikka­pa kan­takaupun­gin asun­to­jen vuokra- ja myyn­ti­hin­noista, yhtiöis­sä jois­sa ei käytän­nössä ole lainkaan pysäköin­tipaikko­ja, halukkai­ta kyl­lä löytyy.

  67. DINK-viher­hip­ster­it osta­vat autopaikat­toman asun­non Jätkäsaaresta. 

    10 vuo­den kulut­tua per­heeseen ilmestynyt Jani-Pet­teri käy kiekkotreeneis­sä Palo­heinässä ja Jen­na-Maria telinevoimis­telee Liikun­tamyllyssä. Jen­na-Mar­i­an koulu on SYK Haa­gas­sa ja Jani-Pet­teri käy Ran­skalaista koulua Munkkivuores­sa. Välis­sä on oltu Stein­er-koulus­sa ja Montes­sori-päiväkodis­sa. Välil­lä moikataan iso­van­hempia Van­taal­la ja Kauniaisissa.

    Siinähän ovat HSL:n armoil­la mahahaavoineen.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoili on räikeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la, mut­ta Helösigis­sä se on sub­ven­toitua, kun las­ke­taan val­tion ja kaupun­gin liiken­teestä koitu­vat menot yhteen ja liiken­teen varaa­mal­la maa-alalle käypä vuokra.

    Ilman autoilua perusk­oulu­jen kasvis­päivien idut ja tofu­nakit tuo­taisi­in hevospelil­lä jostakin Isostakyröstä. Tai sit­ten tuol­laiseen elit­ismi­in ei olisi edes varaa ja syötäisi­in läskisoosia ja pettuleipää. 

    Jotenkin veikkaan, että auto­jen ja tei­den vaiku­tus brut­tokansan­tuot­teeseen jää plus­san puolelle noin ziljoon­al­la eurol­la. Jos auto­ton maa olisi jotenkin parem­pi, niin siitä var­masti olisi paljon hyviä esimerkke­jä esiteltäväksi.

    1. Jotenkin veikkaan, että auto­jen ja tei­den vaiku­tus brut­tokansan­tuot­teeseen jää plus­san puolelle noin ziljoon­al­la eurol­la. Jos auto­ton maa olisi jotenkin parem­pi, niin siitä var­masti olisi paljon hyviä esimerkke­jä esiteltäväksi

      Entä sit­ten. Myös sähkö on vält­tämät­tömyyshyödyke, mut­ta silti sen on mak­sulli­nen hyödyke. Täl­laisia hyödykkeitä on vaik­ka kuin­ka paljon. Yleen­sä taloudessa kuitenkin ajatel­laan, että tarpeel­lis­es­takin hyödyk­keestä mak­se­taan, jot­ta niitä ei ylikäytettäisi.
      .

  69. Maanalaises­sa hal­lis­sa ole­vat autopaikat kaupun­ki voinee vuokra­ta ihan kenelle tahansa halukkaalle, vaikka­pa 1 kk (vuokralainen) ja 3 kk (kaupun­ki) irtisanomisajalla.

    Jätkän­saa­res­sa tulee ole­maan pula pysäköin­tipaikoius­ta vaik­ka ei ehkä kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkailla.

    Kun­ta­tousus­sa on aina ihme­tyt­tänyt poli­it­ti­nen pakko tehdä jär­jet­tömyyk­siä, kun halu­taan pitää illu­u­sio­ta tasa-arvos­ta. Kunal­la on autopaikko­ja asun­toarken­tamisen tuot­teena, mik­sei niitä voisi vuokra­ta vapaasti tai huutokaupata?

    Hyväl­lä paikalla voinee olla myös kalli­ita kun­nal­lisia vuokra-asun­to­ja, vaikka­pa suun­nat­tuna kova­palkkaisilel kun­nan työn­tek­i­jöille. Pakkoko vuokria on aina tasata?

  70. JTS: Maanalaises­sa hal­lis­sa ole­vat autopaikat kaupun­ki voinee vuokra­ta ihan kenelle tahansa halukkaalle, vaikka­pa 1 kk (vuokralainen) ja 3 kk (kaupun­ki) irtisanomisajalla.
    Jätkän­saa­res­sa tulee ole­maan pula pysäköin­tipaikoius­ta vaik­ka ei ehkä kaupun­gin vuokrat­alo­jen asukkailla.

    Tota, sinne tulee paikko­ja ole­tuk­sel­la 70% koti­talouk­sista on auto. Toi on enem­män kuin Espoos­sa (n. 65%) keskimäärin. On tietenkin mah­dol­lista että jätkäsaare­laisil­la nyt jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä on pari ker­taa enem­män auto­ja kuin vaikka­pa viereisessä Kamp­is­sa asuvil­la, mut­ta minä en ainakaan lait­taisi omaa rahaani kiin­ni pysäköin­tipaikkaan Jätkäsaa­res­sa tuos­sa toivos­sa. Eikä suos­tu lait­ta­maan kukaan yksi­tyi­nen sijoit­takaan, kos­ka ei he nyt ihan idioot­te­ja ole, joten kaupun­ki pääomit­taa sen parkki­hal­liy­htiön ihan itse.

  71. Ojis:
    DINK-viher­hip­ster­it osta­vat autopaikat­toman asun­non Jätkäsaaresta. 

    10 vuo­den kulut­tua per­heeseen ilmestynyt Jani-Pet­teri käy kiekkotreeneis­sä Palo­heinässä ja Jen­na-Maria telinevoimis­telee Liikun­tamyllyssä. Jen­na-Mar­i­an koulu on SYK Haa­gas­sa ja Jani-Pet­teri käy Ran­skalaista koulua Munkkivuores­sa. Välis­sä on oltu Stein­er-koulus­sa ja Montes­sori-päiväkodis­sa. Välil­lä moikataan iso­van­hempia Van­taal­la ja Kauniaisissa.

    Siinähän ovat HSL:n armoil­la mahahaavoineen.

    Jos on ker­ta pakko ripotel­la aktivi­teet­tin­sa ympäri seu­tua, niin kai sen autopaikan saa yksi­tyis­es­tä parkki­hal­lista han­kit­tua sit­ten. Tai voihan sitä muut­taa Nur­mi­järvelle, jos­sa autoilu on “parem­min jär­jestet­ty” (lue: ain­oa mah­dolli­nen liikku­mus­muo­to). Kysymys ei muutenkaan ole siitä, pitäisikö Jätkäsaares­ta rak­en­taa kokon­aan autopaika­ton, vaan siitä, että kan­nat­taako autopaikko­ja rak­en­taa näin paljon suh­teessa muuhun kantakaupunkiin.

  72. Ojis: Ilman autoilua perusk­oulu­jen kasvis­päivien idut ja tofu­nakit tuo­taisi­in hevospelil­lä jostakin Isostakyröstä. Tai sit­ten tuol­laiseen elit­ismi­in ei olisi edes varaa ja syötäisi­in läskisoosia ja pettuleipää. 

    Jotenkin veikkaan, että auto­jen ja tei­den vaiku­tus brut­tokansan­tuot­teeseen jää plus­san puolelle noin ziljoon­al­la eurol­la. Jos auto­ton maa olisi jotenkin parem­pi, niin siitä var­masti olisi paljon hyviä esimerkke­jä esiteltäväksi.

    Puhut­ti­in ilmeis­es­ti siitä, että kuin­ka paljon tilaa Helsingis­sä kan­nat­taa uhra­ta autoille. Ei siis siitä, että pitäisikö Helsingistä tehdä maail­man ain­oa kokon­aan auto­ton pääkaupun­ki tms.

  73. Mikähän mah­taa olla kokoomuk­sen ide­ologi­nen peruste autoilun kulu­jen sosial­isoin­nille? Demarei­den bunkkereista tule­vat äänet vielä ymmärtää, kun tehdään niin kuin aina ennenkin.

    Mut­ta oikeesti — mikä on älylli­nen argu­ment­ti nykyisen kaltaisen toimin­nan puolesta?

  74. tpyy­lu­o­ma: No mitä tapah­tuu kun kaupun­gin vuokrakak­sioon muut­tanut nuori­pari tekee pari las­ta? No var­maan he muut­ta­vat toiseen asun­toon, tai elävät ahtaasti.

    Jos esimerkik­si har­ras­taa hiih­toa ja pitää tärkeänä että latu on lähel­lä, niin var­maankin muut­taa esimerkik­si Torp­par­in­mä­keen. Jos elämän­ta­pa vaatii paria autoa, niin sopi­va asuin­paik­ka löy­tynee jostain pien­taloalueelta, esimerkik­si Tapaninvainiosta.

    Eihän siel­lä hypo­teet­tises­sa autopaikat­tomas­sa Jätkäsaaren asun­nos­sa ole kenenkään pakko asua, sem­moista kah­den auton onnelaa on heti kan­takaupungista pohkoiseen Hämeeseen saakka. 

    Kyse ei vält­tämät­tä ollut ihmi­sistä jot­ka tekevät ratio­naal­isia päätök­siä oman elämän­sä suh­teen ja kävi­sivät asun­toe­sit­te­lyis­sä. Tai pysty­i­sivät ajat­tele­maan mitä naa­puri ajat­telee tai mitä huomen­na tapahtuu.

    Kaupun­gin vuokrat­alois­sa kun asuu työtäteke­vien ja ural­laan eteen­päin pyrkivien asun­tosäästäjien lisäk­si myös niitä jot­ka menevät sinne mis­tä heille osoite­taan asun­to ja yrit­tävät elää päivän kerrallaan.

    Kaupun­ki ei voi väk­isin karkot­taa asun­non tarpeessa ole­via helsinkiläisiä suurper­heitä Pohjois-Hämeeseen, vaik­ka siel­lä olisi väljiä ja halpo­ja asun­to­ja. Helsinkiläiset asu­vat siel­lä mis­sä ystävät ja suku­laiset ovat. 

    Tuos­sa naa­pu­ri­talos­sa asuu väkeä joiden elämän­ta­pa tun­tuu ole­van varsin autokeskeinen, ne espoolaisen keskilu­okkaiset kak­si autoa eivät edes riitä. Siitä huoli­mat­ta vuokrat­ta­vat autopaikat eivät kel­paa vaik­ka niitä on tar­jol­la. Halvem­paa on käyt­tää jalkakäytävää.

    Kan­nat­taa muis­taa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non reali­teetit kun suun­nitel­laan lin­tuko­to­ja. Vaik­ka suurin osa “niistä” on toki “aivan kun­non väkeä”.

  75. tpyy­lu­o­ma: No oikeas­t­aan pitäisi laskea, yksi syy mik­si liiken­nesu­un­nit­telu on hehtaarikaavoitus­ta on että liiken­nesu­un­nit­teli­jan näkökul­mas­ta maa on ilmaista. Se että tila tiivi­is­sä kaupungis­sa on arvokas ja äärim­mäisen rajalli­nen resurssi kos­kee toki joukkoli­iken­net­tä siinä kuin autoli­iken­net­täkin. Jälkim­mäi­nen vaan tarvit­see vas­taa­van ihmis­määrän liikut­tamiseen moninker­taisen määrän tilaa.

    Suomen­lin­nan vuokri­in pitäisi lisää laut­takus­tan­nuk­set, sekä pääo­ma- että käyttökustannukset.

  76. Jyri:
    Sitä minä vain en ymmär­rä mik­si luo­laa nimitetään pelkäk­si pysäköin­tilu­o­lak­si vaik­ka kyseessä on samaan aikaan myös 9000 hen­gen väestön­suo­jas­ta jol­la vapaute­taan val­taosa Jätkäsaaren taloy­htiöstä yhtiöko­htais­ten suo­jien raken­nusvelvoit­teesta ja yhtiö­mallis­sa on selkeästi erotet­tu kus­tan­nusten jako autopaikko­jen ja väestön­suo­japaikko­jen välillä. 

    Luulisi että taloy­htiölle on pidem­män päälle edullisem­paa että katu­ta­sos­sa on eteen­päin vuokrat­ta­va 100 neliön liike­huoneis­to elävöit­tämässä katuku­vaa & tuot­ta­mas­sa vuokrat­u­lo­ja kuin 200 000 euron arvoinen verkkokomer­obunkkeri jos­ta ei ole kuin menoja.

    Autopaik­ka-osak­keet muo­dosta­vat vain puo­let kokon­ais­po­tista ja jos taloy­htiön yhtiö­muo­to on vähänkin järkevä, ainakin omis­tusasumisen puolel­la, ei autopaikkaosake rasita yhtään itse asun­non hin­taa vaan myy­dään oma­l­la hin­nal­laan ja eril­lisel­lä osakekirjalla. 

    Omis­tusasun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta halu­aisin kor­ja­ta pari seikkaa.

    Edel­lisessä kir­joit­ta­ja ei huomioi sitä että Helsin­gin kaupun­ki edel­lyt­tää ker­rostaloi­hin tietyn määrän “asun­non ulkop­uolista säilytystilaa”.
    Käytän­nössä niitä verkkokoppe­ja, edullisin tapa on tehdä koppe­ja väestön­suo­jahuoneeseen. Usein joudu­taan tekemään toinenkin pimeä huone että saadaan toteutet­tua tätä epämääräisessä käytössä ole­vaa asun­toko­htaista säi­ly­tys­ti­laa vaa­dit­tu määrä. Tarkem­pia ohjei­ta löy­tyy raken­nus­valvon­nan sivuil­ta jos ette usko.

    Autopaiko­jen kus­tan­nus­vaiku­tuk­set määräy­tyvä taas markki­na­t­alouden perus­teel­la. Yksinker­tais­tet­tuna raken­nus­li­ike rak­en­taa kah­ta eri tuotet­ta “varas­toon­sa” ja myy niitä.
    Tuot­teet ovat auto­hal­li- ja asun­to-osakey­htiön osakkeita 

    Molem­pi­en kus­tan­nuk­set las­ke­taan yhteen ja lisätään tavoitel­tu kate, tulop­uol­la las­ke­taan edel­lis­ten arvioidut markki­nahin­nat yhteen.

    Tulee muis­taa että myyn­ti­hin­to­jen määri­tyk­sessä ei ole mitään seu­raa­mus­pe­rustei­ta vaan autopaikko­jen mah­dolli­nen hin­nalli­nen ali­jäämä jyvitetään kaikille asun­noille markkinahintaperusteisesti.
    Tämä tarkoit­taa sitä että jyvä viritetään siten että kaikkein kysy­ty­im­mistä asun­noista ote­taan mak­sim­i­hin­ta, käytän­nössä pien­asun­not ovat maksajina.
    Oma koke­muk­seni on että koskaan ei uskalle hin­noit­telus­sa lait­taa pien­asun­noille riit­tävää jyvää, pula on niin suuri että ne tup­paa­vat aina men­emään kuitenkin ensimmäisinä.

    Hienoa Helsin­gin nou­dat­ta­mas­sa sään­nöstellyssä markki­na­t­aloudessa on Hitas tuotan­to, jos­sa eräis­sä tapauk­sis­sa raken­nus­li­ike pakote­taan toteut­ta­maan osa kort­telista hintasäännösteltynä.

    Ajoit­tain käy niin että virkamies epäon­nis­tuu Hitak­sen hin­noit­telusssa. Lasken­nas­sa on väistämät­tä epä­tarkkuuk­sia kun hänel­lä on käytössä vain kaavamääräyk­set eikä raken­nus­su­u­un­nitelmia. Lop­putu­lok­se­na kaupun­gin määrit­tämä max, myyn­ti­hin­ta voi voi alit­taa kustannukset.
    Mut­ta ei hätää kun ja jos sijain­ti on riit­tävän hyvä, las­ke­taan koko kort­telin tulot ja menot yhteen ja jyvitetään Hitak­sen puut­tuvat kulut vapaara­hoit­teisi­in omis­tusasun­toi­hin. Tas­a­puolista eikö totta.

  77. Ojis: “DINK-viher­hip­ster­it osta­vat autopaikat­toman asun­non Jätkäsaaresta.

    10 vuo­den kulut­tua per­heeseen ilmestynyt Jani-Pet­teri käy kiekkotreeneis­sä Palo­heinässä ja Jen­na-Maria telinevoimis­telee Liikun­tamyllyssä. Jen­na-Mar­i­an koulu on SYK Haa­gas­sa ja Jani-Pet­teri käy Ran­skalaista koulua Munkkivuores­sa. Välis­sä on oltu Stein­er-koulus­sa ja Montes­sori-päiväkodis­sa. Välil­lä moikataan iso­van­hempia Van­taal­la ja Kauniaisissa.

    Siinähän ovat HSL:n armoil­la mahahaavoineen.”

    Jos kak­sio­sai­sista nimistä dig­gail­e­va hip­steriper­he mah­tuu edelleen asumaan samas­sa asun­nos­sa, niin kyl­lä muk­sut voivat men­nä koului­hin­sa ja har­ras­tuk­si­in­sa julk­isil­la? Vai­h­toe­hto­han on se että van­hem­mat kär­räävät her­ran tert­tun­sa joka paikkaan autol­la omien liikku­mis­ten­sa lisäk­si joka ei var­maan ole maha­haa­van ennus­teen kannal­ta ainakaan parem­pi vaihtoehto. 

    Tai sit­ten osta­vat hin­ta­van autopaikan ja naut­ti­vat kaupunki­au­toilun riemuista. Ylipään­sä kaupunki­a­sumisen idea voisi olla jotain sel­l­aista että koulu­un ja har­ras­tuk­si­in pää­sisi yleis­es­ti ottaen ihan kävelemäl­lä — jos tämä ei mitenkään onnis­tu niin julki­nen liikenne sit­ten. Auto sovel­tuu haja-asu­tusalueille ja raskaiden tavaroiden kuljettamiseen.

    1. 10 vuo­den kulut­tua per­heeseen ilmestynyt Jani-Pet­teri käy kiekkotreeneis­sä Palo­heinässä ja Jen­na-Maria telinevoimis­telee Liikun­tamyllyssä. Jen­na-Mar­i­an koulu on SYK Haa­gas­sa ja Jani-Pet­teri käy Ran­skalaista koulua Munkkivuores­sa. Välis­sä on oltu Stein­er-koulus­sa ja Montes­sori-päiväkodis­sa. Välil­lä moikataan iso­van­hempia Van­taal­la ja Kauniaisissa.

      Meil­lä kävi juuri näin. Lap­sia tuli peräti kolme, joten muut­to autopaikat­tomas­ta kak­sios­ta oli edessä. Viisi­henk­i­nen per­he kun ei mah­tunut kak­sioon. Tästä syys­tä yleen­säkin per­heen kas­vami­nen merk­it­see muuttamista.
      Autoa nyt emme tietenkään tarvin­neet, kos­ka ratikalla pääsee kaikkialle. Myös las­ten har­ras­tuk­si­in siltä osin, kun sinne ei men­nä fillarilla.

  78. tpyy­lu­o­ma: Jok­seenkin samo­jen jot­ka osta­vat 6 000 €/m2 kämp­piä Kallios­ta. Käy kat­toon mitä ne asun­not mak­saa, ja ota vielä huomioon että uusis­sa asun­nois­sa ei ole kor­jausvelkaa. 200 000 € yksiö Jätkässä ei ole mitenkään suh­teessa kallis.

    Yksiöt lienevät auton­o­mis­ta­ju­udessa ihan omaa luokkaansa. Veikkaisin kuitenkin että suurem­pi­en asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­seen mah­dol­lisu­udel­la käyt­tää autoa on ihan näkyvä merkitys.

    Tämä ei siis edelleenkään ole argu­ment­ti markki­nae­htoista autopaikkarak­en­tamista vas­taan. Pikem­min sen puoles­ta ja kum­mankin suun­nan (yli­tar­jon­ta, autot­to­muus) sään­te­lyä vastaan.

    Jätkäsaa­reen tulee muuten ulko­muis­tista jotain 70% tuotan­nos­ta ARAa ja HITA­Sia, esim. 2012 ton­tin­va­rauk­set. Jos nimeno­maan vapaara­hoit­teisen luokan autopaikallisu­us on se kipuko­h­ta, niin tehdään sit­ten niin että niihin taloi­hin tehdään ne paikat ja noi­hin mui­hin ei. Koko saaren pysäköin­ti hoituu sit­ten jälki­markki­noil­la ver­rat­taen kivut­tomasti, ne vieläpä toimi­vat kun paikko­jen tar­jon­ta vas­taa edes joten kuten kysyntää.

    Siitä olen samaa mieltä, että autopaikko­ja tarvit­see olla vain vapaara­hoit­teiselle tuotan­nolle. Muun hin­ta ei muo­dos­tu markki­noil­la, asun­not ovat joka tapauk­ses­sa halpo­ja arvoon­sa näh­den. (Tosin tässä on se han­kala piirre, että onhan tue­tunkin asun­to­tuotan­non asukkail­la mah­dol­lisu­us han­kkia markki­nae­htoinen autopaik­ka. Auton käyt­tämistä on vaikea kieltää.)

    Mut­ta jos tuo 70 % pitää paikkansa, niin voi hyvät hyssykät! Mikähän on näi­den talo­jen ja markki­nahin­tais­ten talo­jen tont­tien hin­taero? Jos ihan varovais­es­ti laite­taan 2000 €/asuinneliö, niin suu­ru­us­lu­okkaa 50 000 asuin­neliöl­lä kyse on 100 000 000 €:n tues­ta. Ja tämä taitaa olla alakant­ti­in laskettu.

    Onko ihan var­ma, ettei tuol­la rahal­la olisi saatu mitään sosi­aal­ista asum­is­tarvet­ta parem­min toteuttavaa?

  79. Osmo Soin­in­vaara: liiken­teen varaa­mal­la maa-alalle käypä vuokra.

    Kuin­ka mon­ta sataa miljoon­aa kaupungilta jää vuokrat­u­lo­ja saa­mat­ta puis­toista? Tulisiko halvem­mak­si ilmaiset tak­sikul­je­tuk­set naa­purikun­tien met­si­in, jos puis­tois­sa vietet­ty aika ylläpitää asukkaiden ter­veyt­tä, työkykyä ja siten vero­tu­lo­ja? Kaikkea ei voi redu­soi­da euroil­la päätet­täväk­si, vaik­ka kaik­ki luvut olisikin tiedossa.

    1. Kuin­ka mon­ta sataa miljoon­aa kaupungilta jää vuokrat­u­lo­ja saa­mat­ta puistoista? 

      Jos kaupun­ki ajat­telisi vain talout­taan, se jät­täisi puis­to­ja kaupunki­rak­en­teeseen niin paljon, että maan kokon­ais­ar­vo mak­si­moi­tu­isi. Tämä opti­moin­ti jät­täisi kaupunki­in puis­to­ja aika paljon, kos­ka puis­tot ja viher­alueet lisäävät ympäröivän alueen maan arvoa. Tämä peri­aate ei muuten olisi muutenkaan tyhmä.

  80. newyork­ista: Suomen­lin­nan vuokri­in pitäisi lisää laut­takus­tan­nuk­set, sekä pääo­ma- että käyttökustannukset.

    Kovin kallis­ta­han se laut­tali­ikenne on, mut­ta toisaal­ta vas­taavasti pitäisi ottaa huomioon ettei suokki­lais­ten autot juuri rasita kaupunkia, kun heil­lä ei sel­l­aisia juuri ole.

  81. Johannes: Näi­hin salali­it­toku­vitelmi­in tör­mää aina, kun puhutaan asukas­valin­nas­ta sijain­nil­taan hyvi­in kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin. Itse asun kaupun­gin vuokralaise­na Kalasa­ta­mas­sa uudess­sa kohteessa ja koko talomme näyt­tää ole­van täyn­nä ihan keskimääräisen näköisiä ja habituk­seltaan keskilu­okkaista väkeä. Syr­jäy­tyneitä ja maa­han­muut­ta­jia ei ainakaan tähän kohteeseen ole haalit­tu, jos siihen suun­taan halu­taan vihjailla.

    Ok, jos kaupun­gin vuokra-asun­not ovat täyn­nä keskilu­okkaisia, niin mikä niiden rak­en­tamisen idea oikein on? Käsit­tääk­seni­hän niis­sä vuokrat ovat markki­nahin­to­ja alem­pia, mikä siis tarkoit­taa sitä, että kaupun­ki sub­ven­toi niis­sä asu­vien asum­ista. Voisin jotenkin hyväksyä tämän sosi­aal­isil­la perusteil­la tai sil­lä, että kaupun­ki säästää siinä, ettei joudu mak­samaan yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille kiskurivuokria toimeen­tu­lo­tuke­na, mut­ta keskilu­okkaisi­in tämä ei päde mitenkään. 

    Muutenkin kaupun­gin vuokra-asun­to­jen sijoit­tamista kalli­iden kovan rahan asun­to­jen sekaan perustel­laan yleen­sä “sosi­aalisel­la asun­torak­en­tamisel­la”, mut­ta mitä sosi­aal­ista se on, että keski­t­u­loisille annetaan kaupun­gin sub­ven­toimia asuntoja? 

    Voisiko joku val­ot­taa tätä asi­aa? Kaikkein paras­ta olisi tietenkin, jos Osmo kir­joit­taisi kokon­aisen blogi­ju­tun kaun­pun­gin vuokra-asun­topoli­ti­ikan peri­aat­teista ja niiden perusteluista.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­telitko vuokra­ta? Ongel­ma on siinä, että kaa­va pakot­taa rak­en­ta­maan paikko­ja paljon yli mak­suhalukkaan kysyn­nän, jol­loin ei noi­ta vuokraa­jia tuol­la hin­nal­la löydy.

    Tiedä vaik­ka vuokraisin, jos tuol­ta kaupun­gin vuokrakäm­pän voisin edes teo­ri­as­sa saa­da. Mut­ta jos vuokraa­jia ei tuo­hon hin­taan löy­dy, niin paikat myyn­ti­in vaan, luulisi lämpimän hal­li­paikan ajan myötä kau­pak­si käyvän.

  83. tpyy­lu­o­ma: …suokki­lais­ten autot juuri rasita kaupunkia, kun heil­lä ei sel­l­aisia juuri ole. 

    Ja jos on, ne sijait­se­vat yleen­sä pois­sa silmistä ja mielestä Kata­janokalla (suokki­laisille myön­netään asukaspysäköin­tilu­pa D‑alueelle eli mah­dol­lis­es­ti juuri OS:n ikku­nan alle).

    1. Valitet­tavasti suomen­lin­nalaisille on ratat­tu parkki­a­paikko­ja myös Kaup­pa­torin ran­nas­ta. Täy­del­listä ranto­jen väärinkäyttöä.

  84. Osmo Soin­in­vaara:

    Autoa nyt emme tietenkään tarvin­neet, kos­ka ratikalla pääsee kaikkialle. Myös las­ten har­ras­tuk­si­in siltä osin, kun sinne ei men­nä fillarilla.

    Eli kun Osmo ei autoa tarvitse, niin kukaan muukaan ei? Tuo ratikkakom­ment­ti nyt vain on tyh­mä ja osoit­taa jo jonk­in­ta­son vihreätä elit­ismiä, mut­ta mikä siinä on ilmais­lip­ul­la matkustaessa.

    1. Eli kun Osmo ei autoa tarvitse, niin kukaan muukaan ei?

      Elätte ikään kuin olisi nor­mi omis­taa auto ja poikkeus, jos ei omista. Kan­takaupungis­sa on nor­mi olla omis­ta­mat­ta autoa ja poikkeus omistaa.

  85. Ojis:
    DINK-viher­hip­ster­it osta­vat autopaikat­toman asun­non Jätkäsaaresta. 

    10 vuo­den kulut­tua per­heeseen ilmestynyt Jani-Pet­teri käy kiekkotreeneis­sä Palo­heinässä ja Jen­na-Maria telinevoimis­telee Liikun­tamyllyssä. Jen­na-Mar­i­an koulu on SYK Haa­gas­sa ja Jani-Pet­teri käy Ran­skalaista koulua Munkkivuores­sa. Välis­sä on oltu Stein­er-koulus­sa ja Montes­sori-päiväkodis­sa. Välil­lä moikataan iso­van­hempia Van­taal­la ja Kauniaisissa.

    Siinähän ovat HSL:n armoil­la mahahaavoineen. 

    Onko siinä Jätkän­saaren asun­nos­sa jokin sel­l­ainen ehto, ettei sitä saa jälleen­myy­dä? Kuten tääl­lä on mainit­tu, niin jos autol­la liikku­mi­nen tulee vält­tämät­tömäk­si osak­si elämää, niin sit­ten kan­nat­taa joko

    1) muut­taa alueelle, jos­sa auton saa parkki­in halvalla

    tai

    2) vuokra­ta parkkipaikka

    En ymmär­rä, mik­si järkevin vai­h­toe­hto olisi se, että tuo DINK-pariskun­ta pakote­taan sitä asun­toa ostaes­saan mak­samaan yli­hin­ta, sit­ten seisot­taa läh­es tarpee­ton­ta autoa siinä rankasti sub­ven­toidul­la paikalla, kunnes sit­ten kymme­nen vuo­den päästä päästään sitä Jani-Pet­ter­iä aje­lut­ta­maan ympäri kaupunkia.

  86. Osmo Soin­in­vaara: Meil­lä kävi juuri näin. Lap­sia tuli peräti kolme, joten muut­to autopaikat­tomas­ta kak­sios­ta oli edessä. Viisi­henk­i­nen per­he kun ei mah­tunut kak­sioon. Tästä syys­tä yleen­säkin per­heen kas­vami­nen merk­it­see muuttamista.
    Autoa nyt emme tietenkään tarvin­neet, kos­ka ratikalla pääsee kaikkialle. Myös las­ten har­ras­tuk­si­in siltä osin, kun sinne ei men­nä fillarilla.

    Niin, eli ihmiset pitää pakot­taa har­ras­tuk­si­in ja elämään­ta­paan jota Soin­in­vaaran per­he har­ras­taa, vaik­ka tun­tuu ole­van kovin rajoit­tunut­ta kun ker­ran ratikalla pääsee kaikkialle.

    Arro­gant­tia viisas­telua, ei ihme että poli­ti­ikan tulok­set ovat mitä ovat kun täl­laisia tyyppe­jä on päättämässä.

  87. Minä en sit­ten mitenkään ymmär­rä sitä että vaa­timus, että autopaikas­ta pitäisi mak­saa kus­tan­nuk­sia (plus jotakin tuot­to-odotus­ta, joka kil­pailun toimies­sa olisi jok­seenkin vähäi­nen) vas­taa­va hin­ta, on jol­lain tavoin autoilun tekemistä mah­dot­tomak­si ja kieltämistä.

    Pitäisikö samo­jen ihmis­ten mielestä yhteiskun­nan sub­ven­toi­da sähkön hin­taa? Tai velvoit­taa rak­en­ta­maan voimalaitok­sia yli tarpeen tap­pi­ol­lis­es­ti? Jälkim­mäis­es­tä olisi ehkä jopa jotain strate­gista pitkän aikavälin etua, mut­ta autopaikko­jen kohdal­la kyseessä on pelkkä resurssien haaskaus.

    Helsin­ki on, vaik­ka se täy­den­nys­raken­net­taisi­in kaikkein vihreimpi­en kaupunkisu­un­nit­telu­ideaalien mukaisek­si tiivi­ik­si kort­te­likaupunkiparati­isik­si ja type­r­ästä pysäköin­nin sub­ven­toin­nista luovut­taisi­in, joka tapauk­ses­sa autoiluelämän­ta­van kannal­ta paljon halvem­pi kaupun­ki kuin mon­et oikeat met­ro­pol­it. Rahal­la tulee parkkipaikan aina saa­maan. Rahal­la sen saa nykyäänkin, mut­ta se raha ote­taan suurek­si osak­si autot­tomien taskuista.

  88. Ojis: maha­haavoineen

    Tulee noi­ta auto­jakin tuonne Jätkäsaa­reen. Lätkäkamo­ja ei hirveästi kyl­lä viit­si julk­i­sis­sa kul­jet­taa. Päivikotireis­sut riip­puu. Muuten ehdot­ta­masi reitit pitäisi ole­van ihan hyvin saavutet­tavis­sa julk­isil­la. Itsekkin olen kulkenut koului­hin ja har­ras­tuk­si­in noin. 

    Isom­pi jut­tu tässä on täysin autoilun ehdoil­la raken­netut ympäristöt. Suuri osa pääkaupunkiseudus­ta on sel­l­aista. Muu on lähin­nä kaavoitet­tu ja raken­net­tu ennen autoilun aikaa. Epä­selvät ja pitkät käve­lyre­itit. Saas­taiset aliku­lut ja nousut jot­ka kävi­sivät kun­toilus­ta ellei epäil­isi altistu­van epäter­veel­liselle määrälle pien­hiukka­sia. Usein tun­tuu , että vain pieni panos­tus paran­taisi jalankulk­i­joiden ase­maa. Autoilun kulku­ta­pao­su­u­den on ennustet­tu kas­va­van edelleen. Kaik­ki paran­nuk­set joukkoli­iken­teeseen ovat syys­tä tai tois­es­ta kohdan­neet huo­mat­tavaa vas­tus­tus­ta. Ehkä se 90-luvul­la vielä maise­maa rumen­tanut bus­sikent­tä Kamp­is­sa sopii juh­li­joille. Mitään kuvitel­maa laadukkaas­ta joukkoli­iken­teestä se ei kyl­lä antanut. Esimerkik­si Öster­sun­dom ei saanut lähi­ju­naa. Ei Heliä tai pelkkää taa­ja­ma­ju­nana (mik­si tämä on muuten hau­dat­tu?). Ja mui­ta esimerkke­jähän on. Jos nämä mak­sa­vat oikeasti rahaa niin käy näin. Tämä kuvaa sitä ajat­te­lu­ta­paa , jos­sa julkiset ovat vain köy­hille opiske­li­joille ja ajokortittomille.

  89. On surullista seu­ra­ta keskustelua. Vihreät asen­teet ovat lujas­sa, autot­to­muu­den puoles­ta. En voi mil­lään uskoa, että pidem­mässä juok­sus­sa asukkail­la (jot­ka nyt pää­sevät Jätkäsaa­reen, ihan mil­lä perus­teel­la tahansa) kulkemis­tarpeet pysy­i­sivät ikuis­es­ti samoina?

    Todel­lista vihreyt­tä olisi ollut tehdä Jätkäsaares­ta totaalis­es­ti auto­ton. Käytän­nössä sulkea alue teknisil­lä järjestelyillä.
    Sinne muut­taisi­vat ne, joille auto­ton elämä sopii, myös pitkässä juok­sus­sa. Sen olisi voin­ut kaavoituk­ses­sa päät­tää hel­postikin. Ei tarvit­sisi pohtia autopaikko­ja tai autopy­säköin­nin jyvi­tys­tä neliöhintoihin!
    Siinä sit­ten näk­isi mik­si asu­jamis­to muo­dos­tuu jamiten kaup­pa käy? Yhtiöjärjestyksiin/vuokrasopimuksiin sito­va ehto autottomuudesta.

    Min­ulle sopisi jär­jeste­ly main­iosti. En kaipaa asum­ista puss­in­peräl­lä (ainakin nyt!) kaavail­tu­jen vaa­ti­mat­tomien julk­isten yhteyk­sien takia. Mah­taa työ­matkali­ikenne muo­dos­tua pul­mallisek­si kun käytän­nössä asukkaiden enem­mistön työ­paikat sijoit­tuvat ei-käve­ly-matkan päähän?
    Ja hei­dän, jot­ka joutu­vat käyt­tämään vaikka­pa työ­nan­ta­jan ajopeliä!

    Virkami­esten tulisi tehdä rohkei­ta ratkaisu­ja, niitä puolta­maan riit­tää edus­ta­jia. Jollei koko Jätkäsaar­ta niin edes puo­let siitä?

    Huo­maan, että keskustelu ei joh­da mihinkään. On kuin heit­täisi vet­tä han­hien selkään! Ei kan­na­ta odot­taa, että minkään­laista liikah­dus­ta ilmenisi, sen ver­ran fanaat­tisu­ut­ta on ilmassa.
    Toisaal­ta tämänkin blo­gin keskustelu on jälk­i­jät­töistä, juna meni jo!

  90. ‘Eli kun Osmo ei autoa tarvitse, niin kukaan muukaan ei?’ (newyork­ista)
    Min­ul­la on auto. Jos olen joskus niin köy­hä, etten pysty mak­samaan sen pysäköin­tiä itse, myyn sen pois, enkä lus­muile muiden kus­tan­nuk­sel­la. Pyrin maks­maan jopa ben­sat, kat­sas­tuk­set ja mahd. kor­jauk­set ihan itse, pum­ma­mat­ta muil­ta fyrkkaa omi­in menoi­hi­ni. Mikä tässä on niin vaikeaa?

  91. newyork­ista: Eli kun Osmo ei autoa tarvitse, niin kukaan muukaan ei?

    Eli jos newyork­ista tarvit­see autoa, kaik­ki muutkin tarvitsevat?

    Min­ul­lakin on kolme las­ta, eikä mis­sään vai­heessa ole ollut tarvet­ta autolle. Lapset ovat päässeet koului­hin ja har­ras­tuk­si­in julk­isil­la ja lihasvoimin ihan riit­tävän hyvin. Ovat samal­la oppi­neet jotain arvokas­ta, jotain jota ei opi auton takapenkillä.

    Ei autot­to­muus kaikille var­maankaan sovi, kuten ei sovi autoilukaan. Kyl­lä aikuisen ihmisen pitää pystyä arvioimaan oma tilanteen­sa avoimesti ilman turhia ennakkoasen­tei­ta. Ja jos tilanne muut­tuu, sopeudu­taan, eikä vaa­di­ta sopeuttamista.

    Eikä alle 18v lap­si val­itse koulu­jaan eikä har­ras­tuk­si­aan täysin mieli­v­al­tais­es­ti vaan niistä lähtöko­hdista mitä hänel­lä annetaan.

  92. Eero: Huo­maan, että keskustelu ei joh­da mihinkään. On kuin heit­täisi vet­tä han­hien selkään! Ei kan­na­ta odot­taa, että minkään­laista liikah­dus­ta ilmenisi, sen ver­ran fanaat­tisu­ut­ta on ilmassa.
    Toisaal­ta tämänkin blo­gin keskustelu on jälk­i­jät­töistä, juna meni jo!

    Vaik­ka keskustelu on vähän poteromeininkiä, ei se turhaa ole. Lau­takun­ta saa pian käsiteltäväk­seen pysäköin­tipoli­it­tisen paperin, johon kukin poli­it­ti­nen ryh­mä ottaa kan­taa. Kun medi­akin on jo hie­man läm­men­nyt keskustelulle, kevään mit­taan saat­taa pien­tä liikah­dus­ta asen­teis­sa ja normis­tossa tapahtua.

    Mielestäni ilmapi­iri on otolli­nen suun­nan tark­istuk­sille, vaik­ka turha on odot­taa suuria liikah­duk­sia. Asen­teet liikku­vat hitaasti, mut­ta ne ovat nyt liik­keessä. Kaupun­gin kaikkien poli­it­tis­ten ryh­mien yhteinen kan­ta on jo pitkään ollut, että Helsin­ki on joukko­liken­nekaupun­ki ja sel­l­aise­na sitä on kehitet­tävä jatkossa. 

    Tämä on lin­jas­sa ainakin euroop­palaisen kaupunkili­iken­teen val­tavir­tauk­sen kanssa ja näkyy var­maan aikaa myöten uute­na säädös­ta­son­akin. Jos vihreil­lä on viisaut­ta etsiä yhteistä lin­jaa muiden suurien ryh­mien kanssa, jotain voi tapah­tu­akin. Jos val­i­taan demon­straa­ti­olin­ja, tämä otolli­nen tilaisu­us menetetään.

    Jätkäsaaren suun­nit­telus­sa on menetet­ty hyvä mah­dol­lisu­us edel­läkävi­jyy­teen liiken­ner­atkaisu­jen kestävyy­den suh­teen, mut­ta seu­tu kas­vaa ja koke­muk­set keräävät uut­ta tietämys­tä tule­via jätkäsaaria varten.

  93. Sep­po Vep­säläi­nen: Jos vihreil­lä on viisaut­ta etsiä yhteistä lin­jaa muiden suurien ryh­mien kanssa, jotain voi tapah­tu­akin. Jos val­i­taan demon­straa­ti­olin­ja, tämä otolli­nen tilaisu­us menetetään.

    Min­ul­la on jotenkin sel­l­ainen tunne, että itse asi­as­sa Osmon lin­ja (annetaan markki­noiden päät­tää) on sel­l­ainen, jota vakaval­la naa­mal­la on kenenkään ajat­tel­e­van vähän vaikea vastustaa.

    Kysymys on tässä vain se, miten asia esitetään. Jos taivaas­ta putoaa poli­it­ti­nen kan­ta “autopaikko­jen määrää ei pidä sään­nel­lä, riit­tää että niiden lisärak­en­tamiseen varaudu­taan”, niin se kuu­lostaa kovin kokoomus­laiselta kannal­ta. Mut­ta jos kan­ta tulee yksit­täisen vihreän poli­itikon suus­ta, ja jos samaan aikaan samas­sa keskustelus­sa on puhut­tu kokon­aan autot­to­muud­es­ta, kan­ta leimau­tuu vääränväriseksi.

    Tämän vält­tämi­nen voi olla vaikeaa, mut­ta ehkä siinä aut­taisi, jos vihreät voisi­vat muo­toil­la jonkin sopi­van viral­lisen kan­nan asi­aan. Sen voi sit­ten kom­mu­nikoi­da riit­tävän selkeästi. 

    Aika hyvä kom­pro­mis­simah­dol­lisu­us olisi siinä, että kan­ta olisi “autopaikko­jen määrää ei pidä sään­nel­lä, vaan se pitää jät­tää markki­noille”. Sen jäl­keen muiden paikkamäärähuoleen voi tiukan vään­tämisen jäl­keen vas­ta­ta, että paikko­jen lisärak­en­tamiseen pitää varautua kaavoituk­ses­sa. Täl­löin lisärak­en­t­a­mi­nen on joka tapauk­ses­sa markki­nae­htoista, jol­loin kom­pro­mis­si tulee halvalla.

    Kan­ta mah­dol­lis­taisi senkin, ettei tukea naut­tivi­in asun­toi­hin tarvit­sisi lainkaan rak­en­taa autopaikko­ja. Tuki koskisi sil­loin vain asum­ista, ei autoilua.

  94. Nor­mi olla omis­ta­mat­ta autoa taitaa johtua vain siitä, että auton pitämi­nen on tehty vaikeak­si. Jos osas­ta asun­to­ja jätet­täisi­in keit­tiö pois, syn­ty­isi pian nor­mi, jon­ka mukaan suuri osa asukkaista tarvit­see vain mikrou­unin ja lavuaarin.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Elätte ikään kuin olisi nor­mi omis­taa auto ja poikkeus, jos ei omista. Kan­takaupungis­sa on nor­mi olla omis­ta­mat­ta autoa ja poikkeus omistaa.

    Henkilöau­ton omis­t­a­mi­nen, jopa use­am­man, on nor­mi. 🙂 Elämä ilman hnek­ilöau­toa on aivan puh­das­ta elitismiä.

    1. Henkilöau­ton omis­t­a­mi­nen, jopa use­am­man, on nor­mi. 🙂 Elämä ilman hnek­ilöau­toa on aivan puh­das­ta elitismiä.

      Onko Kallen nyt vaikea uskoa, että enem­mistöl­lä kant­gakaupun­gin ruokakun­nista ei ole autoa. Enem­mistö ei voi koskaan olla elit­isti­nen. Maal­la asia on tietysti toinen.

  96. Kari N: Nor­mi olla omis­ta­mat­ta autoa taitaa johtua vain siitä, että auton pitämi­nen on tehty vaikeaksi.

    Tai sit­ten sitä ei vain tarvitse?

    Jos läh­es kaik­ki tarvit­ta­vat palve­lut ovat saavutet­tavis­sa fil­laroimal­la enin­tään 15 min, tai kulke­mal­la saman ajan julk­isil­la, joiden aikataulu­ja ei koskaan tarvitse kat­soa, niin mitä sil­lä kiesil­lä arjen askareis­sa tekee?

    Jos min­ul­la kuitenkin olisi auto niitä har­vo­ja sivum­malle suun­tau­tu­via har­ras­tus- ja mui­ta matko­ja varten, lähikaduil­lani näyt­täisi ole­van hyvin tilaa säi­lyt­tää sitä, eli ei olisi parkki­ti­las­takaan kiinni.

    Käytän­nössä kuitenkin oma auton tarpeeni hoituu sil­lä, että joil­lakin kavereil­la on auto, ja heiltä voi pyytää apua. Tak­sikin palvelee.

    Jos min­ul­la ei olisi keit­tiötä, mikä olisi toki vähän sääli, kos­ka kotona kokkaus on mukavaa, ei tilanne silti olisi niin paha, sil­lä sen saman vartin matkan päästä löy­tyy kaiken­ta­soisia ja ‑tyyp­pisiä ravintoloita.

  97. Osmo Soin­in­vaara: Onko Kallen nyt vaikea uskoa, että enem­mistöl­lä kant­gakaupun­gin ruokakun­nista ei ole autoa. Enem­mistö ei voi koskaan olla elit­isti­nen. Maal­la asia on tietysti toinen. 

    Auton­o­mis­ta­jat ovat vähem­mistö koko Helsingis­sä, eivät ain­oas­taan kan­takaupungis­sa. Lähde: Uuden­maan liiton tietopalvelu.

    1. Auton­o­mis­ta­jat ovat vähem­mistö koko Helsingis­sä, eivät ain­oas­taan kantakaupungissa

      Kyl­lä, mut­ta tuo koko kaupun­gin luku johtuu kan­takaupun­gin autot­to­muud­es­ta. Suurim­mas­sa osas­sa lähiöitä auton omis­ta­jhia on enem­mistö, tietääk­seni. Voin tietysti olla väärässä.

  98. Kari N:

    Jos osas­ta asun­to­ja jätet­täisi­in keit­tiö pois, syn­ty­isi pian nor­mi, jon­ka mukaan suuri osa asukkaista tarvit­see vain mikrou­unin ja lavuaarin.

    Täl­lä Osmon pal­stal­la esi­in­tyy oikeas­t­aan aika paljon kom­men­toi­jia, joiden päämäärä on juuri tuo. Vai mitä pitäisi ajatel­la niistä, jot­ka ehdot­tel­e­vat aivan vakaval­la mielel­lä “uut­ta Kallio­ta”, jos­sa ihmiset asutet­taisi­in 20 neliön koppei­hin. Ja bonuk­se­na “liian suuris­sa” asun­nois­sa asu­vat “mum­mot” häädet­täisi­in pienem­pi­in luukkui­hin. Nämä neropatit eivät tietenkään ajat­tele sitä, että asun­to on hyvin mon­elle koti, jota ei voi eikä halu­ta rahas­sa arvottaa.

  99. Turus­sa parhail­laan rak­en­teil­la ole­van ker­rostalon auto­hal­li­paikat mak­sa­vat 28 000 euroa kap­pale, Helsingis­sä yleen­sä 15 000 — 30 000 euroa kap­pale. Uskoisin, että Jätkäsaa­reen muut­tavil­la, jot­ka ehdot­tomasti auton halu­a­vat, olisi varaa ja halua mak­saa 35 000 euroa autohallipaikasta.

    Jätkäsaa­reen raken­netaan seu­raavas­sa vai­heessa auto­hallille laa­jen­nus: Parkki­ta­lo, jon­ka arvio­hin­ta on 35 000 euroa per parkkipaik­ka. Kus­tan­nuste­hokkaam­mal­la suun­nit­telul­la olisi saatu koko Jätkäsaaren paikoi­tus markki­nae­htoisek­si, eli ne ostaisi­vat paikan, jot­ka halu­a­vat siitä mak­saa. Kaavoit­ta­jan halu lait­taa HKR:n varikko, jäte­huolto ja park­keer­aus Jätkäsaa­res­sa maan alle on osoit­tau­tunut liian kalli­ik­si visioksi.

  100. Osmo Soin­in­vaara: Onko Kallen nyt vaikea uskoa, että enem­mistöl­lä kant­gakaupun­gin ruokakun­nista ei ole autoa. Enem­mistö ei voi koskaan olla elit­isti­nen. Maal­la asia on tietysti toinen.

    Kan­takaupungis­sa enem­mistö ruokakun­nista on joko nuo­ria opiske­li­joi­ta tai mui­ta yksineläjiä, tai sit­ten eläkeläisiä. Heille autot­to­muus ei ole elit­ismiä vaan mah­dot­to­muut­ta. Toki on joukko elit­is­tisiä kes­ki-ikäisiä per­heitä, joille autot­to­muus on idealismia.

    Jos kan­takaupunkia halu­taan pitää kaikkien kaupunki­lais­ten poten­ti­aalise­na asuinalueena, niin nor­mi on, että ruokakun­nil­la on auto

  101. Tämän laa­jalle levin­neen “yhteiskun­nan sub­ven­toimien parkkipaikko­jen kri­ti­soin­ti on autovi­hamielisyyt­tä ja vihreää autot­to­muuside­olo­giaa” ‑asen­teen vuok­si hark­it­sen vakavasti Vihrei­den jäsenek­si liit­tymistä ja jonkin­laisen Vihreät autoil­i­jat ‑jär­jestön perus­tamista. Omis­tan kak­si autoa (tosin toinen ei ole täl­lä het­kel­lä liikennekäytössä).

    Jäsenek­si pää­si­sivät auton­o­mis­ta­jat, jot­ka vas­tus­ta­vat autoilun kulu­jen subventointia.

  102. Osmo Soin­in­vaara: Entä sit­ten. Myös sähkö on vält­tämät­tömyyshyödyke, mut­ta silti sen on mak­sulli­nen hyödyke. Täl­laisia hyödykkeitä on vaik­ka kuin­ka paljon. Yleen­sä taloudessa kuitenkin ajatel­laan, että tarpeel­lis­es­takin hyödyk­keestä mak­se­taan, jot­ta niitä ei ylikäytettäisi.
    .

    Eivätkö auto- ja ben­savero riitä? Pitääkö lait­taa vielä kaik­ki tiet maksullisiksi? 

    Kehotan muuten vakavasti miet­timään minkälainen on auto­ton yhteiskun­ta. Ainakin elin­ta­so on merkit­tävästi nyky­istä alem­pi, se on var­ma. Siinä mielessä on hie­man lapsel­lista kitistä autoille vara­tus­ta katutilasta.

  103. Kari N: Nor­mi olla omis­ta­mat­ta autoa taitaa johtua vain siitä, että auton pitämi­nen on tehty vaikeak­si. Jos osas­ta asun­to­ja jätet­täisi­in keit­tiö pois, syn­ty­isi pian nor­mi, jon­ka mukaan suuri osa asukkaista tarvit­see vain mikrou­unin ja lavuaarin.

    Niin siis jos sitä ei erik­seen vira­nomais­toimin määrätä, niin asun­toi­hin ei tehdä keit­tiöitä. Ja näin ilmeis­es­ti sik­si että asun­non osta­jat ja vuokraa­jat ihan hölmöyt­tään mak­sa­vat mitä pyy­de­tään esimerkik­si paperinkeräys­laatikos­ta, jos sitä kut­su­taan asun­nok­si. Kos­keeko tämä ken­ties myös valais­tus­ta ja ulko-ovia?

    Onnek­si markki­noiden ei sen­tään anneta hoitaa sel­l­aisia vält­tämät­tömiä perus­tarpei­ta kuten ruo­ka tai sähkö.

  104. Jaakko Hir­vo­nen: Jos läh­es kaik­ki tarvit­ta­vat palve­lut ovat saavutet­tavis­sa fil­laroimal­la enin­tään 15 min, tai kulke­mal­la saman ajan julk­isil­la, joiden aikataulu­ja ei koskaan tarvitse kat­soa, niin mitä sil­lä kiesil­lä arjen askareis­sa tekee?

    Jos näin olisi, ja Helsingis­sä ylipäätään olisi kelvolli­nen joukkoli­ikenne, ei tätä keskustelua tarvit­sisi käy­dä. Mat­ka-aika Etelä-Helsingistä vaikka­pa Pitäjän­mä­keen on ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la noin 40 min­u­ut­tia, jos­sa ajas­sa siis pääsee use­am­man hehtaarin kokoisen työ­paik­ka-alueen laidalle. Suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee Jätkäsaa­res­sa sama.

    Jos auton käytöl­lä säästää viikos­sa pari tun­tia työ­mat­ka-aikaa jo Helsin­gin sisäl­lä, on yksit­täistä työ­mat­ka-autoil­i­jaa aika vaikea syyl­listää. Tämä toimii tietysti niin pitkään kunnes Jätkäsaari on raken­net­tu riit­tävän täy­teen tukki­maan Meche­lininkadun risteyk­sen jon­ka jäl­keen kenel­läkään ei ole kivaa. 

    Jälleen ker­ran voi häm­mästel­lä sitä kuin­ka Helsingis­sä voidaan puo­let niemestä halkai­se­va esteetön ja rak­en­tam­a­ton käytävä tuhra­ta yhdessä tasos­sa kulke­vaan fil­laroin­tiväylään (Baana). Toisaal­ta, mitäpä tuos­ta kun joukkoli­iken­teen käyt­täjien aika on ilmaista.

  105. Ojis: Eivätkö auto- ja ben­savero riitä? Pitääkö lait­taa vielä kaik­ki tiet maksullisiksi? 

    Kehotan muuten vakavasti miet­timään minkälainen on auto­ton yhteiskun­ta. Ainakin elin­ta­so on merkit­tävästi nyky­istä alem­pi, se on var­ma. Siinä mielessä on hie­man lapsel­lista kitistä autoille vara­tus­ta katutilasta. 

    Auto- ja ben­savero riit­tävät ja ylikin, maakun­nis­sa. Kehä 3:n sisäpuolel­la eivät riitä.

    Ei Osmo ole auto­ton­ta yhteiskun­taa aja­mas­sa, eikä kyl­lä juuri kukaan muukaan. Auto on äärim­mäisen kätevä ja joskus jopa siel­lä kaupungis­sa vält­tämätön. Kaupunkia ei voi­da kuitenkaan rak­en­taa pelkästään auto­jen ehdoil­la, kos­ka tila lop­puu ihan konkreet­tis­es­ti kesken. Tai sit­ten pitää luop­ua tavoit­teesta rak­en­taa kaupunkia ja sen sijaan rak­en­taa kerrostalolähiötä.

    Minä pidän kaupungista enem­män kuin kerrostalolähiöstä.

    Sel­l­ainen kri­it­ti­nen käyt­tö­tarkoi­tus, jois­sa autot ovat ris­tiri­idas­sa tiheän kaupun­gin kanssa, on suurten mas­so­jen työ­matkali­ikenne. Tiheässä kaupungis­sa tätä ei ole mitään järkeä rak­en­taa henkilöau­to­jen varaan, vaan ensisi­jais­es­ti käve­lyn ja tois­si­jais­es­ti julkisen liikenteen.

  106. newyork­ista: Täl­lä Osmon pal­stal­la esi­in­tyy oikeas­t­aan aika paljon kom­men­toi­jia, joiden päämäärä on juuri tuo. Vai mitä pitäisi ajatel­la niistä, jot­ka ehdot­tel­e­vat aivan vakaval­la mielel­lä “uut­ta Kallio­ta”, jos­sa ihmiset asutet­taisi­in 20 neliön koppei­hin. Ja bonuk­se­na “liian suuris­sa” asun­nois­sa asu­vat “mum­mot” häädet­täisi­in pienem­pi­in luukkui­hin. Nämä neropatit eivät tietenkään ajat­tele sitä, että asun­to on hyvin mon­elle koti, jota ei voi eikä halu­ta rahas­sa arvottaa.

    Sotket puurot ja vel­lit. Kysypä itseltäsi:
    — kuin­ka moni on kiin­nos­tunut osta­maan asun­non ilman keittiötä?
    — sit­ten kysy kuin­ka moni ostaisi asun­non ilman autopaikkaa?

    Huo­maatko eroa? Aika har­val­la täl­läkään pal­stal­la tuskin on mitään sitä vas­taan että ihmiset omis­ta­vat ja pysäköivät auto­jansa. Ratkaisu­jakin on esitet­ty, esim. parkki­ta­lo, jos­ta jokainen halukas saa ostaa / vuokra­ta niin mon­ta autopaikkaa kuin haluaa.

  107. Ojis: huo­mat­tavasti mielu­umin eläisin autot­tomas­sa kuin sähköt­tömässä yhteiskunnassa. 

    KariS: jos enem­mistö on ker­ran on opiske­li­joi­ta, nuo­ria, yksinäisiä ja mui­ta joil­la ei ole varaa autoon niin mik­si ihmeessä ihmeessä he halu­aisi­vat mak­saa kym­meniä tuhan­sia siitä naa­purin autopaikas­ta? Se että naa­puril­la on auto kun tarkoit­taa että julki­nen- ja kevyt iikenne toimii huonom­min, ilma on saas­tuneem­pi ja meluisampi. Mik­si siitä pitää maksaa?

  108. IsoH: Turus­sa parhail­laan rak­en­teil­la ole­van ker­rostalon auto­hal­li­paikat mak­sa­vat 28 000 euroa kap­pale, Helsingis­sä yleen­sä 15 000 – 30 000 euroa kap­pale. Uskoisin, että Jätkäsaa­reen muut­tavil­la, jot­ka ehdot­tomasti auton halu­a­vat, olisi varaa ja halua mak­saa 35 000 euroa autohallipaikasta.

    Noin se var­masti menee, mut­ta tässä vero­tusjo­htoises­sa yhteiskun­nas­sa autopaikan koplaus asun­toon antaa aika paljon näkymät­tömiä etu­ja, asun­to­lainan verovähen­nysoikeus ja leimavero (eikun mikä varain­si­ir­tovero) vapau­tus ensi­a­sun­non osta­jal­ta. Pankit ainakin sanovat anta­vansa asun­to­lain­o­ja pienem­mil­lä mar­gin­aaleil­la ja vakuuk­sil­la, tiedä sit­ten miten autopaikkalain­o­ja kohtelisivat.

  109. hup­sis: Niin, eli ihmiset pitää pakot­taa har­ras­tuk­si­in ja elämään­ta­paan jota Soin­in­vaaran per­he har­ras­taa, vaik­ka tun­tuu ole­van kovin rajoit­tunut­ta kun ker­ran ratikalla pääsee kaikkialle.

    Eikö Osmon lin­ja ole ollut ihan johdon­mukaises­ti se, että autopaikko­ja saisi rak­en­taa vapaasti, ihan niin paljon kun rak­en­ta­ja uskoo niitä saa­vansa kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la kau­pak­si tai vuokralle?

    Pakko­val­taa edus­ta­vat ne kun­nal­lispäät­täjät ja hei­dän tuk­i­jansa, jot­ka oman ja ain­oak­si ja oikeak­si kat­so­tun elämän­ta­pansa perus­teel­la halu­a­vat, että kaupun­ki määrää autopaikko­ja raken­net­tavak­si hin­nas­ta ja kysyn­nästä välittämättä.

    (auton­o­mis­ta­ja jonkin matkan päästä Jätkäsaaresta)

  110. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa suurten raken­nus­li­ikkei­den koti­sivuil­ta Helsinki­in raken­net­tavia talo­ja. Muu­ta­maa pien­taloa luku­un otta­mat­ta jokaises­ta autopaikas­ta joutuu mak­samaan erik­seen, enim­mil­lään Mikonkadul­la 60 000 euroa.

    Tämä ei koske Jätkäsaar­ta, kos­ka kaupun­ki on suures­sa viisaudessaan niin kaavoittanut. 

    Läh­es kaikissa muis­sa raken­nusko­hteis­sa Osmon esil­letuo­ma ongel­ma on kuitenkin jo ratkaistu: Autoil­i­ja han­kkii itse oman parkkipaikkansa oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Näin se pitääkin olla.

  111. Viherinssi: Min­ul­la on jotenkin sel­l­ainen tunne, että itse asi­as­sa Osmon lin­ja (annetaan markki­noiden päät­tää) on sel­l­ainen, jota vakaval­la naa­mal­la on kenenkään ajat­tel­e­van vähän vaikea vastustaa.

    Kan­takaupungis­sa tämä lin­ja on osin voimas­sa. Tont­tiko­htais­ten paikko­jen määrä on keskimäärin alle kysyn­nän. Pysäköin­tilu­o­lati­laa on syn­tynyt, mut­ta asukaspysäköin­ti­in sitä käytetään hyvin niukalti. Kaupun­ki on taipunut jär­jestämään yleiseen katu­ti­laan asukkaille pysäköintireviirin.

    Näin kaupun­ki toimii markki­nahäirikkönä tar­joa­mal­la osalle asukkaista voimakkaasti sub­ven­toitua pysäköin­ti­ti­laa. Jos asukaspysäköin­nin hin­noit­telu saadaan ter­veelle poh­jalle, luo­latilo­jen asukaskäyt­tö kas­vaa. Kalli­otilo­jen niukku­us estää kovin radikaalin uus­rak­en­tamisen van­has­sa kan­takaupungis­sa. Niin­pä hin­noit­telul­la on säädeltävä niukku­u­den jakoa.

    Niukku­us olkoon ohjen­uo­rana jatkos­sakin, kos­ka katuka­p­a­siteet­ti on jo hyvin käytössä. Pitkään jatkunut kauhun tas­apaino pysäköin­tika­p­a­siteetin ja väyläka­p­a­siteetin välil­lä uhkaa mur­tua varsinkin Jätkäsaaren rak­en­tamisen myötä.Kaupungin sääte­lymah­dol­lisu­udet ovat kaavoitus ja liiken­neti­lan jakami­nen. Akti­ivi­su­ut­ta täl­lä rin­ta­mal­la tarvi­taan jatkossakin.

    Uusil­la alueil­la on ehkä mah­dol­lista siir­tyä nyky­istä selvästi voimakkaam­min suo­raan markkinaohjaukseen.

  112. Yksi asia mihin kir­joituk­sis­sa ei ole otet­tu kan­taa on paikoituk­sen vaa­ti­ma tila joka on suo­raan suh­teessa kustannuksin.

    Autopaikan koko on yleen­sä 2,5x5m
    Autopaikko­jen välis­sä on kak­sisu­un­tainen ajoväylä jon­ka lev­eys on aiem­min ollut 7m.
    Näistä saadaan yhden auton vaa­ti­ma säi­ly­tys­ti­la 2,5x8,5m=21,25. Jos autopaikan hin­ta on 50000€ mak­saa autopaikkaneliö 2350€

    Pari vuot­ta sit­ten Suomes­sa otet­ti­in käyt­töön uusi suun­nit­telu­o­hje (RT 98–10987) pysäköin­ti­in joka lev­en­si ajoväylän 8m:n. Edel­lisen laskel­man neliöhin­nal­la autopaik­ka mak­saisikin 52875€

    Sak­sas­sa ajoväyläk­si riit­tää 6m (EAR 05). Täl­läi­nen autopaik­ka samal­la neliöhin­nal­la mak­saisi 47000€. Ero kym­menisen prosenttia.

    Toki ajoväylät, tekni­ik­ka ym. tuo­vat kus­tan­nuk­sia joten pysäköin­ti­laitok­sen hin­ta ei var­maan olisi 10% pienem­pi mut­ta halvem­pi kuitenkin.

    En tiedä mil­lä mitoituk­sel­la Jätkäsaaren pysäköin­nit on mitoitet­tu mut­ta mielestäni olisi järkevää tark­istaa myös suun­nit­telunormis­toa ettei kaa­van vaa­ti­maa kallista pysäköin­tiä tehtäisi vielä kalli­im­mak­si turhan väljäl­lä suun­nit­telul­la. Kyse on kuitenkin auto­varas­tos­ta ja yleen­sä varas­toin­nis­sa mah­dol­lisim­man tiivis pakkaami­nen on hyve.

  113. newyork­ista: Täl­lä Osmon pal­stal­la esi­in­tyy oikeas­t­aan aika paljon kom­men­toi­jia, joiden päämäärä on juuri tuo. Vai mitä pitäisi ajatel­la niistä, jot­ka ehdot­tel­e­vat aivan vakaval­la mielel­lä “uut­ta Kallio­ta”, jos­sa ihmiset asutet­taisi­in 20 neliön koppei­hin. Ja bonuk­se­na “liian suuris­sa” asun­nois­sa asu­vat “mum­mot” häädet­täisi­in pienem­pi­in luukkui­hin. Nämä neropatit eivät tietenkään ajat­tele sitä, että asun­to on hyvin mon­elle koti, jota ei voi eikä halu­ta rahas­sa arvottaa.

    Entä jos täl­läisille “kopeille” on kysyn­tää, kuten hin­noista päätellen näkyy ole­van? Ovatko ihmiset liian hölmöjä päät­tämään itse? Samaa sar­jaa­han tämä autopaikkanormikin on: virkamiehet päät­tävät ihmis­ten puoles­ta, kos­ka ihmiset ovat liian hölmöjä tajua­maan itse, että autopaik­ka on vält­tämätön hei­dän hyv­in­vointin­sa kannal­ta. Ja jos ei omista autoa, on viher­hip­pi, jol­la ei ole sanan­val­taa tässä asi­as­sa. Todel­la omituista.

    Kaikkein omi­tu­is­in­ta on se, että autoil­i­jat valit­ta­vat jatku­vasti siitä, kuin­ka heitä sor­si­taan veroil­la ja muil­la mak­suil­la, mut­ta silti autot­tomat ovat hei­dän mielestään elit­is­tisiä ide­olo­gian orjia.

  114. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä, mut­ta tuo koko kaupun­gin luku johtuu kan­takaupun­gin autot­to­muud­es­ta. Suurim­mas­sa osas­sa lähiöitä auton omis­ta­jhia on enem­mistö, tietääk­seni. Voin tietysti olla väärässä.

    Niin nuo tei­dän kaavoit­ta­mat mega-automar­ketit imevät sisuk­si­in­sa lähiöi­den lähipalvelui­ta (pos­tit, apteek­it, ruokakau­pat etc.). Arjes­ta tulee aika vaikeaa ilman autoa. Sääli että Vihre­itä kiin­nos­taa vaan kan­takaupun­ki. Meille urheilus­ta naut­tiville per­heel­lisille lähiöi­den puru­ra­dat ja pulkkamäet ovat tärkeämpiä palvelui­ta kuin keskus­tan ravintolat.

  115. Teemu: Sak­sas­sa ajoväyläk­si riit­tää 6m (EAR 05). Täl­läi­nen autopaik­ka samal­la neliöhin­nal­la mak­saisi 47000€. Ero kym­menisen prosenttia.

    Jos minä out­u­isin mak­samaan autopaikas­ta 47 000 euroa ja joku kysy­isi että tehdäänkö täm­möi­nen sil­lipurk­ki vai lai­tatko vielä 10% lisää fyrkkaa niin tehdään sem­moinen että sinne mah­tuu, niin kyl­lä pistäisin vielä lisää rahaa likoon.

    Ei ole kyl­lä mitään järkeä rak­en­taa hirvit­tävän hin­taista parkki­hal­lia jos­ta tulee sit­ten vielä han­kala käyt­tää ahtau­den takia.

  116. Teemu: Edel­lisen laskel­man neliöhin­nal­la autopaik­ka mak­saisikin 52875€

    Uskoisin, että tilavampi väylä näkyy tilas­tois­sa harvemp­ina peltikol­huina, ja hin­to­jen ero­tuk­sel­la ei kovin mon­taa kol­hua autos­ta korjata.

  117. ze: Entä jos täl­läisille “kopeille” on kysyn­tää, kuten hin­noista päätellen näkyy ole­van? Ovatko ihmiset liian hölmöjä päät­tämään itse? Samaa sar­jaa­han tämä autopaikkanormikin on:

    Kyl­lä, ihmiset ovat — sään­tö­jen laati­jan mielestä — liian hölmöjä päät­tämään itse. Kuten esteet­tömyys­normien pakot­tavu­ud­es­ta voidaan päätel­lä. Se ja autopaikko­jen pakol­lisu­us ovat hyvin saman­laisia asioita.

    Tietysti voi sanoa, että jos elämän­ti­lanne muut­tuu niin että tarvit­see autoa, voi muut­taa muualle. Yhtä hyvin voi sanoa, että jos alkaa vam­mau­tu­misen takia tarvi­ta pyörä­tuo­lia, voi muut­taa parem­min muut­tuneeseen elämän­ti­lanteeseen sopi­vaan asun­toon. Erona taitaa olla se, että elämän­ti­lanteen muut­tumi­nen autoil­i­jak­si on (onnek­si) paljon yleisem­pää kuin elämän­ti­lanteen muut­tumi­nen pyörä­tuo­lia tarvitsemaan.

    Silti näitä kah­ta asi­aa muuten käsitel­lään Soin­in­vaaran kir­joituk­sis­sakin aivan eri tavalla. 

    Kun puhutaan autopaikoista, asun­to­jen hin­noit­telu on puh­taasti kus­tan­nus­pe­rusteista, eli autopaikan kus­tan­nus kohot­taa kokon­aisu­udessaan asun­non hin­taa, paha paha. Kun taas puhutaan esteet­tömyy­destä, asun­to­jen hin­noit­telu onkin yllät­täen puh­taan mak­sukykype­r­usteista, eli esteet­tömyy­den raken­nuskus­tan­nuk­sil­la ei ole mitään tekemistä asun­non myyn­ti­hin­nan kanssa kos­ka asun­to mak­saa juuri niin paljon kuin osta­ja saa lainaa.

    Itse olen sitä mieltä, että markki­na­t­alout­ta tarvit­taisi­in. Kuten van­hoista kaupunki­a­sun­noista havaitaan, asun­not jot­ka eivät ole eri­tyisen esteet­tömiä ja jois­sa ei ole autopaikkaa, ovat varsin suosit­tu­ja. Niitä saisi minus­ta mielel­lään rak­en­taa lisää, eri­tyis­es­ti juuri johonkin Jätkäsaaren tapaiseen puss­in­perään jos­sa henkilöau­toli­ikenne on muutenkin joka tapauk­ses­sa han­kalaa ja huono idea ja jos­sa jalka­käytävälle las­taamisen ajak­si pysäköi­ty invatak­si var­masti suu­tut­taa pyöräilijöitä.

  118. Pekka Taipale: Silti näitä kah­ta asi­aa muuten käsitel­lään Soin­in­vaaran kir­joituk­sis­sakin aivan eri tavalla.

    Tämä johtuu var­maan siitä, ettei Helsin­gin kaupun­ki kokoomuk­sen napami­esten retori­ikas­ta huoli­mat­ta ole vielä alka­nut kus­tan­ta­maan sitä autoa kaikille autoil­i­joik­si aikoville. Pyörä­tuolin tarvit­si­joille sel­l­ainen joudu­taan tar­joa­maan, samoin kuin muut asun­toon tarvit­ta­vat muutokset.

    Sekä parkkipaikka­pakko että estet­tömyys­pakko kap­i­tal­isoituu tietysti maan hin­taan eli pienen­tää kaupun­gin saa­maa osu­ut­ta siitä tap­pi­in asti vede­tys­tä asun­to­lainas­ta. Kaikkien uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen esteet­tömäk­si on ilmeis­es­ti vain kat­sot­tu halvem­mak­si kuin niiden muut­ta­mi­nen kaupun­gin kus­tan­nuk­sel­la esteet­tömik­si tai asukkaiden mah­dolli­nen laitoshoito. Vaik­ka asun­not ovatkin Helsingis­sä sairaan kalli­ita, hitas-loukko Jätkäsaa­res­sa on hal­pa kuin saip­pua ver­rat­tuna puo­likkaaseen soluhuoneeseen Mar­i­ankodis­sa. Laskelmia olisi toki kiva nähdä.

  119. On tosi­aan turha tehdä auto­hal­li, jonne ei city­maas­turil­la ei hel­posti mah­du, se city­maas­turi on muuten parkissa jos­sain lait­toma­l­la paikalla, ainakin niin kauan kuin parkkisakot on halpo­ja ja harvinaisia.

    Onhan se kovin monas­ti nähty että ihmiset ei pysäköi autoaan ahtaisi­in parkki­hallei­hin. Oulu­unkin raken­netaan uusi kalliopark­ki, kos­ka pysäköin­ti­ti­laa on muka­mas vähän. Todel­lisu­udessa parkki­talot on tyhjil­lään, mut­ta ihmiset eivät viit­si niihin ajaa. (aje­taan ennem­min vaik­ka puoli tun­tia ympyrää että löy­tyy paik­ka kadun varresta)

    Olen sitä mieltä että sekä autopaik­ka että esteet­tömyys­vaa­timuk­set ovat monin tavoin haitalliset. Esteet­tömyys­vaa­timuk­set ovat näistä kuitenkin perustel­lum­mat, sil­lä autoil­i­ja muut­tuu käveli­jäk­si nouse­mal­la autostaan, mut­ta pyörä­tuolis­taan har­va pystyy nousemaan.

    Jär­jen käyt­tö tulisi olla sallittua,eli jos talo on täyn­nä pieniä yksiöitä, niin ei niiden ves­soi­hin tarvi pyörä­tuo­lil­la mah­tua, sen sijaan taloy­htiössä voisi olla yksi oikea invaves­sa, jos­sa voi käy­dä jos väli­aikaises­ti joutuu pyörä­tuoli­in tai vierailee ko. talos­sa. Samoin jos tarkoi­tus on tehdä edullisia asun­to­ja niin 50 000 euron autopaikas­sa ei ole jär­jen häivää.

  120. Liit­tyen myös Vep­säläisen kommenttiin:

    Lau­ri R:Onhan se kovin monas­ti nähty että ihmiset ei pysäköi autoaan ahtaisi­in parkki­hallei­hin. Oulu­unkin raken­netaan uusi kalliopark­ki, kos­ka pysäköin­ti­ti­laa on muka­mas vähän. Todel­lisu­udessa parkki­talot on tyhjil­lään, mut­ta ihmiset eivät viit­si niihin ajaa. (aje­taan ennem­min vaik­ka puoli tun­tia ympyrää että löy­tyy paik­ka kadun varresta)

    Jos tämä parkkipaikkanor­mi­tuk­sen ongelmien selit­tämi­nen on vaikeaa, niin tästä päästään vielä vaikeam­paan asi­aan. Juuri tuon takia kadun­var­sipysäköin­nin pitäisi mak­saa enem­män kuin laitospysäköin­nin. Näin saadaan vähen­net­tyä ral­lia kort­telin ympäri, ja liik­keessä asioi­va saa auton­sa suht lähelle sen ovea.

    Ja tässä vai­heessa iskee men­taal­i­blo­ki. Mutku se hal­li­paik­ka on läm­mitet­ty, var­tioitu, ja niin edelleen niin miten ihmeessä siitä voisi ottaa pienem­män hin­nan? No juurikin ylläole­vista syistä.

  121. Pekka Pes­si:Kaikkien uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen esteet­tömäk­si on ilmeis­es­ti vain kat­sot­tu halvem­mak­si kuin niiden muut­ta­mi­nen kaupun­gin kus­tan­nuk­sel­la esteet­tömik­si tai asukkaiden mah­dolli­nen laitoshoito.

    Niin, kaikkien uusien asun­to­jen muut­ta­mi­nen esteet­tömäk­si on toki kaupun­gin kas­salle halvem­paa kun kus­tan­nuk­set mak­se­taan jonkun toisen pus­sista eikä vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia huomioi­da. Tuol­la sys­teemil­lähän se asevelvol­lisu­uskin on ylivoimais­es­ti halvin tapa jär­jestää armei­jan miehitys.

  122. Pekka Pes­si: Kaikkien uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen esteet­tömäk­si on ilmeis­es­ti vain kat­sot­tu halvem­mak­si kuin niiden muut­ta­mi­nen kaupun­gin kus­tan­nuk­sel­la esteet­tömik­si tai asukkaiden mah­dolli­nen laitoshoito.

    Onko tämä oikeasti las­ket­tu eikä vain vedet­ty hihasta?

  123. Pekka Pes­si: Kaikkien uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen esteet­tömäk­si on ilmeis­es­ti vain kat­sot­tu halvem­mak­si kuin niiden muut­ta­mi­nen kaupun­gin kus­tan­nuk­sel­la esteet­tömik­si tai asukkaiden mah­dolli­nen laitoshoito.

    Vai­h­toe­hdot ovat siis tässä? On mah­do­ton­ta, että kun joku ryhtyy tarvit­se­maan esteetön­tä asun­toa, hän muut­taisi toiseen asun­toon joka hänelle parem­min sopisi? Ain­oat vai­h­toe­hdot ovat ole­mas­saol­e­van asun­non muun­t­a­mi­nen tai laitoshoito?

    Jos asun­to­jen rak­en­tamises­sa on täl­laisia aja­tus­lu­u­tu­mia, niin eipä ole ihme että maksaa.

  124. Sylt­ty: Niin, kaikkien uusien asun­to­jen muut­ta­mi­nen esteet­tömäk­si on toki kaupun­gin kas­salle halvempaa

    Näin siis ainakin jos olete­taan että tiheäm­mästä rak­en­tamis­es­ta ei olisi mitään (taloudel­lista) hyö­tyä kaupungille, vaan annet­tu nor­mi on reunae­hto jota ei laskelmis­sa kyseenalaisteta.

  125. Pekka Taipale: Vai­h­toe­hdot ovat siis tässä? On mah­do­ton­ta, että kun joku ryhtyy tarvit­se­maan esteetön­tä asun­toa, hän muut­taisi toiseen asun­toon joka hänelle parem­min sopisi? Ain­oat vai­h­toe­hdot ovat ole­mas­saol­e­van asun­non muun­t­a­mi­nen tai laitoshoito?

    Jos asun­to­jen rak­en­tamises­sa on täl­laisia aja­tus­lu­u­tu­mia, niin eipä ole ihme että maksaa. 

    Toiseen asun­toon muut­ta­mi­nen vam­mau­tu­misen jäl­keen on toki mah­dol­lista. Ihan läheltä ei saa­ta sel­l­aista löytää, mut­ta jostain kauem­paa. Samal­la kun menet­tää liikun­takykyn­sä, voi hyvin menet­tää myös kotinsa.
    Mitä sit­ten san­o­taan hänelle, joka halu­aisi pyörä­tuolis­saan kyläil­lä näis­sä ei-esteet­tömis­sä asun­nois­sa? Mihin pysäköidä auton­sa? Vai eikö kaupungis­sa ole tilaa hänenlaisilleen?

  126. Pekka Taipale: Vai­h­toe­hdot ovat siis tässä? On mah­do­ton­ta, että kun joku ryhtyy tarvit­se­maan esteetön­tä asun­toa, hän muut­taisi toiseen asun­toon joka hänelle parem­min sopisi? Ain­oat vai­h­toe­hdot ovat ole­mas­saol­e­van asun­non muun­t­a­mi­nen tai laitoshoito? 

    Tietysti tämä kol­maskin vai­h­toe­hto on, että ale­taan rak­en­ta­maan esteet­tömiä asun­to­ja, että on mihin muut­taa. Nyky­tahdil­la jos kaik­ki uudet asun­not tehdään esteet­tömik­si, niin jo vuo­den 2030 kant­tur­oil­la 15 % asun­tokan­nas­ta alka­isi olla esteetöntä.

    Jos asun­to­jen rak­en­tamises­sa on täl­laisia aja­tus­lu­u­tu­mia, niin eipä ole ihme että maksaa. 

    Olisi­han se tosi­aan kiva, että Joku Muu tek­isi ne esteet­tömät asun­not, että sit­ten kun on tarve, niin voisi muut­taa Jon­nekin Muualle.

  127. Pekka Pes­si:Olisi­han se tosi­aan kiva, että Joku Muu tek­isi ne esteet­tömät asun­not, että sit­ten kun on tarve, niin voisi muut­taa Jon­nekin Muualle. 

    Minus­ta on ainakin ihan hyvä että Joku Muu ostaa ne inva­lidikäyt­töön tarkoite­tut autot, ettei min­un tarvitse mak­saa yli­hin­taa siitä että sel­l­aisia olisi myös käytet­ty­inä myynnissä.

    Lisäk­si minus­ta on ihan hyvä, että Joku Muu lai­tat­taa omaan taloon­sa hissin, jot­ta min­un ei tarvitse itse sem­moista asen­nut­taa omaan kak­sik­er­roksiseen paritalooni.

    Todel­lakin on hyvä että niitä han­ki­taan vain tarpeeseen. Jos näin ei ole, niin kyl­lä autopaikko­jen jär­jestämi­nen etukä­teen on ihan yhtä tärkeätä, auton han­kkimi­nen elämän aikana kun on toden­näköisem­pää kuin vammautuminen.

    Lisäk­si asun­to­ja voi aina remon­toi­da. En ymmär­rä mik­si kaikkien asun­to­jen tulisi olla esteet­tömiä kun suurin osa van­huk­sista kum­minkin tulee asumaan omis­sa 70–80-luvulla raken­ne­tuis­sa rakkaissa kodeissaan. 

    Voi her­ran­ju­mala, mitä me teeme niille kaikille suurien ikälu­okkien edus­ta­jile, jot­ka asu­vat omas­sa omakoti­talos­saan, jot­ka eivät ole esteet­tömiä??!?!?!?! Ehdot­tomasti on saata­va nor­mi, joka pakot­taa kaik­ki omakoti­talot esteet­tömik­si. Esimerkik­si kak­sik­er­roksisi­in asun­toi­hin on asen­net­ta­va hissit. Vai olisko kum­minkin niin, että kun ei jak­sa enää etupi­haa kola­ta eikä pysty autol­la aja­maan, olisi syytä muut­taa jon­nekin muualle?

    Vai kos­keeko tämä koti­rakkaus nyt kum­minkin vain ihan uusia asun­to­ja? On ihan ihme touhua valmis­tau­tua jo nyt 40 vuo­den kulut­tua tapah­tu­vaan asu­jien esteet­tömyys­vaa­timuk­si­in, voit vähän laskeskel­la mitä tulee nyk­yarvok­si noin pitkäl­lä aikavälillä.

    Sitä pait­si van­huk­sille, jot­ka eivät oikein kotona pär­jää, on jo ole­mas­sa palvelu­a­sun­to­ja. Niistä voidaan tehdä sit­ten kun­nol­la esteet­tömiä eikä vain nipin napin normien mukaisia. Täl­lä sys­teemil­lä sekä esteet­tömistä että esteel­li­sistä asun­noista tulee parempia.

  128. Mielestäni olisi fik­sumpaa että kerät­täisi­in hie­man enem­män vero­ja, ja han­kit­taisi­in sil­lä rahal­la oikeasti esteet­tömiä asun­to­ja niitä tarvit­seville. Sen sijaan että raken­netaan kaik­ista asun­noista melkein esteet­tömiä aika suurin kus­tan­nuksin. (ja kor­jataan niitä sit­ten tarvit­taes­sa esteet­tömik­si hie­man pienem­min kus­tan­nuksin). Jos ei tarvisi rak­en­taa hisse­jä tai noi­ta ympyröitä, niin mah­tu­isi selvästi enem­män asun­to­ja, eli säästy­isi rahaa.

    Käsit­tääk­seni nimit­täin kovin monas­ti se esteet­tömyys tarkoit­taa vain ja ain­oas­taan sitä pyörä­tuoliympyrää suun­nitelmis­sa eteisessä ja ves­sas­sa. Se saat­taa riit­tää sat­un­naiselle vierail­i­jalle tai väli­aikaises­ti tuoli­in joutu­valle, mut­ta ei asun­nos­sa voi pyörä­tuolis­sa ole­va kuitenkaan toden­näköis­es­ti asua ilman kalli­ita remontteja. 

    Ja remon­toimal­lakaan ei vält­tämät­tä edes saa aikaan yhtä hyvää lop­putu­losta. Itse olen esimerkik­si aut­tanut pyörä­tuolis­sa ole­van henkilön sisään oman taloy­htiön­sä ulko-oves­ta, jon­ka jälkikä­teen asen­net­tu pyörä­tuo­lil­ius­ka ei toimin­ut talvike­lil­lä. Ja kuule­mani mukaan hyvin usein tämä ongel­ma on myös ihan uusis­sa liuskois­sa uusis­sa kohteis­sa — kos­ka suun­nit­teli­jal­la tai lupi­en myön­täjäl­lä ei ole esteettömyysosaamista

    Toki kyläi­lyä sen esteet­tömyy­den puute rajoit­taa. Kysymys onkin, pitääkö kyläi­lyn mah­dol­lis­tamis­es­ta mak­saa suuria sum­mia? Kuin­ka mon­es­sa yksiössä on tarvet­ta kyläil­lä, eikä voi vain tava­ta kup­pi­las­sa tai esteet­tömässä kodis­sa? Entä onko vält­tämätön­tä mah­tua kään­tymään ves­sas­sa, jos ei kuitenkaan yllä tart­tumaan vesihanaan?

    Mik­si se esteet­tömyys on olen­naista pienis­sä ker­rostaloa­sun­nois­sa, mut­ta omakoti­talois­sa ei? Aika mon­esti näis­sä omakoti­talois­sa vierailee pyörä­tuolis­sa ole­via henkilöitä.

    Itse olen joutunut asumaan pois­sa kotoani muu­ta­man kuukau­den kos­ka asun­to ei ollut esteetön (jos talos­sa olisi ollut hissi ja pin­ta-alaa ympyröille sen vuokra olisi ollut luul­tavasti noin kaksinker­tainen, jol­loin en olisi sitä edes voin­ut ter­veenä opiske­li­jana mak­saa). Onnek­si asuin­paik­ka löy­tyi lähipi­iristä, sil­lä yhteiskun­nal­la ei ole oikein mitään tar­jo­ta. Ja kuten todet­tua, kaik­ki asun­not eivät koskaan tule ole­maan esteet­tömiä, ellei nyky­isiä pureta.

    Olen myös sitä mieltä, että jos on ostanut sel­l­aisen asun­non, että van­hana tai sairaana ei siel­lä pär­jää, niin se oma päätös, ja siitä selviää myymäl­lä sen asun­non ja osta­mal­la parem­min sopi­van. Pien­i­t­u­loiselle luul­tavasti paljon parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka voi hyvin olla että siihen kalli­im­paan asun­toon ei aluk­si ole lainkaan varaa. Jos voi ensin ostaa edullisen asun­non, niin siinä asumal­la voi säästää isompaan.

  129. Tässä lain­aus Keskus­tan puheen­jo­hta­jan suus­ta Suomen­maa-lehden uutisen mukaan:

    “Eivätkä kaik­ki tarvitse tai halua autopaikkaa. Asun­to­ja he kaipaa­vat. Asukkaiden arkiset tarpeet ja päät­täjien näke­myk­set ovat kaukana toisistaan.”

    Muitakin mie­lenki­in­toisia ehdo­tuk­sia asun­top­u­lan lievit­tämiseen löy­tyy samais­es­ta uutisesta:
    http://www.suomenmaa.fi/etusivu/sipil%C3%A4_esitt%C3%A4%C3%A4_asuntoleasingia_6221061.html

Vastaa käyttäjälle Risto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.