Näin asunnoista saadaan kalliita

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la on pikkuasiana takauk­sen myön­tämi­nen kaupun­gin omis­ta­malle Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:lle, jon­ka tarkoituk­se­na on rak­en­taa 900 auton pysäköin­tilu­o­la Jätkäsaa­reen. Rahat on tarkoi­tus saa­da takaisin asun­to-osakey­htiöiltä, joiden on kaa­van mukaan pakko ostaa yksi paik­ka jokaista 130 ker­rosneliötä kohden. Tämä tarkoint­taa noin yhtä paikkaa sataa asuin­neliötä kohden. 

Han­kkeen kus­tan­nusarvio on 68,8 miljoon­aa euroa ilman arvon­lisäveroa. Niin­pä pysäköin­tipaikan arvon­lisäverol­lisek­si hin­naksi tulee rak­en­tamisen aikai­sine korkoi­neen noin satatuhat­ta euroa. Asun­to­jen hin­taa se nos­taa tuhan­nel­la eurol­la neliöltä.

Ei tarvitse ihme­tel­lä, mik­si uudet asun­not ovat Helsingis­sä niin tolkut­toman kalliita!

143 vastausta artikkeliin “Näin asunnoista saadaan kalliita”

  1. Mitä tapah­tuu, jos As. oy ei nou­datakaan kaa­van määräys­tä ja jät­tää ne parkkipaikat osta­mat­ta? Määrääkö kaupun­ki talon purettavaksi?

  2. Sik­si että kaupun­ki rosvoaa asukkai­ta kaikin mah­dol­lisin keinoin, kallil­la ton­tin­vuokral­la, yli­hin­taisel­la pysäköin­ti­talol­la, yli­hin­noitel­lul­la sähkön­si­irol­la ja kaukoläm­möl­lä jne jne?

  3. Ter­veisiä Osmolle lenkiltä Jätkäsaaresta!

    Kuinka­han paljon Helsingis­sä on meitä anti­ikkisia henkilöitä, jot­ka saat­ta­vat pär­jätä esimerkik­si 20 vuot­ta ilman autoa? Julki­nen liikenne kun toimii varsin hyvin. Autokaaos sen kuin pahe­nee vuosi vuodelta. Sen voimme hel­posti esimerkik­si ratikan ikku­nas­ta huomata.

    Puo­li­valmista Jätkäsaaar­ta sil­loin täl­löin uteliaisu­ut­ta kiertäen herää kyl­lä muitakin paho­ja aav­is­tuk­sia. Kesken­eräi­nen on kesken­eräistä, mut­ta miten tähänkin alueeseen joskus hen­ki tulee, ihmis­ten elettäväksi? 

    Kylmä siel­lä talvi­saikaan kun­non tuulel­la on kuin “ryssän­hel­vetis­sä”.

  4. Mitä sum­ma 68,8 miljoon­aa sisältää? Raken­nuskus­tan­nuk­set, vai onko se paikko­jen yhteen­las­ket­tu myyn­ti­hin­ta (ilman arvonlisäveroa)?
    Min­un lasku­taidol­lani nuo luvut johta­vat 730 euron arvon­lisäverol­liseen hin­taan neliöltä, joka sekin toki on paljon. Korotkin tekevät jotakin, mut­ta että 30 % lisää arvon­lisäverol­liseen hin­taan… Oliko ne paikat tarkoi­tus pitää ensin pitkään pääosin tyhjänä, vai rak­en­taa niitä lisää alueen muun rak­en­tamisen edistyessä?
    Paikko­ja on joka tapauk­ses­sa tehtävä jonkin ver­ran myös läh­es autot­tomi­in taloi­hin, joten varovais­es­ti arvioiden 730 euron lisähin­ta on ehkä n. 20…25 % asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sista, mut­ta myyn­ti­hin­nas­ta n. 10…15 %.
    Kyl­lä asun­to­jen kalleut­ta tarvit­see ihme­tel­lä edelleen. Autopaikoil­la on merk­i­tys­tä, mut­ta ei se ole ain­oa syy — eikä edes suurin.

    1. Min­un lasku­taidol­lani nuo luvut johta­vat 730 euron arvon­lisäverol­liseen hin­taan neliöltä. Lisäk­si on las­ket­ta­va korot siitä, kun paik­ka raken­netaan siihen, kun talos lunas­ta­vat oman osuutensa.

      Sin­un matem­ati­ikas­sasi on se vika, että las­ket ker­rosneliötä kohden, mut­ta asukkaat laske­vat asuin­neliötä kohden. Ker­rosneliöi­hin kuu­lu­vat por­taat, pesu­tu­vat, pyöräkel­lar­it ja vaik­ka mitä.
      Auto­ton asukas tuskin saa itselleen luo­la­paikkaa kuin varaa­mal­la paikan ja mak­samal­la. Toki kon­sep­tista voi tehdä älykkääm­mänkin. Luulen, että autot­tomien paikat jär­jestetään mak­sullisel­la kadun­var­sipysäköin­nil­lä (4 euroa/tunti). Alueelle on jär­jestet­ty myös kohta­lais­es­ti paikko­ja yhteiskäyt­töau­toille, joista auton vuokraa­ja maksaa.

  5. Niin­pä, ja lisätään tähän sit­ten vielä ne vuokra­tont­tien kus­tan­nuk­set. Kat­soin juuri, että Skan­skan Oulunkylään rak­en­ta­mas­sa 60 neliön kak­sios­sa yhtiö­vastik­keesta 147€ muo­dostaa tont­tivuokra. Toki Oulunkylän urbaani syke on arvokas­ta, mut­ta pien­tä rajaa sentään.

  6. Ei ole hyvä että tehdään kaavoitus­ta vain taloudel­lis­ten lähtöko­h­tien mukaan (esim. Töölön­lahti ja Kamp­pi). Mut­ta ei ole myöskään hyvä, että kaavoitus­ta tehdään vail­la mitään vas­tu­u­ta siitä, mitä vaa­di­tut asi­at mak­sa­vat. Lyhyt­näköis­es­ti markki­nahin­ta on mikä on ja maa­nar­vo jous­taa, eli osta­jalle ei tulisi lisäkus­tan­nus­ta, mut­ta jos kaavoite­taan niin paljon, että se vaikut­taa markki­nahin­toi­hin (kuten pitäisi tehdä), sil­loin vaa­timusten hin­nal­la on merkitystä.

  7. Timo Ruo­homä­ki:

    Kat­soin juuri, että Skan­skan Oulunkylään rak­en­ta­mas­sa 60 neliön kak­sios­sa yhtiö­vastik­keesta 147€ muo­dostaa tonttivuokra. 

    Ton­tin hin­tana pide­tään näköjään 735 euro asuin­neliötä kohden eli jotain vähän alta 600 euroa ker­rosneliöltä. Toinen vai­h­toe­hto olisi ollut ostaa tont­ti ja mak­saa siitä kak­sios­ta 44 000 euroa enem­män. Tätä se teet­tää, että kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in asumaan.

  8. Ter­ve­tu­loa kat­so­maan lähiöi­hin sitä mihin autot pis­tetään kun paikko­ja on vähän tai ne ovat asukaiden mielestä “liian kalliita”. 

    Valvon­taa tai rak­en­teel­lisia esteitä ei saa­da toteutet­tua joten autot pysäköidään sinne mikä kätev­in­tä on. Jos alueelle ei raken­neta paikko­ja, asukkaat ja asioi­vat otta­vat jalka­käytävät ja aukiot omin luvin parkkipaikoiksi. 

    Mikäli kaupungilla on keinot tämän estämisek­si, toivoisin että ne ote­taan heti käyt­töön niil­lä alueil­la jois­sa ilmiöstä kär­sitään eikä odote­ta tule­via eliittialueita.

  9. Daniel Fed­er­ley:
    Mitä tapah­tuu, jos As. oy ei nou­datakaan kaa­van määräys­tä ja jät­tää ne parkkipaikat osta­mat­ta? Määrääkö kaupun­ki talon purettavaksi? 

    Tästä pitäisi saa­da ennakko­ta­paus korkeim­m­mas­sa oikeudessa, niin tiedet­täisi­in asia 🙂
    Onko­han ton­tin­vuokra­sopimuk­ses­sa myös mukana vaa­timus parkkipaikko­jen ostamisesta?

  10. Onpa siinä parkkiru­udulle neliöhin­taa; 6115 €/m2, jos laskin oikein. Tietysti parkki­hal­lis­sa on muitakin neliöitä kuin parkkiruudut.

    Voisiko­han muuten noin isos­sa parkki­hal­lis­sa kokeil­la jo jotain vähän inno­vati­ivisem­paa ratkaisua siten, että esim. auto­ja laitet­taisi­in päällekkäin tai jol­lain teknisil­lä vem­paimil­la min­i­moitaisi­in ns. hukkanaliöitä.

  11. Luul­tavasti pysäköin­ti­hal­li olisi tul­lu paljon halvem­mak­si, eikä täyt­ty­isi vedel­lä heti ekan tul­van sattues­sa. Kova luot­to kaupungilla ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan onnistumiseen 🙂

    Helsin­ki kyl­lä rahas­taa asukke­jaan ihan kiitettävästi.

  12. Kukaan ei kiistäne, että parkkipaikko­ja on pakko olla? Taloy­htiöitä ei toden­näköis­es­ti pakote­ta osta­maan velvoitepaikko­jaan parkki­talosta. Perus­ta­jarak­en­ta­jalle eli raken­nus­fir­malle se vaan on hyvä vai­h­toe­hto, kun ton­tin koko ker­rosalan saa käyt­tää asun­noik­si, joista se hin­ta kuitenkin nap­ataan. Ja asun­to­jen hin­nat määräy­tyvät markki­noil­la. En ymmärtänyt teo­reet­tista keskustelu­navaus­ta enkä sen joh­dos­ta käy­tyä kom­ment­tiketjua. Raken­nus­fir­mat tahkoa­vat rahaa ja uusien asun­to­jen hin­nat hei­jastel­e­vat van­ho­jen asun­to­jen hin­to­ja. Kun asun­noil­la on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa, niin hin­nat ovat mitä ovat. Jos hin­nat ovat liian alhaiset, uusia asun­to­ja ei raken­neta. So simple.

  13. Huh, onpa kalli­ita autopaikko­ja. Min­un lasku­jeni mukaan tuos­ta tulee läh­es 95 000 per paik­ka. Tässä on var­maankin varaudut­tu johonkin muuhunkin, sil­lä kalli­ita noiden paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on toki ollut ennenkin, mut­tei kyl­lä ihan näin kalli­ita. 30 000 — 50 000 euroa on ratkais­us­ta riip­puen tähän men­nessä ollut käypä hin­ta. Alvillinen.

    Onko­han tässä varaudut­tu myös mah­dol­lisi­in korkoku­lui­hin, joi­ta syn­tyy kun hal­li raken­netaan ker­ral­la ja käyt­täjien asun­not vähitellen? Eli osa hal­lista tulee ole­maan joitakin vuosia vajaakäytöllä.

    Itse laskin että tavanomaisen kohteen (4000 kem2) autopaikkamäärä (31 ap) lisäisi kohteen kus­tan­nuk­sia läh­es 3 miljoon­aa (huh!) ja jokaisen asun­toneliön (3420 asm2) hin­taa noin 850 euroa. Ja jos kohteen keskip­in­ta-ala on tavanomaiset 65 neliötä, nyt kun 75 neliön vaa­timus­ta ei enää ole, niin kohteeseen tulisi 53 asun­toa. Eli 22 auto­ton­ta asun­toa ja 31 autol­lista asun­toa. Jos autopaikko­jen kus­tan­nuk­set perit­täisi­in vain autol­lisil­ta asun­noil­ta, niin autopaikko­jen hin­ta nos­taisi näi­den asun­to­jen JOKAISEN neliön hin­taa huikeat 1460 euroa.

    En tai­da halu­ta asun­toa Jätkäsaaresta.

  14. autopaik­ka lie­nee jotain 15 neliötä, ja käytäviä saman ver­ran. Oisko 30 neliötä per auto. Ei saisi mak­saa kylmä hal­li yli 3000 euroa per neliö. Mik­si ne pitää tunkea meren alle? Ruo­ho­lahdessa on maan pääl­lä, ja ker­roksia voisi olla vaik­ka 6. Luulisi ole­van aika hal­paa. Kaupun­ki taitaa kiusal­laan vaa­tia kalleimpia kek­sit­tyjä ratkaisuja.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloy­htiöt pakote­taan osta­maan velvoitepaikat parkkilu­o­las­ta. Sen saa kätevästi tontiluovutusehtoihin.

    Saako­han sil­lä osak­keen vai käyt­töoikeu­den autopaikkaan? Jos siis Oy:n osakkeet(ja rahas­tu­soikeus) säi­lyy kaupungilla sat­apros­ent­tis­es­ti, on tuo kyl­lä melkoinen kupru — eli kaupun­ki rahas­taa rahoituk­sen asi­akkail­taan ja kiskoo voitot jatkos­sa omi­in taskuihinsa. 

    “pakote­taan osta­maan kätevästi”. Joskus tun­tuu siltä että ei ne kehyskun­nis­sa asu­vat ihan niin vajakke­ja ole kuin blog­gaa­ja antaa ymmärtää 🙂

  16. Eivät kaik­ki halua Helsinkiin/Espooseen/Vantaalle asumaan. Se on vain pakko, jota on raken­net­tu viimeiset 40 vuot­ta siirtämäl­lä läh­es kaik­ki palve­lut, koulu­tus­mah­dol­lisu­udet ja työ­paikat Tam­pere-Lahti ‑akselin eteläpuolelle.

    Sitä saamme mihin olemme alistuneet.

    Nim­im. Pal­jas­jalkainen helsinkiäi­nen joka (vielä) pitää Tapiolasta

    Osmo Soin­in­vaara: Ton­tin hin­tana pide­tään näköjään 735 euro asuin­neliötä kohden eli jotain vähän alta 600 euroa ker­rosneliöltä. Toinen vai­h­toe­hto olisi ollut ostaa tont­ti ja mak­saa siitä kak­sios­ta 44 000 euroa enem­män. Tätä se teet­tää, että kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in asumaan.

  17. Har­mi, ettei Helsin­gin kaupungilla ole munaa pienen­tää auto­tul­vaa ja kaavoit­taa edes yksi auto­ton asuinalue.

  18. Oma, täysin kyy­nis-puolueelli­nen näke­myk­seni on että asun­to­jen hin­nat pide­tään keinotekois­es­ti korkeina, rajoit­ta­mal­la rak­en­tamista kohtu­ut­tomasti. Ok, helsin­ki on niemel­lä ja tont­ti­maa­ta ei ole paljon, mut­ta vähänkään kauem­pana on tilaa vaik­ka mil­lä mital­la, ja sin­nekin voi rak­en­taa kiskot.

    Mik­si ja kuka noi­ta hin­to­ja pitää keinotekois­es­ti korkeina? Tietysti ne jot­ka omis­ta­vat tai rak­en­ta­vat asuntoja.

    In fin­land we have this thing called reilu meinin­ki. Min­un mielestä kaupun­gin tehtävä olisi pyrk­iä kaikin keinoin _minimoimaan_ ihmis­ten asumiskustannuksia.

  19. Mika: “pakote­taan osta­maan kätevästi”. Joskus tun­tuu siltä että ei ne kehyskun­nis­sa asu­vat ihan niin vajakke­ja ole kuin blog­gaa­ja antaa ymmärtää 

    Onko jäänyt havait­se­mat­ta, että minä en pidä tästä pysäköin­ntipoli­ti­ikas­ta, jos­sa autopaik­ka kytketään asun­non ostamiseen. Se pitäisi kytkeä auton ostamiseen, kuten Tokiossa.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Ton­tin hin­tana pide­tään näköjään 735 euro asuin­neliötä kohden eli jotain vähän alta 600 euroa ker­rosneliöltä. Toinen vai­h­toe­hto olisi ollut ostaa tont­ti ja mak­saa siitä kak­sios­ta 44 000 euroa enem­män. Tätä se teet­tää, että kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in asumaan.

    Ton­tin hin­ta on suo­ras­taan sika­mainen, mut­ta leik­itään että se määräy­tyy markki­noil­la. Mil­lä perus­teel­la kaupun­ki perii omil­ta asukkail­taan 4%:n käytän­nössä riskitön­tä tuot­toa kun vuo­den euri­bor on 0,559%?

    Tätä se teet­tää, kun kaupun­gin johto ei muista kenen palveluk­seen hei­dät on valit­tu. Ehkä on sit­tenkin paras­ta, että kun­tau­ud­is­tuk­senne kaatuu. Säi­lyy ainakin mah­dol­lisu­us äänestää jaloillaan.

    Joko vas­tu­s­tat asumisen kalleut­ta tai autoilua, mut­ta älä yritä perustel­la jälkim­mäistä ensim­mäisel­lä. Jotenkin tun­tuu, että sama läpinäkyvä epäjo­hdon­mukaisu­us pais­taa läpi kaik­ista vihrei­den ajamista asioista.

    1. Nyt pitäisi tietää, onko kyse HITAS-ton­tista vai vapaara­hot­teis­es­ta. Jos tont­ti on vapaara­hot­teinen, ton­tin hin­nal­la ei ole mitään tekemistä asun­non hin­nan kanssa. Hal­pa tont­ti hyödyt­tää vain raken­nut­ta­jaa. HITAS-ton­tin osalta asia on vähän toinen, mut­ta on hiukan han­kala perustel­la selvästi markki­nahin­taa halvem­paa tont­tia joillekin arval­la val­i­tu­ille. Sekin raha on pois van­hus­ten vaipoista.

  21. Miten sen saisi kytket­tyä auton ostamiseen? Tai siis miten se on tehty Tokiossa?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloy­htiöt pakote­taan osta­maan velvoitepaikat parkkilu­o­las­ta. Sen saa kätevästi tontiluovutusehtoihin.

    Eli kaupun­ki nos­taa tahal­laan asun­to­jen hin­taa kaavoit­ta­mal­la pysäköin­ti­rak­en­teek­si luolan alueelle, joka ei sovel­lu maanalaiseen rakentamiseen.

    Kyl­lä veden alle rak­en­t­a­mi­nen on kallista, mut­ta eyt­tä kaupun­ki pakot­taa siihen niin pistää epäilemään kor­rup­tio­ta, ainakin hyvä-veli-akselia 

    Eli tässä tulos tuos­ta paljon main­os­te­tus­ta verkottumisesta

    1. Liian Van­ha
      Jos taloy­htiö halu­aa tehdä pysäköin­tipaikat hal­val­la maan pälle, se voi toki ostaa naa­puriko­rt­telin ja lait­taa sinne maan­pääl­lisen pysäköin­nin. Sil­loin sen pitää tietysti mak­saa menete­tys­tä raken­nu­soikeud­es­ta käypä hinta.

  23. Michael: Har­mi, ettei Helsin­gin kaupungilla ole munaa pienen­tää auto­tul­vaa ja kaavoit­taa edes yksi auto­ton asuinalue.

    Vas­tuu on viime kädessä äänestäjien. Helsingis­sä lähin­nä yksi puolue estää uuden kokeilemisen ja kaupun­gin järkevän kehit­tämisen kohti aidosti mod­er­nia ja hyvää kaupunkia. Kysymys kuu­luukin miten saa­da tämä Osmon tärkeä viesti kun­nol­la tiedok­si ja ennen kaikkea ymmär­re­tyk­si, jot­ta uskallus vai­h­taa poteroi­hin kaivau­tuneet val­tu­ute­tut löytyisi.

  24. Mites on, kun muis­telisin usei­denkin vihrei­den vas­tus­ta­neen Helsingis­sä ns. rak­enuste­hokku­ut­ta. Eräi­den uusien aluei­den yhtey­dessä oikein akti­ivis­es­ti vas­tustet­ti­in korkeampia raken­nuk­sia. Paljonko­han sen myötä hin­ta olisi noussut?

    1. Mis­sähän vihreät ovat Helsingis­sa vas­tus­ta­neet raken­nuste­hokku­ut­ta? Me olemme yleen­sä oleet sil­lä kan­nal­la, että mikä uhrataan rak­enbtamiselle, raken­netaan kun­nol­la sen sijaan, että pilataan kaik­ki har­val­la rak­en­tamisel­la. Yksit­täisiä henkilöitä voi toki löytyä.

  25. Onko per­heessäsi kak­si autoa ja tah­dot säästää rahaa? Muu­ta Helsin­gin sijas­ta ympäryskun­taan niin säästät välit­tömästi läh­es 200.000€.

    Oikeasti — ihmette­lyn pitäisi kohdis­tua siihen miten kaupun­gin omis­ta­man yhtiön annetaan toimia niin luokat­tomasti että yhden parkkipaikan hin­naksi muo­dos­tuu 100.000€. Ole­tan, ettei parkkilu­o­la kuitenkaan kaut­taal­taan ole Car­reran mar­mo­ria tai kul­lal­la päällystet­ty. Ei tain­nut olla väliä kus­tan­nuk­sista jos kaa­van pakot­ta­mana taloy­htiöi­den on autopaikat ostet­ta­va joka tapauksessa? 

    Tuos­sa fir­mas­sa ja sen hallinnoin­nis­sa olisi tutki­valle jour­nal­is­mille hyvä kohde.

  26. Mik­si autopaikoille pitää louhia luo­la maan alle? Keskus­tas­sa se on vielä ymmär­ret­tävää, kun alue on jo raken­net­tu. Mut­ta uusil­la alueil­la­han autopaikat, huoltoti­lat, tekniset tilat ja varas­tot voisi rak­en­taa 1–2 ker­rokseen maan päälle, ja näi­den päälle pihakan­nen jalankulku­väy­li­neen ja istu­tuksi­neen. Olisi var­masti halvem­paa. Siis sama idea kuin Itä-Pasi­las­sa ja Mer­i­haas­sa, mut­ta var­masti näi­hin ver­rat­tuna voisi paran­taakin viihtyvyyt­tä ja arkkite­htu­uria melkoisesti.

    1. Jätkäsaa­res­sa raken­netaan pysäköin­tipaikko­ja myös talo­jen alle. Ne ovat sil­loin myös meren­pin­nan ala­puolel­la, joten ei sekään hal­paa ole.

  27. JJ: Paikko­ja on joka tapauk­ses­sa tehtävä jonkin ver­ran myös läh­es autot­tomi­in taloi­hin, joten varovais­es­ti arvioiden 730 euron lisähin­ta on ehkä n. 20…25 % asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sista, mut­ta myyn­ti­hin­nas­ta n. 10…15 %.
    Kyl­lä asun­to­jen kalleut­ta tarvit­see ihme­tel­lä edelleen. Autopaikoil­la on merk­i­tys­tä, mut­ta ei se ole ain­oa syy – eikä edes suurin.

    Asun­to­jen korkei­den hin­to­jen pääsyy on tietenkin tar­jon­nan puute, eli asun­to­ja ei raken­neta tarpeek­si ja pysäköin­tisekoilu rajoit­taa tar­jon­taa sen aiheut­tamien suorien kus­tan­nusten lisäk­si. Eli kaavoite­taan väl­jem­min jot­tei pysäköin­ti­jär­jeste­ly­jen hin­ta kas­vaisi liian suurek­si. Kaupungis­sa kan­nat­taa tin­kiä mielu­um­min pysäköin­tipaikoista kuin rakennuksista.

  28. Mat­ti Vilan­der: Kukaan ei kiistäne, että parkkipaikko­ja on pakko olla? Taloy­htiöitä ei toden­näköis­es­ti pakote­ta osta­maan velvoitepaikko­jaan parkkitalosta. 

    Tästä vielä erik­seen. Ei kiistä, ja kyl­lä pakotetaan.

    Kyse ei ole siitä pitääkö pysäköin­tipaikko­ja olla, vaan kuka niistä vas­taa ja kuin­ka paljon niitä pitää olla. Viralli­nen vas­taus on että taloy­htiö vas­taa ja virkamies päät­tää paljonko niitä tarvi­taan, vähän niin kuin virkamiehet aikoinaan päät­ti mikä on kumisaap­paalle sopi­va hinta.

    Vai­h­toe­hto nimeno­maan kort­te­likaupungis­sa on se että asun­to-osakey­htiö keskit­tyy nyt ihan vaan asun­toi­hin ja pysäköin­tiosakey­htiö pysäköin­ti­in. Rav­in­to­lat, ruokakau­pat, erikois­tarvike­li­ik­keet, jne. ovat kaik­ki tuik­i­tarpeel­lisia yksi­ty­isiä palvelui­ta asuinalueel­la, mut­tei niitäkään taloy­htiöt pyöritä. Eli irroite­taan pysäköin­ti ja asum­i­nen toi­sis­taan. Pysäköin­tipaikko­jen määränkään kanssa ei tarvitse sit­ten virkamiehen ja poli­itikko­jen tuskastel­la, jät­tää vaan varauk­set halleille kadun­var­si­paikko­jen lisäk­si, markki­nat sit­ten gryn­daa ne jos kysyn­tää on ja var­mas­tikin myös jokunen talon­rak­en­ta­jakin halu­aa tehdä paikko­ja kellariin.

    Näin tää on hoidet­tu nykyisessäkin kan­takaupungis­sa, ja ihan hyvin se voi.

    Stan­dar­di vas­ta-argu­ment­ti tähän, ja type­r­im­mästä päästä, on että mutku sit­ten auto­ja pysäköidään väärin jos paikko­ja ei ole “tarpeek­si” tai pysäköin­ti mak­saa. No väärin­pysäköin­ti vaikka­pa Kallios­sa (jotain kol­ma­sosa paikko­ja suh­teessa Jätkäsaa­reen) nyt kuitenkin on suh­teel­lisen vähäistä, ja jos lähde­tään siitä että käytän­nössä ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja pitää olla niin paljon että niitä on aina vapaana, niin mitoi­tus on pikem­minkin 1ap/50k-m2 kuin 1ap/130k-m2, eli ne paikat rupea­vat mak­samaan jo enem­män kuin talot. Näin ei tehdä mis­sään tapauk­sesa, eli väärin­pysäköin­ti­in pitää puut­tua muuten. Vinkkinä että yhden parkkipirkon palkkaami­nen tuot­taa kaupungille noin kak­si ker­taa kulu­ja enem­män, mikä on ihan hyvä mit­tar­ille sille että onko valvon­taa riit­tävästi eli ei.

  29. Michael:
    Har­mi, ettei Helsin­gin kaupungilla ole munaa pienen­tää auto­tul­vaa ja kaavoit­taa edes yksi auto­ton asuinalue.

    Tarkoi­tat kai “autopaika­ton­ta”? Sil­lä auto­ja siel­läkin tulee kyl­lä ole­maan. Niille ei vaan ole varat­tu paikko­ja erikseen.

    1. Jätkäsaa­res­sa ei tule ole­maan yhtään paikkaa, johon voisi jät­tää auton ilmaisek­si. Joko se mak­saa 4 euroa tun­nil­ta tai 40 euroa ker­ral­ta + mah­dol­liset hinauskustannukset.
      Min­mus­ta Jätkäsaa­reen saa rak­enbtaa niin paljon autopaikko­ja, kun autoil­i­jat halu­a­vat, mut­ta he eivät voi vaa­tia, että hei­dän autot­tomat naa­purin­sa mak­sa­vat ne paikat. Se on yhtä peruste­lu­ta kuin vaa­tia autot­tomai naa­pure­i­ta osta­maan heille auto.

  30. Hei Osmo!

    Jätkäsaaren pysäköin­ti­laitok­sen autopaikan kus­tan­nusarvio on noin 55 000 e/autopaikka sisältäen alv:n. Tuo­hon kus­tan­nusarvion sisäl­tyy mm. pysäköin­ti­laitok­sen yhtey­teen sijoitet­ta­van yhteisväestön­suo­jan (9000 väestön­suo­j­paikkaa) kus­tan­nuk­set. Omien laskelmien mukaan kyseisen kalli­olu­o­la-autopaikan tuo­ma lisäkus­tan­nus asun­to­jen toteu­tuskus­tan­nuk­si­in on noin 550 e/huoneistoneliö. Kallista, mut­ta ei nyt ihan tuhat­ta euroa neliö sentään. 

    Autopaikan tuo­ma lisäkus­tan­nus näkyy asun­to­jen hin­nas­sa omakus­tan­nus­pe­rusteises­sa asun­to­tuotan­nos­sa. Sään­telemät­tömässä markki­naee­htoises­sa tuotan­nos­sa autopaikan kus­tan­nus ei vaiku­ta asun­non hin­taan, kos­ka asun­not myydään/vuokrataan toteu­tuskus­tan­nuk­sista riip­pumat­ta markkinahintaan.

    1. Sami,
      Miten sit­ten on mah­dol­lista, että kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la 900 autopaikkaa mak­saa 68,8 miljoon­aa ilman arvon­lisäveroa. Vai tarkoi­tatko jotain kokon­aisjär­jeste­lyä, jos­sa on sekaisin hyvin kalli­it­ta ja sit­ten ihan järkevän hin­taisia paikko­ja ja ne myy­dään keskimääräisel­lä hinnalla? 

      Vapaara­hoit­teises­sa tuotan­nos­sa paikat eivät vaiku­ta asun­non hin­taan (näin myös tul­laan sanoneek­si, etteivät asukkaat koe tarvit­se­vansa niitä), mut­ta eivät ne silti ilmaisia ole. Jos nyt olete­taan, että ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailus­sa markki­nat toimi­vat, tuo rasite kap­i­tal­isoituu maan hin­taan ja jää siis kaupun­gin tap­piok­si. Ne paikat ovat siis pois­sa niistä van­hus­ten vaipoista.

  31. Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:n kohdal­la tilanne on onnek­si hie­man parem­pi kuin äkkiä voisi kuvitella.

    Mikäli pysäköin­tipaikko­jen vuokra muo­dos­tuu kohtu­ullisek­si, on mah­dol­lista, että Verkkokauppa.com vuokraa paikko­ja (tosin ei var­masti kaikkia) vir­ka-aikaan henkilökun­tamme pysäköintipaikoiksi.

    Muina aikoina paikat taas voisi­vat palvel­la asukkaiden pysäköin­tipaikkoina. Lisäk­si koko pysäköin­ti­hal­li toimii myös alueen väestön­suo­jana ja tämän takia ei alueen yri­tys­ten ole tarvin­nut rak­en­taa omia eril­lisiä (usein aika vajaakäytöl­lä ole­via) väestön­suo­jia. Alueen yri­tyk­set joutu­vat osta­maan Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:ltä väestönsuojapaikat.

    Ja mikäli pysäköin­tipaikoille vieläkään löy­dy tarpeek­si käyt­töä, on Län­siter­mi­naalin laiva­matkus­ta­jil­la run­saasti pitkäaikaista pysäköin­tiä jon­ka voisi ihan hyvin siirtää myös maanalle.

    Eli siitä ainakin min­un puolestani pis­teet kaupungille, että on fik­susti kaavoitet­tu sata­ma, liiketi­laa ja asun­to­ja lähekkäin ja alueen pysäköin­ti-/väestön­suo­jatarpeet on ratkaisu täl­läisel­lä yhteisel­lä ratkaisul­la ilman että jokainen väk­isin rak­en­taa omat väestön­suo­jat ja pysäköintihallit. 

    Veikataan nyt vielä, että fik­sul­la sopimisel­la voisi ehkä yhden autopaikan yhteiskäyt­tö mak­saa 1/3 pysäköin­ti vir­ka-aikaan, 1/3 pysäköin­ti ilta-aikaan ja 1/3 väestönsuojakäyttö.

    Samuli Sep­pälä / Verkkokauppa.com

  32. Aika kalli­il­ta tun­tuu. Toisaal­ta maan hin­ta on kova, joten sitä kan­nat­taa käyt­tää sekä alas, että ylöspäin. Jos siis 1 aut­paik­ka mak­saa taloy­htiölle luokkaa 100 000€, määrit­tänee taloy­htiö autopaikkavuokran sen mukaises­ti. Asun­non osta­ja joutuu mak­samaan sen 700‑1000€/m² lisähin­taa, mut­ta saa vas­taavasti edullisem­man yhtiö­vastik­keen maail­man­tap­pi­in asti. Yhtiö­vastiket­ta las­kee siis autopaikoista saata­va vuokratulo.
    Jos muut­taa kan­takaupunki­in, pitäisi ymmärtää, että auton pitämi­nen siel­lä mak­saa. Kadun­var­si­paikko­jen pitäisi olla vain alueel­la sat­un­nais­es­ti käy­iä varten. Kadu­var­sipysäköin­ti pitäisi kieltää alueel­la asuvil­ta ja sään­nöl­lis­es­ti työsken­televiltä. Tämän valvon­ta vain olisi liki mahdotonta.

  33. tpyy­lu­o­ma:
    Stan­dar­di vas­ta-argu­ment­ti tähän, ja type­r­im­mästä päästä, on että mutku sit­ten auto­ja pysäköidään väärin jos paikko­ja ei ole “tarpeek­si” tai pysäköin­ti maksaa. 

    …eli väärin­pysäköin­ti­in pitää puut­tua muuten. 

    Valitet­tavasti ihmiset käyt­täy­tyvät aika stan­dard­isti, varsinkin ne typerimmät.

    Jos kaupungilla on hyvä keino estää väärin­pysäköin­nin avul­la tapah­tu­va naa­pu­riter­rori, hyvä. Jään edelleen odot­ta­maan keinon käyttämistä.

    Tois­taisek­si siitä ei ole mitään merkke­jä joten mah­dol­liseen “autot­tomaan” kaupungi­nosaan muut­ta­vat eivät vält­tämät­tä saa elää ihan niin autot­tomas­sa ympäristössä kuin kuvit­tel­e­vat. Aina löy­tyy ihmisiä joil­la on omas­ta mielestään oikeus päästä vain parin askeleen kävelyllä.

    Autot­tomis­sa kaupungi­nosis­sa halu­taan var­maan ole­van saman­ta­soiset päiväkodit ja koulut kuin muual­lakin. Ja pieniä puote­ja, pizze­ri­oi­ta, r‑kioskeja ja videovuokraamo­ja jopa enem­män kuin muual­la. Ne aiheut­ta­vat aina autoli­iken­net­tä suo­raan oven eteen, oli­pa siinä paikkaa tai ei.

    Ja autot­tomil­la asukkail­lakin on junt­te­ja kavere­i­ta ja maalais­suku­laisia jot­ka pysäköivät kuitenkin ihan mihin halu­a­vat, eihän hei­dän tarvitse välit­tää naa­purei­den mielipiteistä.

    Jos roskasak­ki aio­taan saa­da kuri­in myös niis­sä suun­nitel­luis­sa vihreis­sä eli­it­tiek­sklaaveis­sa, keino­ja olisi syytä kokeil­la käytän­nössä jo nyt mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten asuinalueil­la. Ihan har­joituk­sen vuok­si ettei tule sit­ten paha mieli.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sähän vihreät ovat Helsingis­sa vas­tus­ta­neet raken­nuste­hokku­ut­ta? Me olemme yleen­sä oleet sil­lä kan­nal­la, että mikä uhrataan rak­enbtamiselle, raken­netaan kun­nol­la sen sijaan, että pilataan kaik­ki har­val­la rak­en­tamisel­la. Yksit­täisiä henkilöitä voi toki löytyä. 

    Öljysa­ta­man alueen rak­en­t­a­mi­nen on hyvä esimerk­ki tästä. Lau­takun­nis­sa kun oli kiihkeääkin tin­kimistä neliöte­hokku­ud­es­ta ja talo­jen korkeud­es­ta — ja nämä piti saa­da kaavaan. Enkä olisi kovin yllät­tynyt, vaik­ka samaa keskustelua vihreät oli­si­vat käyneet Jätkäsaarenkin osalta.

    Mut­ta ker­ron mis­tä tämä kaik­ki johtuu: Vihreään ide­olo­giaan tun­tuu kuu­lu­van kaupunki­lainen puu­taloidyl­li. Kysy vaikka­pa helsinkiläisiltä vihreiltä naisil­ta. Nyt, kun parin viime vuo­den aikana muu­ta­ma insinööri­taus­tainen on liit­tynyt vihreisi­in, on havait­tu kam­mot­ta­van suuri reikä vihreässä poli­ti­ikas­sa, kun tämä kaupunki­lainen puu­taloidyl­livihreys ja ekote­hokku­us eivät olekaan sopisoin­nus­sa, vaan usein tois­t­en­sa vas­tako­htia. Vähin äänin onnek­si löy­det­ti­in tämä parkkipaik­ka-asia kuin tilauk­ses­ta. (Enkä silti väitä, etteikö tätäkin kan­nat­taisi kritisoida)

    1. Vihreään ide­olo­giaan tun­tuu kuu­lu­van kaupunki­lainen puutaloidylli.Vihreään ide­olo­giaan tun­tuu kuu­lu­van kaupunki­lainen puutaloidylli. 

      No voi her­ra­nen aika. Niin Jätkäsaa­res­sa kuin Her­ne­saa­res­sa olmemme olleet vaa­ti­mas­sa tehokkaam­paa rak­en­tamista. Tässä riitewlyssä autopaikoista on kyse juuri raken­nuste­hokku­ud­es­ta, kos­ka auton vaa­ti­ma tila on pois ihmisx­ten vaa­ti­mas­ta tilas­ta jua alen­taa raken­nuste­hokkuuk­sia. Olmemme vas­tus­ta­neet helikopter­i­hirvi­tys­tä Her­ne­saaren kär­keen, kos­ka sen tieltä joudu­taan raivaa­maan sato­ja asun­to­ja. Ka niin edelleen.
      Toki myös puu­taloidylleille tulee olla sijaa, mut­ta ei ihan lähel­lä keskustaa.

  35. Sami: Autopaikan tuo­ma lisäkus­tan­nus näkyy asun­to­jen hin­nas­sa omakus­tan­nus­pe­rusteises­sa asun­to­tuotan­nos­sa. Sään­telemät­tömässä markki­naee­htoises­sa tuotan­nos­sa autopaikan kus­tan­nus ei vaiku­ta asun­non hin­taan, kos­ka asun­not myydään/vuokrataan toteu­tuskus­tan­nuk­sista riip­pumat­ta markkinahintaan.

    Älä nyt viit­si. Äärim­mäisen putk­inäköis­es­ti ottaen tämä on sinän­sä täysin tot­ta, asun­to­jenkin hin­ta määräy­tyy markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Mut­ta sit­ten näin aikuis­ten kesken:

    Ensin­näkin, täl­lä argu­men­til­la voi perustel­la ihan mitä tahansa vira­nomais­määräys­tä. Laite­taanko van­hus­ten­hoit­o­mak­su 500 €/m2 uusi­in asun­toi­hin? Kuka­pa van­hus­ten­hoitoa vas­tus­taisi ja kun ei se ker­ran vaiku­ta hin­toi­hin, niin mik­sei noin muka voisi tehdä?

    Toisek­si, ilmaisia parkkipaikko­ja ei ole ole­mas­sa sen enem­pää kuin ilmaisia lounaitakaan. Raken­nus­määräyk­set kap­i­tal­isoitu­vat teo­ri­as­sa ja käytän­nössäkin ainakin osin maan hin­taan, ja kun maan omis­taa kaupun­ki tämä on ihan sama asia kuin että ne parkkipaikat raken­net­taisi­in verovaroin. Korkeam­mat kus­tan­nuk­set edel­lyt­tävät gryn­der­iltä suurem­piä pääo­mia, tai laske­vat kan­nat­tavu­ut­ta, jne. kumpikin vähen­tää kil­pailua raken­nus­markki­noil­la mikä taas oma­l­ta osaltaan nos­taa hin­to­ja. Ter­veil­lä markki­noil­la toimi­va kil­pailu siirtäisi pienem­mät raken­nuskus­tan­nuk­set hintoihin.

  36. Hin­nas­sa sisäl­lä 9000 väestön­suo­japaikan kus­tan­nus ja alv, vaik­ka esi­tys­listal­la main­in­ta alv 0 %. Tun­nen han­kkeen. Kus­tan­nuk­sia avat­tu mm. kesäku­un viimeisen khs:n kok­ouk­sen listal­la kun päätet­ti­in yhtiön perustamisesta.

    Korkeat autopaik­ka kus­tan­nuk­set toki näkyvät tont­ti­hin­nas­sa, mut­ta eivät täysimääräis­inä. Autopaikkoil­la on tiet­tyyn pis­teeseen asti ton­tin arvoa nos­ta­vat vaiku­tus, kos­ka suurin osa asun­tomarkki­noiden osta­jista halu­aa autopaikan. Eri­tyis­es­ti sel­l­aiset osta­jat, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan asun­nos­ta markki­nahin­nan, joka Jätkäsaa­res­sa lie­nee noin 6000 e/neliö. Autopaikat ovat siis ainakin nykyisel­lään asun­to­jen myyn­nin markkinointitekijä. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sami,
    Miten sit­ten on mah­dol­lista, että kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la 900 autopaikkaa mak­saa 68,8 miljoon­aa ilman arvon­lisäveroa. Vai tarkoi­tatko jotain kokon­aisjär­jeste­lyä, jos­sa on sekaisin hyvin kalli­it­ta ja sit­ten ihan järkevän hin­taisia paikko­ja ja ne myy­dään keskimääräisel­lä hinnalla? 

    Vapaara­hoit­teises­sa tuotan­nos­sa paikat eivät vaiku­ta asun­non hin­taan (näin myös tul­laan sanoneek­si, etteivät asukkaat koe tarvit­se­vansa niitä), mut­ta eivät ne silti ilmaisia ole. Jos nyt olete­taan, että ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailus­sa markki­nat toimi­vat, tuo rasite kap­i­tal­isoituu maan hin­taan ja jää siis kaupun­gin tap­piok­si. Ne paikat ovat siis pois­sa niistä van­hus­ten vaipoista.

  37. Jätkäsaaren pysäköin­tiy­htiön ja siihen liit­tyvän väestö­suo­jan pyörit­tämi­nen pitää ulkois­taa, että saadaan tilat tehokkaaseen käyt­töön. Esim. pysäköin­tipaikat vuoropy­säköin­ti­in eikä nimet­tyjä paikko­ja ja väestö­suo­ja vuokralle johonkin hyödyl­liseen ja tuot­tavaan käyt­töön. Tuol­laisel­la hin­nal­la on jär­jetön­tä tehdä tilo­ja, jot­ka ovat ison osan ajas­ta tyhjinä.

  38. Joonas:
    Mut­ta uusil­la alueil­la­han autopaikat, huoltoti­lat, tekniset tilat ja varas­tot voisi rak­en­taa 1–2 ker­rokseen maan päälle, ja näi­den päälle pihakan­nen jalankulku­väy­li­neen ja istu­tuksi­neen. Olisi var­masti halvempaa. 

    Täl­laiset kan­sir­ak­en­teet ovat kyl­läkin erit­täin kalli­ita rak­en­taa. Lisäk­si ne toisi­vat autoli­iken­teen kaduille ja lisäi­sivätkin sitä, help­pouten­sa vuoksi.

  39. Rak­en­tamisen hin­ta, han­kkeen kus­tan­nusarvio, asun­non myyn­ti­hin­ta ja han­kkeen todel­liset kus­tan­nuk­set ovat kaik­ki eri suu­ruisia summia.

    Uud­isko­htei­ta myy­dessä, esimerkik­si myyn­tikus­tan­nuk­set voidaan laskea 4%:ksi kokon­aishin­nas­ta, vaik­ka varsi­naista “myyn­tiä” ei tarvitse autopaikko­jen osalta tehdä, kos­ka ne ovat “pakol­lisia”. Samal­la taval­la voidaan laskea, että raken­nus­li­ik­keen kate täy­tyy saa­da myös autopaikoista ja tämähän on vielä tietenkin eri asia kuin rahoit­ta­jan halu­a­ma korko pääo­ma­lle rakennusajalta.

    Enää puut­tuu se, että kaupun­ki ryhtyy vaa­ti­maan raken­nu­soikeut­ta käytet­täväk­si auto­hal­li­rak­en­tamiseen, jol­loin autopaik­ka nos­taisi ton­tin hin­taa vielä lähem­mäs parikyt don­aa lisää.

    [autopaik­ka on 2,5x5 metriä, eli 12,5m². Kak­sipuolises­sa pysäköin­nis­sä auto­jen väli­in jää 7–8 metri­nen väylä, joka tuo noin 10m² lisää ja autopaikkaa kohden on raken­net­ta­va n. 22,5 hyö­tyneliötä, lisäk­si rak­en­teet ja muut instal­laa­tiot niin päästään pyöreästi luku­un 25 k‑m².]

    Oma henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että autopaikko­jen rak­en­tamista ei tulisi edel­lyt­tää kaavas­sa lainkaan. Sen sijaan kaavas­sa tulee voi­da osoit­taa kuin­ka pysäköin­ti alueel­la jär­jestetään, mikäli ihmiset halu­a­vat siihen sijoit­taa. (Uusil­la asuinalueil­la olisi mah­dol­lista jär­jestää “väli­aikaisia” pysäköin­ti­ratkaisu­ja rak­en­ta­mat­tomil­la ton­teil­la ainakin ensim­mäiset 10–15 vuotta.)

  40. Michael:
    Har­mi, ettei Helsin­gin kaupungilla ole munaa pienen­tää auto­tul­vaa ja kaavoit­taa edes yksi auto­ton asuinalue. 

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tarkoi­tat kai “autopaika­ton­ta”? Sil­lä auto­ja siel­läkin tulee kyl­lä ole­maan. Niille ei vaan ole varat­tu paikko­ja erikseen.

    Onhan meil­lä Suomen­lin­na. Ei siel­lä paljoa auto­ja näy.

  41. Ihan vain ver­tailuk­si: Lem­minkäi­nen rak­en­taa Jätkäsaaren Saukon­paa­teen As Oy Mer­itu­ulen. Asun­not ovat arvokkai­ta, keski­hin­ta kait 8500e/m2. Autopaikat myy­dään erik­seen. Hin­ta on vain 35.000 e kap­pale. Tuo­han on mitätön ver­rat­tuna edel­läku­vatun hallin n.80.000 euroon. Mik­si Lem­minkäi­nen pol­kee hintoja?

  42. Kyl­lä, viihty­isyyt­tä voi paran­taa ja on jo paran­net­tu Mer­i­hakaan ja Itä-Pasi­laan ver­rat­tuna. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa Heikkilän­tien ja Kivi­aidankadun väli­in raken­net­tua / rak­en­teil­la ole­vaa kort­telia. Minus­ta ihan viihty­isä. Tuos­sakin autopaikat oli kaavoitet­tu maan alle, mut­ta raken­nusy­htiö haki poikkeuslu­paa, jol­la sai rak­en­taa ne katu­ta­soon pihakan­nen alle. Kadun puolel­la katu­ta­sos­sa on liiketilo­ja ja taloy­htiön tilaa, kuten pyörävarastot.

    Joonas:
    Mik­si autopaikoille pitää louhia luo­la maan alle? Keskus­tas­sa se on vielä ymmär­ret­tävää, kun alue on jo raken­net­tu. Mut­ta uusil­la alueil­la­han autopaikat, huoltoti­lat, tekniset tilat ja varas­tot voisi rak­en­taa 1–2 ker­rokseen maan päälle, ja näi­den päälle pihakan­nen jalankulku­väy­li­neen ja istu­tuksi­neen. Olisi var­masti halvem­paa. Siis sama idea kuin Itä-Pasi­las­sa ja Mer­i­haas­sa, mut­ta var­masti näi­hin ver­rat­tuna voisi paran­taakin viihtyvyyt­tä ja arkkite­htu­uria melkoisesti.

  43. DDT:
    …Kuinka­han paljon Helsingis­sä on meitä anti­ikkisia henkilöitä, jot­ka saat­ta­vat pär­jätä esimerkik­si 20 vuot­ta ilman autoa… 

    Ei teitä ole kovin mon­taa ja paik­ka määrä tasoit­tuu kun useil­la per­heil­lä on jo nykyään use­ampi auto. Kun Suomes­sakin lopete­taan laiton autovero­tus, lisään­tyy auto­jen määrä vielä nykyisestä.

    Ongel­ma on paikko­jen keräämi­nen pysäköin­ti­laitok­si­in, joista kaupun­ki vetää välistä sievoisen sum­man. Itse en ostaisi asun­toa Jätkäsaares­ta, jos taloy­htiöl­lä ei ole omia paikko­ja jot­ka myy­dään, ei siis vuokra­ta, asukkaille.

    DDT:
    …Kylmä siel­lä talvi­saikaan kun­non tuulel­la on kuin “ryssän­hel­vetis­sä”.

    Tuos­sa olet oike­as­sa. Kaa­va on liian väljä ja sitä joudu­taan var­masti jos­sain vai­heessa tiivistämään. Tiivi­im­pää kaavaa puoltaa sekä palvelu­iden tar­jon­nan takaami­nen että meren yli tule­va viima.

  44. Jätkäsaa­res­sa on kyl­lä myös sel­l­aisia talo­ja, jois­sa pysäköin­ti­hal­li tulee pihakan­nen alle. As. Oy. Välimeri, 69 asun­toa ja 49 parkkipaikkaa:

    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&id=59

    Ei tuo nyt niin pahal­ta näytä. Välimerenkadulle päin autokan­nen korkeudel­la on liiketilo­ja, sivusi­ivis­sä yhteisiä tilo­ja ja kel­larikomeroi­ta. Tiet­ty hin­tasään­nöstelemät­tömis­sä talois­sa gryun­deri tykkää jät­tää yhteiset tilat pois, ei siel­lä mitään ker­hotilo­ja ja yhteis­pe­su­loi­ta ole.

  45. Mat­ti Vilan­der:
    Kukaan ei kiistäne, että parkkipaikko­ja on pakko olla? 

    Minäpä kiistäisin. Olen nuori hyv­in­palkat­tu korkeasti koulutet­tu ammat­ti­lainen joka asuu keskus­tas­sa. Olen pär­jän­nyt tääl­lä koh­ta 10 vuot­ta autot­ta, eikä ystävä­porukas­sanikaan monel­la ole auton­tarvet­ta. Mik­sei mei­dän­laisille ihmisille voisi rak­en­taa täysin auto­ton­ta ja tiheätä kaupungi­nosaa jos­ta menisi metrot ja ratikat joka­toinen min­u­ut­ti. Rajalle por­tit jos­ta pää­sisi pelkät huoltoajoneuvot.

    Autopaikan voisi sit­ten pitää jos­sain kaukana kehätiel­lä kun sitä sil­loin har­voin tarvit­see, tai tehdä kuten minä ja vuokra­ta auton niille kolmelle mökki/ikea/työmatkalle jot­ka tule­vat vuodessa eteen.

    Voisin lyödä kymp­pi­ton­nin vetoa että tuos­ta kaupungi­nosas­ta tulisi Helsin­gin viihty­isi heittämällä.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Jätkäsaa­res­sa ei tule ole­maan yhtään paikkaa, johon voisi jät­tää auton ilmaisek­si. Joko se mak­saa 4 euroa tun­nil­ta tai 40 euroa ker­ral­ta + mah­dol­liset hinauskustannukset.
    Min­mus­ta Jätkäsaa­reen saa rak­enbtaa niin paljon autopaikko­ja, kun autoil­i­jat halu­a­vat, mut­ta he eivät voi vaa­tia, että hei­dän autot­tomat naa­purin­sa mak­sa­vat ne paikat. Se on yhtä peruste­lu­ta kuin vaa­tia autot­tomai naa­pure­i­ta osta­maan heille auto.

    Näin, hyvä peri­aate kun­han muis­te­taan että autoil­e­van hyvän veron­mak­sa­jan ei ole pakko asua Helsingis­sä tai raken­neta metropoli­him­meleitä siirtämään hänen raho­jaan helsinkiläisille

  47. Ihmette­len kaupunkimme poli­ti­ikkaa; valite­taan että asun­to­tuotan­to ei toi­mi, etenkään kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja ei ole saatavav­il­la, mut­ta toisaal­ta tont­tien vuokril­la kisko­taan kohtu­ut­tomasti. Veroäyri pide­tään alhaal­la mut­ta kaupun­ki kerää meiltä rahat tont­tien vuokris­sa ja edelleen yhtiö­vastikkeis­sa omis­tusasun­nois­sa sekä vuokrat­alo­jen vuokrissa. 

    Parkkipaikat voidaan toiv­ot­tavasti tule­vaisu­udessa toteut­taa älykkääm­min. Autot pakataan pienem­pään tilaan älykkään jär­jestelmän avul­la. Nythän suuri osa paikoista on suurim­man osan ajas­ta tyhjänä. Luolien tekem­i­nen on mielestäni haaskausta. 

    Auto­ja, yksi­tyis­sel­laisia, tarvi­taan Helsingis­sä. Kaavoituk­sen ansios­ta tääl­lä on perukoi­ta jois­sa ei ole mitään palvelui­ta ja joukkoli­ikenne toimii surkeasti. Oma auto on ain­oa vai­h­toe­hto liikkua — valitettavasti.

  48. P‑laitoksessa neliöitä syn­tyy vähin­tään 25 yhtä pysäköin­tipaikkaa kohti. Jos raken­netaan syvälle ja ajo­rampit ovat pitkät ja ehkä vielä ruu­tu­jen mitoi­tus väljä, niin voi syn­tyä enem­mänkin. Ja kallio­rak­en­t­a­mi­nen on nykysäädösten puit­teis­sa yllät­tävän kallista. Neliöhin­noista puhumi­nen autopaikko­jen rak­en­tamises­sa onkin aika turhaa, selkein­tä on puhua kus­tan­nuk­ses­ta per autopaikka. 

    Automaat­tisia laitok­sia (esim. robot­ti­hissi pukkaa autot hyl­ly­ille) on tehty jo aikapäiviä, mut­ta eivät ole halpo­ja nekään. Eli hukkaneliöi­den vai­h­toe­htona on kallis automati­ik­ka. Tosin oman koke­muk­seni mukaan kyl­lä huo­mat­tavasti alle sadan tuhan­nen euron per ap pitäisi täysautomaat­ti­nenkin laitos syn­tyä. Mah­taako tätä vai­h­toe­htoa olla selvitetty? 

    Väestön­suo­ja-aspek­tit ovat sit­ten vielä oma lukunsa.

    Janne:
    Onpa siinä parkkiru­udulle neliöhin­taa; 6115 €/m2, jos laskin oikein. Tietysti parkki­hal­lis­sa on muitakin neliöitä kuin parkkiruudut.

    Voisiko­han muuten noin isos­sa parkki­hal­lis­sa kokeil­la jo jotain vähän inno­vati­ivisem­paa ratkaisua siten, että esim. auto­ja laitet­taisi­in päällekkäin tai jol­lain teknisil­lä vem­paimil­la min­i­moitaisi­in ns. hukkanaliöitä.

  49. OS: Ei tarvitse ihme­tel­lä, mik­si uudet asun­not ovat Helsingis­sä niin tolkut­toman kalliita!

    Ei. Ne ovat kalli­ita sik­si, että niitä on vähän, ja sik­si että mak­sukykyiset ihmiset silti halu­a­vat niil­lä. Autopaikoil­la ei ole asian kanssa kovinkaan paljon tekemistä. Ehkä sen ver­ran, että autol­liset saat­ta­vat olla eri­laises­sa mak­suase­mas­sa kuin autot­tomat, mut­ta tek­i­jöitä on kumpaankin suun­taan. (Auton omis­t­a­mi­nen syö mak­sukykyä, toisaal­ta auton omis­ta­ju­us lisään­tyy tulo­jen noustessa.)

    Asun­non myyn­ti­hin­ta on korkein hin­ta, jon­ka joku suos­tuu siitä mak­samaan. Sil­lä ei ole ihmeem­pää tekemistä asun­non tuotan­tokus­tan­nusten kanssa. Jos myyn­ti­hin­ta jää tuotan­tokus­tan­nusten alle, jää rak­en­ta­jalle luu käteen, kos­ka kaup­po­ja ei synny.

    Autopaikkavaa­timuk­set ovat kyl­lä kovin oudok­sut­tavia, mut­ta niiden hävit­tämi­nen ei tek­isi niukku­u­den myymis­es­tä yhtään halvem­paa osta­jille. Ton­tin­o­mis­ta­jalle kyl­lä. Nythän vaa­timuk­set on nimeno­maan kytket­ty ton­tin saamisen ehdok­si, mikä luon­nol­lis­es­ti vaikut­taa ton­tin hinnanmuodostukseen.

    … ellei sit­ten kyse ole HITA­Sista tai jostain muus­ta markki­na­t­alouden vas­tavir­ran tem­pus­ta, joka on joka tapauk­ses­sa hölmöilyä.

  50. Osmo Soin­in­vaara: HITAS-ton­tin osalta asia on vähän toinen, mut­ta on hiukan han­kala perustel­la selvästi markki­nahin­taa halvem­paa tont­tia joillekin arval­la val­i­tu­ille. Sekin raha on pois van­hus­ten vaipoista.

    Ja saman voi sanoa koko HITAS-sys­teemiä. On vaikea perustel­la selvästi markki­nahin­taa halvem­paa asun­toa jollekin arval­la valitulle.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Tätä se teet­tää, että kaik­ki halu­a­vat Helsinki­in asumaan.

    Vähän off top­ic mut­ta välil­lä tulee mieleen sel­l­ainen ‘Schuback­lainen’ aja­tus että mitenkähän noi­hin neliöhin­toi­hin vaikut­taisi asum­istuen ker­takaikki­nen lopet­ta­mi­nen. Jos ker­ta niin paljon kaik­ki halu­aa asua siel­lä niin mik­sei sit­ten anneta markki­noiden toimia.

    Jep Siwan kas­salle olisi pakko mak­saa 3000€ kuus­sa että pystyy asumaan siel­lä ja maito on sit­ten 3€/litra mut­ta sitä saa mitä tilaa. Tosin vuokratkin ja sitä myöten asun­to­jen hin­nat lask­isi aikalail­la kun kysyn­tä hii­pusi sitä myöten kun ihmiset heräis todellisuuteen.

    Tulisi­han sitä var­maan kaiken­laisia huono­ja seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia mut­ta aja­tusleikkinä kiehtova.

  52. Saar­i­jär­ven Paa­vo:
    Mites on, kun muis­telisin usei­denkin vihrei­den vas­tus­ta­neen Helsingis­sä ns. rak­enuste­hokku­ut­ta. Eräi­den uusien aluei­den yhtey­dessä oikein akti­ivis­es­ti vas­tustet­ti­in korkeampia raken­nuk­sia. Paljonko­han sen myötä hin­ta olisi noussut? 

    Ei ne korkeat raken­nuk­set suo­ma­laistyylis­es­ti hehtaarin ton­til­la ole mitään tehokku­u­den periku­via. Paljon korkeam­man tehokku­u­den saa rak­en­ta­mal­la tiivistä ~6‑kerroksista kort­telia, mut­ta se on aivan mah­do­ton­ta näi­den autopaikkavaa­timusten kanssa. En muista, että vihreät oli­si­vat koskaan vaati­neet millekkään alueelle alhaisem­paa rakennusoikeutta.

  53. Mik­si autopaikat pitää rak­en­taa maan kalleim­mille ton­teille ja sel­l­aiseen paikkaan, jonne autol­la on mah­dol­lisim­man han­kala päästä? Eikä autoa tarvitse koskaan keskus­tas­sa liikkues­saan, sitä tarvi­taan ain­oas­taan, kun lähde­tään maaseudulle. Eikö parkkipaikat voisi rak­en­taa rautatei­den var­sille 40–100 km Helsin­gin keskus­tas­ta? Sinne voisi jopa jär­jestää var­tioin­ninkin ja auton pito tulisi huo­mat­tavasti halvem­mak­si kuin 96000 euroa/auto mak­savis­sa halleis­sa ja mat­ka-aika mökillekin lyhenisi, kun ei tarvit­sisi madel­la jonoissa.

  54. BRG: Vähän off top­ic mut­ta välil­lä tulee mieleen sel­l­ainen ‘Schuback­lainen’ aja­tus että mitenkähän noi­hin neliöhin­toi­hin vaikut­taisi asum­istuen ker­takaikki­nen lopet­ta­mi­nen. Jos ker­ta niin paljon kaik­ki halu­aa asua siel­lä niin mik­sei sit­ten anneta markki­noiden toimia.

    Jep Siwan kas­salle olisi pakko mak­saa 3000€ kuus­sa että pystyy asumaan siel­lä ja maito on sit­ten 3€/litra mut­ta sitä saa mitä tilaa. Tosin vuokratkin ja sitä myöten asun­to­jen hin­nat lask­isi aikalail­la kun kysyn­tä hii­pusi sitä myöten kun ihmiset heräis todellisuuteen.

    Tulisi­han sitä var­maan kaiken­laisia huono­ja seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia mut­ta aja­tusleikkinä kiehtova.

    No juuri näin­hän pitäisikin toimia. Ja jos ihmisil­lä ei ole varaa asua ihmis­ar­vois­es­ti, niin sit­ten vain rahaa käteen, että on.

  55. sami: Hin­nas­sa sisäl­lä 9000 väestön­suo­japaikan kus­tan­nus ja alv

    Mitä mak­saisi pelkkä väestön­suo­ja? Ts. auto­hal­li­paikan todel­li­nen kus­tan­nushan on nyky­hin­nan ja väestön­suo­jan hin­nan väli­nen ero­tus. Tosin tässä käy vielä niin vit­sikkäästi, että auto­hal­li­paikan hin­ta näin las­ket­tuna riip­puu hyvinkin voimakkaasti paikko­jen määrästä.

  56. juha: Minäpä kiistäisin. Olen nuori hyv­in­palkat­tu korkeasti koulutet­tu ammat­ti­lainen joka asuu keskus­tas­sa. Olen pär­jän­nyt tääl­lä koh­ta 10 vuot­ta autot­ta, eikä ystävä­porukas­sanikaan monel­la ole auton­tarvet­ta. Mik­sei mei­dän­laisille ihmisille voisi rak­en­taa täysin auto­ton­ta ja tiheätä kaupungi­nosaa jos­ta menisi metrot ja ratikat joka­toinen min­u­ut­ti. Rajalle por­tit jos­ta pää­sisi pelkät huoltoajoneuvot.

    Voisin lyödä kymp­pi­ton­nin vetoa että tuos­ta kaupungi­nosas­ta tulisi Helsin­gin viihty­isi heittämällä.

    Ääni tälle! Kaupun­ki on jo täyn­nä autol­lis­ten kaupungi­nosia. Kuitenkin vähem­mistöl­lä kan­takaupunki­lai­sista on auto. Kyl­lä tänne pitäisi sen­tään jokunen auto­tonkin kaupungi­nosa mahtua.

    Eikö sitä pysäköinti­normia mitenkään saa kumoon? Mitä tavalli­nen rivikansalainen voisi tehdä asian edis­tämisek­si? Onko mui­ta syitä, mik­sei auto­ton­ta kaupungi­nosaa voisi toteuttaa?

  57. tpyy­lu­o­ma: Ensin­näkin, täl­lä argu­men­til­la voi perustel­la ihan mitä tahansa vira­nomais­määräys­tä. Laite­taanko van­hus­ten­hoit­o­mak­su 500 €/m2 uusi­in asun­toi­hin? Kuka­pa van­hus­ten­hoitoa vas­tus­taisi ja kun ei se ker­ran vaiku­ta hin­toi­hin, niin mik­sei noin muka voisi tehdä?

    Ihan hyvin voidaan lait­taa. Niin kauan kuin ton­tin arvo > 0, eri­laisia raken­nus­määräyk­siä ja mui­ta kus­tan­nustek­i­jöitä voi lisätä mieli­v­al­taisen paljon, eikä se juuri vaiku­ta lop­puhin­taan. Itse asi­as­sa osta­ja hyö­tyy näistä määräyk­sistä, vaikkei osta­ja sitä yleen­sä tajua. Ton­tin omis­ta­ja sen maksaa.

    Siis kaupun­ki. Tosin tässä kohdas­sa sit­ten se kom­ment­ti, että kaupun­ki pääsee myös itse kaavoituk­sel­la vaikut­ta­maan ton­tin hin­taan, joten kokon­aisu­us on peräti mon­imutkainen kaupun­gin kannal­ta. Ei ole mitenkään itses­tään­selvää se, miten kaupun­ki pystyy kaavoituk­sel­la ja vaa­timuk­sil­la mak­si­moimaan tule­vaisu­u­den tulonsa.

    Autopaikkavaa­timus on sinän­sä maankäyt­tö­vaa­timuk­se­na saman­lainen kuin se, että kaupun­ki halu­aa jol­lain taval­la muuten ker­toa, mitä ton­tille laite­taan. Täysin vapaas­sa toim­intaym­päristössä ton­tin omis­ta­ja saisi lait­taa siihen halutes­saan omakoti­talon tai 300-metrisen kauppakeskuspilvenpiirtäjän.

    Rajoituk­sia on kahdes­ta syys­tä. Joko ei usko­ta, että markki­na­t­alous tuot­taa jois­sakin asiois­sa opti­maal­ista lop­putu­losta, tai sit­ten jostain ide­ol­o­gis­es­ta syys­tä halu­taan kon­trol­loi­da. Kumpaakin ihan var­masti löy­tyy kaavoituk­ses­ta ja rakentamisesta.

    Autot­to­muu­teen liit­tyen tilanne on se, että kaupungi­nosan kaavoit­ta­mi­nen autot­tomak­si (= ei saa rak­en­taa autopaikko­ja, ei raken­neta autoteitä) on yleen­sä vomakkaasti ide­ologi­nen val­in­ta, kos­ka se alkaa vaikut­taa jo maan arvoon pidem­mäl­läkin aikavälil­lä. Mut­ta aivan vas­taavasti markki­nae­htoista suurem­man autopaikkamäärän vaa­timi­nen vaikut­taa ide­ol­o­giselta valinnal­ta, jon­ka ratio­naal­ista taus­taa on hiukan han­kala keksiä.

  58. Kaapo: Kadu­var­sipysäköin­ti pitäisi kieltää alueel­la asuvil­ta ja sään­nöl­lis­es­ti työsken­televiltä. Tämän valvon­ta vain olisi liki mahdotonta.

    Mik­si? Jos alueel­la asu­vat ja sään­nöl­lis­es­ti työsken­televät mak­sa­vat siitä pysäköin­nistä saman kuin muutkin, niin siitä vain. Tuol­lainen 4 €/h tekee sen ver­ran, että kan­nat­taa mielu­um­min ottaa joka yö se 40 €:n sakko.

    Ja toisaal­ta jos joka yö löy­tyy sata sakotet­tavaa, niin lap­puli­isan kan­nat­taa kiertää. Että sit­ten pysäköin­ti mak­saa asukkail­ta tuol­laisen 14 000 euroa vuodessa mii­nus lap­puli­isan vapaapäivät.

    Mikä tuos­sa niin vaikeaa on? Asukaspysäköin­ti olisi, mut­ta ei kai kukaan niin lahopää ole…?

  59. Voisiko Helsin­ki tähdätä joukkoli­iken­nekaupungik­si tai kaupungik­si, jos­sa kauas liikku­misen tarvet­ta vähennetään? 

    Tarvi­taanko keskus­tan tun­tu­maan yksi­ty­isautoilu­un nojaavaa kaupunkia?

    Mikä on Helsin­gin strate­gia lisätä edullis­ten asun­to­jen määrää?

  60. Kysyin täl­lä pal­stal­la jo kauan sit­ten, mik­sei parkki­jut­tui­hin käytetä esim sak­salais­ten autote­htaiden ideaa korkeista liki­main ympyrän muo­toisia torne­ja. jois­sa autoille on pieni kolo, jonne ns hissi vie auton ja tuo sen pyy­det­täessä alas. Sil­loin OS ilmoit­ti kysyneen­sä asi­aa, eikä se kuulem­ma ollut järkevä. Tom­mosil­la Jätkäsaaren hin­noil­la en voi mil­lään uskoa tuo­ta. Toki ymmär­rän, että sekin vie pin­ta-alaa ja siten ehkä on kuitenkin kallis. Voisiko joku laskea ton kus­tan­nuk­set ja julk­istaa ja mik­si ei aatel­la kaupun­gin perus­ta­van jonkun tur­val­lisen parkkialueen jon­nekin, jonne yleisilä pääsee hel­posti. Kai ei ole tilaa missään?

  61. Osmo Soin­in­vaara: Toki myös puu­taloidylleille tulee olla sijaa, mut­ta ei ihan lähel­lä keskustaa. 

    Eivätkö vihreät juuri vaa­di rin­ta­mami­estalo­jen puu­tarho­jen rak­en­tamista täy­teen? Ja toisaal­ta, eivätkö vihreät vas­tus­ta vas­taavien idyl­lien rak­en­tamista vähän kauem­mas, Nurmijärvelle?

    Tuen siis käsi­tys­tä, että tiiviys ja betoni ovat ainakin Helsin­gin vihrei­den mieleen. Ehkä Vallilan ja Käpylän puu­taloko­rt­teleitakin puo­lus­tet­taisi­in, jos ne oli­si­vat uhat­tuina. Mut­ta pääsään­töis­es­ti ainakin puu­tarhaidyl­lit taita­vat olla hävi­tys­listal­la (ehkä kos­ka ovat autoilun pesäpaikkkoja 🙂 ).

  62. Minä kehoi­tan kaikkia autot­to­mia hake­maan yhtiön­sä autopaikkaa. Käsit­tääk­seni use­am­mas­sa yhtiössä ne arvotaan. Paikan voi sit­ten vuokra­ta eteen­päin tarvit­si­jalle. Näin voi saadaa sen­tään osansa mak­su­is­taan takaisin.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    …väärinkäytön estämi­nen on ihan help­poa. Parkkimit­tari ja mak­suk­si neljä euroa 

    Mon­et asi­at ovat var­masti ihan help­po­ja ratkaista. Silti niitä ei jostain syys­tä halu­ta tai jak­se­ta ratkaista vaik­ka ongel­ma on ole­mas­sa jo täl­läkin hetkellä. 

    Mik­si tätä ja mui­ta ilmeisen help­po­ja ratkaisu­ja säästel­lään johonkin tule­vaan kaupungi­nosaan jos­sa ne har­vat arval­la valit­ta­vat tai jono­tuskestävyyt­tä omaa­vat asukkaat muutenkin tule­vat saa­vat halvem­mat asun­not ja parem­mat palvelut?

    Olet­taisi että kun nyky­isil­lä alueil­la asukkaat mak­sa­vat oman auton säi­lyt­tämis­es­tään parkkipaikkavuokraa ja ne autot­tomatkin joutu­vat mak­sa­vat asun­non hin­nas­sa roimaa osu­ut­ta paikoista joi­ta eivät itse edes käytä, voisi vasti­neek­si pyytää tur­val­lista ja viihty­isää liiken­neym­päristöä. Mut­ta ei.

  64. Väärin­pysäköin­ti on var­masti sinän­sä mie­lenki­in­toinen aihe, joka ei liity tähän asi­aan mitenkään, kos­ka ei siinä ole kyse pysäköin­tipaikko­jen määrästä. Käytän­nössä voi vali­ta joko tiukan valvon­nan ja sakot, joka herät­tää vas­tar­in­taa, tai sit­ten häl­läväliä meiningin kuten nyt, joka herät­tää vas­tar­in­taa. Jos jon­nekin ei oikeasti halu­ta auto­ja niin se pitää hoitaa niin ettei sinne voi ajaa.

    Käytän­nössä ainakaan kort­te­likaupungis­sa ei koskaan tule ole­maan niin paljoa mak­sut­to­mia pysäköin­tipaikko­ja juuri siinä mihin auton­sa halu­aisi jät­tää. On täysin ruti­ini­no­maista har­vois­sa lähiöis­säkin että auto­ja pysäköidään pyörätielle, jalka­käytävälle, jne. suo­raan kau­pan oven eteen, kos­ka lähim­mälle mak­sut­toma­l­la parkkipaikalle on peräti use­an kymme­nen metrin mat­ka. Ja mik­sei pysäköitäisi, kun ei tuos­ta mitään seu­raa. Ihmiset nyt vaan ovat laiskoja.

  65. Noi suun­nitel­mat löy­tyy Kiin­teistölau­takun­nan listal­ta, Koh­ta 4:

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton teknistaloudelli­nen toimis­to on laat­in­ut Jätkäsaarenkallion pysäköin­ti­laitok­ses­ta ja kalli­otiloi­hin sijoitet­tavas­ta Staran työ­tukiko­hdas­ta teknisen han­ke­su­un­nitel­man Fun­datec Oy:llä (29.1.2010). Han­ke­su­un­nitel­man mukaan kalliopy­säköin­ti­laitok­sen kokon­aiskus­tan­nus ilman ajoy­hteyt­tä on noin 44,4 milj.euro (alv 0 %), jos­ta väestön­suo­javarustelus­ta johtu­van lisäkus­tan­nuk­sen osu­us on 14,5 milj. euroa (alv 0 %). Pysäköin­ti­laitok­sen kus­tan­nuk­si­in tulee edelleen lisätä suun­nit­teil­la ole­vaa Staran työ­tukiko­htaa sekä po. pysäköin­ti­laitos­ta yhteis­es­ti palvel­ev­as­ta ajo­tun­nelista tule­va kus­tan­nus, joka on pysäköin­tilu­olan osalta arvi­ol­ta noin 9,9 mij. euroa (alv. 0 %). Edel­lä esite­tyin perustein las­ket­tuna sekä arvon­lisävero (alv 23 %) huomioitu­na Jätkäsaarenkallion kalliopy­säköin­ti­laitok­sen autopaikan kus­tan­nuk­sek­si muo­dos­tuu arvi­ol­ta 54 943 euroa/autopaikka. Väestön­suo­ja paikan kus­tan­nuk­sek­si muo­dos­tuu puolestaan arvon­lisävero (alv 23 %) huomioitu­na noin 1 980,30 euroa/vss-paik­ka. Edel­lä esite­tyt kus­tan­nusarviot eivät pidä sisäl­lään mah­dol­lisia rahoituskuluja.

    Ja tämä on siis nyt nous­sut 68 miljoon­aan. Suurin osa taloy­htiöistä jot­ka pakote­taan osta­maan paikkansa ja pom­misuo­jansa tästä laitok­se­ta on muuten joko ARA-tuotan­toa tai HITA­Sia, eli menee suo­raan myyn­ti­hin­toi­hin ja vuokriin.

    Ja nyt ihan oikeesti, ihan näin viihdear­von vuok­si pitkä lainaus:

    Kaupun­gin asun­topoli­it­tise­na tavoit­teena on ollut jo pitkään ollut autopaikoista johtu­vien kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen auto­jen käyt­täjille, eli pysäköin­tipaikko­jen tarvit­si­joille. Toteu­tuskelpoisia malle­ja on kuitenkin ollut vaikea löytää.…

    Tont­tiosas­ton selvit­tämän mallin toim­inta perus­tuu asun­to-osakey­htiön yhtiöjärjestyk­seen ja/tai maan­vuokra­sopimuk­seen otet­tavaan määräyk­seen, jol­la autopaikoista perit­tävälle vuokralle asete­taan tiet­ty vähim­mäis­ta­so. Toisin sanoen asun­toy­htiön omistamiin/hallinnoimiin autopaikkoi­hin sitoutuneelle pääo­ma­lle asete­taan tuot­to­vaa­timus (esim. 2 — 4 %). Asun­to-osakey­htiöl­lä ei siis olisi mah­dol­lisu­ut­ta vuokra­ta kalli­ita autopaikko­ja autopaikko­jen käyt­täjille esimerkik­si pelkästään autopaikko­jen hoitoku­lu­ja vas­taavaan vuokraan, vaan autopaikoista tulisi saa­da myös pääomatuottoa. 

    Kos­ka asun­to-osakey­htiöt pyrkivät toimin­nas­saan tavanomais­es­ti aina nol­lat­u­lok­seen, autopaikoista saata­va vuokratuot­to alen­taisi yhtiö­vastiket­ta vas­taavasti. Täl­lä tavoin autopaikkaa käyt­tämätön asun­to-osakey­htiön osakas saa (Hitas-)asunnon osto­hin­nas­sa suorit­ta­malleen autopaikkakus­tan­nuk­sista johtu­valle ”lisäpääo­ma­lle” kohtu­ullisen tuo­ton. Mallin tavoit­teena on täl­lä tavoin paran­taa autopaikko­ja käyt­tämät­tömien asukkaiden ase­maa suh­teessa autopaikko­ja käyt­tävi­in asukkaisi­in, joiden intres­sis­sä usein on, että autopaikat vuokrataan omakus­tan­nusvuokraan, eli käytän­nössä autopaikko­jen hoitoku­lu­ja vas­taavaan vuokraan. 

    Mallia voidaan havain­nol­lis­taa seu­raaval­la esimerkil­lä. Jätkäsaaren
    5 000 k‑m²:n (n. 4 000 h‑m²) asuinker­rostalo­tont­ti, jon­ka autopaikkavelvoite on 1 ap / 125 k‑m², eli 40 autopaikkaa, saisi vuo­tu­ista vuokrat­u­loa autopaikois­taan noin 44 000 euroa, jos autopaikan han­k­in­takus­tan­nuk­sek­si olete­taan 55 000 euroa/autopaikka, vähim­mäis­tuot­to­vaa­timus olisi 2 % ja autopaikko­jen vuokrausaste 100 %. Autopaikoista saatavien vuokrat­u­lo­jen ansios­ta asun­toy­htiön yhtiö­vastike alenisi karkeasti noin 18 % (0,91 euroa/h‑m²/kk), jos vastike ilman autopaikko­jen vuokratuot­ta­ja olisi noin 5 euroa/h‑m²/kk (hoito­vastike + maan­vuokras­ta johtu­va vastike). Keskikokoisen 75 h‑m²:n asun­non osalta asumiskus­tan­nusten alen­e­mis­es­ta saata­va hyö­ty olisi karkeasti noin 825 euroa/vuosi.

    Autopaikan pääo­mavuokrak­si muo­dos­tu­isi edel­lä maini­tus­sa esimerkki­ta­pauk­ses­sa noin 90 euroa/kk, jon­ka lisäk­si autopaikan käyt­täjän mak­set­tavak­si tuli­si­vat autopaikas­ta johtu­vat hoitoku­lut, karkeasti noin 40 euroa/kk. Autopaikan kokon­aisvuokrak­si muo­dos­tu­isi siten noin 130 euroa/kk. Huomion arvoista kuitenkin on, että asun­toy­htiön saamien vuokrat­u­lo­jen asumiskus­tan­nuk­sia alen­ta­va vaiku­tus kohdis­tu­isi osaltaan myös autopaikko­jen käyt­täjinä ole­vi­in asun­toy­htiön osakkaisi­in, jol­loin autopaikan reaa­li­nen vuokra jää (asun­non koos­ta riip­puen) edel­lä mainit­tua huo­mat­tavasti pienemmäksi.

    Tässä on nyt sem­moinen rekka­paikan kokoinen reikä, että olete­taan kah­den kolmes­ta asun­tokun­nas­ta halu­a­van 140€/kk autopaikan. Ikäänkuin voitaisi­in vain määrätä ihmiset vuokraa­maan noi­ta paikko­ja kiin­teistövi­ras­ton arpo­maan hintaan.

  66. Tuo lop­puko­ment­ti pitää var­maan paikkansa.

    Jos ker­ran kaup­pa käy on se todel­la merk­ki siitä että ovat haluttuja.

    Tietysti hin­to­ja saadaan alas jos kaavoite­taan sem­moisia joi­ta kukaan ei oiken halua ostaa.

    Siitä vain.

    Var­masti Espoolle ainakin sopii, että kaik­ki varakkaat ja fik­sut muut­ta­vat sinne.

  67. tpyy­lu­o­ma: Älä nyt viit­si. Äärim­mäisen putk­inäköis­es­ti ottaen tämä on sinän­sä täysin tot­ta, asun­to­jenkin hin­ta määräy­tyy markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Mut­ta sit­ten näin aikuis­ten kesken:Ensinnäkin, täl­lä argu­men­til­la voi perustel­la ihan mitä tahansa vira­nomais­määräys­tä. Laite­taanko van­hus­ten­hoit­o­mak­su 500 €/m2 uusi­in asun­toi­hin? Kuka­pa van­hus­ten­hoitoa vas­tus­taisi ja kun ei se ker­ran vaiku­ta hin­toi­hin, niin mik­sei noin muka voisi tehdä?Toiseksi, ilmaisia parkkipaikko­ja ei ole ole­mas­sa sen enem­pää kuin ilmaisia lounaitakaan. Raken­nus­määräyk­set kap­i­tal­isoitu­vat teo­ri­as­sa ja käytän­nössäkin ainakin osin maan hin­taan, ja kun maan omis­taa kaupun­ki tämä on ihan sama asia kuin että ne parkkipaikat raken­net­taisi­in verovaroin. Korkeam­mat kus­tan­nuk­set edel­lyt­tävät gryn­der­iltä suurem­piä pääo­mia, tai laske­vat kan­nat­tavu­ut­ta, jne. kumpikin vähen­tää kil­pailua raken­nus­markki­noil­la mikä taas oma­l­ta osaltaan nos­taa hin­to­ja. Ter­veil­lä markki­noil­la toimi­va kil­pailu siirtäisi pienem­mät raken­nuskus­tan­nuk­set hintoihin.

    Kiitok­set tpyy­lu­o­ma­lle real­is­min tuomis­es­ta kommenttiosiolle.

    Itse asi­as­sa tuol­la argu­men­til­la mm. blo­gin isän­tä perustelee korkei­ta ton­tin­vuokria ja kiin­teistöveroa, kos­ka ne eivät muka vaiku­ta myyn­ti­hin­taan. Jostain min­ulle käsit­tämät­tömästä syys­tä tont­ti­hin­nan esim. 1000 eur/asuinm2 koro­tus ei nos­ta asun­non myyn­ti­hin­taa, mut­ta sama kus­tan­nus parkkipaikan rak­en­tamis­es­ta kylläkin.

    Teo­ri­as­sa asun­non hin­ta määräy­tyy vain kysyn­nän mukaan, mut­ta käytän­nössä tuotan­tokus­tan­nuk­sen nousu aset­taa hin­ta­lat­t­ian jon­ka päälle rak­en­ta­ja halu­aa tietenkin oman kat­teen­sa. Kun tiede­tään että tar­jon­ta ei jous­ta kos­ka kaupun­ki ei kaavoita ja raken­nus­li­ike ei raken­na, tuotan­tokus­tan­nus ei jous­ta kos­ka kaupun­ki nos­taa hin­taa ja vira­nomainen määrää, niin kenelle tulee yllä­tyk­senä että hal­van rahan aikana myyn­ti­hin­ta nousee kohti koillista.

    Pian voidaan tehdä kuin Irlan­nis­sa, eli rikas­tua myymäl­lä toisillemme asun­to­ja velaksi.

    1. Itse asi­as­sa tuol­la argu­men­til­la mm. blo­gin isän­tä perustelee korkei­ta ton­tin­vuokria ja kiin­teistöveroa, kos­ka ne eivät muka vaiku­ta myyn­ti­hin­taan. Jostain min­ulle käsit­tämät­tömästä syys­tä tont­ti­hin­nan esim. 1000 eur/asuinm2 koro­tus ei nos­ta asun­non myyn­ti­hin­taa, mut­ta sama kus­tan­nus parkkipaikan rak­en­tamis­es­ta kylläkin.

      Hitasasun­nois­sa autopaikan hin­ta menee asun­non hin­taa sellaisenaan.

      Kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa se menee ensin vuokraan, mut­ta vuokra tasa­taan kaikkien kaupun­gin vuokra-asun­to­jen kesken, joten Myl­ly­purossakin päästään näitä mak­samaan. Tämä pitäisi muuten Myl­ly­purossa tiedostaa.

      Vapaara­hoit­teises­sa tuotan­nos­sa se menee hin­toi­hin vain siltä osin, kun osta­ja arvostaa paikkaa, eli vain osit­tain. Lop­pu kap­i­tal­isoituu maan hin­taa sitä alen­taen, joten se on pois “van­hus­ten vaipoista”.

  68. Michael:
    Har­mi, ettei Helsin­gin kaupungilla ole munaa pienen­tää auto­tul­vaa ja kaavoit­taa edes yksi auto­ton asuinalue.

    Ei voi kuin ihme­tel­lä mik­si sel­l­ainen ei onnis­tu? Mitkä ovat ne perus­teet jot­ka aina tun­tu­vat “voit­ta­van” tuon autot­toman alueen? Helsingis­sä jos­sa kuitenkin on n.50% ihmi­sistä sel­l­aisia joil­la ei ole autoa. Mik­si tuol­lainenkaan ihmis­määrä ei saa muo­dos­tu­maan aluet­ta joka enim­mäk­seen hoi­tu­isi julk­isil­la? Mikä taho mah­taa olla asian tiel­lä oikeasti?

  69. mikko:
    Ihan vain ver­tailuk­si: Lem­minkäi­nen rak­en­taa Jätkäsaaren Saukon­paa­teen As Oy Mer­itu­ulen. Asun­not ovat arvokkai­ta, keski­hin­ta kait 8500e/m2. Autopaikat myy­dään erik­seen. Hin­ta on vain 35.000 e kap­pale. Tuo­han on mitätön ver­rat­tuna edel­läku­vatun hallin n.80.000 euroon. Mik­si Lem­minkäi­nen pol­kee hintoja? 

    Kos­ka he ymmärtävät, että auton­o­mis­ta­jat eivät ole niistä tuon enem­pää valmi­ita maksamaan? 

    Ongelma­han syn­tyy vain siitä, että kaupun­ki määrää rak­en­ta­maan niitä kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä tietyn määrän ja syn­tyvä tap­pio joka vetää asun­to­jen hin­to­ja ylöspäin ja/tai maan hin­taa alaspäin.

  70. “Näin, hyvä peri­aate kun­han muis­te­taan että autoil­e­van hyvän veron­mak­sa­jan ei ole pakko asua Helsingis­sä tai raken­neta metropoli­him­meleitä siirtämään hänen raho­jaan helsinkiläisille”

    Siis tässähän nimeno­maan puhut­ti­in Helsingistä ja kyse on niistä joil­la on hin­ta­va tarve säi­lyt­tää auto­jaan Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Jos ko. hyvä veron­mak­sa­jan auto on jos­sain ihan muual­la kuin stadis­sa niin ei siinä sit­ten ole mitään ongelmaa.

  71. Parkki­talon hin­nas­sa on selvästi ilmaa. Minus­ta tässä pysäköin­ti­laitok­ses­sa on kyse saman­lais­es­ta tilanteesta kuin Kalasa­ta­man Palvelu Oy:ssä. Kun määrätään pakolli­nen liit­tymi­nen johonkin, “yllät­täen” sen hin­ta nousee merkit­tävästi. Ylem­pänä on jo viitat­tu vain kol­ma­sosan näistä autopaikoista mak­savi­in paikkoi­hin As Oy Saukonpaadessa. 

    Näi­hin “palveluy­htiöi­hin” sit­ten val­i­taan sopi­vasti ei-kyseenalais­ta­jia töi­hin, tavaran­toimit­ta­jat val­i­taan “hyvien” joukos­ta, kokeil­laan vähän jotain kivaa inno­vaa­tio­ta Tekesin rahal­la, tehdään vähän ylilaat­ua eikä valite­ta laskuista. Samaa näkee valtionyhtiöissä.

    Taidet­ta on pitää tämä yhteiskun­nalle aiheutu­va lisähin­ta kuitenkin niin pienenä, ettei kukaan älähdä. Suo­ma­laista korruptiota.

  72. a_l:
    Tätä se teet­tää, kun kaupun­gin johto ei muista kenen palveluk­seen hei­dät on valit­tu. Ehkä on sit­tenkin paras­ta, että kun­tau­ud­is­tuk­senne kaatuu. Säi­lyy ainakin mah­dol­lisu­us äänestää jaloillaan. 

    Kyynikko sanoo että jokaisel­la byrokraat­tisel­la organ­isaa­ti­ol­la on kak­si tehtävää (tässä tärkeysjärjestyk­sessä): 1. ajaa organ­isaa­tion itsen­sä omaa etua, 2. ajaa sitä asi­aa jota varten organ­isaa­tio on olemassa.

    Ja kun kaupung­in­jo­hta­jan ja vara­jo­hta­jien palkko­ja nos­te­taan tässä talousti­lanteessa merkit­tävästi ja merkit­tävästi enem­män kuin muiden työn­tek­i­jöi­den, täy­tyy sanoa että helsin­gin kaupun­ki näyt­tää aja­van ensisi­jaista tehtävään­sä varsin tehokkaasti.

  73. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen maan alle luo­laan ja samal­la toteutet­tu yhteinen väestön­suo­ja on fik­su idea. Maan­päälle ei jää autoitoi­ta pysäköintikenttiä.

    Autot­tomille jää toki riit­tävästi pien­asun­to­ja ilman autopaikkaa.

    Luo­laan toki pitää kohdis­taa asun­toa kohti väestön­suo­jakut­san­nuk­sia. Autopaikat var­masti menevät kaupaksi.

    Vuoropy­säköin­tiä liiketilo­jen ja yhtiöi­den välil­lä onnis­tuu jotenkuten, mut­ta se vaatii puolin ja toisin hie­man löysää (joku aina jät­tää aun parkki­in talvilo­man tms ajaksi).

    Jätkän­sari ylipäätään ei ole kovin hal­paa raken­nus­maa­ta Helsingille.

  74. Kake: Autot pakataan pienem­pään tilaan älykkään jär­jestelmän avulla. 

    Itse asi­as­sa kadun­var­sipysäköin­ti on kaikesta huoli­mat­ta kaikkein tehokkain­ta (kun­han ne olete­tut kesäau­tot saadaan liikkeelle). 

    Paik­ka on ajo­radan välit­tömässä yhtey­dessä joten yhdysväyli­in ei tuh­laudu neliöitä (ja ajo­ra­ta on useim­miten pakko olla joka tapauk­ses­sa — jos ei muuten niin busse­ja, tavarakul­je­tuk­sia ja häly­tysajoneu­vo­ja varten).

    Taval­liselle käyt­töau­tolle ei läm­pötilo­jen vai­htelu ja sateen armoil­la olo tee pahaa (museoau­tot ja keräi­ly­harv­inaisu­udet ovat erikseen). 

    Ain­oa ongel­ma on roikkaläm­mi­tys­mah­dol­lisu­u­den puute joka lisää päästöjä kylmäkäyn­nistyk­sen jäl­keen (kan­takaupunki­in sähkö­tolp­pia ei voi rak­en­taa, uusille alueille paremmin).

    Tehokas käyt­tö edel­lyt­tää myös asumisen, palvelu­iden ja työ­paikko­jen tasaista jaka­tu­mista (sekä paikko­jen vapaa­ta käyt­töä luvan­halti­joiden kesken eli kukaan ei voi vara­ta tiet­tyä paikkaa itselleen kos­ka se jäisi kahdek­sak­si tun­niksi käyttämättä).

    Jos ver­taa nyt raken­net­tavia luo­la­paikko­ja ja van­haa kun­non kan­takaupu­g­in asukaspysäköin­ti­jär­jestelmää, jälkim­mäi­nen voit­taa pienistä val­i­tuk­sen aiheista huoli­mat­ta (täyt­töaste on yli sata kun ver­taa todel­lis­ten paikko­jen ja myön­net­ty­jen lupi­en määrää).

    Älykäs jär­jestelmä ei tarkoi­ta samaa kuin “tekni­nen”, “mon­imutkainen” tai “kallis”.

  75. jus­si: autopaik­ka lie­nee jotain 15 neliötä, ja käytäviä saman ver­ran. Oisko 30 neliötä per auto. Ei saisi mak­saa kylmä hal­li yli 3000 euroa per neliö. Mik­si ne pitää tunkea meren alle? Ruo­ho­lahdessa on maan pääl­lä, ja ker­roksia voisi olla vaik­ka 6. Luulisi ole­van aika hal­paa. Kaupun­ki taitaa kiusal­laan vaa­tia kalleimpia kek­sit­tyjä ratkaisuja.

  76. Jätkäsa­reen ja mui­hin uusi­in vas­taavi­in meren­ran­takaupungi­nosi­in voisi asukkaiden autot sijoit­taa proomui­hin jot­ka kiin­nitetään rantaan. Proomut voisi omis­taa joku yhtiö joka vuokra autopaikko­ja niitä tarvit­seville. Kuvit­telisin että kos­ka proomut eivät vie tont­ti­maa­ta, ratkaisu olisi hie­man halvem­pi kuin pysäköin­ti­talot. Ne voisi maala­ta vaik­ka “ris­teilyaluk­sen” näköisik­si että maise­mat eivät kär­si liikaa.

  77. Ihan pikkuhuo­mautk­se­na että ne HITAS:in saa­jat eivät ollenkaan vält­tämät­tä ole arval­la valit­tu­ja, vaan raken­nut­ta­ja on voin­ut vali­ta asun­to­jen saa­jat ihan mil­lä tahansa perus­teel­la. Vaikka­pa sel­l­aisel­la perus­teel­la että han­kkeeseen myötämiselisti suh­tau­tu­vat virkamiehet ovat voineet han­kkia kivo­ja sivu­tu­lo­ja tuot­ta­van vuokra-asun­non hyvältä paikalta, kun kaup­pahin­ta on säädel­ty mut­ta vuokraa voi ottaa ihan markki­nahin­nan ver­ran. Monil­la helsin­gin raken­nusvi­ras­ton virkamiehillä on hitas-asun­to tai parikin ruo­ho­lahdessa tms kysy­tyssä kohteessa.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pysäköin­tiä ei pan­na maan alle, se on maan pääl­lä ja vie maa-alaa, joka taas mak­saa hyvinkin 2000 euroa neliöltä. 

    Tämä sil­loin jos yksi tont­ti tai kort­teli varataan eril­lisek­si parkkipaikkalän­tik­si. Jos­sa pitää olla vas­taa­vat tilaa vievät välikäytävät ja yhdysväylät kuin parkki­talos­sa tai ‑luo­las­sakin, ain­oas­taan korkeussu­un­taiset rampit jäävät pois.

    Kadun­var­si­parkkipaikan tilalle ei voi sijoit­taa viisik­er­roksista taloa niin että katu olisi vain kymme­nen metriä lev­eä. Vas­takkaisia talo­ja ei voi kuitenkaan sijoit­taa normin määrit­tämää mit­taa lähem­mäs toisi­aan kos­ka auringonpaiste ja valais­tuskul­ma. Lisäk­si katu­jen lev­ey­delle on omat liiken­teel­liset norminsa.

    Pyra­midi­mais­es­ti ylöspäin kapenevan korkean talon voisi kai sijoit­taa kapeallekin kadulle mut­ta sel­l­aisen alim­mista ker­roksista tulee sit­ten syvärunk­oisia jois­sa ei voi sisem­mälle sijoit­taa kuin sekundäärisä tilo­ja joista ei sit­ten saa perit­tyä asuin­huoneis­ton neliöhintoja.

  79. R.Silfverberg:
    Jätkäsa­reen ja mui­hin uusi­in vas­taavi­in meren­ran­takaupungi­nosi­in voisi asukkaiden autot sijoit­taa proomui­hin jot­ka kiin­nitetään rantaan. Proomut voisi omis­taa joku yhtiö joka vuokra autopaikko­ja niitä tarvit­seville. Kuvit­telisin että kos­ka proomut eivät vie tont­ti­maa­ta, ratkaisu olisi hie­man halvem­pi kuin pysäköin­ti­talot. Ne voisi maala­ta vaik­ka “ris­teilyaluk­sen” näköisik­si että maise­mat eivät kär­si liikaa.

    Ker­tauk­sen vuok­si vähän mit­takaavaa: Sil­ja Ser­e­nadeen, joka pysäköi siinä Olympiater­mi­naalis­sa, mah­tuu 395 autoa. Jätkäsaa­reen tuleen normin mukaan noin 7 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja pari tuhat­ta muu­ta paikkaa päälle.

  80. Viherinssi, no san­o­taan se niin päin että nor­mit on tosi­asial­lis­es­ti vero­ja sikäli kun niistä aiheutuu kus­tan­nuk­sia jot­ka ylit­tävät niil­lä tuotet­tu­jen paran­nusten markki­na-arvon. Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan että kaavoituk­sel­la tuotet­tu maa­nar­von nousu leikataan yhteiskun­nalle, Helsingis­sä tuo vaan tehdään yleen­sä niin että kaupun­ki omis­taa maan. Se mitä vero­tuo­toil­la tehdään on toki demokraat­tisen päätök­sen­teon alainen asia, mut­ta on hyvin vaikea kek­siä mitään järkevää perustet­ta sub­ven­toi­da autoilua käve­ly­matkan päässä Kol­men sepän patsaasta.

    Mitä tulee ide­olo­giaan, niin mus­ta tää näyt­tää sem­moi­selta pimeim­mältä aseveli­ak­selin kom­pro­mis­sim­il­ta. Jotenkin näin ylipäänsä:

    Jonkun­lainen lib­er­aali oikeis­to ajat­telee niin että se on henkilön oma asia ajaako henkilöau­tolle. Tuos­ta näkökul­mas­ta voidaan tosin väit­tää vas­taan, että se että ruuhkaut­taa teitä autol­laan on muiden liikku­misen vapaud­es­ta pois, ja tämä ulkois­vaiku­tus pitäisi hin­noitel­la. Mut­ta sinän­sä minus­takin peri­aat­teessa noin, se on oma asia mihin auton­sa törkkää, ja samoin se on myös oma asia jos se seisoo ruuhkas­sa tai sille ei löy­dy pysäköintipaikkaa.

    Sit­ten on sem­moinen perin­nevasem­mis­to­laisem­pi suun­nit­telu­ide­olo­gia. Tässä kat­san­nos­sa ratio­naa­li­nen suun­nit­teli­ja määrit­telee mitä ihmiset tarvit­se­vat ja huole­htii kokon­aisu­ud­es­ta. Liiken­nejär­jestelmä suun­nitel­laan kokon­aisuute­na, autoilun osu­us seu­raa tästä ja sille varataan riit­tävä tila. Tässä kat­san­nos­sa esimerkik­si kus­tan­nuk­sil­la ei ole ollut per­in­teis­es­ti mitään väliä, eikä myöskään kysyn­näl­lä, ei siitä tarvitse välit­tää kun tehdään mitä tarvitaan.

    Kun nämä kak­si ide­olo­giaa aseveli­ak­selis­sa sopi­vat keskenään, niin saadaan syn­teesi että autoilu on rajoit­tam­a­ton yksilön oikeus, ja yhteiskun­nan tulee tur­va­ta ihan mikä tahansa määrä autoli­iken­net­tä ihan mihinkä tahansa hin­taan, ihan mis­sä tahansa. Eli taivute­taan kaupunki­rakenne tuhan­nelle mutkalle, rahas­ta tin­kimät­tä, jot­ta kaik­ki jot­ka ehkä joskus autoil­e­vat voivat niin myös tehdä.

  81. Osmo Soin­in­vaara: Onko jäänyt havait­se­mat­ta, että minä en pidä tästä pysäköin­ntipoli­ti­ikas­ta, jos­sa autopaik­ka kytketään asun­non ostamiseen. Se pitäisi kytkeä auton ostamiseen, kuten Tokiossa. 

    No, kuka tuo­ta sit­ten oikein kannattaa? 

    Jos nyt siis ymmärsin kuvion oikein, niin kaupun­ki rak­en­taa autopaikko­ja, jot­ka ovat markki­nahin­taisia eli hyvin kalli­ita, kun puhutaan Helsingistä. Sit­ten jostain syys­tä taloy­htiöt pakote­taan ne osta­maan. Mikä jär­ki tässä oikein on? Mik­sei niitä joko myy­dä yksi­ty­isille ihmisille ihan riip­pumat­ta siitä, mis­sä taloy­htiössä asu­vat tai vuokra­ta markki­nahin­taan niille, jot­ka eivät halua ostaa paikkaa? Eihän taloy­htiöil­lä ole mitään tekemistä koko touhun kanssa, vaan asian pitäisi olla auton omis­ta­jan ja parkki­hallin omis­ta­jan väli­nen asia. 

    Mitä ovat ne peruste­lut, joi­ta esitetään sen puoles­ta, että juuri taloy­htiöi­den pitää niitä autopaikko­ja ostaa? Miten taloy­htiöi­den olete­taan niitä älyt­tömän kalli­ita paikko­ja sit­ten allokoivan asukkaille? Huutokaupalla?

    1. Kokoomuk­sen Ris­to Rauta­va perusteli tätä sil­lä, että parkkipaikat ovat niin kalli­ita, että autot­tomien tulee sol­i­daarisu­ud­es­ta autoil­i­joi­ta kohtaan osal­lis­tua niiden kus­tan­nuk­si­in. Olen peri­aat­teesta Samuli Saarel­man kanssa täysin samaa mieltä.

  82. JTS: Autot­tomille jää toki riit­tävästi pien­asun­to­ja ilman autopaikkaa.

    Olet ymmärtänyt pelin hen­gen väärin. Pien­asun­to on var­maankin ilman auto­laikkaa, kos­ka asukkaal­la ei ole autoa, mut­ta hän mak­saa siitä autopaikas­ta joka tapauk­ses­sa 500 — 1000 euroa neliöltä Eihän tässxä olisi mitään vikaa, jos autopaikko­jen kus­tan­nuk­set perit­täisi­in niiden käyt­täjiltä, mut­ta ne per­itään asumisen hin­nas­sa kaikilta.

  83. Krtek:
    Parkki­talon hin­nas­sa on selvästi ilmaa. Minus­ta tässä pysäköin­ti­laitok­ses­sa on kyse saman­lais­es­ta tilanteesta kuin Kalasa­ta­man Palvelu Oy:ssä. Kun määrätään pakolli­nen liit­tymi­nen johonkin, “yllät­täen” sen hin­ta nousee merkit­tävästi. Ylem­pänä on jo viitat­tu vain kol­ma­sosan näistä autopaikoista mak­savi­in paikkoi­hin As Oy Saukonpaadessa. 

    Ara­bi­an­ran­nas­sa, jos­sa nykyisen­mallista palveluy­htiötä on ensi ker­ran käytet­ty, hom­ma johti siihen ettei kaupun­ki ole luovut­tanut ääni­val­taa taloy­htiöille lupauk­sista huolimatta.

    Sen sijaan palveluy­htiö on osta­mas­sa kaupungilta puuhuvi­lan asukasti­lak­si 1,8 milj. eurol­la. Kaupun­ki siis sekä osta­jana että myyjänä ja äänet­tömän mak­sum­iehen roolin saa­neet taloy­htiöt sotajalalla.

    Palveluy­htiöis­sä on val­ta­va väärinkäytösten paik­ka, kos­ka ne eivät ole rahankäytössään samal­la taval­la vas­tu­ullisia kaupung­in­val­tu­us­tolle kuten viras­tot. Rahoit­ta­ji­na toimivil­la taloy­htiöil­lä taas ei ole palveluy­htiössä edes päätös­val­taa ja vaik­ka olisikin, niil­lä ei ole resursse­ja toimin­nan valvomiseen.

  84. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kadun­var­si­parkkipaikan tilalle ei voi sijoit­taa viisik­er­roksista taloa niin että katu olisi vain kymme­nen metriä leveä. 

    Vähän matem­ati­ikkaa. Olete­taan asuinko­rteli, jon­ka koko on 100 x 100 metriä ja johon raken­netaan kuusik­er­rosta kah­den­toista metrin runk­osyvyy­del­lä. Ker­rosneliöitä tulee näin 25000 ja Jätkäsaaren normil­la autopaikkavelvoite on 193 autopaikkaa. Kadun­vart­ta on teo­ri­as­sa 380 metriä, käytän­nössä port­tikäytävien ver­ran vähem­män. Niihin mah­tuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia vara­ta asukkaiden auto­jen säilytykseen.

  85. Viherinssi: Mik­si? Jos alueel­la asu­vat ja sään­nöl­lis­es­ti työsken­televät mak­sa­vat siitä pysäköin­nistä saman kuin muutkin, niin siitä vain. Tuol­lainen 4 €/h tekee sen ver­ran, että kan­nat­taa mielu­um­min ottaa joka yö se 40 €:n sakko.

    Ja toisaal­ta jos joka yö löy­tyy sata sakotet­tavaa, niin lap­puli­isan kan­nat­taa kiertää. Että sit­ten pysäköin­ti mak­saa asukkail­ta tuol­laisen 14 000 euroa vuodessa mii­nus lap­puli­isan vapaapäivät.

    Mikä tuos­sa niin vaikeaa on? Asukaspysäköin­ti olisi, mut­ta ei kai kukaan niin lahopää ole…?

    Eihän kyse ole rahas­tamis­es­ta, vaan siitä, että ihmiset pää­sevät liikku­maan suju­vasti. Jos kadun­var­sil­ta saataisi­in pois asukkaiden ja sään­nöl­lis­es­ti alueel­la työsken­tele­vien autot pois, voisi­vat esimerkik­si liikkeis­sä asioi­vat pysäköidä auton­sa lähelle liiket­tä ja saa­da ostok­sen­sa kuor­ma­tuik­si autoon hel­posti. Asukkaiden ja työn­tek­i­jöi­den autot voivat olla maan alla tai jos­sain muual­la kuin kadul­la. Eikä sen kadun­var­sipysäköimisen tarvit­sisi olla sil­loin edes niin kallista, kun hin­nal­la ei tarvit­sisi ohjata.

  86. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kadun­var­si­parkkipaikan tilalle ei voi sijoit­taa viisik­er­roksista taloa niin että katu olisi vain kymme­nen metriä lev­eä. Vas­takkaisia talo­ja ei voi kuitenkaan sijoit­taa normin määrit­tämää mit­taa lähem­mäs toisi­aan kos­ka auringonpaiste ja valais­tuskul­ma. Lisäk­si katu­jen lev­ey­delle on omat liiken­teel­liset norminsa.

    Miten tuo valais­tuskul­maon­gel­ma ratkaistaan paikois­sa, jois­sa talot ovat monikym­menker­roksisia pil­ven­pi­irtäjiä (vaikka­pa Man­hat­tan)? Eiväthän ne kadut voi siel­lä mis­sään tapauk­ses­sa olla niin lev­eitä, että valais­tuskul­mak­si saataisi­in tarpeek­si suureksi.

    Mitä taas liiken­nel­lisi­in normei­hin tulee, niin liiken­teen kannal­ta lie­nee aika lail­la yhden­tekevää, onko kyse lev­eästä kadus­ta, jon­ka reunal­la on pysäköi­tyjä auto­ja vai kapeas­ta kadus­ta, jos­sa auto­ja ei ole. Ilman kadun­var­sipysäköin­tiä pitäisi siis olla mah­dol­lista rak­en­taa kapeampia katu­ja ilman, että niiden väl­i­tyskyky heikkenee.

    Ne voivat olla jopa liiken­teel­lis­es­ti parem­pia, kos­ka joku tilapäi­nen este (esim. keskelle tietä jumi­u­tunut auto) on ainakin teo­ri­as­sa mah­dol­lista kiertää koukkaa­mal­la varovasti jalka­käytävän puolelle, kun taas jos tien reunat ovat auto­ja täyn­nä, niin mitään täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta ei ole.

  87. Tämä kokoomuk­sen autoil­i­joiden nokkamies Ris­to Rauta­va var­maan kan­nat­taa vas­tavuoroisu­u­den nimis­sä, että autopaikan halti­joil­ta kerätään autopaikan rak­en­tamiseen men­neen pääo­makus­tan­nuk­sen ver­ran vuodessa asoy:n rahas­toon, jon­ka käyt­tämis­es­tä asoy:n autot­tomien kollek­ti­ivi päät­tää vuosikok­ouk­ses­saan halu­a­mal­laan tavalla. 

    Per­heet voivat tehdä vuosit­tain esimerkik­si etelän tai lapin matkan täyshoidol­la, mak­saa las­ten urheiluhar­ras­tuk­set täysimääräis­es­ti ja jopa vähän yli jne.

  88. Osmo Soin­in­vaara: Niihin mah­tuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia vara­ta asukkaiden auto­jen säilytykseen. 

    Kan­takaupun­gin ruu­tukaavas­sa tuol­la taval­la las­ket­tu vas­taa­va parkkipaikkamäärä tun­tuu hyvin riit­tävän. Ja asukkaiden lisäk­si saa­vat vapaak­si jääneeseen paikkaan vier­aat tai asi­akkaatkin pysäköidä kun­han lunas­ta­vat lipuk­keen automaatista.

    En minä ole sijoit­ta­mas­sa kaikkia älyt­tömien nykynormien mukaisia paikko­ja kadun­var­teen kun vähem­mil­läkin var­masti pär­jää. Mut­ta olen myös sitä mieltä että täysin “auto­ton” kaupungi­nosa on haihattelua.

    Kaupunki­laisille voisi ihan hyvin kel­va­ta umpiko­rt­teliru­u­tukaa­van tyyli­in raken­net­tu uusiokaupungi­nosa kaikkine park­keer­at­tuine autoi­neenkin. Kun­han pysyvät siel­lä kadun puolel­la eikä jalka­käytäväl­lä. Ja kun­han umpiko­rt­teliru­u­tukaa­van mukana tulee jol­lain taval­la niitä hyviä puo­lia joi­ta siihen olete­taan kuu­lu­van (ratikkaa, kahvi­laa, lähikaup­paa, antik­vari­aat­tia, gal­le­ri­aa ja ruokar­avin­to­laa, esimerkik­si — niitä ei kuitenkaan voi kaavamääräyk­sil­lä pystyttää…).

    1. Kaupungi­nosa voi olla mypös “auto­ton” niin kuin keski­aikaisten kaupunkien kesku­s­tat nyky­isin ovat vaikka­pa Bal­ti­as­sa. Niiden laidalle saa rak­en­taa niin mon­ta parkkipaikkaa kuin mak­suhaluista kysyn­tää on, mut­ta vain niin monta.

  89. tpyy­lu­o­ma: Ker­tauk­sen vuok­si vähän mit­takaavaa: Sil­ja Ser­e­nadeen, joka pysäköi siinä Olympiater­mi­naalis­sa, mah­tuu 395 autoa. Jätkäsaa­reen tuleen normin mukaan noin 7 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja pari tuhat­ta muu­ta paikkaa päälle. 

    Jätkäsaare­laisille raken­netaan nukkuma­paikat, tanssir­av­in­to­la ja viinakaup­pa erik­seen joten nuo autot mah­tu­vat yhdel­lä ker­taa esimerkik­si Fausti­in jos­sa ei ole huomioitu edel­lä­mainit­tu­ja pysäköin­nin oheistoimintoja:

    http://www.scheepvaartwest.be/pagina1136.html

    (tosin asukkaiden pitää sopia keskenään sisään- ja ulosajo­järjestyk­ses­tä jot­ta aamul­la pääsee töi­hin ajoissa…)

    1. Tuol­laista park­keer­aus­p­roomua minäkin olen joskus esit­tänyt, en nyt muista olenko kir­joit­tanut siitä täl­lä blogillakin. Sen kan­si voisi olla yleistä tilaa, vaikka­pa jokin rantar­avin­to­la. Tulisi selvästi halvem­mak­si kuin nuo maanalaiset paikat. Ei tarvitse edes uit­taa pitkää matkaa, jos se tehdään siinä naapurissa.

  90. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Kadun­var­si­parkkipaikan tilalle ei voi sijoit­taa viisik­er­roksista taloa niin että katu olisi vain kymme­nen metriä lev­eä. Vas­takkaisia talo­ja ei voi kuitenkaan sijoit­taa normin määrit­tämää mit­taa lähem­mäs toisi­aan kos­ka auringonpaiste ja valais­tuskul­ma. Lisäk­si katu­jen lev­ey­delle on omat liiken­teel­liset norminsa.

    Pyra­midi­mais­es­ti ylöspäin kapenevan korkean talon voisi kai sijoit­taa kapeallekin kadulle mut­ta sel­l­aisen alim­mista ker­roksista tulee sit­ten syvärunk­oisia jois­sa ei voi sisem­mälle sijoit­taa kuin sekundäärisä tilo­ja joista ei sit­ten saa perit­tyä asuin­huoneis­ton neliöhintoja. 

    Kyl­lä voidaan tehdä kapei­ta katu­ja ja korkei­ta talo­ja nykynormeil­lakin. Jos toisel­la puolel­la on avara sisäpi­ha, niin eikun läpi­talon lof­ta­sun­to­ja, joi­hin tulee val­oa sisäpi­han puolelta.

  91. juha: Olen nuori hyv­in­palkat­tu korkeasti koulutet­tu ammat­ti­lainen… Mik­sei mei­dän­laisille ihmisille voisi rak­en­taa… kaupunginosaa…
    Rajalle portit.… 

    Juu, minäkin sulk­isin mielel­läni maail­mas­tani pois nuo viereisessä vuokrat­alos­sa asu­vat väärin­pysäköi­jät. Niil­lä kun on muitakin epämiel­lyt­täviä ja ‑siis­te­jä tapo­ja eikä koulu­sivistyk­ses­tä tai korkeas­ta tulota­sos­ta ole merkkejä.

    Tähän asti olen kuitenkin kuvitel­lut että seg­re­gaa­tio on ruma sana ja port­tien taakse suo­jaan halu­a­vat ovat rumia por­vare­i­ta jopten olen yrit­tänyt olla hil­jaa. Etten vaan saa taan­tu­muk­sel­lisen elit­istin leimaa. 

    Mut­ta hyvä jos näistä asioista alkaa vähitellen saa­da puhua edis­tyk­sel­li­sis­sä vihreis­säkin piireis­sä ihan avoimesti.

  92. Viherinssi: Ja saman voi sanoa koko HITAS-sys­teemiä. On vaikea perustel­la selvästi markki­nahin­taa halvem­paa asun­toa jollekin arval­la valitulle. 

    Tuos­ta olen samaa mieltä. Markki­nahäir­iöt, jois­sa yhteiskun­ta on mukana, aiheut­ta­vat muual­la maail­mas­sa aina väärinkäytök­siä. Ilmeis­est me suo­ma­laiset olemme niin rehellisiä, ettei näin tapah­du? Ainakin jut­tu­ja on suh­teel­lisen vähän lehdissä. 😉

    Yleisem­m­min kaupungeil­ta pitää joko kieltää kokon­aan maan­omis­tus tai niiden kaavoitus­mo­nop­o­li tulee estää. Kaupun­git aiheut­ta­vat toimil­laan asun­toku­plaa, kuten Osmo on tässä todis­tanut. Tehdään tietois­es­ti välistäve­to­ja, jot­ka asukas maksaa.

  93. Osmo Soin­in­vaara: Kadun­vart­ta on teo­ri­as­sa 380 metriä, käytän­nössä port­tikäytävien ver­ran vähem­män. Niihin mah­tuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia vara­ta asukkaiden auto­jen säilytykseen.

    Pieniä auto­ja kaupunki­mais­es­ti pysäköi­tynä menee 100 kap­palet­ta 380 metri­in 😉 Nor­mit ja todel­lisu­us ei aina kohtaa.

    1. Pieniä auto­ja kaupunki­mais­es­ti pysäköi­tynä menee 100 kap­palet­ta 380 metriin 

      Ei mene. Itseasi­as­sa mit­tasin auto­jen välit Luot­sikadul­la. Kuusi metriä keskimäärin ja niihinkin taskui­hin on aika han­kala autoa saada.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuol­laista park­keer­aus­p­roomua minäkin olen joskus esit­tänyt, en nyt muista olenko kir­joit­tanut siitä täl­lä blogillakin. Sen kan­si voisi olla yleistä tilaa, vaikka­pa jokin rantar­avin­to­la. Tulisi selvästi halvem­mak­si kuin nuo maanalaiset paikat. Ei tarvitse edes uit­taa pitkää matkaa, jos se tehdään siinä naapurissa. 

    Kaikkein edullisin ratkaisu on tuo­da maa­han hal­patyövoimaa, joka vie ja hakee autot oman ulko-oven edestä hie­man etääm­pänä ole­vaan pysäköin­tipaikkaan. Kehä 1:n ulkop­uolelle pääsee puo­lessa tun­nis­sa, ja se olisi ainakin omas­ta mielestäni ihan pas­seli tilau­sai­ka jos auton saa sit­ten oman oven eteen.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Ei mene. Itseasi­as­sa mit­tasin auto­jen välit Luot­sikadul­la. Kuusi metriä keskimäärin ja niihinkin taskui­hin on aika han­kala autoa saada.

    Sit­ten tarvit­taisi­in New York ‑tyyp­pistä palvelupysäköin­tiä, jos­sa pysäköin­tialueen hoita­ja pysäköi autot puskuri kiin­ni puskuriin. 🙂
    Sinän­sä keskustelu pysäköin­nin hin­nas­ta suh­teessa asun­to­jen hin­taan on vähän absur­dia, kos­ka sekä pysäköinti­nor­mi että talo­jen korkeus ovat mieli­v­al­tais­es­ti määriteltyjä.

  96. Osmo Soin­in­vaara: Vähän matem­ati­ikkaa. Olete­taan asuinko­rteli, jon­ka koko on 100 x 100 metriä ja johon raken­netaan kuusik­er­rosta kah­den­toista metrin runk­osyvyy­del­lä. Ker­rosneliöitä tulee näin 25000 ja Jätkäsaaren normil­la autopaikkavelvoite on 193 autopaikkaa. Kadun­vart­ta on teo­ri­as­sa 380 metriä, käytän­nössä port­tikäytävien ver­ran vähem­män. Niihin mah­tuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia vara­ta asukkaiden auto­jen säilytykseen.

    Tota ne kort­telit ei ole edelleenkään neliöitä, pääsään­töis­es­ti. Ote­taan san­o­taan nyt vaik­ka 100x70 kort­teli, aika tyyp­illi­nen esim. Töölössä. Tont­tite­ho 3,0, 21 000 k‑m2, n. 1 8 000 h‑m2, san­o­taan nyt vaik­ka 200 asun­toa ja 100 työ­paikkaa. Kadun­vart­ta n. 350 metriä, port­tikon­git, suo­jati­et, tms. pois niin niin 40 — 50 pysäköin­tipaikkaa. Käytän­nössä sanois­in että jos on auto neljää tai viit­tä asun­toa kohti, niin kyl­lä toi riit­tää johtuen vuorot­telus­ta. Toi on suurin piirtein se mitä auto­ja on Kallios­sa per asun­to, pikkasen vähem­män kuin Punavuores­sa. Ei mak­sa paljon mitään, jokusen ton­nin per paikka.

    Sit­ten jos vaa­dati­in kak­si eril­listä nimet­tyä paikkaa kolmea asun­toa kohti noiden asioin­tipaikko­jen lisäk­si malli­in Jätkäsaari, niin pitää kaivaa maan alle, mikä mak­saa. Eli tää masok­isti­nen autop­uolueemme tekee pysäköin­nistä kallista. Edelleenkin etsin­täku­u­lu­tan vil­pitön­tä autoasi­ami­estä joka osaa esimerkik­si laskea.

  97. Ville: Kaikkein edullisin ratkaisu on tuo­da maa­han hal­patyövoimaa, joka vie ja hakee autot oman ulko-oven edestä hie­man etääm­pänä ole­vaan pysäköin­tipaikkaan. Kehä 1:n ulkop­uolelle pääsee puo­lessa tun­nis­sa, ja se olisi ainakin omas­ta mielestäni ihan pas­seli tilau­sai­ka jos auton saa sit­ten oman oven eteen. 

    Aamu­ru­uhk­ista tuleekin sit­ten kivo­ja, kun joka aamu espoolais­ten lisäk­si Helsinki­in tun­kee myös helsinkiläis­ten auto­ja Kehä I:n park­ista tuo­vat hal­patyöläiset. Ja sama rum­ba sit­ten iltapäivällä.

  98. Kaapo: Asukkaiden ja työn­tek­i­jöi­den autot voivat olla maan alla tai jos­sain muual­la kuin kadul­la. Eikä sen kadun­var­sipysäköimisen tarvit­sisi olla sil­loin edes niin kallista, kun hin­nal­la ei tarvit­sisi ohjata.

    Jos paikoista on pulaa, niin hin­ta on ain­oa, jol­la kan­nat­taa ohja­ta. Jos niin ei tehdä, kokon­ais­te­hokku­us kär­sii. (Ts. niukku­ut­ta jaka­va asukaspysäköin­ti on pahas­ta, autopaikko­jen yli­rak­en­t­a­mi­nen on pahasta.)

    Mitä suurem­pi pula kadun­var­si­paikoista on, sitä kalli­im­mak­si ne pitää hin­noitel­la. Kat­to­hin­ta tulee parkki­hal­li­paikan hin­nas­ta, joka on noin 50 k€/kk — hal­lista ja sen väestön­suo­jakäytöstä riippuen.

    Tästä pääo­makus­tan­nuk­ses­ta ja ylläpi­toku­lu­arvios­ta lask­ien nime­tyn auto­hal­li­paikan todel­li­nen kus­tan­nus on noin 200 €/kk. Nimeämätön paik­ka voi olla halvem­pikin, jos hallille on muu­takin käyttöä.

    Jos autoil­i­jat mak­sa­vat pysäköin­nistään markki­nahin­nan, ei ole mitään talouteen nojaavia syitä tehdä autot­to­mia asuinaluei­ta. Moni autoil­i­ja on valmis mak­samaan hissin vier­essä lämpimässä hal­lis­sa olev­as­ta autopaikas­ta mal­tai­ta, eikä siinä sinän­sä ole mitään ongelmaa.

    Talouden kannal­ta käyrä ei ole lin­eaari­nen. Jos tehdään auto­ton asuinalue, se kar­sii asuinalueen kysyn­tää ja keinotekois­es­ti alen­taa alueen hin­taa. Voit­ta­jia ovat alueelle muut­ta­vat autot­tomat, häviäjiä kaik­ki muut — myös muiden aluei­den autot­tomat. Ja jos taas pakote­taan rak­en­ta­maan liikaa parkki­ti­laa, se nos­taa alueen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia. Voit­ta­jia ovat alueen autol­liset, häviäjiä kaik­ki muut — myös muiden aluei­den autolliset.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokoomuk­sen Ris­to Rauta­va perusteli tätä sil­lä, että parkkipaikat ovat niin kalli­ita, että autot­tomien tulee sol­i­daarisu­ud­es­ta autoil­i­joi­ta kohtaan osal­lis­tua niiden kus­tan­nuk­si­in. Olen peri­aat­teesta Samuli Saarel­man kanssa täysin samaa mieltä. 

    Kiitos vas­tauk­ses­ta. Toiv­ot­tavasti tuo Rauta­van sanoma on jos­sain paper­il­la, jot­ta sitä voi käyt­tää hän­tä (ja hänen puoluet­taan) vas­taan lyömäaseena, kos­ka tuo on suun­nilleen idioot­ti­mais­in­ta, mitä poli­itikko voi sanoa. 

    Ymmär­rän taloy­htiöis­sä sol­i­daarisu­u­den johonkin mit­taan asti (kaik­ki mak­sa­vat parin ton­nin satel­li­it­tianten­nista, vaikkei joku sitä sit­ten kat­soisikaan), mut­ta autopaikko­jen kohdal­la tämä on täysin jär­jetön­tä ennen kaikkea sik­si, että ne autopaikat eivät sit­ten ole kaikkien käytössä, vaan ne sit­ten annetaan jol­lain sub­ven­toidul­la hin­nal­la joillekin jol­lain kriteerillä. 

    Taloy­htiön autopaikko­jen allokoin­ti jäi tässä vielä auki. Jos ne annetaan alle markki­nahin­taan taloy­htiössä asuville, niin sel­l­ainen kan­nat­taa tietenkin ottaa, vaikkei tarvit­sisikaan, kos­ka sen voi sit­ten vuokra­ta eteen­päin jollekin (esim. fir­malle, joka tarvit­see sen työn­tek­i­jöilleen). Samoin jos sel­l­aisen on joskus saanut itselleen, siitä ei kan­na­ta luop­ua, vaik­ka luopuisi autostaan. Tekee var­maan hyvää asunto-Oy:n ilmapi­ir­ille, kun siel­lä toiset on käytän­nössä pakotet­tu kaata­maan rahaa tois­t­en taskuun.

    Jos ne sit­ten allokoidaan jotenkin reilusti eli esim. huu­tokau­pal­la, jol­loin taloy­htiö saa niistä suun­nilleen sen, minkä oli mak­sanutkin (eikä kukaan sub­ven­toi ketään), niin jää todel­lakin auki, että minkä vuok­si taloy­htiö otet­ti­in siihen väli­in alun alka­enkaan. Sama huu­tokaup­pa olisi voitu jär­jestää kaikkien alueen autoil­i­joiden kesken sen auto­hallin omis­ta­jan toimesta.

  100. tpyy­lu­o­ma: Edelleenkin etsin­täku­u­lu­tan vil­pitön­tä autoasi­ami­estä joka osaa esimerkik­si laskea.

    Tuos­sa voi olla kak­si haastet­ta. Lasku­taitoisil­la saat­taa men­nä yleinen etu ja oma etu ris­ti­in. Vil­pit­tömät taas eivät vält­tämät­tä osaa laskea.

    Hyvä­tu­loisen autoil­i­jan etu­na olisi se, että paikoi­tus mak­saisi tarpeek­si paljon pitämään köy­hät pois tilaa viemästä. Saman autoil­i­jan etu olisi se, että ruuhka­mak­sut oli­si­vat tarpeek­si jyrkkiä pitämään ne samat köy­hät pois­sa tieltä ruuhkaa aiheuttamasta.

    Ihan var­masti poli­itikois­sa on mon­takin sel­l­aista, jot­ka ymmärtävät tämän. Mut­ta sit­ten tulee muu­ta­ma poli­it­ti­nen ajatus:

    - niitä oikeasti hyvä­tu­loisia äänestäjiä on vähän, kun iso osa on vähem­män hyvätuloisia

    - aja­tus ei ole oikein kosher lausut­tavak­si ääneen, puolue­hal­li­tus ei tykkää

    - ruuhka­mak­su voisi kuitenkin val­ua väärään käyt­töön (ruuh­ka pysyy, mak­su menee)

    - paikoi­tus­normin höl­len­tämi­nen vähen­täisi tulon­si­ir­toa min­un äänestäjilleni

    - äänestäjäni eivät kuitenkaan ymmär­rä noin mon­imutkaista päättelyä

    Ihan peru­songelmia poli­ti­ikas­sa siis. Poli­itikon pitää jol­lain saa­da äänestäjät vaku­ut­tumaan, ja keskimääräi­nen joukkoä­ly ei ole parhaim­mil­laan mon­imutkaisten syy-seu­raus­suhtei­den kanssa. Ja sit­ten takana on vielä poli­it­ti­nen peli siitä, että jos rahan­jakoa jotenkin muute­taan, jaka­jia on aina liik­keel­lä. (Mallies­imerkkinä ruuhka­mak­su, jos­ta uhkaa tul­la val­ti­olle menevä vero, kun sen kanssa ei otet­tu tarpeek­si akti­ivista lin­jaa ajoissa.)

  101. Samuli Saarel­ma: Kiitos vas­tauk­ses­ta. Toiv­ot­tavasti tuo Rauta­van sanoma on jos­sain paper­il­la, jot­ta sitä voi käyt­tää hän­tä (ja hänen puoluet­taan) vas­taan lyömäaseena, kos­ka tuo on suun­nilleen idioot­ti­mais­in­ta, mitä poli­itikko voi sanoa. 

    kyl­lä tuo idioot­ti­maisu­us löy­tyy googlel­la aika helposti:

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/autoton_saattaa_maksaa_satasia_kuussa_naapurin_autopaikasta/

  102. Samuli Saarel­ma: Taloy­htiön autopaikko­jen allokoin­ti jäi tässä vielä auki. Jos ne annetaan alle markki­nahin­taan taloy­htiössä asuville, niin sel­l­ainen kan­nat­taa tietenkin ottaa, vaikkei tarvitsisikaan, 

    Taloy­htiön omis­ta­mat autopaikat ovat huono aja­tus kaikki­aan. Jos niitä on, ne pitää huu­tokau­pa­ta vuosit­tain. Tässäkin on haastei­ta, mut­ta vähem­män epäreilua se on kuin jokin iki­aikainen lääni­tys muinaisu­u­den perusteella.

    Parhait­en autopaikat toimi­vat, jos joku ihan oikeasti omis­taa niiden hallintaan oikeut­ta­vat osak­keet. Paikan voi myy­dä tai vuokra­ta oman maun mukaan, eikä mikään taloy­htiöpoli­ti­ik­ka pääse sös­simään toimi­vaa jär­jeste­lyä. Markki­nat tekevät markkinahinnan.

    Isois­sakin halleis­sa olisi paras­ta, että yksit­täiset autoil­i­jat omis­taisi­vat hal­liy­htiön. Muuten hallinnos­ta tulee teho­ton­ta tai rahaa omis­ta­jille imevää. Se ei myöskään toi­mi, että hal­li omis­te­taan taloy­htiöi­den kaut­ta. Väli­por­ras hävit­tää järkevät päätök­set tehokkaasti.

    Demokra­tia ei tässä yleen­sä toi­mi muutenkaan. Ajatelka­a­pa tilan­net­ta, jos­sa 51 %:lla osakkeista (ei osakkaista) on oma ilmainen yhtiön omis­ta­ma autopaikka…

    1. Ajatelka­a­pa tilan­net­ta, jos­sa 51 %:lla osakkeista (ei osakkaista) on oma ilmainen yhtiön omis­ta­ma autopaikka…

      Tuos­sa ei ole mitään ihmeel­listä. Näin käy melkein aina. Nykyik­nen pakkoau­topaiukanor­mi johtaa siihen, ettgä 2/3:lla osakkaista on autopaik­ka ja 1/3:lla ei ole. Autopaikan omis­ta­jien äänin yleen­sä päätetään, että autopaikoista mak­se­taan vain valaistruk­sen ja siivouk­sen vaa­ti­ma hin­ta, ei mitään kor­vaus­ta sido­tus­ta pääo­mas­ta. Luulen, että tämä meni nurin oikeudessa, mut­ta kukaan ei ole vielä yrit­tänyt. Aut­popåaikat pitäisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa osakkaiden kesken.

  103. Onko kaupungilla päätök­siä miten parkkiy­htiön pitäisi jakaa paikko­ja: markki­nahin­taan, vai alle sen, niin kuin taitaa olla tapana? Eli onko odotet­tavis­sa val­i­tus­ta, kun puoli-ilmaiset paikat eivät riitäkään halukkaille.

    Entä voiko kaupun­ki kaupun­ki vaa­tia, että autopaikko­ja käytetään pysäköin­ti­in? Nokkela asun­töy­htiö varaa itselleen sopi­vasti rajatun alueen hal­lista ja vuokraa sen paikallisen aateekookaup­paa tekevän yri­tyk­sen varas­tok­si tai kun­tos­a­lik­si, tai mikä ratkaisu sit­ten sopisikin yhteen väestön­suo­ja­su­un­nitelmien kanssa.
    Sikäli jopa raken­nut­ta­jien kan­nat­taisi tutkia kier­tom­ah­dol­lisuuk­sia, jos niil­lä saadaan myy­tyä korkeam­mal­la neliöhinnalla.
    Ehkä varas­toti­lan markki­nahin­ta on korkeampi kuin 130 euroa/kk/30m^2 , toiv­ot­tavasti jopa lähelle rakentamiskuluja.
    Tämä tietysti vaatisi, että raken­nut­ta­ja tai sopi­va yhdis­tys koplaisi jonkun talon asun­not autot­tomille, jot­ta päätök­set saadaan tehtyä.

  104. http://www.uuttahelsinkia.fi/osiot/perustiedot/1033/1

    Kun nyt tuol­ta kaa­vati­lanteen kat­soin niin autopaikkavaa­timus näyt­tää ole­van tuol­la alueel­la 150 m²/autopaikka.

    Pelkkä autopaik­ka kun mak­saa 30 miljoonaa/900/150 x 1,24 = 275e/m2

    Hem­metin kallista toki edelleenkin, mut­ta Osmo hyvä, kumpi meistä las­kee pieleen?

    1. Vesku
      Sotket ker­rosneliöt ja asuin­neliöt. Nor­mi alueel­la on 1 autopaikka/ 130 ker­rosneliötä, jos­ta annetaan helpo­tus­ta esimerkik­si Ara-asun­noille (20%) ja opiske­li­ja-asun­toloille. 130 ker­rosneliötä vas­taa suun­nilleen sataa asuin­neliötä. Lisäk­si las­ket arvon­lisäverot­to­mia hin­to­ja, mut­ta autopaikkaa ei ole vapautet­tu arvon­lisäveros­ta. Alku­peräisessä postauk­ses­sani on väär­fät luvut, kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la oli väärät luvut, jot­ka postayuk­seni ansios­ta oikaisti­in. Oikea kaupun­gin iul­moit­ta­ma kus­tan­nuserä asuin­neliöl­lä on 550 euroa asuin­neliötä kohden. 

  105. EKK:
    Kyl­lä, viihty­isyyt­tä voi paran­taa ja on jo paran­net­tu Mer­i­hakaan ja Itä-Pasi­laan ver­rat­tuna. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa Heikkilän­tien ja Kivi­aidankadun väli­in raken­net­tua / rak­en­teil­la ole­vaa kort­telia. Minus­ta ihan viihty­isä. Tuos­sakin autopaikat oli kaavoitet­tu maan alle, mut­ta raken­nusy­htiö haki poikkeuslu­paa, jol­la sai rak­en­taa ne katu­ta­soon pihakan­nen alle. Kadun puolel­la katu­ta­sos­sa on liiketilo­ja ja taloy­htiön tilaa, kuten pyörävarastot. 

    Kyl­lä Jätkäsaaren pysäköin­tipaikko­jen hin­ta on pelkästään kaavoit­ta­jan tahodn mukainen. Jos olisi halut­tu, paikat olisi voin­ut rak­en­taa paljon halvem­mal­la. Eipä haluttu.
    Keinotekoisen täytemaasaaren maan­pin­taa olisi vain pitänyt nos­taa kan­nel­la, niin sen alle olisi saatu koko saaren laa­juinen tila huoltoon, parkki­in, tekni­ikalle, jne. Ran­noil­ta nos­tet­tu maan­pin­taa metrin ver­ran ja saaren keskeltä vaik­ka 3–10 metriä.
    Mut­ta tämä keskusteluhan käyti­in tääl­lä jo viime vuonna…

    1. Jos­sain Jätkäsaa­res­sa on täl­lainen kan­sir­aken­nel­ma, mut­ta tyl­sä on sel­l­ainen bet­ponikan­nel­la ole­va kaupungi­nosa, jos­sa ei voi olla yhtään puun kokoista puu­ta. Näitä on meil­lä kak­si. Itä-Pasi­la ja Mer­i­ha­ka sel­l­aista ympristöä haluaville.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos­sain Jätkäsaa­res­sa on täl­lainen kan­sir­aken­nel­ma, mut­ta tyl­sä on sel­l­ainen bet­ponikan­nel­la ole­va kaupungi­nosa, jos­sa ei voi olla yhtään puun kokoista puu­ta. Näitä on meil­lä kak­si. Itä-Pasi­la ja Mer­i­ha­ka sel­l­aista ympristöä haluaville.

    Entä jos kan­si olisikin vain “raken­netun” kaupun­gin kokoinen (tiet ja talot). Eli puis­to­jen ja puiden kohdal­la kant­ta ei olisi? Oisko kan­nen koko sit­ten 90%. Saataisi­in ihmeelli­nen kaupungi­nosa, jos­sa ei olisi koskaan kaivure­i­ta tai tietöitä. Kaik­ki tekni­ik­ka kulk­isi kan­nen alla vaik­ka katu­jen alla ja jokaiseen johtoon ja put­keen pää­sisi suo­raan käsik­si. Jäte­huoltokin kulk­isi kan­nen alla paljon parem­min kuin maan­sisäi­sis­sä putkissa (Suurpel­to).

    Joka tapauk­ses­sa Jätkäsaari on menetet­ty mah­dol­lisu­us tehdä jotain todel­la fik­sua ja uut­ta. Toista neit­seel­listä kaupungi­nosaa kan­takaupungista ei tule löytymään.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesku
    Sotket ker­rosneliöt ja asuin­neliöt. Nor­mi alueel­la on 1 autopaikka/ 130 ker­rosneliötä, jos­ta annetaan helpo­tus­ta esimerkik­si Ara-asun­noille (20%) ja opiske­li­ja-asun­toloille. 130 ker­rosneliötä vas­taa suun­nilleen sataa asuin­neliötä. Lisäk­si las­ket arvon­lisäverot­to­mia hin­to­ja, mut­ta autopaikkaa ei ole vapautet­tu arvon­lisäveros­ta. Alku­peräisessä postauk­ses­sani on väär­fät luvut, kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la oli väärät luvut, jot­ka postayuk­seni ansios­ta oikaisti­in. Oikea kaupun­gin iul­moit­ta­ma kus­tan­nuserä asuin­neliöl­lä on 550 euroa asuin­neliötä kohden. 

    http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2008‑3.pdf

    Sivul­la 40 ilmoite­taan, että tuol­la alueel­la käytetään samaa lasken­takaavaa kuin Ruo­ho­lahdessa, joka on paikka/150 KERROSm2. Sekoitin tosi­aan asun­toneliöt kerrosneliöihin.

    Saukon­paadessa käytetään tuo­ta ilmoit­ta­maasi 130 kerrosm2/ paik­ka kaavaa. Tuo parkki­laitos ei siihen alueeseen liity.

    Edelleen siis tuo sum­ma, jos­ta alun­perin puhutaan jakaan­tuu kolmeen osaan. 30 miljoon­aa parkki­hal­li­in, n 15 miljoon­aa väestön­suo­javarus­tuk­seen ja 10 miljoon­aa tiestöön, jos­ta on ilmeis­es­ti joku lasken­nalli­nen osu­us kek­sit­ty ja päätet­ty laskut­taa tuo­ta kaut­ta. Mielestäni toki infran rak­en­t­a­mi­nen kuu­luu kaupungille, mut­ta ei nyt keski­tytä vielä tuohon. 

    Las­ke­taan nyt, että 20% rakennusm2stä menee hukkaan, joten asun­toneliötä yksi parkkipaik­ka vaatii 120 m² joten siis parkkipaikan kus­tan­nus per asuntom2 on…

    30 000 000 / 900 / 120 x 1,24(alv) = 340e/asuntom2

    Lak­isääteiset väestön­suo­jat (15miljoonaa+ alv) ovat eri asia kuin autopaikat. Ei niitäkään voi autoil­i­joiden piikki­in laittaa…
    Tiestön?! (10miljoonaa +alv) rak­en­t­a­mi­nen on ilmeis­es­ti vaan joku päätös, jos­sa infraa siir­retään taloy­htiöi­den piikki­in. Ei kai tuostakaan voi parkkipaikan tarvit­si­joi­ta syytellä…

    Joten siis par­rkipaik­ka auto­hal­lis­sa mak­saa asukkaille 340e/m2. Edelleen hem­metin kallista, mut­ta ei nyt ihan ton­nia per m2 kuitenkaan…

    Ja JOS nyt sit­ten mietitään miten tuo pitäisi tehdä niin minus­ta auto­hal­lit pitäisi ehdot­tomasti ero­tut­taa asun­torak­en­tamis­es­ta. Annetaan yksi­ty­isille nuo ja myy­dään ne sit­ten erik­seen JOS joku niitä halu­aa. Mitoituk­set toki voidaan pitää suun­nilleen samal­la tasol­la kuin nytkin. 

    ps Onko sin­ul­la Osmo mitään muis­tiku­vaa mitä Ruo­ho­lah­teen raken­net­tu torin alle valmis­tunut parkki­hal­li tuli mak­samaan? Siinähän olisi hyvä esimerk­ki siitä mil­lä tasol­la vas­taavas­sa paikas­sa hal­li voisi mak­saa… raken­nusvu­osi oli joskus 2000-luvun vaiheessa…

    1. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja nyt kuitenkin ilmoit­ti, että autopaikkanormin hin­ta on 550 euroa/ asuntoneliö.
      Autopaikkanormin mukaan Jätkäsaari kokon­aisu­udessaan kuu­luu kakkosvyöhyk­keeseen, jos­sa nor­mi on 1/130 k‑m2.

  108. Viherinssi: Isois­sakin halleis­sa olisi paras­ta, että yksit­täiset autoil­i­jat omis­taisi­vat hal­liy­htiön. Muuten hallinnos­ta tulee teho­ton­ta tai rahaa omis­ta­jille imevää. Se ei myöskään toi­mi, että hal­li omis­te­taan taloy­htiöi­den kaut­ta. Väli­por­ras hävit­tää järkevät päätök­set tehokkaasti.

    Olen näistä samaa mieltä. Hal­liy­htiötä käyt­tämäl­lä paikatkin tuli­si­vat var­maan tehokkaim­paan käyt­töön, kun ei olisi pakko pitää sitä her­ra X:n paikkaa varat­tuna juuri hänelle 24/7, vaan hal­li vain takaisi san­o­taan 99%:n toden­näköisyy­den saa­da paik­ka sieltä sisältä. Sitä hallinnoitaisi­in siis vähän samal­la tavoin kuin kaupun­ki hallinnoi kadun­var­sipysäköin­tiä, eli pysäköin­tilu­pia on enem­män kuin pysäköintitilaa. 

    Ne muu­ta­mat ker­rat, kun hal­li olisi niin täyn­nä, ettei sinne juuri her­ra X saisi autoaan, niin hän saisi siltä hallin por­til­ta kuitin, jol­la voisi reklam­oi­da jotain alen­nus­ta mak­su­ista. Tämä olisi hal­liy­htiölle halvem­paa kuin se, että her­ra X:n paik­ka seisoisi hänelle varat­tuna. Kyse olisi siis vähän samas­ta kuin lentoy­htiöi­den sys­temaat­tis­es­ta ylibuukkauk­ses­sa toki sil­lä erol­la, että tuol­lainen auton parkki­in saa­mat­to­muus tuskin aiheut­taa sel­l­aista hait­taa kuin lennol­ta pois jäämi­nen voi aiheuttaa.

    1. Seit­semän­tuhat­ta autoa ei mitenkään aamuisin pääse pois Jätkäsaares­ta. Sik­si niitä auto­ja tul­laan se3isottamaan pysäköin­ti­halleis­sa aika paljon, joten vuoro­taispysäköin­nin yödyt ovat nor­maalia pienemmät.

  109. tcrown: kyl­lä tuo idioot­ti­maisu­us löy­tyy googlel­la aika helposti:

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/autoton_saattaa_maksaa_satasia_kuussa_naapurin_autopaikasta/

    Kiitos. Näköjään tosi­aan kym­me­nien tuhan­sien euro­jen sub­ven­tio per autopaik­ka rin­nas­tuu Rauta­van mielestä yhteen pesu­tu­paan per talo tai varas­toi­hin, joi­ta kyl­lä suun­nilleen kaik­ki asukkaat kyl­lä tarvitsevat. 

    Ja tosi­aan hänen ain­oa perustelu on se, että “pariskun­ta voi tarvi­ta autoa, joten muiden pitää se parkkipaik­ka maksaa”. 

    Usko­ma­ton­ta, että tuol­lainen tyyp­pi voi olla Suomen pääkaupun­gin kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

  110. Osmo Soin­in­vaara: Seit­semän­tuhat­ta autoa ei mitenkään aamuisin pääse pois Jätkäsaaresta.

    Oliko ratikkalin­ja nyt var­masti suun­nitel­tu niin, että sil­lä voidaan liiken­nöidä vaik­ka autot seiso­vat paikoillaan?

  111. Kyl­lä sekin täy­tyy hyväksyä, että keskus­tas­sa asum­i­nen on kallista. On selvä, että rak­en­t­a­mi­nen jätkäsaa­reen ja ahtaasti on kalli­im­paa kuin hie­man syr­jem­mässä. Hyvä puoli tässä on, että osa ihmi­sistä on halukkai­ta ja valmi­ita mak­samaan näitä kalli­impia keskus­tahin­to­ja. Meille muille on onni, että vähän syr­jem­mäl­lä on asum­i­nen halvem­paa (esim Van­taal­la tai Espoos­sa, ja autopaikkakin löy­tyy omas­ta pihas­ta. Tiet­ty mak­saa­han se tont­ti turhan paljon sielläkin…

  112. Samuli Saarel­ma: Kiitos. Näköjään tosi­aan kym­me­nien tuhan­sien euro­jen sub­ven­tio per autopaik­ka rin­nas­tuu Rauta­van mielestä yhteen pesu­tu­paan per talo tai varas­toi­hin, joi­ta kyl­lä suun­nilleen kaik­ki asukkaat kyl­lä tarvitsevat. 

    Ja tosi­aan hänen ain­oa perustelu on se, että “pariskun­ta voi tarvi­ta autoa, joten muiden pitää se parkkipaik­ka maksaa”. 

    Usko­ma­ton­ta, että tuol­lainen tyyp­pi voi olla Suomen pääkaupun­gin kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

    Samaa mieltä. Tuli olo, että kyseessä on net­tikielel­lä “trol­li”. Eihän tuos­sa ase­mas­sa ole­va henkilö voi olla älyl­lis­es­ti näin epäre­helli­nen, mut­ta ilmeis­es­ti voi.

    Toisaal­ta onnek­si tuos­sa oli Osmon argu­ment­ti heti perässä, eli syn­tyi erään­lainen pro et con­tra ‑peruste­lu­ti­lanne. Toki noin lyhyessä tilas­sa asi­aa ei voi selit­tää kun­nol­la. Rauta­van oma jus­ti­fikaa­tio oma­lle kan­nalleen oli yksinker­tais­es­ti niin nau­ret­ta­va, ettei sitä suurin osa luk­i­joista var­mas­tikaan hyväksy. 

    Rauta­van perustelu on mie­lenki­in­toinen. Autopaikko­ja on olta­va, jos pariskun­ta vaikka­pa “saat­taa tarvi­ta autoa”. Paikkkatarvet­ta ei perustel­la edes tarpeel­la, vaan mah­dol­lisel­la tarpeella. 

    Jos autopaikan kus­tan­nuk­set jae­taan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, käytön halpu­ud­es­ta johtuen kan­nat­taa siihen han­kkia joku kesäau­to sei­so­maan juuri täl­laista sat­un­naista tarvet­ta varten. Halvem­paakaan varas­toti­laa mah­dol­lisille tarpeille tuskin löy­tyy. Yksi­ty­isau­ton seisot­tamisen nimis­sä kan­nat­taa esim. vas­tus­taa auton­vuokraus­palvelu­iden elinkeino­jen kehit­tymistä ja niiden työpaikkoja.

  113. Sha­keem: Samaa mieltä. Tuli olo, että kyseessä on net­tikielel­lä “trol­li”. Eihän tuos­sa ase­mas­sa ole­va henkilö voi olla älyl­lis­es­ti näin epäre­helli­nen, mut­ta ilmeis­es­ti voi.

    Tuostapa hyvä otsikko paikallislehteen:“Kaupunginhallituksen puheen­jo­hta­ja trollaa!”

  114. Sha­keem: Samaa mieltä. Tuli olo, että kyseessä on net­tikielel­lä “trol­li”. Eihän tuos­sa ase­mas­sa ole­va henkilö voi olla älyl­lis­es­ti näin epäre­helli­nen, mut­ta ilmeis­es­ti voi.

    Toisaal­ta onnek­si tuos­sa oli Osmon argu­ment­ti heti perässä, eli syn­tyi erään­lainen pro et con­tra ‑peruste­lu­ti­lanne. Toki noin lyhyessä tilas­sa asi­aa ei voi selit­tää kun­nol­la. Rauta­van oma jus­ti­fikaa­tio oma­lle kan­nalleen oli yksinker­tais­es­ti niin nau­ret­ta­va, ettei sitä suurin osa luk­i­joista var­mas­tikaan hyväksy. 

    Vaik­ka Helsin­gin talouk­sista hie­man yli puo­let onkin autot­to­mia, val­is­tunut arvauk­seni on että kun­nal­lis­vaaleis­sa val­taosa äänistä tulee silti autol­lisil­ta talouk­sil­ta. Lisäk­si osa autot­tomista on autot­to­mia vas­toin tah­toaan, esimerkik­si taloudel­li­sista syistä, jol­loin luon­nol­lis­es­ti autoilun kus­tan­nusten kas­vat­ta­mi­nen kat­sot­taisi­in tuon haaveen loiton­tamisek­si, ts. negati­ivisek­si asi­ak­si. Kol­man­nek­si, kun­nal­lista päätök­sen­tekoa pide­tään omas­ta arjes­ta irral­lise­na tek­i­jänä, jol­loin abstrak­tit asi­at kuten kun­nan tulot tont­tien myyn­nistä eivät merk­itse vaakakupis­sa niin paljon kuin ratio­naalis­es­ti pitäisi. Neljän­nek­si, “mak­se­taan­han paljon muu­takin yhteis­es­tä pussista”.

    Eli olen eri mieltä siitä, että Rauta­van väit­teet oli­si­vat jotenkin itses­tään­selvästi suurim­man osan mielestä jär­jet­tömiä. Muuten­han näistä ei tarvit­sisi vään­tää vuodes­ta toiseen?

  115. Jaakko:
    Kyl­lä sekin täy­tyy hyväksyä, että keskus­tas­sa asum­i­nen on kallista.On selvä, että rak­en­t­a­mi­nen jätkäsaa­reen ja ahtaasti on kalli­im­paa kuin hie­man syrjemmässä.Hyvä puoli tässä on, että osa ihmi­sistä on halukkai­ta ja valmi­ita mak­samaan näitä kalli­impia keskustahintoja.Meille muille on onni, että vähän syr­jem­mäl­lä on asum­i­nen halvem­paa (esim Van­taal­la tai Espoos­sa, ja autopaikkakin löy­tyy omas­ta pihas­ta. Tiet­ty mak­saa­han se tont­ti turhan paljon sielläkin…

    Mik­si ahtaasti rak­en­t­a­mi­nen olisi kalli­im­paa? Halvem­mak­si­han se tulee, kun tarvi­taan vähem­män uut­ta infraa per ker­rosneliömetri. Tietysti, jos autopaikko­ja on keskus­tan läheisy­dessäkin PAKKO rak­en­taa yhtä paljon kuin maaseudul­la, niin johan alkaa käy­dä kalliiksi.

  116. Eero: Eli olen eri mieltä siitä, että Rauta­van väit­teet oli­si­vat jotenkin itses­tään­selvästi suurim­man osan mielestä jär­jet­tömiä. Muuten­han näistä ei tarvit­sisi vään­tää vuodes­ta toiseen?

    On erotet­ta­va kak­si asi­aa toi­sis­taan: Järkevyys ja pop­ulis­mi. Kyl­lä ihmiset voidaan saa­da kan­nat­ta­maan pop­ulis­tisia, mut­ta idioot­ti­maisia päätök­siä. Sama pätee tässä noi­hin kaikki­in perustelui­hin (tai no, viimeinen on vain yleis­es­ti täysin järjetön). 

    Eli siis kyl­lä var­masti minäkin “kan­nat­taisin” sitä, että sin­ul­ta ote­taan 50000 euroa ja annetaan se min­ulle. En vaan menisi sitä kut­sumaan järkeväk­si, jos halu­aisin pitää itseäni rehellisenä. 

    Kos­ka pop­ulis­mi on yleis­es­ti huono jut­tu poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa, on siis oleel­lista se, että osoite­taan Rauta­van kom­ment­tien ole­van puh­taan pop­ulis­tisia ja neu­traal­ista kat­san­tokan­nas­ta täysin järjettömiä.

  117. Hitas taloon Välimerenkadulle (as.oy.Helsingin Välimeri) tulee 69 asun­toa ja oma auto­hal­li jos­sa 53 autopaikkaa.Joutuuko tässäkin talos­sa asun­non ostanut mak­samaan parkkilu­o­laa eli onko taloy­htiöl­lä myös velvoite per ker­rosneliö (130 m²)osallistua parkkilu­o­laan? Olisi muka­va tietää onko osa asun­noista vapautet­tu parkkilu­olan kus­tan­nuk­sista kos­ka jo itsel­lä autopaikko­ja yli 130 m² normin.Yhtiössähän asukkaat mak­sa­vat autopaikat itse eli ei ole pakko ostaa autopaikkaa.

    1. Jos pysäköin­ti on jär­jestet­ty tont­tiko­htais­es­ti, ei tarvitse enää rahoit­taa pysäköin­tilu­o­laa kuin väestön­suo­ja­mak­sun osalta.

  118. Täy­tyy häm­mästel­lä pääkaupunkiseudun tont­tipoli­ti­ikkaa joka nos­taa hinnat.Helsingin kaupunki­in mah­tuu asumaan vain 11000 jos asu­taan samal­la tihey­del­lä kuin Sipoos­sa eli ei ainakaan maas­ta ole pulaa vaan tahdosta.Helsingin rautatiease­man alla parkki­ta­lo johon voi lait­taa auton mut­ta ei polkupyörää, jos (lähi)juna-asemille voisi tur­val­lis­es­ti jät­tää polkupyörän niin ruuhkat helpottuisivat.

Vastaa käyttäjälle Shakeem Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.