Lainakatto ja verovähennysoikeus

Jos reaa­liko­rko on nol­la ja sen voi luot­taa ole­van nol­la tästä ikuisu­u­teen, kiin­teästä omaisu­ud­es­ta kan­nat­taisi teo­ri­as­sa mak­saa kuin­ka paljon tahansa – ainakin, jos se kel­paa lainan vaku­udek­si sel­l­aise­naan. Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljn tahansa. Asun­to­lain­o­jen mata­lat korot eivät räjäytä asun­to­jen hin­to­ja heti, vaan vai­heit­tain, mut­ta nousulle ei peri­aat­teessa ole kat­toa. Jos ette usko, kat­sokaa, mitä on tapah­tunut USA:ssa, Irlan­nis­sa, Kreikas­sa ja Espanjassa.

Hyvä, myön­netään. On asun­to­jen hin­noille tietysti jokin ankkuri. Keskus­to­jen ulkop­uolel­la mah­dol­lisu­us rak­en­taa uusia asun­to­ja pitää hin­nat kuris­sa. Ulkop­uo­li­nen ihmettelee, miten Yhdys­val­lois­sa voiti­in ajatel­la, että kun asun­to­jen reaal­i­hin­ta on nous­sut sata vuot­ta, nousun pitää jatkua jatkos­sakin ja täysin mak­sukyvyt­tömälle voi antaa asun­to­lainan, kos­ka se asun­to kuitenkin kas­vat­taa arvoaan. Mitä pidem­pään hyödyke, jota voidaan valmis­taa lisää, on reaal­i­hinnal­taan nous­sut, sitä toden­näköisem­pää on, että sen hin­ta tulee seu­raavak­si alas.

Kaupunkien keskus­tois­sa tilanne on toinen, kos­ka keskus­taa ei voi rak­en­taa lisää. Tai no, voi tai ainakin pitäisi voi­da, kun­han norme­ja vähän järkevöitetään. Juuri Helsin­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa asun­to­jen hin­noil­la ei näytä ole­van mitään jär­jel­listä ylärajaa.

Nyt on alet­tu etsiä sairauteen lääk­keek­si asun­to­lain­o­jen kat­toa. Vähin­tään kymme­nen pros­ent­tia pitää säästää etukä­teen, jot­ta asun­non voisi ostaa. Muis­tan vielä Osu­us­pankin main­ok­sen 70-luvul­ta, jos­sa pank­ki hövelisti lupasi laina­ta puo­let, kun on ensin itse säästänyt puo­let ja laina-aikaakin oli ruhti­naal­liset viisi vuotta.

Lainakatossa on kuitenkin vikana se, että se sul­kee omis­tusasumisen ulkop­uolelle ne nuoret, jot­ka eivät saa van­hem­mil­taan pien­tä pesä­mu­naa asun­non han­k­in­taan. Tämä on epäoikeu­den­mukaista, kos­ka onhan omis­tusasum­i­nen kuitenkin tue­tu­in (tai vähiten verote­tu­in) asumisen muo­to ja sik­si asukkaan kannal­ta ehdot­tomasti edullisin. Eikä lainakat­to edes pure asun­toku­plaan, kos­ka niitä riit­tää, jot­ka voivat rahoit­taa sen kymme­nen prosenttia.

Jos ongelmien takana ovat liian mata­lalle juut­tuneet korot, niin entäpä jos tehtäisi­in tälle jotain. Korko­ja ei tarvitse sään­nöstel­lä ylöspäin. Riit­tää, että pois­te­taan niihin kohdis­tu­va suo­ra val­tion tuki eli verovähen­nysoikeus. Hal­li­tu­so­hjel­maa joudu­taan muut­ta­maan muil­takin osin, muutet­takoon siis myös tältä osin. Esimerkik­si niin, että verovähen­nysoikeus koskisi korkoa vain siltä osin, kun se ylit­tää neljä prosenttia.

 

104 vastausta artikkeliin “Lainakatto ja verovähennysoikeus”

  1. Hyvä idea, vähen­nysoikeut­ta ei kan­na­ta pois­taa kokon­aan kos­ka se vähen­täisi byrokra­ti­aa. Leimavero, myyn­tivoit­tovero ja per­in­tövero ehkä myös pikkusen vaikut­taa asun­to­jen hin­to­jen kehi­tyk­seen. Verovähen­nyk­siä sinän­sä kan­nat­taisi verot­taa se lisäisi siis­tisti verohässäkkää.

  2. Tässä näyt­tää ole­van vielä sekin, että kun reaa­liko­rko on nol­la niin vaikka­pa pankki­tal­letusten korko yleen­sä on samoin nol­la. Mis­tä seu­raa että vähäriskistä tuot­toa hake­vat park­keer­aa rahansa sijoi­tusasun­toi­hin, mikä osaltaan lisää varsinkin keskus­ta-asun­to­jen kysyn­tää, mikä nos­ta niiden hintoja.

  3. Tai sit­ten liian edullis­es­ta koros­ta saatu reaal­i­hyö­ty kat­so­taan pääo­mat­u­lok­si ja alis­te­taan verolle.

  4. “Muis­tan vielä Osu­us­pankin main­ok­sen 70-luvul­ta, jos­sa pank­ki hövelisti lupasi laina­ta puo­let, kun on ensin itse säästänyt puo­let ja laina-aikaakin oli ruhti­naal­liset viisi vuotta.

    Lainakatossa on kuitenkin vikana se, että se sul­kee omis­tusasumisen ulkop­uolelle ne nuoret, jot­ka eivät saa van­hem­mil­taan pien­tä pesä­mu­naa asun­non hankintaan. ”

    Aika kul­taa muis­to­ja ‚min­i­mi omasäästölle 70-luvul­la oli 30 % ja mak­si­mi laina-aika 8 vuotta.Tosin huonom­pia ehto­ja sai tarjota.

    Eikä sil­loin saanut mitään pesä­mu­naa van­hem­mil­ta kuin joku helsinkiläi­nen hyväo­saisen lapsi.
    Kyl­lä se pesä­mu­na piti raapia aivan omin kynsin säästöön ja yrit­tää kir­iä maali­in ennen inflaa­tio­ta, joka saat­toi olla yli 15 %:kin.
    Inflaa­tio söi säästöt tehokkaasti

    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-06–27_001.html?s=10

    Etu etukäteis­säästämisessä oli, että asun­to­jen hin­ta pysyi kuris­sa ja köy­häl­läkin oli varaa asun­toon. Ara­va. jär­jestelmä las­ki edelleen kynnystä

    Hesaris­sa näkyi muu­ta­ma päivä sit­ten esimerk­ki miten pien­i­t­u­loisille on todel­lisu­udessa käynyt :
    Hitas-taloi­hin on varaa enää parempituloisilla.

    Kun pääo­maa ei voi lyhen­tää rajat­toman kauan niin lyhen­nyskin alkaa rajoit­taa jos­sain vai­heessa asun­to­jen ostoa,lyhennykset nou­se­vat yli maksukyvyn.

    1. Ruot­sis­sa tavanomainen laina ker­rostaloa­sun­toon on erään radio-ohjel­man mukaan 120 vuot­ta. Siinä eivät lyhen­nyk­set paljon kurista.

  5. Ja kun EU:n etevyyt­tä on main­os­tet­tu matalil­la koroil­la niin aina uno­hde­taan toinen puoli: Koti­talouk­sil­la on säästöjä 82 mil­jar­dia, mut­ta kek­siko­rko on 0,77 % ja kun inflaa­tio on 2 % luokkaa niin säästäjälle tulee takkiin

    EU hyö­ty katoaa tässäkin tappioihin

  6. Nyt jos koskaan pitää asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus pois­taa. Tuol­laista neljän pros­entin rajaa ei tarvi­ta. Jokainen voi tur­va­ta talouten­sa kiin­teäko­rkoisel­la lainal­la tai muul­la pankkien tar­joa­mal­la ratkaisul­la, jos kat­soo sen tarpeelliseksi.

  7. Kir­joi­tat: “Jos reaa­liko­rko on nol­la ja sen voi luot­taa ole­van nol­la tästä ikuisu­u­teen, kiin­teästä omaisu­ud­es­ta kan­nat­taisi teo­ri­as­sa mak­saa kuin­ka paljon tahansa”
    Ei ole ter­vet­tä, jos asun­to­jen hin­nat nou­se­vat nopeam­min kuin on yleinen inflaa­tio­vauhti, niin kuin meil­lä on ollut vuosia. Tämä on johtunut rahan saatavu­u­den parane­mis­es­ta. Rahaa on liik­keel­lä liikaa. Suurin syy on pääo­man vapaautet­tu liikku­vu­us, jol­loin rahaa tyrkytetään mai­hin, mis­sä luot­toriskin ja korko­ta­son suhde on vakaasti edulli­nen. Liian rahan määrää ovat edesaut­ta­neet lakkoa­sein aje­tut liian suuret palkanko­ro­tuk­set sekä val­tion­velka­ra­hal­la talouskasvun vauhdit­tamisen toivos­sa tehdyt veronalennukset.
    Liika raha pitäisi koo­ta pois vero­tuk­sel­la ja/tai mitätöidä deval­vaa­ti­ol­la, jot­ta tilanne ter­ve­hty­isi. Täysin epäoikeu­den­mukainen tapa on antaa sen poiskeräämi­nen gryn­de­rien ja kiin­teistö-keinot­telijoiden oikeudeksi,mikä on meil­lä Suomes­sa ollut vahvis­tu­va tren­di kokoomuk­sen ollessa hallituksessa.

  8. Riit­tää, että pois­te­taan niihin kohdis­tu­va suo­ra val­tion tuki eli verovähennysoikeus

    Tästähän jo päätet­ti­in ja vuosit­taiset leikkauk­set on aloitet­tu. Oletett­tavasti tule­vat hal­li­tuk­set jatka­vat viiv­ot­timel­la lin­jaa nollaan. 

    Mik­si tämä ei riitä?

  9. Täyt­tä asiaa. 

    Aivan vaku­ut­tunut en ole siitä, ettei lainakat­to olisi omi­aan laske­maan asun­to­jen hin­taa. Eikös Ruot­sis­sa jotain vaiku­tus­ta ole ollut? Lainaka­tol­la voisi olla kaikesta huoli­mat­ta mui­ta posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia henkilöi­den taloudenpitoon.

    Vii­sain­ta on ilman muu­ta pois­taa ensin byrokraat­tiset vero­tuki­aiset (purkaa sään­te­lyä) ja vas­ta tämän jäl­keen luo­da uut­ta sään­te­lyä. Tehdään molem­mat: lainakat­to (joka kir­paisee nuo­ria) ja verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen muil­ta, kuin ensi­a­sun­non osta­jil­ta (joka aut­taa nuoria).

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa tavanomainen laina ker­rostaloa­sun­toon on erään radio-ohjel­man mukaan 120 vuot­ta. Siinä eivät lyhen­nyk­set paljon kurista.

    Kyl­lä ne lyhen­nyk­setkin alka­vat kuris­taa kun asun­non arvo ja sitä kaut­ta laina kas­va­vat tarpeek­si pitkään.

    Ja kun laina-aika on tarpeek­si pitkä niin mitä hyö­tyä omis­tusasumis­es­ta enää on ?

    Itse asi­as­sa sys­tee­mi alkaa olla tosel­lisu­udessa setelira­hoi­tus­ta : Asun­non hin­taa vedätetään mah­dol­lisim­man korkeak­si ja se mak­se­taan pankin luo­ma­l­la rahalla.

    Asun­non omis­ta­ja on vain välit­täjä, joka siirtää rahaa rahan luo­jal­ta sen hyödyntäjälle.

    Kun asun­non hin­ta nousee niin myös ris­ki kasvaa:
    Pienikin lasku asun­to­jen kysyn­nässä romaut­taa hin­tata­son eikä velal­lisen mak­sukyvyn lop­pues­sa velkaa voi­da kui­tata vaku­udel­la mut­ta jään­nösvelkaa jää nyt suuria määriä

    Eli alkaa syn­tyä uusia lamavelallisia

  11. Mitäs jos lainao­su­uska­ton sijas­ta säädet­täisi­inkin laina-aikakatos­ta? 15 vuot­ta lienisi nykyisessä makro­talousti­lanteessa ihan mielekäs. Ainakaan itse en oikein mis­sään hypo­teet­tises­sakaan henkilöko­htaises­sa talousti­lanteessani ottaisi nykyisel­lään pankki­lainaa yli 15 vuo­den takaisin­mak­sua­jal­la (taan­noin olen kyl­lä ottanut, mut­ta tasaerä­mak­su yhdis­tet­tynä korko­ta­son rom­ah­duk­seen on syönyt kokon­ais­laina-ajan, olet­taen osa­puilleen nykyisen korko­ta­son säi­lymisen, alle 15 vuo­den, ja jos korot nou­se­vat niin toden­näköis­es­ti tulonikin nou­se­vat sen ver­ran että pystyn neu­vot­tele­maan mak­suerän isommaksi).

  12. Just joo.

    Asun­to­lainat ovat pitk­iä sitoumuk­sia, kym­meniä vuosia. Juuri nuo­ril­la on var­masti rahat las­ket­tu tarkasti ja myös verovähennys.

    Nyt kun se yhtäkkiä pois­te­taan ovat nämä nuoret sit­ten konkur­sis­sa kun korot nou­se­vat, eikä vähen­nys­tä olekaan ole­mas­sa. ja Suomes­sa tarkoit­taa lop­puian velkavankeutta.

    Varsi­nainen ansa on suunnitteilla.

  13. Min­un mielestäni voisi otta USA:sta oppia ja muut­ta koko asun­to­lainasys­teemiä. Se ei saisi olla markki­nako­rkoon sidot­tu, kos­ka nimeno­maan nuo­rille se on aikapommi.

    USA:ssa annetaan kiin­teäl­lä korol­la laina kym­meniksi vuosik­si. Sil­loin otta­ja voi laskea real­is­tis­es­ti minkälaisen lainan voi ottaa. Pank­ki joka on täyn­nä ammat­ti­laisia sit­ten las­kee mihinkä hin­taan rahaa voi antaa.

    On paljon tärkeämpi suo­jel­la yksit­täistä ihmistä ongelmilta.
    Pank­ki jos­sa on ammat­ti­laiset voivat parem­min otta riskin ja hin­noitel­la sen.

  14. Liian van­ha muis­taa 1970-luvun asun­to­lainae­hdot parem­min kuin Osmo. 20–30 %:n etukäteis­säästämis­es­tä joh­tui, että ensi­a­sun­nok­si oli ostet­ta­va yksiö tai kak­sio. Per­heen kas­vaes­sa oli aina asun­non­va­i­h­to ja usein myös asun­toalueen vai­h­to edessä. Tämä ei ainakaan lap­sille ole ollut hyväk­si. Pitkät laina-ajat mah­dol­lis­ta­vat riit­tävän tila­van ensi­a­sun­non oston.

    Pääkaupunkiseudul­la on kaavoit­tam­a­ton­ta maa­ta asun­noille vaik­ka kuin­ka paljon. Eräs yhdyskun­ta­su­un­nit­teli­ja tote­si aikoinaan, että Espooseen voitaisi­in rak­en­taa asun­not koko Suomen väestölle. Joku mafia halu­aa kuitenkin jar­rut­taa kaavoit­tamista ja rak­en­tamista pitääk­seen hin­nat korkeina ja sitoak­seen ihmiset ele­ment­tien vangeik­si kuten kar­tanon­her­rat ja papis­to sitoi­vat aikoinaan torp­par­it turpeeseen.

    Hitas-jär­jestelmä on todel­la outo Helsin­gin asunt­poli­ti­ikan irviku­va. Sään­töjä muute­taan jatku­vasti kul­loisenkin val­tu­us­ton voima­suhteista riip­puen. Nyky­isin Hitas-asun­to­jen osta­jat val­i­taan arpo­ma­l­la. Jos sijoit­ta­jat onnis­tu­vat arpa­jai­sis­sa, niin vuokraa­vat asun­not markki­nahin­taan. Tässä ei ole mitään järkeä.

    Ain­oa asun­to­jen hin­to­ja kuris­s­apitävä keino on rak­en­ta­jien kil­pailun ja asun­to­jen tar­jon­nan lisäämi­nen riit­täväl­lä kaavoituk­sel­la. Tämä ei vaan sovel­lu mafi­an pirtaan.

  15. Asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen olisi poli­it­tis­es­ti erit­täin han­kalaa korkei­den korko­jen aikana.

    Nyt kun korot ovat liki nol­las­sa (omanikin reip­paasti alle pros­entin), niin vaiku­tus yksit­täisen ihmisen talouteen olisi pieni.

    Mut­ta miten pitäisi järkeistää sijoi­tus­lainan ja asun­to­lainan eri­lainen veroko­htelu? Yri­tys voi vähen­tää läh­es kaik­ki kulut vero­tuk­ses­sa, siinä mis­sä henkilöko­htais­es­ti ostet­tu kämp­pä on toinen tari­na. Samat­en yksi­tyi­nen voi vähen­tää vuokra-asun­non tuo­toista mah­dol­lisen sijoi­tus­lainan korkoja.

    Vaikea kek­siä ns. “tas­a­puolista” kohtelua kaikille. Ehkä narul­la työn­tämi­nen ei ole sit­ten kuitenkaan hyvä? Mut­ta eipä niitä korko­ja oikein voi nos­taakaan. Muis­tan kun tässä blo­gis­sa ja myös mm. Krug­manin toimes­ta syytet­ti­in EKP:n koron­nos­topäätök­siä järjettömiksi…

    1. Sijoi­tusasun­non tuot­to on verotet­tavaa, joten siihen kohdis­tu­van lainan koron tulee olla vähen­nyskelpoinen. Muuten samas­ta pääo­man­tuo­to­s­ta verotet­taisi­in kak­si kertaa.

  16. Sijoi­tusasun­nois­sa on se huono puoli että ne aiheut­taa kateut­ta ja mah­dol­lis­es­ti vähän kohot­ta­vat hin­to­ja. Hyvä puoli on vuokra-asun­to­jen, etenkin pie­nien sel­l­ais­ten lisääntyminen.

    Mitähän huonoa olisi sel­l­aises­sa eläke­jär­jestelmässä olisi jos­sa ei annet­taisi ollenkaan eläke­mak­su­ja yhteiskun­nan pyörit­tämään jär­jestelmään vaan säästet­täisi itse ja sijoitet­taisi vaik­ka asuntoihin.

    Keskipalkkainen ehkä saisi yhden työu­ran aikana hom­mat­tua 4–5 yksiötä lähiöistä, niitä vuokraa­mal­la ker­ty­isi ihan kiva eläke, ja vuokrat lask­i­si­vat tar­jon­nan kasvaessa.
    Lähiön liepeille har­ti­a­pankil­la raken­netun talon isohko tont­tikin olisi, perässä laa­haa­van kaavoituk­sen takia ehtinyt saa­da lisää raken­nu­soikeut­ta, joten se jaka­mal­la ja myymäl­lä saataisi vielä pari vuokrakämp­pää tai kasan pörssiosakkeita.

    Pois­ta­mal­la per­in­tövero, seu­raav­il­la eläke­sukupolvil­la olisi vieläkin parem­mat eläk­keet, eikä kenenkään verora­hoil­la elävän hallinto­henkilön tarvit­sisi mure­htia mis­tään eläkepommista.

  17. Jos halu­taan vira­nomais­toimen­pitein estää asun­to­jen hin­to­jen nousua, paras lääke on lait­taa kat­to laina-ajalle. Mikäli edel­lytetään esim. 15 vuo­den mak­sim­i­takaisin­mak­suaikaa sekä yksi­tyis- että vuokra-asun­to­ja vas­taan ote­tuis­sa lain­ois­sa, tulee asun­to­jen hin­nalle ja vuokrille aika pian kat­to vastaan.

  18. Jos ei pysty paria vuot­ta säästämään osaa tulois­taan oma­toimis­es­ti, kuin­ka ihmi­nen pysty­isi sit­ten mak­samaan lain­o­jaan pari vuosikymmentä?

    Ymmär­rän, että rahaa myyvät pankit ja lob­barin­sa FK:ssa vas­tus­ta­vat omara­hoituk­sen edel­lyt­tämistä oman tun­sa vuok­si, aikanaan pakko­hu­u­tokaupois­sa he saa­vat rahansa takaisin ja velat jäävät maksettavaksi.

    15%:n omarahioi­tu­so­su­us omis­tusasumiselle on suo­ja arvo­jen ja korko­jen muu­tok­sille. Ei siinä ole mitään epäoikeudenmukaista.

    Asumisen epäoikeu­den­mukaisu­us on mah­dolisu­us asu­ua verovaroin tuote­tus­sa vuokra-asun­nos­sa ilman, että tulo­rajo­ja tarakasteltasi­in koskaan muul­loin kuin asum­isuran alussa.

    1. Lainaa on helpom­pi mak­saa kuin säästääen­nakkoouokrakämp­pä vas­taa omis­tuskämp­pää noin kuu­den pros­entin korol­la ja ilman verovähennysoikeutta.

  19. Suomes­sa edelleenkään ei ole pääo­mia, joi­ta voisi sijoit­taa niin huonos­ti tuot­tavaan kuin asun­to­tuotan­toon. Vähät pääo­mamem on parem­pi käyt­tää teol­lisu­us­in­vestoin­tei­hin. Sik­si omis­tusasun­not on mak­set­ta­va — ja omis­tusasun­to on osa vanhuudenturvaamme.

    Vähän tyh­määhähän se silti on ola töis­sä, mak­saa omis­tusasun­toa ja eläke­mak­su­ja ja muutenkin olla oma­toimi­nen yhteiskun­nan jäsen.

  20. Lainakat­to ja verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen oli­si­vat molem­mat hyviä ideoita, mut­ta ne pitäisi
    ajoit­taa oikein: sel­l­aiseen het­keen, jol­la asun­tokaup­pa on kuumen­e­mas­sa uhkaavasti, ei sel­l­aiseen het­keen, jos­sa asun­tokaup­pa sin­nit­telee vain alhais­ten korko­jen voimal­la. Paras het­ki meni 80-luvun lopus­sa. Jos vas­taa­va tilanne tulee uud­estaan, onko­han hal­li­tuk­sel­la munaa tehdä jotain niin epäsuosittua?

  21. Ode:

    Lainakatossa on kuitenkin vikana se, että se sul­kee omis­tusasumisen ulkop­uolelle ne nuoret, jot­ka eivät saa van­hem­mil­taan pien­tä pesä­mu­naa asun­non hankintaan. 

    Nyt kyl­lä par­la­men­taarikko on lan­gen­nut tois­ta­maan medi­an kum­mallista synkiste­lyä omis­tusasun­non lainan omara­hoi­tu­so­su­ud­es­ta. Nykyi­nen 100% lain­oi­tus on Suomes­sa kovin tuore (ja epäter­ve) ilmiö.
    10% omara­hoi­tu­so­su­u­den säästämiseen löy­tyy jopa val­tion tuke­ma säästökeino, ASP-tili joka on nyky­is­inä mata­lan koron ja inflaa­tion aikoina eri­no­maisen kan­nat­ta­va. Korko on 1%+3% vero­ton osuus.

    Miten ihmeessä val­taosas­sa maail­man mais­sa (jois­sa vaa­di­taan omara­hoi­tu­so­su­us) päästään asun­toon kiin­ni? Tai Suomes­sa melkein koko 1900-luvun ajan?

    100% lain­oi­tus on vas­tu­ut­to­muut­ta, etenkin kun poli­itikot (pal­stan­pitäjä mukaan­lukien) jatku­vasti esit­tävät ajatuk­sia joil­la pyritään raju­unkin asun­to­jen hin­nan­lasku­un. Jos esit­tämäsi omis­tusasumiseen kohdis­tu­vat toimen­piteet (kiin­teistöveron raju koro­tus, näen­näisen asun­to­tu­lon vero­tus ja korkovähen­nyk­sen pois­to) kaik­ki toteutet­taisi­in, asun­to­jen hin­nat romahtaisivat.

    USAs­ta, Irlan­nista ja Espan­jas­ta voi kat­sel­la mitä asun­to­jen hin­tarom­ah­dus aiheuttaa…

  22. Hyvää tuos­sa Osmon ajat­telus­sa on korkovähen­nys­ten pois­t­a­mi­nen. Tuet tun­netusti val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Toinen yhtä tärkeä on vuokra-asumisen tukien pois­t­a­mi­nen. Nekin vain nos­ta­vat hintoja.

    Toinen iso asia on per­in­töveron pois­to. Se ei kuu­lu nykyaikaiseen euroop­palaiseen yhteiskun­taan ja per­in­töveron pois­tol­la pystytään nopeim­min vaikut­ta­maan vuokra-asun­to­jen hintatasoon.

    Kol­mas tapa ter­ve­hdyt­tää markki­noi­ta ja pitää hin­nat kuris­sa onkin vaikeampi. Asun­to­tuotan­non pääomi­tuk­sen nor­mal­isoimi­nen on todel­la haas­teel­lista. Kaik­ki ovat kaiketi samaa mieltä, ettei gryn­deri vetoinen omis­tusasun­to­tuotan­to ja yhteiskun­nan säätelemä/tukema vuokra-asun­to­tuotan­to ole ter­veel­lä poh­jal­la. Miten asun­to­tuotan­non pääomi­tus saadaan takaisin kestävälle poh­jalle? Ainakin val­tion tuet vuokra-asun­to­tuotan­nolle ja kun­tie huseerami­nen alal­la tulee kieltää.

  23. Mik­si tässäkin asi­as­sa tarvi­taan val­tio­ta sanomaan mikä on sopi­va laina-aika tai omara­hoi­tu­so­su­us? Kai nyt asi­akas ja pank­ki osaa­vat parhait­en neu­votel­la nämä jutut keskenään.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa tavanomainen laina ker­rostaloa­sun­toon on erään radio-ohjel­man mukaan 120 vuot­ta. Siinä eivät lyhen­nyk­set paljon kurista. 

    Ruot­sis­sa omis­tusasum­i­nen ker­rostaloa­sun­nos­sa on suh­teel­lisen uusi jut­tu. Pääosa ker­rostaloa­sun­noista Ruot­sis­sa on omis­tus­muodoltaan jonkin­laisia säätiöitä. Pääosa säätiöistä taas on lähel­lä demare­i­ta. Sen takia Ruot­sis­sa demaripoli­itikko­ja joutuukin eroa­maan kohtuu tiheään tahti­in eri­lais­ten väärinkäytösten paljastuttua.

    Ainakin ruot­salais­ten koke­musten mukaan eri­laiset epämääräiset puliveivauk­set ovat hyvin yleisiä asun­non omis­ta­jan ollessa jokin yleishyödylli­nen taho. Siihen ver­rat­tuna Suomes­sa on pal­jas­tunut hyvin vähän väärinkäytök­siä ASO, HITAS yms. asun­nois­sa. Joko suo­ma­laiset ovat rehellisem­piä tai suo­ma­lainen lehdis­tö ei vielä osaa penkoa asioi­ta. Jokainen voi päätel­lä itse, kumpaan vai­h­toe­htoon uskoo. 😉

    Jotain hyvääkin yhteisöl­lisessä asumisen omis­tamises­sa on. Ruot­sis­sa on paljon helpom­paa purkaa arvot­to­mia 60‑, 70- ja 80-luvun lähiöitä. Kukaan yksit­täi­nen ihmi­nen ei menetä omaisu­ut­taan. Suomes­sa mak­se­taan mon­es­ta täysin arvot­tomas­sa kiin­teistössä sijait­sev­as­ta asun­nos­ta hin­to­ja, joi­ta lasku­taitoinen ei voi käsit­tää. Van­ho­jen arvot­tomien lähiöi­den purkami­nen tulee ole­maan lähivu­osi­na suuri yhteiskun­nalli­nen haaste.

  25. Osmo Soin­in­vaara: uokrakämp­pä vas­taa omis­tuskämp­pää noin kuu­den pros­entin korol­la ja ilman verovähennysoikeutta.

    Oletko ihan var­ma, että vuokra-asun­to on oikeasti noin kallis? Tarkot­taisi sitä, että 200 000 euron käm­pästä vuokranan­ta­ja ottaisi 1000 e/kk vuokraa ja sen päälle vastik­keet ja remont­tikus­tan­nuk­set. Tarkoit­taisi noin 1500 e/kk.

    Ei tai­da ihan tuo­hon päästä vuokrakämpällä?

    1. Vuokrat ovat suh­teessa pienem­piä isois­sa asun­nois­sa. Yksiö Helsin­gin Kallios­sa mak­saa vähän yli sata­ton­nia ja siitä saa vuokraa 650 euroa kuus­sa. Fat­ta mak­saa 600 euroa jokaises­ta hiilikel­lar­in takahuoneestakin. Kun säästää ensi­a­sun­ton­sa, asuu yksiössä.

  26. Mauno:

    Mitähän huonoa olisi sel­l­aises­sa eläke­jär­jestelmässä olisi jos­sa ei annet­taisi ollenkaan eläke­mak­su­ja yhteiskun­nan pyörit­tämään jär­jestelmään vaan säästet­täisi itse ja sijoitet­taisi vaik­ka asuntoihin.

    Pois­ta­mal­la per­in­tövero, seu­raav­il­la eläke­sukupolvil­la olisi vieläkin parem­mat eläk­keet, eikä kenenkään verora­hoil­la elävän hallinto­henkilön tarvit­sisi mure­htia mis­tään eläkepommista.

    Eläk­er­a­has­tot ovat yhteen­sä 150 mdr euroa. Vuo­tu­inen eläke­meno on 24 mdr euroa. Jos eläk­er­a­has­tot onnis­tu­isi­vat saa­maan 5 %:n vuo­tuisen tuo­ton, niin siitä ker­ty­isi eläkkei­den mak­su­un 7,5 mdr euroa. Työ­nan­ta­jil­ta ja palka­nsaa­jil­ta perit­tävil­lä eläke­mak­suil­la jäisi vuosit­tain rahoitet­tavak­si 16,5 mrd euroa. Kun työssä käyviä ihmisiä on 2,5 miljoon­aa, niin jokaisen kuukausi­palka­s­ta eläke­mak­sun pitäisi olla keskimäärin 550 euroa. 3000 euron medi­aa­ni­palka­s­ta nykyi­nen 23 %:n eläke­mak­su on 690 euroa.

    Ei tämä ainakaan Ojalan laskuopin mukaan miltään eläke­pom­mil­ta vaikuta.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Lainaa on helpom­pi mak­saa kuin säästääen­nakkoouokrakämp­pä vas­taa omis­tuskämp­pää noin kuu­den pros­entin korol­la ja ilman verovähennysoikeutta.

    Hyv­in­hän tuo ennakkosäätämi­nen onnis­tui 70-luvul­lakin vaik­ka säätö­tavoite oli kovem­pi ja inflaa­tio ahmi pääomaa.

    Sil­loin inflaa­tio söi pääo­maa jopa 10 % vuosivauhdilla

    Omavas­tuu pitää asun­to­jen hin­taa kuris­sa aivan samoin kuin verovähen­nysoikeu­den poisto.

    Omavas­tu­un säästämi­nen pal­jas­taa tule­valle velal­liselle myös asun­toku­plan ja pistää kansan vaa­ti­maan kohtu­uhin­taisia asuntoja.

    Oman pääo­man säästämi­nen antaa myös kuvan lainan­hoitoku­luista ja luot­to-ongel­mat vähenevät

  28. “Liian van­ha muis­taa 1970-luvun asun­to­lainae­hdot parem­min kuin Osmo. 20–30 %:n etukäteis­säästämis­es­tä joh­tui, että ensi­a­sun­nok­si oli ostet­ta­va yksiö tai kak­sio. Per­heen kas­vaes­sa oli aina asun­non­va­i­h­to ja usein myös asun­toalueen vai­h­to edessä.”

    Minä rak­ensin ensi­a­sun­nok­si omakoti­talon ja samoin tekivät kaik­ki tututkin , vaik­ka moni oli pienituloinen.Ennen 40-vuo­den ikää useim­mil­la oli vela­ton omakoti.

    Ja nyt muute­taan paljon enem­män kuin 70-luvul­la, vuosi­na 1976–1980 muut­ta­jia kun­tien välil­lä oli 190000, mut­ta 2000–2005 jo 280000.

    Ja nykyään­hän muut­ta­mi­nen työn perässä on jo kansalaisvelvollisuus.

  29. Työn­tek­i­jän sit­o­mi­nen asun­to­lainaan on van­ha tehokas työnjohtotemppu.

    Uud­es­ta työn­tek­i­jästä saa nöyrän ja lojaalin kun saa hänelle 100000–300000 velkaa. Hänel­lä ei ole varaa lakkoil­la tai olla joustamaton.

    Ja kun lainat ovat tapis­sa niin työn­tek­i­jä makaa sohval­la, kos­ka muuhun ei ole varaa . Ja hän odot­telee tarkaavais­es­ti, josko tulisi kut­su ylitöihin.

    Ei tämä oe uusi temp­pu, se osat­ti­in jo 70-luvulla.
    Mut­ta kukaan ei ajatel­lut , että ihmis­es­tä tehdään velka­or­ja koko elämän­sä ajak­si ja siir­retään vel­ka jopa seu­raavalle sukupolvelle

  30. Liian van­ha:

    Minä rak­ensin ensi­a­sun­nok­si omakoti­talon ja samoin tekivät kaik­ki tututkin , vaik­ka moni oli pienituloinen.Ennen 40-vuo­den ikää useim­mil­la oli vela­ton omakoti.

    Näin maaseudul­la tehti­inkin ja se oli ihan oikein. Sis­areni per­he raken­nut­ti Toho­lam­melle 120 m²:n aravalain­oite­tun omakoti­talon (tont­ti mak­soi muu­ta­man tuhan­nen markkaa) samaan aikaan kuin minä ostin vai­moni kanssa saman­hin­taisen kak­sion Myyrmäestä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuokrat ovat suh­teessa pienem­piä isois­sa asun­nois­sa. Yksiö Helsin­gin Kallios­sa mak­saa vähän yli sata­ton­nia ja siitä saa vuokraa 650 euroa kuus­sa. Fat­ta mak­saa 600 euroa jokaises­ta hiilikel­lar­in takahuoneestakin. Kun säästää ensi­a­sun­ton­sa, asuu yksiössä. 

    En minä sitä jako­laskua epäilekään. Point­ti vain on se, että omis­tusasu­jankin pitää mak­saa korko­jen lisäk­si yhtiö­vastik­keet ja asun­non ylläpi­to. Karkea sum­ma noille on pitkäl­lä aikavälil­lä esimerkik­si 8 €/m2/kk. Jos se yksiö on kooltaan 30 m² ja hinnal­taan 120 000 €, niin 600 €:n vuokras­ta tulee kulu­jen jäl­keen korkoa 3,6 %.

    Sen voi sit­ten sijoit­ta­ja päät­tää, onko tuo vähän vai paljon. Nykyti­lanteessa riskit­tömästä sijoituk­ses­ta se olisi paljon, mut­ta toisaal­ta sijoi­tus on sekä vähän vaival­loinen että sisältää hin­nan­laskun riskin.

    Ja olisi­han se perin outoa, jos sijoi­tus olisi kovin äärim­mäisen hyvä, kos­ka sil­loin asun­to­jen hin­to­jen pitäisi nous­ta, kos­ka kaik­ki halu­aisi­vat omis­taa vuokra-asunnon.

    Noin yleen­sä asun­tosi­joit­ta­mi­nen perus­tuu siihen, että asun­non arvo säi­lyy tai nousee, ei niinkään siihen vuokrat­u­loon. (No joo, HITAS-asun­nos­sa se vuokratuot­tokin alkaa olla kohdal­laan, mut­ta koko sys­tee­mi on muutenkin tuhoisa.) Ihan hyvä lisä sijoi­tus­salkus­sa, mut­tei sen­tään kuu­den pros­entin kokoinen.

    1. Viherinssi.

      Emme keskustelleet vuokranan­ta­jan taloud­es­ta vaan nuoren asukkaan likviditeetistä.
      Kun asi­aa ajat­telee ensi­a­sun­toa han­kki­van nuoren lik­vidi­teetin kannal­ta, noil­la joskus tule­vaisu­udessa häämöt­tävil­lä remont­tilu­luil­la ei ole merk­i­tys­tä. Sitä ajatellen omis­tusasu­jan kulu on vain korko ja yhtiö­vastike. Vuokralle antamisen kan­nat­tavu­ud­es­ta en sanonut mitään. Esimerkik­si vuokralaiseen liit­tyvät riskit eivät mitenkään koske omas­sa asun­nos­saan asuvaa.
      Jos asun­to mak­saa 120000, yhtiö vastike on satasen kuus­sa ja vuokra on 650 euroa kuus­sa, se vas­taa 5,5 pros­entin korkoa nimel­lis­es­ti, mut­ta ver­tailus­sa pitää ottaa vielä huomioon se, että ostettueen omis­tusasun­non, tuo nuori saa tuek­seen veroväen­nysoikeu­den, mikä nos­taa ver­tailukel­posen asun­to­lainan koron yli seit­semän pros­entin. Nuoren kan­nat­taa siis aivan ehdot­tomasti ostaa asun­to mielu­um­min kuin vuokrata.

  32. Mut­ta kukaan ei ajatel­lut , että ihmis­es­tä tehdään velka­or­ja koko elämän­sä ajak­si ja siir­retään vel­ka jopa seu­raavalle sukupolvelle

    Tot­ta kai ajat­teli. Ei pankki­toim­intaa nyt 70-luvul­la ensi ker­taa kek­sit­ty. Koronkiskon­ta on erik­seen mainit­tu rikok­sek­si Raa­ma­tus­sa ja epäilemät­tä yhdessä sun toises­sa tek­stis­sä ennen sitä. Kom­menteis­sa maini­tuis­sa Amerikan Yhdys­val­lois­sa työn­tek­i­jöi­den sitout­tamista on hoidet­tu tehokkaasti myös huo­mat­ta­van suuril­la opin­to­lain­oil­la, jot­ka tietysti edel­lyt­tävät, että lukukausi­mak­sut ovat vas­taavasti muhkeat.

  33. En nyt kyl­lä ihan heti näe miten per­in­töveron pois­to muka lisäisi tar­jon­taa. Ainakin itse tiedän kak­sikin tapaus­ta jois­sa perikun­ta on joutunut myymään asun­toa kiireessä kun verot on pitänyt maksaa. 

    Per­in­töveron osalta voi toki olla monia argu­ment­te­ja sitä vas­taan, mut­ta tämän osalta vaiku­tus on kyl­lä päin­vas­toin. Per­in­töveron nos­to lisäisi tar­jon­taa, ei todel­lakaan vähentäisi.

  34. Osmo sanoo: “Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljon tahansa.”

    Mihin peru­s­tat ajatuk­sen, että korot­to­muus takaa asun­non arvon säilymisen/nousun?

  35. Liian van­ha:
    Työn­tek­i­jän sit­o­mi­nen asun­to­lainaan on van­ha tehokas työnjohtotemppu.

    Mitenkähän ihmeessä työn­jo­hto tuon tem­pun tekee?

    Ensin työn­jo­hto on var­maan säätänyt lakiteitse omis­tusasumisen veroedullisek­si. Sit­ten se työn­jo­hto on vuosikau­sia keskit­tänyt ihmisiä kasvukeskuk­si­in mut­ta jät­tänyt kaavoit­ta­mat­ta ja rak­en­ta­mat­ta asun­to­ja. Lopuk­si työn­jo­hto lait­toi Kreikan ongelmi­in ja las­ki korot nol­li­in sekä vaku­ut­ti pank­in­jo­hta­jat siitä, että lainaa kan­nat­taa myöntää.

    Melkoisen tehokas­ta työn­jo­htoa, mut­ta ehti­iköhän se koskaan tehdä oikea­ta työtä, kun kaik­ki aika menee yhteiskun­nal­liseen vaikuttamiseen?

  36. Nythän julki­nen val­ta eli Euroopan keskus­pank­ki on toimil­laan aiheut­tanut korko­ta­son laskun. Ja tämä on ollut oikeutet­tua talousti­lanteen vuok­si. Ja sit­ten tähän päälle tulee julkisen val­lan van­ha aivan toisen­laises­sa tilanteessa säädet­ty veronvähennysoikeus. 

    Eli tukea tuen päälle, joiden yhteis­vaiku­tus aiheut­taa epäter­veen tilanteen markkinoilla.

    Ja kos­ka Euroopan keskus­pankin korkopoli­ti­ikkaa ei voi­da eikä kan­na­ta ainakaan nyt kor­ja­ta, niin pitää pois­taa veronvähennykset. 

    Tätä ratkaisua puoltaa myös se, että korko­ta­so todel­lakin pysyy pitkään mata­lana eli olemme pysyvästi pois siitä tilanteesta, jos­sa veron­vähen­nysoikeus kat­sot­ti­in oikeutetuksi.

  37. eläke­vaari: Eläk­er­a­has­tot ovat yhteen­sä 150 mdr euroa. Vuo­tu­inen eläke­meno on 24 mdr euroa. Jos eläk­er­a­has­tot onnis­tu­isi­vat saa­maan 5 %:n vuo­tuisen tuoton 

    Siinä oli kak­si virheel­listä ole­tus­ta heti alus­sa. Ensin­näkään eläke­menot eivät ole pysymässä vakiona. Suuret ikälu­okat voivat olla jo pääosin eläk­keel­lä, mut­ta ne tule­vat kor­vaa­maan vielä parin vuosikymme­nen ajan itseään selvästi pienem­piä aikaisem­pia ikälu­okkia eläkeläis­ten joukos­sa. Samat­en eläkkei­den reeal­i­ta­so on nousus­sa, van­hat eläk­keet oli­vat pieniä. Pitkä­naikavälin laske­mis­sa (taulukko 5.1.3)arvioidaan vuo­den 2040 eläke­meno­jen ole­van reaaliar­voltaan kaksinker­taiset vuo­teen 2010 verrattuna.

    Toinen asia on sit­ten tuo 5% tuot­to. Nimel­lisel­lä tuo­tol­la ei ole mitään virkaa, vaan kyseessä pitäisi olla siis inflaa­tion jälkeinen reaal­i­tuot­to (inflaa­tion mukana kas­va­vat yhtälail­la myös nimel­liset eläk­keet). Tavoite olisi kohtu­ullisen vaa­ti­va hyv­inäkin aikoina, ja sil­lä talous­poli­ti­ikalla mitä Euroopas­sa nyt har­joite­taan saa nähdä onko talous toipunut edes vuosikymme­nen kulut­tua. Se, että omas­sa rahas­saan lainaa­vat teol­lisu­us­maat jär­jestään (USA, Japani, Sveit­si, Bri­tan­nia, Ruot­si, vieläpä euro banaan­i­tasaval­taval­u­ut­ta­mais­takin osa kuten Suo­mi) voivat laina­ta rahaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la ker­too siitä, mis­sä lähi­aiko­jen (ainakin 10 vuot­ta) markki­noiden tuot­to-odotuk­set ovat, eli nol­las­sa, ellei alle.

  38. Sepi:
    Asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen olisi poli­it­tis­es­ti erit­täin han­kalaa korkei­den korko­jen aikana. 

    Olen siinä käsi­tyk­sessä että asun­to­lainan verovähen­nyk­sil­lä ei ole ylära­jaa. Ja tuos­ta syys­tä niiden pois­t­a­mi­nen on poli­it­tis­es­ti han­kalaa, kos­ka mon­en hyväveli-päät­täjän kan­nat­taa ottaa hur­ja laina Helsin­gin keskus­tan käm­pästä, jot­ta saa palkkansa käytän­nössä verottomana.

    Vai paljonko esim. arvoisat min­is­ter­imme hyö­tyvät noista asuntolainoistaan? 

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520326718.html
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011063013980784_uu.shtml

    1. Asun­to­lain­o­jen korkovähen­nykjsel­lä on ylära­ja. En nyt muista kuin­ka korkeal­la se on, mut­ta niin mata­lal­la, että sil­lä on käytänön merkitystä.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Kun asi­aa ajat­telee ensi­a­sun­toa han­kki­van nuoren lik­vidi­teetin kannal­ta, noil­la joskus tule­vaisu­udessa häämöt­tävil­lä remont­tilu­luil­la ei ole merk­i­tys­tä. Sitä ajatellen omis­tusasu­jan kulu on vain korko ja yhtiö­vastike. Vuokralle antamisen kan­nat­tavu­ud­es­ta en sanonut mitään. Esimerkik­si vuokralaiseen liit­tyvät riskit eivät mitenkään koske omas­sa asun­nos­saan asuvaa.

    Tästä olen ihan samaa mieltä. Lyhyen tähtäi­men lik­vidi­teetin kannal­ta vuokra-asum­i­nen ei nykyisel­lä asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­sel­la voi kil­pail­la omis­tusasumisen kanssa. Mata­lat korot korosta­vat tätä asi­aa, kos­ka lik­vidi­teetin kannal­ta olen­nainen para­metri on nimel­lisko­rko, ei reaalikorko.

    Vuokralaiseen liit­tyvää riskiä sel­l­aise­naan ei ole, mut­ta omis­tusasu­jal­lakin on pääo­maan liit­tyvä ris­ki. Aika mon­elta meni parikym­men­tä vuot­ta sit­ten kämp­pä alta, kun lainan pääo­ma mor­jen­sti käypää arvoa ohit­taes­saan sen matkallaan ylös.

    Tuo­ta tilan­net­ta on vaikea estää. Asun­to­jen hin­nat lähtevät lasku­un vain, jos yleinen mak­sukyky heikke­nee. Ja sen jäl­keen pankista tulee pani­ik­ki. Asun­to­jen hin­to­jen lasku sinän­sä olisi vain toiv­ot­tavaa, mut­ta se ei tapah­du yksit­täisenä ilmiönä.

    Lainakat­to tai laina-ajan kat­to pehmen­täi­sivät tätä vain sen ver­ran kuin mitä ne hillit­sevät hin­to­jen nousua. Ne eivät kuitenkaan sinän­sä tee mitään itse ongel­malle (talo­ja menee joukoit­taan vasaran alle ja velat jäävät).

    Tähän voisi käyt­tää jenkkiläistä täs­mälääket­tä. Sovi­taan, että asun­non arvon pitää aina kat­taa lainapääo­ma. Täl­löin ris­ki siir­tyy pankille, joka voi sit­ten itse arvioi­da sen suuruuden.

    Tässä tilanteessa pank­ki voi edelleen antaa vaik­ka sadan vuo­den 100 %:n lainan, jos se arvioi asi­akkaan mak­sukyvyn ja markki­nati­lanteen siihen sopi­van. Toisaal­ta toden­näköis­es­ti kymme­nen vuo­den 80 %:n lainas­sa on huo­mat­tavasti mata­lampi mar­gin­aali, jol­loin säästämis­es­tä palk­i­taan. Pankil­la on myös vähem­män insen­ti­iviä myy­dä asun­to­ja äkkiä ja ali­hin­taan, kos­ka ali­hin­ta jää kokon­aan pankin tappioksi.

    Pank­ki jou­tu­isi miet­timään riskiä asi­akasko­htais­es­ti, jol­loin lainansaan­nin rajoituk­set osu­isi­vat nimeno­maan niihin, jot­ka toden­näköisim­min jou­tu­isi­vat ongelmi­in. Siinä mielessä kyseessä olisi edes vähän enem­män täs­mälääke kuin aiem­min esitetyt.

  40. Sep­po S: Ja sit­ten tähän päälle tulee julkisen val­lan van­ha aivan toisen­laises­sa tilanteessa säädet­ty veronvähennysoikeus.

    Asumisen kohdal­la on verorykelmä, joka pitäisi saa­da sovitet­tua yht­enäisek­si tarinaksi:

    1. Omis­tusasumisen korko­jen verovähennysoikeus.
    2. Vuokrat­u­lon verottaminen.
    3. Asun­to­jen myyn­tivoiton verottaminen.
    4. Kiinteistövero.
    5. Varainsiirtovero.

    Jos vuokra-asum­ista ja omis­tusasum­ista halu­taan kohdel­la samal­la taval­la, omis­tusasun­non korkomeno­jen verovähen­nysoikeus on loogi­nen. Muuten kan­nat­taisi ostaa asun­to ja vuokra­ta se itselle omakustannushintaan.

    Vuokrat­u­lon verot­ta­mi­nen nyky­taval­la on ihan loogista, kos­ka se aset­taa asun­tosi­joit­tamisen samalle viivalle muiden sijoi­tus­la­jien kanssa. Jos vero­tus­ta alen­netaan, se voi jopa johtaa asun­to­jen hin­to­jen nousu­un (kos­ka sijoituk­ses­ta tulee kannattavampi).

    Sen sijaan omas­sa käytössä ole­van asun­non myyn­tivoiton verot­to­muus ei ole lin­jas­sa vuokra-asun­to­jen kanssa. Luovu­tusvoiton verot­ta­mi­nen myös omas­sa käytössä olev­as­ta asun­nos­ta hillit­sisi hin­to­jen nousemista, kos­ka nor­maal­i­ti­lanteessa asun­non­va­i­h­ta­jien mak­sukyky heikkenisi.

    Kiin­teistövero toisi stabi­il­i­ut­ta asun­to­jen hin­to­jen nousu­un. Jos kiin­teistöverona perit­täisi­in esimerkik­si pros­ent­ti asun­non käyvästä hin­nas­ta, se alen­taisi mak­sukykyä jo ihan tun­tu­vasti. Lisäk­si erä olisi sel­l­ainen, joka putoaisi yleisen tilanteen huonotes­sa, mikä helpot­taisi yksi­ty­istalouk­sien painei­ta. Samal­la saataisi­in takapi­ho­jen ton­tit aika äkkiä myyntiin.

    Varain­si­ir­toveron nyt tule­va muu­tos on sinän­sä ihan oikein (lainao­suuk­sil­la ei enää kikkail­la). Tosin siinäkin pitäisi sit­ten yht­enäistää kiin­teistö­jen ja osakkei­den varain­si­ir­tovero. Ja sen jäl­keen koko transak­tioon perus­tu­va vero­pros­ent­ti pitäisi lait­taa nol­lak­si, kos­ka se estää asun­to­jen pää­tymistä opti­maaliseen käyttöön.

    Lop­putule­ma on kuitenkin sikäli vähän yllät­tävä, että korkovähen­nysoikeus ei sinän­sä ole epäloogi­nen tai han­kala. Voi olla, että sen pois­tol­la saavute­taan net­tona hyvä vaiku­tus, mut­ta sil­loin kyse on yhteen­sat­tumas­ta, ei vero­tuk­sen selkiytymisestä.

    1. Viherinssi
      Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus EI ole loogi­nen, kos­ka asun­to­tu­lo ei ole verotet­ta­va toisin kuin vuokrat­u­lo. Kaik­ki olisikin oikein, jos vuokraisit omis­ta­masi asun­non käypään hinaan itselle­si ja mak­saisit tästä äen­tää korotvuokrat­u­losta verot. Sil­loin olisi perustel­tua vähen­tää korot.

  41. Ris­to:

    arvioidaan vuo­den 2040 eläke­meno­jen ole­van reaaliar­voltaan kaksinker­taiset vuo­teen 2010 verrattuna.

    Tuol­la ei ole mrk­i­tys­tä, kos­ka tulotkin ovat vas­taavasti reaaliar­voltaan tuplat jollei enemmänkin.

    Eläk­keet on sidot­tu ansioi­hin, joten eläk­keet sopeu­tu­vat automaat­tis­es­ti ansiotasonmuutoksiin

    Ja 2040 eläköi­tyvät ovat 70-luku­laisia ja suuret ikälu­okat aiheut­ta­vat ruuhkaa enää hautausmailla

  42. Sylt­ty: Mitenkähän ihmeessä työn­jo­hto tuon tem­pun tekee?

    Ensin työn­jo­hto on var­maan säätänyt lakiteitse omis­tusasumisen veroedullisek­si. Sit­ten se työn­jo­hto on vuosikau­sia keskit­tänyt ihmisiä kasvukeskuk­si­in mut­ta jät­tänyt kaavoit­ta­mat­ta ja rak­en­ta­mat­ta asun­to­ja. Lopuk­si työn­jo­hto lait­toi Kreikan ongelmi­in ja las­ki korot nol­li­in sekä vaku­ut­ti pank­in­jo­hta­jat siitä, että lainaa kan­nat­taa myöntää.

    Melkoisen tehokas­ta työn­jo­htoa, mut­ta ehti­iköhän se koskaan tehdä oikea­ta työtä, kun kaik­ki aika menee yhteiskun­nal­liseen vaikuttamiseen?

    Seli­tyk­sesi osoit­taa vain kuin­ka tehokas EK:n lob­baus­toim­inta on

    Käytän­nön tasol­la se tapah­tuu aivan puhu­mal­la kahvipöy­dässä ja käyt­tämäl­lä hyväk­si ihmisen laumaeläinluonnetta.

    Kyl­lä jokainen esimies oppii tuon velkataakan tuo­man edun johtamiselle.

    Kun suo­ma­lai­sista asuu omis­tusasun­nos­sa val­taosa niin tuo lau­makäyt­täy­tymisen hyväk­sikäyt­tämi­nen toimii

  43. Kyl­lä kaavoitus olisi paras­ta lääket­tä asun­to­jen tolkut­tomaan hin­to­jen nousu­un. Mik­si se ei onnis­tu? Miten maail­mal­la saadaan ihmisiä moniker­taisel­la tihey­del­lä asumaan ja jopa ihan viihty­isän näköisesti.

    Tun­nen asi­aa lähin­nä omakoti­rak­en­tamisen osalta. Oulus­sa kaavoitus on toimin­ut ja omakoti­talo­jen hin­nat ovat pysyneet tolkullisi­na. Omas­sa kaupungis­sani Hämeen­lin­nas­sa taas omakoti­ton­teista tah­too olla jatku­vaa pulaa, mikä näkyy osaltaan talo­jen hinnoissa.

    Meil­lä kävi tuuri ja saimme hyvän ton­tin. Muurasin sille talon. Kaik­ki 240 raken­nu­soikeusneliötä on käytet­ty ja täy­delli­nen raken­nuskir­jan­pito osoit­taa menoik­si ton­tin kanssa 268 000 euroa. (Oman työn osu­us kyl­läkin yli 50%) Kokon­aisko­rko 0,93%, korkoku­lut nyt alle 200e/kk. Lämmitys+vesi 200e/kk. Neljäl­lä sadal­la kuus­sa uudessa talos­sa 100km Senaat­in­to­ril­ta, 200m ala-asteelta, 6km keskus­tas­ta. Ei asumisen tarvitse aina olla kallista. Mut­ta tont­te­ja tarvitaan.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Sijoi­tusasun­non tuot­to on verotet­tavaa, joten siihen kohdis­tu­van lainan koron tulee olla vähen­nyskelpoinen. Muuten samas­ta pääo­man­tuo­to­s­ta verotet­taisi­in kak­si kertaa.

    Nyt allekir­joit­tanut tipahti kär­ry­iltä. Voisitko sel­ven­tää tämän näin maal­likolle joka ei ymmär­rä: Miten vähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen johtaisi siihen että verote­taan kak­si kertaa?

    1. Voisitko sel­ven­tää tämän näin maal­likolle joka ei ymmär­rä: Miten vähen­nysoikeu­den pois­t­a­mi­nen johtaisi siihen että verote­taan kak­si kertaa?

      Jos minä lainaan sin­ulle satatuhat­ta kol­men pros­entin korol­la, eli mak­sat min­ulle korkoa 250 euroa kuus­sa. Sinä ostat sil­lä asun­non, jon­ka panet vuokralle niin että vuokra on yhtiö­vastike + kulut + 250 €/kk. Nyt tuos­ta 250 eurosta sekä sinä että minä mak­samme veroa, jos sin­un min­ulle mak­samani korko ei olisi vähennyskelpoinen.

  45. Viherinssi: Noin yleen­sä asun­tosi­joit­ta­mi­nen perus­tuu siihen, että asun­non arvo säi­lyy tai nousee, ei niinkään siihen vuokratuloon. 

    Tuo­ta noin, eipäs perus­tu. Jos ansain­ta­logi­ik­ka perus­tuu hyödyk­keen mah­dol­liseen arvon­nousu­un, eli siihen että joku tule­vaisu­udessa suos­tuu mak­samaan hyödyk­keestä enem­män kuin itse mak­soin, on kyse keinot­telus­ta eikä sijoittamisesta.

    Asun­tosi­joit­ta­mi­nen perus­tuu vuokrat­u­loon. Ole­tusar­vona toki on että pääo­ma säi­lyy, eli asun­non arvo nousee inflaa­tion verran.

    Aina­han sijoit­ta­ja voi pyrk­iä osta­maan asun­non kehit­tyvältä alueelta jos­sa myös arvo nousee keskimääräistä enem­män. Ellei sijoit­ta­jal­la ole käytet­tävis­sään salaista tietoa, pitäisi kasvupo­ten­ti­aalin kuitenkin olla jo hin­noitel­tuna asun­non hin­taan. Tai sit­ten sijoit­ta­ja tekee ostopäätök­sen oman näke­myk­sen­sä mukaan eli riskil­lä, jos­ta mah­dol­lis­es­ti mak­se­taan korkeampi tuotto.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Viherinssi.Emme keskustelleet vuokranan­ta­jan taloud­es­ta vaan nuoren asukkaan likviditeetistä.Kun asi­aa ajat­telee ensi­a­sun­toa han­kki­van nuoren lik­vidi­teetin kannal­ta, noil­la joskus tule­vaisu­udessa häämöt­tävil­lä remont­tilu­luil­la ei ole merk­i­tys­tä. Sitä ajatellen omis­tusasu­jan kulu on vain korko ja yhtiö­vastike. Vuokralle antamisen kan­nat­tavu­ud­es­ta en sanonut mitään. Esimerkik­si vuokralaiseen liit­tyvät riskit eivät mitenkään koske omas­sa asun­nos­saan asuvaa.Jos asun­to mak­saa 120000, yhtiö vastike on satasen kuus­sa ja vuokra on 650 euroa kuus­sa, se vas­taa 5,5 pros­entin korkoa nimel­lis­es­ti, mut­ta ver­tailus­sa pitää ottaa vielä huomioon se, että ostettueen omis­tusasun­non, tuo nuori saa tuek­seen veroväen­nysoikeu­den, mikä nos­taa ver­tailukel­posen asun­to­lainan koron yli seit­semän pros­entin. Nuoren kan­nat­taa siis aivan ehdot­tomasti ostaa asun­to mielu­um­min kuin vuokrata.

    Lik­vidi­teetin lisäk­si tulee keskustel­la vähä­varaisen ensi­a­sun­non osta­jan riskin­hallinnas­ta. Vuokra-asum­i­nen saat­taa olla mar­gin­aalis­es­ti kalli­im­paa, mut­ta se on myös taloudel­lis­es­ti tur­val­lista. On absur­dia väit­tää 100% lain­oi­tus­ta velal­lisen etu­jen mukaisek­si, jos hän ei pysty säästämään edes 10%:ia pääo­mas­ta. Pankin edun mukaista sen sijaan on myön­tää mah­dol­lisim­man suuria lainoja.

    Asun­to­lainan ris­ki kun on lainan­ot­ta­jal­la, ei pankilla.Velallisen ollessa mak­sukyvytön asun­to ja muut vaku­udet jäävät kuitenkin pankin hal­tu­un. Kos­ka asun­non vaku­usar­vo voi olla korkein­taan 70% lainan arvos­ta, saa hin­ta pudo­ta jopa 30% ennen kuin pank­ki alkaa kär­siä tappiota.

    Jopa asun­tomarkki­noiden täy­del­li­sis­sä rom­ah­duk­sis­sa kär­si­jöik­si jäävät aina velal­liset, harvem­min pankit. Markki­narom­ah­duskin on toden­näköisem­pi mitä use­ampi asun­tove­lalli­nen on taloudel­lis­es­ti heikoil­la ja mitä korkeampi on keskimääräi­nen lain­oi­tusaste. Maail­mal­ta on varoit­tavia esimerkke­jä help­po löytää ihan viime vuosil­ta, koti­maas­sa pitää pala­ta 90-luvun alkuun.

    1. Jos ei pysty mak­samaan korkoa asun­to­lainas­ta, ei var­maankaan pysty mak­samaan tätä selvästi korkeam­paa vuokraa asun­nos­taan. Sekin on riksi.
      Sen asun­non voi kuitenkin aina pan­na vuokrale, jol­loin koron saa kyl­lä mak­se­tuk­si. Pankil­la taas ei ole mtiään jär­jel­listä syytä hop­ut­taa lyhennyksiä.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuokrat ovat suh­teessa pienem­piä isois­sa asun­nois­sa. Yksiö Helsin­gin Kallios­sa mak­saa vähän yli sata­ton­nia ja siitä saa vuokraa 650 euroa kuus­sa. Fat­ta mak­saa 600 euroa jokaises­ta hiilikel­lar­in takahuoneestakin. Kun säästää ensi­a­sun­ton­sa, asuu yksiössä.

    Yksiö Helsin­gin Kallios­sa mak­saa (velat­tomana) joitain har­vo­ja poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta vähin­tään 150 000 euroa, ja kyl­lä siitä saa­nee vuokraa yli 700 euroa kuussa.

  48. Oikeis­tode­mari:
    Osmo sanoo: “Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljon tahansa.”

    Mihin peru­s­tat ajatuk­sen, että korot­to­muus takaa asun­non arvon säilymisen/nousun?

    Siinähän se lukee Osmon tek­stis­sä: “Koro­ton­ta lainaa voi olla kuin­ka paljon tahansa.”

    Ei ole mitään väliä vaik­ka asun­to muut­tuisi arvot­tomak­si. Kos­ka laina on koro­ton­ta, et häviä käytän­nössä mitään (olet­taen että ole neu­votel­lut Ruot­salaisen “ei tarvitse käytän­nössä lyhen­tää” lainan).

    Eli jos halu­at hienon, senkun haet miljoo­nan euron asun­to­lainan 10 000 vuo­den mak­sua­jal­la ja 0% korol­la. Vuosierä on 10e. Vaik­ka käm­pän markki­na-arvo putoasi parikym­men­tä pros­ent­tia, niin et ole hävin­nyt mitään.

    Uusi milt­si vaan pankista ja uut­ta kämp­pää alle. Asumisku­lut sen jäl­keen 1x vastike + 20e/vuosi pakol­lisia lyhennyksiä.

  49. Asumis­es­ta pitää tehdä vapaae­htoista, vapaas­sa markki­na­t­aloudessa ei olisi liian korkei­ta asun­non hin­to­ja eikä ‑vuokria.
    Ruoan ostamis­es­ta pitää myös tehdä vapaae­htoista, vapaas­sa markki­na­t­aloudessa ruoan hin­nat laskisivat.

    Voisiko­han asumis­es­ta tosis­saan tehdä vapaae­htoista? Tue­taan muut­tamista keskuk­sien ulkop­uolelle, siel­lä palve­lut kun­toon ja julki­nen liikenne jne. Ainakin suuret ikälu­okat voisi houkutel­la muut­ta­maan muualle, kun ei työ­paik­ka enää sido… kotiseudulle Savoon.

    Kun suuret ikälu­okat alka­vat kuole­maan tulee asun­noista yli­tar­jon­ta, pait­si jos rajat on täysin avat­tu jol­loin Suomes­sa on 6 miljoon­aa suo­ma­laista, 10 miljoon­aa venäläistä ja 50 miljoon­aa kiinalaista.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuokrat ovat suh­teessa pienem­piä isois­sa asun­nois­sa. Yksiö Helsin­gin Kallios­sa mak­saa vähän yli sata­ton­nia ja siitä saa vuokraa 650 euroa kuus­sa. Fat­ta mak­saa 600 euroa jokaises­ta hiilikel­lar­in takahuoneestakin. Kun säästää ensi­a­sun­ton­sa, asuu yksiössä. 

    Eiköhän tässä tul­lut sit­ten koko jutun juoni? Isois­sa asun­nois­sa ei siis ole niin suur­ta eroa, mak­saako asun­to­lainaa vai vuokraa (pait­si siis sen verovähen­nyk­sen osalta). Tämä osoit­taa, että markki­nat niis­sä toimi­vat suht hyvin. Omis­tusasumisen pitääkin olla jonkun ver­ran halvem­paa, kos­ka siihen liit­tyy aina riskipreemio. 

    Nyt sit­ten niis­sä pienis­sä asun­nois­sa vuokrat ovat yliko­rkei­ta ja syy näkyy tuos­sa toisek­si viimeisessä lauseessasi. Asum­is­tuk­i­jär­jestelmän vuok­si pien­ten asun­to­jen vuokrat ovat täysin kohtu­ut­to­mia niille, jot­ka itse mak­sa­vat vuokransa. Tämä onkin var­maan asum­isjär­jestelmässä jopa suurem­pi epäko­h­ta kuin tuo verovähen­nys, jos­ta siitäkin minus­ta tulisi päästä eroon jonkin­laisel­la siirtymäajalla. 

    Ne, jot­ka valit­ti­vat sitä, että verovähen­nyk­sen pois­to johtaa siihen, että ne tarkat laskel­mat siitä, mihin rahat riit­tävät eivät pädekään ja sik­si asun­non ostanut joutuu pulaan, kyl­lä minus­ta liioit­tel­e­vat asi­aa. Var­maan kel­lään eivät tulot ja menot pysy jol­lain kymme­nen vuo­den aikaskaalal­la samas­sa, vaik­ka jotain verovähen­nyk­siä ei jos­sain välis­sä muutet­taisikaan. Täl­lä logi­ikalla esim. per­heeseen tul­lut lisälap­si johtaa asun­tovelkaisen per­heen jou­tu­miseen kadulle, kos­ka vaik­ka lap­sil­isiä mak­se­taankin, niin eivät ne var­masti kata kaikkia lapsen kulu­ja 18-vuo­ti­aak­si asti.

    1. Asum­is­tuk­i­jär­jestelmän vuok­si pien­ten asun­to­jen vuokrat ovat täysin kohtu­ut­to­mia niille, jot­ka itse mak­sa­vat vuokransa.

      Sotket kak­si asi­aa. Asum­is­tu­ki, jon­ka siis val­tio mak­saa, hyvit­tää tuloista riip­puen korkein­taan 80 pros­ent­tia erit­täin kohtu­ulli­sista asumisku­luista. Helsingis­sä se merk­it­see käytän­nössä vain työ­markki­nat­uen kiin­teää koro­tus­ta niille, joil­la ei ole omis­tusasun­toa. Kos­ka kor­vat­ta vuokra ei ole lähel­läkään markki­navuokr­sia, se ei nos­ta vuokria sen enem­pää kuin tulota­son nousu niitä nostaa.

      Kokon­aan toinen asia on toimeen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa sata pros­ent­tia huo­mat­tavasti korkeam­mista kohtu­ulli­sista asum­is­menoista. Tuo sum­ma on nyt Helsingis­sä jotain vähän yli 600 €/kk yksin asu­val­ta. Tämä vaikut­taa vuokri­in, kos­ka ilman sitä olisi markki­noil­la myös halpo­ja pieniä yksiöitä.

  51. liian van­ha osui oikeaan.

    on ilo kat­soa työ­paikalla juuri 200 000e velkaa ottanei­ta kollee­goi­ta kun jonot­ta­vat ylitöi­hin ja ei ikinä tule sitä ei sanaa pomolle(vaikka sisältä riepoo).

    duu­nar­in as-laina on paras apu työnjohdolle/omistajille.

    mut­ta toisaal­ta ei sitä asun­toa ikinä saa omak­si ellei sitä velkaa ota ja lop­pu­uhan se velan­mak­sukin joskus.

  52. Tämä kom­ment­ti menee otsikon sivu­un ja ei edus­ta pohd­in­taa lainaka­toista ja verovähen­nyk­sistä, jot­ka sinän­sä ovat tärkeitä, mutta …
    Eikö ketään kiin­nos­ta miten asun­to­jen jär­jetön hin­take­hi­tys saataisi­in pysähtymään. Puhutaan palk­ka-ales­ta, mikäli suo­ma­laisil­la ei kuluisi huo­mat­tavaa osaa tuloista omis­tusasun­non kuo­let­tamiseen tai vuokri­in, ihmiset oli­si­vat valmi­it vero­tuk­sen kiristämiseen tai palkko­jen jäädyt­tämiseen. Uskon että tämä on mah­dol­lista mikäli kun­nat lisäävät kaavoitus­ta ja velvoit­ta­vat raken­nusy­htiötä rak­en­ta­maan omis­tamilleen kaavoite­tu­ille tonteille.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ei pysty mak­samaan korkoa asun­to­lainas­ta, ei var­maankaan pysty mak­samaan tätä selvästi korkeam­paa vuokraa asun­nos­taan. Sekin on riksi.
    Sen asun­non voi kuitenkin aina pan­na vuokrale, jol­loin koron saa kyl­lä mak­se­tuk­si. Pankil­la taas ei ole mtiään jär­jel­listä syytä hop­ut­taa lyhennyksiä.

    Huonoina aikoina korot nou­se­vat ja vuokrat laskevat.Myöskin vuokraami­nen muut­tuu riskialt­ti­im­mak­si­ja syn­tyy tappioita

    Huonoina aikoina asun­non arvokin las­kee ja vaku­usar­vo samal­la. Tuon 1990 laman aikaan pankit käyt­tivät tilan­net­ta hyväk­si ja lisä­vakuuk­sia vaa­ti­mal­la asukas ajet­ti­in kadulle .

    Huu­tokau­pas­sa asun­to myyti­in pilkkahin­taan ja asun­non omis­ta­ja jäi jään­nösve­lan ver­ran velkaa pankille.Eli käytän­nössä elinikäisek­si velkaorjaksi.

    Niin­istö, Lip­po­nen, Siimes vielä tehos­ti­vat orju­ut­ta myymäl­lä velat pilkkahin­taan sijoit­ta­jille ja lupaam­l­la ettei velko­ja koskaan anneta anteeksi.

    Lop­ul­ta poli­it­ti­nen paine pakot­ti osta­maan velat takaisin ja armah­ta­maan velal­liset , mut­ta vas­ta niin pitkän ajan kulut­tua, että elämä on suurim­mal­la osal­la ohi.

    Tässäkin kau­pas­sa val­tio teki tap­pi­o­ta: Myyti­in sadal­la miljoon­al­la ja osteti­in takaisin sadoil­la miljoonilla.Kuinka monel­la ostet­ti­in on julis­tet­tu salaiseksi

    Asun­toku­plat ovat tehneet rumaa jälkeä muuallakin.

  54. “Tämä on epäoikeu­den­mukaista, kos­ka onhan omis­tusasum­i­nen kuitenkin tue­tu­in (tai vähiten verote­tu­in) asumisen muo­to ja sik­si asukkaan kannal­ta ehdot­tomasti edullisin.”

    Niin, eli mikähän olisi johtopäätös tästä??? Mik­si omis­tusasum­ista täy­ty­isi tukea? Onko se jokin luon­non­la­ki? Järkevää? Oikeudenmukaista?

    1. Omis­tusasumisen tukem­i­nen näyt­tää ole­van poli­it­ti­nen reali­teet­ti. Asunnonostajan/äänestäjän on mah­do­ton ymmärtää, ettei hän hyödy verovähen­nysoikeud­es­ta, vaan hyö­ty menee asun­non myyjälle.

  55. Kum­mallista se on tuo vero­tuk­sen kohtaan­to. Ruoka­puolel­la ei ole kil­pailua, ja siitä huoli­mat­ta kuulem­ma alvialen­nuk­set menivät hin­toi­hin. Pankkipuolel­la tun­tuu ole­van jopa hiukan kil­pailua, mut­ta kulut­ta­ja ei saa osaakaan korkotues­ta itselleen. Em. johtunee var­maan siitä, että ruo­ka ei ole välttämättömyyshyödyke.

  56. Osmo
    “Omis­tusasumisen tukem­i­nen näyt­tää ole­van poli­it­ti­nen reali­teet­ti. Asunnonostajan/äänestäjän on mah­do­ton ymmärtää, ettei hän hyödy verovähen­nysoikeud­es­ta, vaan hyö­ty menee asun­non myyjälle.”

    Nykyi­nen hal­li­tus on alka­nut ajaa korkovähen­nys­tä alas. Vuosit­tainen alen­e­ma 5 % on niin pieni, että sil­lä ei ole käytän­nössä vaiku­tus­ta juuri mihinkään, mut­ta pidem­män päälle tuo vähen­nys on poistumassa. 

    Juuri nyt korot ovat niin mata­lal­la, että voi tietenkin keskustel­la olisiko tuo pitänyt pois­taa nopeam­min. Mut­ta entä jos korot nou­se­vat? Sil­loin vähen­nyk­sen pois­to ja korko­jen nousu iskisi yhtäaikaa ja voisi sekoit­taa mon­en talouden.

    Mik­si hal­li­tus päät­ti muut­taa vähen­nys­tä näin eikä sil­lä ehkä parem­mal­la taval­la jon­ka esi­tit, että vähen­nys tulisi vain koron ollessa tiet­tyä tasoa korkeampi, en osaa sanoa.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Omis­tusasumisen tukem­i­nen näyt­tää ole­van poli­it­ti­nen reali­teet­ti. Asunnonostajan/äänestäjän on mah­do­ton ymmärtää, ettei hän hyödy verovähen­nysoikeud­es­ta, vaan hyö­ty menee asun­non myyjälle.

    Olet ain­oa poli­itikko, jon­ka olen kuul­lut myön­tävän tämän ja jota yleen­säkään kiin­nos­taa pöy­hiä asun­toa­sioi­ta pin­tapop­ulisimia syvem­mältä. Kiitos sin­ulle siitä.

    Muut huu­ta­vat veron­mak­sajil­ta jos jonkin­laista tukea ja lisä­panos­tus­ta asun­tomarkki­noille. Olisi jo korkea aika myön­tää, että ne menevät asun­to­jen hin­toi­hin ja ain­oa oikea tapa on vetää pikkuhil­jaa nyky­isiäkin tukia pois.

    Pöy­himistä täl­lä sar­al­la riit­tää muutenkin kuin korkovähen­nys­ten ja asumis/toimeentulotuen osalta. Miten on mah­dol­lista, että sijoi­tusasun­non voi myy­dä verova­paasti? Pitäisikö oman asun­non myyn­tivoiton verova­pau­den koskea vain sitä asuntoa/osoitetta, jos­ta muut­taa? Entä mik­si asun­to­ja pide­tään tyhjil­lään? Niitä ei halu­ta vuokra­ta esimerkik­si tilanteessa, jos­sa van­hus muut­taa hoitokotiin.

    Entäpä työ­matkaku­lu­jen verovähen­nyk­set. Ne on luul­tavasti luo­tu aikana, jol­loin halut­ti­in kan­nus­taa ihmisiä töi­hin maal­ta kaupunkei­hin. Nyky­isin sama kan­nustin toimii vähän niinkuin päinvastoin.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Sotket kak­si asi­aa. Asum­is­tu­ki, jon­ka siis val­tio mak­saa, hyvit­tää tuloista riip­puen korkein­taan 80 pros­ent­tia erit­täin kohtu­ulli­sista asumiskuluista…

    Nyt tun­tuu, ettei Osmon logi­ik­ka ihan ole kun­nos­sa. Kaikkien asumiseen kohdis­tu­vien tukien tiede­tään menevän hin­toi­hin läh­es täy­del­lis­es­ti. Jos­sain laskel­mas­sa oli, että 98% asumisen tuista menee suo­raan hin­toi­hin, lop­pu­jen 2% ollessa virhettä. 

    Aja­tus siitä, että yhteiskun­nan pitäisi asum­is- tai toimeen­tu­lo­tuke­na tukea jonkun yksilön asum­ista ei ole ihan ter­ve. Osmonkin aja­tus läh­tee siitä, että ihmisen on saata­va jotain tukea, mikä on virhe.

    Jos jotain tue­taan, ei se ainakaan saa tapah­tua sel­l­aisil­la alueil­la, jois­sa muutenkin asun­not tekevät kaup­pansa. Jos sosi­aal­ista asum­ista tarvi­taan, on sen paik­ka Kemi­järvel­lä, Poris­sa tms.

    1. Kalle. Ker­ro nyt, ajat­telitko jät­tää asun­not­toman per­heen, jol­la ei ole rahaa vuokraan, pakkaseen kuole­maan? Jos näin ajat­telet, sano se suo­raan äläkä kiertele.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus EI ole loogi­nen, kos­ka asun­to­tu­lo ei ole verotet­ta­va toisin kuin vuokratulo.

    Eihän asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeu­den tarvitse olla “loogi­nen” tulovero­tuk­sen mielessä, kos­ka verovähen­nys on oikeasti sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Sen tarkoituk­se­na on avus­taa ihmisiä han­kki­maan omis­tusasun­to, jol­la taas nähdään ole­van erinäisiä posi­ti­ivisia yhteiskun­nal­lisia vaiku­tuk­sia (sitou­tu­mi­nen maas­sa asumiseen ja työntekoon/veronmaksuun).

    Samas­sa mielessä vuokra-asun­to­jen asum­is­tu­ki ei ole “loogi­nen”, vaan sekin on sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Sen tarkoituk­se­na on avus­taa ihmisiä han­kki­maan vuokra-asun­to, jol­la myöskin nähdään ole­van erinäisiä posi­ti­ivisia yhteiskun­nal­lisia vaiku­tuk­sia (pien­i­t­u­loiset asu­vat väl­jem­min ja mukavam­min, jne).

    Molem­mat voitaisi­in tietysti lopet­taa, ja täl­lä olisi siis sit­ten erinäisiä seu­rauk­sia. Tässäkin pitää muis­taa “law of unin­tend­ed con­se­quences”. Yhden sivu­vaiku­tuk­set ovat toisen tavoite, ja päin­vas­toin. Veronkiristyk­sen lop­putu­los ei mitenkään vält­tämät­tä ole vero­ker­tymän kasvu.

  60. Viime aikoina on ollut esil­lä, että pääkaupunkiseudun kun­tien sosi­aal­i­toi­mi joutuu vuokraa­maan huoneis­to­hotellei­den hyvin kalli­ita asun­to­ja, kun muu­ta ei löy­dy. Olisiko syytä vain rak­en­taa riit­tävästi kaupun­gin vuokra-asun­to­ja sosi­aaliseen asumiseen? Vai onko tämä poli­it­ti­nen mahdottomuus?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ker­ro nyt, ajat­telitko jät­tää asun­not­toman per­heen, jol­la ei ole rahaa vuokraan, pakkaseen kuole­maan? Jos näin ajat­telet, sano se suo­raan äläkä kiertele.

    Kyse oli kai siitä, pitääkö rahat­toma­lle kask­isaare­laiselle kus­tan­taa koti kaskisaaresta.

  62. Sinän­sä kum­mallista, ettei korkovähen­nyk­si­in kos­ket­tu, kun Keskus­ta oli hal­li­tuk­ses­sa. Sehän hyödyt­tää eniten pääkaupunkiseudun kalli­ita asun­to­ja ostavia (ja iso­ja asun­to­lain­o­ja ottavia). Vähiten se hyödyt­tää maakun­tien asukkai­ta eli Keskus­tan äänestäjiä.

  63. Liian van­ha: Tuol­la ei ole mrk­i­tys­tä, kos­ka tulotkin ovat vas­taavasti reaaliar­voltaan tuplat jollei enemmänkin.Eläkkeet on sidot­tu ansioi­hin, joten eläk­keet sopeu­tu­vat automaat­tis­es­ti ansio­ta­son­muu­tok­si­in­Ja 2040 eläköi­tyvät ovat 70-luku­laisia ja suuret ikälu­okat aiheut­ta­vat ruuhkaa enää hautausmailla

    Min­un ymmärtääk­seni eläk­keet on sidot­tu ns. taitet­tuun indek­si­in, jos­sa ansio­tu­loin­deksin vaiku­tus on 20% ja elinkus­tan­nusin­deksin osus 80%.
    Eli tilanteessa, jos­sa työn­tek­i­jöi­den asnsiot lask­i­si­vat ja elinkus­tan­nuk­set nousi­si­vat, eläkeläis­ten tulot vain nousisivat.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ker­ro nyt, ajat­telitko jät­tää asun­not­toman per­heen, jol­la ei ole rahaa vuokraan, pakkaseen kuole­maan? Jos näin ajat­telet, sano se suo­raan äläkä kiertele.

    Asun­to­jen hin­tata­so-ongel­mat vähenevät kun asun­non­tarvit­si­joi­ta on 5 vähem­män. Samal­la huonom­pi aines kar­si­u­tuu yhteiskun­nas­ta. Tästä nähdään että markki­noiden itseään kor­jaa­vat mekanis­mit kor­jaa­vat markki­noil­la esi­in­tyvät ongel­mat nerokkaasti. Verot ja tuet, niil­lä vain hai­tataan itsesäätelyä.
    Win-win–tilanne. Parem­pi aines saa leben­srau­mia. Fantastista!

  65. Juho Laatu: Kyse oli kai siitä, pitääkö rahat­toma­lle kask­isaare­laiselle kus­tan­taa koti kaskisaaresta.

    Ja ehkä kyse on myös siitä, ketkä ovat kask­isaare­laisia. Eikö ainakin sen pitäisi riit­tää, että itse tun­tee itsen­sä kaskisaarelaiseksi?

  66. Osmo Soin­in­vaara: Sotket kak­si asi­aa. Asum­is­tu­ki, jon­ka siis val­tio mak­saa, hyvit­tää tuloista riip­puen korkein­taan 80 pros­ent­tia erit­täin kohtu­ulli­sista asumisku­luista. Helsingis­sä se merk­it­see käytän­nössä vain työ­markki­nat­uen kiin­teää koro­tus­ta niille, joil­la ei ole omis­tusasun­toa. Kos­ka kor­vat­ta vuokra ei ole lähel­läkään markki­navuokr­sia, se ei nos­ta vuokria sen enem­pää kuin tulota­son nousu niitä nostaa.

    Kokon­aan toinen asia on toimeen­tu­lo­tu­ki, joka mak­saa sata pros­ent­tia huo­mat­tavasti korkeam­mista kohtu­ulli­sista asum­is­menoista. Tuo sum­ma on nyt Helsingis­sä jotain vähän yli 600 €/kk yksin asu­val­ta. Tämä vaikut­taa vuokri­in, kos­ka ilman sitä olisi markki­noil­la myös halpo­ja pieniä yksiöitä. 

    Yhdis­tin tuos­sa tosi­aan saman sanan (asum­is­tu­ki) alle sekä asum­istuen nimel­lä kulke­van tuen että toimeen­tu­lotuen, joka kat­taa asum­is­menot. Oleel­lista tässä ei kai ole nim­i­tys, vaan se, mis­sä men­nään asumisen tukemisen kohdal­la. Jos kukaan mata­lat­u­loinen ei ole siinä tilanteessa, että halvem­paan asumiseen muut­ta­maal­la säästäisi itselleen rahaa (vaan se val­uu kokon­aan tai läh­es kokon­aan siihen, että tuki piene­nee), niin tämä tosi­aan aset­taa vuokrapo­h­jan, kos­ka kenenkään ei kan­na­ta hakeu­tua sitä halvem­paan asumiseen.

    Mikä muuten on täs­mäl­lisem­min tuo “erit­täin kohtu­ulliset asumiskus­tan­nuk­set”? Jos esim. lähiön yksiössä asu­va muut­taa solu­a­sun­toon tai vuokraa vain yhden huoneen, niin onko hän edelleenkin siel­lä asum­ituen katossa, eli kaik­ki vuokran alen­e­mises­sa säästet­ty raha menee hänen omaan taskuunsa?

    1. Mikä muuten on täs­mäl­lisem­min tuo “erit­täin kohtu­ulliset asumiskustannukset”? 

      Korkein hyväksyt­tävä vuokra val­tion asum­istues­sa määräy­tyy hyvin mon­imutkaises­ti paikkakun­nan ja asun­non iän tai perusko­r­jausvuo­den perus­teel­la. Ne ovat ainakin Helsingis­sä selvästi alle kaikkien markki­navuokrien. Solu­a­sun­non kor­vauk­sis­takin on jokin sään­tö tai val­lit­se­va käytän­tö, mut­ta en muista.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ker­ro nyt, ajat­telitko jät­tää asun­not­toman per­heen, jol­la ei ole rahaa vuokraan, pakkaseen kuole­maan? Jos näin ajat­telet, sano se suo­raan äläkä kiertele. 

    Hienoa retori­ikkaa. Kaikille yksi­na­su­jille on tar­jot­ta­va oma yksiö, kos­ka muuten he jäävät pakkaseen kuole­maan. Mitään välimuo­toa noiden välil­lä ei ole. 

    Ai niin, ja tietenkin vielä on otet­ta­va peli­in mukaan per­he, kos­ka sil­lä saadaan vielä lisää dra­mati­ikkaa. Oletko nyt ihan tosis­sasi, ettei per­he saisi itselleen läm­mitet­tyä asun­toa (ei mukavaa, ei väljää, mut­ta siis sel­l­aisen, etteivät palel­lu talvel­la kuo­li­aak­si), jos asumistukea/toimeentulotuen asum­isosaa ei olisi ole­mas­sa, mut­ta muut tuet oli­si­vat sel­l­aisia kuin nyt ovat? Jos tämä on oikeasti se, mitä asumisen tukemisel­la koite­taan vält­tää, niin mik­sei kaupun­ki raken­na läm­mitet­tyjä parakke­ja ja lope­ta asum­istuen mak­samista? Tämä olisi taku­ul­la halvem­paa kuin kus­tan­taa kaikille tulot­tomille vähin­tään yksiö. 

    Syy, mik­sei kaupun­ki tee noin, on se, että tuo “palel­tu­vat sit­ten kylmään” on vain retori­nen keino, eikä asumisen tukem­i­nen siihen kohdis­tu, vaan asumisen tukemisel­la on tarkoi­tus tar­jo­ta kohtu­ullisen hyvä asun­to ja ennen kaikkea oma asun­toa kaikille sitä tarvit­seville. Tästä voidaan min­un puolestani keskustel­la, mut­ta paras­ta olisi sil­loin jät­tää tuo retori­ik­ka “pakkaseen kuolemis­es­ta” vähem­mälle ja puhua siitä, mikä on se asum­isväljyys, joka ihmisille on taattava. 

    Opiske­li­joille ei taa­ta toimeen­tu­lotuel­la samaa asum­is­ta­soa kuin vaikka­pa työt­tömille. Jotenkin maagis­es­ti he kuitenkin osaa­vat junail­la asumisen­sa niin, etteivät jää kylmään. 

    Lisäk­si mil­loin muuten Helsingis­sä on oikeasti joku palel­tunut kuo­li­aak­si sen vuok­si, ettei hänel­lä ole ollut tarpeek­si rahaa han­kkia kat­toa pään päälle? Ei siis puhuta mis­tään puliukoista, joil­la var­maan kaik­ki rahat menevät viinaan ihan riip­pumat­ta siitä, paljonko sitä annetaan, vaan ihmi­sistä, joil­la vaan on pienet tulot.

  68. Samuli Saarel­ma: Tästä voidaan min­un puolestani keskustel­la, mut­ta paras­ta olisi sil­loin jät­tää tuo retori­ik­ka “pakkaseen kuolemis­es­ta” vähem­mälle ja puhua siitä, mikä on se asum­isväljyys, joka ihmisille on taattava.

    “Pakkaseen kuolem­i­nen” on se riit­tävä taso, jolle asun­tomarkki­noi­ta pitää ns. ‘vapaut­taa sään­telystä’ jot­ta asun­tomarkki­nat alka­vat toim­i­maan, uus­lib­er­al­is­miros­ka neu­voo vapaut­ta­maan markki­noi­ta sään­telystä kunnes markki­nat toimi­vat kunnolla. 

    ” Jotenkin maagis­es­ti he kuitenkin osaa­vat junail­la asumisen­sa niin, etteivät jää kylmään. ” Itse­or­gan­isoitu­vat hoita­maan ongel­mansa itse, ilman val­tion sään­te­lyä. Todiste itse­or­gan­isaa­tios­ta ja kan­nus­tamise­ta, eli mihin sitä val­tio­ta nyt tarvi­taan, ei mihinkään, ihan turha.

    “Ei siis puhuta mis­tään puliukoista, ” Puliukko, hän ei vaan halua itse­or­gan­isoitua. Puliukko kyl­lä ollaan jät­tämässsä pakkaseen kuole­maan; nyt puliukko, 5 vuo­den päästä mata­lat­u­lop­er­he — jos tarpeek­si syvän itsekkyy­den luul­laan hoita­van ongel­mat maailmasta.

    “ihmi­sistä, joil­la vaan on pienet tulot.”
    Pienet tulot, kos­ka ei ole töitä tai ei mak­se­ta tarpeek­si palkkaa, eikä “vaan”. Tässä tör­mätään siihen, että itse­or­gan­isaa­tio ei toi­mi, tarvi­taan yhteiskuntaa&demokratiaa.
    Ei ole töitä tai tarpeek­si palkkaa, tässä tule­vat muut ihmiset näkyvi­in, eli mata­la­palkkaih­misen itse­or­gan­isoin­ti­in ei voi­da luot­taa, kos­ka ongel­ma on usei­den ihmis­ten muodostama.

  69. Samuli Saarel­ma: Oleel­lista tässä ei kai ole nim­i­tys, vaan se, mis­sä men­nään asumisen tukemisen kohdalla

    Oleel­lista on se että pien­i­t­u­loiselle palaute­taan niitä raho­ja, joi­ta iso­tu­loiset ovat pien­i­t­u­loiselta vie­neet huonos­ti toimivien markki­noiden avul­la ja huonos­ti toimivia markki­noi­ta ylläpitäen.

    Toinen vai­h­toe­hto on paran­taa markki­noiden toim­intaa (joku muu kuin markki­naos­a­puoli paran­taa, markki­noiden ero­tuo­mari ts. demokra­tia paran­taa), mut­ta täl­löin iso­tu­loinen ei ole enää iso­tu­loinen. Iso­tu­loisen vero­tus kyl­lä lask­isi, kun markki­noiden toim­intaa paran­netaan ja tarve tulon­si­ir­toi­hin las­kee. Iso­tu­loisen pitää miet­tiä että joko se ‘prag­maat­ti­nen ja maalaisjärki­nen’ vai­h­toe­hto tai se ‘ide­ologi­nen’ vaihtoehto.

  70. Pasil­la näköjään heit­ti tulipunainen vasem­mis­toaate taas yli äyräiden.

    Itseasi­as­sa tässä säi­keessä sekä Ode että Pasi toteut­ta­vat juurikin sitä Juhana Var­ti­aisen mainit­se­maa suo­ma­laista keskuste­lu­tyyliä. Ei voi keskustel­la kos­ka asia nyt vaan tarkoit­taa suun­nilleen hit­leris­miä (puhut­ti­in jo leben­srau­mista) ja jos nyt ei köy­hien kaa­sut­tamista, niin ainakin tarkoituk­sel­lista lumi­hankeen tap­pamista. Kos­ka vas­tas­sa ovat näin hirvit­tävät asi­at, ei voi mitenkään edes har­joit­taa aja­tusten­vai­h­toa ja joka asian edes sanal­lakaan mainit­see, on jonk­in­sort­ti­nen uus­lib­er­al­isti­nen belsepu­up­pi, joka syö työväestön lap­sia aamu­palak­si ja jos ei syö, niin var­masti ainakin halu­aisi syödä.

    Ain­oas­taan viit­tauk­set vuo­teen 1918 jäivät uupumaan, ehkä sit­ten seu­raaval­la kerralla?

  71. Pasi, kir­joituk­sesi oli omi­tu­ista sekoilua ja poli­it­tisia slo­ganei­ta ilman, että olisit itse asi­aan ottanut kantaa. 

    Pasi:
    “ihmi­sistä, joil­la vaan on pienet tulot.”
    Pienet tulot, kos­ka ei ole töitä tai ei mak­se­ta tarpeek­si palkkaa, eikä “vaan”. Tässä tör­mätään siihen, että itse­or­gan­isaa­tio ei toi­mi, tarvi­taan yhteiskuntaa&demokratiaa.
    Ei ole töitä tai tarpeek­si palkkaa, tässä tule­vat muut ihmiset näkyvi­in, eli mata­la­palkkaih­misen itse­or­gan­isoin­ti­in ei voi­da luot­taa, kos­ka ongel­ma on usei­den ihmis­ten muodostama. 

    Niin, en kir­joit­tanut mitään siitä, etteikö demokra­ti­aa tarvit­taisi. Se, mihin kir­joituk­seni liit­tyi oli se, että onko järkeä sitoa demokraat­tis­es­ti pääte­tyt tulon­si­ir­rot siten, että ne pakote­taan kulut­ta­maan juuri asumiseen, kuten nyt tehdään asumistuen/toimeentulotuen kohdal­la. Jos saat noi­ta tukia ja junailet hom­masi niin, että onnis­tut alen­ta­maan asumisen kus­tan­nuk­sia (kuten moni opiske­li­ja tekee), niin sinä et siinä säästä rahaa, vaan se rahan­säästö menee ennen kaikkea tuen­mak­sa­jan taskuun. 

    Jos sinä halusit esit­tää jotain siitä, mik­si on hyvä, että val­tio pakot­taa tukea saa­vat ihmiset käyt­tämään sen juuri asumiseen, niin olisit sen esit­tänyt. Nyt jut­tusi oli vain meuhkaamista meuhkaamisen vuoksi. 

    En muuten sanonut, että “puliukko oltaisi­in jät­tämässä pakkaseen kuole­maan”, vaan tuo on ihan omaa jutustelu­asi. Puliukoille on käsit­tääk­seni tar­jol­la suht mata­lan mukavu­us­ta­son suo­jia, jois­sa voi vält­tää juuri sen, ettei palel­lu kuoliaaksi.

  72. No kyl­lä se oli Kallen kir­joi­tus joka aiheut­ti meuhkaamisen. Lisäk­si minä luin vain tämän keskustelun lop­un, en silmäil­lyt koko keskustelua, minä olin off-top­ic. Toisaal­ta Kallen kir­joituk­ses­sa asumisen tai minkä vaan tukem­i­nen kyseenalais­tet­ti­in, eli asi­aan otet­ti­in peri­aat­teelli­nen ide­ologi­nen näkökul­ma, eli asia vieti­in laa­jem­pi­in kokon­aisuuk­si­in. Kalle yhdisti asi­at laa­jem­pi­in kokon­aisuuk­si­in, mik­si siis min­ua (tai Odea) hauku­taan kun siir­ryt­ti­in laa­jem­pi­in kokonaisuuksiin?

    Tässähän pitäisi kom­men­toi­da Kallen ääril­in­jan kom­ment­tia, mik­si siis kom­men­toin­ti meni Kallen “meuhkaamista” vas­tus­tavien kom­ment­tien haukku­miseeen “meuhkaamise­na”. Kallel­la oli “poli­it­tisia slo­ganei­ta” joi­hin minä vas­tasin “poli­it­tisil­la sloganeilla”.

    Tässä on laa­jem­paa kokonaisuutta:

    Asum­is­tuk­i/­toimeen­tu­lo­tu­ki-keskustelu on oireen kor­jaamista. Oireen aiheut­taa joku sairaus, ja se sairaus pitää hoitaa pois, eikä keskit­tyä oireen piilot­tamiseen. Seu­rauk­sen aiheut­taa syy.

    Asum­is­tukea joudu­taan mak­samaan kos­ka palkat ovat liian pieniä (tai palkkaa ei saa­da ollenkaan kun ei ole töitä) ja/tai asumisen hin­nat ovat liian korkeita.
    Opiske­li­jakur­ju­us, ei sillekään ole mitään perustelu­ja, opiskelu on työn­tekoa siitä pitäisi mak­saa kohtu­u­palkkaa. Se että laiskotel­laanko vai ei, se on pelkkä tekni­nen työn­jo­hdolli­nen asia.

    Pitää keskit­tyä palkko­jen korot­tamiseen ja asumisen hin­to­jen madal­tamiseen, eikä mihinkään tukien mak­samiseen. Tukien mak­sami­nen sopii väli­aikaisen tilanteen tässä-ja-nyt kor­jaamiseen, ensi­a­pu­un. Pitää toimia kaukaa viisaasti jot­ta lopete­taan asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen tarve.

    Kaukaa viisaus on jotain mitä ei oikeis­tossa ole. Oikeis­tossa kaukaa viisaut­ta kut­su­taan ide­ol­o­gisek­si ajat­teluk­si: jos oikeis­tol­la on kak­si vai­h­toe­htoa 1) lyhyt­näköi­nen ratkaisu 2) pitkänäköi­nen kaukaa viisas ratkaisu, niin näistä val­i­taan aina tuo koh­ta 1, se kuu­luisa ain­oa oikea vai­h­toe­hto. Koh­ta 2:ta ei kan­nate­ta kos­ka se on ideologiaa.

  73. Yleisen asum­istuen määrästä:
    Kelan asum­is­tuk­i­laskurin mukaan yleisen asum­istuen korkein hyväksyt­ty asum­is­meno Helsingis­sä yksi­na­su­valle on 487,66 e/kk. Tämän ver­ran hyväksytään asum­is­menok­si, jos asun­to on raken­net­tu 1996 jäl­keen ja vähin­tään 37 neliötä. Ver­tailu­na esim. 1960 raken­netun 25 neliöisen asun­non kohdal­la hyväksyt­ty asum­is­meno on 350,50 e/kk.

    Alle 700 e kuukausi­t­u­loil­la asum­is­tukea saisi tuos­ta 487,66 e:stä 80%, yli 1850 e kuukausi­t­u­loil­la 0%, ja 700‑1850 e/kk tulo­jen välil­lä sit­ten jotain tuol­ta väliltä.

  74. Ja vielä näille ‘schubakki­laisille’, asum­is­tu­ki (kaikissa muodois­saan) on aika suurelta osin yri­tys­tukea. Ilman sitä maito ei mak­saisi Helsingis­sä 3e litra, mut­ta meil­lä olisi aika vähän 7–23 lähikaup­po­ja, videovuokraamo­ja, R‑kioskeja, pit­se­ri­o­ta yms.

  75. con­rad:
    Ja vielä näille ‘schubakki­laisille’, asum­is­tu­ki (kaikissa muodois­saan) on aika suurelta osin yritystukea. 

    Jos se ker­ran menee yri­tyk­sille niin vasem­mis­tol­la ei pitäisi olla mitään sitä vas­taan että moinen yri­tysksille menevä sub­ven­tio pois­te­taan tai sitä rajataan koval­la kädellä?

  76. con­rad: asum­is­tu­ki (kaikissa muodois­saan) on aika suurelta osin yri­tys­tukea. Ilman sitä maito ei mak­saisi Helsingis­sä 3e litra, mut­ta meil­lä olisi aika vähän 7–23 lähikaup­po­ja, videovuokraamo­ja, R‑kioskeja,

    Hie­man omi­tu­inen määritelmä yri­tystuelle. Tämän mukaan itse asi­as­sa kaik­ki, mis­sä ihmiset ovat jotain muu­ta kuin jokainen oman ruokansa kerääviä apinoi­ta Afrikan savan­nil­la, ovat “yri­tys­tukea”, kos­ka sivilisaatio.

    Päätelmä on kuitenkin pielessä. Ilman asum­is­tukea ja mui­ta sosi­aal­isia tulon­si­ir­to­ja meil­lä ei olisi vähem­män 7–23 kaup­po­ja tms, vaan niitä olisi enem­män. Tämän havait­see niistä maista jois­sa sel­l­aisia tulon­si­ir­to­ja ei ole: jokainen, jol­la ei ole “hyvää työ­paikkaa”, puuhailee jotain muu­ta elääk­seen. Vaikka­pa pitää kioskia kel­lon ympäri. Niistä, jot­ka eivät kykene itseään elät­tämään, huole­htii sit­ten suku tms. ja lopuista ei kukaan.

    Tämä ei ole tavoiteti­la, mut­ta en tiedä onko sitä suo­ma­lainenkaan sys­tee­mi, jos­sa enenevä määrä ihmisiä syr­jäy­tyy työ­markki­noil­ta kun hei­dän tuot­tavuuten­sa ei vain mil­lään riitä kat­ta­maan palkkaamisen kus­tan­nuk­sia, eikä yrit­täjänäkään kan­na­ta olla.

    1. Päätelmä on kuitenkin pielessä. Ilman asum­is­tukea ja mui­ta sosi­aal­isia tulon­si­ir­to­ja meil­lä ei olisi vähem­män 7–23 kaup­po­ja tms, vaan niitä olisi enemmän.

      Kir­joit­ta­ja taisi ajatel­la, että jos mitään asum­is­tukea ei olisi vaan kaik­ki asum­i­nen olisi markki­nahin­taista ja se pitäisi mak­saa omas­ta palka­s­taan, kau­pan kas­so­jen palkko­jen pitäisi olla paljon nyky­istä korkeampia, mis­tä kaup­pa kär­sisi. Näin ajat­telee myös EK, joka vaatii lisää yhteisk,unnan tukemista asum­ista Helsinkiin.

  77. con­rad:
    Ja vielä näille ‘schubakki­laisille’, asum­is­tu­ki (kaikissa muodois­saan) on aika suurelta osin yritystukea. 

    Eikö tuo­ta suurem­mal­la syyl­lä koko touhus­ta tulisi sit­ten päästä eroon? Itse luulin, että asum­istuen tarkoi­tus oli aut­taa pien­i­t­u­loisia (vaik­ka aiheut­taakin heille kan­nustin­loukku­ja), mut­ta jos se tosi­aan onkin yri­tys­tukea, niin kuka sitä oikein halu­aa jatkaa?

  78. Pekka Taipale: Ja ehkä kyse on myös siitä, ketkä ovat kask­isaare­laisia. Eikö ainakin sen pitäisi riit­tää, että itse tun­tee itsen­sä kaskisaarelaiseksi? 

    Ehkä Kask­isaa­res­sa asuville ja sinne muut­toa suun­nit­televille pitäisi mak­saa asum­is­tukia sen ver­ran, että asum­i­nen on kaikille mah­dol­lista. Emme­hän halua syr­jiä ketään. 🙂

    1. Asum­is­tukea saa mak­simis­saan 470 euroa yhden hen­gen talouteen. Sil­lä ei saa minkään­laista kämp­pää Helsingistä. Jos halu­aa asum­istuen turvin muut­taa Kon­tu­las­ta Kask­isaa­reen, joutuu mak­samaan vuokrien ero­tuk­sen kokon­aan itse.

  79. Osmo Soin­in­vaara: Kir­joit­ta­ja taisi ajatel­la, että jos mitään asum­is­tukea ei olisi vaan kaik­ki asum­i­nen olisi markki­nahin­taista ja se pitäisi mak­saa omas­ta palka­s­taan, kau­pan kas­so­jen palkko­jen pitäisi olla paljon nyky­istä korkeampia, mis­tä kaup­pa kär­sisi. Näin ajat­telee myös EK, joka vaatii lisää yhteisk,unnan tukemista asum­ista Helsinkiin. 

    En ihan ymmär­rä tätä logi­ikkaa. Jos raha X ei menisi asum­is­tu­keen, vaan ihmisil­lä olisi sen ver­ran alem­mat verot ja sitä kaut­ta korkeam­mat net­topalkat, niin sit­ten tuo raha X olisi käytet­tävis­sä niis­sä kaupois­sa korkeam­mista palkoista johtu­vi­in korkeampi­in hintoihin.

    Mikä tässä on se mekanis­mi, joka tekee touhus­ta juuri yri­tys­tukea? Tarkoite­taanko tässä, että asum­is­tu­ki on tukea mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (ja siis pois korkean tuot­tavu­u­den aloista)? Vaik­ka tämä pätisi, niin sitä suurem­mal­la syyl­lä siitä pitäisi päästä eroon. 

    Mut­ta mil­lä logi­ikalla se edes pätee? Asum­is­tuk­i­han on mak­simis­sa tulot­tomil­la ja las­kee sit­ten palkan mukana, ja tästä seu­raa sit­ten se varsin raju efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero, joka puolestaan johtaa tuloloukkoi­hin, mikä taas puolestaan johtaa siihen, että mata­lan tuot­tavu­u­den työtä ei tar­jo­ta niin paljon kuin muuten tar­jot­taisi­in, mikä taas johtaa siihen, että sen hin­ta nousee. Ei minus­ta ihan vaikut­taisi siltä, että tämä mekanis­mi edes toimii.

    1. Pieni­palkkaisten merkit­tävin asun­topoli­it­ti­nen tuki ovat kaupun­gin bvuokra-asun­not, jois­sa asuu joka kuudes Helsinkiläinen.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Näin ajat­telee myös EK, joka vaatii lisää yhteisk,unnan tukemista asum­ista Helsinkiin. 

    Joo, kos­ka ei ole real­is­tista ajatel­la, että tulon­si­ir­to­ja kor­jat­taisi­in niin, että pieniä palkko­ja kan­nat­taisi mak­saa ja töitä tehdä ilman asum­is­tukea. Ilman asum­is­tukea entistä suurem­pi osa väestöstä eläisi kokon­aan toimeen­tu­lotuel­la parem­min kuin osan elan­nos­taan töil­lä tienaten.

  81. Sylt­ty: Jos se ker­ran menee yri­tyk­sille niin vasem­mis­tol­la ei pitäisi olla mitään sitä vas­taan että moinen yri­tysksille menevä sub­ven­tio pois­te­taan tai sitä rajataan koval­la kädellä?

    Korkeat vuokrat aiheut­ta­vat asum­istuen tarvet­ta ja asum­istuen tarve aiheut­taa vero­tuk­sen nousua, ja vero­tus kerätään/pitäisi kerätä enim­mäk­seen rikkailta. 

    Rikkaat sahaa­vat omaa oksaansa kun rak­en­tel­e­vat huonos­ti toimivia markki­noi­ta: huonos­ti toimi­vat markkinat&hyvinvointivaltio-yhdistelmä aiheut­taa korkeat verot.
    Vero­tus­ta alen­netaan sil­lä että tehoste­taan yksi­ty­istä sek­to­ria, tehdään yksi­tyis­es­tä sek­torista parem­paa markki­na­t­alout­ta: tasavahvo­ja kau­pan osa­puo­lia neu­vot­tele­maan hin­ta oikealle tasolleen (kuten työ­markki­noil­la tapah­tuu ay-liik­keen ansios­ta työn hinnalle).

    Oikeis­to­lainen toim­inta on sitä että markki­nat nähdään vain toisen osa­puolen silmin, markki­noil­la kaup­paa tehdessä on kak­si osapuolta.
    Ei-oikeis­to­lainen kat­se­lee kein­u­lau­taa kein­u­lau­dan vier­essä, oikeis­to­lainen kat­se­lee kein­u­lau­taa samal­la istuen kein­u­lau­dan toises­sa päässä.

    Oikeis­to ja vasem­mis­to ovat eri organ­isaa­tio­ta­soil­la organ­isaa­tios­sa. Oikeis­to sotkeu­tuu ylem­män organ­isaa­tio­ta­son asioi­hin, kor­rup­toi organisaatiota.
    Sama kuin rin­ta­mal­la sotivien joukko­jen johta­jat yrit­täi­sivät hai­ta­ta ken­raa­likun­nan toim­intaa, kos­ka heil­lä siel­lä rin­ta­mal­la on muka paras näke­mys asioihin.
    Sama kuin jalka­pal­lo­joukkueen val­men­ta­ja sotkeu­tu­isi erotuomaritoimintaan.
    Sama kuin erääk­si ero­tuo­marik­si pää­sisi toisen joukkueen fani, jon­ka mielestä jalka­pal­lo on sitä että TPS tekee paljon maale­ja ja voit­taa kaik­ki ottelut.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Jos halu­aa asumist5uen turvin muut­taa Kon­tu­las­ta Kask­isaa­reen, joutuu mak­samaan vuokrien ero­tuk­sen kokon­aan itse. 

    Min­ua kiin­nos­taa tässä eri­tyis­es­ti seu­raa­va. Jos kat­somme kask­isaare­lais­ten asumisen tukemisen ja ihmis­ten sinne ohjaamisen ole­van omi­tu­ista, mik­si halu­amme tukea asum­ista Helsingis­sä? Molem­mat ovat ympäristöään huo­mat­tavasti kalli­impia asuin­paikko­ja. Onko sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen tärkein syy tukea asum­ista Helsingis­sä (=joukko köy­hiä mallik­si rikkaiden joukkoon)? Vai onko tarkoi­tus kas­vat­taa Helsin­gin väk­ilukua (=mak­saa uusista asukkaista)? Tai varmis­taa kaupun­gin mak­si­maa­li­nen tiiviys niin, että cityn tarvit­semi­at alem­pi­palkkaiset työn­tek­i­jät voivat tul­la vihreästi pyöräl­lä töi­hin? Vai kat­som­meko, että myös köy­hillä on olta­va oikeus asua halu­a­mas­saan paikas­sa, sen hin­tata­sos­ta riip­pumat­ta? On myös esitet­ty melko uskot­tavia väit­teitä, että nuo tuet nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa Helsingis­sä, eivätkä siten toteut­taisi tarkoi­tus­taan (mikä se sit­ten onkin) kovin hyvin? Kun tiedämme perus­teet, voimme kysyä, pätevätkö perus­teet myös Kask­isaa­reen? Ja ymmär­rämme parem­min, kenen noi­ta tukia pitää ja kan­nat­taa maksaa.

  83. Samuli Saarel­ma: Mikä tässä on se mekanis­mi, joka tekee touhus­ta juuri yritystukea?

    Asum­is­tukea ei mak­se­ta asum­is­tukea saavien veroil­la. Tai siinä ei olisi mitään järkeä, verot asum­is­tu­keen pitää kerätä niiltä rikkail­ta jot­ka hyö­tyvät korkeista asumisen hinnoista&matalapalkka-työpaikkojen alhai­sista palkoista. (Lisäk­si samat rikkaat hyö­tyvät omien työ­markki­noiden­sa korkeista palkoista, hei­dän aloil­laan ei ole yli­tar­jon­taa työvoimas­ta kuten ns. “mata­lan tuot­tavu­u­den” aloil­la. Mata­lan tuot­tavu­u­den ala on ihan väärä käsite, pitäisi puhua työn­tek­i­jöi­den yli­tar­jon­ta-aloista) (Lisäk­si rikkaat hyö­tyvät kiinalaisen hal­patuotan­non myymis­es­tä suo­ma­laisen tuotan­non palkkatasolla)

    “Tarkoite­taanko tässä, että asum­is­tu­ki on tukea mata­lan tuot­tavu­u­den aloille (ja siis pois korkean tuot­tavu­u­den aloista)?”
    Mata­lan tuot­tavu­u­den palkat ovat seu­raus­ta työn­tek­i­jöi­den heikkoud­es­ta työ­nan­ta­jien kanssa neuvotellessa.
    Asum­is­tu­ki on seu­raus­ta siitä että ihmisen on pakko asua, asum­is­tu­ki on seu­raus­ta siitä että asu­ja on heikko neu­votel­lessaan asun­non­o­mis­ta­jien kanssa.

    Asu­ja-mata­la­palkkatyön­tek­i­jä (=köy­hä) on heikko työ­nan­ta­ja-asun­non­o­mis­ta­ji­in (=rikkaat) näh­den. Täten köy­hiä pitää tukea verot­ta­mal­la rikkai­ta, tai paran­ta­mal­la asun­to- ja työ­markki­noiden toim­intaa — rikkaat saisi­vat alem­mat verot jos tajuaisi­vat että rikkaat aiheut­ta­vat omat korkeat veron­sa itse asumisen yli­hin­to­jen ja palkko­jen ali­hin­to­jen avulla.

    Ihmiset toimi­vat kahdel­la markki­nal­la samaan aikaan työ­markki­noil­la ja ruo­ka- jne. markki­noil­la. Ihmiset tuot­ta­vat ja kulut­ta­vat tavaroi­ta ja palvelu­ja. Tuotan­non arvo ja kulu­tuk­sen arvo ei ole yleen­sä sama vaik­ka pitäisi olla. Tuotan­non arvo ja kulu­tuk­sen arvo, kun nämä ovat sama on hom­ma reilua.

    Köy­hä on heikko rikkaimpi­in­sa näh­den: vero­tuk­sel­la rikkail­ta viedään ja annetaan köy­hille, niitä samo­ja raho­ja joi­ta rikkaat ovat vie­neet. Rikkaat vievät ymmär­ryk­sen kanssa tai ilman ymmär­rystä köy­hiltä, tahal­laan tai tahattomasti.
    Ihan turha raken­nel­la Kylmän sodan län­sipro­pa­gan­dan perus­teel­la jotain oikeistoutopi­aa jos­sa ihmi­nen itse hoitaa omat ongel­mansa, ilman demokra­ti­aa. Ongelmi­in liit­tyy yleen­sä muitakin ihmisiä kuin ihmi­nen-itse, näitä ongelmia ei voi ihmi­nen itse hoitaa.

    Asum­istuen pitäisi olla rikkail­ta verotet­tua ja köy­hille siir­ret­tyä tulonsiirtoa.
    Ay-liik­keen neu­vot­telemat kohtu­u­palkat ovat rikkail­ta vietyä voittorahaa.

    Asum­is­tukea ja muu­ta rahaa parem­pi vai­h­toe­hto on tuo Oden mainit­se­ma kaupun­gin vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Ja ay-liik­keen neu­vot­telu­voiman parantaminen.
    Jos tuki on rahaa, siihen on rikkaiden help­po päästä käsiksi.

    Var­maankin tämä Soininvaara.fi-sivusto on Suomen ykkös­sivus­to­ja, tai ehkä se Ykkös­sivus­to, keskustelijoiden tasos­sa ja keskustelu­jen tasos­sa yms. Sik­si minä tykkään kir­joitel­la tänne näitä melkoisen off-top­ic pitk­iä perustel­tu­ja jut­tu­ja. Yhteiskun­nal­liset asi­at vaa­ti­vat pitkät peruste­lut nykyään, ihmiset ovat todel­la ymmärtämät­tömiä omista asiois­taan, ihan yksinker­taisetkin asi­at ovat ylivoimaisia.

  84. Pasi: rikkaat saisi­vat alem­mat verot jos tajuaisi­vat että rikkaat aiheut­ta­vat omat korkeat veron­sa itse asumisen yli­hin­to­jen ja palkko­jen ali­hin­to­jen avulla. 

    Tässä on kyl­lä taas logi­ik­ka huipussaan. 

    Mil­loinka­han köy­hät ymmärtäi­sivät että he ovat samal­la taval­la aiheut­ta­neet itse köy­hyyten­sä ja tek­i­sivät sille jotakin? Pasin logi­ikalla­han köy­hien ja työt­tömien paljous on aiheut­tanut mata­lat palkat. Nyt hopi hopi köy­hät kaik­ki työl­listymään, jol­loin työt­tömyys katoaa ja työt­tömyy­den kadotes­sa työ­nan­ta­jien on pakko alkaa mak­samaan parem­pia palkkoja!

    “Ay-liik­keen neu­vot­telemat kohtu­u­palkat ovat rikkail­ta vietyä voittorahaa.”

    Eipä se tai­da noin toimia avoimes­sa taloudessa. Esimerkik­si Juhana Var­ti­ainen sanoi että palk­ka- ja pääo­mat­u­lo­jen osu­udet kansan­taloudessa ovat meneävt aika syvälle, eikä niitä palkko­jen tasoa säätelemäl­lä nos­te­ta. Jos palkko­ja nos­te­taan “liikaa”, niin työt­tömyys varmis­taa ettei niiden osu­us ne kum­minkaan nouse ja jos nos­te­taan liian vähän, liuku­mat varmis­taa ettei niiden osu­us laske.

  85. Pasi: Asum­is­tukea ei mak­se­ta asum­is­tukea saavien veroil­la. Tai siinä ei olisi mitään järkeä, verot asum­is­tu­keen pitää kerätä niiltä rikkail­ta jot­ka hyö­tyvät korkeista asumisen hinnoista&matalapalkka-työpaikkojen alhai­sista palkoista. 

    Niin, asum­is­tukea ei mak­se­ta sitä saavien varoil­la, kos­ka sitä saa­vat ovat isol­ta osin tulot­to­mia työt­tömiä (siis kun las­ke­taan toimeen­tu­lotuen asum­isosa mukaan). 

    Asumisen kalleud­es­ta eivät hyödy sen puoleen rikkaat kuin köy­hätkään. Joku tääl­lä kir­joit­teli sen hyö­tyjistä ja oikeas­t­aan jäl­jelle jäi vain perikun­nat, jot­ka hyö­tyvät siitä, että saa­vat vaina­jan asun­nos­ta mah­dol­lisim­man korkean hin­nan. Oikeas­t­aan kukaan muu ei asumisen kalleud­es­ta hyödy. Tai no, ehkä pankit, kos­ka kalli­iden asun­to­jen vuok­si asun­to­lainat ovat suurempia. 

    Joka tapauk­ses­sa rikas (jol­la sinä tek­stis­säsi tarkoi­tat korkea­t­u­loista ansio­työssä ole­vaa) ei hyödy siitä, että asum­i­nen on kallista, kos­ka myös hänen asumisen­sa on sen vuok­si kallista ja siten hänelle jää vähem­män rahaa käteen palka­s­taan. Näin, vaikkei hän edes jou­tu­isi mak­samaan asum­is­tukia verois­saan, jot­ka tietenkin vielä entis­es­tään tekevät kalli­in asumisen hänelle vähem­män hyödylliseksi. 

    Mata­lan tuot­tavu­u­den ala on ihan väärä käsite, pitäisi puhua työn­tek­i­jöi­den ylitarjonta-aloista 

    Tuot­tavu­us mitataan sil­lä, minkä arvoista on se työl­lä tuotet­tu asia. Jos työvoimas­ta on yli­tar­jon­taa, sen arvo markki­noil­la las­kee eli tuot­tavu­us las­kee. Kyse on siis samas­ta asi­as­ta kuin tuot­tavu­u­den laskus­sa. Tai jos sinus­ta ei ole, niin miten määrit­telet ter­min “tuot­tavu­us”?

    Ihmiset toimi­vat kahdel­la markki­nal­la samaan aikaan työ­markki­noil­la ja ruo­ka- jne. markki­noil­la. Ihmiset tuot­ta­vat ja kulut­ta­vat tavaroi­ta ja palvelu­ja. Tuotan­non arvo ja kulu­tuk­sen arvo ei ole yleen­sä sama vaik­ka pitäisi olla. 

    Tuotan­non ja kulu­tuk­sen ero (kun huomioidaan vielä vien­ti ja tuon­tikin) on säästö­jen ja sitä kaut­ta investoin­tien määrä. En ymmär­rä, mik­si tuotan­non ja kulu­tuk­sen arvon pitäisi olla sama. Tai san­o­taan näin, että globaal­isti tietenkin näin on, jos investoin­nit las­ke­taan investoin­ti­hyödykkei­den kulu­tuk­sek­si. Globaal­isti ei voi­da tuot­taa enem­pää kuin kulute­taan tai toisin päin. 

    Tai no, lyhyel­lä aikavälil­lä konkreet­tis­ten tuot­tei­den varas­tot voivat kas­vaa ja pienen­tyä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä tuo ei kyl­lä toimi. 

    Köy­hä on heikko rikkaimpi­in­sa näh­den: vero­tuk­sel­la rikkail­ta viedään ja annetaan köy­hille, niitä samo­ja raho­ja joi­ta rikkaat ovat vieneet. 

    Tämän kohdan lisä­selvi­tys tek­isi koko jutus­tasi selvästi ymmär­ret­täväm­män. Mitä raho­ja rikkaat ovat köy­hiltä “vie­neet”, kun puhutaan vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta? Jos myyn sin­ulle leivän hin­taan 0.1€, 1€ tai 10€, niin mikä noista on raho­je­si vien­tiä ja ennen kaikkea, mil­lä päädy­it rajanvetoosi? 

    Asu­ja-mata­la­palkkatyön­tek­i­jä (=köy­hä) on heikko työ­nan­ta­ja-asun­non­o­mis­ta­ji­in (=rikkaat) nähden. 

    Ovatko nuo kak­si sinus­ta todel­lakin samat tahot? Eli työ­nan­ta­jat pyörivät asun­to­bis­nek­sessä ja asun­to­ja vuokraa­vat ovat myös työ­nan­ta­jia? Voi var­maan joku ollakin, mut­ta käsit­tääk­seni val­taosin nois­sa on kyl­lä kyse eri ihmisistä.

  86. “Tuot­tavu­us mitataan sil­lä, minkä arvoista on se työl­lä tuotet­tu asia. Jos työvoimas­ta on yli­tar­jon­taa, sen arvo markki­noil­la las­kee eli tuot­tavu­us laskee.”
    Tässä ollaan aivan järkyt­tävän väärässä. Kau­pankäyn­ti on neu­vot­telua, neu­vot­telua vai­h­don ehdoista. Neu­vot­telun tulos on oikea kun osa­puo­let ovat tasavahvoja.
    Neu­vot­telun tulok­ses­ta ei voi­da päätel­lä että neu­vot­teli­jat oli­vat tasavahvo­ja, mikä tahansa neu­vot­te­lu­tu­los ei ole oikea.
    Yli­tar­jon­ta markki­noil­la, eli neu­vot­telu­jen toisen osa­puolen ylivoimainen ase­ma, tuot­taa väärän hinnan. 

    “Mitä raho­ja rikkaat ovat köy­hiltä “vie­neet”, kun puhutaan vapaas­ta markkinataloudesta?”
    Asum­is­markki­nat eivät ole vapaa­ta markki­na­t­alout­ta: asun­non­tarvit­si­ja ei ole vapaa, hänen on pakko saa­da asun­to. Markki­na­t­aloudessa on kak­si osa­puol­ta, vapaas­sa markki­na­t­aloudessa molem­mat ovat vapaita.
    Esimerkik­si kän­nykkä­markki­nat toimi­vat hyvin, kän­nykkä­markki­nat ovat vapaa­ta markki­na­t­alout­ta, kukaan ei pako­ta osta­maan kännykkää.

  87. Sylt­ty: Sylt­ty kir­joit­ti 21.1.2013 kel­lo 9:34

    Pasi: rikkaat saisi­vat alem­mat verot jos tajuaisi­vat että rikkaat aiheut­ta­vat omat korkeat veron­sa itse asumisen yli­hin­to­jen ja palkko­jen ali­hin­to­jen avulla. 

    Tässä on kyl­lä taas logi­ik­ka huipussaan.

    Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa kor­jataan markki­noiden aiheut­tamia ongelmia. Yli­hin­nat ja ali­palkat ovat ongelmia markki­noil­la, rikkail­ta köy­hille vero­tuk­sel­la raho­ja palaute­taan takaisin.
    Jos markki­nat toimi­si­vat täy­del­lis­es­ti, ei olisi tarvet­ta hyvinvointivaltiolle.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.