Halvaantuneet dinosaurukset

Viime viikot ovat taas osoit­ta­neet, ettei Yhdys­val­tain hallinto­ta­pa ole enää ajan tasal­la. Ei tiedä hyvää, että kak­si toisi­aan vihaavaa poli­it­tista ryh­mit­tymään voivat molem­mat hal­vaan­nut­taa päätök­sen­teon. Yhteiskun­ta, joka ei pysty ratio­naaliseen päätök­sen­tekoon,  jää vah­vasti jäl­keen siitä, mitä se voisi olla. Päätök­sistä tulee pahasti  epäop­ti­maal­isia, jos niiden sisältöä ei sanele se, mikä on järkevää, vaan mikä voidaan lakiteknis­es­ti juo­nia läpi.

Min­un on vaikea uskoa, etteikö jonk­i­nasteista sop­ua syn­ny ennen kuilun reunaa maanan­taina, mut­ta näis­sä olois­sa ratkaisu tulee ole­maan kaukana Pareto-optimaalisesta.

Eipä silti, päätök­si­in ei kykene myöskään EU, ei Venäjä eikä YK.

102 vastausta artikkeliin “Halvaantuneet dinosaurukset”

  1. Mun näkemäni ennus­teet sanovat, että ratkaisu syn­tyy vas­ta sit­ten kun Bushin tekemät väli­aikaiset tuloveron­leikkauk­set päät­tyvät. Tämän jäl­keen repub­likaan­it voivat tehdä sopimuk­sen ja sanoa keven­täneen­sä verotusta.

  2. Se on demokra­t­ian heikkokohta.
    Vas­ta vaikeat kri­isit saa­vat aikaan epämiel­lyt­tävät päätökset.
    Posi­itivisia kyl­lä kaik­ki kil­van tekee.

    Silti parem­paa ei ole vielä kek­sit­ty, vaik­ka se olisi toivottavaa.

  3. Ehem, viimeiset kymmenet vuodet lob­bar­it ovat säätäneet suurim­man osan USA laista, ei virkamiehet. Se siitä ratio­naal­isu­ud­es­ta. Samaa­han kokoomus ajaa tääl­lä Suomes­sa täl­lä het­kel­lä heiken­täen puna/viher virkami­esten asemaa.

  4. Joo tot­ta. Kun on sota käyn­nis­sä sisäpoli­ti­ikas­sa voi käytän­nössä tehdä mitä tahansa. Jenkit sotii, ei tai­da sotimi­nen enää tuot­taa samal­la taval­la kuin aikaisem­min. Mut­ta koti­maas­sa on sit­ten helpom­paa toimia miten huvit­taa. Velka­kat­toa­han ne siel­lä taas nos­taa. Tehdään poikkeuslake­ja ja paine­taan lisää dollareita..

  5. Mikko Särelä:
    Mun näkemäni ennus­teet sanovat, että ratkaisu syn­tyy vas­ta sit­ten kun Bushin tekemät väli­aikaiset tuloveron­leikkauk­set päät­tyvät. Tämän jäl­keen repub­likaan­it voivat tehdä sopimuk­sen ja sanoa keven­täneen­sä verotusta.

    Ei tilanne suinkaan ole noin yksinker­tainen kuin kuvaat. Verot ovat vain osa ongel­mas­ta, pitkäl­lä tähtäimel­lä paljon vakavampi ongel­ma on eläke­jär­jestelmän (social secu­ri­ty) ja ikään­tynei­den ja köy­hien ter­vey­den­huolto­jär­jestelmien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­po­h­jan kestämättömyys.
    Sop­ua ei syn­ny, ellei myös noiden jär­jestelmien kulu­jen paisumiselle tehdä jotain ja siihen taas ei demokraat­tien vasem­mis­tosi­ipi suostu.

  6. Koh­ta USA:ssa alkaa taas ker­ran hedelmätön keskustelu, tulisiko arvon­lisävero ottaa käyt­töön. Mut­ta kuten aikaisem­minkin, keskustelu tyre­htyy melko nopeasti. Sääli, kos­ka alv ratkai­sisi osan rahoitusongelmista.

  7. newyork­ista:
    Koh­ta USA:ssa alkaa taas ker­ran hedelmätön keskustelu, tulisiko arvon­lisävero ottaa käyt­töön. Mut­ta kuten aikaisem­minkin, keskustelu tyre­htyy melko nopeasti. Sääli, kos­ka alv ratkai­sisi osan rahoitusongelmista.

    Mis­tä moinen käsi­tys? Muis­taak­seni New Yorkissa VAT eli sales tax on 8.25 prosenttia.

  8. Melkein saman­lais­ta­han se on Suomes­sakin. Hal­li­tus ajaa tai pyrkii aja­maan läpi kaik­ki Hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat sanovat kyl­lä hal­li­tuk­sen laikialoit­teille ja ei oppo­si­tion aloitteille.
    Vai­vat­tomam­min tämä farssi kulk­isi, kun vaalio­hjel­ma olisi yhtä kuin hal­li­tu­so­hjel­ma ja sit­ten vaan lait valmis­teltaisi­in ja hyväksyt­täisi­in nopeas­sa tahdis­sa ilman sen kum­mem­pia äänestyksiä.

  9. pekka: Pitkäl­lä tähtäimel­lä paljon vakavampi ongel­ma on eläke­jär­jestelmän (social secu­ri­ty) ja ikään­tynei­den ja köy­hien ter­vey­den­huolto­jär­jestelmien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­po­h­jan kestämättömyys.
    Sop­ua ei syn­ny, ellei myös noiden jär­jestelmien kulu­jen paisumiselle tehdä jotain ja siihen taas ei demokraat­tien vasem­mis­tosi­ipi suostu.

    Rep­b­likaanien radikaal­isi­ipi (siis nykyi­nen val­tavir­ta), halu­aa vain hävit­tää nuo ohjel­mat, eikä ole kiin­nos­tunut mis­tään sovus­ta, joka pyrk­isi tur­vaa­maan niiden tule­vaisu­u­den. Jos “Social secu­ri­ty” ohjel­man etuuk­sille tai sitä rahoit­taville veroille ei tehtäisi yhtikäs mitään, se voi toimia nyky­isil­lä sään­nöil­lä seu­raa­vat 20 vuot­ta, jon­ka jäl­keen etuuk­sia pitäisi leika­ta 25% sil­lois­es­ta, nyky­istä selvästi korkeam­mas­ta tasos­ta. Fiskaal­is­ten ongelmien joukos­sa ei niitä kaikkein akuuteimpia.

    Julkisen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän osalta Obama­han on pyrkinyt rajaa­maan kus­tan­nuk­sia. Repub­likaan­it ovat vas­tan­neet vaah­toma­l­la “Death pan­eleista” ja hyökkäämäl­lä viime vaaleis­sa Oba­maa vas­taan juuri sil­lä perus­teel­la, että hän oli leikan­nut run­saat 700 $ mil­jar­dia Medicare-ohjel­man kustannuksista.

  10. Min­un on vaikea uskoa, etteikö jonk­i­nasteista sop­ua syn­ny ennen kuilun reunaa maanan­taina, mut­ta näis­sä olois­sa ratkaisu tulee ole­maan kaukana Pareto-optimaalisesta.

    “Kuilu­un syöksymi­nen­hän” ei tarkot­taisi sen dra­maat­tisem­paa asi­aa kuin Kataisen ja EU matkimista (vero­jen kiristämistä ja meno­jen leikkaus­ta korkean työt­tömyy­den val­lites­sa). Oli­han se toki tyh­mää, mut­ta ei sel­l­aista tyh­myyt­tä, jos­ta kai euroop­palais­lla tai suo­ma­lais­lla olisi varaa amerikkalaisia arvostella.

  11. I
    Osmo. Poli­itikot USAs­sa ja Kanadas­sa eivät ole sen luokan “filmitähtiä” kuin Suomes­sa poli­itikot ovat.

    II
    Historiaa.
    Suomes­sa aikoinaan Kekko­nen määrit­ti suosikkin­sa lehdis­tössä kuu­lut­ta­mal­la : Katri-Hele­naa ja Susi-Kallea.

  12. Yhdys­val­tain poli­it­ti­nen jär­jestelmä on rik­ki ja syyl­liset löy­tyvät perus­tus­lais­sa liikaakin val­tatas­apain­oa korostaneista Yhdys­val­tain perus­ta­jai­sistä ja toisaal­ta vaal­i­jär­jestelmästä. Jenkeis­sähän pres­i­dentin on hyvin vaikea­ta saa­da sisäpoli­ti­ikas­sa mitään läpi ilman edus­ta­jain­huoneen ja senaatin hyväksyn­tää. Eli ollak­seen toim­intakykyi­nen, pitää yhden puolueen hal­li­ta näitä kaikkia tai kyetä kom­pro­mis­sei­hin toisen val­ta­puolueen kanssa.

    Nyt tämä kom­pro­mis­sikyky on heikoim­mis­sa kan­timis­sa hyvin pitkään aikaan. Vaal­i­ti­las­tovel­ho Nathan Sil­ver blo­gasi juuri yhdestä tärkeim­mistä syistä nykyti­lanteeseen: repub­likaaneil­la on tätä nykyä ylivoimainen ase­ma edus­ta­jain­huoneen vaalipi­ireis­sä (medi­aani­vaalipi­iri 5% repub­likaan­imyön­teinen, 2012 vaaleis­sa demokraateille 8% swin­gi ver­rat­tuna edel­lis­vaalei­hin, mut­ta vain 8/435 paikan voit­to), mut­ta toisaal­ta demokraateil­la etu pres­i­dentin val­it­si­jamiehissä (Oba­ma olisi voit­tanut val­it­si­jamiehet, vaik­ka olisi hävin­nyt vaalit 5,37% koko maan äänis­sä, voit­ti vaa’ankielenä toim­i­neen Col­oradon täl­lä pros­ent­tilu­vul­la).

    Repub­likaan­imyön­teisyy­den ohel­la edus­ta­jain­huone on polar­isoitunut voimakkaasti. Maan 435 vaalipi­iristä jopa 242 voitet­ti­in yli 20% erol­la ver­rat­tuna koko maan ääni­t­u­lok­seen ja vain 35 oli 5% sisäl­lä koko maan tulok­ses­ta. Tämän joh­dos­ta val­taosa edus­ta­jista joutuu pelkäämään enem­män oman puolueen esi­vaale­ja (esim. repub­likaan­it tea par­tyn ehdokkai­ta) kuin varsi­naisia vaale­ja ja näin ollen vetämään paljon tiukem­paa lin­jaa myös edus­ta­jain­huoneessa, jot­ta tuli­si­vat val­i­tuk­si uudelle kaudelle.

    Ehkäpä paras ratkaisu ongel­maan olisi suuri vaal­i­u­ud­is­tus. Jos pres­i­dentin­vaalis­sa siir­ryt­täisi­in yhteen koko maan vaalipi­iri­in ja edus­ta­jain­huoneen vaaleis­sa (jon­ka alueet puolueet voivat opti­moi­da tuot­ta­maan itselleen mak­si­maalisen edus­tuk­sen kokoa­mal­la vastapuolueelle har­vo­ja hyvin vahvo­ja vaalipi­ire­jä) vaalipi­ir­it jaet­taisi­in jotenkin sat­un­nais­es­ti, muut­tuisi koko maan poli­it­ti­nen ilmapi­iri ker­ta­heitol­la terveemmäksi.

  13. Niin kauan kuin jenkeil­lä on varaa pitää armei­jansa, ase­te­ol­lisuuten­sa, tiedustelu­palvelun­sa jne., niin niin kauan niil­lä ei todel­lakaan ole pulaa mistään.

    Toista se on Suomes­sa mis­sä mei­dän yhteiskun­tamme tärkeim­mät laitok­set armei­ja, poli­isi, ter­vey­den­hoito, koulu­tus jne. ovat jo nyt supis­tet­tu olemat­tomi­in ja edelleen pitäisi vain supis­taa, kun rahat eivät riitä mihinkään.

    Eli kumpi on syvem­mäl­lä suos­sa, val­tio joka ei ole tehnyt vielä mitään säästöjä vai val­tio jol­la alkaa säästökeinot loppumaan?

  14. Juuri näi­den ongelmien takia poli­it­tista val­lan- ja rahakäyt­töä tulisi raja­ta jotenkin, vaikka­pa perus­tus­lail­la. (Säätää mak­sim­imäärä lakitek­stille ja työn­tek­i­jämäärille tjsp. tai automaat­ti­nen lakikir­jan rewrite-from-scratch aina parin vuosikymme­nen välein jon­ka pitäisi aina vähin­tään puolit­taa sivumäärä?)

    Hallinnon paisum­i­nen ja kalkkeu­tu­mi­nen tuh­laa yhteiskun­nal­lisia resursse­ja. Sekä rahaa, että lah­jakkaiden ihmis­ten aikaa kun fik­sut ihmiset joutu­vat tais­tele­maan pros­es­sia ja poli­it­tista suh­muroin­tia vastaan.

    Julkises­sa val­lan- ja rahankäytössä ei oikein edes voi vas­taa­van­laista kil­pailua kuin vapail­la markki­noil­la, joten huono hallinto ei vält­tämät­tä “kuole” oikein mil­lään, kun se aina vaan puo­lus­taa itseään ja mitään ulkoista tas­apain­ot­tavaa tek­i­jää ei oikein ole.

  15. pekka:

    ongel­ma on eläke­jär­jestelmän (social secu­ri­ty) ja ikään­tynei­den ja köy­hien ter­vey­den­huolto­jär­jestelmien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­po­h­jan kestämättömyys.
    Sop­ua ei syn­ny, ellei myös noiden jär­jestelmien kulu­jen paisumiselle tehdä jotain ja siihen taas ei demokraat­tien vasem­mis­tosi­ipi suostu. 

    USA:n ter­vey­den­huol­los­sa on tehostamisen varaa. Mikään maa maail­mas­sa ei käytä niin suur­ta osaa BKT:stä ter­vey­den­huoltoon. Toisek­si kansaneläke­mak­sua mak­se­taan vain 110 100 $:n alit­taval­ta tulo­jen osalta. Vasem­mis­todemokraatit saat­taisi­vat suos­tua pois­ta­maan tämän mak­suka­ton. Muut ehkä eivät.

  16. Epäilemät­tä USA:n tilanne on vaikea. Mut­ta on se poli­ti­ik­ka tääl­lä Suomes­sakin paljolti etu­jen ajamista ja eri­lais­ten ide­olo­gioiden poh­jal­ta tapah­tu­vaa päättämistä.

    Ei ole ole­mas­sa mitään ratio­naal­ista opti­mia hake­vaa päätök­sen­tekoa. Jokainen poli­itikko ajaa omaa Pareto-optimiansa.

  17. pekka: Verot ovat vain osa ongel­mas­ta, pitkäl­lä tähtäimel­lä paljon vakavampi ongel­ma on eläke­jär­jestelmän (social secu­ri­ty) ja ikään­tynei­den ja köy­hien ter­vey­den­huolto­jär­jestelmien (Medicare/Medicaid) rahoi­tus­po­h­jan kestämättömyys. 

    Näitä kah­ta ei pitäisi niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuosi sit­ten las­ket­ti­in, että Medicarelta ovat lop­pumas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta eläke­jär­jestelmältä vas­ta vuon­na 2042. Se on niin pitkä tähtäin, että tässä välis­sä ehtii kyl­lä vielä tapah­tua vaik­ka mitä.

    Kuten tuos­sa artikke­lis­sa tode­taan, tiety­istä hämäristä poli­it­tiseen kult­tuuri­in liit­tyvistä syistä julkisen keskustelun pri­or­i­teetit ovat kuitenkin per­verssisti täysin päin­vas­taiset. Eläke­jär­jestelmästä riit­tää ongel­man kiireel­lisyyt­tä yliampu­vasti paisut­tel­e­vaa hys­teeristä huu­toa, kun taas Medicaren rahoi­tus ei saa keneltäkään edes mur­to-osaa eläke­jär­jestelmän saa­mas­ta huomiost­ta, vaik­ka sen tilanne on todel­lisu­udessa paljon kiireel­lisem­pi. Tämä on tietysti itsessään mitä huolestut­tavin asiaintila.

  18. Amerikkalainen jär­jestelmä toimii. Toimi­van demokra­t­ian ydin on kansalaiskeskustelu.

    Toisin kuin tääl­lä he käyvät kuu­lu­vaa ja äänekästä keskustelua val­tion­talouden koos­ta. “Fis­cal cliff” on mitä eri­no­mais­in­ta drama­ti­soin­tia. Asi­as­ta puhutaan var­masti pubeis­sa, kahvilois­sa ja aami­ais­pöy­dis­sä. Siitä puhutaan myös suo­ma­lai­sis­sa blo­geis­sa. Suomes­sa kesken­eräi­sistä asioista ei tule keskustel­la ja jo pääte­ty­istä asioista ei tarvitse keskustella.

    Ennen pitkään puolueet pää­sevät asi­as­ta sop­u­un tai jos eivät pääse, tämä toimii katalyyt­tinä kol­man­nen puolueen nousulle.

    Se mik­si päätöstä ei syn­ny, johtuu Amerikan demokraat­tis­es­ta luon­teesta. Maan väestö ei yksinker­tais­es­ti ole päässyt oleel­li­sista yksi­tyisky­hdista yhteisymmärrykseen.

  19. Tomi:
    Ehem, viimeiset kymmenet vuodet lob­bar­it ovat säätäneet suurim­man osan USA laista, ei virkamiehet. Se siitä ratio­naal­isu­ud­es­ta. Samaa­han kokoomus ajaa tääl­lä Suomes­sa täl­lä het­kel­lä heiken­täen puna/viher virkami­esten asemaa

    Hyv­in­hän tuo Amerik­ka näyt­tää porskut­ta­van, vaik­ka pahat lob­bar­it säätävät lait. Näitä vasemis­ton suosimia virkamiespäätök­sen­tekoon erikois­tunei­ta sankar­i­tari­noi­ta voi käy­dä ihastele­mas­sa tuol­la Etelä-Euroopas­sa, Etelä-Amerikas­sa ja Afrikas­sa. Että se siitä Tomin rationaalisuudesta.

  20. Jotenkin tun­tuu siltä, että vero­jen korot­tamista pide­tään jon­ain hopelu­oti­na, joka ratkaisee kaiken. Jos näin toisaan olisi, niin mik­si sit­ten esim Ruot­si on laskenut veroast­et­taan. Tai mik­sei USAs­sa pidet­ty yli 90% veroast­et­ta edelleen voimas­sa (Cas­sius Clay jou­tui mak­samaan 95% palkkiostaan voitet­tuaan Son­ny Listonin).
    Melkein kaikissa osaval­tios­sa on alvia suun­nilleen vas­taa­va sales tax, jos­ta osa menee osaval­ti­olle, osa kunnalle.
    USAn perus­tus­la­ki on ajal­ta, jol­loin Napoleon ei ollut vielä mikään kuu­luisu­us. Kunkut hal­lit­si­vat maail­maa ja tätä yksin­val­taa halut­ti­in ehdot­tomasti vält­tää. Tari­nan mukaan Jef­fer­on ja Wash­ing­ton joi­vat teetä ja Jef­fer­son kysyi, mihin senaat­tia oikein tarvi­taan. Wash­ing­ton kysyi, mik­si Jef­fer­son hörp­pi teetä lau­taselta. “jot­ta se jäähty­isi” — Sama idea senaatil­la, jot­ta tun­teet ehti­sivät vähän jäähtyä. Suo­ravi­ivaisem­pi sys­tee­mi sal­lii nopeam­man lain­säädän­nön, mut­ta sil­loin sitä halut­ti­in nimeno­maan hidas­taa. Ympäril­lä oli varoit­tavia esimerkkejä.
    Sekä Bush ja Oba­ma ovat aja­neet aika lail­la samaa ison hallinnon poli­ti­ikkaa, jon­ka aikana val­tion menot ja velat ovat roimasti kas­va­neet. Muuten, kun Bush nos­ti velka­kat­toa, Oba­ma äänesti sitä vas­taan. Nyt tietenkin on toinen ääni kellossa.

  21. Yhdys­val­toien ongel­ma on , ettei löy­dy enem­mistöä tekemään päätök­siä. Suomes­sa hal­li­tus kyke­nee päätök­si­in. Viimek­si Suomen hal­li­tus päät­ti täysin yksimielisenä lopet­taa TELAKKATEOLLISUUS Suomesta.

  22. “Yhteiskun­ta, joka ei pysty ratio­naaliseen päätök­sen­tekoon, jää vah­vasti jäl­keen siitä, mitä se voisi olla.”

    Miten tämä eroaa Suomen sateenkaar­i­hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tuk­sen ide­al­is­mei­hin tör­mäilevästä täy­del­lis­es­tä kyvyt­tömyy­destä tehdä vält­tämät­tömiä kokon­aisu­ut­ta hyödyt­täviä ratkaisu­ja? Markki­natkaan eivät pääse vaikut­ta­maan kun Kun­tay­htymä saa velkaa kolmel­la AAA:lla kollek­ti­ivis­es­ti kaikille.

  23. Raimo K: Mis­tä moinen käsi­tys? Muis­taak­seni New Yorkissa VAT eli sales tax on 8.25 prosenttia.

    USA:ssa ei ole alv:a tai VAT:a tai muu­takaan sin­nepäin viit­taavaa. Kyse on siis liit­to­val­tion veros­ta. Toki eri­laisia sales tax­e­ja on eri osaval­tioil­la, mut­ta ne ovat lähin­nä liike­vai­h­toveroa muis­tut­tavia, eivät arvon­lisäveroa ja vero­tu­lo menee osaval­tion käyt­töön. Jos joku ihmettelee, mitä eroa noil­la on, niin sil­loin kan­nat­taa ottaa selvää, mik­si Suomen val­tio luopui liike­vai­h­toveros­ta ja otti arvon­lisäveron käyttöön.

  24. “Jotenkin tun­tuu siltä, että vero­jen korot­tamista pide­tään jon­ain hopelu­oti­na, joka ratkaisee kaiken. Jos näin toisaan olisi, niin mik­si sit­ten esim Ruot­si on laskenut veroast­et­taan. Tai mik­sei USAs­sa pidet­ty yli 90% veroast­et­ta edelleen voimas­sa (Cas­sius Clay jou­tui mak­samaan 95% palkkiostaan voitet­tuaan Son­ny Listonin).”

    Tuo Lis­ton-Clay ottelu tapah­tui 60-luvulla
    Suu­rit­u­lois­t­en vero­jen korot­ta­mi­nen on nykyään veron korot­ta­mi­nen 15 % jon­nekin 20–30 % eli samalle tasolle kuin keskituloisilla.

    Toki USA:n tulo­ero­jen vuok­si sil­lä on enem­män merk­i­tys­tä vero­tuo­ton kannal­ta kuin Suomessa.

    Vero­tuk­sel­lis­es­tikin seon toimi­va, sil­lä USA:n rikkaiden tulot ovat sen ver­ran suuret, että kulu­tus ei laske vaik­ka mak­sa­vatkin vähän enem­män veroja.

  25. Rolling Heurlin:
    Muuten, kun Bush nos­ti velka­kat­toa, Oba­ma äänesti sitä vas­taan. Nyt tietenkin on toinen ääni kellossa. 

    Juu, melko tyhjän­päiväistä pis­tei­den keru­u­ta tuol­loin, mut­ta siinä se oleelli­nen ero onkin. Tuol­loin, niin kuin koskaan aikaisem­minkaan, oli pres­i­dentin puolue kumpi tahansa ja oli kon­gressin jakau­ma mikä tahansa, ei ollut mitään todel­lista epä­selvyyt­tä siitä hyväksytäänkö koro­tus. Vain nykyiset edus­ta­jan­huoneet repub­likaan­it ovat halun­neet käyt­tää koro­tuk­sia kiristyk­sen välikap­paleena, tarkoituk­sel­lis­es­ti uhat­en aiheut­taa vakavia vau­ri­oi­ta Yhdys­val­to­jen taloudelle, jollei­vat he saa omia poli­it­tisia päämääriään läpi (vaik­ka hävi­sivätkin pres­i­dentin vaalit).

  26. Tom­mi Uschanov: Näitä kah­ta ei pitäisi niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuosi sit­ten las­ket­ti­in, että Medicarelta ovat lop­pumas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta eläke­jär­jestelmältä vas­ta vuon­na 2042. Se on niin pitkä tähtäin, että tässä välis­sä ehtii kyl­lä vielä tapah­tua vaik­ka mitä.

    USA:n val­tion mak­sama peruseläke on rahoituk­seltaan jako­jär­jestelmä, joten rahat ovat lop­puneet jo ajat sitten.

    Sama kos­kee Medicarea, rahat lop­pui­v­at jo kym­meniä vuosia sitten.

    Ter­vey­den­hoidon­han pitäsi olla USA:ssa kus­tan­nuste­hokas­ta kun se on val­taosin yksityistä ??

  27. Tom­mi Uschanov: Näitä kah­ta ei pitäisi niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuosi sit­ten las­ket­ti­in, että Medicarelta ovat lop­pumas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta eläke­jär­jestelmältä vas­ta vuon­na 2042. Se on niin pitkä tähtäin, että tässä välis­sä ehtii kyl­lä vielä tapah­tua vaik­ka mitä. 

    Tämä olisi tot­ta, jos nil­lä olisi oikeasti omaisu­ut­ta sen ver­ran kuin noiden jär­jestelmien kir­jan­pitoar­vo on. Näin ei kuitenkaan ole, kos­ka bud­jet­tikikkailuil­la nuo rahat on aikoinaan siir­ret­ty paikkaa­maan val­tion bud­jet­tia. Siel­lä ei siis ole mitään omaisu­ut­ta noiden lupausten taustal­la (toisin kuin pohjo­is­mai­sis­sa eläke­jär­jestelmis­sä) vaan ain­oas­taan “val­tion sisäisiä velka­kir­jo­ja”, jot­ka vas­taa­vat suun­nileen paper­i­lap­pua, johon on raa­pustet­tu “val­tion bud­jetista mak­se­taan tänne X mil­jar­dia kun tarvitaa”.

    Tuo tilanne on syn­tynyt siten, että kun nuo jär­jestelmät tuot­ti­vat yli­jäämää, joka piti rahas­toi­da, sitä ei sijoitet­tu mihinkään tuot­tavaan. Sitä ei sijoitet­tu edes nor­maalei­hin val­tion velka­kir­joi­hin vaan se siir­ret­ti­in val­tion yleis­bud­jet­ti­in ja vasti­neek­si annet­ti­in noi­ta sisäisiä velka­kir­jo­ja. Noi­ta sisäisiä velka­kir­jo­ja ei voi myy­dä muille sijoit­ta­jille eikä niitä las­ke­ta siten val­tion velka­an. Täl­lä tem­pul­la siis gen­eroiti­in lisää rahaan yleis­bud­jet­ti­in lisäämät­tä velkaa lainkaan. Esimerkik­si Clin­tonin vuosien “yli­jäämäiset” bud­jetit saati­in aikaan täl­lä kir­jan­pidol­lisel­la rahan­lu­on­titem­pul­la. Oikeasti nuokin bud­jetit oli­vat reilusti alijäämäisiä.

    Mikäähän ei ole ilmaista, joten nyt kun molem­mat jär­jestelmät ovat siir­tyneet mak­samaan rahas­toitua var­al­lisu­ut­ta, niis­sä ei olekaan mitään mil­lä mak­saa. Ja ongel­maa pahen­taa se, että yleis­bud­jet­ti on velkaa myös noiden jär­jestelmien “tekemän tuo­ton”, joka on myös mak­set­tu vas­taav­il­la mak­sulu­pauk­sil­la. Eli vaik­ka lasken­nal­lis­es­ti nois­sa jär­jestelmis­sä on rahaa, jokainen ali­jäämä­dol­lari joudu­taan otta­maan yleis­bud­jetis­sa. Ja samal­la taval­la kuin yli­jäämän aikaan tuo raha “tuli tyhjästä” ja paran­si yleis­bud­jetin tilaa, nyt ali­jäämän aikaan tuo raha “katoaa” tyhjään bud­jetin ulkop­uolelle. Toinen vai­h­toe­hto olisi tietenkin muut­taa nuo sisäiset velka­kir­jat nor­maaleik­si velka­kir­joik­si, joi­ta rahas­tot voisi­vat myy­dä markki­noille, mut­ta se räjäyt­täisi val­tion velan saman tien kaksin- tai kolminkertaiseksi.

  28. Tom­mi Uschanov:

    Näitä kah­ta ei pitäisi niput­taa yhteen. Muu­ta­ma vuosi sit­ten las­ket­ti­in, että Medicarelta ovat lop­pumas­sa rahat vuon­na 2019, mut­ta eläke­jär­jestelmältä vas­ta vuon­na 2042.

    Kun puhutaan pitkän tähtäi­men kestävyy­destä on pakko kuitenkin sopia molemmista.
    Fis­cal Cliff-ratkaisukom­pro­missin on pakko pitää sisäl­lään sekä veronko­ro­tuk­sia, että kulu­jen leikkauk­sia ja kulu­jen leikkaamises­sa kah­ta suur­in­ta rahan­reikää ei voi jät­tää pois kuvioista.
    Edelli­nen vaka­va yri­tys pitkän tähtäi­men ratkaisuk­si (Simp­son-Bowles) piti sisäl­lään säästöjä sekä eläke­jär­jestelmästä, että Medicaresta.
    (Social secu­ri­tyn raho­jen lop­pumis­es­ta näkee kyl­lä läh­teestä riip­puen paljon aikaisem­piakin vuosilukuja)

  29. Rolling Heurlin: Jotenkin tun­tuu siltä, että vero­jen korot­tamista pide­tään jon­ain hopelu­oti­na, joka ratkaisee kaiken. Jos näin toisaan olisi, niin mik­si sit­ten esim Ruot­si on laskenut veroastettaan. 

    Kos­ka Ruot­sil­la oli siihen varaa, sil­lä se veroaste on niiden laskemis­ten jäl­keenkin maail­man maista yhä muu­ta­man korkeim­man joukossa…?

    Jari Mus­to­nen: Se mik­si päätöstä ei syn­ny, johtuu Amerikan demokraat­tis­es­ta luon­teesta. Maan väestö ei yksinker­tais­es­ti ole päässyt oleel­li­sista yksi­tyisky­hdista yhteisymmärrykseen. 

    Tämä on jo liian juh­lal­lis­es­ti ilmais­tu. Koko poli­ti­ikas­ta sinän­sä on vakavasti kiin­nos­tunut vain vähem­mistö, ja demokraatit ja repub­likaan­it ovat kak­si tämän vähem­mistön vähem­mistöä. Välivu­osien kon­gres­si­vaaleis­sa, kun pres­i­dentin­vaalit eivät ole houkut­ti­me­na, äänestyspros­ent­ti on siinä neljänkymme­nen hujakoil­la (vrt. Suomen viime eduskun­tavaalit: 70,5). Pres­i­dentin­vaaleis­sa tämän­vuoti­nen äänestyspros­ent­ti oli 58,7 (vrt. Suo­mi: 72,8). Vaik­ka käytössä on enem­mistö­vaal­i­ta­pa ja muis­tet­tavia nim­iä on siten vain yksi, äänioikeutet­tu­jen enem­mistö ei tiedä edes oman kon­gressiedus­ta­jansa nimeä.

    Kun nyt ensin päästäisi­in siihen, että äänestäjät tietäi­sivät, mis­tä hei­dän ylipään­sä halut­taisi­in ole­van yhteisymmärryksessä.

    Antero: Ja samal­la taval­la kuin yli­jäämän aikaan tuo raha “tuli tyhjästä” ja paran­si yleis­bud­jetin tilaa, nyt ali­jäämän aikaan tuo raha “katoaa” tyhjään bud­jetin ulkop­uolelle. Toinen vai­h­toe­hto olisi tietenkin muut­taa nuo sisäiset velka­kir­jat nor­maaleik­si velka­kir­joik­si, joi­ta rahas­tot voisi­vat myy­dä markki­noille, mut­ta se räjäyt­täisi val­tion velan saman tien kaksin- tai kolminkertaiseksi. 

    Pitää paikkansa (kuten koko tuo pitkä selostuk­sesi). Mut­ta kol­mas vai­h­toe­hto on tietenkin, että nos­te­taan niitä vero­ja. En ole var­ma, etteikö siihen vielä päädyttäisikin.

  30. Antero: Tämä olisi tot­ta, jos nil­lä olisi oikeasti omaisu­ut­ta sen ver­ran kuin noiden jär­jestelmien kir­jan­pitoar­vo on. Näin ei kuitenkaan ole, kos­ka bud­jet­tikikkailuil­la nuo rahat on aikoinaan siir­ret­ty paikkaa­maan val­tion budjettia.

    Sil­lon­han ongel­ma EI ole nois­sa ohjelmis­sa vaan siinä yleisessä val­tion bud­jetis­sa. Social Secu­ri­ty ei kulu­ta seu­raavaan kah­teen vuosikymme­neen taalaakaan sel­l­aista rahaa, jota ei ole sen ohjel­maan litetyl­lä eri­tyisel­lä verol­la kerät­ty (+ tavanomainen korko) ja sen jäl­keenkin se kykenisi tuon veron tuo­ton mak­samaan 3/4 arvioiduista etuuk­sista nykysäännöillä.

    Jos liit­to­val­ti­ol­la on mielestään ongelmia mak­saa takaisin tuol­ta lainaa­mansa rahat, niin sit­ten sen var­maan pitäisi saat­taa ne muut tulon­sa ja menon­sa järjestyk­seen — jollei nyt sit­ten ole sitä mieltä (ja vieläpä hyväksy sitä moraalis­es­ti oikeak­si), että Rea­ganin aikana hyväksy­tyt korote­tut mak­sut oli­vat vain hui­jaus, jol­la keskilu­ok­ka saati­in mak­samaan rikkaiden veronalen­nuk­set ja muut liit­to­val­tion meno­jen lisäykset.

  31. Liian van­ha: USA:n val­tion mak­sama peruseläke on rahoituk­seltaan jako­jär­jestelmä, joten rahat ovat lop­puneet jo ajat sitten. 

    Nyt sinä höpiset ihan has­su­ja. Social Secu­ri­ty jär­jestelmä on ollut yli­jäämäi­nen vuosikau­sia ja sen olete­taan pysyvän sel­l­aise­na vielä vajaan vuosikymme­nen. Aikaisem­pi­en vuosien yli­jäämä (kun­han liit­to­val­tio siis vain mak­saa ker­tyneen velka­nsa takaisin) rit­tää pyörit­tämään sys­teemiä aika mon­ta vuot­ta lisää. Tähän men­nessä sit­ten etu­isuuk­sia pitäisi leika­ta tai niitä varten kerät­tyjä mak­su­ja nos­taa (tai molempia).

  32. Ei ole help­poa monipuoluesys­tee­mis­säkään. Lie­nee tyyp­illi­nen tilanne, kun keskikokoises­sa kun­nas­sa koto­suomes­sa ei ole vieläkään selvil­lä ensi vuo­den luot­ta­mus­mie­s­paikko­jen jakoa. Vaaleista on kulunut jo aikaa, joten neu­vot­te­lut pitäis jo saa­da lop­pu­un. Liki 10 puoluet­ta on pitänyt jokainen liki 10 omaa palave­ri­aan ja lisäk­si puoluei­den väliset neu­vot­te­lut. Mielestäni tämä on anteek­siantam­a­ton­ta saamattomuutta.

    1. Ei luot­ta­mus­mie­s­paikko­jen jakami­nen nyt niin vaikea­ta ole. Jos ei päästä sopimuk­seen, paikoista äänestetään suh­teel­lisel­la vaalilla.

  33. Liian van­ha: Tuo Lis­ton-Clay ottelu tapah­tui 60-luvulla
    Suu­rit­u­lois­t­en vero­jen korot­ta­mi­nen on nykyään veron korot­ta­mi­nen 15 % jon­nekin 20–30 % eli samalle tasolle kuin keskituloisilla.

    Veroast­et­ta pudotet­ti­in, kos­ka verot­ta­ja on joutunut huo­maa­maan, että vero­tuk­sel­la on usein epä­toiv­ot­tu­ja vaiku­tuk­sia talouteen. Yksinker­tais­taen 0% veroas­t­eel­la vero­tu­lo on 0 samoin kuin 100% veroasteellakin.
    Mitä taas veroast­eisi­in tulee, niin aivan kuin Suomes­sakin, veroaste nousee palkkat­u­lo­jen mukana. Ei siel­lä mitään regres­si­ivistä tuloveroa ole, vaan korkein liito­val­tion vero on 35% yli 380.000 tuloista, Sen lisäk­si tule­vat muut verot ja mak­sut. Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on toinen asia kuin tulovero. Pääo­mat­u­losta ei mak­se­ta myöskään eri­laisia vaku­u­tus- ja eläke­mak­su­ja. USAs­sa verot kerätään vähän eri paletil­la kuin Suomes­sa; silti siel­läkin julkisen talouden osu­us on suun­nilleen sama kuin esim. Saksassa.

    1. Yhdys­val­lois­sa eri­lais­ten vähen­nys­ten vuok­si tosi­asialli­nen tulovero on regres­si­ivi­nen. Viralli­nen asteikko ei paljon kerro.

  34. Suomes­sa Perssuo­ma­laiset laina­vat Tea par­ty ‑liik­keen teemo­ja, tun­netusti on helpom­pi kek­siä lisää ruu­tia kuin kekek­siä uut­ta ruutia.
    Jos tilanne polar­isoi­tu­isi Suomes­sa tilanteeseen Perus­suo­ma­laiset vs Vihreät kak­sipuolue­jär­jestelmässä, toden tot­ta toiv­otaan perus­tu­lail­lista tas­apain­oa val­taoikeuk­sis­sa siten, että on pakko neu­votel­la sen sijaan että huudeltaisi­in omista nurkista.

    Suurin ongel­ma on, että kumpikin puolue on oman vähem­mistön­sä van­ki. Suomes­sa SDP on ay-siiv­en van­ki ja kokoomus kuun­telee pain­okkasti oman peinenevän oikeis­tosi­ipen­sä rahoi­tus­ta ja ajatuk­sia. Kykenevää poli­ti­ikkaa ovat nevot­telem­i­nen ja vas­tu­un kan­t­a­mi­nen ikävistäkin asioista. 

    USA.n jär­jestelmä on vain eri­laisi­nen — ja eri osaval­tiot ja coun­tyt ovat myös oma­leimaisia ja kaikil­la on omaa lain­säädän­töä ja verotusta.

    Suomes­sa uuti­soin­ti keskit­tyy capi­tol-kukku­lan ympärille, joka antaa hie­man yksioikoisen kuvan.

    Kol­mas puole toisi uut­ta dynami­ikkaa USA:ahn ja ehkä vapaut­taisi puolueet ääriryh­mien painostuksesta.

    (Tässä vielä kiitos Jan Vapaavuorelle vas­tu­un kan­tamis­es­ta siitä, että Suo­mi ei läht­enyt ylisuria telakkariske­jä kan­ta­maan. Hyvä asia Isänmaalle.)

  35. Valitet­tavasti Yhdys­val­lois­sa ei ole kuin yksi toista vihaa­va poli­it­ti­nen ryh­mit­tymä. Se on myös todel­lisu­ud­es­ta, muus­ta maail­mas­ta, tieteesta, talous­teo­ri­as­ta ja val­taosas­ta kansalai­sis­taan jne. irtau­tunut ryh­mit­tymä, jota silti sen oman pro­pa­gan­da­me­di­an tuke­m­ana noin puo­let kansas­ta äänestää.

  36. Rolling Heurlin: Veroast­et­ta pudotet­ti­in, kos­ka verot­ta­ja on joutunut huo­maa­maan, että vero­tuk­sel­la on usein epä­toiv­ot­tu­ja vaiku­tuk­sia talouteen. Yksinker­tais­taen 0% veroas­t­eel­la vero­tu­lo on 0 samoin kuin 100% veroasteellakin.
    Mitä taas veroast­eisi­in tulee, niin aivan kuin Suomes­sakin, veroaste nousee palkkat­u­lo­jen mukana. Ei siel­lä mitään regres­si­ivistä tuloveroa ole, vaan korkein liito­val­tion vero on 35% yli 380.000 tuloista, Sen lisäk­si tule­vat muut verot ja mak­sut. Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on toinen asia kuin tulovero. Pääo­mat­u­losta ei mak­se­ta myöskään eri­laisia vaku­u­tus- ja eläke­mak­su­ja. USAs­sa verot kerätään vähän eri paletil­la kuin Suomes­sa; silti siel­läkin julkisen talouden osu­us on suun­nilleen sama kuin esim. Saksassa.

    USA:n todel­li­nen veroaste on aivan muu­ta kuin USA ilmoittaa.

    http://www.usgovernmentspending.com/total_spending_2013USrn

    Tuos­ta linkistä saa jonin­laisen käsi­tyk­sen oikeas­ta ‚todel­lis­es­ta verotasosta.

    Vuon­na 2012 val­tion, osaval­tioiden jakun­tien menot ocat n 6300 mil­jar­dia dollaria

    Bkt on 2012 15600 mil­jar­dia taalaa 

    Eli veroaste on ainakin 40 %

  37. Osmo Soin­in­vaara: Yhdys­val­lois­sa eri­lais­ten vähen­nys­ten vuok­si tosi­asialli­nen tulovero on regres­si­ivi­nen. Viralli­nen asteikko ei paljon kerro.

    Tutkin siis USAn verovi­ras­ton sivu­ja ja luin vähennyksistä..
    Jonkin yksilön kohdal­la efek­ti­ivi­nen veroaste voi olla pienem­pi. Näin on Suomes­sakin. Mut­ta se on eri jut­tu. En muista, että hal­li­tus olisi nyt esim. alvia korotet­taes­sa ilmoit­tanut, että älkää ala­maiset huolestuko, ette te oikeasti joudu pane­maan kät­tä syvem­pään tasku­un — Lidilis­sä on lenkki­makkara tar­jouk­ses­sa. Ei USAn verovi­ras­ton sivul­lakaan san­ot­tu, että älä väkätä, Kalle Kus­taa, sun pitää han­kkia vähen­nyk­siä. Mitäs olet jo men­nyt mak­samaan asuntolainasi.
    Mitä liit­to­val­tion tuloveroon tulee, se on vain yksi tuloon perus­tu­vista veroista. Tämä kuu­luisa ylin 1% mak­saa noin 40% liit­to­val­tion tuloveros­ta. Liit­to­val­ti­ol­lakin on mui­ta vero­ja eikä tämä tarkoi­ta, että 1% mak­saisi 40% kaik­ista veroista. Mut­ta keskustelun aihe kos­ki juuri liit­to­val­tion budjettia.

    Kaiken kaikki­aan USAs­sa julk­isten meno­jen osu­us on suun­nilleen sama kuin Nor­jas­sa (40%) ja vain hie­man vähem­män kuin Sak­sas­sa (43%).

  38. Liian van­ha: USA:n todel­li­nen veroaste on aivan muu­ta kuin USA ilmoittaa.

    Eli veroaste on ainakin 40 % 

    OECD:n mukaan USA:n veroaste on vain 24%, kun taas kaikissa Pohjo­is­mais­sa se on yli 40%:

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tax_revenue_as_percentage_of_GDP

    Itse luotan kyl­lä tuo­hon Wikipedia tietoon enem­män kuin Liian van­han linkkiin.

    Veroas­t­een lisäk­si merk­i­tys­tä on tietysti myös sil­lä, että kuin­ka vero­taak­ka jakautuu.

    Paul Krug­manin mukaan Yhdys­val­lois­sa tulo­erot ovat kas­va­neet rajusti viime vuosikym­me­nien aikana ja suu­rit­u­loisimpi­en vero­tus on keven­tynyt kaikkein eniten. Pidän hänen tieto­jaan luotettavina.

  39. Nukku­Mat­ti: OECD:n mukaan USA:n veroaste on vain 24%, kun taas kaikissa Pohjo­is­mais­sa se on yli 40%: 

    Tarkem­pi tutus­tu­mi­nen edel­lä linkit­tämääni Wikipedia-artikke­li­in ker­too, että USA:n osalta tilas­to ker­too vain liit­to­val­tion verot eikä paikallisia vero­ja. Kokon­aisveroaste onkin siis Yhdys­val­lois­sa ilmeis­es­ti noin 35–38%:
    http://www.usgovernmentspending.com/percent_gdp
    http://www.usgovernmentrevenue.com/revenue_history

    Kos­ka Yhdys­val­tain julki­nen talous on ali­jäämäi­nen on veroaste pienem­pi kuin julk­isten meno­jen osu­us brut­tokansan­tuot­teesta. Ero­tus kate­taan ymmärtääk­seni velalla.

    Mut­ta kuten san­ot­tua, veroaste ei ker­ro mitään tulo­eroista tai tulon­jaon oikeudenmukaisuudesta.

  40. Mut­ta onko tuo koko maan idol­ogi­nen kah­ti­a­jakau­tu­mi­nen Yhdys­val­tain poli­it­tisen jär­jestelmän (kak­sipuolue­jär­jestelmä, yhden hen­gen vaalipi­ir­it) tuote vai hei­jasteleeko poli­ti­ikan jakau­tu­mi­nen vain perus­tavam­paa kult­tuuriso­taa amerikkalai­sista arvoista?

    Yksi niistä asioista, joi­ta eniten vihreis­sä inhoan, on se että (mon­et) vihreät väk­isin yrit­tävät tuo­da amerikkalaisen kult­tuuriso­dan vas­takkainaset­telun maltil­lis­es­ta, prag­maat­tis­es­ta ja kon­sen­sushakuis­es­ta poli­it­tis­es­ta kult­tuuris­taan tun­net­tuun Suomeen — siitäkin huoli­mat­ta, että vastapuoli on mar­gin­aalisen pieni (pari pros­ent­tia uskon­nol­lista oikeis­toa, promille lib­er­taris­te­ja ja joku yksit­täi­nen rasisti).

  41. Lib­er­taarisen Cato-Insti­tuutin mukaan talouden pitkän aikavälin kehi­tyk­sen kannal­ta olisi paras­ta että nykyisenkaltainen pat­ti­ti­lanne jatkuisi pidem­pään. Jos yhdel­lä puolueel­la on hal­lus­saan kaik­ki tärkeim­mät insti­tuu­tiot, miten pienel­lä vaalivoitol­la tahansa voitet­tuna, niin pidäk­keetön tuh­laus voi alkaa…

    Esim. Bush nuorem­man val­takaudel­la repub­likaaneil­la oli hal­lus­saan pres­i­dent­tiys, senaat­ti sekä kon­gres­si. Täl­lä aikavälil­lä julk­isia meno­ja lisät­ti­in tun­tu­vasti sekä käyti­in kalli­ik­si käyneitä ulkopoli­it­tisia seikkailuja.

    Nyt Oba­maa pitää kuris­sa edus­ta­jain­huoneessa ole­va republikaanienemmistö.

    Kan­nat­taa muis­taa että Newt Gin­richin aiem­min tuo­ma iso vaalivoit­to onnis­tut­ti­in hukkaa­maan siihen että repub­likaan­it val­las­sa ollessaan tuh­la­si­vat aivan samal­la taval­la kuin demokraatitkin.

    Yhdys­val­tain poli­it­tista jär­jestelmää ei kan­na­ta havain­noi­da meille Län­si-Euroopas­ta tut­tu­jen poli­it­tis­ten näke­mys­ten läpi, maa on tietyssä suh­teessa ain­utk­er­tainen ja ansait­see oman tari­nansa irral­laan euroop­palais­es­ta tarinasta…

  42. Marko Hami­lo:

    Yksi niistä asioista, joi­ta eniten vihreis­sä inhoan, on se että (mon­et) vihreät väk­isin yrit­tävät tuo­da amerikkalaisen kult­tuuriso­dan vas­takkainaset­telun maltil­lis­es­ta, prag­maat­tis­es­ta ja kon­sen­sushakuis­es­ta poli­it­tis­es­ta kult­tuuris­taan tun­net­tuun Suomeen – siitäkin huoli­mat­ta, että vastapuoli on mar­gin­aalisen pieni (pari pros­ent­tia uskon­nol­lista oikeis­toa, promille lib­er­taris­te­ja ja joku yksit­täi­nen rasisti).

    Aika halpo­ja heit­to­ja Marko. USAn poli­it­tises­sa asetel­mas­sa on toki ris­tiri­ito­ja, mut­ta ei se nyt ihan niin mene, että toinen puoli on hyviksiä ja toinen puoli sin­ua lainat­en “uskon­nol­lista oikeis­toa, lib­er­taare­ja ja rasisteja”.

    Kyl­lä meil­lä ris­tiri­ito­ja ja erim­ielisyyk­siä on ihan omas­ta takaa. Monel­la mit­tar­il­la jenkkien repub­likaanien ja demokraat­tien val­tavir­rat ovat lähempänä toisi­aan kuin meil­lä oikeis­to ja vasem­mis­to. Oba­man edus­ta­ma demokraat­tien vasem­mis­to on paljon oikeis­to­laisem­paa (ja uskon­nol­lisem­paa), kuin mei­dän vasem­mis­tomme (tai vihreämme). Ja ei se repub­likaanien oikeis­tosi­ipikään nyt niin pahaa ole, kuin Hesari ja YLE yhdessä todistavat.

    Min­ua suuresti ärsyt­tää tapa jol­la suo­ma­lainen vasemmistolainen/vihreä “älymys­tö” halvek­sii amerikkalaista yhteiskun­taa ja yrit­tää leima­ta 50% heistä punaniskaisik­si tiedet­tä halvek­siviksi ääriuskonnollisiksi/äärioikeistolaisiksi rasis­teik­si. Kuvit­telin, että Hami­lo ei kuu­lu tähän leimakirveen heilut­ta­ji­in, ja toiv­ot­tavasti ymmärsin yllä ole­van kir­joituk­sesi väärin.

  43. Tom­mi Uschanov: Vaik­ka käytössä on enem­mistö­vaal­i­ta­pa ja muis­tet­tavia nim­iä on siten vain yksi, äänioikeutet­tu­jen enem­mistö ei tiedä edes oman kon­gressiedus­ta­jansa nimeä.

    Toisaal­ta, enpä minäkään tiedä kansane­dus­ta­jani nimeä. Itse asi­as­sa luulen, ettei min­ul­la edes ole sel­l­aista, sitä yhtäkään.

    Äänestyspros­ent­tien ver­tailus­sa voisi muuten maini­ta, että viime syksyn kun­tavaalien äänestyspros­ent­ti koko Suomes­sa oli 58.3%. Ei ihan niin kaukana amerikkalai­sista lukemista. 

    Mut­ta kaiken kaikki­aan olen sitä mieltä, että Yhdys­val­to­jen ongelmien käsit­te­ly on euroop­palaisille jonkin­laista sijais­toim­intaa: kun ei halu­ta koh­da­ta omia ongelmia, taivastel­laan niitä, joiden ole­mas­saolosta on saatavil­la run­saasti valmi­ik­si tuotet­tua riita­ma­te­ri­aalia, jon­ka lukemiseen ei tarvitse edes kovin kum­moisia kieliopintoja.

    Mut­ta kun talouskasvu joskus taas saadaan käyn­ti­in, keinot kek­sitään luul­tavam­min Amerikas­sa kuin Euroopassa.

  44. Päätök­siä tehdään vas­ta sit­ten kun on pakko. Nytkin USAs­sa tullee viime­hetken kom­pro­mis­si, kos­ka molem­mat puolueet häviäi­sivät jos­seivät löytäisi kom­pro­mis­sia, ja sik­si eivät ota tuo­ta riskiä.

    Ongel­ma on psykologi­nen, jon­ka ydin on se, että ihmiset vihaa­vat muu­tos­ta. Mielu­um­min ollaan vaik­ka kuin­ka huonos­sa jamas­sa, kun­han ei vaan tarvitse opetel­la mitään uutta.

  45. KOLMIKANTA-HALVAUS SUOMESSAKIN

    USA var­maan ratkaisee itse hal­vauk­sen­sa dynaamisu­udel­laan. Sille me suo­ma­laiset emme voi kuitenkaan mitään.

    Mei­dän Hal­vaan­tuneet Dinosauruk­semme asu­vat ahtaas­sa kolmikan­ta-munkkeris­sa, jos­ta on jo lop­punut hap­pi ja ruo­ka. Dino­jen aiv­o­toim­intakin on jo vau­ri­oitunut ympäritöön näh­den sopimatomaksi.

    Noiden Dino­jen kannal­ta on jo paras­ta julis­taa tuo bunkkeri lait­tomak­si, hajoit­taa se ja lopet­taa iso­jen hal­vaan­tunei­den dino­jen kärsimykset.

    Kolimikan­ta-hal­vaus on nimit­täin ajanut maamme kil­pailukyvyt­tömyy­teen, joka on esimerkik­si äskeisen Turun lai­vati­lauk­senkin menet­tämisen todel­li­nen syy. Muu­ta on turha väittää.

    Jos emme itse saa kolmikan­ta-hal­vaatunut­ta dinoamme päiviltä, sen tekevät puolestamme kan­sain­väliset bon­di-markki­nat, jot­ka brut­taal­isti lopet­ta­vat elinkelvot­tomien maal­lisen vaelluksen.

    Sil­loin eivät pelkästään telakkamme, vaan myös itse Suo­mi on jo konkurssikunnossa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tykkää pienistä ja ket­ter­istä PK-dinoista

  46. En hirveästi huutelisi aidan takaa. 😀 Kun kat­se­lee minkälaista talous­poli­ti­ikkaa Suomes­sa täl­lä het­kel­lä tehdään, ei meil­lä ole varaa ilkkua. Ihan samal­la taval­la tääl­lä ikävät päätök­set sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen säästöistä on sysät­ty eteen­päin, mikä aiheut­taa pahim­mil­laan koko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan luhis­tu­misen. 🙁 Toiv­ot­tavasti ei käy kuten Uudessa-Seelannissa!

    Kun tiede­tään, että yhteiskun­nan menoista yli 70% on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, niin jokainen lasku­taitoinen ymmärtää vain niihin tehdy­il­lä leikkauk­sil­la ole­van jotain merk­i­tys­tä. Kol­mas merk­i­tyk­selli­nen meno­erä on koulu­tus, joka toiv­ot­tavasti voidaan jät­tää surten leikkausten ulkop­uolelle. Koulu­tus on sat­saus tulevaisuuteen. 

    Kaik­ki muut leikkauk­set ja veronko­ro­tuk­set ovat lähin­nä kuvain­nol­lisia. Pahim­mil­laan ne aiheut­ta­vat paljon enem­män vahinkoa kuin niistä on hyötyä.

    Kun­taraken­neu­ud­is­tus on keskeisessä ase­mas­sa säästet­täessä sosi­aali- ja ter­veys­menoista. Liian isot ja tehot­tomat yksiköt on pakko purkaa, muuten emme selviä. Samal­la toki tulee kat­soa, mikä on oikeasti kun­nalle kuu­lu­vaa peruspalvelua.

  47. ‘ei se repub­likaanien oikeis­tosi­ipikään nyt niin pahaa ole’ (pekka)
    Repub­likaan­it val­it­si­vat 60-luvun lopus­sa ns. Etelän strate­gian, eli kaap­pa­si­vat itselleen Etelän rasis­tis­ten punanisko­jen äänet, jot­ka oli­vat aiem­min men­neet demokraateille. Tämä näkyy nykyään kaikissa vaal­i­t­u­lok­sis­sa, Etelä on repub­likaanien ydi­nalue, ja väärän­väriset puolestaan äänestävät demokraat­te­ja. Repub­likaaneil­la ei ole oikeas­t­aan varaa nir­soil­la, kun puolue ajaa vain pienen rikkaan vähem­mistön etua, äänestäjik­si on pakko saa­da ihmisiä, joi­ta ei kiin­nos­ta oma etu vaan tois­t­en kurmottaminen.

  48. Aus­tri­an: Kan­nat­taa muis­taa että Newt Gin­richin aiem­min tuo­ma iso vaalivoit­to onnis­tut­ti­in hukkaa­maan siihen että repub­likaan­it val­las­sa ollessaan tuh­la­si­vat aivan samal­la taval­la kuin demokraatitkin.

    Tot­ta, Gin­grich sanoikin tästä “Mei­dät äänestet­ti­in val­taan, jot­ta muut­taisimme Washin­go­nin. Mei­dät äänestet­tin ulos, kos­ka Wash­ing­ton muut­ti meidät”

  49. pekka: Min­ua suuresti ärsyt­tää tapa jol­la suo­ma­lainen vasemmistolainen/vihreä “älymys­tö” halvek­sii amerikkalaista yhteiskun­taa ja yrit­tää leima­ta 50% heistä punaniskaisik­si tiedet­tä halvek­siviksi ääriuskonnollisiksi/äärioikeistolaisiksi rasis­teik­si. Kuvit­telin, että Hami­lo ei kuu­lu tähän leimakirveen heilut­ta­ji­in, ja toiv­ot­tavasti ymmärsin yllä ole­van kir­joituk­sesi väärin.

    Juuri­han minä pilkkasin tätä suo­ma­laista vasem­mis­tovihreää älymys­töä siitä, että he ovat niin rakas­tunei­ta amerikkalai­syliopis­to­jen lib­er­aa­likam­puk­sil­ta jo viidet­tä vuosikymmenet­tä kum­munneeseen kult­tuuri­marx­is­mi­in, että hei­dän suurin kiuku­nai­heen­sa on se ettei heil­lä ole Suomes­sa niin kivaa ja vauiku­tus­val­taista vihol­lista kuin oppi-isil­lään Amerikas­sa ja että sen takia hei­dän pyhä sotansa suo­ma­laista kris­til­lisyyt­tä vas­taan on yhtä nau­ret­ta­van epäuskot­tavaa kuin yri­tys nähdä perus­suo­ma­lai­sis­sa suo­ma­laisen rasis­min nousu tai jos­sain yksit­täisessä kokoomus­nuores­sa pelot­ta­va teekutsuliike.

    En ottanut mitään kan­taa siihen mil­lä puolel­la amerikkalaista kult­tuuriso­taa halu­an olla, mut­ta fak­ta on se että kyl­lä siel­lä kah­ti­a­jakau­tunut kult­tuuri tässä suh­teessa on aivan toisel­la taval­la kuin meil­lä. Sekä hyvässä että pahas­sa ja niin kult­tuuri- kuin talouskysymyk­sis­säkin Cul­ture Warsin oikeis­to­lainen osa­puoli on Yhdys­val­lois­sa noin kymme­nen ker­taa suurem­pi kuin meillä.

  50. Aus­tri­an:
    Lib­er­taarisen Cato-Insti­tuutin mukaan talouden pitkän aikavälin kehi­tyk­sen kannal­ta olisi paras­ta että nykyisenkaltainen pat­ti­ti­lanne jatkuisi pidempään.

    Ehdot­tomasti tärkein­tähän on se, ettei mitään asi­aa saa­da tehtyä, ellei siihen liit­tyvä etu­jär­jestö ole ostanut molem­mista osa­puolista riit­tävästi edustajia.
    Toisaal­ta lib­er­taarithan ovat sitä porukkaa, jot­ka usko­vat hal­li­tuk­set­to­muu­den ihanu­u­teen, joten nykyti­lan­nehan heille näin ollen ide­olo­gian puoles­ta sopii. Finanssiala, öljy-yhtiöt ja soti­las­te­olli­nen kom­plek­si nyt ainakin kiittävät.

    Täy­tyy muis­taa että edus­ta­jain­huoneen enem­mistön lisäk­si vielä ainakin tämä van­ha senaat­ti on myöskin ihan jumis­sa repub­likaanien vuok­si, kos­ka käytössä ole­vat fil­i­buster-sään­nöt ovat täysin jär­jet­tömät. Yksi henkilö voi bloka­ta kaiken mon­es­sakin eri vai­heessa eikä hänen edes tarvitse tehdä sen eteen yhtään mitään näkyvää (=puhua pöntössä).

    Jos yhdel­lä puolueel­la on hal­lus­saan kaik­ki tärkeim­mät insti­tuu­tiot, miten pienel­lä vaalivoitol­la tahansa voitet­tuna, niin pidäk­keetön tuh­laus voi alkaa…

    Se yksi puolue kyl­lä tuh­laa, mut­ta demokraatit ovat vähän vastuullisempia.
    Mut­ta ei hätää, repub­likaan­it ovat mur­joneet vaalipi­ir­it sen näköisik­si, etteivät he kyl­lä häviä edus­ta­jian­huonet­ta vielä pitkään aikaan. (Senaatin- ja pres­i­dentin­valin­nois­sa taas vaalipi­iri­ra­jat eivät vaikuta.)

    Nyt Oba­maa pitää kuris­sa edus­ta­jain­huoneessa ole­va republikaanienemmistö.

    Oba­ma on itsekin käytän­nössä maltill­i­nen repub­likaani (jos sel­l­aisia vielä yleen­säkin olisi ole­mas­sa). Ei hän­tä tarvitse tuh­lauk­sen puoles­ta juurikaan pidätel­lä. Muis­sa ikävis­sä asiois­sa, jois­sa juuri repub­likaan­it ovat kun­nos­tau­tuneet, hän­tä taas olisi ihan hyväkin saa­da kuri­in. Ei Oba­ma paljoa pysty mitään tekemään, kos­ka repub­likaan­it eivät yksinker­tais­es­ti päästä mitään lain­säädän­töä läpi.

    Kan­nat­taa muis­taa että Newt Gin­richin aiem­min tuo­ma iso vaalivoit­to onnis­tut­ti­in hukkaa­maan siihen että repub­likaan­it val­las­sa ollessaan tuh­la­si­vat aivan samal­la taval­la kuin demokraatitkin.

    Jos kat­so­taan bud­jet­te­ja his­to­ri­al­lis­es­ta per­spek­ti­ivistä, juuri demokraatit ovat niitä hyviä bud­jet­te­ja tehneet.

    Parhaat bud­jet­tiehdo­tuk­set on Oba­man aikana tehnyt pro­gres­si­ivi­nen vaal­i­toimikun­ta(?), mut­ta ne eivät var­maan olisi kel­van­neet edes oikeis­todemokraateille puhu­mat­takaan repub­likaaneista. Sen ver­ran on siel­lä harpat­tu oikealle paris­sa vuosikymme­nessä. Repub­likaan­it tuh­laa­vat tarpeet­tomil­la veronalen­nuk­sil­la rikkaille ja suuryri­tyk­sille sekä hölmöl­lä säästämisel­lä ja sotimi­nen­han on myös heistä ihan kivaa.

    Yhdys­val­tain poli­it­tista jär­jestelmää ei kan­na­ta havain­noi­da meille Län­si-Euroopas­ta tut­tu­jen poli­it­tis­ten näke­mys­ten läpi, maa on tietyssä suh­teessa ain­utk­er­tainen ja ansait­see oman tari­nansa irral­laan euroop­palais­es­ta tarinasta…

    Taval­laan olisi myös kiva saa­da heille oma ain­utk­er­tainen, irralli­nen pla­neet­tansa, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­t­a­mi­nen ja moni muu “ikävä” kan­sain­vä­li­nen toim­inta menee hei­dän vuok­seen usein niin mahdottomaksi.

    Kalle: Kun kat­se­lee minkälaista talous­poli­ti­ikkaa Suomes­sa täl­lä het­kel­lä tehdään, ei meil­lä ole varaa ilkkua. Ihan samal­la taval­la tääl­lä ikävät päätök­set sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen säästöistä on sysät­ty eteen­päin, mikä aiheut­taa pahim­mil­laan koko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan luhistumisen.

    Niin­pä. Kolmekym­men­tä vuot­ta on ollut tiedos­sa, ettei suurten ikälu­okkien seu­raa­jia ole yhtä paljon ja etteivät nämä mitenkään kykene noiden etuuk­sia mak­samaan, mut­ta mitään ei sil­loin ajois­sa tehty.

    No, sille nyt en ainakaan minä voi mitään, että meil­lä on val­las­sa poruk­ka, joka leikkaa meno­ja laman aikana eikä yleen­säkään tun­nu osaa­van investoi­da. Samat henkilöt tekevät töi­den siirtämis­es­tä ulko­maille mah­dol­lisim­man kan­nat­tavaa lyhyel­lä aikavälil­lä ja halu­a­vat piden­tää työuria, vaik­ka töitä ei ole. Luulisi, että ihmisiä kan­nat­taisi palkata töi­hin vaik­ka val­ti­olle edes johonkin mar­gin­aalis­es­ti hyödyl­liseen, kos­ka työt­tömyys tulee niin kalli­ik­si, että siten saataisi­in edes jotain vastinet­ta ja ihmisiä pidet­tyä työkuntoisina.

    Ja kun ker­ran pitää juuri lamas­sa saa­da bud­jet­ti tas­apain­oon (eikä toimia vas­ta­syk­lis­es­ti) niin vero­ja­han ei tietenkään voi nos­taa niiltä, jot­ka kykeni­sivät niitä mak­samaan, tai puut­tua har­maaseen talouteen. Tai veronkiertoon.
    Ai anteek­si, ‑suun­nit­telu­un.

    Sitä en tiedä, kuka nuo den­nis­mooret val­taan äänestää, mut­ta minä se en ole.

  51. pekka:
    Min­ua suuresti ärsyt­tää tapa jol­la suo­ma­lainen vasemmistolainen/vihreä “älymys­tö” halvek­sii amerikkalaista yhteiskun­taa ja yrit­tää leima­ta 50% heistä punaniskaisik­si tiedet­tä halvek­siviksi ääriuskonnollisiksi/äärioikeistolaisiksi rasisteiksi. 

    Puo­let on help­po luku heit­tää, ja vaik­ka se on virheelli­nen sel­l­aise­naan, vaiku­tus­val­lan osalta se ei ole aivan niin kaukana kohteestaan. Ei-triv­i­aali osu­us USA:n kon­gressiedus­ta­jista (edus­ta­jain­huone + senaat­ti) on kan­nat­tanut eri­laisia tiedev­as­taisia lakiehdotuksia. 

    Tämä keskustelu ihan oikeasti on syytä käy­dä Suomes­sa ennen kuin tänne rantau­tuu sel­l­ainen kult­tuuri, jos­sa “tosi­a­sioi­ta” esitetään “neu­traal­isti” lait­ta­mal­la toiseen vaakakup­pi­in tieteel­lisiä tosi­a­sioi­ta ja toiseen son­taa, joka on peräisin jonkun ennakkolu­u­loista ja esit­tämäl­lä nämä jotenkin tasaver­taisi­na näke­myksinä. Tämä läp­pä on jo osik­si ujut­tau­tunut keskustelukult­tuuri­in kun puhutaan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Siitä esi­in­tyy jo merkke­jä evoluu­tion osalta. Vihreät eivät ole syyt­tömiä tähän, kos­ka heil­läkin on oma osansa siinä, että esimerkik­si home­opa­t­ian kaltaiseen hömp­pään suh­taudu­taan posi­ti­ivis­es­ti. Usko­mushoito­ja nimitetään “vai­h­toe­htoisek­si lääketi­eteek­si” ikäänkuin olisi vai­h­toe­hto sille toimi­iko joku vai ei. Ja niin edelleen.

    Suosit­te­len luke­maan syksyl­lä ilmestyneen Sci­en­tif­ic Amer­i­canin artikke­lin siitä, miten kult­tuuriso­ta on vaikut­tanut USA:n poli­it­tiseen kent­tään ja sen tiedesuh­teeseen. Yllä main­ut­tu South­ern Strat­e­gy on yksi tärkeistä pala­sista tässä. 

    Tässä ilmiössä ei ole kyse “viher­vasem­mis­ton” ja “oikeis­ton” välis­es­tä kiis­tas­ta, vaan tosi­a­sioiden ja hörhöi­lyn välis­es­tä, ja sen jakolin­jat eivät nou­da­ta — tietenkään — mitään poli­it­tista väriä. USA:ssa oikeis­to­laisem­pi puoli on omak­sunut näitä jut­tu­ja enem­män sel­l­ai­sista ilmei­sistä älyt­tömyyk­sistä kuten evoluu­tion tai ilmas­ton­muu­tok­sen kieltämis­es­tä, mut­ta vasem­mis­tol­lakin on omansa läh­tien siitä että sukupuolten tai etnis­ten ryh­mien välil­lä ei voi olla mitään ero­ja jot­ka eivät joh­tu­isi syr­jin­nästä. Tämä on jos­sain määrin esimerkik­si vihrei­den lin­jaa myös. Näis­sä on kyse empi­iri­sistä tosi­a­sioista, jot­ka eivät kun­nioi­ta minkään val­takun­nan poli­it­tisia oppeja. 

    Tämä olisi syytä muis­taa ihan kaikkien, jot­ka halu­a­vat julis­tau­tua “tiedepuolueek­si” tai edes kri­ti­soi­da vas­tus­ta­ji­aan tiedevastaisuudesta. 

    Ilmeis­ten tosi­a­sioiden kanssa tietenkin on syytä ottaa tiukem­pi lin­ja, mut­ta kyl­lä asen­nevam­ma pitää pal­jas­taa sil­loinkin kun kyse on “hyvistä” asioista. Tosi­asi­at tule­vat ensin ja jos niistä ei pidä, niin on syytä miet­tiä mitä niille pitäisi tehdä tai miten niiden kanssa tulisi elää, sen­si­jaan että julis­te­taan ne vääriksi. 

    Puo­lus­tan tästä huoli­mat­ta “vasem­mis­to­laista” ja “vihreää” älymys­töä siinä, että he ovat oike­as­sa siinä, että me todel­lakaan emme kaipaa sel­l­aista vaiku­tus­val­taista “vas­tavoimaa” vasem­mis­tolle, joka suu vaah­dos­sa kiistää tosi­a­sioi­ta. Ei posi­ti­ivista tas­apain­oa saavute­ta sil­lä, että tosi­asi­at kiis­tetään “tas­a­puolis­es­ti” molem­mil­la puo­lil­la jotain näen­näistä kiistaa.

  52. Nukku­Mat­ti:
    Mut­ta kuten san­ot­tua, veroaste ei ker­ro mitään tulo­eroista tai tulon­jaon oikeudenmukaisuudesta.

    Veroaste ker­too sen sijaan aika paljon kilpailukyvystä!

    1. Veroaste ker­too sen sijaan aika paljon kilpailukyvystä!

      Kil­pailukyky eri­lai­sis­sa kauneuskil­pailuis­sa on yleen­sä parem­pi, kun veroaste on korkea ja päinvastoin.
      Esimerkik­si Euroopas­sa Hol­lan­ti, Sak­sa, Pohjo­is­maat ovat mittarei­den kär­jessä, ja mata­lan vero­tuk­sen maat Etelä-Euroopas­sa pohjilla.

  53. lurk­ki:
    …Repub­likaaneil­la ei ole oikeas­t­aan varaa nir­soil­la, kun puolue ajaa vain pienen rikkaan vähem­mistön etua… 

    Minus­ta tun­tuu, että yksinker­tai­s­tat hie­man. 😀 Toki Demokraat­tien talous­poli­ti­ik­ka on ollut tehokkaam­paa, mut­ta Repub­likaanien ulkopoli­ti­ik­ka, maail­man­poli­isi­na olo on vas­taavasti taan­nut rauhan.

    Nyt vai­htelu on tasaan­tunut. Demokraat­tien talous­poli­ti­ik­ka ei ole ylivoimaista, eivätkä he kään­nä selkää muulle maail­malle — toivottavasti.

    Kun USA viime vuo­sisadal­la pari ker­taa kään­tyi sisään­päin setvimään talous­sotku­jaan, oli tulok­se­na jäsen­ten­vä­li­nen kova­panosam­muntak­il­pailu Euroopas­sa. Syy EU:n tai sil­loisen terä­sunion­in perus­tamiseen. En halu­aisi kokeil­la kol­mat­ta ker­taa. Suo­mi on geopoli­it­ti­sista syistä aina mukana, kun Euroopas­sa soditaan. 🙁

  54. Marko Hami­lo: Yksi niistä asioista, joi­ta eniten vihreis­sä inhoan, on se että (mon­et) vihreät väk­isin yrit­tävät tuo­da amerikkalaisen kult­tuuriso­dan vas­takkainaset­telun maltil­lis­es­ta, prag­maat­tis­es­ta ja kon­sen­sushakuis­es­ta poli­it­tis­es­ta kult­tuuris­taan tun­net­tuun Suomeen – siitäkin huoli­mat­ta, että vastapuoli on mar­gin­aalisen pieni (pari pros­ent­tia uskon­nol­lista oikeis­toa, promille lib­er­taris­te­ja ja joku yksit­täi­nen rasisti).

    Jaa. Minus­ta nyt esimerkik­si keskimäärin Vihreät, tai laa­jem­min tapaile­masi viiteryh­mä, pikem­minkin yrit­tää ohit­taa olanko­hau­tuk­sel­la kään­nös­tuot­teena Suomeen rantau­tuneen aivo­vam­makon­ser­vatismin, Tiedemiehen main­io­ta pejo­rati­ivia lainatak­seni. Ydin tuos­sa ei ole niinkän se kon­ser­vatis­mi, vaan ne aiv­ot narikas­sa. (Kyl­lä, myös eril­lai­sis­sa pro­gres­si­ivis­se­mis­sa liikkeis­sä esi­in­tyy vas­taavaa vähämielisyyt­tä, mut­ta se nyt vaan on tänä päivänä vaikka­pa ihan äänisaalin muo­dos­sa marginaalipuuhastelua.)

    Se että ei noteer­a­ta edes haukku­misen arvoisek­si on sem­moinen per­in­teinen aka­teem­n­ten tapa suh­tau­tua huuhaa­han. Ja tälle on muo­dos­tunut vastareak­tiok­si itku tyylin Hyysäri ei puhu kent­tä­tyk­istöstä ratkaisuna myymälävarkauksiin.

    Sil­lä että se tur­pa ei nyt vaan nykyään pysy kiin­ni lie­nee aika paljon tekemistä julka­isukyn­nyk­sen rom­ah­tamisen kanssa aiko­jen saatossa.

  55. Marko Hami­lo: Juuri­han minä pilkkasin tätä suo­ma­laista vasem­mis­tovihreää älymys­töä siitä, että he ovat niin rakas­tunei­ta amerikkalai­syliopis­to­jen lib­er­aa­likam­puk­sil­ta jo viidet­tä vuosikymmenet­tä kum­munneeseen kult­tuuri­marx­is­mi­in, että hei­dän suurin kiuku­nai­heen­sa on se ettei heil­lä ole Suomes­sa niin kivaa ja vauiku­tus­val­taista vihol­lista kuin oppi-isil­lään Amerikas­sa ja että sen takia hei­dän pyhä sotansa suo­ma­laista kris­til­lisyyt­tä vas­taan on yhtä nau­ret­ta­van epäuskot­tavaa kuin yri­tys nähdä perus­suo­ma­lai­sis­sa suo­ma­laisen rasis­min nousu tai jos­sain yksit­täisessä kokoomus­nuores­sa pelot­ta­va teekutsuliike. 

    Ensin­nä halu­aisin esit­tää onnit­telu­ni sen joh­dos­ta, että onnis­tu­it todel­lakin kir­joit­ta­maan noin 14 riv­iä pitkän virk­keen. Toisek­si halu­aisin tode­ta ole­vani kutakuinkin samaa mieltä kanssasi, tosin sil­lä varauk­sel­la, että uskon­nol­lista oikeis­toa Suomes­ta ei liene löy­tynyt 50-luvun jäl­keen käytän­nössä lainkaan, vaan kyl­lä nämä Kris­til­lis­demokraatit ja what-have-you ovat aika pitkälti sitä samaa “val­tio pitää kaikesta huolen” ‑pop­poo­ta kuin lop­pukin osa suo­ma­laista puoluekenttää.

  56. Tiedemies:
    Tässä ilmiössä ei ole kyse “viher­vasem­mis­ton” ja “oikeis­ton” välis­es­tä kiis­tas­ta, vaan tosi­a­sioiden ja hörhöi­lyn välis­es­tä, ja sen jakolin­jat eivät nou­da­ta – tietenkään – mitään poli­it­tista väriä. USA:ssa oikeis­to­laisem­pi puoli on omak­sunut näitä jut­tu­ja enem­män sel­l­ai­sista ilmei­sistä älyt­tömyyk­sistä kuten evoluu­tion tai ilmas­ton­muu­tok­sen kieltämis­es­tä, mut­ta vasem­mis­tol­lakin on omansa läh­tien siitä että sukupuolten tai etnis­ten ryh­mien välil­lä ei voi olla mitään ero­ja jot­ka eivät joh­tu­isi syr­jin­nästä. Tämä on jos­sain määrin esimerkik­si vihrei­den lin­jaa myös. Näis­sä on kyse empi­iri­sistä tosi­a­sioista, jot­ka eivät kun­nioi­ta minkään val­takun­nan poli­it­tisia oppeja. 

    Ratio­naa­li­nen ajat­telu on enem­män poikkea­ma kuin sään­tö ihmis­ten maail­mas­sa. Tun­teet määrit­tävät sen mitä halu­amme pitää tote­na. Perusasioi­ta. Jär­jen käyt­töä on var­jelta­va, vaa­dit­ta­va ja edis­tet­tävä, tun­teet tule­vat itsestään.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Kil­pailukyky eri­lai­sis­sa kauneuskil­pailuis­sa on yleen­sä parem­pi, kun veroaste on korkea ja päinvastoin.

    Parast meinin­ki on var­maan Pohjois-Kore­as­sa, jos­sa efek­ti­ivi­nen veroaste on verot­ta­jan mielestä oikein sopiva.
    Noin oikeasti huip­pu­porukas­sa on mm. Sveit­si, Sin­ga­pore, Japani, Hong Kong, jois­sa se veroaste on selvästi alem­pi kuin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, jot­ka nekin ovat huipulla.
    Kil­pailukyky ei kuitenkaan ole ihan sama kuin talousnäkymät.
    Soin­in­vaara voisi siis ehdot­taa veroas­t­een rajua nos­toa, että hon­m­ma menisi parem­min. Voi olla, että kaik­ki eivät ole samaa mieltä.

  58. anonyy­mi: Toisaal­ta lib­er­taarithan ovat sitä porukkaa, jot­ka usko­vat hal­li­tuk­set­to­muu­den ihanu­u­teen, joten nykyti­lan­nehan heille näin ollen ide­olo­gian puoles­ta sopii. Finanssiala, öljy-yhtiöt ja soti­las­te­olli­nen kom­plek­si nyt ainakin kiittävät.

    Joo. Finanssiala, öljy-yhtiöt ja soti­las­te­olli­nen kom­plek­si inhoa­vat yht­enä miehenä nyky­istä kahlit­se­vaa kaverikap­i­tal­is­mia. Kukas nyt räätälöi­tyjä etuoikeuk­sia, suo­jaa kil­pailul­ta, avokätisiä tuki­aisia ja val­tion mit­tavia tilauk­sia kaipaisi kun­non oikeaa businek­sen tekoa haittaamaan.

  59. Sylt­ty:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Share_of_Total_Income_and_Taxes_Paid_by_Income_Group_in_2011.jpg

    Ei tuo nyt yhdel­lä vilka­isul­la niin kaamean epäoikeu­den­mukaiselta näytä. Eniten tien­aa­va 1% mak­saa yksik­seen noin 21% kaik­ista veroista kun taas vähiten tien­aa­va 20% mak­saa vain 2,1% veroista. 

    Tuol­la perus­teel­la yhteiskun­ta on kai sit­ten sitä oikeu­den­mukaisem­pi, mitä epä­ta­saisem­min tulot jakau­tu­vat. Yhdys­val­lois­sa parhait­en ansait­se­van pros­entin tulot ovat myöskin noin 20% kaik­ista tuloista.
    http://elsa.berkeley.edu/~saez/saez-UStopincomes-2010.pdf

  60. ‘Repub­likaanien ulkopoli­ti­ik­ka, maail­man­poli­isi­na olo on vas­taavasti taan­nut rauhan.’ (Kalle)
    Molem­pi­in maail­man­soti­in, Kore­aan ja Viet­nami­in men­ti­in demokraat­tien johdol­la, ja Kol­mat­ta maail­man­so­taa käväis­ti­in lähin­nä Kuuban kri­i­sis­sä Kenne­dyn kaudella.
    kai tämä on joku imagokysymys. Olen näh­nyt ihmis­ten syyt­tävän Rea­gania, via­ton­ta miestä, El Sal­vadorin kuole­man­par­tioiden käyn­nistämis­es­tä ja arkkipi­is­pa Romeron lah­taamis­es­ta kat­e­draalis­sa kesken mes­sun, vaik­ka molem­mat tapah­tu­i­v­at Car­terin kaudel­la. Ulkopoli­ti­ik­ka on oleel­lisil­ta osin sama, oli val­las­sa kuka hyvänsä.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Kil­pailukyky eri­lai­sis­sa kauneuskil­pailuis­sa on yleen­sä parempi… 

    Jos asia olisikin noin yksinker­tainen. Korkea veroaste vie samal­la kil­pailukyvyn vien­ti­te­ol­lisu­udelta nos­taes­saan kus­tan­nus­ta­soa. Vien­ti­te­ol­l­lisu­us taas luo hyv­in­voin­nin, eivät tulon­jaot tai sos­sutädit. Kil­pailukykyi­nen korkea veroaste vaatii vas­taavasti suh­teessa korkeam­paa tuottavuutta.

    Osmo, ver­rat­taes­sa Sak­saa Ran­skaan tai Espan­jaan toimii väit­tämäsi. Ver­rat­taes­sa Suomea mihin tahansa noi­hin kolmeen täl­lä hekel­lä, yhtälö ei valitet­tavasti toi­mi. Kun tähän vielä lisätään glob­al­isaa­tio, olemme täysin uudessa tilanteessa. Emme pysty jatka­maan enää näin korkeal­la veroasteella.

  62. Ris­to: Tuol­la perus­teel­la yhteiskun­ta on kai sit­ten sitä oikeu­den­mukaisem­pi, mitä epä­ta­saisem­min tulot jakautuvat… 

    Eiköhän molem­mat ääri­lai­dat ole pahas­ta, sekä liialli­nen tulon­jakokuilu että liialli­nen tas­apäistämi­nen. 🙂 USA muuten ei ole mitenkään ääri­laidal­la ajatellen tulo­jen jakau­tu­mista 😉 , sen sijaan Suo­mi on tyyp­pies­imerk­ki yhteiskun­nas­ta, jos­sa työn­teko ja yrit­tämi­nen ei enää kannata 🙁 .

  63. lurk­ki:
    Molem­pi­in maail­man­soti­in, Kore­aan ja Viet­nami­in men­ti­in demokraat­tien johdolla… 

    USA jou­tui lähtemään maail­man­soti­in reak­ti­ivis­es­ti, oltuaan vetäy­tynyt selvit­telemään omia sisäisiä sotku­jaan. Akti­ivisem­pi ote olisi ehkäis­syt hyvin toden­näköis­es­ti tapah­tu­mia. Ulkopoli­ti­ikan jatku­vu­us on nykyään ehkä selvem­pää — toivottavasti.

  64. Nukku­Mat­ti: OECD:n mukaan USA:n veroaste on vain 24%, kun taas kaikissa Pohjo­is­mais­sa se on yli 40%:

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tax_revenue_as_percentage_of_GDP

    Itse luotan kyl­lä tuo­hon Wikipedia tietoon enem­män kuin Liian van­han linkkiin.

    Veroas­t­een lisäk­si merk­i­tys­tä on tietysti myös sil­lä, että kuin­ka vero­taak­ka jakautuu.

    Paul Krug­manin mukaan Yhdys­val­lois­sa tulo­erot ovat kas­va­neet rajusti viime vuosikym­me­nien aikana ja suu­rit­u­loisimpi­en vero­tus on keven­tynyt kaikkein eniten. Pidän hänen tieto­jaan luotettavina.

    Veroas­t­eek­si voi ilmoit­taa mitä halu­aa, eivät ne ole vertailukelpoisia.
    Tuol­la 24 % veroas­t­eel­la USA:n vero­tu­lot olisivat
    n 3700 mil­jar­dia taalaa.Julkiset menot ovat kuitenkin 6300 mil­jar­dia eli väli­in jää kat­tam­a­ton­ta 2600 miljardia.

    Sen voi tietysti täyt­tää velal­la, mut­ta vel­ka on vain siir­ret­tyä verotusta.

    Suomenkin veroaste tip­puisi rajusti, jos vel­ka jätet­täisi­in huomioimatta..
    Suo­mi las­kee veros­teeseen myös kirkol­liv­eron vaik­ka se on vapaae­htoinen jäsenmaksu

  65. Rolling Heurlin: Parast meinin­ki on var­maan Pohjois-Kore­as­sa, jos­sa efek­ti­ivi­nen veroaste on verot­ta­jan mielestä oikein sopiva.
    Noin oikeasti huip­pu­porukas­sa on mm. Sveit­si, Sin­ga­pore, Japani, Hong Kong, jois­sa se veroaste on selvästi alem­pi kuin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, jot­ka nekin ovat huipulla.
    Kil­pailukyky ei kuitenkaan ole ihan sama kuin talousnäkymät.
    Soin­in­vaara voisi siis ehdot­taa veroas­t­een rajua nos­toa, että hon­m­ma menisi parem­min. Voi olla, että kaik­ki eivät ole samaa mieltä.

    Sveit­sikin ilmoit­taa veroas­t­een vain val­tion keräämien vero­jen mukaan,kantonien ja kun­tien vero­ja ei ole las­ket­tu veroasteeseen

    Japanis­sa taas bud­jetit ovat val­ta­van ali­jäämäisiä 20–25 % kate­taan velalla

  66. Keskustelu alkaa men­nä sanois­inko Hom­mafo­ru­min puolelle,kuitenkin vielä salon­gin puolel­la pysyen. Hal­vaan­tunei­ta dino­rauk­sia kyl­lä löy­tyy tältäkin puolel­la Atlanttia.

  67. Suosit­te­len kir­jaan Yhdys­val­tain uskon­nolli­nen oikeis­to (2008). Se ei ole mikään mekri­tyk­setön ryh­mä, vaan sai maan pres­i­den­tik­si omaan piiri­ins- sen alti­iliseen siipeen kuu­lu­van miehen eli George W. Bushin. 

    Luet­tunai kir­jan aloin haikail­la niitä huo­let­to­mia päiviä, jol­loin NKP:n keskuskomitean aatok­set oli­vat pääl­lim­mäisin ulkopoli­it­ti­nen murheemme.

  68. Sylt­ty: Ei tuo nyt yhdel­lä vilka­isul­la niin kaamean epäoikeu­den­mukaiselta näytä. Eniten tien­aa­va 1% mak­saa yksik­seen noin 21% kaik­ista veroista kun taas vähiten tien­aa­va 20% mak­saa vain 2,1% veroista.

    Valitet­tavasti elinkus­tan­nuk­set ovat edelleenkin regres­si­ivisiä (kau­pas­sa ei voi mak­saa pros­en­teil­la), mikä ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen tekee tuon niin onnet­tomak­si. Tietysti myöskään tulo­jen tun­tiko­r­vauk­set eivät ole mis­sään reilus­sa tai mielekkäässä suhteessa.

    Poth1ue1: Kukas nyt räätälöi­tyjä etuoikeuk­sia, suo­jaa kil­pailul­ta, avokätisiä tuki­aisia ja val­tion mit­tavia tilauk­sia kaipaisi kun­non oikeaa businek­sen tekoa haittaamaan.

    Jos val­tio on ham­paa­ton kiti­sevä ukko, on helpom­pi kupa­ta ilman verot­ta­jan välikät­tä. Ei avain­henkilöi­den ost­a­mi­nen (tai ostet­tu­jen henkilöi­den sijoit­ta­mi­nen oikeille paikoille) toki hait­taakaan, mut­ta sään­te­lyn vähen­tämi­nen ei luo reilua pelikent­tää vaan luovut­taa val­lan vahvem­pi­en pelurei­den käsi­in, jot­ka voivat täl­löin vapaam­min käyt­tää resursse­jaan kil­pail­i­joiden (ja muiden) kuris­tamiseen. Ilman sään­te­lyä julk­ishallinnoltakin on helpom­pi lail­lis­es­ti saa­da se, mitä kul­loinkin halutaan.

    lurk­ki: Ulkopoli­ti­ik­ka on oleel­lisil­ta osin sama, oli val­las­sa kuka hyvänsä.

    Tämä johtuu her­ras­mies­pe­ri­aat­teesta (mah­dol­lis­es­ti sekin nyt muren­e­mas­sa repub­likaanien joh­dos­ta), jos­sa erim­ielisyy­det per­in­teis­es­ti jätetään oman maan rajalle. Vaik­ka ulkopoli­ti­ik­ka on “samaa”, demokraatit ovat siltikin sitä päteväm­min toteut­ta­neet. He nimit­täin toimi­vat enem­män tosi­a­sioiden ja asiantun­ti­ju­u­den kuin uskona­sioiden, moral­isoin­nin ja machoilun perusteella.

  69. Kalle:

    Emme pysty jatka­maan enää näin korkeal­la veroasteella. 

    Kuin­ka näin? Ei pitäisi uskoa kaikkea oikeistopropagandaa.

    Ruot­si sen kuin porskut­taa eikä Tan­skallakaan kovin huonos­ti mene, ja molem­mis­sa mais­sa on korkeampi veroaste kuin Suomes­sa. Jopa upporikas Nor­ja on kat­sonut aiheel­lisek­si pitää veroas­t­een kutakuinkin samal­la tasol­la kuin Suomes­sa on nyt. 

    Vero­jen keräämisen pain­opis­teis­sä voi Suomes­sa olla kehit­tämisen varaa, mut­ta ei se veroaste sinän­sä kyl­lä ole Suomen kil­pailukykyä tärvel­lyt. Vielä kun maail­man­laa­juis­es­ti tai edes EU:ssa saataisi­in veroparati­isit kuri­in, niin Pohjo­is­maisen mallin hyvät puo­let pää­si­sivät vielä parem­min oikeuksiinsa.

  70. Nukku­Mat­ti: …Ruot­si sen kuin porskut­taa eikä Tan­skallakaan kovin huonos­ti mene… 

    Ruot­si onkin hyvä esimerk­ki. Tan­skalla sen sijaan ei mene kovin hyvin. Aika jol­loin Ruotsin veroaste oli Suomea kovem­pi, on jo ajat sit­ten taakse jäänyttä. 

    Vielä selvem­min ero näkyy, kun ver­rataan vero­tuk­sen raken­net­ta. Ruot­sis­sa mm. pääo­mavero­tus on aina suos­in­ut yksi­ty­istä ruot­salaista pääo­maa, mikä näkyy mm. työl­lisyy­dessä. Ruot­sis­sa oli pitkään korkea palkkavero­tus, mut­ta sitäkin on sor­vat­tu olo­suhtei­den pakos­ta järkevämmäksi. 

    Ei kan­na­ta uskoa ihan kaikkea viher­vasem­mis­ton pro­pa­gan­daa — varsinkaan kun sil­lä ei ole minkään­laista taloudel­lista poh­jaa. 😀 Hyv­in­voin­ti luo­daan vain yksi­tyisel­lä koti­maisel­la pääo­ma­l­la ja sitä kaut­ta koti­maisel­la työllä.

  71. Juk­ka Jon­ni­nen: Ehkäpä paras ratkaisu ongel­maan olisi suuri vaal­i­u­ud­is­tus. Jos pres­i­dentin­vaalis­sa siir­ryt­täisi­in yhteen koko maan vaalipi­iri­in ja edus­ta­jain­huoneen vaaleis­sa (jon­ka alueet puolueet voivat opti­moi­da tuot­ta­maan itselleen mak­si­maalisen edus­tuk­sen kokoa­mal­la vastapuolueelle har­vo­ja hyvin vahvo­ja vaalipi­ire­jä) vaalipi­ir­it jaet­taisi­in jotenkin sat­un­nais­es­ti, muut­tuisi koko maan poli­it­ti­nen ilmapi­iri ker­ta­heitol­la terveemmäksi.

    Ongel­mana on tuos­sa sana “jos”. Tar­jol­la olisi tukut­tain sys­teemeitä, joil­la saata­va tulos hei­jastelisi parem­min kansan tah­toa kon­gressin koos­t­u­muk­ses­ta puh­taan enem­mistö­vaalin tilalle, mut­ta uud­is­tus­ta on kyl­lä aika turha odot­taa niin kauan, kun uud­is­tusten pitäisi lähteä niistä kak­sipuolue­vaalin kahdes­ta puolueesta.

    Jos nyt saisi­vat edes sen aikaisek­si, että vähen­täi­sivät ulkop­uolisen rahan vaiku­tus­ta, niin siinä olisi jo aimoaskel kohti parem­paa demokra­t­ian toteutumista.

  72. Nukku­Mat­ti: Kuin­ka näin? Ei pitäisi uskoa kaikkea oikeistopropagandaa.

    Ruot­si sen kuin porskut­taa eikä Tan­skallakaan kovin huonos­ti mene, ja molem­mis­sa mais­sa on korkeampi veroaste kuin Suomes­sa. Jopa upporikas Nor­ja on kat­sonut aiheel­lisek­si pitää veroas­t­een kutakuinkin samal­la tasol­la kuin Suomes­sa on nyt. 

    Min­ua ei hait­taisi tip­paakaan Suomen korkeat verot, jos niil­lä saisi jotakin. Tilanne on täl­lä het­kel­lä niin, että poli­isi, armei­ja, infra­struk­tu­uri, ter­vey­den­hoito jne. ovat yhä huonom­mas­sa jamas­sa. Pitäisi todel­la kat­soa, että mitkä ovat ne val­tion ja kun­tien tärkeim­mät asi­at. Kun niistä on päästy yksimielisyy­teen, niin niihin sat­sa­taan ja lopete­taan kaik­ki turha rahan­haaskaus. En viit­si maini­ta, mitkä asi­at ovat min­un mielestäni turhia, kos­ka siitä ei tule kuin turhaa jankkaamista ja väittelyä.

    Asia pitää hoitaa niin, että vaaleis­sa annetaan sito­vat lupauk­set mitä tehdään ja sit­ten annetaan äänestäjien päättää.

  73. Samuli Saarel­ma:

    Jos nyt saisi­vat edes sen aikaisek­si, että vähen­täi­sivät ulkop­uolisen rahan vaiku­tus­ta, niin siinä olisi jo aimoaskel kohti parem­paa demokra­t­ian toteutumista.

    Oike­as­sa olet. Jotenkin hauskaa, kuin­ka amerikkalaiset jak­sa­vat toisaal­ta itse tuo­da usein esi­in Euroopan demokra­ti­ava­jeen. Kri­ti­ik­ki kyl­lä osuu ja uppoaa, kun vain vilkaisee vaikka­pa Euroopan komis­sio­ta ja par­la­mentin joskin tovi sit­ten hive­nen paran­net­tu­ja valtaoikeuksia. 

    Amerikan­maan demokra­ti­akri­itikoil­ta sen sijaan tup­paa uno­h­tu­maan, kuin­ka älyt­tömän surkea ja epädemokraat­ti­nen val­it­si­jamiesjär­jestelmä heil­lä on ja kuin­ka se johtaa kak­sipuolue­jär­jestelmään ja puolue-eli­itin ase­man sementoimiseen.

    Tuol­la val­it­si­jamiessys­teemil­lä on epäilemät­tä his­to­ri­al­liset syyn­sä, mut­ta min­un his­to­ri­an tun­te­muk­seni ei ole niistä perillä.

  74. rahaa on kuin roskaa:

    Min­ua ei hait­taisi tip­paakaan Suomen korkeat verot, jos niil­lä saisi jotakin.

    Olen samaa mieltä. Valitet­tavasti tosi­aan näyt­tää mielestäni siltä, että ruot­salaiset saa­vat veroil­laan parem­min toimi­van julkisen sek­torin. Joitain poikkeuk­sia toki on, esimerkik­si suo­ma­lainen perusk­oulu on ruot­salaista parem­pi, ainakin kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen val­os­sa, mut­ta mui­ta esimerkke­jä onkin sit­ten vaikeampi löytää.

    Onko muil­la vas­taavia havain­to­ja? Mil­lä keinoin Suomen julki­nen sek­tori saataisi­in toimi­vak­si? Samal­la veroas­t­eel­la pitäisi saa­da tehdyk­si enem­män työtä ja hyvinvointia.

    Tässä hyviä ajatuk­sia ensi alkuun:
    http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_leikitaan_tuottavuutta/6434911

  75. Nukku­Mat­ti: Mil­lä keinoin Suomen julki­nen sek­tori saataisi­in toimi­vak­si? Samal­la veroas­t­eel­la pitäisi saa­da tehdyk­si enem­män työtä ja hyvinvointia. 

    Tässä toinen hyvä aja­tus ja konkreet­ti­nen toi­mi julkisen sek­torin tuot­tavu­u­den parantamiseksi:
    http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_haluaa_pudottaa_palkkiotaan/6435494

    Hatun­nos­to presidentille!

    Vielä kun muutkin suu­rit­u­loiset nou­dat­taisi­vat Ant­tosen keho­tus­ta (http://tinyurl.com/berwqj2), niin saataisi­in julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta heti nos­tet­tua 20%. Samal­la rahal­la saataisi­in 20% enem­män työtä!

  76. Nukku­Mat­ti:
    Vielä kun muutkin suu­rit­u­loiset nou­dat­taisi­vat Ant­tosen keho­tus­ta (http://tinyurl.com/berwqj2), niin saataisi­in julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta heti nos­tet­tua 20%. Samal­la rahal­la saataisi­in 20% enem­män työtä! 

    Tai ei nyt ihan 20%, kos­ka kovin pien­i­t­u­lois­t­en ei sen­tään kan­na­ta palkkaansa alen­taa. Hyy­tyy muuten koti­mainen kysyn­tä ja säästämme itsemme hengiltä.

    Mut­ta joukolle val­tion omis­tamien yhtiöi­den eläkeläisjo­hta­jia (mm. Mikael Lil­ius, Juha Ranta­nen, Juk­ka Här­mälä) tämä pres­i­dent­ti Niin­istön lääke olisi kyl­lä suotava.
    (ks. http://tinyurl.com/acxajwg)

  77. Ruotsin veroas­t­eesta vielä:

    maan yksilölli­nen osa eläke­jär­jestelmästä las­ke­taan kaiken lisäk­si talousti­las­tois­sa koti­talouk­sien säästämisek­si eikä julkisen val­lan vero­tu­loik­si niin kuin Suomes­sa eläke­jär­jestelmän saa­mat mak­sut palkka­sum­man perus­teel­la. Merkit­tävän osan ruot­salais­es­ta eläke­jär­jestelmästä muo­dosta­vat toimi­alako­htaiset lisäeläke­jär­jestelmät, eläkekat­to kollek­ti­ivises­sa jär­jestelmässä pitää sisäl­lään myös eläke­mak­su­jen siir­ron val­tion kas­saan siltä osin kuin ne ylit­tävät mak­set­ta­vat etuudet.

    Jos Suomes­sa kansaneläk­keen lisäk­si olisi vain yksilöl­listä eläkesäästämistä niin karkeasti arvioiden veroaste putoaisi 8–9 prosenttiyksikköä.

    Eli Suomen veroaste olisi noin 34% suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen ja Ruotsin 44%.

    http://www.stat.fi/til/vermak/2011/vermak_2011_2012-07–12_tie_001_fi.html

    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Skatter/Skattetryck/

  78. Alvil­la on niin suuri merk­i­tys, että OECD:n vuon­na 2008 teh­dyn tutkimuk­sen mukaan USAs­sa vero­tus on OECD:n maista kaikkien pro­gres­si­iv­in­ta ja Ran­skas­sa ja Pohjo­is­mais­sa (Suomea luku­unot­ta­mat­ta) vähiten. Kyse on siis kaikesta kerä­tys­tä veros­ta. Suo­mi sijoit­tuu vähän keskiar­von ala­puolel­la. Suo­mi on tässä kyl­läkin nopeasti seu­ran­nut Ruot­sia ja alvia on korotet­tu aika nopeasti.

  79. “Ruotsin veroaste on Suomea korkeampi. Alv 25 pros­ent­tia jo yksinään merk­it­see suur­ta eroa.”

    No mikä on se mit­tari mil­lä tavalli­nen pul­li­ainen arvioisi työn­sä arvoa — ihan mis­sä maas­sa tahansa.
    Eikö ostovoima mit­ta­ri­na olisi hyvä. Että mon­tako kiloa perunoi­ta kus­sakin maas­sa saa tun­nin työl­lään — ja näitä tulok­sia sit­ten ver­tail­taisi­in keskenään.

    Vai las­keeko suo­ma­lais­ten ostovoimaa se, että saamme niin pirun hyvää pakkop­ul­la­palvelua esim. työt­tömyy­teemme työvoimaviranomaisilta.

  80. Ruotsin Alv-kan­nat 25, 12 ja 6.

    Suomen Alv-kan­nat 24, 14 ja 10. 

    Äkkiseltään näyt­täisi siltä, että Suomes­sa alem­mat verokan­nat ovat selvästi Ruotsin yläpuolel­la. Olen satavar­ma, että Suomen yleinen alv-kan­ta nousee lähivu­osi­na 25%:iin. Alv on vain niin help­po tapa kerätä rahaa val­tion kirstu­un. Sil­loin Suomes­sa on koko Euroopan korkein arvonlisäverotus.

  81. Samaa olen ihmetellyt.

    Luin juuri Sun­day Time­sista OECD ver­tailun sosi­aal­i­tur­vas­ta eli mitä todel­la saa käteen. Siinä Britit sijoit­tui­v­at kär­keen Euroopas­sa matalil­la veroil­la. Suo­mi oli palveluis­sa keskikas­tia, mut­ta verot ovat huippua.
    Briteis­sä on myös ilmainen ter­vey­den­huolto, kun tääl­lä on yksi Euroopan kalleimpia.
    Olen työsken­nel­lyt molem­mis­sa mais­sa ja sen vuok­si myös tun­nen tilanteet molem­mis­sa yhteiskun­nis­sa myös sisältä päin.

    Eipä tuom­moisia jut­tu­ja tääl­lä näy mis­sään, kun se ei ilmeis­es­ti sovi polit­tiseen mantraan Suomen erinomaisuudesta.

    Olisiko oikeasti aika rehellisyyteen.
    Pitäisi esit­tää kysymys mitä oikeasti saadaan korkeil­la veroilla.
    Ver­tailus­sa pitäisi käyt­tää euro­ja eikä pros­ent­te­ja. Eli mitä saadaa tuloista käteen ja mon­tako euroa tukia tulee ja mitä ter­vey­den­hoito mak­saa eurois­sa kansalaiselle jen.

    Jos ker­ran ei ole kovin hyviä palvelu­ja, niin sit­ten pitäisi olla rohkeut­ta selvit­tää mik­si ja kor­ja­ta tilanne.

    Ei ainakaan ole järkevää kansalaisen kannal­ta mak­saa korkei­ta vero­ja, jos sille ei saa vastinetta.

    rahaa on kuin roskaa:
    Nukku­Mat­ti: Kuin­ka näin? Ei pitäisi uskoa kaikkea oikeistopropagandaa.

    Ruot­si sen kuin porskut­taa eikä Tan­skallakaan kovin huonos­ti mene, ja molem­mis­sa mais­sa on korkeampi veroaste kuin Suomes­sa. Jopa upporikas Nor­ja on kat­sonut aiheel­lisek­si pitää veroas­t­een kutakuinkin samal­la tasol­la kuin Suomes­sa on nyt. 

    Min­ua ei hait­taisi tip­paakaan Suomen korkeat verot, jos niil­lä saisi jotakin. Tilanne on täl­lä het­kel­lä niin, että poli­isi, armei­ja, infra­struk­tu­uri, ter­vey­den­hoito jne. ovat yhä huonom­mas­sa jamas­sa. Pitäisi todel­la kat­soa, että mitkä ovat ne val­tion ja kun­tien tärkeim­mät asi­at. Kun niistä on päästy yksimielisyy­teen, niin niihin sat­sa­taan ja lopete­taan kaik­ki turha rahan­haaskaus. En viit­si maini­ta, mitkä asi­at ovat min­un mielestäni turhia, kos­ka siitä ei tule kuin turhaa jankkaamista ja väittelyä.

    Asia pitää hoitaa niin, että vaaleis­sa annetaan sito­vat lupauk­set mitä tehdään ja sit­ten annetaan äänestäjien päättää.

  82. Nipotan vähän. Veroast­et­taa parem­pi mit­tari jos­sain mielessä on julk­isten meno­jen osu­us BKT:stä, kos­ka ali­jäämäl­lä ei voi sil­loin kau­nis­tel­la asi­aa. Tämä on Suomes­sa korkeampi kuin Ruot­sis­sa tms, ja taitaa olla yli 50% nyt.

  83. Yhdys­val­to­jen julki­nen ter­vey­den­hoito on kalli­im­paa kuin yksi­tyi­nen. Siihen kuluu henkeä kohden enem­män rahaa kuin Suomes­sa, vaik­ka sen käyt­töaste on paljon alhaisempi.

    Yhdys­val­to­jen ter­vey­den­hoito lie­nee maail­man sään­nel­ly­in­tä, sairaan­hoita­jat eivät saa tehdä yksinker­taisi­akaan oper­aa­tioi­ta, kätilön ammat­ti on laiton mon­es­sa osaval­tios­sa, lääkärit ovat monop­o­lisoi­neet itselleen yksinker­taisia tehtäviä, sairaalo­jen perus­tamis­lu­pia evätään kuten Suomes­sa tak­silu­pia, jot­ta kil­pailua ei syn­ty­isi jne. Lääkkeitäkin sään­nel­lään paljon tiukem­min ja kalli­im­min kuin Euroopas­sa. Koh­ta maa tuke­htuu sosialismiinsa.

    Bush lisäsi sosi­aal­i­meno­ja enem­män kuin kukaan muu ikinä aiem­min ja tuot­ti val­tavasti lisää sään­te­lyä, Oba­ma ei ole yhtään parem­pi. Onnek­si Pohjo­is­mais­sa työ­markki­noi­ta luku­un otta­mat­ta sään­te­ly pääosin on edes jois­sain rajoissa.

  84. Nukku­mat­ti:

    Mut­ta joukolle val­tion omis­tamien yhtiöi­den eläkeläisjo­hta­jia (mm. Mikael Lil­ius, Juha Ranta­nen, Juk­ka Här­mälä) tämä pres­i­dent­ti Niin­istön lääke olisi kyl­lä suotava.

    Muis­taa sopii kuitenkin, että kyseis­ten entis­ten yri­tysjo­hta­jien eläke­tu­loon tehti­in tämän vuo­den alus­ta läh­es 6% leikkaus (eläke­tu­lon 6% lisävero 45000 euroa ylit­tävälle osalle).

  85. Sha­keem:Tuol­la val­it­si­jamiessys­teemil­lä on epäilemät­tä his­to­ri­al­liset syyn­sä, mut­ta min­un his­to­ri­an tun­te­muk­seni ei ole niistä perillä.

    Nuo syyt itse asi­as­sa löy­tyvät parhait­en tämän sivun ensim­mäis­es­tä kar­tas­ta: http://www.mnn.com/green-tech/transportation/stories/how-fast-could-you-travel-across-the-us-in-the-1800s

    Kun USAn poli­it­ti­nen sys­tee­mi luoti­in, maa oli pitkälti (sen aikaiseen euroop­palaiseen stan­dard­i­in ver­rat­tuna) kehit­tymätön­tä ja vaikeakulkuista. Yhtey­det jo yhden osaval­tion sisäl­lä, saati sit­ten muualle maa­han, oli­vat hitaat ja epälu­otet­ta­vat. Tuol­lai­sis­sa olois­sa val­it­si­jamiessys­tee­mi on ain­oa edes joten kuten toimi­va järjestelmä.

    Euroop­palaiset jär­jestelmät on luo­tu myöhem­min, maat ovat pienem­piä ja niis­sä on ollut pitkään ole­mas­sa jo jonkun­laista infrstruk­tu­uria. Maid­en poli­it­tiset rak­en­teet hei­jastel­e­vat todel­la paljon sitä aikaa ja olo­suhtei­ta, joka maas­sa on ollut niiden rak­en­tamisen aikaan.

  86. tiedemies:
    Nipotan vähän. Veroast­et­taa parem­pi mit­tari jos­sain mielessä on julk­isten meno­jen osu­us BKT:stä, kos­ka ali­jäämäl­lä ei voi sil­loin kau­nis­tel­la asi­aa. Tämä on Suomes­sa korkeampi kuin Ruot­sis­sa tms, ja taitaa olla yli 50% nyt.

    Tässäkin tulee ongel­mak­si mitä las­ke­taan julkisek­si menoksi.

    Raja on pyrit­ty vetämään pakol­lisu­u­teen­ja valinnanvapauteen .

    Mut­ta useim­mat ns vapaae­htoiset eläke-ja sairas­vaku­u­tuk­set eivät ole vapaae­htoisia vaan esim USA:ssa ja mon­es­sa maas­sa ne ovat kollek­ti­ivisia ryh­mä­vaku­u­tuk­sia ja olet automaat­tis­es­ti vaku­utet­tu kun työ­suhde syntyy
    Työn­tek­i­jä ei voi myöskään vali­ta vaku­u­tusy­htiötä eikä ehto­ja, joten eivät täl­laiset etu­udet todel­lisu­u­udessa ole vapaaehtoisia.

    Sik­si nekin pitäisi laskea veroas­t­eeseen ja/tai julk­isi­in menoihin.

    Ilman eläket­tä ja sairas­vaku­u­tus­ta kun ei yleen­sä tule toimeen niin ei ole merk­i­tys­tä onko se yksi­tyi­nen tai julkinen.

  87. pekka:
    Muis­taa sopii kuitenkin, että kyseis­ten entis­ten yri­tysjo­hta­jien eläke­tu­loon tehti­in tämän vuo­den alus­ta läh­es 6% leikkaus (eläke­tu­lon 6% lisävero 45000 euroa ylit­tävälle osalle). 

    Muis­te­taan kyl­lä. Mut­ta jos eläk­keel­lä saa yli puolen miljoo­nan tulo­ja, niin kyl­lä siitä tuol­laisen 6% voi huo­let­ta leikatakin. Jopa tasaval­lan pres­i­dent­ti saa täyspäiväisessä työssä vain pienen osan tästä. Minus­ta eläke­jär­jestelmä pitäisi uud­is­taa ja kar­sia täl­laiset älyt­tömän suuret yhteis­vas­tu­ullis­es­ti taatut eläk­keet kokon­aan, kuten esimerkik­si Ruot­sis­sa on tehty.

  88. Nukku­Mat­ti: Muis­te­taan kyl­lä. Mut­ta jos eläk­keel­lä saa yli puolen miljoo­nan tulo­ja, niin kyl­lä siitä tuol­laisen 6% voi huo­let­ta leikatakin.

    Eikös eläkkeis­sä ole kat­to eläke­mak­su­is­sa, mut­tei saatavissa?
    Kuka ihme täm­möisen rim­pu­lan on men­nyt suunnittelemaan?
    Siis ihan oikeasti kiin­nos­taisi tietää! Tuom­moinen henkilö pitää edes julkises­ti nolata.

    1. TEL-eläke­mak­su­is­sa ei ole kat­toa, sik­si ei myöskään eläkkeissä.Yrittäjäeläkkeissä on kat­to mak­su­is­sa, mis­tä seu­raa tietysti, että eläkkeil­läkin on katto.

  89. Ja mais­sa jois­sa on eläkekat­to (esim Ruot­si tai USA:n social secu­ri­ty-eläke), on myös vas­taa­va kat­to eläkemaksuille.
    Jos meil­lä toteutet­taisi­in eläkekat­to, niin vaiku­tus eläke­jär­jestelmän tas­apain­oon olisi negati­ivi­nen (tulot väheni­sivät enem­män, kuin eläkevelvoitteet).

    Jos joku tietää jonkun maan, jos­sa mak­set­taval­la eläk­keel­lä on kat­to, mut­ta eläke­mak­suil­la ei, niin ker­tokaa. Itse en ole moi­seen törmännyt.

  90. pekka:

    Jos meil­lä toteutet­taisi­in eläkekat­to, niin vaiku­tus eläke­jär­jestelmän tas­apain­oon olisi negati­ivi­nen (tulot väheni­sivät enem­män, kuin eläkevelvoitteet).

    Oletko var­ma?

    Näin olen kuul­lut ennenkin väitet­tävän, myös Osmon suus­ta, mut­ta itse en väitet­tä usko, ainakaan niideen tieto­jen perus­teel­la, joi­ta tähän men­nessä olen saanut.

    Havain­to­jeni perus­teel­la epäilen päin­vas­taista. Väitän siis, että Ruotsin mallin mukainen eläke­jär­jestelmä tulisi Suomelle edullisem­mak­si ja olisi myös oikeu­den­mukaisem­pi kuin nykyinen.

    Jos joku viit­sisi tutkia tätä enem­män, niin se olisi hyvä. Tämä asia on vaikea selvitet­täväk­si, ja laskel­mat jäävät hel­posti epätäydellisiksi.

    1. Eläkekat­to olisi eläkavu­u­tusy­htiöille kan­nat­tam­a­ton, kos­ka suu­rit­u­loisil­la ei ole tapana jäädä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Tätä heiken­tää tietysti vas­taavasti se, että he elävät pidem­pään, mut­ta ymmärtääk­seni nuo työkyvyt­tömyy­seläk­keet paina­vat tässä enemmän.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Tätä heiken­tää tietysti vas­taavasti se, että he elävät pidem­pään, mut­ta ymmärtääk­seni nuo työkyvyt­tömyy­seläk­keet paina­vat tässä enemmän.

    Onko joskus harkit­tu, että työkyvyt­tömyys niin kuin työt­tömyyskin tur­vat­taisi­in vaku­u­tus­pe­rusteis­es­ti, ja van­hu­useläk­keet oli­si­vat sit­ten ihan erikseen?

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkekat­to olisi eläkavu­u­tusy­htiöille kan­nat­tam­a­ton, kos­ka suu­rit­u­loisil­la ei ole tapana jäädä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Tätä heiken­tää tietysti vas­taavasti se, että he elävät pidem­pään, mut­ta ymmärtääk­seni nuo työkyvyt­tömyy­seläk­keet paina­vat tässä enemmän. 

    Tuo “ymmärtääk­seni” ei kuu­losta kovin vaku­ut­taval­ta. Tämä “tieto” eläkeka­ton haitallisu­ud­es­ta saat­taa hyvinkin olla vain usko­mus tai tarkoi­tushakuinen johtopäätös jonkin kon­sultin tekemästä selvi­tyk­ses­tä, jos­ta on yllät­täen saatu juuri sel­l­ainen tulos, jota haluttiinkin.

    Ehdo­tuk­seni ei siis ole se, että pelkästään asetet­taisi­in kat­to eläkkeille ja eläke­mak­suille, vaan ehdo­tuk­seni on, että koko eläke­jär­jestelmä uud­is­tet­taisi­in suur­in­pi­irtein vas­taa­van­laisek­si kuin Ruot­sis­sa on tehty.

Vastaa käyttäjälle Risto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.