Rakenteellinen työttömyys

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Patru­u­na-aikana Kekkosen hal­lites­sa maa­ta oli tapana, että paikkakun­taa hallinnut tehdas otti kokon­ais­vas­tu­un väestön työl­listämis­es­tä. Koulun­sa päät­täneet pää­sivät halutes­saan tehtaalle töi­hin, nekin joiden todis­tus oli huono tai ruumi­in­rakenne hin­telä. Tehtaalle oli kun­nia-asia huole­htia työn­tek­i­jöistään eläkeikään saak­ka, vaik­ka työkyky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pailu estää moi­sen laa­jasy­dämisyy­den. Näin toimi­va yri­tysjo­hta­ja olisi pian enti­nen yri­tysjo­hta­ja tai entisen yri­tyk­sen johtaja.

Nyt työl­listymisen tulee kan­nat­taa molem­mille tai työ­suhdet­ta ei syn­ny. Työn­tek­i­jän tulee saa­da niin paljon palkkaa, että työhön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­ka­lle riit­tävästi vastinet­ta. Yhä use­am­min jom­pikumpi edel­ly­tys puut­tuu. Tästä johtuu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu. Tämä on hyvä tun­nus­taa, jos halu­amme nos­taa työl­lisyy­den muiden Pohjo­is­maid­en tasolle. Työ­markki­noi­ta pitää välil­lä aut­taa eri­laisin tuin, jot­ta kaik­ki saataisi­in töihin.

Vas­ta koulus­ta valmis­tunut ei aluk­si ole kovin hyvä ja osaa­va, mut­ta oppii työn mukana. Vaik­ka työ­nan­ta­ja joutuu aluk­si mak­samaan vähän turhas­ta, nuoren palkkaami­nen on hyvä investoin­ti, jos hän har­jaan­nut­tuaan jää yri­tyk­seen pitkäk­si aikaa. Mitä lyhyem­piä ovat työ­suh­teet, sitä kan­nat­ta­mat­tomam­paa on palkata nuo­ria. Riskinä on, että koulii hyvää työvoimaa kil­pail­i­jalle. Olisi järkevää, että val­tio osal­lis­tu­isi näi­hin koulu­tuskus­tan­nuk­si­in niin kuin se osal­lis­tuu nuorten koulu­tuk­seen muutenkin. Voisiko nuores­ta työn­tek­i­jästä hänen ensim­mäisessä työ­paikas­saan saa­da automaat­tis­es­ti muu­ta­man kuukau­den ajan palkkatukea?

Joskus hyvätkin työn­tek­i­jät muo­dosta­vat riskin työ­nan­ta­jan silmis­sä. On peräti suo­tavaa, että nuori nainen pää­tyy äitiys­lo­ma­lle, mut­ta työ­nan­ta­jalle se tietää noin kymp­pi­ton­nin laskua. Kukaan ei myön­nä syr­jivän­sä nuo­ria naisia työhöno­to­ssa, mut­ta tilas­tot pal­jas­ta­vat syr­jin­nän yleisyy­den.. Hutera ter­veys tai viidenkympin ikä ei tee ken­estäkään huonoa työn­tek­i­jää, mut­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keen ris­ki voi olla työ­nan­ta­jan silmis­sä liian korkea. Niin­pä nuorten nais­ten lisäk­si viisikym­men­tä vuot­ta täyt­tänei­den tai ter­vey­den­ti­lal­taan haavoit­tuvien on vaikea päästä töi­hin. Se ei ole ikävää vain hei­dän itsen­sä kannal­ta. Se on ikävää koko kansan­talouden kannalta.

Lap­sil­isää kut­su­taan lap­sil­isäk­si, kos­ka se olin alun perin palkan­lisä, joka työ­nan­ta­jat velvoitet­ti­in mak­samaan lap­siper­hei­den huolta­jille. Ei pitänyt olla yllä­tys, että moni­lap­sis­ten per­hei­den isien ja äitien oli vaikea päästä töi­hin. Nopeasti päädyt­ti­inkin keräämään rahat lap­sil­isi­in tas­a­puolis­es­ti kaik­il­ta työ­nan­ta­jil­ta. Samas­ta syys­tä äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäisi tasa­ta työ­nan­ta­jien kesken. Niin pitäisi myös tasa­ta työkyvyt­tömyy­seläkkei­den kus­tan­nuk­set, jos kohon­nut ris­ki on tiedos­sa jo työn­tek­i­jää palkat­taes­sa. On sinän­sä järkevää, että suuret työ­nan­ta­jat ovat vas­tu­us­sa henkilökun­tansa sairauseläkkeistä, sil­lä se motivoi pitämään hyvää huol­ta työvoimasta.

Juhana Var­ti­ainen esit­ti Iisalmen Sanomien haas­tat­telus­sa, että eläkeikää lähenevä voisi saa­da alem­paa palkkaa, kos­ka hänen tuot­tavuuten­sakin on alen­tunut. Tämä syn­nyt­ti ymmär­ret­tävää raivoa. Var­ti­aisen ana­lyysi ikään­tynei­den syr­jin­nästä työ­paikoil­la on kiis­ta­ton. Työ­nan­ta­jat sanovat avoimesti, että yrit­tävät päästä eroon 63 vuot­ta täyt­täneistä. Haas­tat­telus­sa ei ajatuk­sen kokon­aisu­us ei kuitenkaan tain­nut välittyä.

Yksi osa huonom­muut­tamme Ruot­si­in on ikään­tynei­den alhainen työl­lisyys. Eläkeikää on yritet­ty nos­taa superkart­tumal­la. Eläk­keestä tulee huo­mat­tavasti parem­pi, jos jatkaa töis­sä 63 vuot­ta täytet­tyään. Työn­tek­i­jän motivoin­ti ei riitä. Vai­et­tu asia on, että työ­nan­ta­jien asen­teet estävät eläköi­tymisiän nousua.

Itse olen 61-vuo­tias, eikä kaik­ki työ suju enää samaan tahti­in kuin nuorem­pana. Olen kuitenkin siinä onnel­lises­sa ase­mas­sa, että voin itse suun­na­ta tekemiseni asioi­hin, jois­sa iästä ja koke­muk­ses­ta on pikem­minkin etua kuin hait­taa. Ikään­tyvien men­estymi­nen ja viihtymi­nen töis­sä edel­lyt­tää työte­htävien sopeut­tamista iän tuomi­in muu­tok­si­in. Se taas edel­lyt­tää hyvää tah­toa työ­nan­ta­jal­ta. Usein työ­nan­ta­ja toivoo työn­tek­i­jän menevän eläk­keelle heti 63 vuot­ta täytet­tyään, jot­ta voisi palkata pienem­mäl­lä pal­ka­lla tilalle nuoren, ener­gisen ja parem­min koulute­tun. Eläk­keelle on help­po savus­taa vaa­ti­mal­la ikään­tyneeltä saman­laista työ­panos­ta kuin nuo­ril­ta. Moni syyt­tää omaa jak­samis­taan, vaik­ka pitäisi syyt­tää jous­tam­a­ton­ta työnantajaa.

On luon­no­ton aja­tus, että työtä pitäisi tehdä täysil­lä lop­pu­un asti ja lopet­taa ker­ral­la. Nor­maali­in elämään kuu­luu työ­tahdin asteit­tainen rauhoit­tumi­nen. Työ­nan­ta­jan silmis­sä taas täysi palk­ka edel­lyt­tää täyt­tä työ­panos­ta. Urakkatyössä palk­ka ale­nee luon­nos­taan tahdin hiipues­sa. Palomies menet­tää savusukel­lus­lisän­sä, kun ei enää savusukeltamiseen sovellu.

Väheneviä voimia on kom­pen­soitu tar­joa­mal­la mah­dol­lisu­us osa-aikaeläk­­keeseen. Tämä menee ohi maalin. Vaik­ka olisi joka toisen viikon loma­l­la, joka toise­na viikkona pitää pystyä nuoren työ­tahti­in. Olisi kaikkien kannal­ta parem­pi, että iän alka­es­sa painaa voisi siir­tyä helpom­pi­in hom­mi­in ja rauhal­lisem­paan työ­tahti­in. Sil­loin olisi työssäkin mukavam­paa. Menete­tyn ansion voisi kor­va­ta kokon­aan tai osit­tain osaeläk­keel­lä, joka olisi muuten saman­lainen kuin osa-aikaeläke, pait­si että työa­jan lyhen­tämistä ei edel­lytet­täisi. Osaeläk­keen val­it­sem­i­nen pienen­täisi lop­ullista eläket­tä ver­rat­tuna täysil­lä työsken­te­lyyn, mut­ta nos­taisi sitä ver­rat­tuna eläk­keelle siirtymiseen.

 

 

 

147 vastausta artikkeliin “Rakenteellinen työttömyys”

  1. Osmo, olet oike­as­sa sanoessasi: 

    “…Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pailu estää moi­sen laajasydämisyyden…” 

    Kan­nat­taa kuitenkin ottaa huomioon eri­lais­ten yri­tys­ten eri­lainen työl­listävyys. PKT-sek­torin per­heyri­tyk­set ovat tun­netusti parem­pia työl­listäjiä kuin suuret yri­tyk­set. Per­heyri­tyk­sen syk­li on paljon pidem­pi kuin kvar­taali. Per­heyri­tyk­sessä tun­netaan työn­tek­i­jät usein parem­min ja ymmär­retään, mikä hie­man van­hem­man työn­tek­i­jän ase­ma ja paik­ka on työyhteisössä. 

    Suomen vero­tus ja ennen kaikkea pääo­mavero­tus on kuitenkin viritet­ty tuke­maan suuryri­tyk­siä. Kan­nat­taa ver­ra­ta Suomea esimerkik­si Sak­saan, niin ymm­märtää ongelman.

    Suomes­sa ollaan tilanteessa, jos­sa on yleen­sä täysi mah­dot­to­muus tehdä pienen yri­tyk­sen sukupol­ven vai­h­dos­ta. Keskisu­uris­sa, kan­sain­välistyneis­sä yri­tyk­sis­sä se on hyväl­lä vero­su­un­nit­telul­la mah­dol­lista, mut­ta tarkoit­taa käytän­nössä omis­tusten siirtämistä muualle kuin Suomeen. 🙁

    Kun PKT-sek­torin yri­tys myy­dään ulko­maille (ja saatu raha siir­retäään tur­vaan muualle kuin Suomeen) uusi kan­sain­vä­li­nen omis­ta­ja parhaas­sa tapauk­ses­sa saneer­aa, lopet­taa päällekkäiset hallintorak­en­teet ja “ter­ve­hdyt­tää” työn­tek­i­jöi­den profi­ilin. Huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa kyse on vain teknolo­gian siir­rosta halvem­pi­in maihin.

    Kun pääo­mavero­tuk­ses­sa päästään tilanteeseen, jos­sa jokin muukin asia ohjaa kuin pelkkä kateus, niin ollaan aika pitkäl­lä. 😉 SItä saa mitä tilaa. Nyt on tilat­tu täl­laiset kvartaalitaloustyömarkkinat.

    1. Suomen vero­tus ja ennen kaikkea pääo­mavero­tus on kuitenkin viritet­ty tuke­maan suuryri­tyk­siä. Kan­nat­taa ver­ra­ta Suomea esimerkik­si Sak­saan, niin ymm­märtää ongelman.

      Se, että kolmikan­ta­neu­vot­teluista puut­tuu pien­ten ja keskisu­urten yri­tys­ten edus­tus ja elinkei­noelämän ääni edus­taa vain van­ho­ja ele­fant­te­ja, on johtanut tähän. Tämä tulee meille kalliiksi.

  2. Osmo: “Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pailu estää moi­sen laa­jasy­dämisyy­den. Näin toimi­va yri­tysjo­hta­ja olisi pian enti­nen yri­tysjo­hta­ja tai entisen yri­tyk­sen johtaja.”

    Ei se tai­da johtua yri­tys­ten välis­es­tä kilpailusta.
    Ennen patru­u­na oli myös yri­tyk­sen omis­ta­ja tai omis­ta­ja­su­vun patru­u­na ja hän sai tehdä tehtaal­laan mitä halusi — ja mon­et patru­u­nat tun­si­vat yhteiskuntavastuunsa.

    Nyky­isin omis­ta­jat ovat kasvot­to­mia insti­tu­tion­aal­isia sijoit­ta­jia, jot­ka eivät tunne muu­ta kuin kvar­taalin tuottovaatimuksensa.

  3. Osmo Soin­in­vaara: Se, että kolmikan­ta­neu­vot­teluista puut­tuu pien­ten ja keskisu­urten yri­tys­ten edus­tus ja elinkei­noelämän ääni edus­taa vain van­ho­ja ele­fant­te­ja, on johtanut tähän. Tämä tulee meille kalliiksi. 

    Tuo on rel­e­vant­ti asia, mut­ta vain osa syy. Kyl­lä ääri­vasem­mis­to­lainen pääo­mavero­tus­poli­ti­ik­ka on vähin­tään yhtä iso tek­i­jä. Per­in­tövero esimerkik­si ei sovi nykyaikaiseen yhteiskun­taan, puhu­mat­takaan yri­tys­ten vero­tuk­sen vääristymistä.

  4. Ongel­ma ei ole pelkästään yksi­tyisel­lä puolella.
    Se on suuri myös kunnallisella.
    Itse edus­tana pitkän koulu­tuk­sen alaa jos­sa koke­mus vain lisää arvoa. Silti hyvin julkises­ti yhdessä työ­paikas­sani san­ot­ti­in ettei yli 50-vuo­ti­as­ta ole mihinkään. Valitet­tavasti tämä myös näkyi suh­tau­tu­mises­sa. Seu­rauk­se­na paljon ennenaika­sia eläk­keelle jääntejä.

    Minus­ta kuitenkin ensin julkisen pitäisi näyt­tää mallia eikä yksi­tyisen. Nyt tämä malli on vah­va ikäsryjintä.

    Joten asenne on ensim­mäi­nen joka pitää muuttaa.

    Toinen asia jota ei ole kun­nol­la nos­tet­tu esille on mah­dol­lisu­us vähen­tää työ­tah­tia, kun voimat hiipu­vat. On ymmär­ret­tävää ettei kovas­sa kil­pailus­sa ole­va fir­ma voi lisätä kuluja/laskea tuot­tavu­ut­ta tämän takia.

    Mik­si ei yksinker­tais­es­ti annet­taisi mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää vaik­ka eläk­er­a­haa kor­vaa­maan vähen­tynyt työai­ka tai vähem­män vaa­ti­vas­ta työstä johtu­va palkan alen­nus. Uskoisin että moni van­hene­va olisi valmis jatka­maan jos vain saisi voimia vas­taavaa työtä, eikä samal­la kok­isi kohtu­ut­ton­ta ansio­ta­son laskua.

    Olen ajatuksi­neni hyvin samoil­la lin­joil­la blo­gin kir­joit­ta­jan kanssa.

  5. Nämä enti­sa­jan patru­u­nat tun­si­vat yhteiskun­tavas-tuun­sa siinäkin mielessä, että tyy­tyivät nykynäkö-kul­mas­ta san­gen vaa­ti­mat­tomi­in palkkoi­hin ja mui-hin etuuk­si­in. Yri­tysjo­hta­jien roo­peankka­mainen ahneus on meil­lä melko tuore ilmiö. Ja kaikkein kum­mallis­in­ta on, ettei val­tionyri­tyk­sis­säkään tuolle ahneudelle ole asetet­tu juuri minkään­lai-sia pidäkkeitä, tai jos on, niin niistä ei ole välitetty.
    Hyvä kir­ja aiheesta on Markku Kuis­man Rosvopa­ronien paluu.

  6. “Työ­nan­ta­jat sanovat avoimesti, että yrit­tävät päästä eroon 63 vuot­ta täyt­täneistä. Haas­tat­telus­sa ei ajatuk­sen kokon­aisu­us ei kuitenkaan tain­nut välittyä.

    Yksi osa huonom­muut­tamme Ruot­si­in on ikään­tynei­den alhainen työllisyys. ”

    Ruot­sis­sa työ­sopimus­la­ki suo­jaa ikään­tynyt­tä, ei työ­nan­ta­jien hyvä tahto.Samoin Suomea varhaisem­pi eläköi­tymi­nen on mah­dol­lista :Työeläk­keelle voi siir­tyä 61 vuo­den iästä alka­en halu­a­manaan ajankohtana.
    Mut­ta työ­sopimus­lain suo­jis­sa moni voi jatkaa pidempään

    Hyvä esiemerk­ki on Telia­Son­era, Nyber­gin tul­tua tj:ksi hän yrit­ti päästä eroon iäkkäistä.Suomessa se onnis­tui, mut­ta ei Ruotsissa.

    Ruot­sis­sa on myös laa­jem­pi julkinne sek­tori ja sekin edesaut­taa ikään­tynei­den työl­lisyy­dessä, sil­lä virkami­esten irti­sanom­sikyn­nys on korkea Ruotsissakin

    Kol­mas syy on ‚että Ruot­sis­sa työkyvyt­tömyy­seläk­keelle pääsee vas­ta 30 ikävuo­den jälkeen.
    Tan­s­ka nos­ti työkyvyt­tömyy­seläk­er­a­jan 40 vuo­teen, siihen saak­ka eletään sos­sun luukul­la tai kuntoutuksessa.

    Neljäs syy on Suomen tem­pu­tus orjatöil­lä, ne eivät ole työ­suhtei­ta ja niin­pä oratyöläiset eivät kir­jaudu työl­lisik­si eivätkä työvoimaan .

    Muis­sa Pohjo­is­mais­sa kun­nioite­taan ihmisoikeuk­sia ja niin­pä nämä pakko­työl­lis­te­tyt ovat nor­maalis­sa työsuhteessa

    Tan­skan ja Ruotsin mallion haet­tu Suomes­ta ns Lep­päsen­lain mukainen malli

    Tan­skas­sa ikään­tynei­den työl­lisyysaste on hiipunut Suomen tasolle työl­lisyys-varhaisekäke­lakien huonon­nusten vuoksi

    Työl­lisyysaste ikäryh­mit­täin eräis­sä Pohjo­is­mais­sa — Valtioneuvosto

    valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/…/fi.pdf

  7. Mik­sei val­tio mak­sa äitiyslomaa?

    Näitä täysin hölmöjä yri­tysvelvoit­tei­ta on paljon, enkä ole niitä eri­tyisem­min edes jak­sanut tutkiskel­la. Jos yri­tys joutuu mak­samaan esimerkik­si tuot­tei­den­sa laatutes­tauk­sia, ja joku yli­ak­ti­ivi­nen virkamies kohdis­taa usei­ta tark­istuk­sia lyhyel­lä ajal­la samaan fir­maan, niin tuo fir­ma saadaan hel­posti hengiltä.

    Val­tio mak­samaan näitä velvot­tei­ta, niin yri­tys­ten tule­vaisu­u­den­näkymät, ja toim­imi­nen huo­mat­tavasti helpottuvat.

    1. Val­tio mak­saa äitiys­lomista osan, osa jhää yri­tyk­sen mak­set­tavak­si. Suurem­pi kus­tan­nus yri­tyk­selle tulee kuitenkin sijaisen ottamis­es­ta ja hänen pere­hdyt­tämis­es­tään ja tule­van äidin pois­saoloista lapsen sairastuttua.

  8. … äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäisi tasa­ta työ­nan­ta­jien kesken. Niin pitäisi myös tasa­ta työkyvyt­tömyy­seläkkei­den kus­tan­nuk­set, jos kohon­nut ris­ki on tiedos­sa jo työn­tek­i­jää palkattaessa. 

    Hyvä lin­jaus. Tuol­lais­ten työn­tek­i­jäko­htais­ten riskien pitääkin men­nä val­tion eikä työ­nan­ta­jan piikki­in, jos halu­taan lopet­taa noiden ryh­mien syr­jimi­nen työelämässä.

    Ehdo­tuk­ses­ta poiketen työn­tek­i­jän yleisen ter­veysriskin voisi pois­taa työ­nan­ta­jal­ta kokon­aan. Kai van­hem­mil­la työn­tek­i­jöil­lä sairas­tu­mis­to­den­näköisyys on suurem­pi, ja sitä kaut­ta myös syr­jimis­tarve. Ei työ­nan­ta­jan tarvitse olla vas­tu­us­sa muista kuin huonoista työolo­suhteista johtuneista sairauk­sista ja tap­atur­mista. Niihin työ­nan­ta­ja voi vaikut­taa hyvil­lä työoloilla.

    Työn­tek­i­jöi­den yleinen hyvä ter­veys on työ­nan­ta­jalle eduk­si kaikissa ikälu­okissa, joten järkevä työ­nan­ta­ja sat­saa hie­man ter­vey­teen joka tapauksessa.

    Juhana Var­ti­ainen on oike­as­sa siinä, että työkyvyn heiketessä, syys­tä tai tois­es­ta, ei ole järkevää, että työ­nan­ta­jan pitää mak­saa täyt­tä palkkaa vajaas­ta työstä. Tässäkin val­tio voi tul­la väliin.

    Ehdote­tun tyy­li­nen työn­tekoa rajoit­tam­a­ton tuki sopii muillekin ryh­mille kuin eläk­keelle siir­tymässä oleville. Tarvi­taan myös mekanis­me­ja, joil­la työ­nan­ta­jan mak­samaa palkan osaa voi laskea näis­sä tilanteis­sa alemmas.

  9. Heik­ki:
    Mik­sei val­tio mak­sa äitiyslomaa? 

    Sehän mak­saa. Mut­ta monien työe­htosopimusten osa­puo­let ovat keskenään sopi­neet, että mei­dän alan ihmisillepä val­tion mak­sama äitiys­lo­man kor­vaus ei olekkaan riit­tävä, vaan äitiys­lo­ma­laisille pitääkin mak­saa enem­män. Ja sen paran­nuk­sen työ­nan­ta­jat sit­ten mak­sa­vat siihen päälle omas­ta pus­sis­taan ihan sen mukaan kuin sen alan työ­nan­ta­jali­it­to on hyväksynyt maksettavaksi.

  10. Var­ti­ainen ja kump­pan­it esit­tävät palkko­jen alen­tamista ratkaisuk­si työvoiman syjin­tään käyt­täen mal­li­na Ruot­sia, vaik­ka Ruot­sis­sa hom­ma taitaakin perus­tua tiukem­paan ja eri­laiseen sään­te­lyyn. Eipä siinä, kahvi­lan pöy­däl­lä loju­vas­ta hesarista huo­masin, että Var­ti­ainen on taas tänään irti: hänen mielestään näköjään ihmisiä on maail­mas­sa liian vähän (maa­han­muut­toa lisää), siivoo­jien palkat ovat liian korkei­ta (siis maa­han­muut­toa lisää) ja työ­nan­ta­jat eivät osaa enää nos­taa palkko­ja (siis maa­han­muut­toa lisää). Ihan vain tieteel­lis­es­ti tässä todennan.

  11. ” Voisiko nuores­ta työn­tek­i­jästä hänen ensim­mäisessä työ­paikas­saan saa­da automaat­tis­es­ti muu­ta­man kuukau­den ajan palkkatukea?”

    Opiske­li­jat ja työt­tömät joutu­vat jo nyt tekemään palkat­to­mia har­joit­telu­jak­so­ja .Tyyp­illine har­joit­telu on n puoli vuotta,mutta monis­sa aammteis­sa tehään jopa vuo­den ver­ran har­joit­telua yrityksissä

    Tämä ilmaistyö on jo 170000 htv luokaa,joten pitää jo kysyä eikö ahneudel­la ole enää mitään rajaa ?

    Har­joit­teli­jat työl­listyvät usein har­joit­telu­fir­maan, joten työhöno­h­jaus ei ole enää se per­im­mäi­nen syy lisävaatimuksiin

  12. Meitä 50–60-vuotiaana pois­potkit­tu­ja on tietoli­iken­nealal­la paljon. Tapamme sään­nöl­liseti ja keskustelu kän­tyy myös entiseen työhönkin

    N 30 % on ollut valmis luovuttamaan,jaksamista ei ole ollut.

    Mut­ta 70 % olisi jatkanut jos työ­nan­ta­ja olisi sallinut.

    Toinen huomio on, että työkkäri halu­aamyös eroon + 55-vuotiaasta

    Niin­pä tuo rutiini,jonka kohtasin työkkäris­sä, onkin yleisem­pi ja näin ikään­tynyt voidaan potkia ulos työvoimasta.

    Työt­tömäl­lä ei ole mitään oikeuk­sia eikä hän voi valit­taa työkkärin menettelystä.

  13. Kan­nat­taa muis­taa, että jokainen työn­tek­i­jä on ensim­mäisessä työ­paikas­saan koke­ma­ton ja jokainen van­he­nee ja eläkkeen
    Kyn­nyk­sel­läkin kaik­ki ovat keskenään saman­laises­sa tilanteessa. Pyrim­mekö siis muut­ta­maan inhimil­listä elämänkaar­ta vai mitä. Toki olisi hyvä jos eläkeikää nos­tet­taisi­in par­il­la vuodella,sillä saataisi­in kor­jat­tua ker­ral­la sekä eläkkei­den rahoit­ta­mi­nen, ns. eläke­pom­mi, 80 mrd/v yht sii 160 mrd ja oikeasti työkyvyt­tömät voitaisi­in lait­taa eläk­keelle ja täl­läkin taval­la nos­taa tuot­tavu­ut­ta ja tärkeää tietoa jaka­maan jäi­sivät hyvät ter­veet ammat­ti­laiset. Lisäk­si tämä helpot­taisi myös nuorisotyöttömyyttä.

  14. Kiitos hyvästä keskustelu­navauk­ses­ta, jos­sa mietitään ongelmia avoimin silmin ja esitetään ehdo­tuk­sia niiden kor­jaamiseen. Täl­laista asen­net­ta kai­vat­taisi­in enem­män, eikä yksipuolista syyllistämistä.

  15. Liian van­ha:
    ” Voisiko nuores­ta työn­tek­i­jästä hänen ensim­mäisessä työ­paikas­saan saa­da automaat­tis­es­ti muu­ta­man kuukau­den ajan palkkatukea?”

    Opiske­li­jat ja työt­tömät joutu­vat jo nyt tekemään palkat­to­mia har­joit­telu­jak­so­ja .Tyyp­illine har­joit­telu on n puoli vuotta,mutta monis­sa aammteis­sa tehään jopa vuo­den ver­ran har­joit­telua yrityksissä

    Tämä ilmaistyö on jo 170000 htv luokaa,joten pitää jo kysyä eikö ahneudel­la ole enää mitään rajaa ?

    Har­joit­teli­jat työl­listyvät usein har­joit­telu­fir­maan, joten työhöno­h­jaus ei ole enää se per­im­mäi­nen syy lisävaatimuksiin

    Ikävä kyl­lä, taitaa olla parem­minkin niin, etteivät har­joit­teli­jat useinkaan työl­listy har­joit­telu­fir­maan, vaan hei­dät kor­vataan uusil­la har­joit­telijoil­la. Muu­ta­man vuo­den takaises­ta tutkimuk­ses­ta muis­te­len luke­neeni, että vain 14 % olisi työssä 3 kk työharjoittelun/työvoimakoulutuksen jäl­keen. Luul­tavasti nuo 14 % oli­si­vat työl­listyneet muutenkin. 

    Minus­ta palkaton työ pitäisi lopet­taa tyystin. Muu­ta­man kuukau­den palkkatu­ki nuoren aloit­taes­sa työn­sä ensim­mäisessä työ­paikas­saan olisi puo­lus­tet­tavis­sa edel­lyt­täen, että työ­nan­ta­ja sitoutuu palkkaa­maan nuoren tois­taisek­si voimas­sa ole­vaan työ­suh­teeseen TES-pal­ka­lla. Työ­nan­ta­jal­la ei ole moti­ivia moi­seen niin kauan kuin hänel­lä on mah­dol­lisu­us saa­da täysin ilmainen työn­tek­i­jä, jon­ka niukas­ta toimeen­tu­losta huole­htii yhteiskunta. 

    En ymmär­rä sitä, että eläkeikäis­ten työssäpysymis­es­tä kan­netaan huol­ta samanaikaises­ti kun kymmenet tuhan­net nuoret eivät pääse työelämään lainkaan, ainakaan jos sil­lä tarkoite­taan pidem­piaikaista palkkatyö­suhdet­ta. Ei palkat­tomien töi­den tai pätkätöi­den varaan elämää raken­neta. Minus­ta nuorten palkkatyöelämään pääsys­tä pitäisi pitää huol­ta jo ihan oikeu­den­mukaisu­u­denkin vuok­si, puhu­mat­takaan siitä, että tuol­la taval­la syr­jäyte­tyt nuoret muo­dosta­vat tule­vaisu­u­den aikapommin.

    1. Vaik­ka minus­ta työ­nan­ta­jien pitää saa­da untivikot töi­hin vähän halvem­mal­la, en pidä ilmaista työvoimaa mitenkään järkevänä. Ei liene mikään ylä­tys, ettei ilmaisu­ud­es­ta noin vain hypätä täyshintaiseksi.

  16. Onko kult­tuurimme vinoutunut hake­maan tehokku­ut­ta toim­inta­malleista, jot­ka ulkois­ta­vat ihmisiä yhteiskun­nas­ta ja lisäävät sitä kaut­ta käytän­nössä sekä riske­jä että myös tehottomuutta?

    Osmon kir­joituk­sen­sa alus­sa esit­tämä kat­saus vuosikym­menten takaiseen tehdasy­hteisö­jen toim­inta­malli­in on kiin­nos­ta­va ver­tail­e­va mit­tatikku mei­dän ajallemme. Jos äsken oli noin olen­nais­es­ti toisin, voivatko tämän päivän arvot olla jo yllät­tävän pian historiaa?

    Löy­däm­mekö kult­tuuri­imme uuden­laista yhteisöl­lisyyt­tä ja yhteisvastuuta?

  17. Ruot­sis­sa on Lagen on Anställ­ningssky­dd joka suo­jaa ikään­tyneitä. Peri­aat­teessa laki sanoo, että väen vähen­nys hoide­taan “last in first out” periaatteella.

  18. Tuos­ta Osmon alus­tuk­ses­ta käy varsin hyvin ilmi, että hän on lukenut fiskarssien, ström­bergien ja faz­e­rien his­to­ri­aa roman­ti­soiduista kir­ja­teok­sista, mitkä käsit­televät ruukin patru­unoiden “hyvyyt­tä” n. 1900-luvun alkupuolel­la — joista sit­ten peilaa näke­myk­sen­sä ruukin patru­unoiden ns. huole­hti­vaan asen­teeseen työn­tek­i­jöistään. No noin on voin­ut ollakin. 

    Olin aikoinani erään ison etelä-poh­jalaisen sähkö­fir­man töis­sä, ja siel­lä oli tasan 2 työ­nan­ta­jan mielestä avu­ton­ta palkallista. 

    Talvel­la aamu­tu­imaan tekivät lumi­työt ja kesäl­lä paran­si­vat teol­lisu­us­puis­ton nur­mikko­jen tilaa. Päiväl­lä tsup­pa­si­vat sisäiset pos­tit lukuisi­in tehdas­raken­nuk­si­in tehdaspuis­ton alueella.

    Mut­ta oli irvokas­ta kuul­la, että nuo em. ensim­mäisenä potkaisti­in fir­mas­ta pihalle, kun fir­maa ruot­salaiselle omis­tuk­selle ryhdyt­ti­in rukkaa­maan. Tosin fir­ma put­sat­ti­in tyhjäk­si ennen kuin ruot­salaiset otti­vat fir­man hal­tu­un­sa ja näin “hin­telä” ja “heikko” sai­vat mennä.

  19. “Koulun­sa päät­täneet pää­sivät halutes­saan tehtaalle töi­hin, nekin joiden todis­tus oli huono tai ruumi­in­rakenne hintelä.”

    Ympäristön­suo­jelua vas­tustet­ti­in vim­mais­es­ti. Yhteiskun­tavas­tu­u­takin vas­tu­ute­taan, mut­ta samal­la tavoin kuin on velvoitet­tu ole­maan vau­ri­oit­ta­mat­ta luon­toa, voidaan velvoit­taa myös ole­maan vahin­goit­ta­mat­ta ihmisy­hteisöjä. Luon­non­suo­jelul­la voi jopa myy­dä tuot­teen ja niin voisi myös eet­tis­es­ti kestäväl­lä palkkaus­poli­ti­ikalla ‑kun­han vain julk­isu­us alkaa karsas­taa yksini­it­tisen kovaa voitontavoittelua.

    “Vas­ta koulus­ta valmis­tunut ei aluk­si ole kovin hyvä ja osaa­va, mut­ta oppii työn mukana.” Ter­vey­den­hoitoalalle valmis­tuneetkaan eivät ole, mut­ta silti työn­tek­i­jämi­toi­tus tehdään kuin oli­si­vat. Pere­hdy­tyk­seen ei vara­ta lainkaan aikaa, vaan val­is­tunei­den kuvitel­laan hal­lit­se­van kaiken erikoisa­lo­ja myöten. Siitä vaan sijaisek­si tai työvuoroon vas­taavak­si, vaik­ka et olisi puol­ta min­u­ut­tia saanut pere­hdy­tys­tä jonkin tietyn erikoisalan hoita­jien vas­tu­ulle kuu­lu­vista asioista. Tämä on selkeä potilasturvallisuusriski. 

    Ter­vey­den­hoitoalal­la olisi enem­män väkeä töis­sä, jos työ­nan­ta­jat nou­dat­taisi­vat velvol­lisu­ut­taan etsiä työkykyyn sopi­va työte­htävä. Jos nos­t­a­mi­nen tai valvom­i­nen ovat liian rankko­ja työn­tek­i­jän diag­noo­sei­hin, kevyem­piä tehtäviä on run­sas valikoima. Vain pikkupo­mo­jen asen­teet ovat esteenä — niistä seu­raa työn­tek­i­jöi­den rasit­tumi­nen pysyvästi työkyvyttömiksi. 

    Toisaal­ta sekä nuoret että alal­la pitkään työsken­nelleet, jot­ka halu­a­vat tehdä laadukas­ta työtä kun­nol­la, pak­enevät ter­vey­den­hoitoalal­ta. Kaikenkar­vaiset uud­is­tuk­set tekevät huolel­lisen ja laadukkaan työn tekemisen mah­dot­tomak­si. Työn­tek­i­jät uupu­vat myötäkär­simyk­seen nähdessään, mitä kaikkea ilman poti­laat jäävät. 

    Eri alo­jen työ­nan­ta­jat, niin yksi­tyiset kuin julkisetkin, menet­tävät kaikkein eniten tehoa ja tuloja/sääästöjä, siinä, etteivät kuun­tele ruo­hon­ju­u­ri­ta­son työn­tek­i­jöitä. Kokeneim­mil­la on eniten tietoa ja sitä viisaut­ta, joka saisi asi­at hoi­tu­maan ja rul­laa­maan. Alaa tun­tem­aton suun­nit­teli­ja organ­isaa­tion huip­ul­la saa kyl­lä suun­nitel­mat näyt­tämään hyviltä paper­il­la, mut­ta käytän­töön siir­ret­ty­inä ne aiheut­ta­vat pahaa jälkeä. Kuten nyt näyt­tää käyvän uusim­mas­sa sote-hässäkässä. 

    En kan­na­ta sitä, että yri­tyk­sille jär­jestetään veron­mak­sajien varoin ilmaista työvoimaa nuorista kuin ikään­tyvistäkään. Vero­ja mak­sa­vat vain palka­nsaa­jat ja yri­tyk­set — palka­nsaa­jia ei voi velvoit­taa sekä tekemään työt, että mak­samaan yri­tyk­sen voitot. 

    Nekin yri­tyk­set, jot­ka irti­sanovat väkeä satalu­vuin, ovat esit­täneet aiem­paa suurem­pia voit­to­ja. Yri­tys­ten ruiku­tuk­sen syy lie­nee se, että voit­to­tavoit­teet asete­taan väärin. Kohtu­ullis­ta­mal­la voit­to­tavoit­tei­ta ja ylisu­uria johta­jis­ton palkko­ja, jää mah­dol­lisu­ut oikeaan työn­mi­toituk­seen, henkilökun­nan palkkauk­seen ja kelvol­lisi­in työoloi­hin. Samal­la myös hin­tata­so aset­tuu sel­l­aisi­in lukemi­in, että palka­nsaa­jatkin voivat ostaa tuotteita/palveluja ja tuote/palvelu käy kau­pak­si ulkomaillakin. 

    Palkat eivät tuhoa yri­tys­tä tai yhteiskun­taa, mut­ta kohtu­u­ton voiton­tavoit­telu sen tekee kyllä.

  20. “Työn­tek­i­jän tulee saa­da niin paljon palkkaa, että työhön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­ka­lle riit­tävästi vastinet­ta. Yhä use­am­min jom­pikumpi edel­ly­tys puuttuu.”

    Ja näi­den edel­ly­tys­ten välis­sä on lev­eänä kiilana vielä verot ja verolu­on­toiset mak­sut. Työ­nan­ta­jan kulut mak­se­tus­ta 2000€ palka­s­ta ovat kolmisen ton­nia, eikä kukaan palkkaa ketään omakus­tan­nush­in­taan, vaan työn­tek­i­jän pitäisi luon­nol­lis­es­ti tuot­taa enem­män kuin palkkansa ja nämä ns. sivuku­lut. Työn­tek­i­jäkään ei saa kouraansa kah­den ton­nin palka­s­taan kuin osan, mah­dol­lis­es­ti puolisen­toista tuhatta.

    Oman epäi­lyk­seni mukaan olisi vaikea­ta kau­pa­ta mil­lään men­estyk­sel­lä kah­ta samaa asi­aa, joista vain toista ryöstöverote­taan, eli suo­ma­laista ja ulko­maalaista työtä ellei suo­ma­lainen työ olisi jotenkin parem­paa. Valitet­tavasti tuot­tei­den tai palvelu­iden laadukku­u­den huo­maa vas­ta niiden men­tyä huonoik­si. Kuten rak­en­tamises­sa, siivouk­ses­sa tai suutarintöissä.

  21. Rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä esi­in­tyy myös työl­lis­ten kesku­udessa, nimit­täin julkisel­la puolel­la ja eri­tyis­es­ti kunnissa.

    Kreikas­sa viran­halti­joiden työ­suhde on perus­tus­lail­la tur­vat­tu. Suomes­sa tur­va on samaa luokkaa. 

    Kun­tali­itosten yhtey­dessä on viiden vuo­den työ­suhde­tur­va. Käytän­nössä työ­suhde­tur­va on ikuinen ilman täl­laista lausekettakin.

    Poli­it­ti­nen ja kol­le­giaa­li­nen sol­i­daarisu­us pitää huolen siitä, että julkisen puolen viran­halti­ja on erot­tam­a­ton. Kaikil­la viran­halti­joil­la on tietenkin töitä, mut­ta kukaan ei kyseenalaista, onko se tarpeel­lista vai tarpee­ton­ta, tuot­tavaa vai tuot­tam­a­ton­ta työtä.

    Esimerkik­si lääkäreil­lä tilas­to­ja teet­tävät kam­reer­it. Kumpia tarvi­taan tuot­tavas­sa työssä?

  22. åke:
    Ruot­sis­sa on Lagen on Anställ­ningssky­dd joka suo­jaa ikään­tyneitä. Peri­aat­teessa laki sanoo, että väen vähen­nys hoide­taan “last in first out” periaatteella.

    Mikä on työ­nan­ta­jalle kaikkein huonoin vai­h­toe­hto. Sen lisäk­si se on erit­täin huono vai­h­toe­hto nuo­rille per­heen­pe­rus­tamisiässä oleville työntekijöille.

    Jos yri­tyk­sen pitää vähen­tää väkeä tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä, yri­tyk­sen ja kansan­talouden kannal­ta on paras­ta, että yri­tys ihan itse saa vali­ta vähennettävät.

    Mikäli sit­ten täl­laises­sa tilanteessa näyt­tää siltä, että yri­tys halu­aa eroon ikään­tyneistä työn­tek­i­jöistä, siihen lie­nee jokin syy. Yleen­sä yri­tys­ten ylin johto on itsekin varsin ikään­tynyt­tä, joten jo pelkän ikäkau­sisol­i­daarisu­u­den pitäisi toimia pikem­min ikään­tynei­den puoles­ta kuin vastaan.

  23. Raimo K:
    Ennen patru­u­na oli myös yri­tyk­sen omis­ta­ja tai omis­ta­ja­su­vun patru­u­na ja hän sai tehdä tehtaal­laan mitä halusi – ja mon­et patru­u­nat tun­si­vat yhteiskuntavastuunsa.

    Ja alaisia tapasi joka viikko. Jos käyt­täy­tyi huonos­ti, saat­toi joku päivä tul­la nenä kipeäk­si — noin alkajaisiksi.

  24. OS: Samas­ta syys­tä äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäisi tasa­ta työ­nan­ta­jien kesken.

    Minus­ta tämä on väärin. Äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäsi mak­saa nimeno­maan val­tion kukkaros­ta, ei työ­nan­ta­jien kukkaros­ta. Niistä lap­sista ei ole mitään hyö­tyä työ­nan­ta­jalle — pikem­min päin­vas­toin — mut­ta val­ti­olle ne ovat välttämättömiä.

    Kokon­aan toinen jut­tu on se, että pitkää pere­htymistä vaa­tivis­sa tehtävis­sä van­hem­muu­teen liit­tyvät pois­saolot ovat työ­nan­ta­jille erit­täin kalli­ita ja työl­listäviä. Mon­es­sa tehtävässä TESsien tuo­mat kymp­pi­ton­nin luokkaa ole­vat kus­tan­nuk­set ovat vain jäävuoren huippu.

    Tästä syys­tä tilanteen saami­nen täysin tasa-arvoisek­si kaikenikäis­ten ihmis­ten välil­lä on kovin vaikeaa, jos samal­la pide­tään pitkät van­hem­muu­teen liit­tyvät vapaat.

  25. Asial­la alkaa olla kiire. On teho­ton­ta jät­tää nuoret ja van­hat ulos työ­markki­noil­ta. Itse pär­jäilen 56v mut­ta mietin että kuin­ka kauan. 

    Ker­taakaan ei saa ainakaan päästää itseään tyt­tömäk­si. Työ­paikkaa pitää etsiä koko ajan var­muu­den vuok­si, sil­lä sit­ten kun YT:t alka­vat ei enää ole aikaa.

  26. Ksan­tip­pa: Minus­ta palkaton työ pitäisi lopet­taa tyystin. Muu­ta­man kuukau­den palkkatu­ki nuoren aloit­taes­sa työn­sä ensim­mäisessä työ­paikas­saan olisi puo­lus­tet­tavis­sa edel­lyt­täen, että työ­nan­ta­ja sitoutuu palkkaa­maan nuoren tois­taisek­si voimas­sa ole­vaan työ­suh­teeseen TES-pal­ka­lla. Työ­nan­ta­jal­la ei ole moti­ivia moi­seen niin kauan kuin hänel­lä on mah­dol­lisu­us saa­da täysin ilmainen työn­tek­i­jä, jon­ka niukas­ta toimeen­tu­losta huole­htii yhteiskunta. 

    Samaaa mieltä. Palkkatu­ki pitäisi voi­da per­iä takaisin, jos työ­suhdet­ta ei jatke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

  27. Viherinssi: Mikä on työ­nan­ta­jalle kaikkein huonoin vai­h­toe­hto. Sen lisäk­si se on erit­täin huono vai­h­toe­hto nuo­rille per­heen­pe­rus­tamisiässä oleville työntekijöille.Jos yri­tyk­sen pitää vähen­tää väkeä tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä, yri­tyk­sen ja kansan­talouden kannal­ta on paras­ta, että yri­tys ihan itse saa vali­ta vähennettävät.Mikäli sit­ten täl­laises­sa tilanteessa näyt­tää siltä, että yri­tys halu­aa eroon ikään­tyneistä työn­tek­i­jöistä, siihen lie­nee jokin syy. Yleen­sä yri­tys­ten ylin johto on itsekin varsin ikään­tynyt­tä, joten jo pelkän ikäkau­sisol­i­daarisu­u­den pitäisi toimia pikem­min ikään­tynei­den puoles­ta kuin vastaan.

    Itsekin olen joskus ollut tuo­ta mieltä, mut­ta kun olen huo­man­nut, että työl­listymi­nen on erit­täin vaikeaa/mahdotonta 55+ olen alka­nut ajatel­la, että ehkä tässä on työn­tek­i­jän kannal­ta puolen­sa. Nuoris­takin tulee van­ho­ja. Nuoret voivat kuin­tenkin tehdän tämän “den nya unga ingen­jör” tem­pun työ­markki­noil­la. Van­hoil­la ei sitä mah­dol­lisu­ut­ta enää ole.

  28. Viherinssi: Minus­ta tämä on väärin. Äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäsi mak­saa nimeno­maan val­tion kukkaros­ta, ei työ­nan­ta­jien kukkaros­ta. Niistä lap­sista ei ole mitään hyö­tyä työ­nan­ta­jalle – pikem­min päin­vas­toin – mut­ta val­ti­olle ne ovat välttämättömiä.Kokonaan toinen jut­tu on se, että pitkää pere­htymistä vaa­tivis­sa tehtävis­sä van­hem­muu­teen liit­tyvät pois­saolot ovat työ­nan­ta­jille erit­täin kalli­ita ja työl­listäviä. Mon­es­sa tehtävässä TESsien tuo­mat kymp­pi­ton­nin luokkaa ole­vat kus­tan­nuk­set ovat vain jäävuoren huippu.Tästä syys­tä tilanteen saami­nen täysin tasa-arvoisek­si kaikenikäis­ten ihmis­ten välil­lä on kovin vaikeaa, jos samal­la pide­tään pitkät van­hem­muu­teen liit­tyvät vapaat.

    Samaa mieltä. Ei työ­nan­ta­jil­la ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa las­ten lukumäärään tai äidin pois­saoloi­hin. Ain­oa mihin työ­nan­ta­ja voi vaikut­taa on olla palkkaa­mat­ta poten­ti­aal­isia äite­ja vaa­tivi­in asiantuntija/esimiestehtäviin.

  29. Osmo siis ihmettelee sitä, ettei työn­tekoa sovel­leta työkykyyn. Siis sitä, että kaik­il­ta edel­lytetään ja aina saman­laista työkykyä. Aiheesta ihmetteleekin.

    Minä taas ihmette­len sitä, ettei työtä jae­ta tasaisem­min työn­tek­i­jöi­den kesken. Paras­ta aikaa on suuri haloo eläkeiän nos­tos­ta. Se tarkoit­taa, että työ pyritään teet­tämään entistä täy­del­lisim­min samoil­la tek­i­jöil­la, kun taas työt­tömät pysyvät entistä varmem­min työttöminä.

    Sota-aikana oli puute leivästä. Leivän jakelu sään­nöstelti­in ja jaet­ti­in tasan kaikkien kesken. Se tun­tui sil­loin ja vielä nytkin reilulta. 

    Mik­sei Suomes­sa nyt puhuta työn jakamis­es­ta kaikkien kesken? Mik­si päämin­is­terin ja EK.n tavoite on päin­vas­tainen? Kenen etu on täl­läisessä toimin­nas­sa pääl­lim­mäisenä? Pyrkivätkö Suomea hal­lit­se­vat koko kansan vai vain etuoikeutet­tu­jen olo­suhtei­den parantamiseen?

  30. Ei ole pitkä aika siitö, kun Suomes­sa eläke las­ket­ti­in neljän viimeisen vuo­den tulo­jen perus­teel­la. Täl­löin juh­li­vat virkamiehet, joiden palk­ka kohosi virkavu­osien kas­vaes­sa ja oli korkeim­mil­laan juuri eläk­keen määräy­tymisen aikaan. Tämä lasken­ta todet­ti­in epäoikeu­den­mukaisek­si ja sään­töä muutet­ti­in. Nyt eläke las­ke­taan koko työhis­to­ri­an perusteella.

    Saman­lainen epäoikeu­den­mukaisu­us on kuitenkin palkan määräy­tymisessä edelleen. Virkamiehet ja ns henkisen työn tek­i­jät saa­vat entistä palkkaansa työu­ransa lop­pu­un asti. Mon­et suori­tus­pal­ka­lla töitä tekevät joutu­vat huo­maa­maan työkykyn­sö vähen­tyvän ikävu­osien karttues­sa. Tämä tarkoit­taa näil­lä myös tulo­jen pienen­tymistä eläkeiän lähestyessä.

    Tämän epäoikeu­den­mukaisu­u­den puo­lus­t­a­mi­nen on ehkä suurin syy Var­ti­aisen ehdo­tuk­sen liki täy­del­liseen tyrmäykseen.

  31. Uskon, että yri­tyk­set irti­sanovat väkeä myös turhaan, vain sik­si, että julki­nen puhe mah­dol­lis­taa sen, eikä kukaan kyseenalaista asi­aa. Kil­pailukykyä käytetään jatku­vasti kep­pi­hevose­na, vaik­ka kil­pailukyky on kol­men parhaan joukos­sa, eikä ole siis asialli­nen peruste vaa­tia heiken­nyk­siä työn­tek­i­jöi­den asemaan. 

    Samoin on käymässä sote-uud­is­tuk­sess. Julki­nen puhe pitää yllä kuvaa tehot­to­muud­es­ta ja uud­is­tus­tarpeesta, vaik­ka todel­lisu­udessa suo­ma­laiset ter­vey­den­hoito on ver­tailus­sa samankaltaisi­in mai­hin osoit­tau­tunut tehokkaim­mak­si. Rahal­la on saatu eniten tulosta. Ter­vey­den­hoitoon on myös käytet­ty varo­ja huo­mat­tavasti vähem­män kuin muut OECD maat, alle keskiarvon. 

    Ei siis ole tarvet­ta uud­is­tuk­sille, joi­ta nyt kaavail­laan toteutet­tavak­si. Mikäli edes osa siitä, mitä Suomen Kuvale­hti tänään ker­too suun­nitelmik­si, toteu­tuu, Suo­mi putoaa ter­vey­den­huol­los­sa kyl­lä kehi­tys­maasar­jaan syöksykier­teel­lä. Noiden uud­is­tusten jäl­keen pudo­taan var­masti sijalu­vulle 500. kan­sain­välisessä vertailussa. 

    Miten on mah­dol­lista, että noinkin selkeästi maan ter­vey­den­hoidon romut­tavia suun­nitelmia on voitu valmis­tel­la noin pitkälle? Ohite­taanko kaik­ki asi­ati­etoa tar­joa­vat tahot?

  32. kkk: Samaaa mieltä. Palkkatu­ki pitäisi voi­da per­iä takaisin, jos työ­suhdet­ta ei jatke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

    Jos­ta taas seu­raa se, että työ­nan­ta­ja ei koske vähänkään riskialt­ti­iseen työn­hak­i­jaan pitkäl­lä tikul­lakaan. Tuki tarvi­taan nimeno­maan riskin tasoittamiseen.

    Pere­hdy­tyk­sen kannal­ta tuon pitäisi men­nä niin päin, että jos työn­tek­i­jä itse läh­tee toisen työ­nan­ta­jan palveluk­seen tietyn ajan sisäl­lä, koulut­ta­neelle työ­nan­ta­jalle pitäisi mak­saa koulu­tus­in­vestoin­ti takaisin. Riskin kannal­ta taas asia menee niin päin, että jos työ­nan­ta­ja joutuu lopet­ta­maan työ­suh­teen henkilön tuot­tavu­u­teen liit­tyvistä syistä, työ­nan­ta­jalle pitäisi mak­saa kor­vaus­ta huka­tu­ista rahoista (palk­ka, vaiva).

    Kumpaakaan ei tietenkään voi­da käytän­nössä toteut­taa väärinkäytös­mah­dol­lisuuk­sien vuok­si. Eikä ehkä muutenkaan sel­l­aise­naan, kos­ka yri­tys­toim­intaan kuu­luu ris­ki. Mut­ta palkkat­uen takaisin­per­in­tä rekry­toin­nin epäon­nistues­sa tekee tues­ta var­masti tehottoman.

  33. Ksan­tip­pa: Ikävä kyl­lä, taitaa olla parem­minkin niin, etteivät har­joit­teli­jat useinkaan työl­listy har­joit­telu­fir­maan, vaan hei­dät kor­vataan uusil­la har­joit­telijoil­la. Muu­ta­man vuo­den takaises­ta tutkimuk­ses­ta muis­te­len luke­neeni, että vain 14 % olisi työssä 3 kk työharjoittelun/työvoimakoulutuksen jäl­keen. Luul­tavasti nuo 14 % oli­si­vat työl­listyneet muutenkin. 

    Minus­ta palkaton työ pitäisi lopet­taa tyystin. Muu­ta­man kuukau­den palkkatu­ki nuoren aloit­taes­sa työn­sä ensim­mäisessä työ­paikas­saan olisi puo­lus­tet­tavis­sa edel­lyt­täen, että työ­nan­ta­ja sitoutuu palkkaa­maan nuoren tois­taisek­si voimas­sa ole­vaan työ­suh­teeseen TES-pal­ka­lla. Työ­nan­ta­jal­la ei ole moti­ivia moi­seen niin kauan kuin hänel­lä on mah­dol­lisu­us saa­da täysin ilmainen työn­tek­i­jä, jon­ka niukas­ta toimeen­tu­losta huole­htii yhteiskunta. 

    En ymmär­rä sitä, että eläkeikäis­ten työssäpysymis­es­tä kan­netaan huol­ta samanaikaises­ti kun kymmenet tuhan­net nuoret eivät pääse työelämään lainkaan, ainakaan jos sil­lä tarkoite­taan pidem­piaikaista palkkatyö­suhdet­ta. Ei palkat­tomien töi­den tai pätkätöi­den varaan elämää raken­neta. Minus­ta nuorten palkkatyöelämään pääsys­tä pitäisi pitää huol­ta jo ihan oikeu­den­mukaisu­u­denkin vuok­si, puhu­mat­takaan siitä, että tuol­la taval­la syr­jäyte­tyt nuoret muo­dosta­vat tule­vaisu­u­den aikapommin.

    Nuo mainit­se­masi luvut koske­vat työt­tömiä. Opiske­li­jat ovat hiemen parem­mas­sa asemassa.
    Mut­ta opiske­li­joille tuo n puolen vuo­den har­joit­telu on pakolli­nen , jos halu­aa valmis­tua ja sitä työ­nan­ta­jat käyt­tävät hyväksi.

    Myös har­joit­telu­jak­so­jen ketjut­tamisel­la käytetään härskisti hyväk­si opiske­li­joi­ta ja työttömiä

  34. helpoin tie nos­taa työuria on pois­taa työttömyysputki“eläke”.

    se on vaan niin että jos työ­nan­ta­ja joutuu val­it­se­maan 40v tai 59v ikäisen työn­tek­i­jän välillä,niin ihan inhimil­li­sistä syistä se 59v joutuu pois kos­ka hänen toimeen­tu­lon­sa on tur­vat­tu eläkeikään asti.

    tämä on nähty mon­ta ker­taa käytän­nön työelämässä.

    aika har­va johta­ja kuitenkaan oikeasti halu­aa ns.“kovia“irtisanomisia jakaa,jos pehmeä vai­h­toe­hto on mahdollinen.

    tosin ay-liike(johon kuu­lun) ei tähän suostune,vaikka se on muinaisjäänne 90-luvun totaaliromahduksesta.

  35. Viherinssi: Minus­ta tämä on väärin. Äitiy­den kus­tan­nuk­set pitäsi mak­saa nimeno­maan val­tion kukkaros­ta, ei työ­nan­ta­jien kukkaros­ta. Niistä lap­sista ei ole mitään hyö­tyä työ­nan­ta­jalle – pikem­min päin­vas­toin – mut­ta val­ti­olle ne ovat välttämättömiä.
    ‘snip’

    Kyl­lä ne työn­tek­i­jät (ja johta­jatkin) yri­tyk­si­in tule­vat ihan samas­ta läh­teestä kuin veronmaksajatkin.
    Mut­ta ‘verot val­tion mak­set­tavak­si’ on aina yhtä hyvä periaate. 😉

  36. kkk: Samaaa mieltä. Palkkatu­ki pitäisi voi­da per­iä takaisin, jos työ­suhdet­ta ei jatke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

    Niin var­maan. Sil­lä siitäkin työl­listämis­muo­dos­ta tehtäisi­in lop­pu. Ja koea­jan suh­teen sama juttu?

  37. Näin käy kun riit­tävän pitkään on pyöritet­ty epälib­er­aalia poli­ti­ikkaa ja kas­vatet­tu hal­lit­se­ma­ton vero-/tu­ki-vyy­hti.

    Eläkeikäiset ihmiset pär­jäi­sivät hyvin jos yhteiskun­ta ei olisi vienyt hei­dän raho­jaan, jot­ka oli­si­vat sijoit­ta­neet van­hu­u­den turvaan.Suomessahan val­ti­ol­la on keskiar­voltaan korkeam­mat palkat kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, se on järkyttävää.

    Jos meil­lä olisi yksinker­tainen kan­nus­ta­va vero­tus-sys­tee­mi, ehkä perus­tur­va.….. kyl­lä tulisi työt tehtyä ja kaik­ki saisi­vat itse päät­tää minä päivänä paina­vat töitä, mil­loin opiskel­e­vat ja mil­loin ovat eläkkeellä.Mutta Hauskaa Joulua myös kaikille niille jot­ka koke­vat tärkeäk­si pistää nenän­sä tois­t­en pisneksiin.

  38. Viherinssi: Jos­ta taas seu­raa se, että työ­nan­ta­ja ei koske vähänkään riskialt­ti­iseen työn­hak­i­jaan pitkäl­lä tikul­lakaan. Tuki tarvi­taan nimeno­maan riskin tasoittamiseen.

    Palkkatukea tarvi­taan posi­ti­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten hyvit­tämiseen koke­mat­toman työn­tek­i­jän koulut­tamisek­si yhteiskun­takelpoisek­si. Lyhyt tuet­tu työl­listymis­jak­so ei paran­na yksilön työ­markki­nakelpoisu­ut­ta, joten siihen ei liity posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Palkkat­uen osit­tainen takaisin­mak­su ei ole kovin suuri ris­ki työ­nan­ta­jalle. Jär­jestelmän väärinkäytön kannal­ta sil­lä olisi kuitenkin ennal­taehkäi­sevä vaikutus.

  39. Raimo K: Niin var­maan. Sil­lä siitäkin työl­listämis­muo­dos­ta tehtäisi­in lop­pu. Ja koea­jan suh­teen sama juttu?

    Palkkatu­ki perit­täisin takaisin osit­tain tai kokon­aan työ­nan­ta­jal­ta ei työn­tek­i­jältä. En ymmär­rä, miten koeai­ka tähän liittyy.

  40. Raimo K: Kyl­lä ne työn­tek­i­jät (ja johta­jatkin) yri­tyk­si­in tule­vat ihan samas­ta läh­teestä kuin veronmaksajatkin.

    Har­van yri­tyk­sen elinikä on yli 20v eli suurim­malle osalle yri­tyk­siä on rekry­toin­nin kannal­ta ihan yksi hailee, vaikkei Suomes­sa syn­ty­isi ain­ut­takaan las­ta. Asiantun­ti­jayri­tyk­selle nol­lasyn­tyvyys alka­isi näkymään rekry­toin­nis­sa vas­ta siinä 25 vuo­den kulut­tua. Tuos­sa vai­heessa suurin osa nyky­i­sistä yrit­täjistä ja pomoista on jo eläk­keelä taik­ka mul­lan alla.

  41. » kkk: Samaaa mieltä. Palkkatu­ki pitäisi voi­da per­iä takaisin, jos työ­suhdet­ta ei jatke­ta tue­tun vai­heen jälkeen.

    >@Raimo K: Niin var­maan. Sil­lä siitäkin työl­listämis­muo­dos­ta tehtäisi­in loppu.

    Vain har­vat työl­listyvät. Palkkatu­ki vääristää markki­noi­ta. Yms. yms.. Kyl­lä tuol­lais­es­ta “työl­listämis­muo­dos­ta” pitäisikin päästä eroon.

    > Ja koea­jan suh­teen sama juttu?

    Jos jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä työn_tekijä_ saa jotain palkkatukea yhteiskunnal­ta ihan nor­maalin palkan lisäk­si koea­jal­ta, niin sil­loin tämä ylimääräi­nen palkkatu­ki voitaisi­in kerätä takaisin _yhteiskunnalle_.

  42. Työ­suh­teen syn­tymisen ehtona on, että työn­tek­i­jän tulee saa­da niin paljon palkkaa, että työhön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­ka­lle riit­tävästi vastinet­ta, kuten OS kirjoitti.

    Palk­ka- ja elinkus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa on karan­neet sen ver­ran korkeik­si, ettei tämä yhtälö aina ratkea ilman tukia. Tuet puolestaan johta­vat aina siihen, että jotkut käyt­tävät niitä väärin, ei rikol­lis­es­ti, mut­ta vas­toin tuen ideaa.

    Takavu­osi­na ikäih­mis­ten työl­lisyy­teen vaikut­ti sel­l­ainen lain­säädän­nön erikoisu­us, että suuret yri­tyk­set jou­tu­i­v­at mak­samaan itse työn­tek­i­jän työkyvyt­tömyy­seläk­keen, jos hän tuli työkyvyt­tömäk­si ennen vahu­useläkeikää. Ideana oli, että yri­tyk­set pitäi­sivät parem­min huol­ta ikään­tyvistä palkol­li­sis­taan, mut­ta lop­putu­los oli, että heistä pyrit­ti­in eroon elleivät he olleet kor­vaa­mat­to­mia. En tiedä, onko tämä erikoisu­us edelleen voimas­sa, mut­ta aikoinaan se vähen­si yli 45 vuo­ti­aiden palkkaamista suuri­in yrityksiin.

    Ikäih­mis­ten pitäisi olla valmi­ita siir­tymään organ­isaa­tios­sa alaspäin, esimerkik­si lin­ja­jo­h­dos­ta koulu­tus- tai asiantun­ti­jate­htävi­in. Tämä vain on useille ihmisille vaikeaa, vaik­ka perus­palk­ka pysy­isi samana. Itse tein niin ja olin tulok­seen tyy­tyväi­nen. “Nousu­jo­hteinen” palkka­put­ki tietysti lop­pui, mut­ta lop­pui myös ainainen lento­ken­til­lä maleksiminen.

    Joka tapauk­ses­sa kaikille rauhal­lista Joulua!

  43. Mauno:
    ‘snip’
    Suomes­sa­han val­ti­ol­la on keskiar­voltaan korkeam­mat palkat kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, se on järkyttävää.
    ‘snip’

    Ja jos saman­ta­soisia tehtäviä ver­rataan, yri­tyk­sis­sä on paljon korkeam­mat palkat. Se vas­ta järkyt­tävää on!

  44. Uskon vah­vasti että superk­er­tymäl­lä saavute­tut tulok­set eivät kestä päivän­val­oa. Jär­jestelmähän on käytössä läh­es pelkästään leikkitöitä teke­vien virkami­esten kesku­udessa. Työu­raa jatka­vat läh­es 100%:sti ihmiset jot­ka ovat niin hel­pos­sa virassa/työssä että se voit­taa koti­olot. Tämän jär­jestelmän myötä työu­raansa ovat jatka­neet ihmiset joiden työ on muutenkin yhteiskun­nal­lis­es­ti haitallista ja tarpee­ton­ta. Toki joukos­ta löy­tyy työlleen omis­tau­tunei­ta ihmisiä ja hei­hin­hän julkises­sa keskustelus­sa var­maan vedo­taan, mut­ta kukaan ei ole avan­nut kansalle sitä että superkart­tumal­la lihotet­tu­jen eläkkei­den rahoi­tus­ta ei ole suun­nitel­tu mil­lään taval­la, vaan se raha ote­taan tule­vaisu­udessa korot­ta­mal­la eläke­mak­su­ja heille jot­ka eivät itse koskaan tule saa­maan oikeu­den­mukaista eläket­tä (tämän päivän nuoret aikuiset). Oikeaa hyödyl­listä työtä tekevät ihmiset eivät pysty val­taos­altaan jatka­maan työu­raansa vaik­ka heille luvat­taisi­in lot­tovoit­to yhteiskun­nan puoles­ta, kos­ka hei­dän työkykyn­sä on men­nyt ennen viral­lista eläkeikää. Esim. julkisel­la sek­to­ril­la piileskelee usko­ma­ton määrä täysin työha­lut­to­mia eläkeikäisiä joiden moti­vaa­tio työhön on häipynyt vuosien ja vuosikym­menten saatossa. Heille syn­tyy kaikesta huoli­mat­ta taloudelli­nen houku­tus jatkaa “työu­raa” superkart­tumal­la, kos­ka lohtu­na on har­ras­teet työ­paikalla, työaikana hoide­tut omat asi­at kuten hiero­jal­la ja kam­paa­jal­la käyn­nit sekä kenenkään kon­trol­loimat­tomat yli­työ­va­paat joi­ta esimiesase­mas­sa voi kir­ja­ta niin paljon kuin omatun­to kestää. Ja tietysti liha­va til­pus­si tuo lohtua. Superk­er­tymäl­lä rahoite­taan tarpeet­tomien virkami­esten fiilis­te­lyä työpaikallaan!

    1. Superkart­tuma on aktu­aaris­es­ti neu­traali, tai niin se ainakin on las­ket­tu. Kos­ka eläke­mak­su­ja mak­se­taan ja eläk­keen nos­tamista viivästytetään, eläke­jär­jestelmän kannal­ta superkart­tuman ei pitäisi olla ongelma.
      Ei pitäisi. Tässä on kak­si ongel­maa aiheut­tavaa asi­aa. Kos­ka miesten ja nais­ten eli­na­jan odot­teessa on iso ero, superkart­tuma on nais­ten osalta tap­pi­olli­nen (nos­ta­vat korkea­ta eläket­tä keskimäräistä pidem­pään) ja miesten osalta voitolli­nen (eivät nos­ta korkeaa eläket­tään niin pitkän) — siis kun asi­aa kat­soo eläke­jär­jestelmän kannalta.
      Seu­raa­va ongel­ma liit­tyy valikoi­tu­miseen. Ihmiset eivät val­itse korkea­ta eläköi­tymisikää sat­un­nais­es­ti. Ei ole huono arvas, että pidem­pään työssä jak­sa­vat myös elävät pidem­pään. Tätä valikoi­tu­mista ei tietääk­seni ole aktu­raari­sis­sa laskelmis­sa otet­tu huomioon.
      Kos­ka miesten odotet­tavis­sa ole­va elinikä on lyhyem­pi, miesten, jot­ka aiko­vat olla täis­sä 68-vuo­ti­aik­si, kan­nat­taa jäädä eläk­keelle ja jatkaa sen jäl­keen töis­sä kuin mitään ei olisi tapah­tunut. He saa­vat sil­loin palkkaa ja eläket­tä päällekkäin.

  45. Sum­ma sum­maarum, rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den pois­to, voisi paran­taa kil­pailukykyä, mut­ta vaatisi rahaa. Rahaa taas saisi kaikkein oikeu­den­mukaisim­min ja nopeim­min tasaa­mal­la tulo­ero­ja tun­tu­vasti. Tätä taas nyky­hal­li­tus ei jostain syys­tä kykene tekemään, vaik­ka kokrkp on hal­li­tuk­sen sisäl­lä vähemmistössä.
    Nyt men­nään kokrkp:n oppor­tunisti-kor­po­raa­tio poli­ti­ikalla, ja lähi­t­ule­vaisu­us hirvittää.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Superkart­tuma on aktu­aaris­es­ti neu­traali, tai niin se ainakin on las­ket­tu. Kos­ka eläke­mak­su­ja mak­se­taan ja eläk­keen nos­tamista viivästytetään, eläke­jär­jestelmän kannal­ta superkart­tuman ei pitäisi olla ongelma.
    Ei pitäisi. Tässä on kak­si ongel­maa aiheut­tavaa asi­aa. Kos­ka miesten ja nais­ten eli­na­jan odot­teessa on iso ero, superkart­tuma on nais­ten osalta tap­pi­olli­nen (nos­ta­vat korkea­ta eläket­tä keskimäräistä pidem­pään) ja miesten osalta voitolli­nen (eivät nos­ta korkeaa eläket­tään niin pitkän) – siis kun asi­aa kat­soo eläke­jär­jestelmän kannalta.
    ‘snip’

    En tien­nytkään, että olet myös vaku­u­tus­matemaatikko. Oletko kysynyt tätä asi­aa keneltäkään eläkevakuuttajalta?

  47. “Työu­raa jatka­vat läh­es 100%:sti ihmiset jot­ka ovat niin hel­pos­sa virassa/työssä että se voit­taa kotiolot.”

    Suurin osa var­maan jatkaisi ilman superkarttumaakin. 

    Sys­tee­mi on virkami­esten itselleen kek­simä. Ikälisien pitäisi riit­tää vaik­ka olen sitä mieltä, että nekään eivät enää ole nykyaikaa.

  48. Mikä on väärin, jos osakey­htiö pyrkii mak­si­moimaan voit­ton­sa lail­lisin keinoin?
    Niiden, joiden mielestä se on väärin. tulee pyrk­iä eduskun­nan kaut­ta vcaikut­ta­maan asi­aan. Joulupukke­ja eikä ilmaisia ate­ri­oi­ta ole nois­sa piireissä.
    Minkä ihmeen takia jonkun oyn pitäisi ajatel­la nykyään muu­ta kuin tuot­toa? Toki lakia ja ase­tuk­sia ja sopimuksia.

  49. Aikoinaan pro­fes­sor­eille säädet­ti­in lais­sa eroamisiäk­si 65 vuot­ta. Syynä oli­vat kuulem­ma, jotkut jot­ka oli­vat jo niin seni­ile­jä etteivät ymmärtäneet jäädä eläk­keelle ja mitään ope­tus- tai tutkimushom­mia eivät kyen­neet tekemään. 

    Virkamiehille val­ti­ol­la ja kun­nis­sa eläkeiän nos­to on ongel­ma­ton­ta, potku­ja ei saa kohtu­ullis­es­ti juopot­telus­takaan. Hallinnon tuot­tavu­us ei näistä tuolin­läm­mit­timistä parane. 

    Jouluise­na viestinä halu­an muis­tut­taa, että kaikkia tapauk­sia löy­tyy eikä kaava­maise­na ratkaisu ihan toi­mi ilman muu­tok­sia työelämässä. 

    Niin, eikä se patru­u­na-aika ihan ongel­ma­ton­ta ollut ja omis­ta­ja-yrit­täjän alaise­na on joskus aika karua. Työn tuot­tavu­us vain ulos­mi­tataan palkkoi­hin ja osinkoohin nopeam­min kuin työelämän kehit­tämiseen. Ay-liik­keessä Pro ainakin pyrkii nos­ta­maan juuri osa-aikatyön hin­taa tavoit­teel­lis­es­ti. (Syytä en ymmärrä.)

  50. Kak­si kysymystö
    1) Näkyyko tilas­toista jol­lakin taval­la sel­l­aiset henkilöt, jot­ka ovat eläk­keel­lä työstään, mut­ta jatka­vat töitä uudel­la työ­suh­teel­la? Ovatko he yhtä aikaa sekä eläkeläisiä, että työläisiä? Näkyvätkö he kaht­e­na kokon­ais­lu­vuis­sa? Suuriko täl­läis­ten henkilöi­den määrä on?

    2)Onko superk­er­tymää luo­taes­sa mietit­ty täl­läisen superk­er­tymän edullisu­us työn­tek­i­jälle ver­rat­tuna yhtäaikaiseen eläk­keen ja palkan nauttimiseen?

  51. MIVa: Minkä ihmeen takia jonkun oyn pitäisi ajatel­la nykyään muu­ta kuin tuot­toa? Toki lakia ja ase­tuk­sia ja sopimuksia.

    Esimerkik­si sik­si että on kansan­taloudel­lis­es­ti tavat­toman teho­ton­ta jos yhtiö käyt­tää merkit­tävän osan resurs­seis­taan itselleen edullis­ten lain­tulk­in­to­jen kehit­tämiseen ja sopimustekniseen kikkailu­un. Käytän­nössä tämänkaltainen toim­inta moninker­tais­taa vastapuolen, siis myös julkisen puolen juridis­et kus­tan­nuk­set. Vrt. vaku­u­tusve­toinen ter­vey­den­hoito, jos­sa resurssit kulu­vat lisäar­von sijas­ta nollasummapelehin.

    Kan­nat­taa muis­taa myös että käytän­nössä lakia ei tarvitse nou­dat­taa, rit­tää ettei sen rikkomis­es­ta jää kiinni.

  52. Min­ulle ei ole oikein val­jen­nut, mik­si lähin­nä työan­ta­jaleirin jär­jestö­jen sikari­por­ras ajaa tätä eläkeiän koro­tus­ta kuin käärmet­tä pyssyyn, kun kuitenkin hei­dän jäse­nen­sä toimi­vat aivan päin­vas­toin sekä henkilöko­htais­es­ti että työn­tek­i­jöitän­sä kohtaan? Jos toiss­saan halu­taan ihmis­ten jatka­van ansio­työssä pidem­pään, niin ensim­mäisek­si­hän pitää luo­da työ­markki­noiden rak­en­teet sel­l­aisik­si, että se olisi kan­nat­tavaa sekä työ­nan­ta­jalle että työn­tek­i­jälle. Tähän asti ei ole ollut mitään puhet­takaan täl­läi­sista teoista. Ensim­mäi­nen mieleen tule­va uud­is­tus olisi, että työeläke­mak­sut keskitet­täisi­in siihen ajanko­htaan ihmis­ten työu­raa, jol­loin he ovat tuot­tavim­mil­laan eli vaik­ka 30–55 ikävu­osien väli­in. Toki eläk­keen pitäisi kart­tua noiden vuosien ulkop­uolel­lakin, mut­ta kaik­ki mak­sut kerät­täisi­in tuos­sa välis­sä. Nythän työeläke­mak­su­jen pros­ent­ti nousee van­hem­mil­la, muis­taak­seni rajavuodet oli­vat 52 ja 63 vuotta.

    1. Työ­nan­ta­jat aja­vat eläkeiän nos­to, kos­ka se on heille edullista kollek­ti­ivis­es­ti samal­la kun kaikkien työ­nan­ta­jien yksi­ty­istaloudel­lis­es­ti kan­nat­taa pyrk­iä vapaa­matkusajik­si. Tuo aja­tus eläke­mak­su­jen keskit­tämis­es­tä parhaisi­in vuosi­in on ihan hyvä. Eläke­hän voi kart­tua, vaik­ka eläke­mak­su­ja ei mas­ket­taisi, kos­ka mitä myöhem­min elääk­keelle menee, sitä vähem­män eläke­vu­osia tulee.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­nan­ta­jat aja­vat eläkeiän nos­to, kos­ka se on heille edullista kollek­ti­ivis­es­ti samal­la kun kaikkien työ­nan­ta­jien yksi­ty­istaloudel­lis­es­ti kan­nat­taa pyrk­iä vapaa­matkusajik­si. Tuo aja­tus eläke­mak­su­jen keskit­tämis­es­tä parhaisi­in vuosi­in on ihan hyvä. Eläke­hän voi kart­tua, vaik­ka eläke­mak­su­ja ei mas­ket­taisi, kos­ka mitä myöhem­min elääk­keelle menee, sitä vähem­män eläke­vu­osia tulee.

    Joo, min­un mielestäni tässä eläk­keen superkart­tumas­sa viimeis­ten työvu­osien aikana ei ole mitään järkeä. Se on yksi ele­ment­ti, jon­ka avul­la eläke­jär­jestelmä edelleen suosii korkeak­oulutet­tu­ja ja hyvä­tu­loisia, jot­ka yleen­sä työsken­televät van­hem­mik­si kevyem­mistä ja mielekkääm­mistä töistä johtuen ja joil­la palk­ka on korkein juuri eläke­vu­osien kyn­nyk­sel­lä. Eläk­keen pitäisi kart­tua samal­la pros­en­til­la koko työu­ran tuloista. On aivan yhtä arvokas­ta, että sairaan­hoita­ja, palomies tai putkimies on töis­sä jo parikymp­pis­es­tä alka­en, kun taas lääkäri tai virkamies opiskelee usein kolmikymp­pisek­si asti, mut­ta jak­saa töis­sä ehkä pidem­pään päälle kuusikymp­pisenä. Kaiken lisäk­si eläk­keel­läoloai­ka on alem­mis­sa tulolu­okissa tyyp­il­lis­es­ti lyhyem­pi varhaisem­mas­ta eläköi­tymis­es­tä huoli­mat­ta, kos­ka elinikä on lyhyem­pi (elin­ta­vat epäter­veel­lisem­mät, huonom­pi ter­veyspalvelu­jen saatavu­us ja käyt­tö). Lyhyem­pi elinikä ei kuitenkaan tarkoi­ta suurem­paa kuor­mi­tus­ta julkiselle ter­vey­den­huol­lolle. Ter­veesti elänei­den van­hus­ten ikävuodet välil­lä 90–100 tule­vat vähin­tään yhtä kalli­ik­si kuin epäter­veel­lisem­min elänei­den viimeiset 10 vuotta.

    On aivan selvää, että työuria pitää jatkaa alus­ta, keskeltä ja lopus­ta. Niiden jatkami­nen lop­pupäästä merk­it­see myös sitä, että yhteiskun­nas­sa pitäisi siir­tyä sel­l­aiseen palkkaus­malli­in, että korkeim­mat palkat ovat tyyp­il­lis­es­ti työu­ran keski­vai­heil­la 50–60 vuo­ti­aana ja sen jäl­keen palkat alka­vat laskea. Jär­jestelmä pitää muut­taa täl­laisek­si myös niin san­o­tuis­sa valkokaulustöis­sä. Konkreet­tisem­min suori­tus­pe­rusteises­sa tuotan­nol­li­sis­sa tehtävis­sä näin taitaa usein jo ollakin.

  54. Evert The NeveR­est:
    “Työu­raa jatka­vat läh­es 100%:sti ihmiset jot­ka ovat niin hel­pos­sa virassa/työssä että se voit­taa kotiolot.”

    Suurin osa var­maan jatkaisi ilman superkarttumaakin. 

    Sys­tee­mi on virkami­esten itselleen kek­simä. Ikälisien pitäisi riit­tää vaik­ka olen sitä mieltä, että nekään eivät enää ole nykyaikaa.

    Tun­nen monia, jot­ka jatka­vat nimeno­maan saadak­seen korote­tuk­si heikok­si jäänyt­tä eläket­tään, jotkut jopa ter­veyten­sä uhalla.

    1. Moni on jäänyt 30-vuo­ti­aana koti­in hoita­maan lap­si­aan ja aut­ta­maan miestään ura­putkessa. Viisi­toista vuot­ta myöhem­min mies on löytänyt uuden ja nuorem­man, jol­loin yksin­huolta­jana jatka­va alkaa vas­ta ansai­ta itselleen eläket­tä. 63 vuo­den ikään men­nessä eläket­tä on kart­tunut noin 27 % palka­s­ta, eli kol­men ton­nin palka­s­ta jotain 800 euroa. Siinä, että eläk­keen voi melkein kaksinker­tais­taa ole­mal­la täis­sä 68-vuo­ti­aak­si, ei minus­ta ole mitään väärää.
      Mon­es­sa maas­sa muuten avio­eron sattues­sa omaisu­ut­ta tasat­taes­sa tasa­taan myös kart­tunut eläke.

  55. Nukku­Mat­ti: Joo, min­un mielestäni tässä eläk­keen superkart­tumas­sa viimeis­ten työvu­osien aikana ei ole mitään järkeä. Se on yksi ele­ment­ti, jon­ka avul­la eläke­jär­jestelmä edelleen suosii korkeak­oulutet­tu­ja ja hyvä­tu­loisia, jot­ka yleen­sä työsken­televät van­hem­mik­si kevyem­mistä ja mielekkääm­mistä töistä johtuen ja joil­la palk­ka on korkein juuri eläke­vu­osien kyn­nyk­sel­lä. Eläk­keen pitäisi kart­tua samal­la pros­en­til­la koko työu­ran tuloista. On aivan yhtä arvokas­ta, että sairaan­hoita­ja, palomies tai putkimies on töis­sä jo parikymp­pis­es­tä alka­en, kun taas lääkäri tai virkamies opiskelee usein kolmikymp­pisek­si asti, mut­ta jak­saa töis­sä ehkä pidem­pään päälle kuusikymp­pisenä. Kaiken lisäk­si eläk­keel­läoloai­ka on alem­mis­sa tulolu­okissa tyyp­il­lis­es­ti lyhyem­pi varhaisem­mas­ta eläköi­tymis­es­tä huoli­mat­ta, kos­ka elinikä on lyhyem­pi (elin­ta­vat epäter­veel­lisem­mät, huonom­pi ter­veyspalvelu­jen saatavu­us ja käyt­tö). Lyhyem­pi elinikä ei kuitenkaan tarkoi­ta suurem­paa kuor­mi­tus­ta julkiselle ter­vey­den­huol­lolle. Ter­veesti elänei­den van­hus­ten ikävuodet välil­lä 90–100 tule­vat vähin­tään yhtä kalli­ik­si kuin epäter­veel­lisem­min elänei­den viimeiset 10 vuotta.

    On aivan selvää, että työuria pitää jatkaa alus­ta, keskeltä ja lopus­ta. Niiden jatkami­nen lop­pupäästä merk­it­see myös sitä, että yhteiskun­nas­sa pitäisi siir­tyä sel­l­aiseen palkkaus­malli­in, että korkeim­mat palkat ovat tyyp­il­lis­es­ti työu­ran keski­vai­heil­la 50–60 vuo­ti­aana ja sen jäl­keen palkat alka­vat laskea. Jär­jestelmä pitää muut­taa täl­laisek­si myös niin san­o­tuis­sa valkokaulustöis­sä. Konkreet­tisem­min suori­tus­pe­rusteises­sa tuotan­nol­li­sis­sa tehtävis­sä näin taitaa usein jo ollakin.

    “On aivan selvää…”
    Keskustelu työurien piden­tämis­es­tä on “poh­ja­ton­ta” sik­si, että kukaan ei sano/ajattele, ken­ties edes tiedä, mitä sil­lä tarkoite­taan. Miten työu­ran pitu­us mitataan?

    Kun nykyi­nen eläke­jär­jestelmä luoti­in, tavoit­teek­si asetet­ti­in muis­taak­seni vähin­tään 40 vuot­ta ansio­työtä välil­lä 23–65 vuot­ta. Vanhuus/työeläkkeelle pääsi 65-vuotiaana.
    Kuin­ka mon­een ansio­työvuo­teen nykyiset laskel­mat perus­tu­vat? Onko tavoite edelleen 40 vuotta/naama vai keskimäärin?
    Kun eläket­tä nyky­isin ansait­see 18–67-vuotiaana, siinä on nor­maa­likansalaisel­la varaa käyt­tää väle­jä las­ten­hoitoon ja koulu­tuk­seenkin. Jos on tul­lut nuore­na lorvi­tuk­si, niin van­hana on mah­dol­lisu­us jatkaa — ja pitäisi olla mah­dol­lisu­us ker­ryt­tää eläket­tä jopa 70-vuo­ti­aak­si, jos tarvit­see eläket­tä enem­män. Jos taas kat­soo eläk­keen ker­tymän riit­tävän, voi vali­ta eläk­keen — ja jatkaa töitä vapail­la markki­noil­la sen ver­ran kuin huvit­taa tai tavoit­teenaan han­kkia omaisu­ut­ta van­hu­u­den­tur­vak­seen. Voi myös vali­ta ihan muun tuön kuin sen, jol­la on varsi­naisen eläk­keen­sä ansain­nut. Yhteiskun­nal­la pitäisi vain olla keinot verot­taa myös näitä lisätöitä.

    Tääl­lä vil­jel­lään kaiken­laisia ole­tuk­sia siitä, mil­laisia (muut) ihmiset ovat. No, asenne se on sekin.

    En muuten ymmär­rä, mitä järkeä olisi ker­ryt­tää eläket­tä enem­män ihmisen ruuhkavu­osi­na, jol­loin on sekä las­ten elät­tämi­nen että asun­to­lain­o­jen mak­sut päällä.Kuka sitä ker­tymää mak­saisi enem­män: itse vai työ­nan­ta­ja? Ja mitkä oli­si­vat vaikutukset? 

    Sen sijaan olen jo kauan ollut sitä mieltä, että ikälisäjär­jestelmä, joka semen­toi korkealle, ansiot­ta, ruuhkavu­osien vaa­timuk­sista vapau­tunei­den ikään­tyvien ihmis­ten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäisi ehdot­tomasti purkaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kasvut saisi­vat perus­tua vain todel­liseen, työ­nan­ta­jan yksilöl­lis­es­ti totea­maan osaamiseen, ahkeru­u­teen ja ansaintaan.

    1. En ymmär­rä tätä katkeru­ut­ta superkart­tumaa kohtaan. Tot­ta kai se suosii nii, joiden ter­veys on hyvä, mut­ta onko se muil­ta pois, että he jatka­vat töis­sä pidem­pään, eivätkä siir­ry gol­faa­maan heti 63-vuot­ta täytet­tyään? Vaik­ka superkart­tuma nos­taa eläkettä/kk melko paljon, se ei nos­ta eläkettä/elämä läh­eskään yhtä paljon, kos­ka jos jää eläk­keelle 68-vuo­ti­aana, nos­taa eläket­tä viisi vuot­ta vähem­män kuin jos olisi jäänyt eläk­keelle 63-vuo­ti­aana? Vähän tuo kokon­ais­läke saa nous­takin, kun on mak­sanut eläke­mak­su­ja viisi vuot­ta pidempään.
      Mik­si hyväkun­toiset pitäisi savus­taa eläk­keelle 63-vuotiaina?

  56. Osmo Soin­in­vaara:

    Tuo aja­tus eläke­mak­su­jen keskit­tämis­es­tä parhaisi­in vuosi­in on ihan hyvä.

    Voitko Osmo vielä tarken­taa, että mik­si ajat­telet näin?

    Eikö kaikkein oikeu­den­mukaisin­ta olisi, että eläke ker­ty­isi ja eläke­mak­su­ja mak­set­taisi­in tasais­es­ti koko työu­ran tuloista, kuten yllä (ja myös monis­sa aiem­mis­sa kom­menteis­sani) esitin ja yritin myös perustella?

    Eläköi­tymisiän nos­t­a­mi­nen eri­laisil­la kan­nus­timil­la ei tule onnis­tu­maan eikä ole reilua. Tehtyyn työu­raan näh­den kohtu­ut­tomaan suuri­in eläkkeisi­in pitää puut­tua, myös jo myön­net­ty­i­hin sel­l­aisi­in, ja täy­teen eläk­keeseen oikeut­tavaa eläkeikää pitää alkaa vähän ker­ras­saan nos­ta­maan. Niille, jot­ka eivät työelämässä enää jak­sa, täy­tyy jär­jestää mah­dol­lisuuk­sien mukaan kuntout­tavaa toim­intaa ja vas­ta viimeisenä vai­h­toe­htona riit­tävän elin­ta­son takaa­va työkyvyt­tömyy­seläke. Muillekin aiem­pi eläköi­tymi­nen voidaan jät­tää edelleen mah­dol­lisek­si, mut­ta sen pitäisi sit­ten näkyä tule­van eläk­keen tasos­sa. Jotain vas­taavaa tääl­lä on jo ehdotet­tukin. Tarkkoi­hin euromääri­in tai ikävu­osi­in en halua ottaa kan­taa, mut­ta perusa­ja­tus hmoilasen ide­as­sa on hyvä:
    http://www.soininvaara.fi/2012/12/19/tyovoimapulaa-ei-tule/comment-page‑2/#comment-244029

  57. Osmo Soin­in­vaara: Työ­nan­ta­jat aja­vat eläkeiän nos­to, kos­ka se on heille edullista kollek­ti­ivis­es­ti samal­la kun kaikkien työ­nan­ta­jien yksi­ty­istaloudel­lis­es­ti kan­nat­taa pyrk­iä vapaamatkusajiksi. 

    Voisitko Osmo vähän selkeyt­tää määritelmääsi “kollek­ti­ivis­es­ti edullista”. Tarkoi­tatko niin yksinker­taista asi­aa, että pitem­pi työu­ra luo mukanaan enem­män työtä etsiviä ja sit­ten tämä suuren­tunut työvoiman tar­jon­ta kap­i­tal­is­min perustei­den mukaises­ti pudot­taa työn hin­taa. Eli tähtääkö työ­nan­ta­ja jatku­val­la työu­ran piden­nysjur­putuk­sel­la mielestäsi työn hin­nan halpen­e­miseen tai ainakin työn hin­nan nousun hidas­tamiseen (työn tek­i­jän palkan mataloittamiseen).

    1. Se, että työurien piden­tymi­nen on työ­nan­ta­jille kollek­ti­ivis­es­ti perus­tuu siihen veroas­t­een alen­tu­miseen (enem­män mak­sajia, vähem­män tuon­si­ir­to­jen varas­sa eläjiä). Jokaisen yri­tyk­sen kannal­ta on järkevää, että muut pitävät työvoiman töis­sä 68-vuo­ti­aik­si ja jokaisen työ­nan­ta­jan kannal­ta on järkevää, ettei itse tee näin. Kaikkkien kannal­ta on kuitenkin järkevää, että kaik­ki tekevät näin. Sik­si työ­nan­ta­jien on järkevää ajaa heitä itseään sito­vaa normia.
      Me kaik­ki (melkein) hyväksymme, että poli­isi estää varkauk­sia, vaik­ka se4 estää myös meitä itseämme varas­ta­mas­ta muhilta.

  58. Nukku­Mat­ti: Joo, min­un mielestäni tässä eläk­keen superkart­tumas­sa viimeis­ten työvu­osien aikana ei ole mitään järkeä.
    ‘snip’

    Siis ei ole järkeä kan­nus­taa ihmisiä ole­maam pitem­pään työelämässä, kun kaik­ki eivät kuitenkaan ole? Kaikkia koske­va pakko­työ ilmeis­es­ti vai­h­toe­hdok­si? Mut­ta kuka kaik­ki työllistää?

    On myös muis­tet­ta­va superkart­tuman vas­tako­h­ta eli kovat mii­nus­tuk­set, jos jää eläk­keelle ennen henkilöko­htaista eläkeikää. Esimerkik­si on selvä ero siinä, onko eläke 1500 €/kk vai 2500 €/kk.
    Otak­sun, että plussien ja mii­nusten on las­ket­tu ole­van tasapainossa.

  59. Pal­stal­la on esitet­ty mielip­iteitä ns superk­er­tymän järkevyy­destä ja muista keinoista, saa­da työn­tek­i­jät jatka­maan työskenty­lyä alim­maisen eläkeiän saavut­tamisen jälkeen.

    Saavutet­tuaan alim­man eläkeiän, työn­tek­i­jäl­lä on peri­aat­teessa eri­laisia mahdollisuuksia.Valintamahdollisuudet riip­pu­vat tietysti työ­nan­ta­jain asen­teis­ta­ja tarpeista.
    1)Hän voi jäädä eläk­keelle ja jatkaa vapaa­her­rana lop­un ikänsä.
    2) Hän voi jatkaa enti­sis­sä töis­sä entisil­lä tuloil­la ja ker­ryt­tää superk­er­tymäl­lä tule­van eläk­keen­sä tasoa.
    3)Hän voi jäädä eläk­keen­sä ja etsiä uuden työpaikan
    4) Hän voi jäädä eläk­keelle mut­ta jatkaa uudel­la työ­sopimuk­sel­la entisiä töitään entisen työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa entisil­lä työehdoilla.

    Työn­tek­i­jälle tapaus 4 on rahal­lis­es­ti ylivoimais­es­ti edullisin. Sen käyt­tämi­nen lie­nee lisään­tynyt viime aikoina merkit­tävästi. “Täysi eläke” ja samaan aikaan “täysi palk­ka” on houkut­tel­e­va mah­dol­lisu­us. Varsinkin Pk-yri­tys­ten toim­i­henkilöi­den piiris­sä “työn­tekoa eläk­keel­lä olemisen yhtey­dessä” tun­nu­taan har­rastet­ta­van nopeasti laa­jenevas­sa mitassa. 

    Halu­aisin kuul­la mielip­iteitä täl­läisen toimin­nan kuluista ja seurauksista.

    1) Muut­tuvatko työ­nan­ta­jan kulut jotenkin, jos palkkaa entisen eläk­keel­lä ole­van työn­tek­i­jän­sö uudelleen töi­hin? Työ­nan­ta­ja saa täten töt­tunut­ta työvoimaa, joka ei vält­tämät­tä vaa­di täyt­tä työvi­ikkoa ja voi hel­posti jous­taa muis­sakin asiois­sa. Ver­taus uuden työn­tek­i­jän palkkaamiseen.
    2)Onko Kelan tuo­tois­sa tai mitään eroa, jos työn­tek­i­jä on jo valmi­ik­si “eläkeläi­nen”?
    3)Miten kyseinen toim­inta näkyy tilas­tois­sa? Pienen­tääkö se eläkeläis­ten lukumäärää? Lisääkö se työn­tek­i­jöi­den lukumäärää? Kir­jataanko kyseiset henkilöt eläk­keelle jääneik­si heti alaeläkeiän saavutet­tuaan? Merk­it­seekö täl­läi­nen toim­inta sitä, että yleinen vaa­timus pakol­lisen eläkeiän nos­tamis­es­ta työvoima­pu­lan takia saa pont­ta? Miten oleteaan tilas­to­jen nyky­isin “vale­htel­e­van” kyseisen toimin­nan takia? Miten tilas­toin­tia olisi syytä muuttaa?
    4)Onko täl­läi­nen toim­inta yhteiskun­nan kannal­ta suo­tavaa? Voidaanko täl­läistä “epäoikeu­den­mukaista” menet­te­lyä pitää reilu­na mui­ta työn­tek­i­jöitä kohtaa? Pitäisikö täl­läisiä tyosopimuk­sia koske­via sään­töjä jotenkin muuttaa?

    1. Työeläkkeitä ei hallinnoi Kela vaan “yksi­tyiset” työeläkeyhtiöt.
      Tuo eläk­keen ja palkan nos­t­a­mi­nen samanaikaises­ti lie­nee jär­jestelmän virhe, varsinkin, kun se kar­tut­taa edelleen eläket­tä, tosin ilman superkart­tumaa. Eivät eläkey­htiöt tätä mah­dol­lisu­ut­ta ainakaan akti­ivis­es­ti markki­noi. On halut­tu mah­dol­lisu­us tehtä töitä vaan ei työtä eläk­keel­läkin. Samas­sa työssä samal­la pal­ka­lla jatkami­nen ei ole ollut tarkoi­tus. Jokin helpoti kier­ret­tävä este siihen kai on laitettukin.
      Eläke­jär­jestelmälle tämä intu­iti­ivis­es­ti tun­tuu silti edullisem­mal­ta kuin kokon­aan eläk­keelle jäämi­nen, kos­ka eläke­mak­su on täys­määräi­nen, mut­ta mitään työkyvyt­tömyy­seläk­keen riskiä ei ole. En tosin ole tätä aktu­aareil­ta kysynyt. Nämä laskel­mat voivat tuot­taa kaiken­maail­man intu­ition vas­taisia yllä­tyk­siä. Jos henkilö ilman mitään työhis­to­ri­aa aloit­taisi työt 63-vuo­ti­aana ILMAN superkat­tumaa, tuskin eläkey­htiö siitä pahas­tu­isi. Työssä jatkami­nen eläk­keel­lä on eläkey­htiön kannal­ta sama asia.
      Nämä tilas­toidaan eläk­keel­lä ole­viksi, työssä käyviksi, joiden lukumäärä kas­vaa. Näitä tilas­to­ja voi sit­ten tulostaa miten halu­aa. Eläk­keel­lä ole­viksi he kuu­lu­vat joka tapauk­ses­sa, mut­ta kyl­lä hei­dät las­ke­taan myö työllisyysasteeseen.
      Hoito­henkilök­oun­ta on toinen henkilöstöryh­mä, joiden kesku­udessa täl­lainen on yleistä.
      Kun palk­ka tulee eläk­keen päälle, siitä joutuu mak­samaan aika paljon veroa. Jut­ta Urpi­lainen kiittää. 

  60. Poh­jan Akka:

    ‘snip’
    Sen sijaan olen jo kauan ollut sitä mieltä, että ikälisäjär­jestelmä, joka semen­toi korkealle, ansiot­ta, ruuhkavu­osien vaa­timuk­sista vapau­tunei­den ikään­tyvien ihmis­ten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäisi ehdot­tomasti purkaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kasvut saisi­vat perus­tua vain todel­liseen, työ­nan­ta­jan yksilöl­lis­es­ti totea­maan osaamiseen, ahkeru­u­teen ja ansaintaan.

    Tämä on aivan tot­ta — ja sik­si ikälisiä ei tai­da mis­sään enää olla käytössä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:Mon­es­sa maas­sa muuten avio­eron sattues­sa omaisu­ut­ta tasat­taes­sa tasa­taan myös kart­tunut eläke. 

    Näis­sä mais­sa ei hyvä­tu­loisen kan­na­ta men­nä naimisiin.

  62. Tim­oT:
    Ensim­mäi­nen mieleen tule­va uud­is­tus olisi, että työeläke­mak­sut keskitet­täisi­in siihen ajanko­htaan ihmis­ten työu­raa, jol­loin he ovat tuot­tavim­mil­laan eli vaik­ka 30–55 ikävu­osien väliin. 

    Tämähän kan­nus­taisi myös työ­nan­ta­jia pitämään ikään­tyneitä töis­sä, kos­ka ikään­tynei­den työssäpitämisen kus­tan­nuk­set aleni­si­vat vaik­ka palk­ka olisikin korkeampi kuin nuoren työntekijän.

  63. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:

    1) Muut­tuvatko työ­nan­ta­jan kulut jotenkin, jos palkkaa entisen eläk­keel­lä ole­van työn­tek­i­jän­sö uudelleen töi­hin? Työ­nan­ta­ja saa täten töt­tunut­ta työvoimaa, joka ei vält­tämät­tä vaa­di täyt­tä työvi­ikkoa ja voi hel­posti jous­taa muis­sakin asiois­sa. Ver­taus uuden työn­tek­i­jän palkkaamiseen.
    2)Onko Kelan tuo­tois­sa tai mitään eroa, jos työn­tek­i­jä on jo valmi­ik­si “eläkeläi­nen”?
    3)Miten kyseinen toim­inta näkyy tilas­tois­sa? Pienen­tääkö se eläkeläis­ten lukumäärää? Lisääkö se työn­tek­i­jöi­den lukumäärää? Kir­jataanko kyseiset henkilöt eläk­keelle jääneik­si heti alaeläkeiän saavutet­tuaan? Merk­it­seekö täl­läi­nen toim­inta sitä, että yleinen vaa­timus pakol­lisen eläkeiän nos­tamis­es­ta työvoima­pu­lan takia saa pont­ta? Miten oleteaan tilas­to­jen nyky­isin “vale­htel­e­van” kyseisen toimin­nan takia? Miten tilas­toin­tia olisi syytä muuttaa?
    4)Onko täl­läi­nen toim­inta yhteiskun­nan kannal­ta suo­tavaa? Voidaanko täl­läistä “epäoikeu­den­mukaista” menet­te­lyä pitää reilu­na mui­ta työn­tek­i­jöitä kohtaa? Pitäisikö täl­läisiä tyosopimuk­sia koske­via sään­töjä jotenkin muuttaa?

    Eläk­keel­lä jo olev­as­ta eri tarvitse enää mak­saa tyel-mak­su­ja. Säästö on yhteen­sä luokkaa 26–28 %, siis hirveän mnerkittävä.
    Vas­taavasti eläkeläisen vero­tus on kova. Samas­ta vajaan 3000 euron kuukausi­t­u­losta, mis­tä työssä käyvä poi­ka mak­saa palkkaen­nakkoa 19 %, isän eläk­keestä menee 26 %, ja työssä jatkamisen lisä­tu­losta 33 %.

    Työn teko eläk­keel­lä lisän­nee työl­lis­ten määrää, ja sehän näkyy uusim­mas­sakin alan tilas­touutises­sa. Osa-aikaeläkeläinkin kir­jat­ta­neen eläkeläiseksi.

    Jokainen las­kee, mikä kan­nat­taa. Valin­nan­va­paus on hyvä olla ole­mas­sa. Se lisää tyytyväisyyttä.

    Mikä on reilua? Reilu­uskeskustelu­un tulee yhä vahvem­min kysymys terveydestä.
    Nykyisen tutk­i­tun tiedon mukaan ter­veys on val­taos­al­la suo­ma­lai­sista oma tietoinen tai tiedostam­a­ton val­in­ta: kun syöt oikein (pitää tietää, mikä on oikein) ja liikut tarpeek­si paljon/istut tarpee­ki vähän, pysyt ter­veenä ja pystyt jatka­maan töis­sä virkeää elämää ja eläkeikää naut­tien las­ten­las­ten kehittymisestä…

    1. Eläåk­keel­lä olev­as­ta, alle 68-vuo­ti­aas­ta pitää min­un ymmär6ääkseni mak­saa tyel-eläke. vas­ta 68 vuo­den ikä lopet­taa tämän velvollisuuden.

  64. Poh­jan Akka: Eläk­keel­lä jo olev­as­ta eri tarvitse enää mak­saa tyel-mak­su­ja. Säästö on yhteen­sä luokkaa 26–28 %, siis hirveän mnerkittävä.
    Vas­taavasti eläkeläisen vero­tus on kova. Samas­ta vajaan 3000 euron kuukausi­t­u­losta, mis­tä työssä käyvä poi­ka mak­saa palkkaen­nakkoa 19 %, isän eläk­keestä menee 26 %, ja työssä jatkamisen lisä­tu­losta 33 %.

    Työn teko eläk­keel­lä lisän­nee työl­lis­ten määrää, ja sehän näkyy uusim­mas­sakin alan tilas­touutises­sa. Osa-aikaeläkeläinkin kir­jat­ta­neen eläkeläiseksi.

    Jokainen las­kee, mikä kan­nat­taa. Valin­nan­va­paus on hyvä olla ole­mas­sa. Se lisää tyytyväisyyttä.

    Mikä on reilua? Reilu­uskeskustelu­un tulee yhä vahvem­min kysymys terveydestä.
    Nykyisen tutk­i­tun tiedon mukaan ter­veys on val­taos­al­la suo­ma­lai­sista oma tietoinen tai tiedostam­a­ton val­in­ta: kun syöt oikein (pitää tietää, mikä on oikein) ja liikut tarpeek­si paljon/istut tarpee­ki vähän, pysyt ter­veenä ja pystyt jatka­maan töis­sä virkeää elämää ja eläkeikää naut­tien las­ten­las­ten kehittymisestä…

    Kor­jaus: Samas­ta vajaan 30 000 euron vuositulosta…

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    En ymmär­rä tätä katkeru­ut­ta superkart­tumaa kohtaan.

    Hyvä on, kyl­lä se superkart­tuma on var­maan parem­pi kuin ei mitään. Ehkä katkeru­us syn­tyykin enem­män kokon­aisu­ud­es­ta kuin juuri tästä superkart­tumas­ta, jol­la lie­nee myös hyviä vaiku­tuk­sia, kuten kom­men­tis­sasi kirjoitit.

    Olen useis­sa kom­menteis­sani sekä tähän kir­joituk­seen että aiem­paan kir­joituk­seesi “Työvoima­pu­laa ei tule” yrit­tänyt tuo­da esi­in näke­myk­siäni eläke­jär­jestelmän piirteistä, jot­ka suo­si­vat hyvä­tu­loisia ja korkeasti koulutet­tu­ja, ja nimeno­maan niin, että mak­sum­iehik­si pan­naan tule­vat sukupol­vet ja pien­i­t­u­loiset (joil­la monil­la voi olla pitkä työu­ra mut­ta lyhyt elämä ja pieni eläke). Pahimpia epäko­htia ovat takavu­osi­na myön­netyt ruhti­naal­lisen suuret eläk­keet, jot­ka eivät ole kohtu­ullisia saa­jien­sa työu­ran pitu­u­teen tai hei­dän (ja työ­nan­ta­jien­sa) mak­sami­in eläke­mak­sui­hin­sa näh­den. Eläk­keen suu­ru­u­teen näyt­tää vaikut­ta­neen enem­män ne ase­mat, jois­sa he ovat olleet juuri eläk­keelle jäädessään.

    Et ole Osmo juuri kom­men­toin­ut näitä näke­myk­siäni. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la mielip­iteitäsi tästä.

  66. Jär­jestelmää pitäisi muut­taa niin, että myös yksi­tyisen yri­tyk­sen etu, ja myös yksi­tyisen työn­tek­i­jän etu, olisi sama kuin kollek­ti­ivi­nen etu. Muuten työurien piden­tämi­nen jää puhei­den tasolle. Tähän päästään joko kepil­lä (eläkeikien nos­to) tai porkkanal­la, niin että yri­tys­ten kan­nat­taisi pitää van­hempiakin työn­tek­i­jöitä. Minus­ta jälkim­mäistäkin kan­nat­taisi kokeil­la. Pakol­la on sel­l­ainen taipumus, että siitä aina etsitään por­saan­reik­iä (esim. sairaseläk­keelle siirtyminen).
    Kotiäi­tien ja ‑isen eläke­tur­va pitäisi ehdot­tomasti jo ihmisoikeussy­istä saa­da kun­toon. Eli sinä aikana, jona toinen puolisoista on kotia hoita­mas­sa, työssäkäyvän puoli­son eläkekart­tuma jaet­taisi­in tasan puolisoiden kesken kuten per­heen elät­tämi­nenkin tuona aikana tapah­tuu. Tuo eläkesäästö­jen laskem­i­nen omaisu­u­teen ei tai­da onnis­tua Suomes­sa, kos­ka säästöt eivät mene henkilöko­htaiselle tilille.

  67. Nyky­isin omis­ta­jat ovat kasvot­to­mia insti­tu­tion­aal­isia sijoit­ta­jia, jot­ka eivät tunne muu­ta kuin kvar­taalin tuottovaatimuksensa. 

    Suuri osa näistä “kasvot­tomista” sijoit­ta­jista on eläkey­htiöitä, eli tuon rahan kasvot on sinä ja minä, kaik­ki tule­vat eläkkeensaajat.

    Tässä on iso osa ongel­maa — meil­lä ei ole sanan­val­taa eläk­er­a­ho­jem­mme käyt­töön, joten eläkey­htiöt menevät helpoim­man kaut­ta — aset­ta­vat vain tuot­to­vaa­timuk­sen omis­tamilleen sijoituksille.

    Toiv­ot­tavasti vielä joskus annetaan ihmis­ten vali­ta oma eläkey­htiön­sä — mut­ta ehkä se on liian markki­nal­ib­er­aalia sosi­aalidemokraat­tiseen suomeen.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo eläk­keen ja palkan nos­t­a­mi­nen samanaikaises­ti lie­nee jär­jestelmän virhe, varsinkin, kun se kar­tut­taa edelleen eläket­tä, tosin ilman superkart­tumaa. Eivät eläkey­htiöt tätä mah­dol­lisu­ut­ta ainakaan akti­ivis­es­ti markki­noi. On halut­tu mah­dol­lisu­us tehtä töitä vaan ei työtä eläk­keel­läkin. Samas­sa työssä samal­la pal­ka­lla jatkami­nen ei ole ollut tarkoi­tus. Jokin helpoti kier­ret­tävä este siihen kai on laitettukin. 

    “Työn­tek­i­jäl­lä on oikeus jäädä van­hu­useläk­keelle 63–68 vuo­den iän täyt­tämistä seu­raa­van kalen­terikuukau­den alus­ta, varhen­netulle van­hu­useläk­keelle 62 vuot­ta täytet­tyään tai lykätylle van­hu­useläk­keelle 68 vuo­den iän täyt­tämistä seu­raa­van kalen­terikuukau­den jäl­keen. Van­hu­useläk­keen ja varhen­netun van­hu­useläk­keen myön­tämisen edel­ly­tyk­senä on, ettei työn­tek­i­jä enää ole siinä työ­suh­teessa, jos­ta hän jää eläk­keelle”, Työn­tek­i­jän eläke­la­ki, 2006/395, 11§

    Hel­posti kier­ret­tävä kai tuo on ? Eroaa torstaina, eläkepa­per­it vetämään per­jan­taina ja maanan­taina työ­suhde solmi­taan uudelleen entisin ehdoin…

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    En ymmär­rä tätä katkeru­ut­ta superkart­tumaa kohtaan. Tot­ta kai se suosii nii, joiden ter­veys on hyvä, mut­ta onko se muil­ta pois, että he jatka­vat töis­sä pidem­pään, eivätkä siir­ry gol­faa­maan heti 63-vuot­ta täytet­tyään? Vaik­ka superkart­tuma nos­taa eläkettä/kk melko paljon, se ei nos­ta eläkettä/elämä läh­eskään yhtä paljon, kos­ka jos jää eläk­keelle 68-vuo­ti­aana, nos­taa eläket­tä viisi vuot­ta vähem­män kuin jos olisi jäänyt eläk­keelle 63-vuo­ti­aana? Vähän tuo kokon­ais­läke saa nous­takin, kun on mak­sanut eläke­mak­su­ja viisi vuot­ta pidempään.
    Mik­si hyväkun­toiset pitäisi savus­taa eläk­keelle 63-vuotiaina?

    Superkart­tuma ei ole ain­oa keino piden­tää työuria. Oikeu­den­mukaisem­pi keino olisi käyt­tää lykkäysko­ro­tus­ta. Täl­löin ker­tynyt eläke kas­vaa ker­toimel­la k kun työu­raa jatke­taan iästä x ikään x+1. Vaku­u­tus­matemaatikot var­masti osaa­vat laskea ker­toimelle k aktu­aaris­es­ti neu­traalin arvon. Täl­lainen jär­jestelmä kan­nus­taisi myös niitä ihmisiä jatka­maan työu­raansa, joiden palk­ka työu­ran lop­pupuolel­la ei ole kovin korkea. Superkart­tuma aiheut­taa katkeru­ut­ta, kos­ka se yksimk­er­tais­es­ti on epäoikeudenmukainen.

    1. Lykkäysko­r­vaus olisi oikeu­den­mukaisem­pi kuin superkart­tuma, kos­ka se palk­it­sisi lykkäyk­ses­tä, vaik­ka olisi siir­tynyt helpom­pi­in ja vähä­palkkaisem­pi­in hom­mi­in. Tuos­ta superkart­tumas­ta yli puo­let on perustel­tua lykkäys­tä ja vain pieni osa kart­tunei­ta eläke­mak­su­ja. Sen lykkäysosan pitäisi olla yhtä suuri siitä riip­pumat­ta, paljonko viimeis­inä vuosi­na ansaitsee,

  70. OS: “On sinän­sä järkevää, että suuret työ­nan­ta­jat ovat vas­tu­us­sa henkilökun­tansa sairauseläkkeistä, sil­lä se motivoi pitämään hyvää huol­ta työvoimasta.”

    Tapio: “Takavu­osi­na ikäih­mis­ten työl­lisyy­teen vaikut­ti sel­l­ainen lain­säädän­nön erikoisu­us, että suuret yri­tyk­set jou­tu­i­v­at mak­samaan itse työn­tek­i­jän työkyvyt­tömyy­seläk­keen, jos hän tuli työkyvyt­tömäk­si ennen vahu­useläkeikää. Ideana oli, että yri­tyk­set pitäi­sivät parem­min huol­ta ikään­tyvistä palkol­li­sis­taan, mut­ta lop­putu­los oli, että heistä pyrit­ti­in eroon elleivät he olleet kor­vaa­mat­to­mia. En tiedä, onko tämä erikoisu­us edelleen voimas­sa, mut­ta aikoinaan se vähen­si yli 45 vuo­ti­aiden palkkaamista suuri­in yrityksiin.”

    Näyt­täisi ole­van niin (googlaa­mal­la “työkyvyt­tömyy­seläke­mak­su”), että iso­jen työ­nan­ta­jien osalta sys­tee­mi ottaa mak­su­jen määräy­tymisessä huomioon työn­tek­i­jöi­den ikärak­en­teen ja toteu­tuneet työkyvyt­tömyystapauk­set. Sen ei siis pitäisi hai­ta­ta van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den palkkaamista ja sen pitäisi kan­nus­taa pitämään huol­ta työn­tek­i­jöistä. Huonokun­tois­t­en työn­tek­i­jöi­den palkkaamisen hyvit­tämistä tähän ei ilmeis­es­ti kuulu.

    Sys­tee­mi rasit­taa vain suuria yri­tyk­siä (enenevästi vajaan 2 MEUR palkka­sum­mas­ta alka­en). Pie­nil­lä mak­sut ovat kiin­teät ja pienem­mät. Mik­sikähän näin on? Tämä osaltaan demo­tivoi yri­tys­ten kasvua, mitä pitäisi edis­tää, kos­ka suuret yri­tyk­set ovat keskimäärin tuot­tavampia kuin pienet.

    1. Sen ei siis pitäisi hai­ta­ta van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den palkkaamista ja sen pitäisi kan­nus­taa pitämään huol­ta työn­tek­i­jöistä. Huonokun­tois­t­en työn­tek­i­jöi­den palkkaamisen hyvit­tämistä tähän ei ilmeis­es­ti kuulu.

      Ei pitäisi hai­ta­ta, mut­ta haittaa.

  71. Poh­jan Akka: Sen sijaan olen jo kauan ollut sitä mieltä, että ikälisäjär­jestelmä, joka semen­toi korkealle, ansiot­ta, ruuhkavu­osien vaa­timuk­sista vapau­tunei­den ikään­tyvien ihmis­ten palkkakuluja=työllistyvyyttä, pitäisi ehdot­tomasti purkaa. Palkankorotukset=eläkekarttuman kasvut saisi­vat perus­tua vain todel­liseen, työ­nan­ta­jan yksilöl­lis­es­ti totea­maan osaamiseen, ahkeru­u­teen ja ansaintaan.

    Luokanopet­ta­jan halu­aisin tietää, miten tuot­tavuuteni määritel­lään. Palkanko­ro­tuk­set ovat vaa­ti­mat­to­mia ja ilman ikälisäjär­jestelmää, joka sekin on san­gen vaa­ti­ma­ton, ei luokanopet­ta­jak­si ryhtymisessä ole taloudel­lis­es­ti mitään järkeä.

  72. Tämä töi­den teko eläk­keel­lä tun­tu­isi luon­te­vim­mal­ta. Tosin siihen ei kaikil­la ole mah­dol­lisu­ut­ta, mut­ta joil­la on, sitä tulisi kannustaa.

    Nyt on aika selvää, että naamiot on tul­lut riisut­tua. Selkok­ieli­nen viesti on selvä: Van­huk­set _eivät_ ole mitenkään arvokkai­ta. He ovat rasite ja taak­ka, joista soisi päästävän eroon mah­dol­lisim­man nopeasti. Paras eläkeläi­nen on kuol­lut eläkeläi­nen. Jos he kuitenkin kehtaa­vat jatkaa elämistä, on heiltä ainakin rahat otet­ta­va pois. Tästä ovat yhtä mieltä oikeis­to ja vasem­mis­to. Oikeis­to halu­aa rahat yri­tys­ten voit­toi­hin, ja vasem­mis­to halu­aa ne maail­man­paran­nus­pro­jek­tei­hin, mut­ta julk­i­lausut­tu tavoite on molem­mil­la sama. Olkaa siis rehellisiä edes, ja lopet­takaa ne juhlapuheet.

  73. Olin itse työ­paikas­sa, jos­sa nuorten kes­ki-ikäis­ten muo­dosta­ma klik­ki savusti viit­tä vuot­ta ennen eläkeikää esimiehen­sä sivu­raiteelle. Esimies ker­toi myöhem­min kah­den kesken, ettei hänen antami­aan työte­htäviä toteutet­tu, jätet­ti­in roikku­maan vain. 

    En ollut niin lähel­lä, että olisin tämän näh­nyt, heräsin vas­ta kun min­ua pyy­det­ti­in osal­lis­tu­maan oman esimiehen ulos savus­tamiseen. Se mis­sä asia min­ulle asti näkyi, oli se miten van­hem­mista puhut­ti­in ja hei­dän olemiselleen ja jutu­illeen nau­ret­ti­in, pil­ka­llis­es­ti, väheksyen.

    Keräsin kimp­sut ja kamp­sut ja lähdin itse niin pian kuin kykenin.

  74. Työt­tömyy­seläkeputkien käyt­tö henkilöstöhallinnan väli­neenä yhdis­tet­tynä merkit­tävän osaan työn­tek­i­jöi­den omas­ta halus­ta jäädä jo 59 v. eläk­keelle, johtaa senior­ien puut­tumiseen yli 60 vuo­ti­aista. Eikö työan­ta­jien käyt­täy­tymiseen irti­sanoa läh­es sys­temaat­tis­es­ti ikään­tyneet työn­tek­i­jät ole käytet­tävis­sä pait­si Var­ti­aisen markki­noima Ruotsin malli eli porkkana, jos­sa ikäih­misiltä alen­netaan palkkaa myös toinenkin porkkana, jos­sa voitaisi­in puut­tua esim. yri­tyk­sen mak­sami­in senior­i­työn­tek­i­jöi­den työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sui­hin? Yri­tys voisi saa­da houkut­tel­e­van vero­helpo­tuk­sen, mikäli se työl­listää ikäih­misen sen luon­nol­liseen 68 v van­hu­useläkeikään saak­ka. EK voisi tästä esi­tyk­ses­tä ilah­tua. Vas­taavasti paljon kep­piä tulisi, mikäli yri­tys irti­sanoo henkilön superkart­tuma-ajal­la. Yri­tyk­selle olisi edullista työl­listää seniori olkoonkin, että työ­panos on vähän heikom­pi. Täl­löin vas­taan­tu­loa tarvit­taisi­in myös ay-liitoil­ta senior­ei­den palka­nase­tan­nas­sa. Luulen, että tämän läpi­meno voi kuitenkin osoit­tau­tua mah­dot­tomak­si, sen osoit­taa Var­ti­aisen saa­ma kri­ti­ik­ki. Syynä tähän on, että työ­nan­ta­jien ja palka­nsaa­jien välistä luot­ta­mus­ta ei ole, että työ­nan­ta­jat oikeasti työl­listäi­sivät senior­it, vaan työ­nan­ta­jat vain ulos­mit­taisi­vat senkin saa­mansa vero­hyö­dyn. Sik­si näitä esi­tyk­siä pitää ay-liik­keessä vas­tus­taa! Mikäli kaik­ki toimisi, niin toim­intat­a­pa johtaisi kuitenkin siihen, että työu­rat var­masti piteni­sivät lop­pupäästä, joka oli tah­toti­la — vai mitä Osmo?

  75. Osmo Soin­in­vaara:

    Sen lykkäysosan pitäisi olla yhtä suuri siitä riip­pumat­ta, paljonko viimeis­inä vuosi­na ansaitsee,

    Niin pitäisi, mut­ta näin ei kuitenkaan tai­da olla. Sen kyl­lä valitet­tavasti huo­maa, että minkä tyyp­pisen työhis­to­ri­an omaa­va poruk­ka on nämä Suomen eläke­jär­jestelmän sään­nöt laatinut. 

    Surullis­in­ta tässä on, että jär­jestelmä syven­tää tulo­ero­ja vielä työu­ran jäl­keenkin, eli jär­jestelmän laati­jat ovat kahlin­neet tule­vatkin sukupol­vet mak­samaan suurim­mat kym­menyk­set niille, joil­la jo muutenkin eniten on.

  76. Samuli K.: Luokanopet­ta­jan halu­aisin tietää, miten tuot­tavuuteni määritel­lään. Palkanko­ro­tuk­set ovat vaa­ti­mat­to­mia ja ilman ikälisäjär­jestelmää, joka sekin on san­gen vaa­ti­ma­ton, ei luokanopet­ta­jak­si ryhtymisessä ole taloudel­lis­es­ti mitään järkeä.

    Koulu­tusa­lo­ja läheltä seu­ran­neena ja itsekin opet­ta­neena on pakko sanoa, että opet­ta­ja ansait­see ikälisää vain siihen asti, kun kas­va­tus­taidot kehit­tyvät mak­simi­in­sa. (Toiset eivät muuten opi koskaan).
    Infor­maa­tiote­knolo­gian ja automaa­tion käyt­tööno­to­ssa tuli eri­tyis­es­ti vas­taan opet­ta­jien kyvyt­tömyys ottaa vas­taan uut­ta niin perusk­oulun kuin ammatil­lisen koulu­tuk­senkin puolel­la. Niin­pä olemme niiden käytössä paljon jäl­jessä mon­es­ta maas­ta, edelleen.
    Kälyni oli luokaopet­ta­ja, yhtä pitkäl­lä koulu­tuk­sel­la kuin minä yksi­tyisel­lä alal­la. Ver­tasimme ker­ran ihan avoimesti tehdyt työ­tun­nit. Hän teki sil­loin fak­tis­es­ti 70 päivää vuodessa vähem­män töitä kuin minä, suun­nilleen samal­la pal­ka­lla, myöhem­min, kun ruti­noi­tui, vielä vähem­mäl­lä työllä.

    Mielestäni jokaisen, joka marisee työstään ja palka­s­taan, etuoikeuk­sis­taan tässä hyv­in­voivas­sa maas­sa, sopii hyvin kokeil­la jotakin parem­paa. mihin poystyy. Tästä tulee jopa hil­jalleen ns. elämän ja kuole­man kysymys, kun­han maail­man myller­rys jatkuu ja yhä use­am­mat vaa­ti­vat itselleen samaa kuin hyvinvointisuomalaiset.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläåk­keel­lä olev­as­ta, alle 68-vuo­ti­aas­ta pitää min­un ymmär6ääkseni mak­saa tyel-eläke. vas­ta 68 vuo­den ikä lopet­taa tämän velvollisuuden.

    Mik­si pitää, kun eläke­hän ei enää kartu?

  78. kkk: Superkart­tuma ei ole ain­oa keino piden­tää työuria. Oikeu­den­mukaisem­pi keino olisi käyt­tää lykkäysko­ro­tus­ta. Täl­löin ker­tynyt eläke kas­vaa ker­toimel­la k kun työu­raa jatke­taan iästä x ikään x+1. Vaku­u­tus­matemaatikot var­masti osaa­vat laskea ker­toimelle k aktu­aaris­es­ti neu­traalin arvon. Täl­lainen jär­jestelmä kan­nus­taisi myös niitä ihmisiä jatka­maan työu­raansa, joiden palk­ka työu­ran lop­pupuolel­la ei ole kovin korkea. Superkart­tuma aiheut­taa katkeru­ut­ta, kos­ka se yksimk­er­tais­es­ti on epäoikeudenmukainen.

    Epäilemät­tä täl­lainen ker­roin voitaisi­in laskea — ja sen vaiku­tus olisi sama kuin par­jat­ul­la superkarttumalla.

    Ja eläket­tä ei las­ke­ta viimeis­es­tä palka­s­ta, vaan koko työu­ran ansioista, joten sil­lä, saako lop­puaikoina pienem­pää vai suurem­paa palkkaa, ei ole kovin suur­ta vaiku­tus­ta eläk­keen suuruuteen.
    Niin että mikähän se superkart­tuman epäoikeu­den­mukaisu­us on?

    1. Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia palka­s­ta. Jos palk­ka on viimeis­inä vuosi­ma mata­la, superkart­tuma tuot­taa vähän, vaik­ka aiemp­ina lihav­ina vuosi­na han­kit­tu korkeahko eläke lykkäytyy.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Lykkäysko­r­vaus olisi oikeu­den­mukaisem­pi kuin superkart­tuma, kos­ka se palk­it­sisi lykkäyk­ses­tä, vaik­ka olisi siir­tynyt helpom­pi­in ja vähä­palkkaisem­pi­in hommiin.
    ‘snip’

    Superkart­tuma tekee juuri sen saman.

  80. Tsek:
    ‘snip’
    Hel­posti kier­ret­tävä kai tuo on? Eroaa torstaina, eläkepa­per­it vetämään per­jan­taina ja maanan­taina työ­suhde solmi­taan uudelleen entisin ehdoin…

    Hel­posti ja hel­posti… vaikeus on saa­da työ­nan­ta­ja allekir­joit­ta­maan tuo sopimus. Useim­mat ovat iloisia päästessään eroon ja palkates­saan nuoren tilalle.
    (Eikä se eläkepäätös noin nopeasti tule)

  81. Kyl­lä rak­en­teel­lises­sa työt­tömyy­dessä pitää myös ottaa huomioon se, että minne niitä uusia työ­paikko­ja syn­tyy ja mis­tä ne poistuvat.

    Nyky­isin työ­paiko­ja syn­tyy suurek­si osak­si julkiselle sek­to­rille ja niitä pois­tuu vientisektorilta.

    Kaikille pitää olla selvää, että tämä on väärä suun­ta, sil­lä asian pitäisi olla juuri päinvastoin!

    Jos tämä tren­di ei kään­ny, tulee lun­ta tupaan…

    Sep­po Korppoo
    Vien­tiyrit­täjä, joka peräänku­u­lut­taa työl­listämiskyn­nyk­sen alentamista.

  82. Mitenkäs olisi, jos tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä tehtävät palk­ka- ja väen­vähen­nyk­set pitäisi aina tehdä huipulta?

  83. Voitaisko miet­tiä sel­l­aista mallia, että pakolli­nen työeläke­mak­su päät­ty­isi 63-vuo­ti­aana. Eläk­keelle voisi jäädä halutes­saan sil­loin tai myöhem­min. Myöhem­min eläk­keelle jääville mak­set­taisi­in sit­ten kart­tumana näiltä vuosil­ta ain­oas­taan lykkäysko­r­vaus? Näin van­hempi työn­tek­i­jä tulisi työ­nan­ta­jalle n. 17 % halvem­mak­si ja työn­tek­i­jällekin jäisi n. 6,5 % enem­män käteen. Työn­tek­i­jä sit­ten voisi vaik­ka oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan vapaae­htois­es­ti kar­tut­taa eläket­tään, jos kat­soo sen tarpeelliseksi.

  84. Palomiehien, siivoo­jien yms. fyy­sis­es­ti kulut­tavien ammat­tien kohdal­la Var­ti­aisen vaa­timuk­ses­sa ikään­tyvien palkko­jen alen­tamis­es­ta voi olla jotain järkeä. 63-vuo­ti­ail­la ns. “henkisen” työn tek­i­jöil­lä työte­ho ei ole ongel­ma. Itse viestin­nän ammat­ti­laise­na teen 58-vuo­ti­aana parem­paa viestin­tää kuin koskaan ennen, ja pysty paina­maan yli 80:n tun­nin työvi­ikko­ja aivan siinä mis­sä nuorem­panakin. Kel­paan pätkähom­mi­in itsenäisenä kon­sult­ti­na, mut­ta ei min­ua kyl­lä kukaan tässä iässä palkkaa työsuhteeseen.

    On jär­jetön­tä vaa­tia eläkeikien korot­tamisia samal­la kun meil­lä on paljon asen­teel­lisia ja rak­en­teel­lisia tek­i­jöitä jot­ka hait­taa­vat kes­ki-ikäis­ten työl­listymistä. Soin­in­vaara toi aivan oikein esille riskin, jon­ka työn­tek­i­jän työkyvyt­tömyys aiheut­taa yri­tyk­selle. Jos täl­laisia riske­jä laukeaa esim. muu­ta­ma peräkkäin, keskisu­uri yri­tys voi olla polvil­laan per heti erään­tyvien työ­nan­ta­jan vas­tu­iden kanssa. 

    Nämä työkyvyt­tömyys­vas­tu­ut oli­si­vat ainakin yksi asia, jolle val­tio­val­ta voisi tehdä jotain. Siis mik­sei mitään ole tehty!!???

    Soin­in­vaara on tässä kir­joituk­ses­sa osunut aika lähelle naulan kan­taa — niin kuin aika usein muul­loinkin. Mik­seivät nämä osumat koskaan näy siinä mitä hal­li­tus tekee, tai edes siinä, mitä Vihreä Liit­to ajaa?

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia palka­s­ta. Jos palk­ka on viimeis­inä vuosi­ma mata­la, superkart­tuma tuot­taa vähän, vaik­ka aiemp­ina lihav­ina vuosi­na han­kit­tu korkeahko eläke lykkäytyy.

    Eipä sit­ten ihme, että Var­ti­ainen ei saanut taputuk­sia. Kuka­han tuonkin sään­nön on keksinyt?

  86. Tim­oT:

    Voitaisko miet­tiä sel­l­aista mallia, että pakolli­nen työeläke­mak­su päät­ty­isi 63-vuo­ti­aana. Eläk­keelle voisi jäädä halutes­saan sil­loin tai myöhem­min. Myöhem­min eläk­keelle jääville mak­set­taisi­in sit­ten kart­tumana näiltä vuosil­ta ain­oas­taan lykkäysko­r­vaus? Näin van­hempi työn­tek­i­jä tulisi työ­nan­ta­jalle n. 17 % halvem­mak­si ja työn­tek­i­jällekin jäisi n. 6,5 % enem­män käteen.

    Ei sen­tään, jätät huomioon otta­mat­ta, että työn­tek­i­jän eläke­mak­su on verovähen­nyskelpoinen (las­kee siis verotet­tavaa tuloa).

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläke­jär­jestelmän sään­nöt kek­sitään kolmikannassa.

    Joo, tämä se onkin se suurin virhe. Jos hal­li­tus ja eduskun­ta uskaltaisi­vat ottaa sen val­lan, joka niille viime kädessä kuu­luu, niin se olisi ensim­mäi­nen askel oikeaan suun­taan. Yhdessä tässä kuitenkin kan­netaan työ­markki­na­jär­jestö­jen huono­jen päätösten seu­rauk­set, ja eduskun­nan vas­tu­ul­la asi­at lop­pu­jen lopuk­si ovat.

    Ongel­mana lie­nee, että kak­si suur­in­ta nytkin hal­li­tuk­ses­sa ole­vaa puoluet­ta ovat liian tiivi­isti työ­markki­na­jär­jestö­jen talutusnuorassa.

    Juhana Var­ti­aiselta var­maan löy­tyy mielipi­de tähänkin. Kan­nat­taisi kysyä häneltä. Hän voinee vahvis­taa, että Ruot­sis­sa hal­li­tus ja eduskun­ta eivät ole niin avut­to­mia haastei­den edessä kuin Suomes­sa, vaan tarvit­taes­sa myös työ­markki­na­jär­jestöille näytetään kaapin paik­ka, jos yhteinen etu sitä vaatii.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Superkart­tuma on 4,5 pros­ent­tia palka­s­ta. Jos palk­ka on viimeis­inä vuosi­ma mata­la, superkart­tuma tuot­taa vähän, vaik­ka aiemp­ina lihav­ina vuosi­na han­kit­tu korkeahko eläke lykkäytyy.

    Kevan sivuil­ta:
    “Eläk­keesi kart­tuu kaik­ista 18–68 ikävuo­den välil­lä saamis­tasi työansioista.
    Eläk­keesi karttuu
    — 1,5 % vuosian­sios­ta 18–52-vuotiaana
    — 1,9 % vuosian­sios­ta 53–62-vuotiaana (2 % ennen vuot­ta 1950 syntyneille)
    — 4,5 % vuosian­sios­ta 63–67-vuotiaana.”

    Ja aluk­si siis superkart­tuma oli epäoikeu­den­mukainen, kun se oli niin suuri — ja nyt se on epäoikeu­den­mukainen, kun se on niin pieni. ???
    Vaikea kyl­lä kek­siä, mis­tä se las­ket­taisi­in, jos ei vuosiansiosta.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    En ymmär­rä tätä katkeru­ut­ta superkart­tumaa kohtaan. Tot­ta kai se suosii nii, joiden ter­veys on hyvä, mut­ta onko se muil­ta pois, että he jatka­vat töis­sä pidem­pään, eivätkä siir­ry gol­faa­maan heti 63-vuot­ta täytet­tyään? Vaik­ka superkart­tuma nos­taa eläkettä/kk melko paljon, se ei nos­ta eläkettä/elämä läh­eskään yhtä paljon, kos­ka jos jää eläk­keelle 68-vuo­ti­aana, nos­taa eläket­tä viisi vuot­ta vähem­män kuin jos olisi jäänyt eläk­keelle 63-vuo­ti­aana? Vähän tuo kokon­ais­läke saa nous­takin, kun on mak­sanut eläke­mak­su­ja viisi vuot­ta pidempään.
    Mik­si hyväkun­toiset pitäisi savus­taa eläk­keelle 63-vuotiaina?

    Vietimme vai­moni kanssa Joulun Tallinnan kylpylässä. Suurin osa siel­lä olleista oli suo­ma­laisia eläkeläisiä. Keskustelin laival­la ja kylpylässä lukuis­ten eläkeläis­ten kanssa. Kaik­ki duu­nar­i­taus­taiset (nos­turinkul­jet­ta­ja, rekkamies, kirvesmies, rau­doit­ta­ja, ele­ment­ti­asen­ta­ja, laivahit­sari) oli­vat alle 60-vuo­ti­aina työkyvyt­tömyy­seläk­keelle jääneitä.

    Virkamies- ja toim­i­henkilö­taus­taiset jut­tukaveri­ni (opet­ta­ja, yli­tarkas­ta­ja, myyn­tipääl­likkö, toimit­ta­ja ja kor­jaamopääl­likkö) oli­vat jääneet eläk­keelle heti lak­isääteisen eläkeiän saavutettuaan.

    Käsi­tyk­seni siitä, että eläkeiän pakolli­nen nos­t­a­mi­nen eikä nyt voimas­sa ole­va superkart­tuma (4,5 %/v) ole ratkaisu­ja työurien piden­tämiseen, vahvis­tui. Superkart­tumaa voivat jäädä naut­ti­maan vain sel­l­aiset, lähin­nä julkisen sek­torin johta­vat virkamiehet, jot­ka voivat itse päät­tää oman työn­sä sisäl­löstä ja aikataulut­tamis­es­ta. Näi­den keskeisimpi­in töi­hin kuu­luu työryh­mis­sä, sem­i­naareis­sa ja kan­sain­väli­sis­sä kon­gres­seis­sa istu­mi­nen (rapor­tit laa­ti­vat mukaan ote­tut nuoret virkamiehet).

    Itse kuu­lun viimek­si mainit­se­maani joukkoon, mut­ta superkart­tuma ei kiin­nos­tanut. Arvostan enem­män lep­pois­tu­mista. Ja voihan matko­ja tehdä eläk­keel­läkin eikä tarvitse istua pakol­li­sis­sa tilaisuuksissa.

    Yri­tysjo­hta­jien sopimuk­si­in useim­miten kuu­luu 55–60 vuo­den eläkeikä, jon­ka työeläke­mak­sua mak­sa­vat palka­nsaa­jat kus­tan­ta­vat. Kansane­dus­ta­jil­lakin ja hei­dän suo­jatyö­paikoil­laan on lak­isääteiset, duunare­i­ta alem­mat eläkeiät.

    Tähän glob­al­isoituneen kvart­taal­i­talouden maail­maan pitäisi kehit­tää aivan mui­ta ratkaisu­ja kuin nyt esil­lä olleet talouskasvun, tuot­tavu­u­den ja eläkeiän nos­t­a­mi­nen. On aivan mieletön­tä, että maail­man eli­it­ti lentää muu­ta­man vuo­den välein ilmas­tokok­ouk­si­in, jois­sa enem­män tai vähem­män päte­vien asiantun­ti­joiden johdol­la päivitel­lään ympäristön ja ilman saas­tu­mista ja kau­pal­lis­taan asia päästökaupoil­la. Nämä maa­pal­lon ja ihmisen ikää piden­tävät ”kestävän kehi­tyk­sen” ratkaisut jätän viisaampi­en pohdittavaksi.

  90. Raimo K: Kevan sivuilta:
    “Eläk­keesi kart­tuu kaik­ista 18–68 ikävuo­den välil­lä saamis­tasi työansioista.
    Eläk­keesi karttuu
    — 1,5 % vuosian­sios­ta 18–52-vuotiaana
    — 1,9 % vuosian­sios­ta 53–62-vuotiaana (2 % ennen vuot­ta 1950 syntyneille)
    — 4,5 % vuosian­sios­ta 63–67-vuotiaana.”

    Ja aluk­si siis superkart­tuma oli epäoikeu­den­mukainen, kun se oli niin suuri – ja nyt se on epäoikeu­den­mukainen, kun se on niin pieni. ???
    Vaikea kyl­lä kek­siä, mis­tä se las­ket­taisi­in, jos ei vuosiansiosta.

    Superkart­tuman vai­h­toe­hto on lykkäysko­ro­tus, joka tarkoit­taa sitä että aikaisem­mal­ta työhis­to­ri­al­ta ker­tynyt eläke ker­ro­taan jol­lain ker­toimel­la k kun eläk­keelle­si­ir­tymistä lykätään vuodel­la. Tämä lykkäysko­ro­tus kom­pen­soi yhden vuo­den eläke­tu­lo­jen mene­tys­tä, joka seu­raa eläköi­tymisen lykkään­tymis­es­tä. Superkart­tuma kom­pen­soi tämän mene­tyk­sen vain jos työu­ran lop­un vuosian­siot ovat riit­tävän korkea suh­teessa aikaisem­min ker­tyneeseen eläkkeeseen.

  91. Miten ihmeessä pisa-kansalaiset saadaan aivopestyä niin tyh­mik­si, että eivät yksinker­tais­es­ti omaa kansalais­taitoa kuin­ka laskea oma eläkek­er­tymän­sä — kul­lakin elämän­sä het­kel­lä ja tule­vaisu­udessa — lähempänä eläkeikäänsä.

    No onhan noi­ta web­bi­laskure­i­ta jo vaik­ka kuin eri taho­jen sivuil­la run­saasti (mm. Kela, sos­sut). Mut­ta eläkey­htiöt eivät ole — kaiketi vielä hom­maan ryhtyneet l. tuot­ta­maan sivuil­len­sa laskure­i­ta, joil­la kansalaiset tark­istaisi­vat eläkkeit­ten­sä tasoja.

  92. Ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den palka­na­len­t­a­mi­nen pelkästään iän perustel­la on type­r­in­tä mitä Var­ti­ainen on tähän men­nessä keksinyt.

    Oike­as­sa työelämässä palkaa todel­lakin alennetaan,mutta se ei perus­tu ikään vaan tehtävien muu­tok­seen tai työn­tek­i­jöi­den yhden­ver­taiseen kohtelu­un eikä näil­lä asioil­la ole mitään tekemistä iän kanssa.

    Olen tehnyt noi­ta palka­nalen­nuk­isia 90-luvul­ta läh­tien .Ne ovat perus­tuneet siihen, että enti­nen tehtävä on muut­tunut alem­paan vaa­tivu­us­lu­okkaan kuuluvaksi.

    Toinen yleinen peruste on ollut työn­tek­i­jöi­den yhden­ver­tainen kohtelu eli kun yksiköitä/yhtiöitä on yhdis­tel­ty niin palkkarak­en­teet ovat olleet eri­laisia ja palkkaerot suuria ja eivät ole vas­tan­neet ihmis­ten tuottavuuseroja.

    Mut­ta type­r­in­tä olisi men­nä laske­maan palkkaa henkilöltä, joka jää eläk­keelle parin kol­men vuo­den kuluessa. 

    Se ainakin takaa tuot­tavu­u­den laskun ja työhaluttomuuden.

    Palka­nalen­nus ei liity ikään vaan työssä tapah­tu­vi­in muu­tok­si­in ja on aivan nykyisen työlain­säädän­nön mukainen.

    Riip­puu esimi­estyöstä, miten sitä sovelletaan

    Täy­tyy ihme­tel­lä Var­ti­aista , hän on n 60 hen­gen kokoisne yksikön esimies , mut­ta ei hal­litse työelämän pelisään­töjä eikä ilmeis­es­ti osaa toimia esimiehenä.

    1. Onko liian van­ha vaivau­tunut selvit­tämään nitä Juhana Var­ti­ainen on esit­tänyt vaan omak­si ilok­seenko hän menee väit­tämään val­heel­lis­es­ti, että tämä olisi esit­tänyt kaava­maista alen­nus­ta iän perusteella.

  93. Nukku­Mat­ti: Joo, tämä se onkin se suurin virhe. Jos hal­li­tus ja eduskun­ta uskaltaisi­vat ottaa sen val­lan, joka niille viime kädessä kuu­luu, niin se olisi ensim­mäi­nen askel oikeaan suun­taan. Yhdessä tässä kuitenkin kan­netaan työ­markki­na­jär­jestö­jen huono­jen päätösten seu­rauk­set, ja eduskun­nan vas­tu­ul­la asi­at lop­pu­jen lopuk­si ovat.

    Ongel­mana lie­nee, että kak­si suur­in­ta nytkin hal­li­tuk­ses­sa ole­vaa puoluet­ta ovat liian tiivi­isti työ­markki­na­jär­jestö­jen talutusnuorassa.

    Juhana Var­ti­aiselta var­maan löy­tyy mielipi­de tähänkin. Kan­nat­taisi kysyä häneltä. Hän voinee vahvis­taa, että Ruot­sis­sa­hal­li­tus ja eduskun­ta eivät ole niin avut­to­mia haastei­den edessä kuin Suomes­sa, vaan tarvit­taes­sa myös työ­markki­na­jär­jestöille näytetään kaapin paik­ka, jos yhteinen etu sitä vaatii.

    Ruot­sis­sa työ­sopimus­lain­säädän­tö on tiukem­pi kuin Suomes­sa ja määrää mm irtisanomisjärjestyksen.

    Samoin Ruo­tis­sa työn­tek­i­jöil­lä on laa­ja myötämääräämisoikeus, joten työn­tek­i­jät voivat vaikut­taa yri­tysjo­hdon päätöksiin.

  94. Eläkesys­tee­mis­sä on mm sel­l­ainen raken­nevi­ka että siinä on liikaa välikäsiä ja mui­ta hyö­dyn­saa­jia kuin eläkeläiset. Kun rahat ker­ran on annet­tu pois näille onnenonki­joille, on lapsel­lista luul­la että he mielel­lään mak­seli­si­vat niitä takaisin.

  95. Nyt taisi taas tul­la rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä lisää kun STX:n ris­teil­i­jäti­laus meni Ranskaan.Varmaan ran­skalaiset “nou­dat­ti­vat” samo­ja EU:n peri­aat­tei­ta kuin Suo­mi. Laivanrakentajat/metallimiehet työl­listyvät melko huonos­ti työ­paikko­jen mene­tyk­sen jäl­keen, onnek­si nyt vielä töitä riit­tää edel­lis­ten tilausten poh­jal­ta jonkin aikaa. Jos Saarikankaan puheet pitävät paikkansa, siinä meni 20000 henkilö­työvuot­ta. Huolestut­taa tämä teol­lisu­ustyö­paikko­jen katoami­nen Suomes­ta. Tääl­lä hehkute­taan Rovio­ta ja muu­ta vas­taavaa peli­te­ol­lisu­ut­ta, vaik­ka ne työl­listävät ja tuot­ta­vat melko vähän. Muis­taak­seni yksi kar­tonkikone tuot­taa viiden Rovion ver­ran, hyvä niinkin tietysti.

  96. Raimo K:
    Vaikea kyl­lä kek­siä, mis­tä se las­ket­taisi­in, jos ei vuosiansiosta. 

    Ker­tyneeseen eläk­keeseen suh­teutet­tuna. Siitähän kor­vaus (siis pääosin) mak­se­taan, että luovut eläköi­tymistä siirtämäl­lä jokaista lykkäyskuukaut­ta kohden pysyvästi yhdestä kuukaud­es­ta, jolle sin­ulle mak­set­taisi­in eläket­tä (olet­taen, ettei eläköi­tymisen lykkäämi­nen (kausaalis­es­ti) lykkää myös sin­un kuolin­päivääsi — sanois­in, että toden­näköis­es­ti ei).

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko liian van­ha vaivau­tunut selvit­tämään nitä Juhana Var­ti­ainen on esit­tänyt vaan omak­si ilok­seenko hän menee väit­tämään val­heel­lis­es­ti, että tämä olisi esit­tänyt kaava­maista alen­nus­ta iän perusteella.

    Nyky­is­ten sään­nösten ja käytän­tö­jen mukaan voidaan ikään­tyneen palkkaa alen­taa, jos tuot­tavu­us laskee.

    Jos tuot­tavu­us las­kee niin alas ettei suorite vas­taa enää kohtu­ullista tasoa niin työ­sopimuk­sen voi purkaa

    Samoin jos henkilö sairas­tuu pysvästi eikä kykene enää työhön­sä niin työ­sopimuk­sen voi purkaa

    Suorite-ja pro­vi­siopalkkaisil­la palk­ka on sidot­tu suo­raan aikaansaannoksiin

    Tulospalkkauk­sen piiris­sä ole­vatkin ovat ainakin rajoite­tusti sidot­tu tuottavuuteen.

    Kun jo nyt voidaan toimia siten, että palkkaa voidaan alen­taa tarvit­taes­sa tai työ­sopimuk­sen voi jopa purkaa niin eihän ole enää mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin siir­tyä mekaaniseen alentamiseen.

    Se toinen vai­h­toe­hto on tietysti, että ao henkilö ei tunne työelämää vaik­ka leikki­ikin esimiestä ??

  98. Kään­tyykö hyv­in­voin­ti tosi­aan kasvu­un palkko­ja laske­mal­la ja työaikaa piden­tämäl­lä? Työt­tömyysaste on muutenkin nousus­sa jon­ka lisäk­si teetetään sato­ja tuhan­sia työ­tun­te­ja ilmaista “työhar­joit­telua”.

    EK:n pro­pa­gan­dis­teil­ta on uno­htunut maini­ta, että Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa on meitä korkeampi palkkata­so ja silti juuri noil­la mail­la pyyhkii hyvin. Etelä-Euroop­paakaan eivät huonot palkat ole pelastaneet.

    Siir­tyy­hän alen­tunut työvoimakus­tan­nus toki suo­raan yri­tys­ten kat­teisi­in, mikä lie­nee EK:n tavoitekin. Työt­tömyysaste ei heitä yleen­sä juuri huoleta.

  99. Itse asi­as­sa duu­nar­in ja valkokaulusköy­hän palk­ka kehi­tys on jo sidot­tu ikään.

    Korkeim­mil­laan keskimääräi­nen palk­ka on 40–49-vuoden iässä, sen jäl­keen se las­kee iän noustessa.

    Korkeak­oulute­tu­il­la palk­ka nousee aina 69-ikävuo­teen saakka.
    Kun korkeak­oulute­tut pääosin työsken­televät julkisel­la sek­to­ril­lä niin ongel­ma on enem­mänkin julkisen sek­torin johtamisjärjestelmissä.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

  100. a_l:

    Siir­tyy­hän alen­tunut työvoimakus­tan­nus toki suo­raan yri­tys­ten kat­teisi­in, mikä lie­nee EK:n tavoitekin. Työt­tömyysaste ei heitä yleen­sä juuri huoleta.

    Näin­hän se on, mut­ta ei tuo työt­tömyysaste valitet­tavasti näytä huo­let­ta­van kyl­lä muitakaan osa­puo­lia tuos­sa niin san­otus­sa kolmikannassa.

    Min­ua kyl­lä ihme­tyt­tää Suomen poli­it­tisen ja taloudel­lisen eli­itin piit­taa­mat­to­muus ja yhteis­vas­tu­un puute. Toiv­ot­tavasti Soin­in­vaara on huo­man­nut, että hal­vaan­tunei­ta dinosauruk­sia löy­tyy lähempääkin kuin Atlantin takaa tai EU:sta.

  101. Liian van­ha:
    Itse asi­as­sa duu­nar­in ja valkokaulusköy­hän palk­ka kehi­tys on jo sidot­tu ikään.

    Korkeim­mil­laan keskimääräi­nen palk­ka on 40–49-vuoden iässä, sen jäl­keen se las­kee iän noustessa. 

    Se, että vuon­na 2010 60-vuo­ti­aan palk­ka oli alem­pi kuin 40-vuo­ti­aan, ei vielä tarkoi­ta, että sen 60-vuo­ti­aan palk­ka olisi vuon­na 1990 ollut parem­pi kuin nyt, tai nykyisen 40-vuo­ti­aan palk­ka tulisi laske­maan seu­raavien 20 vuo­den aikana.

  102. Taas julka­isti­in yksi tuore uuti­nen, joka edelleen vahvis­taa käsi­tyk­seni suo­ma­laisen eläke­jär­jestelmän täy­del­lis­es­tä epäoikeudenmukaisuudesta:

    http://www.hs.fi/talous/Hyv%C3%A4tuloisimmat+lesket+saavat+erikoisl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin+tulot/a1305556500909

    Kuten olen edel­lä toden­nut lukui­sis­sa kom­menteis­sani tähän Osmon kir­joituk­seen ja aiem­paan kir­joituk­seen “Työvoima­pu­laa ei tule”, on eläke­jär­jestelmässä niin paljon epäko­htia, että ei siitä pie­nil­lä viilauk­sil­la saa taloudel­lis­es­ti ja eet­tis­es­ti kestävää. 

    Olisi moraalis­es­ti oikein ja kohtu­ullista, että koko jär­jestelmä pan­taisi­in uusik­si ja samal­la uudelleen arvioitaisi­in myös kaikkein suurim­mat jo myön­netyt eläke-etu­udet. Mallia jär­jestelmän uud­is­tamiseen voisi kat­soa esimerkik­si Ruot­sista. Mallik­si saat­taisi kel­va­ta muu­ta­ma muukin maa (Sveit­si, Uusi-See­lan­ti, Japani, Hol­lan­ti), joskin täy­tyy sanoa, että näi­den maid­en jär­jestelmiä en tarkem­min tunne.

  103. Tavalli­nen Teknikko:
    ‘snip’
    No onhan noi­ta web­bi­laskure­i­ta jo vaik­ka kuin eri taho­jen sivuil­la run­saasti (mm. Kela, sos­sut). Mut­ta eläkey­htiöt eivät ole – kaiketi vielä hom­maan ryhtyneet l. tuot­ta­maan sivuil­len­sa laskure­i­ta, joil­la kansalaiset tark­istaisi­vat eläkkeit­ten­sä tasoja.

    Ainakin Keval­la on:
    http://www.keva.fi/fi/elakkeet/omatelaketietosi/Kelan_elakearviolaskuri_ja_palvelussuhderekisteriote/Sivut/Default.aspx

    Ehkä arv. teknikko ei ole vaivau­tunut tarkistamaan?

  104. Ris­to: Ker­tyneeseen eläk­keeseen suh­teutet­tuna. Siitähän kor­vaus (siis pääosin) mak­se­taan, että luovut eläköi­tymistä siirtämäl­lä jokaista lykkäyskuukaut­ta kohden pysyvästi yhdestä kuukaud­es­ta, jolle sin­ulle mak­set­taisi­in eläket­tä (olet­taen, ettei eläköi­tymisen lykkäämi­nen (kausaalis­es­ti) lykkää myös sin­un kuolin­päivääsi – sanois­in, että toden­näköis­es­ti ei).

    Ehkä, mut­ta jo pelkkä työsken­te­ly ker­ryt­tää eläket­tä ja superkart­tuma ker­ryt­tää sitä lisää.

    Ja jos olisi esite­tyn kaltainen ylimääräi­nen ‘bonus’, sen rahoi­tus olisi muil­ta pois.
    (Ja jos ao. itse rahoit­taisi sen, mikä bonus se sil­loin olisi?)

  105. Itse asi­as­sa lykkäysko­r­vauskin on ole­mas­sa, Eläke­tur­vakeskuk­sen sivuilta:
    “Jos työn­tek­i­jä lykkää van­hu­useläk­keelle siir­tymistä yli 68 vuo­den iän täyt­tämisen, eläk­keeseen lisätään lykkäysko­ro­tus sitä seu­raa­van kalen­terikuukau­den alus­ta, jona työn­tek­i­jä täyt­tää 68 vuot­ta. Koro­tus on 0,4 pros­ent­tia eläk­keestä jokaiselta lykkäy­tyneeltä kuukaudelta.”

    Siis 0,4% per kuukausi eli 4,8% per vuosi.
    Ja superkart­tuma on vain 4,5% per vuosi (vuosian­sios­ta) — niin että onhan se lykkäysko­ro­tuskin las­ket­tu ja edullisem­pi se olisi — mut­ta olisiko niin paljon edullisem­pi, että sil­lä olisi merkitystä?

  106. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kun korkeak­oulute­tut pääosin työsken­televät julkisel­la sek­to­ril­lä niin ongel­ma on enem­mänkin julkisen sek­torin johtamisjärjestelmissä.
    ‘snip’

    Niin että pääosin työs­ketelevät? Sehän on hyvä, ei ongelma. 😉

  107. Ris­to:
    Ker­tyneeseen eläk­keeseen suh­teutet­tuna. Siitähän kor­vaus (siis pääosin) mak­se­taan, että luovut eläköi­tymistä siirtämäl­lä jokaista lykkäyskuukaut­ta kohden pysyvästi yhdestä kuukaud­es­ta, jolle sin­ulle mak­set­taisi­in eläket­tä (olet­taen, ettei eläköi­tymisen lykkäämi­nen (kausaalis­es­ti) lykkää myös sin­un kuolin­päivääsi – sanois­in, että toden­näköis­es­ti ei).

    Vähän samaan tapaan voisi sit­ten vaa­tia, että jo nuorem­pana saisi alen­nus­ta eläke­mak­sus­ta, jos luopuisi eläke-etu­ud­estaan. Nuorem­mil­la ei vain ole mah­dol­lisu­ut­ta valita 😉

  108. Voisiko Osmo tai joku muu luvut hal­lit­se­va ava­ta min­ulle eläke­jär­jestelmän koukeroi­ta, ja ker­toa mis­sä kohdin teen lasku­virheen vai onko laskelmieni järkyt­tävä tulos kaikessa karmeudessaan totta?

    Yritän selit­tää ajatuk­seni esimerkin muo­dos­sa: Val­taapitävän puolueen nuori akti­ivi, 40-luvun lop­ul­la syn­tynyt teknikko pääsee puoluekir­jal­laan julkiselle sek­to­rille leikkitöi­hin vuon­na 1972. Totut­tuun tapaan avataan vir­ka ennenkuin ale­taan kek­simään viran alle jotain kivaa puuhastelua. Tätä edeltää lyhyt ja epäon­nis­tunut kokeilu avoimel­la sek­to­ril­la työn­jo­htote­htävis­sä, mut­ta onnek­si poli­it­ti­nen enem­mistödik­tatu­uri toimii pelas­tus­renkaana ja takaa elinikäisen virkasuhteen.
    Siitä tähän päivään: Osas­ton­jo­hta­jan vakanssis­sa vuosikymmenet viet­tänyt teknikkomme läh­estyy eläkeikää. Vaik­ka hän on taita­vana esimiehenä dele­goin­ut ihan kaik­ki vähäiset työn­sä muille jo kym­meniä vuosia sit­ten, suuri edessä ole­va elämän­muu­tos pelot­taa. Elämän­laatu las­kee merkit­tävästi kun viihty­isät ja moder­nit työti­lat kiireet­tömine kahvi- ja rupat­te­lu­taukoi­neen vai­h­tu­vat tyl­sään seniorielämään. 

    Sit­ten itse asi­aan: Teknikkomme las­kee pikaises­ti edessä ole­van taloudel­lisen muu­tok­sen. 40 vuot­ta yhteiskun­nan net­tosaa­jana, ansiot täl­lä het­kel­lä reilut 50 000e/vuosi. Vuo­tu­inen eläkek­er­tymä kun­nal­lisen pros­entin (2,0?) mukaan 83,33 euroa kuukaudessa. Tämä ker­rot­tuna 40:llä tekee 3333,20/kk. Hän muis­taa kuitenkin nuoru­usvuodet jol­loin palkkata­so oli indek­sitkin huomioiden alhaisem­pi, eli pyöris­tetään luku kolmeen ton­ni­in. Hyväkun­toisen, työltä suo­jel­lun kropan ja psyyken hän uskoo kestävän hel­postikin vielä 20 vuot­ta. Eli,hänen saa­mansa eläke tulisi ole­maan kokon­aisu­udessaan 720 000 euroa. 

    Aja­tus superkart­tumas­ta kuitenkin kytee taustal­la, joten las­ke­taan pikaises­ti sekin: 2 vuot­ta 4,5% ker­tymäl­lä tuo 375,00/kk lisää eläket­tä. Täl­löin hän tosin naut­tisi eläket­tä 18 vuot­ta, kun vähen­netään kak­si viras­sa läs­nä oltua vuot­ta. Täl­löin kokon­aiseläk­keen sum­ma olisi 729 000 euroa. Ero edel­liseen ei ole suuri, ja hänen las­ten­sa ikälu­okalle jää veroina ja eläke­mak­suina lisää mak­set­tavaa “ain­oas­taan” tuo 9000 euron ero­tus, ja 100 000 euroa palkkoja+työnantajamaksut, eli karkeasti 180 000 euroa. Jos tämä sum­ma jae­taan tälle kahdellekymmenelle vuodelle tekee se 9000 euroa/vuosi, joka on kah­den met­al­lim­iehen koko tulovero­ker­tymä (vuosian­sio 24 000, vero­pros­ent­ti 21,0)!

    Joutuuko kak­si met­al­lim­i­estä mak­samaan tuloveroa ain­oas­taan sen vuok­si että yksi tarpee­ton virkamies päät­tää lor­vail­la vielä pari lisävuot­ta työ­paikallaan, sen lisäk­si että lop­ut 7 pienen konepa­jan työn­tek­i­jää mak­saa tuloveroa pelkästään hänen peruseläk­keen­sä ver­ran? Pitääkö koko pienyri­tyk­sen henkilökun­ta tuloveroil­laan tosi­aankin vain yhden virkamiehen eläk­keen syrjässä?

    Teknikkomme val­it­see superkart­tuman ja myhäilee tyy­tyväisenä tavoit­teelleen joka näyt­tää onnis­tu­van: hänen elämän­sä tuskin mil­lään keinol­la olisi voin­ut tul­la kalli­im­mak­si yhteiskunnalle.….. 

    Ps. tari­na ei suinkaan ole fik­tio­ta, kos­ka tosielämän teknikko löy­tyy ihan per­hep­i­iristämme, jota itseään myöskin vaivaa tämän yhtälön sum­ma (ja hie­man myös ne pienen konepa­jan tuloverokertymät).

  109. Raimo K: Teknikko

    Kiitos tiedos­ta.

    Mut­ta onhan kuitenkin niin, että mil­lään laskureil­la ei voi­da osoit­taa tasan tarkasti kysyjälleen rasti-ruu­tu-menetelmäl­lä, että kuin­ka kysyjän eläk­keen tark­ka määrä sinä ja tässä tapuk­ses­sa on.

    Ennem­minkin kai­vat­taisi­in yleistä tietout­ta taval­lis­ten kansalais­ten kesken siitä, kuin­ka kansalaisen työstä ansait­tu veron­lainen tulo ker­ryt­tää eläk­keen­sä määrää.

  110. Ville: Vähän samaan tapaan voisi sit­ten vaa­tia, että jo nuorem­pana saisi alen­nus­ta eläke­mak­sus­ta, jos luopuisi eläke-etu­ud­estaan. Nuorem­mil­la ei vain ole mah­dol­lisu­ut­ta valita 

    Tuo muuten onnis­tuu yrit­täjiltä, kos­ka hei­dän eläke­mak­sun­sa perus­tu­vat omaan ilmoituk­seen. Täl­löin säästää eläke­mak­su­is­sa, jot­ka voi sit­ten itse kulut­taa, mut­ta tietenkin häviää siinä vai­heessa kun pitäisi saa­da eläkettä.

    Joo, tiedän että myös yrit­täjän eläke­mak­sun pitäisi perus­tua todel­liseen työ­tu­loon, mut­ta kukaan ei huutele perään jos ilmoit­taa min­im­imäärän. Kos­ka mon­et etu­udet, mm. työkyvyt­tömyy­seläke, perus­tuu YEL-mak­sun määrään, pitää ymmärtää että täl­löin tulee otta­neek­si vähän riskiäkin.

  111. Tavalli­nen Teknikko: Kiitos tiedosta.

    Mut­ta onhan kuitenkin niin, että mil­lään laskureil­la ei voi­da osoit­taa tasan tarkasti kysyjälleen rasti-ruu­tu-menetelmäl­lä, ettäkuin­ka kysyjän eläk­keen tark­ka määrä sinä ja tässä tapuk­ses­sa on.
    ‘snip’

    No eivät ne lasku­rit mitään super­ti­etokonei­ta ole, mut­ta ne laske­vat kunkin henkilöko­htaisen työhis­to­ri­an perus­teel­la mikä eläke olisi, jos jäisi eläk­keelle siinä tai tuos­sa iässä.
    Tule­van ajan mah­dol­lisia ansio­ta­son muu­tok­sia laskuri ei osaa laskea, siinä täy­tyy kään­tyä ennus­ta­jaeukon puoleen.

  112. tatat­mielta:
    ‘snip’
    Teknikkomme val­it­see superkart­tuman ja myhäilee tyy­tyväisenä tavoit­teelleen joka näyt­tää onnis­tu­van: hänen elämän­sä tuskin mil­lään keinol­la olisi voin­ut tul­la kalli­im­mak­si yhteiskunnalle…… 

    Ps. tari­na ei suinkaan ole fik­tio­ta, kos­ka tosielämän teknikko löy­tyy ihan per­hep­i­iristämme, jota itseään myöskin vaivaa tämän yhtälön sum­ma (ja hie­man myös ne pienen konepa­jan tuloverokertymät). 

    On se niin väärin… täy­tyy vaan toivoa, että eläke­vu­osia tulisi mah­dol­lisim­man vähän. Ehkä suku­laiset auttavat. 😉

  113. Noista laskureista vaan vielä sen ver­ran, että Kelaankaan parhaat sof­t­a­henkilöt eivät näköjään osaa asum­i­tuk­i­laskurin sivul­laan ker­toa, että jos kansalainen ei tiedä kuin­ka Kela määrit­tää brut­topalkan, niin turha on yrit­tää saa­da edes sinne päin oikeaan suun­taan menevää arvioi­ta asum­is­tuken­sa määrästään. No sinne päin se menee.

    Saa siinä sit­ten kansalainen rastit­taa vai­h­toe­hto­ja ja lait­taa nurero­ja ruu­tu­un, kun alku­ti­lan­nekin on sel­l­ainen, että lop­putu­los web­bi­laskuril­la ei oikein las­ket­tu. Laskurin sivul­la ensim­mäisek­si tulisi ker­toa, että kuin­ka Kela määrit­tää asum­i­tukea hake­van brut­to­tu­lon laskurin­sa ymmärtämässä muodossa.

  114. Alla ote Iisalmen Sanomien artikkelista.
    Jos yleisko­ro­tuk­set jär­jestetään ikälu­okit­tain niin sil­loin se on yleistä palkko­jen alentamista.

    “Toinen vai­h­toe­hto voisi olla, ettei iäkkäälle työn­tek­i­jälle mak­se­ta palkan samankokoisia yleisko­ro­tuk­sia kuten uransa ja ammat­ti­taiton­sa vuok­si enem­män ahkeroiville, nuorem­mille työntekijöille.”

    Ongel­ma on vain nykyään, että tuotan­to on palastel­tu niin ettei henkilöko­htaisel­la tuot­tavu­udel­la ole merkitystä .
    Esim tuotan­tolin­jal­la on tehty aina töitä lin­jan tahti­in ja nopeam­paa ei voi kukaan tehdä sotkematta.

    Lin­jaan sit­o­mat­tomis­sa töis­sä taas on iän päivän tehty töitä urakka­pal­ka­lla eli suoritepalkalla.
    Sil­loin kk-tun­tipalk­ka määräy­tyy tuot­tavu­u­den mukaan automaat­tiseti, urakkahin­noit­telu kun ei tunne ikälisiä.

    Tuot­tavu­userot ovat suurim­mil­laan mitä kaoot­tisem­pi tilanne on eli mitä suun­nit­telemat­tomampi tuotan­to­pros­es­si on esim min­unkin tuot­tavuuteni oli suurim­mil­laan Mau­ri-ja Man­ta-myrsky­jen aikaan kun mitään suun­nitel­tua sys­teemiä tilanteen hal­lit­semisek­si ei ollut alussa.

    Tuotan­non­suun­nitelun keskeisiä tavoit­tei­ta ovat, että tuon­nos­ta tulee henkilöri­ip­puma­ton eli yksilön tuot­tavu­us ei vaiku­ta tuotan­toon ja että työ­vai­heet voidaan tehdä taviksil­la eli suurin osa ihmi­sistä sovel­tuu linjaan

    Tämä kos­kee nykyään myös palve­lu­tuotan­toa esim it-tukipalve­lut ovat tyyp­il­lisiä massatuotantoa.
    First line ratkoo 85–90% tapauk­sista, sec­ond lineen siir­tyvät lop­ut ja enää har­vaan tapauk­seen tarvi­taan erikoisosaamista.

    Eikä yksilön tuot­tavu­uskaan ole vakio vaan ajalli­nen hajon­ta voi olla suuri. Itse asi­as­sa paljon suurem­pi kuin yksilöi­den välinen
    Esim läheisen kuole­ma, sairaus tai muu vas­taa­va voi rom­ah­dut­taa tuot­tavu­u­den huipputuottavaltakin

    Ilmeis­es­ti pitäisi voi­da alen­taa palkkaa myös läheisen menettäneeltä ?

    Ja aika tyh­mä aja­tus oli sekin, että eläkeikää pitää nos­taa jol­loin lähel­lä eläkeikää tule­vat houkut­tel­e­vam­mik­si kun eläkeikä on kauempana

    Mut­ta jos nyt 60-vuo­ti­aan eläkeikä on 3 vuo­den päässä niin ei tilanne muu­tu vaik­ka eläkeikää nostetaan:65-vuotiaana tilanne on sama jos eläkeikä on 68-vuotta.

    Ja jos ikään­tyneen palk­ka alen­netaan niin se lop­pukin työ­mo­ti­vaa­tio häviää.

  115. SUOMEN PERUSTUSLAKI ON VAARASSA

    Kyl­lä sen kaik­ki tietävät, että rak­en­teel­lisen työt­tömyytemme per­im­mäi­nen syy on kolmikannassa.

    Tämä kolmikan­ta on nyt ajanut Suomen kipailukyvyt­tömyy­teen ja velkakierteeseen.

    Varsinkaan PK-yri­tyk­set eivät voi työl­listää, sil­lä nyt saavutet­tu­ja palkkata­so­ja ja hin­nois­sa sisäl­lä ole­via vero­ja asi­akkaat eivät suos­tu mak­samaan, eikä yrit­täjä-riskin ottamista kom­pen­soi­da oikeudenmukaisesti.

    Sekin on selvää, että hevil­lä kolmikan­ta ei otta­mas­taan ulkopar­la­men­taaris­es­ta val­las­taan luovu. His­to­ri­as­ta tiedämme, että tälle alt­tar­ille uhrataan, tarvit­taes­sa yleislakko‑, yms. peloit­telul­la, vaikka­pa maan perus­tus­la­ki ja tulevaiusuus.

    Olen täl­lä pal­stal­la aikaisem­min peräänku­u­lut­tanut perus­tus­lakimme takaamia oikeuk­sia, esimerkik­si elinkeino­va­paut­ta ja omaisu­u­den suo­jaa, jot­ka on paljolti esimerkik­si PK-yrit­täjältä viety.

    Elinkeino­va­paut­ta on nimit­täin köykäisin perustein rajoitet­tu suurel­la joukol­la säädök­siä ja yrit­täjän monivuo­tisel­la työl­lä saa­maa omaisu­ut­ta ruti­ini­no­mais­es­ti verote­taan yli 50% veroil­la, jota voi ver­ra­ta lait­tomaan omaisu­u­den pakkoperintään.

    Nämä ovat kuitenkin PERUS-oikeuk­sia, jot­ka tulisi olla val­tion eri­tyis­suo­jelus­sa. Näin ei nyt asian­lai­ta kuitenkaan ole.

    Tämän päivän (30.12) Helsin­gin Sanomis­sa oikeusti­eteen tohtori Kale­vi Hölt­tä viit­taa siihen, että “Suomen val­tiosään­nössä on val­u­vi­ka ja per­su­tus­la­ki-kon­trol­li puutteelleinen”. 

    Hän kir­joit­taa mm. seuraavasti: 

    1) Sivistys­val­tiois­sa on yleen­sä riip­puma­ton val­tioelin, joka voi puut­tua perus­tus­lain­vas­taisi­in hankkeisiin.

    2) Lakiesi­tys­ten perus­tus­lail­lisu­ut­ta valvoo auk­tori­teetik­si nos­tet­tu perus­tus­laki­valiokun­ta. Se koos­t­uu hal­li­tu­so­hjel­maan, KOLMIKANTAAN, tai mui­hin poli­it­tisi­in kabi­net­ti­sopimuk­si­in sitoutuneista eduskun­ta­puoluei­den uskol­lisim­mista kansanedustajista.

    3) Perustelu­na valiokun­nal­la on usein, että muu­tos merk­it­see vain “vähäistä” poikkeamista perus­tus­laista, joten muu­tos voidaan hyväksyä. Käytän­nössä perus­tus­laki­valiokun­ta on siu­nan­nut huo­mat­ta­vat poikkeuk­set… Myös peru­soikeuk­sia on rajoitet­tu yksinker­taisel­la enemmistöllä…

    4) Meil­lä on vain teo­ret­ti­nen jälki­valvon­ta…, joka on ilmeisessä ris­tiri­idas­sa perus­tus­lain kanssa.

    Johtopäätös: Maa tarvit­see riip­pumat­toman perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­inen, johon kansalainen voi vedo­ta, jos kat­soo oikeuk­si­aan loukatun.

    Jos halu­amme, että Suo­mi nousee uuteen kukois­tuk­seen nykyisessä rajus­sa kil­pailus­sa, on kansalais­ten peruoikeudet täysimääräis­es­ti paautettava!

    Sep­po Korppoo
    Loukat­tu yrittäjä

  116. Ei tarvi­ta mitään ikälu­okitel­tu­ja yleisko­ro­tuk­sia vaan koro­tuk­sia, jois­sa yleisko­ro­tuk­sen osu­us on mah­dol­lisim­man pieni taik­ka nol­la. Esimerkik­si suun­nit­telu ja kon­sul­toin­tialal­la on ollut näi­tiä 0,5% yleisko­ro­tuk­se­na kaikille ja sit­ten +2% tuot­tavu­u­den mukaises­ti jaet­tuna (edel­liset luvut hatusta)

    Lopuk­si veilä sem­moinen jut­tu että liian van­ha on pudon­nut taas kehi­tyk­sen kelka­s­ta. Nimeno­maan pakko­tahti­nen teol­lisu­ustyö katoaa kovaa vauh­tia, sitä ei ole. Ja vaik­ka olisikin, kyl­lä myös teol­lisu­ustyössä on eri työn­tek­i­jöi­den välil­lä tuottavuuseroja. 

    Ain­oas­taan pesunkestävän demarin ide­ol­o­giset silmäl­a­sit estävät näkemästä että esimerkik­si hit­sareil­la on eri luok­i­tuk­set, insinöörin tärkein työkalu on pää ja niin edelleen. Työtenki­jöi­den välil­lä on suuria tuot­tavu­usero­ja ja tuot­tavu­us kehit­tyy ajan myötä. 

    Sitä­pait­si mikäli liian van­han fan­tasi­at “kaikil­la on sama tuot­tavu­us” pitäisi paikkansa, tiety­il­lä aloil­la olisi tas­apalkat. Koulus­ta tulleelle märkäko­r­valle pitäisi sil­loin mak­saa sama palk­ka kuin 20v töitä tehneelle kaiken näh­neelle kehäke­tulle. Kum­masti kuitenkin näi­den van­ho­jen jäärien mukaan tuot­tavu­udessa alkaa ole­maan suuria ero­ja siinä vai­heessa kun ale­taan puhu­maan koke­muk­ses­ta, vaik­ka juuri edel­lisessä lauseessa suit­sute­taan kuin­ka kaik­ki on niin palastal­tua ja tasa­tahtista työtä eikä mitään ero­ja ole missään.

  117. Nukku­Mat­ti: Näin­hän se on, mut­ta ei tuo työt­tömyysaste valitet­tavasti näytä huo­let­ta­van kyl­lä muitakaan osa­puo­lia tuos­sa niin san­otus­sa kolmikannassa.

    Tot­ta, ja lob­bare­i­ta ja etu­jär­jestöjä kuun­nel­lessa tuleekin aina pitää mielessä hei­dän lop­ulliset tarkoitusperänsä.

    Ay-liike­hän ensisi­jais­es­ti huole­htii työssäkäyvien jäse­nen­ten­sä eduista. Hei­dän intressin­sä ovat kuitenkin eri­laiset kuin EK:n.

    Ay-liik­keen etu­jen mukaista on pitää mah­dol­lisim­man suuri määrä jäsenistöstään tyy­tyväisenä työssä, kun taas työ­nan­ta­jalle on edullista varmis­taa myös edullisen työvoiman hyvä saatavuus.

    Työ­nan­ta­jaleiri muis­tut­taa joka kään­teessä pörssiy­htiöi­den voitol­lisu­u­den tärkey­destä. Pait­si tietysti sil­loin kun puhu­vat palka­nalen­nuk­sista, jol­loin työl­lisyy­destä yhtäkkiä tuleekin hei­dän suurin huolenaiheensa.

  118. Hyvän kuvan yksilön tuot­tavu­ud­es­ta saa työ­vai­hei­den kellotuksella. 

    Suuri osa työa­jas­ta kuluu työn­tek­i­jästä riip­pumat­tomi­in odotus‑,vika- häiriö-tauko-valmistaumimis-lopettamistilanteisiin.

    Uuden työn­tek­i­jän koulu­tus on nor­maali poikkea­ma tuotan­nos­sa ja siltä ajal­ta mak­se­tan tietysti alem­paa palkkaa.
    Mut­ta tähänkin on poikkeus: Jos vas­ta-alka­ja tekee työtä suoritepal­ka­lla niin hän saa sam­na palkan suorituk­ses­ta kuin van­hakin 20 vuot­ta palvel­lut konkari eli ei 18 vuo­ti­aalle muurar­ille mak­s­ta 50 cent­tiä per muu­rat­tu tiili ja konkar­ille euroa, jos tulok­sen pitää olla saman­laista vaan kumpikin saa euron.

    Se mitä tarkoitin on, että yksilön tuot­tavu­u­den merk­i­tys­tä liioitellaan.

    Tämä käsi­tys perus­tuu siihen, että monel­lakaan esimiehel­lä ei ole käytössä tieto­jär­jestelmää, joka ker­toisi henkilön suorit­teet pitem­mäl­lä ajanjaksolla

    Etenkin peinis­sä yri­tyk­si­iä tuot­tavu­us on pelkän mutun varas­sa ja voi sisältää suuria virhearviointeja.
    Sil­loin ratkai­se­via ovat pärstäk­er­roin ja/tai yhdestä tai muu­ta­mas­ta het­kel­liset­sä havain­nos­ta muo­dostet­tu käsitys.

    Niin­pä kun olen kysel­lyt hak­i­jas­ta edel­lisiltä esimiehiltä niin olen saanut täysin toi­sis­taan poikkeav­ia käsi­tyk­siä eli tuo mitu/pärstä on edelleen yleisin keino arvioi­da tuottavuutta.

    Asiantun­ti­jan työ on vielä vaikeam­min arvioitavaa.Asiantuntija voi olla todel­la tuot­ta­va tai sit­ten miinoit­ta­ja, joka aiheut­taa pitkäl­lä täh­taimel­lä suuria kulu­ja eikä kukaan edes huo­maa, kun esimi­esten asiantun­te­mus ei riitä arvioimaan työn todel­lista tuottavuutta

    Etenkin nykyään, kun johta­jat tule­vat korkeak­ouluista eikä alan koke­mus­ta ole päivääkään, ei edes työelämän kokemusta.
    Ja kun fir­maa ja alaa vai­hde­taan kuin musta­lainen hevos­ta niin asiantu­ni­ja voi teodel­la miinoit­taa pahasti.

    Suurin syy miinoit­tamiseen on oman ase­man pönkittäminen.

  119. Meil­lä on pakko­tahtista liukuhi­h­natyötä, jos­sa työn laatu on täysin tois­ar­voises­sa ase­mas­sa suorit­tei­den määrään ver­rat­tuna. Lääkärin työ on sellaista.

  120. Liian van­ha:
    “Mut­ta jos nyt 60-vuo­ti­aan eläkeikä on 3 vuo­den päässä niin ei tilanne muu­tu vaik­ka eläkeikää nostetaan:65-vuotiaana tilanne on sama jos eläkeikä on 68-vuotta.”

    Pohjo­is­maiset tilas­tot ker­to­vat muuta:

    Ver­taile tääl­lä eri maita:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/?from135=&to135=&columns135=,1,12,3,

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf

    Nor­jan 67 vuo­den eläkeikä näyt­tää todel­la vaikuttavan.
    Mikä sen sijaan tekee meille hur­jan rom­ah­duk­sen aivan nuo­ril­la ihmisil­lä, joil­la pitäisi olla jo opin­not takana?

  121. Liian van­ha: Hyvän kuvan yksilön tuot­tavu­ud­es­ta saa työ­vai­hei­den kellotuksella.

    Kun miet­tii vaikka­pa elek­tron­i­ikka­su­un­nit­teli­jan, raken­nus- tai ohjelmis­toarkkite­hdin tai sosi­aal­i­työn­tek­i­jän työnku­vaa ja mitä siinä oikeasti tuote­taan, niin ylläol­e­va lausah­dus saa aikaan lähin­nä naurunpurskahduksia.

    Tiedän ohjel­moi­jia, joiden työ­vai­hei­den kel­lotus kus­tan­nu­s­paikalle saa­pumis­es­ta lähtöön ja näp­päi­men­painal­luk­ses­ta toiseen tuot­taa saman tulok­sen. Jopa server­ille tal­letet­tu­jen kilo­tavu­jen määrä voi olla sama. Toimi­van ohjelmis­ton tuot­tamises­sa todel­liset tuot­tavu­userot ovat silti satak­er­taiset, tai jopa ääret­tömät: samal­la muodol­lisel­la perusk­oulu­tuk­sel­la ja yhtä monel­la työvuodel­la toinen osaa tehdä työn viikos­sa, toinen ei saa sitä aikaisek­si edes elinaikanaan.

    Osaami­nen riip­puu huimasti kon­tek­stista, sovel­lusalueesta. Joku voi tehdä näen­näis­es­ti työtä muis­tut­tavia vai­hei­ta, mut­ta työn tulok­sil­la ei ole mitään käyt­töä, ne pitää tehdä uusik­si jot­ta niitä voisi käyttää.

    Kel­lota nyt tuo­ta sitten.

  122. Poh­jan Akka:
    Liian vanha:
    “Mut­ta jos nyt 60-vuo­ti­aan eläkeikä on 3 vuo­den päässä niin ei tilanne muu­tu vaik­ka eläkeikää nostetaan:65-vuotiaana tilanne on sama jos eläkeikä on 68-vuotta.”

    Pohjo­is­maiset tilas­tot ker­to­vat muuta:

    Ver­taile tääl­lä eri maita:
    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Sysselsattning/Sysselsattningsandel-i-olika-lander/?from135=&to135=&columns135=,1,12,3,

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hallitus/Valtioneuvoston_rakennepoliittinen_kannanotto/fi.pdf

    Nor­jan 67 vuo­den eläkeikä näyt­tää todel­la vaikuttavan.
    Mikä sen sijaan tekee meille hur­jan rom­ah­duk­sen aivan nuo­ril­la ihmisil­lä, joil­la pitäisi olla jo opin­not takana?

    Pistäpä ver­rokik­si Tan­s­ka niin huo­maat, että Tan­skas­sa ikään­tynei­den työl­lisyysaste las­ki muu­ta­mas­sa vuodessa Suomen tasolle.
    Tan­s­ka lopet­ti varhaiseläk­keet ja ns Lep­päsen lain ja se näkyy ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen laskuna.

    Ruot­sis­sa eläk­keelle voi jäädä jous­tavasti 61–65 ikävuo­den välil­lä, työ­sopimus­la­ki suo­jelee ikään­tynyt­tä ‚työn­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeus on laa­jem­pi kuin Suomes­sa etc

    Ne kaik­ki tekevät ikään­tyneen irti­sanomisen vaikeaksi

  123. Pekka Taipale: Kun miet­tii vaikka­pa elek­tron­i­ikka­su­un­nit­teli­jan, raken­nus- tai ohjelmis­toarkkite­hdin tai sosi­aal­i­työn­tek­i­jän työnku­vaa ja mitä siinä oikeasti tuote­taan, niin ylläol­e­va lausah­dus saa aikaan lähin­nä naurunpurskahduksia.

    Tiedän ohjel­moi­jia, joiden työ­vai­hei­den kel­lotus kus­tan­nu­s­paikalle saa­pumis­es­ta lähtöön ja näp­päi­men­painal­luk­ses­ta toiseen tuot­taa saman tulok­sen. Jopa server­ille tal­letet­tu­jen kilo­tavu­jen määrä voi olla sama. Toimi­van ohjelmis­ton tuot­tamises­sa todel­liset tuot­tavu­userot ovat silti satak­er­taiset, tai jopa ääret­tömät: samal­la muodol­lisel­la perusk­oulu­tuk­sel­la ja yhtä monel­la työvuodel­la toinen osaa tehdä työn viikos­sa, toinen ei saa sitä aikaisek­si edes elinaikanaan.

    Osaami­nen riip­puu huimasti kon­tek­stista, sovel­lusalueesta. Joku voi tehdä näen­näis­es­ti työtä muis­tut­tavia vai­hei­ta, mut­ta työn tulok­sil­la ei ole mitään käyt­töä, ne pitää tehdä uusik­si jot­ta niitä voisi käyttää.

    Kel­lota nyt tuo­ta sitten.

    Esit­tämässäsi esimerkissä työn organ­isoin­nis­sa on vikaa.

    Olen tör­män­nyt tuo­hon ongel­maan IT asiantun­ti­joiden kanssa.
    Ongel­ma on enem­mänkin alal­la val­lit­se­va yleinen asen­non­gel­ma ja sitä kaut­ta se kohdis­tuu johtamiseen.

    Yleinen asenne on, että kor­jataan sit­ten jäl­keen­päin ‚jos siinä on vikoja.Yritystasolla tämä käy, siitähän kär­sii vain yksi yritys.

    Mut­ta kun van­hat tietoli­ikenne asiantun­ti­jat vai­hdet­ti­in uusi­in IT taus­tan henkilöi­hin 2000 luvun alkupuolel­la niin seu­rauk­se­na oli sar­ja katas­ro­fe­ja kun ohjelmis­to­ja tehti­in huoli­mat­tomasti eikä niitä testattu.

    Tietoli­iken­n­ev­erkos­sa vaiku­tuk­set oli­vat jo aivan toisen­laisia kuin yri­tys­ta­sol­la, yhden yri­tyk­sen sijas­ta tuhan­sein yri­tyten ja sato­jen tuhan­sien ihmis­ten yhtey­det oli­vat poikki.

    Ongel­mat lop­pui­v­at kun asiantun­toiden asen­tei­ta mukattiin,testausta lisät­ti­in ja vas­tui­ta tarken­net­ti­in niin ongel­matkin lop­pui­v­at, eivät tyystin, sil­lä aina joku tekee virheen,mutta virheet ovat jo hal­lit­tavis­sa kun virheen vaiku­tuk­set on rajoitettu

    Jopa se huip­pukin tekee virheitä, on täyt­tä sat­ua ettei huip­pukaan tee virheitä

    IT ‑ala on hyvä esimerk­ki miten huonol­la johtamisel­la saadaan aikaan sut­ta ja sekundaa

  124. Liian van­ha: Esit­tämässäsi esimerkissä työn organ­isoin­nis­sa on vikaa

    On sul­la kuule melko tay­lori­mainen näke­mys. Yleis­es­ti ottaen ollaan sitä mieltä että fordis­mi oli hem­metin kova jut­tu noin 100v sit­ten mut­ta ajau­tui kri­isi­in jo 60-luvulla.

  125. Liian van­ha: Esit­tämässäsi esimerkissä työn organ­isoin­nis­sa on vikaa.

    Eli työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us on hel­posti mitat­tavis­sa ja yleis­es­ti ottaen yhtä suuri, kun­han Joku Viisas on ensin ker­tonut kaikille yhtä tarkasti, mitä nap­pu­loi­ta pitää painaa, jot­ta he tekevät oikein ohjeis­tet­tuna ja oikein organ­isoitu­na oikean työsuoritteen.

    Tai sit­ten varsi­naisi­in töi­hin uusien asioiden kehit­tämiseen on palkat­tu uudet tek­i­jät, ja van­hoil­la teetetään jotain hyvin speksat­tua suo­jatyötä, joka tuot­tavu­u­den mit­tauksi­neen pide­tään hygieenis­es­ti eril­lään siitä työstä, jos­ta asi­akas maksaa.

  126. Pekka Taipale: Eli työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us on hel­posti mitat­tavis­sa ja yleis­es­ti ottaen yhtä suuri, kun­han Joku Viisas on ensin ker­tonut kaikille yhtä tarkasti, mitä nap­pu­loi­ta pitää painaa, jot­ta he tekevät oikein ohjeis­tet­tuna ja oikein organ­isoitu­na oikean työsuoritteen.

    Tai sit­ten varsi­naisi­in töi­hin uusien asioiden kehit­tämiseen on palkat­tu uudet tek­i­jät, ja van­hoil­la teetetään jotain hyvin speksat­tua suo­jatyötä, joka tuot­tavu­u­den mit­tauksi­neen pide­tään hygieenis­es­ti eril­lään siitä työstä, jos­ta asi­akas maksaa.

    Suurin osa työtäteke­vistä ei kehitä juuri mitään vaan pyörit­tää ruti­ine­ja . Ruti­init takaa­vat kus­tan­nuste­hokku­u­den ja laadun.Kun toim­inta sijuu ilman suurem­pia ongelmia niin johdol­la ja muil­la kehi­tyk­ses­tä vas­taav­il­la on aikaa keskit­tyä uuteen

    Ruti­inien pyörit­täjätkin vaikut­ta­vat kehi­tyk­seen paran­ta­mal­la näitä rutiineja,ratkomalla niihin liit­tyviä ongelmia, mut­ta se ei ole varsi­naista uuden kehittämistä.
    Samoin heitä haas­tatel­laan uut­ta kehitet­täessä ja he pää­sevät rajoite­tusti mukaan kehitysprojekteihinkin.

    Ja kun uusia sys­teeme­jä ote­taan käyt­töön niin har­voin en niin kor­vaavia ovat ettei van­haa tietoakin tarvita

    Mut­ta kyl­lä vas­tuu uuden kehit­tämis­es­tä on paljon pienem­mäl­lä joukolla.Mutta hei­dänkin on kyet­tävä suun­nitel­tu­un ja jaet­tuun työhön.

    Esimerkkisi mukaan tieto­jär­jestelmiä tehdään kaoot­tis­es­ti eikä osaamisel­la ole väliä.
    Tuol­la lail­la voidaan toimia nyrkkipajassa,mutta ei mikään suuri organ­isaa­tio voi rak­en­taa toim­intaansa yksilön varaan, liian riskialtis.

    En tiedä onko fir­man asi­akas­palvelu jotenkin turha tai tuot­tam­a­ton yksikkö, mut­ta kulut­ta­japalveluis­sa sinne ker­tyy se työn­tek­i­jöi­den mas­sa ja suurin osa käsit­telee yksinker­taisia asioi­ta eikä osal­lis­tu kehittämiseen.

    Asiantun­ti­japalve­lut ovat vähän eri asia, mut­ta ei nekään raket­ti­tiedet­tä ole.
    Esim seurasin suuren kon­sult­tiy­htiön toimintaa.Se palkkaa korkeak­ouluista vas­tavalmi­tunei­ta tai valmis­tu­vas­sa olevia.
    Heille pis­tetään puku päälle, ja habituk­sen on olta­va kuin kiil­toku­vas­sa ‚hei­dät varuste­taan hyvil­lä välineil­lä ja ja lähetetään fir­maan konsultoimaan.Mitään eri­ty­istä he eivät osaa, mut­ta hei­dän tehtävän­sä onkin vain kerätä tietoa ja toimit­taa se osaamiskeskuk­seen, jos­sa todel­liset asiantun­ti­jat tekevät todel­lisen työn.
    Seu­raavaan kok­ouk­seen men­nessä he ovat saa­neet valmi­in esi­tyk­sen ja esit­tävät se asiakkaalle,
    Mut­ta mihinkään kovin vaikeaan kysymyk­seen he eivät osa vastata

    Ei todel­lisia asiantun­ti­joi­ta haaska­ta asi­akas­ra­jap­in­taan muuten kuin vaikeam­mis­sa btob jutuissa

  127. Kyl­lä rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä pitää ruva­ta purka­maan tosi­a­sioista lähtien.

    En nyt ehdi tässä kaiva­maan tarkko­ja luku­ja, mut­ta päälin­jat ovat seuraavat:

    1) PK-sek­tori työl­listää yli 50% ja siel­lä on suurin ja ain­oa reaa­li­nen työl­listämisen kasvupotentiaalimme.
    Suur­te­ol­lisu­us puolestaan investoi pääasi­as­sa ulko­maille ja vähen­tää työvoimaansa Suomessa.
    Tuot­tam­a­ton julki­nen sek­tori puolestaan kas­vaa koko ajan.

    2) Hyvin koulute­tut eivät juurikaan halua ryhtyä yrit­täjik­si vaan pyrkivät mielu­um­min suury­htiöi­den tai julkisen sek­troin palkkalistoille.

    3) Uusista yri­tyk­sistä toim­intansa lopet­taa suuri osa (luokkaa 50% ?) parin-kol­men vuo­den kuluessa.
    Suurin syy PK-yri­tys­ten lopet­tamiseen on toimin­nan kan­nat­ta­mat­to­muus tai se, ettei yhtiön pyöritämiseen löy­dy jatkajaa.
    Todel­la kan­nat­taviksi yri­tyk­sistä kehit­tyy erit­täin pieni osa ( 2–3 % ?) ja sen saavut­tamiseen tavalis­es­ti menee usei­ta 24/7 — vuosia ja siihen tarvi­taan “sydänkirur­gin” tasoista osaamista ja onnea.
    Yrit­täjäris­ki on siis todel­lisu­udessa erit­täin suuri.

    4) Työl­listämiskyn­nys on Suomes­sa huip­puko­rkea varsinkin KP-sektroilla.

    5) Kolmikan­ta ja Suomen poli­it­ti­nen eli­it­ti on pitänyt PK-sek­torin aina tulon­jaon ja muunkin yhteiskun­ta-vaikut­tamisen ulkipuolella.

    Edel­lä esite­tyt fak­tat puhu­vat puolestaan…

    Sep­po Korppoo
    Pitkäaikainen yrittäjä

  128. Sep­po Korp­poo:
    Kyl­lä rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä pitää ruva­ta purka­maan tosi­a­sioista lähtien.
    ‘snip’

    3) Uusista yri­tyk­sistä toim­intansa lopet­taa suuri osa (luokkaa 50%?) parin-kol­men vuo­den kuluessa.
    Suurin syy PK-yri­tys­ten lopet­tamiseen on toimin­nan kan­nat­ta­mat­to­muus tai se, ettei yhtiön pyöritämiseen löy­dy jatkajaa.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Pitkäaikainen yrittäjä

    Selvä.
    Tämä ongel­ma siis ratkeaa, kun 2–3 vuot­ta toim­i­neelle yrit­täjälle löy­tyy jatkaja.
    Ehkä sopi­van­su­u­ruisel­la yhteiskun­nan tuel­la, niin saadan kan­nat­tavu­uskin kuntoon.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.