Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

22.12.2012 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Hallituksen vain 40 miljoonan euron arvoinen suora telakkatuki (innovaatiotuki) loistoristeilijälle ei ehkä riitä tuomaan tilausta Suomeen. Päätös oli vaikea, mutta minusta oikea.

Risteilijätilauksen arvioitiin tuovan 22 000 miestyövuotta Suomeen. Tätä arvioita voi kritisoida, koska mikään ei takaa, että telakka keskittyisi käyttämään vain suomalaisia alihankkijoita. On itse asiassa syytä olettaa, että hankkeen kotimaisuusaste olisi laskusuunnassa. Rikkidirektiivi ei riitä suojaamaan kotimaisia toimittajia puolalaisilta kilpailijoilta. Suomen valtion tuki tukisi puolalaisia ja venäläisiä alihankkijoita ilman, että Puola ja Venäjä maksaisivat tästä mitään.

Hallitus oli luvannut hankkeeseen yli 40 miljoonaa suoraa tukea verhottuna innovaatiotueksi. Lisäksi Finnvera oli luvannut hyvin riskipitoista luototusta niin, että Finnveran vastuut nousisivat 600 miljoonaan euroon. Tuo pyydetty ”laina” oli oman pääomanehtoinen luotto yritykselle, jonka omistaja on käytännössä konkurssitilassa. Kyse on tavallaan osakepääomasta ilman äänivaltaa. Tällaisen lainan saa takaisin viimeisenä. Käytännössä se varmaankin olisi ollut lahjoitus. Pahimmillaan alus oli siis rakennettu melkein kokonaan valtion rahoin ja lahjoitettu amerikkalaiselle tilaajalle. Jokin raja valtion tuillakin pitää olla. Jos tilanne risteilymarkkinoilla on sellainen, että ostaja voi vaatia kokonaishintaan nähden aivan tolkutonta subventiota, eivätkä markkinat näytä tästä tervehtyvän, tämä ei ole Suomen kansantalouden kannalta järkevää toimintaa nyt eikä tulevaisuudessa.

Tässä tapauksessa edes lopputuote – risteilyloma tropiikissa – ei ole todellakaan mikään ekohyödyke.

Voi olla että Ranska tai Italia suostuvat kiristykseen. Tällaiseen pitäisi EU:n puuttua. Ymmärtääkseni jo Suomen tukitarjous hipoo EU:n sääntöjä.

Jos katsotaan järkeväksi tukea telakkatoimintaa EU:n alueella, tukielementtien pitäisi olla komission takana ja niistä pitäisi kaikkien EU:n alueella toimivien telakoiden kilpailla tasapuolisesti.

Kommentit

198 Vastausta artikkeliin “Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen”

  1. Shakeem kirjoitti 22.12.2012 kello 11:27

    Yleensä olen valtion apukeinojen kannalla vaikeiden aikojen ylittämisessä, mutta tästä kirjoituksesta olen kyllä samaa mieltä.

    Tilanne on mennyt suurristeilijöiden rakentamisessa täydellisen epäterveeksi jos yksi yritys voi kilpailuttaa valtioita ympärimaailman siitä, kuka haluaa kantaa riskit samalla kun mahdolliset voitot jää heille.

    Ala kyllä tervehtyy, kun maailma saa ensimmäisen valtion maksaman oasis-luokan risteilijän. Se riski vielä realisoituu. Veikkaisin sen olevan ranskalainen. Toisaalta tämähän on sitä pyramidien rakentamista Keynesilaisyyden hengessä.

    Suomen valtion mahdolliset aputoimet suunnattakoon mielummin arktisen laivanrakennusklusterin osaamisen ja tuotannon kehittämiseen. Kysymys on selvästi hyödyllisempien pyramidien rakentamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Raimo K kirjoitti 22.12.2012 kello 11:30

    Osmo: “Tuo pyydetty ”laina” oli oman pääomanehtoinen luotto yritykselle, jonka omistaja on käytännössä konkurssitilassa. Kyse on tavallaan osakepääomasta ilman äänivaltaa. Tällaisen lainan saa takaisin viimeisenä. Käytännössä se varmaankin olisi ollut lahjoitus. Pahimmillaan alus oli siis rakennettu melkein kokonaan valtion rahoin ja lahjoitettu amerikkalaiselle tilaajalle.”

    No eipäs nyt liioitella.
    Kyllä Royal Caribbean olisi laivan maksanut, tosin vähittäismaksulla, joten rakennusaikaista rahoitusta tarvitaan. Ei siis lahjoitus amerikkalaiselle tilaajalle!

    Eikä STX Europe ole konkurssitilassa – enää – saatuaan myydyksi offshore-toiminnot Fincantierille.

    Mutta ei suomalainen laivanrakennusteollisuus myöskään lopu, vaikka tämä tilaus menisi muualle, sisällä on kaksi risteilijätilausta TUI Cruises’ille – tosin ne ovat pienempiä.

    Ja omanpääoman ehtoisia sijoituksia Suomi ‘taitavasti’ käytti pankkikriisistä selviytymiseen, joten kokemusta on niistäkin. Eikä sijoitusta suinkaan olisi ollut pakko tehdä ilman päätösvaltaa, päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. JouniL kirjoitti 22.12.2012 kello 11:47

    Saas katso pääseekö nykyhallitus Suomen alasajajaksi.

    Metsäteollisuutta on mennyt, Nokia on melkein nurin ja jää nähtäväksi mitenkä Suomen laivateollisuuden käy.
    Pankkipuolella sentään pelastettiin työpaikkoja.

    Miksi pitäisi työuria kenenkään pidentää jos hallitus hävittää työpaikata.

    Tämmöinen arvostelu on odotettavissa jos Hollande nappaa työt Suomesta. Hollande on ollut aiemmin valmis koviin toimiin työn puolesta.

    Eikä tilannetta helpota se että Suomen rahoilla tuetaan Kreikassa ties mitä.

    Voipi olla että kuppi täyttyy nyt monella äänestäjällä jos tilaus menee sivu suun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seppo Korppoo kirjoitti 22.12.2012 kello 11:58

    Suomen talous on nyt niin jumissa, että on rajujen toimien aika.

    Saksassa oli Gerhard Schröder, joka oli niin kova luu, että pani Saksan takaisin kasvu-uralle.

    Meillä on vain Kataisia ja Urpilaisia, joilla ei ole ollenkaan Schröderin kaltaista voimaa tai visiota. Lipponenkin heitti jo pyyhkeen kehään…

    Kolmikanta on vahvoissa bunkkereissa siilipuolustuksessa, ja noiden bunkereiden murtamiseen ei tämän pelkuri-hallituksen voimin onnistuta.

    Siispä teollisuus jo alkanut evakuoida työpaikoja Suomesta.

    Siis olemme pahassa unpikujassa.

    Ehdotus: Suomen itä-rajalle perustetaan vapaatalous-alue, jossa mm. suomaliset yritykset voivat toimia ja työllistää suomalisia vapaasti.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jolla on visio Suomen pelastamiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 22.12.2012 kello 12:03

    Käytännössä lainalla oli tarkoitus saada kassaan rahaa, jotta telakkayhtiö, joka toimii kokonaisuuden kokoonpanolaitoksena, olisi voinut tehdä hankintoja noin sadalta suomalaisesta yritykseltä.

    Ode on ehkä liikaa Hesarin varassa, joka on arvostellut meriteollisuden globaaleja pelisääntöjä epäterveeksi kilpailuksi. Samoin tekee Aamulehti tänään pääkirjoituksessaan:

    “Laivanrakennus on taloudellisesti merkittävä toimiala Suomessa. Silti senkin on pitkällä aikavälillä varmistettava kilpailukykynsä ensisijaisesti muilla keinoilla kuin kinuamalla valtion tukea.”

    Voisi sanoa, että sanomalehdetkin ovat merkittävät toimiala Suomessa ja niidenkin pitää soimia ilman valtion tuki.

    Sanomalehtien epäterve valtion tuki pitääkin poistaa ja nostaa lehtien yhdeksän prosentin arvonlisävero yleisen arvonlisäveron tasolle eli 23 prosenttiin (24 % vuonna 2014).

    Suomen valtio menettää JOKA VUOSI 150 miljoonaa euroa lehtien rahatuen takia. Se on kolme kertaa suurempi rahamäärä kuin STX:n tarvitsema lainatuki, jolla käynnistyisi 3,5 vuotinen vientiprojekti, joka poikisi mahdollisesti vielä toisen loistoristeilijän Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.12.2012 kello 12:17

    Tietolähteeni ei ole Hesari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 22.12.2012 kello 13:00

    “Tässä tapauksessa edes lopputuote-risteilyloma tropiikissa- ei ole todellakaan mikään ekohyödyke”

    Ja nyt kun se laiva rakennetaan jossain muualla, niin risteilyloma tropiikissa on ekohyödyke?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Laivakalle kirjoitti 22.12.2012 kello 14:40

    1980-luvun lopulla, taisi olla Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin aikoihin, joku isompi viskaali VTT:ltä julisti laivanrakennuksen olevan auringonlaskun ala. Mainittu ala nousi kuitenkin 90-luvun lamasta ensimmäisten joukossa. Ja komeasti nousikin, mm. suomalaisen insinööritaidon ansiosta. Vahinko vain, että omistajat Masan (Saarikangas) aikojen lopulla ja sen jälkeen eivät ole investoineet tuotantokapasiteetin tehokkuuteen yhtä paljon kuin esim. saksalaiset.

    Meyer Werft’in suuri ja tehokas telakka Saksassa on perheyhtiönäkin paljon modernimpi kuin Turun telakka meillä. Ja taatusti kannattava, ainakin pikällä tähtäimellä. Ei olisi muuten pysynyt pystyssä alan sykleissä niin kauan, peräti vuodesta 1795 alkaen! Onko Saksassa osattu hallita mm. tuet ja työvoimakustannukset Suomea paremmin?

    Alan hyvinä vuosina ovat suomalaistelakoiden omistajat, mm. norjalaiset ilmeisesti keskittyneet pumppaamaan voitot itselleen, satsaamatta riittävästi pahan päivän varalle. Pahojen päivien ajat lienevät jälleen koittaneet … .

    Tukeeko hallitus mielummin vain pankkeja, esimerkiksi Espanjassa, Kreikassa tai Italiassa mielummin kuin suomalaista työtä? No, sen kyllä arvaa, että italialaiset ovat valmiita rahoittamaan telakoitaan, kuten ovat tähänkin asti tehneet. Vahinko vain, jos tällä kertaa ranskalaiset tai italialaiset korjaavat tulevaisuuden “lihavampina” vuosina karuimpina vuosina pystyssä pysyneitä telakoita odottavan paremman potin.

    Jos me suomalaiset emme itse usko itseemme, kuka meihin sitten uskoo! Suomi ja suomalaiset tarvitsevat ennenkaikkea työtä, sen tuloksena syntyvää monipuolista palvelua, tekniikkaa, tuotantoa, tutkimusta (ja joskus, kaikkein huonoimpina aikoina, ehkä niitä hyvinä aikoina sukanvarteen(?) talteen pantuja tukirahojakin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Seppo Nurmi kirjoitti 22.12.2012 kello 14:40

    Luulisi tilaajallakin olevan sananvaltaa siihen, missä tilattava laiva tehdään. En väitä ainakaan suoraan, että esim. Ranskassa tehdään huonompia laivoja, mutta suomalaisista aluksista tälläkin tilaajalla on pitkäaikaiset kokemukset eikä isompia moitteita ole kuulunut.

    Korealaisten tultua telakan omistajiksi ei tapahtunut mitään suurempia muutoksia esim. alihankinnoissa. Joitain asioita yhdenmukaistettiin saman omistajien muiden telakoiden mukaisiksi ja joitain komponentteja ostettiin omistajan korealaisilta tehtailta. Tosin nämä tietoni eivät ole tältä vuodelta, mutta julkisuudessa ei ole muutakaan näkynyt.

    Vuosia sitten taisi olla Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssissa laivan tilaaja järjesti rahoituksen kuntoon, että työn alla oleva laiva saatiin valmiiksi. Siihen aikaan laivoja maksettiin osamaksulla siten, että rahaa tuli sisään laivan valmistumisasteen tahdissa. Mikä lie käytäntö nykyään, en tiedä.

    Muutama päivä sitten tuli Risto Makkosen ohjelma koillisväylän merenkulusta. Hän oli mukana jäänmurtaja Nordicalla sen palatessa Alaskasta Suomeen.Saattueessa oli neljä maailman parasta jäänmurtajaa. Kolme niistä on tehty Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pohjan Akka kirjoitti 22.12.2012 kello 15:52

    Kuka tietää, paljonko on maksamattomia saatavia valtiolla vielä aikaisempien loistoristeilijöiden jäljiltä?
    Jossakin niistä saatavista oli listaa, mutta en muista nyt, missä.

    Halaisin tietää, neuvotteliko Suomi STX Groupin johdon kanssa sekä Ranskan ja Italian kanssa ennen päätöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Raimo K kirjoitti 22.12.2012 kello 16:37

    Seppo Korppoo:
    ‘snip’
    Ehdotus: Suomen itä-rajalle perustetaan vapaatalous-alue, jossa mm. suomaliset yritykset voivat toimia ja työllistää suomalisia vapaasti.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jolla on visio Suomen pelastamiseksi

    Itärajan itäpuolella sellainen alue jo on – tervemenoa vaan somalisia työllistämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jerkku kirjoitti 22.12.2012 kello 17:54

    Osmo sekoilee blogissa. Oasis-luokan projektin innovaatiotuki on 28M€ eikä 44M€.

    Mitä tarkoitat sillä, että alus lahjoitetaan varustamolle?

    Alus olisi energiakulutukseltaan ja päästöiltään per matkustajapaikka aivan ylivertainen; alukseen tulisi mm. pakokaasujen pesulaitteisto rikki- ja muita päästöjä varten. Jos tätä laivaa ei rakenneta, kuluttaisivat lomailevat ihmiset jokatapauksessa energiaa ja aiheuttaisivat päästöjä muilla tavoin.

    Mitä pahaa siinä on jos osa työstä menee esim. talouskurjuudessa riutuvaan Puolaan?

    Voisitko talousmiehenä arvoida ne positiiviset vaikutukset Suomelle, jotka tulisivat onnistuneesta projektista? Saadaanko jollakin muulla tavoin panostukseen nähden vastaavat vaikutukset?

    Tässä laivasarjan kolmannessa projektissa telakalla olisi viimein mahdollisuus tehdä sarjalaivavaikutuksen johdosta voittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 22.12.2012 kello 19:13

    Evert The NeveRest: Sanomalehtien epäterve valtion tuki pitääkin poistaa ja nostaa lehtien yhdeksän prosentin arvonlisävero yleisen arvonlisäveron tasolle eli 23 prosenttiin (24 % vuonna 2014).

    Tiedäthän sä että viennistä ulos EU-alueelta, esimerkiksi risteilijästä Karibialle, ei makseta ALVia? Muutenkin, juuri mitään kuluttajien ostamaa palvelua ei myydä täydellä ALVilla, vrt. esim. kotitalousvähennys, alennetut ALV-kannat vaikkapa korjaamotoiminnassa, rahoituspalvelujen verottomuus, jne. Tähän on semmoinen ihan yleinen syy että kokonaisveroasteista tulee holtittomia jos myy palvelua jonka kustannukset ovat työtä, jota taas jo sinänsä verotetaan raskaasti. Pääomavaltaisilla aloilla, kuten vaikkapa terästeollisuus, tuo ei ole niin suuri ongelma ja Suomen verojärjestelmä suosii niitä suhteessa palveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hannu Oskala kirjoitti 22.12.2012 kello 19:59

    Eikä tarvitse edes Karibialle risteilyaluksia myydä – lähempääkin löytyy esimerkkejä. Viking Linen tuoreelle risteilijälle myönnettiin tukiaisia yhteensä 39 miljoonaa, joista 11 miljoonaa “innovaatiotukea” ja 28 miljoonaa “ympäristötukea“.

    Viking Linen uutuuslaiva on toki kaasua polttavana “ympäristöystävällisempi” kuin raskaalla polttoöljyllä kulkevat sisaruksensa, mutta kyllä siinä jotain sanoinkuvaamattoman perverssiä on että merellä kulkevan kylpylähotelliravintolakauppakeskus-kompleksin rakentamista kutsutaan ympäristöystävälliseksi.

    Ylipäätään MOT:n mukaan Viking Line on saanut vuosina 2000-2011 yhteensä 136 miljoonaa euroa tukea TEKESiltä ja ELY-keskuksilta. Eikä nyt edes lasketa mukaan Ahvenanmaan veroparatiisin yhtiölle tuomaa etua.

    Viking Line teki viime vuonna voittoa 9,3 miljoonaa euroa noin 500 miljoonan euron liikevaihdosta. Tarvitseeko se vielä tukeakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Evert The NeveRest kirjoitti 22.12.2012 kello 20:46
  16. Tavallinen Teknikko kirjoitti 22.12.2012 kello 21:48

    Mutta jos raha olisi myönnetty kuten sitä oli haluttu, niin olisihan telakalle voitu myös kutsua turkulaisia pitkäaikaistyömmiä kuntouttavan työn merkeissä, työttömyysturvan menetyksen uhalla katsomaan kuinka töitä oikeasti tehdään ja siinä sivussa jotain oppimaankin. Meni tuokin tilaisuus hukkaan – työttömien parasta kun ajatellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 22.12.2012 kello 22:07

    Samaa mieltä – iso kiitos uskalluksesta perustella kanta, josta jotkut äänestäjät ovat jyrkästi eri mieltä. Ikävien päätösten puolustaminen erottaa valtiomiehen populistista.

    Valtiontakaus ja suora tuki ovat jo sellaisen kokoluokan liiketoimintariskin kantamista valtion toimesta, että ainoa looginen jatko olisi koko telakan valtiollistaminen. Silloin ostajan vaikeuksissa laiva jäisi haltuun.

    Risteilybisnes on vaikeuksissa ja alalla on ylitarjontaa. Loistoristeilijöiden rakentamisen aika on Suomessa ohi, jos nämä nykyiset runsaat tuet eivät riitä. Aika on ajanut sen bisneksen ohi täällä ja ehkä muuallakin.

    EK:n ja Metalli- ja Pro-liittojen vaatimukset verorahojen käytöstä lisätukiin oli kauheaa kuultavaa. Kaikkiko valtion piikkiin on laitettava? Onko metalli uusi maatalous? Onko hitsaaminen sosiaalituettavaa tempputyöllistämistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville O. Turunen kirjoitti 22.12.2012 kello 22:26

    “Risteilijätilauksen arvioitiin tuovan 22 000 miestyövuotta Suomeen. Tätä arvioita voi kritisoida, koska mikään ei takaa, että telakka keskittyisi käyttämään vain suomalaisia alihankkijoita.” Ja miksipäs ei toisinpäinkin: Suomessa on aika paljon risteilijöiden rakentamisosaamista ja osin sitä taidetaan pitää maailman parhaimpaan kuuluvana. Eli ranskalaiset ehkä hitsaavat aluksen kasaan, mutta huomattava osa alihankinnoista tulee Suomesta. Koska juuri täällä osataan tämä ala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.12.2012 kello 23:19

    Pekka Kärkkäinen: Ja nyt kun se laiva rakennetaan jossain muualla, niin risteilyloma tropiikissa on ekohyödyke?

    Kritiikkini kohdistuu siihen ,että amerikkalainen risteilyjärjestäjä voi kiristää eurooppalaisilta valtioilta tukea tähän oikeastaan aika arveluttavaan toimintaan. Meillä on yhteinen EU sitä varten, että tällainen estyy. Nykysäännöt johtavat siihen, että eurooppalaiset veronmaksajat tukevat huomattavin summin amerikkalaisten risteilylomia. EU:n pitäisi viheltää peli poikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2012 kello 0:27

    “Meillä on yhteinen EU sitä varten, että tällainen estyy”

    Ranskan Hollande varmaan sanoo kiitos EI laivatilaukselle, vaikka Ranska omisttaa kolmannekesen STX:n Ranskan telakasta.

    Tekikö ministerivaliokunta kieltävän päätöksen vasemmistoliiton ja vihreiden painostamana?

    Annika Lapintie (vas,Turku) on riemuinnut, kun valtio sanoi ei STX-lainalle. Lapintie vissiin ajattelee, että mitä enemmän on köyhiä ja työttömiä, niin sitä enemmän vasemmistoliitolla on äänestäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Seppo S kirjoitti 23.12.2012 kello 0:51

    Ymmärtääkseni EU:n kilpailuoikeudessa on kaikki tarvittavat pykälät estämään tämänkaltaiset epäterveet kilpailut. Ja valvonta on jo komissiossa.

    Mutta ongelmana on se, että kilpailupolitiikka on politikoinnin kohteena. Tällöin pykälät ovat yhtä löperöitä kuin muutkin EU-sopimusten tekstit, joita on rikottu ja rikotaan mennen tullen.

    Laivahankkeissa kilpailuoikeuden pykälien tahallista ja tietoista rikkomista tietenkin perustellaaan sillä, että EU ei muuten pärjää globaalissa kilpailussa. Ja sitten keksitään kaikenlaisia innovaatiotukia.

    Kun valtiot kieltävistä lakipykälistä huolimatta tukevat näitä hankkeita käytännössä miten paljon tahansa, niin rajaksi tuen määrälle tulee lakipykälien sijasta laskelmat siitä, miten paljon kunkin valtion lopulta kannattaa tällaisiin hankkeisiin panostaa. Ilmeisesti tässä tapauksessa Suomi oli jo valmis menemään järkevyyden maksimirajalle.

    Tietenkin varustamot käyttävät tilannetta niin paljon hyväkseen kuin kykenevät ja kilpailuttavat eri maita. Jokaisen pörssiyhtiön johdon velvollisuutena onkin puristaa hankkeilleen valtiontukia maksimaalisesti. Se ei ole kiristystä vaan normaalia taloudellista toimintaa.

    Globaalisaation myötä tällainen eri maiden kilpailuttaminen yleistyy muillakin aloilla. Suomen pitäisikin aktivoitua enemmän tällä sektorilla. Mallia voitaisiin ottaa Kiinasta, joka aktiivisesti ostaa laivahankkeiden lisäksi rahalla muun muassa teknologiayhtiöiden tutkimuskeskuksia Kiinaan.

    Eihän tällainen hankkeiden ja liiketoimintojan tukeminen veronmaksajien varoista tietenkään ole mukavaa ja sitä pitäisi periaatteessa vastustaa. Mutta globaali talous tulee pakottamaan Suomen tällaisiin toimiin ja Suomella pitää olla osaamista tässä kansainvälisessä pelissä, muuten työpaikat häviävät maastamme.

    Ja koska verorahoja tarvitaan lisää liiketoimintojen tukirahoihin, niin niitä jää valitettavasti entistä vähemmän jäljelle hyvinvointivaltion palveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Seppo S kirjoitti 23.12.2012 kello 1:31

    Nykyisin vallassa olevien talousoppien mukaan talous hakee aina itselleen tasapainon. Siksi Osmokin kirjoitti vastikään, että “jos työikäisiä ja -kykyisiä on runsaasti tarjolla, tulee lisää työpaikkoja”.

    Näiden talousoppien mukaan siis valtiovallan ei pitäisi levitellä isoja tukirahoja laivahankkeisiin. Sillä, jos telakka-alalta jäädään joukoittain työttömäksi, niin oppien mukaan kyllä uusia työpaikkoja syntyy.

    Mutta missä oli puhdasoppisuus, kun hallitus teki tukipäätöstä? Vai eikö kyseisten talousoppien toimintaan sittenkään uskota? Onko valtiovallalla sittenkin tärkeä rooli talouden pyörien pyörittämisessä?

    Vai halusiko hallitus tahallaan ajaa tukiaisten varassa elävän telakkateollisuuden Suomesta alas siinä uskossa, että kyllä niitä uusia työpaikkoja tulee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Masi kirjoitti 23.12.2012 kello 1:49

    Eurokriisin hoidossa on rikottu kaikkia mahdollisia sääntöjä, minkä vuoksi euromaiden veronmaksajat joutuvat tukemaan monenlaisia “arveluttavia toimintoja”. Hallituksen mielestä näin oli kuitenkin toimittava, vaikka nenästä kiinni pitäen, koska “selkärankainen” sääntöihin takertuminen olisi johtanut paljon suurempiin tuhoihin.

    On mielenkiintoista, että hallituksen selkäranka löytyy siinä vaiheessa, kun olisi mahdollista keplotella oman valtion työpaikkojen ylläpitämisessä. Luulisi hallituksen jo oppineen pelin hengen EU:n bordellissa. Ei siellä todellakaan palkita luokan parasta oppilasta.

    STX:n pakit ovat paikallaan, jos niille on kansantaloudelliset perusteet. Mutta älkää jumalauta perustelko torppausta EU:n säännöillä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ila I kirjoitti 23.12.2012 kello 9:16

    Pohjan Akka:
    Kuka tietää, paljonko on maksamattomia saatavia valtiolla vielä aikaisempien loistoristeilijöiden jäljiltä?
    Jossakin niistä saatavista oli listaa, mutta en muista nyt, missä.

    Taloussanomien uutisen 4.10.2012 mukaan ”(MTV3:n mukaan) Finnveralla on edelleen noin puolentoista miljardin euron vastuut amerikkalaisvarustamon edellisistä aluksista”. Vastuut eivät liene vielä maksamattomia saatavia, vaan ne realisoituisivat siinä tapauksessa, että ostaja eli Royal Caribbean Cruise Line ei maksaisi. Tästä syntyy huomattava riskikeskittymä yhdelle yritykselle ja sen yhdelle asiakkaalle.

    Amerikkalaisten risteilylomien hinnat näyttävät lähtevän 500 eurosta per henki ja viikko. Luksussviitit maksavat enemmän, mutta toisaalta esim. yli 55-vuotiaat saavat alennusta. Jos laivalla on 2000 maksavaa asiakasta, jotka maksavat viikosta keskim. 500 euroa, siitä kertyy miljoona viikossa ja vuodessa 50 miljoonaa. Tästä on kuitenkin maksettava polttoainekulut, palkat, satamamaksut ym. Jos laiva maksaa miljardin, lienee ilmeistä, että liiketoiminta on mahdollista ainoastaan nollakorolla jos silläkään.

    On muitakin risteilyvarustamoja kuin RCCL. Esimerkiksi Disney Cruise Lines, jolle saksalainen Meyer Werft on tänäkin vuonna tehnyt uusia 4000 matkustajan Mikki Hiiri –tyylisiä miljardin euron aluksia, tarjoaa risteilylomia pienituloisille lapsiperheille. Katso mainos, jollei lähde klikkaa Slide Show tai Video:
    http://disneycruise.disney.go.com/ships-activities/ships/wonder/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. nos kirjoitti 23.12.2012 kello 9:18

    Enpä tiedä asiasta yhtään mitään, en edes hesarin kautta koska en hesaria lue. On kuitenkin absurdia vedota EU-säännöksiin ja verotukien epärationaalisuuteen, kun on miljardeja syydetty laittomaan ja epärationaaliseen pankkitukeen. Suoraselkeäistä olisi ollut sanoa, että meillä ei ole munaa tukea enää lisää Suomessa toimivaa telakkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2012 kello 10:25

    Karibian risteilyt ovat ekologisia verrattuna Finnairin Thaimaan lomalentoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2012 kello 10:34

    Karibian risteilyt ovat ekologisia verrattuna Finnairin Thaimaan lomalentoihin.

    Eivät kyllä ole. Jos ruotsinlaiva on lentokonetta pahempi liikennemuoto. Tuollainen loistoristeilijä joutuu esimerkiksi valmistamaan vettä 500 litraa matkustajaa kohden kondenssivetenä ilmaa jäähdyttämällä. Viikko loistoristeiulijällä on ekotaseeltaan huomattavasti huonompi kuin edestakainen lento Thaimaahan – vaikka Thaimaan lentokin on hyvin paha. vastaten 10 000 – 15 000 kilometriä autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Antti_A kirjoitti 23.12.2012 kello 11:02

    Ihan mielenkiinnosta. Miten se työllisyysvaikutus lasketaan, tai mitä siihen lasketaan? Kuinka pitkälle arvoketjussa mennään kerrannaisvaikutuksia laskiessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. pekka kirjoitti 23.12.2012 kello 11:41

    Ode:

    Viikko loistoristeiulijällä on ekotaseeltaan huomattavasti huonompi kuin edestakainen lento Thaimaahan – vaikka Thaimaan lentokin on hyvin paha. vastaten 10 000 – 15 000 kilometriä autolla.

    Vertaat aivan eri asioita. Oikea vertailu olisi laivaloma vastaan thaimaan lento+hotellit+ilmastointi+ravintolat+taksimatkat ym.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jerkku kirjoitti 23.12.2012 kello 11:50

    Osmo.

    Nykyaikaisen risteilijän ilmastoinnin jäähdytyksen sivutuotteena syntyvästä kondenssivedestä tehdään makeaa käyttövettä käytännössä ilman lisäenergiaa. Toinen tapa on tuottaa makeaa vettä merivedestä käänteisosmoosilaitteistolla koneiston hukkalämpöä hyödyntämällä.

    Väitän, että energian kulutuksen ja päästöjen kannalta Karibian risteily nykyaikaisella risteilylaivalla hakkaa Thaimaan loman mennen tullen. Tietysti luonnon kannalta olisi kaikkein parasta jos ihmiset lomailisivat kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Pohjan Akka kirjoitti 23.12.2012 kello 16:21

    Tuli vielä mieleen, että mahtaako Fincantierin STX OSV -tytäryhtiön ostoon sisältyä sopimus siitä, että STX Group rahoittaa saamillaan rahoilla STX Europen risteilijätilausta Italiasta?

    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2012/12/21/pala-stx-telakkayhtiota-myydaan-fincantierille/201244240/12

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mikko V kirjoitti 23.12.2012 kello 16:51

    Evert The NeveRest:

    Annika Lapintie (vas,Turku) on riemuinnut, kun valtio sanoi ei STX-lainalle. Lapintie vissiin ajattelee, että mitä enemmän on köyhiä ja työttömiä, niin sitä enemmän vasemmistoliitolla on äänestäjiä.

    Löysin pari artikkelia Kansan uutisten verkkolehdestä, joissa Lapintie kertoo mielipiteensä STX-asiassa:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2929251/lapintie-stx-paatos-oli-jarjen-voitto

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2927220/lapintie-kiirehtii-stx-paatosta

    Nuo eivät nähdäkseni ole nimimerkki NeveRestin referaatin mukaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2012 kello 17:31
  34. JTS kirjoitti 23.12.2012 kello 18:13

    Jos Oasis-risteilijät olisivat hyvä business, telakka saisi pääomalainaa vaatimattomat 50 miljoonaa markkinoilta, pankeilta, sijoittajilta, osakeannista.

    Miksi Nordea ei rahoita STX riskejä?

    Pääomalaina ei ole valtion asia.

    Joka tapauksessa menneestä tiedetään risteilijät rakentamisen olevan kansainvälistä touhua, jossa telakka-altaan sijainti ei ole isoin asia.

    EK:n idea tukiaisista on täysin ristiriidassa heidän tavoittelemansa pienen verotuksen kanssa. Metalli ja PRO saisivat itse lainata pääomalainaa kassoistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Evert The NeveRest kirjoitti 23.12.2012 kello 18:13

    FINcartierin lehdistötiedotteen otsikko:

    FINCANTIERI ACQUIRES STX OSV AND BECOMES THE WORLD NUMBER ONE PLAYER IN HIGH VALUE-ADDED SEGMENTS

    Samaan aikaan Suomessa:

    Navettatila Oy (nimi muutettu) on saanut parsipetien vaihtamista varten ELY-keskuksen myöntämää maatilojen investointitukea. Työn kokonaiskustannusarvio on noin 12 000 euroa, josta tuki on 6 150 euroa eli 53 prosenttia. Tuki on kansallista tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Raimo K kirjoitti 23.12.2012 kello 18:14

    Mikko V: Löysin pari artikkelia Kansan uutisten verkkolehdestä, joissa Lapintie kertoo mielipiteensä STX-asiassa:

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2929251/lapintie-stx-paatos-oli-jarjen-voitto

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2927220/lapintie-kiirehtii-stx-paatosta

    Nuo eivät nähdäkseni ole nimimerkki NeveRestin referaatin mukaisia.

    No kyllä ensimmäinen on juuri sellainen ja lauantain Turun Sanomien haastattelussa Lapintie sanoo samaa.
    Metallin vasemmistoliittolaiset eivät ole samaa mieltä.
    Järjen voittoko? Aika näyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Touko Mettinen kirjoitti 23.12.2012 kello 19:35

    Onko Osmolla tai jollakulla muulla käsitystä siitä, paljonko työministeriön puolella maksaa “luoda” yksi uusi työpaikka vuodeksi? Ei se vissiin ihan halpaa ole?

    Eli siinä mielessä kehottaisin pieniin laskuharjoituksiin: jos me kuitenkin ostettaisiin nämä 22 000 miestyövuotta kohtuulliselta kuullostavaan hintaan. En toki ole asiantuntija ja voi olla, että Suomen valtio on oikeasti amerikkalaisen varustamoyhtiön panttivankina, mutta ei kai yksi panttivankeus nyt estä sitä, etteikö katsottaisi myös parinkymmenen tuhannen laivantekijän, yhden maakunnan ja vähän Suomenkin etua.

    Tämän laivatilauksen lisäajan turvin sitten voitaisiin miettiä, ollaanko me laivanrakennusmaa vai eikö olla ja samantien lopettaa hitsarikoulutus yms. turha teollisushaikailu, jos me tultaisiin siihen johtopäätökseen, että meidän moraalimme ei kestä teollisutemme tukemista yli sen, mitä EU:n yhdessä sopimat säännöt mahdollistavat.

    Muutama päivä sitten eräs perussuomalainen väitti yleisönosastokirjoituksessaan, että Suomi olisi (salaisessa lisäpöytäkirjassa) EU:hun liittyessään luvannut luopua telakkateollisuudestaan. Salaliittoteoria saa vahvistusta siitä, että EU:n aikana meidän telakkamme ovat olleet norjalais- tai korealaisomistuksessa.

    Touko Mettinen
    Albanialaisetkin melkein kuolivat nälkään johtajiensa periaatteiden vuoksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mikko V kirjoitti 23.12.2012 kello 21:43

    Annika Lapintie piti tuona “järjen voittona” sitä, kun hallitus päätti antaa suoraa tukea noin 44 miljoonaa euroa. Hän ei arvioi sitä, että hallitus ei myöntänyt STXn vaatimaa 50 miljoonan lainaa. Se näkee, joka lukee tuon linkin artikkelin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jussi Luukkonen kirjoitti 24.12.2012 kello 7:53

    Kun lukee OS blogin ja sen päälle mielipiteet, niin tulee mieleen väistämättä se entinen mies. Kundi heräs SU aamuna kauheessa darrassa. Ensin pelotti, et tulee kuolema ja sit pelotti, ettei se kuolema tulekaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Syltty kirjoitti 26.12.2012 kello 10:34

    JTS: EK:n idea tukiaisista on täysin ristiriidassa heidän tavoittelemansa pienen verotuksen kanssa. Metalli ja PRO saisivat itse lainata pääomalainaa kassoistaan.

    Ei tietenkään ole. Jos kaikista yritystuista luovuttaisiin, yhteisövero voitaisiin tiputtaa aika lähelle nollaa. Mutta luuletko että vasemmisto hyväksyisi tällaista +-0 ratkaisua?

    Kun Suomessa halutaan vähentää yriysmaailman verorasitusta, ei vähennetä veroja vaan lisätään yrityksille suunattuja tukia. Tukia voi perustella hyvillä tarkoituksilla, mutta jos menee yhteisöveroa alentamaan niin se on perkeleellistä uuslipiraalia rikkaitten suosimista. Miljardi T&K-tuki ihan samoille firmoille taas on sensijaan hyvä asia jonka vasemmistokin voi hyväksyä, koska sehän työllistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Juha-Pekka Lehto kirjoitti 28.12.2012 kello 8:31

    Moi
    Hiukan asiaa tunnen itsekkin. Aiemmin telkalla ja nykyään rakennuksilla työskentelen. Virolaisia, puolalaisia, venäläisiä porukoita on paljon. Yrityksissä missä olen ollut on heitä ollut läheisinä työtovereina. Heidän palkkakuitejankin on ihmetelty, kun ovat kysyneet ovatko oikein.

    Kyllä he tietävät, että palkat ovat pienemmät ja yleensä veroa ei makseta. Vaikka ex firman työntekijät ne maksoivatkin. Mutta ovat tyytyväisiä, kun anasaitsevat enemmän kuin kotonaan, joskus 4 kertaakin enemmän.

    Vaikka muuten asiat olisi hoidettu, mitä yleensä ei ole, eli verot maksamatta. Niin ammattimiehelle maksetaan alittelijan palkkaa. Siitä tulee säästöä jo 5-6 euroa tunti + muut maksut eli 10tunti. Ylitöistä ei makseta prosentti tunteja. Töitä teetetään 60h viikossa. Eli työnantajien säästöt ovat huimat. Puhumattakaan tilanteesta, jossa ei makseta veroja, sosiaaliturvamaksuja, lomapalkkoja ym.

    Jos heidän palkat olisivat samat kuin meillä. Ei niitä täällä juuri näkyisi, koska heistä tulee muia lisäkuluja. Matkat tänne, asuminen ym. Jos keikkamiehiä on firmassa parikymmentä yksi toimihenkilö juoksee käytännössä kokoajan hoitamassa asumis ja matkustus asioita. Eli sama palkka tekisi heistä suomalaisia kalliimpia.

    Mutta mitä tekee laiska tyhjäntoimittaja, pelipaikalla laiskottelva OSMO SOININVAARA. Valittaa, että telkkatyöt menevät ulkomaalaislle. Mitä sä oot viimevuodet siellä eduskunnassa puuhannut. Olisko pitänyt pistää lakeja uusiksi ja valvontaa parantaa.

    Kreikkaan ja eu:hun kyllä on riittänyt miljardeja.
    Olisko Suomen aika lähteä omille teilleen. Minusta olisi.

    Niin Virolainen työtoverini, jolta kysyin, että miten Tallinnassa pärjää palkalla, joka heillä ilmoitettaan. Vastaus on ei millään, lisäksi saadaan kirjekuori, jossa on lisää. Eivät he halua elättää soininvaaroja. Meillä pitäisi mennä samaan nykyverotus on aivan älytöntä ja kallistaa suomalaista työvoimaa. Eikä se ole ekologistakaan. Minunkin pitää tehdä paljon enemmän töitä soininvaaran kaltaisten tyhjäntoimittajien elättämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. JouniL kirjoitti 28.12.2012 kello 9:02

    http://yle.fi/uutiset/saarikangas_syyttaa_hallitusta_telakkateollisuuden_tuhosta/6430408

    Ensin Nokia nyt telakat, ennen sitä paperiteollisuus.

    Missä kuplassa hallitus elää. Työpaikat tuhotaan ja ajetaan Eteläiseen Eurooppaan samalla kun jaetaa tukirahoja.

    Eikö hallituksen pitäisi olla Suomen kansan puolella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. a_l kirjoitti 28.12.2012 kello 10:08

    Hallitus jätti myöntämättä 50 miljoonan euron lainan, jonka vuoksi vajaan miljardin euron tilaus menetettiin Ranskaan. Tässä taloustilanteessa! Olette te varsinaisia bisnesmiehiä.

    Vaikea keksiä mitään perustelua jonka mukaan hallituksen päätös olisi ollut oikea.

    Jeesustelu yritystuista voidaan jättää väliin, sillä niihin käytetään satoja miljoonia joka tapauksessa. Solidium ostaa taloudellisestikin epäkelvon Talvivaaran osakkeita ja Nokialle myönnetään miljoonia T&K -hankkeisiin jotka yritys tekisi joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Touko Mettinen kirjoitti 28.12.2012 kello 11:25

    Mikä ihme on suukapuloinut koko hallituksen, kun vasemmistoministeritkin Osmon lailla kiittelivät lainan epäämistä viisaaksi päätökseksi?

    Mutta hei, Osmo, sähän olit sitä mieltä, että EU:n pitäisi puuttua epäterveeseen telakkatukeen. Mulla on vähän sellainen kutina, että Ranskan tuissa ihan kaikki ei kestä kriittistä tarkastelua.

    Ai niin mutta eihän sitä tilaussopimusta voikaan avata, koska liikesalaisuudet.

    Voi harmi. Noh, onneksi oltiin selkärankaisia.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Liian vanha kirjoitti 28.12.2012 kello 11:55

    Saksa on tiukentanut pimeän työvoiman valvontaa lisäämällä ay-liikkeen tarkastus- ja kannevaltaa.

    Suomessa tätä vastustetaan jyrkästi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. kuhlmey kirjoitti 28.12.2012 kello 11:56

    Tilaus meni nyt sitten Ranskaan ja Osmo kumppaneineen voivat nyt onnitella itseään suomalaisia. Ei lähdetty tutkemaan konkurssikypsää firmaa eikä amerikkalaisia sijoittajia! Ei lähdetty rakentamaan saastuttavaa laivaa! Ja mikä tärkeintä, ei lähdetty rikkomaan EU:n sääntöjä!

    Mahtaa ranskalaisia nyt harmittaa, kun lähtivät tällaiseen peliin mukaan. Mutta hei, keskitytään me kehittämään EU:n telakkatukisäännöksiä, kyllä EU ihan varmasti laittaa Ranskan sitten jatkossa koville, jos kehtaavat rikkoa sääntöjä ja tukea omaa teollisuuttaan. Oha se varmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Turkkulainen kirjoitti 28.12.2012 kello 12:04

    Maatalousyrityksille sentään jaetaan edelleen kolmisen miljardia vuodessa.

    Siis oikeasti! Miksi suomalaisten kriisivalmiutta syövä kannattamaton liiketoiminta saa jatkua vuodesta toiseen minun rahoillani, kun taas perusteltavissa oleva elvytystoimi torpattiin?

    Hallitus pelasi upporikasta ja rutiköyhää mutta niin huonosti, että vähintään Vapaavuoren on erottava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Masi kirjoitti 28.12.2012 kello 12:14

    Eikö Vihreiden puoluetoimistossa korkata aina shampanjapullo, kun eettisesti jollain tavoin arveluttavaa (tuet, eläinsuojelu, hiilidioksin tuotto, ympäristöriskit) teollisuutta siirtyy ulkomaille? Tai niiden toimintaedellytyksiä heikennetään muuten (rikkidirektiivi)?

    Mutta millä loppujen lopuksi maksetaan se vihreä puuhastelu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. pekka kirjoitti 28.12.2012 kello 14:22

    Ode:

    Lisäksi Finnvera oli luvannut hyvin riskipitoista luototusta niin, että Finnveran vastuut nousisivat 600 miljoonaan euroon. Tuo pyydetty ”laina” oli oman pääomanehtoinen luotto yritykselle, jonka omistaja on käytännössä konkurssitilassa. Kyse on tavallaan osakepääomasta ilman äänivaltaa. Tällaisen lainan saa takaisin viimeisenä. Käytännössä se varmaankin olisi ollut lahjoitus. Pahimmillaan alus oli siis rakennettu melkein kokonaan valtion rahoin ja lahjoitettu amerikkalaiselle tilaajalle.

    Finnverahan ei tuota mainitsemaasi 600 miljoonan luottoa, olisi antanut ilman hallituksen epäämää 50 miljoonan oman pääoman ehtoista rahoitusta. STX:n Suomen telakat ovat tehneet viime vuosina tappiota ja oma pääoma on laskenut niin alas, että Finnvera ei voinut luottoa myöntää ilman lisäpääomitusta.

    Nyt on ilmeisesti tuon 50 miljoonan pääomalainan epäämisen takia myös aiemmin tehtyjen kahden TUI-risteilijän Finnvera-rahoitus vaarassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 28.12.2012 kello 14:27

    Nyt kun yhteisiä rahoja säästyi noin paljon, voidaan keskittyä elvyttämään julkista sektoria. Se kun on ekologista eikä edistä sosiaalista eriarvoisuutta toisin kuin eliitin lomalaivat. Vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Seppo S kirjoitti 28.12.2012 kello 15:08

    Nyt Vapaavuori muka tekee tiedusteluja Ranskasta ja komissiosta. Ja valtio ei muka olisi voinut tehdä enempää. Paskan marjat mitä törkypuhetta Vapaavuorelta. Pelkkää kansalaisten sumutusta.

    Eikö Suomen hallitus vieläkään usko, että EU:ssa pelataan poliittista peliä? Lakipykälillä ja sopimuksilla pyyhitään persettä aina tarvittaessa.

    Eikä komissiosta tule ikipäivänä Suomelle tässä asiassa mitään apua, olipa Ranska tehnyt mitä lakirikkomuksia tahansa. Asia torpataan komissiossa vuosiksi ja sitten kymmenen vuoden päästä se haudataan hiljaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Mikko V kirjoitti 28.12.2012 kello 15:43

    Katsoin Jan Vapaavuoren haastattelua. Lausui nähdäkseni omia mielipiteitään. Ei nähdäkseni ollut kenenkään vankina. Vai kuinka? Martin Saarikangas puolestaan sanoi, että Jan Vapaavuori saa kunnian jäädä historiaan suomalaisen telakkateollisuuden lopettajana. Saarikangas on sentään entinen Kokoomuksen kansanedustaja. Kokoomuksellako ei siis ole mitään osuutta hallituksen tekemään päätökseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. NukkuMatti kirjoitti 28.12.2012 kello 15:45

    Osmo,

    vaikka yleensä pidänkin mielipiteitäsi tarkkaan harkittuina ja viisaina, niin kyllä nyt vaikuttaa ainakin julkisesti esillä olleen tiedon valossa, että Suomen hallitus teki väärän päätöksen.

    Vaikka suuresta kuvasta olenkin samaa mieltä, eli että Euroopan valtioiden ei pitäisi lainoittaa amerikkalaisten risteilyjä, niin siitä huolimatta olisi vallitsevassa tilanteessa ollut parempi hankkia tilaus Suomeen. Jos Suomen valtio todella haluaa ajaa rehdimpää kilpailua ja tiukempia säännöksiä julkiseen telakkatukeen EU:ssa, niin tämänkin asian ajamiseen olisi ollut paremmat mahdollisuudet, jos tilaus olisi Ranskan sijaan tullut Suomeen. Tämä rehti kilpailu on myöskin asia, josta olisi pitänyt neuvotella EU:ssa etukäteen tai viimeistään Ranskan viranomaisten kesken kahdenvälisesti kilpailutilanteen ollessa tiedossa. Mielestäni on selvää, että ei kilpailun hävinneen telakan pienen isäntämaan ruikuttaminen säännöistä jälkikäteen johda mihinkään.

    Lisäksi tuntuu aivan hullulta, että valtio oli valmis antamaan 40 miljoonaa innovaatiotukea, mutta ei pyydettyä 50 miljoonaa oman pääoman ehtoista lainaa. Jäikö tämä todellakin kiinni 10 miljoonasta?

    Käsittämätöntä ja typerää ylpeyttä Suomen hallitukselta. Kokoomuksella näyttää olevan teollisuuspolitiikassa vähän samanlainen ideologinen linja kuin republikaaneilla oli Yhdysvalloissa autoteollisuuden tukemisen suhteen muutama vuosi sitten. Amerikkalaisten onneksi Obama kuitenkin pelasti sikäläisen autoteollisuusklusterin ja nykyisin ratkaisua kiitellään siellä laajasti.

    Vihreillä taas näyttää kirkasotsainen idealismi menneen tässä pragmatismin ja viileän harkinnan edelle. Ainakaan tämä toteutunut ratkaisu tilauksen työntämisestä Ranskaan ei edistä työtä ympäristöasioiden hyväksi tai telakkateollisuuden rehdin kilpailun aikaan saamiseksi. Ranskalainen teollisuus voitti, suomalainen hävisi, ympäristölle molemmat ratkaisut olisivat olleet yhtä huonot.

    Myöskään ministeri Vapaavuoren selitykset nyt jälkikäteen eivät vaikuta johdonmukaisilta. Missään ei ole väitetty, että pyydetyn 50 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen lainan myöntäminen olisi ollut laitonta. Vaikea minun on myöskään nähdä, että miksi se olisi ollut sen epäilyttävämpää tai enemmän harmaalla alueella kuin 40 miljoonan euron innovaatiotukien myöntäminen. Nyt Vapaavuori kuitenkin selittää, että valtio teki kaikkensa. Tämä ei kuulosta uskottavalta. Ennemminkin näyttää siltä, että hallitus oli jääräpäinen ja viileästi harkiten otti tämän riskin tilauksen menemisestä muualle Eurooppaan. Osmon kirjoitus mielestäni vahvistaa tämän.

    Missä mielikuvitusmaailmoissa ja pilvilinnoissa Suomen poliittinen eliitti oikein elää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2012 kello 19:51

    Finnvera oli valmis rahoittamaan risteilijää 600 miljoonalla omalla riskillään, valtio lupasi yli 40 miljoonan lahjoituksen. Lisäksi haluttiin viisikymmentämiljoonaa käytännössä lahjoitusta konkurssitilassa olevalle konsernille. Saarikangas puhui vastoin parempaa teitoaan vertaamalla tätä tavalliseen asuntolainaan. Jos se on näin riskitöntä, kas kun telakkayhtiö ei poikennut lähimmässä osuuspankin konttorissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Pohjan Akka kirjoitti 28.12.2012 kello 16:25

    JouniL:
    http://yle.fi/uutiset/saarikangas_syyttaa_hallitusta_telakkateollisuuden_tuhosta/6430408

    Ensin Nokia nyt telakat, ennen sitä paperiteollisuus.

    Missä kuplassa hallitus elää. Työpaikat tuhotaan ja ajetaan Eteläiseen Eurooppaan samalla kun jaetaa tukirahoja.

    Eikö hallituksen pitäisi olla Suomen kansan puolella?

    Hallitus tietää hyvin, että suomalaiset äänestäjät elävät pilvessä.
    Mikään ei parane, ellei poliitikkojemme riippuvuus pilviveikoista ja polulistisesta väärän tiedon levittämisestä lopu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Pohjan Akka kirjoitti 28.12.2012 kello 16:31

    a_l:
    Hallitus jätti myöntämättä 50 miljoonan euron lainan, jonka vuoksi vajaan miljardin euron tilaus menetettiin Ranskaan. Tässä taloustilanteessa! Olette te varsinaisia bisnesmiehiä.

    Vaikea keksiä mitään perustelua jonka mukaan hallituksen päätös olisi ollut oikea.

    Jeesustelu yritystuista voidaan jättää väliin, sillä niihin käytetään satoja miljoonia joka tapauksessa. Solidium ostaa taloudellisestikin epäkelvon Talvivaaran osakkeita ja Nokialle myönnetään miljoonia T&K -hankkeisiin jotka yritys tekisi joka tapauksessa.

    Hallitukselta ei pyydetty lainaa vaan vastikkeeton pääomasijoitus.
    Kauppa meni Ranskaan siksi, että sieltä ostaja saa risteilijän edullisemmnalla hinnalla ja nopeammin (ainakin, jos suomalaiset auttavat, kalliilla hinnalla).
    Lisäksi Ranskan telakka itse on vakavaraisempi kuin Turun telakka, ilmeisestgi Ranskan valtion sijoitusten vuoksi, jos kerran se on seisonut tyhjillään neljä vuotta.

    Turussa on nyt töitä vuoteen 2015. Uutta, suurristeilijää kannattavampaa työtä, ehtii hankkia siihen mennessä hyvin. Jos halutaan paneutua töihin ja lopettaa tämä toisten syyttely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. KariS kirjoitti 28.12.2012 kello 16:46

    Ei hätää. Vihreillä on Europarlamentissa sellaiset Tykit (Hautala, Hassi) että koko maailma pelastuu ja Ranska saa ansionsa mukaan

    Onhan tämä karmea episodi ja Osmokin vielä kehuu ratkaisua. Vihreiden(kin) osaamattomuuden määrä se jaksaa aina vaan yllättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Koditon kirjoitti 28.12.2012 kello 16:47

    50M euron lainan olisi voinut kinuta pankinjohtajaltakin. Se olisi kuitenkin vaatinut selityksen, miten tappiolliseen toimintaan sijoitetusta 50M maksetaan korot ja pääoma takaisin – ei mitenkään, jollekin jää mustapekka käteen ja pankki ei sitä riskiä ota. Tai ottaa, jos se saa hulvattoman koron lainalle, jolloin se voi etukäteistää kassavirtaa eli pienentään riskiään. Toivottavasti hallitus tiesi tarpeeksi varmasti, että miljoonien innovaatiotukea ei tarvitse oikeasti maksaa, koska ristelijää ei mitenkään rakenneta. Onhan se nyt piru, jos firmalle ollaan työntämässä melkein vastikkeetonta fyrkkaa 40M ja se ei sitten kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Poth1ue1 kirjoitti 28.12.2012 kello 17:06

    Ihan hyvä, että tilaus meni Ranskaan. Säästyvätpähän nekin tukirahat johonkin järkevämpään ja samalla poistuu riski, että Finverasta tulisi jälleen kerran laivanvarustaja.

    Telakkatuet ovat nimittäin sellainen loputon suo, johon meidän massit eivät millään riitä, jos ja kun isommat pelurit jonkun tilauksen ihan oikeasti omille telakoilleen haluavat. Koko laivanrakennusala on järjettömien miljaditukien ja polkumyynnin niin pahasti pilaama ala, että parempi pysyä pois.

    Nyt pommi on saatu siirrettyä ranskalaisen veronmaksajan syliin – ja hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Pohjan Akka kirjoitti 28.12.2012 kello 18:48

    Katsoin äsken Iso-Masan Päivän kasvo-haastattelun enkä voi muuta kuin ihmetellä, mitä motiiveja hänen takanaan oikein on.
    Miksi hänen piti vakuuttaa katsojille, että oman pääoman vahvistuslaina (pääomalaina) on ihan sama kuin me menisimme hakemaan asuntolainaa pankista? Eikö hän todella tiedä itsekään vai miksi hän johdatteli katsojia harhaan? Mikä on motiivi?
    Masan visioissa ei ollut mitää positiivista.- Miksi?
    Hän kertoi, että risteilijätilauksista on juuri nyt kova kilpailu, ja siksi hinnat menevät alas. Parin vuoden kuluttua tulee seuraava tilauskierros, jolloin hinnat voivat olla paremmat. Siihen asti Turun telakalla on töitä Ranskan auttamisessa ja TUI-laivoissa, joiden rahoituksen järjestäminen on paljon helpompaa kuin jättiristeilöijöiden. Masa väitti, että osaamisketjut katoavat siihen meneessä. Ihan toden-tottako?
    Miksi Masa puhuu koko telakkateollisuuden alasajosta, kun todellisuudessa puhutaan vain jättiristeilijöistä? Missä on tulevaisuudenusko?

    Olen kunnioittanut suuresti Isoa-Masaa siitä asti, kun yli 20 vuotta sitten kuuntelin hänen kertomuksensa ensimmäisen loistoristeilijän kuuden miljardin markan rahoituksen hankkimisesta maailmanympärimatkaamisella. Vakuuttava mies.

    Nyt valitettavasti en luota mieheen enää yhtään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Mauno kirjoitti 28.12.2012 kello 18:50

    Ei kannata harmitella laivatilauksen menetystä Ranskaan. Tulihan se EU:hun, ja tuetaanhan me voimakkaasti etenkin Ranskan maataloutta, se työllistää yhtä paljon ulkomaalaisia kuin laivanrakennus Turussa.

    Jos Valtio rahoittaisi ja takaisi melkein mitä vaan,telakkatukikaavalla, vaikka talojen rakentamista, takuulla saataisiin työllistettyä yhtä paljon Virolaisia ja Puolalaisia raksamiehiä .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Laivakalle kirjoitti 28.12.2012 kello 19:45

    Eikö hallituksemme luota suomalaisiin osaajiin, tässä tapauksessa laivanrakentajiin? Ilman osaamista ei kyseisen jättiristeilijän kahden edeltäjänkään (sisaraluksia siis kaikki kolme) rakentaminen olisi ollut mahdollista. Miksi Ranskan ratkaisu oli toinen, vaikka joutuvat heti kyselemään suomalaisen osaamisen perään?

    Olettaisin tasaisen tuotannon olevan missä hyvänsä kannattavampaa, kuin vuoristoratamaisen työvoimatarpeen hallinta. Nyt on syntynyt iso kuoppa paikattavaksi. Onko hallituspuolueiden mielestä todellakin mielekkäämpää alkaa lapioida Varsinais-Suomeen työttömyyskorvauksia kuin pitää ihmiset töissä vientituloja tuottavalla alalla?

    Luottamus työn ja toimeentulon jatkuvuuteen luo yhteiskuntaan vakautta. Sen puute aikaansaa helposti ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2012 kello 20:16

    Perusteena oli se, että jos risteilyalusten tekeminen tapahtuu lähinnä valtioiden rahoilla ja ostaja saa aluksen melkein ilmaiseksi, ala ei ole kansantaloudellisesti järkevä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Evert The NeveRest kirjoitti 28.12.2012 kello 20:15

    Politiikka ja ammattijohtaminen pitää iroittaa toisistaan.

    Talouspoliittinen ministerivaliokunta on maallikoiden kokous. Asiat esittelee virkamiehet, jotka hekin ovat substanssista täysin pihalla.

    Herra varjele, jos asunto-osakeyhtiön hallituksessa on yksikin poliitikko. Ainoa mistä voi olla varma on, että vastikkeet nousevat ja velka kasvaa.

    Ode sentään kertoi tässä blogissa, että vihreät, joita talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa edustaa Ville Niinistö, niin virheät sitoutuivat päätökseen, koska risteilijät ovat saastuttavia ja turhia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Matti Viialainen kirjoitti 28.12.2012 kello 20:22

    Faktat heittivät Odella häränpyllyä

    Finnveran entisenä hallituksen jäsenenä haluan oikaista Osmon näkemyksen siitä, että kyse risteilijätilauksessa olisi ollut “pahimmillaan” Suomen valtion rahoilla rakentamisesta ja lahjoituksesta amerikkalaiselle varustajalle.

    Laivakaupoissa on ollut ja on normaali kauppatapa, että Finnvera myöntää takauksen, hyvää takausmaksua vastaan, rahoittajapankeille ja varustamo maksaa tilauksen kauppahinnan pääosan ( 80 %), kun laiva luovutetaan. Kertaakaan ei näistä takauksista ole tullut Finnveralle tappioita, ainoastaan kymmenien miljoonien tuotot takausmaksuina.

    Ristelijän kauppahinnan, lähes miljardi euroa, maksaa tietenkin ostaja, eikä sitä lahjoita Suomen valtio. Suomalaisen työn osuus tilauksesta olisi ollut 70-80 %:ia, joten menetimme 700-800 miljoonaa euroa amerikkaista rahaa, joka nyt on pois kansantaloudestamme ja hyödyttää Ranskaa.

    Pääomalainoja ja riskisijoituksia varten meillä on vaikkapa Teollisuussijoitus Oy, jotta valtion ei olisi suoraan tarvinnut tuota 50 milj. euron rahoitusta järjestää. Sen ehdot olisi tietenkin pitänyt huolella neuvotella, mikä tuskin olisi ollut ylivoimaista, jos aitoa tahtoa saada tilaus ja huolehtia työpaikoista ja teollisuudesta olisi vallan kammareista löytynyt.

    Osmon kirjoitus ja muutamat kommentit ( mm. kansanedustaja Lasse Männistö)kertovat ikävä kyllä siitä, että kyse oli myös ideologisesta asenteesta, jossa “vanhanaikainen” teollisuus halutaankin häätää Suomesta.

    Se on kovin sydämetöntä ja lyhytnäköistä politiikkaa. Pääkaupunkiseudun vihertävä päättäjäeliitti (puoluekantaan katsomatta)on irtaantunut jo pelottavan etäälle Suomen ja tavallisten suomalaisten duunareiden ja yrittäjien arjesta ja huolista.

    Matti Viialainen
    Puumala

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. NukkuMatti kirjoitti 28.12.2012 kello 21:14

    Osmo Soininvaara:
    Finnvera oli valmis rahoittamaan risteilijää 600 miljoonalla omalla riskillään, valtio lupasi yli 40 miljoonan lahjoituksen. Lisäksi haluttiin viisikymmentämiljoonaa käytännössä lahjoitusta konkurssitilassa olevalle konsernille. Saarikangas puhui vastoin parempaa teitoaan vertaamalla tätä tavalliseen asuntolainaan. Jos se on näin riskitöntä, kas kun telakkayhtiö ei poikennut lähimmässä osuuspankin konttorissa.

    Finnveran rahoitus on tietääkseni takaus, ja siihen liittyvä riski riippuu kai enemmän laivan tilaajan (Royal Caribbean) taloudellisesta tilanteesta kuin telakan. Ja jälkimmäistä ei hallituksen päätös ainakaan parantanut. Tietääkseni tilaajalla ei ole taloudellisia ongelmia, ja oletettavasti kahden edellisen risteilijän maksut ovat tulleet sovitusti. Myöskään hallitus ei ole sanonut, että syy tuen epäämiseen olisi ollut liian suureksi kasvanut Finnveran takausten riski.

    On myös jäänyt epäselväksi, että pyydettiinkö 50 miljoonaa euroa vai 90(=50+40) miljoonaa euroa. Osmon kommentti viittaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, mutta uutisointi tiedotusvälineissä on viitannut ensimmäiseen. Mutta omasta mielestäni tällä ei ole kauheasti merkitystä, koska jopa tuollainen 100 miljoonan vastikkeeton suora tukikin olisi ollut perusteltu, jos toisessa vaakakupissa todellakin on kerrotut yli 10000 henkilötyövuotta. (Iltalehden mukaan telakan arvio oli 12000 henkilötyövuotta.)

    Jos julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta pessimistisesti arvioidaan, että tilauksen saaminen olisi edellyttänyt valtiolta 100 miljoonan lahjoitusta 40 miljoonan sijaan, ja tällä 100 miljoonalla olisi turvattu 10000 henkilötyövuotta, niin siinäkin tapauksessa yhden henkilötyövuoden hinnaksi tulee valtiolle vain 10000 euroa. Sama summa tai enemmänkin olisi todennäköisesti tullut takaisin valtiolle verotuloina. Ja lähes sama summa menee 10000 henkilön työttömyyskorvauksiin ja muihin tukiin vuodessa, mutta työttömyyskorvauksilla ei osaaminen tai laivanrakennusteollisuus ainakaan kehity.

    Ei voi muuta sanoa kuin, että on todella käsittämätön ratkaisu Suomen hallitukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. NukkuMatti kirjoitti 28.12.2012 kello 21:17

    Osmo Soininvaara:
    Perusteena oli se, että jos risteilyalusten tekeminen tapahtuu lähinnä valtioiden rahoilla ja ostaja saa aluksen melkein ilmaiseksi, ala ei ole kansantaloudellisesti järkevä.

    Osmo,
    tämä peruste voisi olla ymmärrettävä, jos valtiolla olisi jokin vaihtoehtoinen tapa tarjota nämä menetetyt 12000 henkilötyövuotta. Ei se työttömyyskorvaustenkaan maksaminen ole kansantaloudellisesti järkevää. Päin vastoin, se on vielä huonompi sijoitus kuin 100 miljoonaa vastikkeetonta tukea miljardin euron risteilijälle. Mutta jostain syystä hallitus näytti valitsevan nämä työttömyyskorvaukset.

    Tämä on täysin käsittämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Countryboy kirjoitti 28.12.2012 kello 21:22

    En tiedä mikä tässä on lopullinen totuus, toivottavasti selviää aikanaan. Tämänluokan laivatilausten erikoisuus on vain se, että rahat=miljardi saadaan vasta kun laiva on valmis. Tämä aiheuttaa suuren luototustarpeen. Ei laivanrakennusta voi verratakaan johonkin pienempään investointitavaratuotantoon. Jotenkin tuntuu vaan siltä, että ranskalaiset ovat tulkinneet luovasti EU säännöksiä. Näyttäisi siltä, että osaaminen olisi ollut Turussa parempaa ja kokemusta sisaraluksista jo paljon. Ehkä se 50 miljoonan laina oisi kuitenkin kannattanut antaa, koska se olisi ilmeisesti hepottanut STX:n muutakin lainansaantia. Asuntolainoihin vertaaminen tässä yhteydessä on ihan höpöhöpöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Hupsis kirjoitti 28.12.2012 kello 22:17

    Osmo Soininvaara:
    Perusteena oli se, että jos risteilyalusten tekeminen tapahtuu lähinnä valtioiden rahoilla ja ostaja saa aluksen melkein ilmaiseksi, ala ei ole kansantaloudellisesti järkevä.

    Tukiaisista voidaan olla monta mieltä (esim syöttötariffit jotka ovat sentään ihan kylmää käteistä valmistusajan rahoitukse sijaan), mutta mistä tämä ilmainen alus ostajalle oikein näihin ilmestyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Poth1ue1 kirjoitti 28.12.2012 kello 23:44

    Matti Viialainen:

    Ristelijän kauppahinnan, lähes miljardi euroa, maksaa tietenkin ostaja, eikä sitä lahjoita Suomen valtio. Suomalaisen työn osuus tilauksesta olisi ollut 70-80 %:ia, joten menetimme 700-800 miljoonaa euroa amerikkaista rahaa, joka nyt on pois kansantaloudestamme ja hyödyttää Ranskaa.

    Eikös me voitaisi samalla tavalla laittaa rahapaja lyömään miljardi 2 € kolikkoa, jotka myytäisiin amerikkalaisille 1 € kappalehintaan? Siinähän me saataisiin miljardi euroa amerikkalaisten rahaa kansantalouteemme!

    Jos esimerkki kuulostaa typerältä ja lapselliselta, niin mitä pitäisi sitten sanoa laivojen rakentamisesta tappiolla ja valtion tukien varassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Touko Mettinen kirjoitti 29.12.2012 kello 0:19

    Pettymys1: Kun etäisesti diggaamani kokoomuksen toiseksi hienoin poliitikko, Jan Vapaavuori, henkilöityy niin vahvasti tähän ulkopoliittiseen/Eu-poliittiseen panttivankeuteen.
    Pettymys2: Kun avoimesti diggaamani, päivänpolitiikan yläpuolella argumentoiva Osmo Soininvaara joutuu ilmeisesti hallituksen lojaliteetin takia perustelemaan kantojaan ja näkemyksiään ihan pöhkösti. Nimittäin, et sä Osmo noin hölmö ole.

    Touko Mettinen
    Henna on se ykkönen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. NukkuMatti kirjoitti 29.12.2012 kello 0:46

    Luettuani ja kuunneltuani tiedotusvälineistä Jan Vapaavuoren, Martin Saarikankaan, Turun telakan johtajan Jari Anttilan, Aker Arcticin Suomen toimintojen johtajan, ranskalaisen STX-telakan johtajan, ja Ranskan valtionvarainministerin Moscovicin lausunnot, niin hämmennykseni yhä vain kasvaa. Tuntuu uskomattomalta, että voidaanko Suomen hallituksessa ja virkamieskunnassa olla tosiaan näin pöljiä. Jos tavallisessa kansalaisessakin herää tällainen suuttumus, niin ei ole vaikea ymmärtää, että millaiset ovat tunteet laivanrakennusalan ihmisten ja erityisesti Turun telakan väen keskuudessa.

    Eihän Suomeen kukaan investoi nyt eikä tulevaisuudessa, jos Suomen hallituskaan ei maan teollisuuteen enää usko.

    Herää myös kysymys, että ovatko virkamiehet ja poliittinen eliitti tosiaankin näin vieraantuneita yritysmaailmasta ja täysin ulalla teollisuuden kansainvälisen kilpailun kysymyksissä. Ovatko samat virkamiehet, jotka Vapaavuoren mukaan yksimielisesti esittivät hallituksen kielteistä lainapäätöstä telakkatuesta, myös taannoisen hiukkastutkimuksen Laguna-hankkeen tyrmänneen päätöksen takana? Hankkeesta perillä olevat tahot ja alan professorit ovat hämmästelleet ministeriöiden negatiivista asennetta myös kyseisessä hankkeessa.

    Näyttää siltä, että Suomi viittaa kintaalla edistyksellistä teknologiaa ja korkeaa osaamista vaativille hankkeille, joista muut maat suorastaan kilpailevat. Jos Suomen poliitikoista ja virkamiehistä asiat olisivat kiinni, niin ei olisi Euroopan hiukkastutkimuskeskustakaan (CERN) koskaan perustettu tai alettu rakentaa koereaktoria fuusiovoimalaa varten (Cadarache). No, onneksi ranskankielisessä osassa Eurooppaa ymmärretään tällaisten hankkeiden arvo.

    Tuntuu, että Suomessa monien poliitikkojen ja virkamiesten toimintaperiaatteena on, että kunhan ei tee mitään, niin ei tee myöskään virheitä. Yksi esimerkki tämän toimintalinjan tuloksista nyt sitten näkyy tässä laivatilausasiassa.

    Osmolle kuitenkin pisteet suoraselkäisyydestä, vaikka kannattamasi hallituksen päätös oli kyllä mielestäni väärä tällä kertaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Ritmo kirjoitti 29.12.2012 kello 1:01

    Miettikääs nyt ennenkun asiantuntijoina ja FV:n hallituksessa istuneina avaatte suutanne. Kuka loppuenlopuksi tietää paljonko laiva maksaa todellisuudessa? Kuka teistä tietää onko laivan hintalappu todella 1m€ vai 1,5m€? FV asiantuntija voisitko kertoo mikä takausehdoista?. Jos takauksen saaja on maksukyvytön ja jos takaa maksukyvytöntä velka jää usein takaajan maksettavaksi. Right? Oletetaan että stx laskee laivan hinnan tarkoituksella tappiolliseksi. Todellisuudessa laivaan meneeki vaikka toi 1,5mrd€ niin kuka maksaa siinätapauksessa kun stx:n herrat on vetänyt ensin rahat taskuun ja hups jäikin 500me vielä velkaa? Jos asia olisi niin helppoa niin miksei stx saanu miljardin bisnekseen 50me lainaa vapailla markkinoilta? Vapaat markkinat usein odottaa tuottoa sijoitetulta pääomalle? Tässä tilanteessa näköjään pankit on ollut hereillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. tiedemies kirjoitti 29.12.2012 kello 8:46

    Suomessa on hitsaajilla nollatyöttömyys. Miksi puolalaisia hitsaajia pitäisi tuoda Suomeen tekemään hommia valtion tuella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Turkkulainen kirjoitti 29.12.2012 kello 9:09

    Onneksi hallitus sentään seuraavaksi selvittää EU:n tukemana Ranskan rahoituksen laillisuuden.

    Ai, ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Turkkulainen kirjoitti 29.12.2012 kello 9:21

    Hupsis: Tukiaisista voidaan olla monta mieltä (esim syöttötariffit jotka ovat sentään ihan kylmää käteistä valmistusajan rahoitukse sijaan), mutta mistä tämä ilmainen alus ostajalle oikein näihin ilmestyy?

    Siinä kohdassa kun miljardin kauppahinta muuttuu ilmaiseksi, järkiargumentit vaikenevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2012 kello 9:43

    Ilmainen nyt on liioittelua, mutta valtion tukien osuus on kyllä huomattava.
    Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Evert The NeveRest kirjoitti 29.12.2012 kello 9:49

    “Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.”

    Hollande sanoo Suomelle: So wat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Turkkulainen kirjoitti 29.12.2012 kello 10:12

    Kun EU eli komissio ilmoittaa, että voihan tätä tutkia, mutta ei se mitään muuta, että laivatilausta EU:n mahtivaltioon ei nyt ainakaan peruta jonkun muodollisuuden takia, hallitus peräytyy.

    Suomen talouden kai vain pitää sopeutua entistä paremmin tähän “isot määrää” -kuvioon, mutta se nyt on toinen juttu.

    Mitä tulee laivan hintaan, joo, varmaan tarjoukseen on laskettu kaikenlaista innovaatiotukea sun muuta valtionapua. Ja, joo, tyhmäähän tuollainen on.

    Mutta pitää muistaa, että veronmaksajat elvyttävä par’aikaa Kreikan taloutta ja saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja summalla, joka luultavasti nousee satoihin miljooniin. Miksi? Koska halutaan päästä laman yli talouden rakenteiden tuhoutumatta.

    Tai siis jotkut haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 29.12.2012 kello 10:16

    Suomen hallituksen päätös 50 miljoonan lainan myöntämisen estämisestä oli yksimielinen ja hallituksen linjausten mukainen. Jo hallitussopimuksessa lähdettiin siitä, että EURON pelastamiseksi pitää olla valmius tehdä kaikki mahdollinen. Juuri tämän lähtökohdann takia persut eivät, suuresta vaalivoitosta huolimatta voineet osallistua hallitukseen.

    Ja kyllä hallitus onkin EURON pelastamiseen satsannut. On annettu suoraa “lainaa”. On lievennettyy “lainojen” ehtoja. On taattu kriisimaiden lainoja yhdelle jos toisellekin kriisimaalle. On toimitettu rahaa erilaisten kriisirahastojen peruspääomaksi. On luovutettu itsenäiselle Suomelle kuuluvaa päätösvaltaa EU:n päättäjille. On painostettu Suomen pankki ottamaan osaa erilaisiin kriisimaille suunnattuihin tukitoimiin. EURON tukemiseen käytettyjen varojen ja vastuiden yhteismäärää ei kukaan tiedä, mutta kymmenissä miljardeissa ne liikkuvat.

    Toinen hallitussopimuksen ydinkohdista oli Suomen valtion velan nousun estäminen ja kansantalouteen suhteutetun velan arvon pienentäminen. Tämän päätöksen toteutuminen ei ole näköpiirissä. Hallituksen on määrä lisätä valtion tuloja ja pienentää menoja, jotta tähänkin päämäärään päästäisiin.

    On siellä hallitusohjelmassa muitakin toimia, mutta ne ovat selkeästi vähemmän tärkeitä. Niistä, kuten työttömyyden selättämisestä kyllä puhutaan, mutta puheen tasolle toimet ovat ennen tätä lainoituisratkaisua jääneet.

    Joten hallituksella oli lainoituspäätöstään tiedossa se, että jostain on pakko säästää. 50 miljoonaa on iso raha. Tosin ei niin iso kuin ne kymmenet miljardit, jotka hallitus on käyttänyt EURON tukemiseen, mutta iso kuitenkin. Ja yksimielisellä, ja myös Osmon tukemalla päätöksella hallituksemme päätti noudattaen hallitussopimusta. Rahaa ei siis jonkun korealaisen telakan tarpeisiin. Tätä päätöstä tehtäessä varmaan huomoitiin se, että pikapuolin EURON tukeminen vaatii Suomelta rahaa esimerkiksi Maltalle, Portugalille, Espanjalla, Slovakialle ja ehkä jopa Italialle.

    Joten suotta hallituksemme päätöstä on arvostella. Hallituksemme velvollisuus on suojella veronmaksajaimme rahaa turhalta haaskaukaelta, ja juuri näin hallituksemme teki.

    Jos jonkun mielestä lainapäätöstä pitää arvostella, niin syyllinen on suomalainen äänestäjä. Äänestäjät valitsivat viime vaaleissa eduskunnan, joka toimii kuin lammaslauma. Antaa hallituksen jatkuvasti toimia täysin mielensä mukaan. Päätöksen kriitikoiden on syytä seuraavissa vaaleissa miettiä, kenelle antaa vallan hallita Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 29.12.2012 kello 10:26

    Osmo Soininvaara:
    Perusteena oli se, että jos risteilyalusten tekeminen tapahtuu lähinnä valtioiden rahoilla ja ostaja saa aluksen melkein ilmaiseksi, ala ei ole kansantaloudellisesti järkevä.

    OSMO. OLISIKO AIKA TÄSMENTÄÄ KYSEISTÄ LAUSUNTOA.

    Yleisen käsityksen mukaan Royal Caribian joutuu maksamaan laivasta sopimuksen mukaisen hinnan silloin, kun laiva luovutettan valmiina telakalta. MISSÄ SYNTYY ILMINE?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 10:41

    Pohjan Akka: Hallitukselta ei pyydetty lainaa vaan vastikkeeton pääomasijoitus.
    ‘snip’

    Hallitukselta pyydettiin nimenomaan lainaa, oman pääoman ehdoin. Ei ehdoitta ja hallitus olisi voinut asettaa omia ehtojaan jos olisi halunnut. Ei halunnut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 10:44

    tiedemies:
    Suomessa on hitsaajilla nollatyöttömyys. Miksi puolalaisia hitsaajia pitäisi tuoda Suomeen tekemään hommia valtion tuella?

    Niin, miksi? Oliko puolalaisten hitsaajien tuonti jokin perustelu tässä asiassa?
    Mikähän on “tiedemiehen” mielestä hitsaustyön osuus laivan hinnasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 10:49

    Ritmo:
    Miettikääs nyt ennenkun asiantuntijoina ja FV:n hallituksessa istuneina avaatte suutanne. Kuka loppuenlopuksi tietää paljonko laiva maksaa todellisuudessa? Kuka teistä tietää onko laivan hintalappu todella 1m€ vai 1,5m€? FV asiantuntija voisitko kertoo mikä takausehdoista?. Jos takauksen saaja on maksukyvytön ja jos takaa maksukyvytöntävelka jää usein takaajan maksettavaksi. Right? Oletetaan että stx laskee laivan hinnan tarkoituksella tappiolliseksi. Todellisuudessa laivaan meneeki vaikka toi 1,5mrd€ niin kuka maksaa siinätapauksessa kun stx:n herrat on vetänyt ensin rahat taskuun ja hups jäikin 500me vielä velkaa?Jos asia olisi niin helppoa niin miksei stx saanu miljardin bisnekseen 50me lainaa vapailla markkinoilta? Vapaat markkinat usein odottaa tuottoa sijoitetulta pääomalle? Tässä tilanteessa näköjään pankit on ollut hereillä.

    Hups ja hups… mutta ranskalaiset tarjosivat vielä suomalaisen hinnan alle – mutta eihän ranskalainen osaa laskea.
    Pankit osaavat toki laskea (senhän Kreikka, Irlanti ja Espanja ovat osoittaneet) ja pankkitakaus on kallis.

    Kuten aikaisemminkin olen todennut, Suomessa ei investoida (paitsi työttömiin), Suomessa säästetään – ja nyt säästyi paljon rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Pohjan Akka kirjoitti 29.12.2012 kello 11:26

    Viimeisimpien uutisten mukaan: “Ranska kykeni kuitenkin säilyttämään yllätysiskusta saamansa etumatkan. Meretmarine.comin mukaan viime viikolla, samaan aikaan kun Suomen hallitus vielä piti kriisikokouksiaan, sopimus allekirjoitettiin Ranskassa. Tarjous oli esitelty Yhdysvalloissa 15. joulukuuta.”

    Koko jutun suurin moka taisikin siis olla rahoitusvaikeuksien päästäminen julkisuuteen.
    Ranska teki saman, minkä Masa osasi ensimmäisen loistoristeilijän kanssa: kiersi hiljaa maailman rahoittajat ja hankki tarvittavat samaan aikaan, kun suomalaiset pistivät miljardikaupan murusiksi politikoimalla julkisesti vaivaisten 4 miljoonan ihmisen äänistä.

    Kyllä tästä maasta on tullut typerä!!!
    Suuri osa typeryyden syntymisestä johtuu internetin vapaista palstoista, joille on kehkeytynyt valtaisa tyhmien joukkojen vaikutusvoima.

    Opitaankohan nytkään mitään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Tapio kirjoitti 29.12.2012 kello 12:04

    Julkisten tietojen perusteella STX näyttää pyrkivän eroon Suomen telakoistaan. Pyydetty pääomalaina saattoi siksi olla koukku, jonka nielaisemalla valtio olisi pakotettu ostamaan telakkayhtiö itselleen.

    Ajatellaanpa tilannetta, että laivaprojektin puolivälissä telakka olisi menossa konkurssiin. Valtiolla olisi silloin käsissään lähes miljardin uponneet kustannukset ja vastuut, ja telakalla makaisi puolivalmis laiva.

    Kukahan rahoittaisi ja tekisi laivan loppuun, sillä ostajalta ei heruisi dollariakaan ennen laivan valmistumista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2012 kello 12:54

    tapio Takalo lähestyy ongelman ydintä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Seppo Nurmi kirjoitti 29.12.2012 kello 12:08

    Sokea Reettakin näkee helposti, että nyt julkisuudessa olleista luvuista ei synny toimivaa yhtälöä. Sokean Reetan taluttaja on pysynyt poissa julkisuudesta ja se on hyvä se.

    Royal Caribbean on tilannut ja saanut kaksi isoa risteilijää, jotka on rakennettu samojen suunnitelmien mukaan ja kolmas olisi tulossa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija ymmärtääkseen, että tällainen sarjatuotanto mahdollistaa suuret säästöt ja melko yllätyksettömän rakentamisen. Ranskalaistelakan edustajat sanoivat, että heillä ei ole kokemuksia loistoristeilijöiden rakentamisesta. Ja vaikka he saisivat täydelliset sarjat piirustuksia, niin vaikeaa tulee olemaan. Tällä perusteella väitän, että kyseessä on muutakin kuin 50 miljoonaa. Toivottavasti asia selviää joskus.

    Aamun lehtitietojen mukaan tamperelainen Koja neuvottelee ilmastointilaitteiden myymisestä tälle ranskalaistelakalle. Epäeettisen veden valmistus siis tulee jatkumaan. Eivätkö vihreät voisi vaatia Kojaa lakkautettavaksi ja omistajia rangaistavaksi?

    Saisiko myös selityksen, miten se laiva lahjoitetaan amerikkalaisille? Anteeksipyyntöä lienee turha odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. TimoT kirjoitti 29.12.2012 kello 12:17

    Eikö näitä isoja telakkatukia voitaisi siirtää suoraan EU:n hallinnoitaviksi? Näin varustamot ja monikansalliset telakkayhtiöt eivät ainakaan pääsisi kilpailuttamaan tukia EU:n sisällä. EU:lla on toki sääntönsä, mutta onhan aikaisemminkin kaikissa yhteyksissä nähty, kuinka luovasti niitä etelämpänä sovelletaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. NukkuMatti kirjoitti 29.12.2012 kello 12:27

    Osmo Soininvaara:
    Ilmainen nyt on liioittelua, mutta valtion tukien osuus on kyllä huomattava.
    Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.

    Entä sitten vaikka onkin huomattava. Tuista huolimatta suuren tilauksen loppusaldo on kansantalouden kannalta selvästi positiivinen, ja tilaukset ovat teollisuudenalalle elintärkeitä, ainakin siihen asti kunnes telakan työntekijöille on löydetty jotain kannattavampaa ja tuottavampaa työtä. Sellaista ei tietääkseni ole näköpiirissä.

    Jos valtion tuet ovat pelin henki laivanrakennusalalla, niin ei Suomi voi yksin ja yksipuolisesti asian tilaa muuttaa. Suomi tekee vain itselleen vahinkoa tällaisella erikoisen puhdasoppisella markkinatalousideologiallaan. Tämä ei tosin ole ensimmäinen kerta, kun kokoomus tekee kansantalouden kannalta huonoja ideologiaan pohjautuvia päätöksiä. Aiempia huonoja päätöksiä löytyy monien valtion osittain tai kokonaan omistamien yhtiöiden huonosti toteutetusta yksityistämisestä.

    Juna meni jo, kyllä EU-komission perään itkeminen on nyt aivan turhaa. Voisin vaikka lyödä vetoa, että Ranska ei ole rikkonut sääntöjä millään ilmeisellä tavalla, jos heidän valtionvarainministerinsä näin sanoo. He olivat tällä kertaa luovempia löytämään tarvittavat ratkaisut ja heillä oli tahtoa huolehtia oman meriteollisuutensa kehittymisestä ja työllisyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. NukkuMatti kirjoitti 29.12.2012 kello 12:46

    Ritmo:
    Miettikääs nyt ennenkun asiantuntijoina ja FV:n hallituksessa istuneina avaatte suutanne. Kuka loppuenlopuksi tietää paljonko laiva maksaa todellisuudessa?

    Jos asia olisi niin helppoa niin miksei stx saanu miljardin bisnekseen 50me lainaa vapailla markkinoilta? Vapaat markkinat usein odottaa tuottoa sijoitetulta pääomalle? Tässä tilanteessa näköjään pankit on ollut hereillä.

    Kysymyksessä oli oman pääoman ehtoinen laina, eli Osmon tulkinnan mukaan lahjoitus, jota pyydettiin. Ei yksityisellä pankilla ole mitään syytä sellaista antaa, mutta valtiolla olisi vahva motiivi, jos sillä taataan kokonaisen telakan työt vuosiksi ja yli 10000 henkilötyövuotta. Ei yksityisen pankin tarvi maksaa työttömille telakkatyöläisille työttömyyskorvauksia eikä se voi kerätä työllistetyiltä telakkatyöläisiltä veroja. Nämä kaikki kuitenkin vaikuttavat hankkeen mielekkyytteen koko kansantalouden näkökulmasta. Valtion olisi kannattanut antaa 50 miljoonaa euroa mutta ei yksityisen pankin.

    Hallitus ei ole väittänyt, että hanke ei olisi ollut toteutuessaan kansantalouden kannalta positiivinen. Hallitus on vain ollut haluton ja avuton tekemään oman osansa, vaikka valtion talous hyötyy hankkeesta myös.

    Nyt syytä yritetään vierittää EU-sääntöjen tai telakan omistajan STX:n harteille. On aivan selvää, että nämä ovat tekosyitä, kun tilauksen sai saman omistajan telakka toisessa EU-maassa. Voidaan myös kysyä, että miksi STX pääomittaisi Turun telakkaa lisää, jos se ei ole vuosiin tuottanut omistajalleen juuri mitään, vaikka tilauskanta on ollut hyvä ja on rakennettu kaksi maailman kalleimpiin kuuluvaa laivaa. Mielestäni näyttää selvältä, että telakka ei ole omistajalleen kultakaivos, mutta Turulle se todennäköisesti on. Suomi on hinnoitellut itsensä ulos laivanrakennusteollisuudesta, ainoastaan erikoisen vaativissa ja erikoisosaamista edellyttävissä aluksissa kuten suurissa risteilijöissä olemme pystyneet vielä kilpailemaan, mutta ilmeisesti emme enää niissäkään. Ja syy tähän ei ole telakan omistajassa, vaan meidän suomalaisten omissa päätöksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Saara kirjoitti 29.12.2012 kello 12:50

    NukkuMatti: Jos julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta pessimistisesti arvioidaan, että tilauksen saaminen olisi edellyttänyt valtiolta 100 miljoonan lahjoitusta 40 miljoonan sijaan, ja tällä 100 miljoonalla olisi turvattu 10000 henkilötyövuotta, niin siinäkin tapauksessa yhden henkilötyövuoden hinnaksi tulee valtiolle vain 10000 euroa. Sama summa tai enemmänkin olisi todennäköisesti tullut takaisin valtiolle verotuloina. Ja lähes sama summa menee 10000 henkilön työttömyyskorvauksiin ja muihin tukiin vuodessa, mutta työttömyyskorvauksilla ei osaaminen tai laivanrakennusteollisuus ainakaan kehity.

    Ei voi muuta sanoa kuin, että on todella käsittämätön ratkaisu Suomen hallitukselta.

    Luulenpa, että huomattava osa suomalaisista yrityksistä löytäisi käyttöä uusille työntekijöille, jos valtio maksaisi jokaisesta kymppitonnin vuodessa. Ei siis muuta kuin piikki auki, ja kansantalous pelastuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. a_l kirjoitti 29.12.2012 kello 12:51

    Osmo Soininvaara:
    Ilmainen nyt on liioittelua, mutta valtion tukien osuus on kyllä huomattava.
    Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.

    Vaatikaa mitä ikinä haluatte, miljarditilaus on jo mennyt sivu suun. Myöntäisitte edes mokanne.

    Vastoin hallituksen ideologiaa, valtioilla on roolinsa teollisuuspolitiikassa, haluttiin sitä tai ei. Tämä ymmärretään Koreassa ja Ranskassa, mutta Suomen hallitus naiivissa idealismissaan mieluummin häviää oikein kuin pitää kiinni suomalaisten työpaikoista.

    Mut hei, mepä saatiin Kreikalta vakuudet!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. -e- kirjoitti 29.12.2012 kello 13:01

    Osmo Soininvaara: Ilmainen nyt on liioittelua, mutta valtion tukien osuus on kyllä huomattava.Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.

    Mikä on huomattava? Onko Osmolla jotain salaista tietoa tukien suruudesta?

    Miksi Ranskan toimien laillisuutta pitää tutkia? Säännötkö rahoituksen todella estivät eivätkä tuet ja riskit? Vetoavatko poliitikot vakavissaan sääntöihin ja tekevät itsestään naurettavia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. tpyyluoma kirjoitti 29.12.2012 kello 13:03

    NukkuMatti: Osmo,
    tämä peruste voisi olla ymmärrettävä, jos valtiolla olisi jokin vaihtoehtoinen tapa tarjota nämä menetetyt 12000 henkilötyövuotta. Ei se työttömyyskorvaustenkaan maksaminen ole kansantaloudellisesti järkevää. Päin vastoin, se on vielä huonompi sijoitus kuin 100 miljoonaa vastikkeetonta tukea miljardin euron risteilijälle. Mutta jostain syystä hallitus näytti valitsevan nämä työttömyyskorvaukset.
    Tämä on täysin käsittämätöntä.

    Voi kun olisi joku tapa työllistää 12 000 ihmistä vuodeksi noin 700 miljonalla (takuut + innovaatiotuet + pääomalaina), eli vajaa viiden tonnin kuukausipalkalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 13:14

    NukkuMatti: Kysymyksessä oli oman pääoman ehtoinen laina, eli Osmon tulkinnan mukaan lahjoitus, jota pyydettiin.
    ‘snip’
    Voidaan myös kysyä, että miksi STX pääomittaisi Turun telakkaa lisää, jos se ei ole vuosiin tuottanut omistajalleen juuri mitään, vaikka tilauskanta on ollut hyvä ja on rakennettu kaksi maailman kalleimpiin kuuluvaa laivaa. Mielestäni näyttää selvältä, että telakka ei ole omistajalleen kultakaivos, mutta Turulle se todennäköisesti on.
    ‘snip’

    Oman pääoman ehtoinen laina ei ole lahjoitus. Suomi käytti sitä 90-luvun pankkikriisin hoidossa, muut maat ottivat osakkeita eli omistusta vastikkeeksi. Kuitenkin liikepankit maksoivat lainansa pois niin pian kuin mahdollista saadakseen valtion pois sekaantumasta asioihinsa.

    Suomen valtio sai leiviskänsä takaisin, maat jotka olivat ottaneet osakkeita, saivat myös voittoa, kun pankit oli laitettu kuntoon ja osakkeet myytiin.

    Turun telakan voitoista tai tappioista minulla ei ole tietoa (eikä mahdollisista konserniavustuksistakaan), mutta Ranskan telakka on ollut 4 vuotta tyhjillään, joten ei se ainakaan ole voinut hirveästi voittoa tuottaa. Eipä kyllä Turussakaan ollut tilauksia Oasis-risteilijöiden jälkeen ennen kuin Viking Gracea alettiin rakentaa.
    Siis kuka on hinnoitellut itsensä mihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Raimo K kirjoitti 29.12.2012 kello 13:16

    Osmo Soininvaara:
    tapio Takalo lähestyy ongelman ydintä.

    Ehkä hänen (kuka lienee) olisi syytä tulla julkisuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Seppo Nurmi kirjoitti 29.12.2012 kello 13:17

    Tapio:
    Julkisten tietojen perusteella STX näyttää pyrkivän eroon Suomen telakoistaan. Pyydetty pääomalaina saattoi siksi olla koukku, jonka nielaisemalla valtio olisi pakotettu ostamaan telakkayhtiö itselleen.

    Ajatellaanpa tilannetta, että laivaprojektin puolivälissä telakka olisi menossa konkurssiin. Valtiolla olisi silloin käsissään lähes miljardin uponneet kustannukset ja vastuut, ja telakalla makaisi puolivalmis laiva.

    Kukahan rahoittaisi ja tekisi laivan loppuun, sillä ostajalta ei heruisi dollariakaan ennen laivan valmistumista!

    Tämäkin ihme on nähty. Wärtsilä meriteollisuuden mentyä konkurssiin silloinen loistoristeilijän tilaaja järjesti ainakin osarahoituksen kesken jääneelle laivaprojektille. Samassa rähinässä telakka sai nimekseen Masa yards.

    Jotain tämänkaltaista tekisi Royal Caribbean nyt. Kyse olisi laivan myöhästymisestä ja sitä myötä saamatta jäävistä tuloista. Ja jos jostain syystä Royal Caribbean ei ostaisikaan laivaa, niin ei se myymättä jää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. -e- kirjoitti 29.12.2012 kello 13:24

    Tapio: Julkisten tietojen perusteella STX näyttää pyrkivän eroon Suomen telakoistaan. Pyydetty pääomalaina saattoi siksi olla koukku, jonka nielaisemalla valtio olisi pakotettu ostamaan telakkayhtiö itselleen.Ajatellaanpa tilannetta, että laivaprojektin puolivälissä telakka olisi menossa konkurssiin. Valtiolla olisi silloin käsissään lähes miljardin uponneet kustannukset ja vastuut, ja telakalla makaisi puolivalmis laiva. Kukahan rahoittaisi ja tekisi laivan loppuun, sillä ostajalta ei heruisi dollariakaan ennen laivan valmistumista!

    Niin tai näin, perusongelma on suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Vaikka Vapaavuoren mukaan telakan kilpailukyky ei voi olla kiinni valtiosta, voi valtio tehdä paljon teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Elorannan, Stadighin ym. selvityksistä löytyy keinoja riittämiin. Päätöksiä tarttis tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. uusi kasvo täällä kirjoitti 29.12.2012 kello 13:27

    keskustan sipilän ehdottama malli olisi tässä kai ollut mahdollinen?(ja en tosissaan ole kepulainen)

    solidium ostaisi ilmeisesti konkurssikypsän telakan(suomi)pois esim.eurolla ja perustaa uuden oy suomi telakka ab:n ja saa laivatilaukset Suomeen.

    tämä malli vaan ei ideologisista syistä kelpaa nykyhallitukselle.

    ei siitä varmaan loistobisnestä olisi saanut mutta jos verrataan tuleviin työttömyysturva kuluihin niin valtio olisi jäänyt voitolle.

    nyt se on myöhäistä.(ainakin tämän laivan osalta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. a_l kirjoitti 29.12.2012 kello 13:35

    Osmo Soininvaara:
    tapio Takalo lähestyy ongelman ydintä.

    Toisin sanoen hallitus ei pidä meriteollisuutta alana jonka tulevaisuudesta kannattaa pitää huolta? Ranskassa nähdään asia toisin.

    Valtio paitsi omistaa myös lisää omistuksiaan monissa surkeissa yhtiöissä jotka toimivat kroonisesti tappiollisilla toimialoilla: Finnair, Rautaruukki, Talvivaara, Outokumpu… Jos meriteollisuuden työpaikkoja pidetään vähemmän tärkeinä niin kantakaa vastuunne ja sanokaa se ääneen. Vapaavuorikin kehtaa väittää hallituksen tehneen kaiken voitavan tilauksen saamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Pohjan Akka kirjoitti 29.12.2012 kello 13:48

    Haluaisin tietää, kuka oli se, joka vuoti julkisuuteen tämän suuren liikesalaisuuden, siis Turun telakan rahoitusvaikeudet.
    Hän on syyllinen siihen, että ranskalaiset huomasivat tilaisuutensa tulleen.
    Sen huomion jälkeen suomalaisilla ei todellisuudessa ollut mitään mahdollisuuksia.

    Epäilen, että Turun telakan johto on möhlinyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Pohjan Akka kirjoitti 29.12.2012 kello 13:56

    Professori Taina helmikuu 2011:
    http://yle.fi/uutiset/professori_jattiristeilija_upotti_turun_telakan/5085709

    Analysoitiinko koskaan tarpeeksi hyvin, miksi tuli tappiota?
    Olisi pitänyt tajuta, mitkä kustannukset ajoivat ohitse kaupan sopimisen jälkeen.
    Ja mitä tekivät kaikki ne, jotka vboivat vaikuttaa kilpailukykyyn?

    Tällaisissa suurissaprojekteissa pitäisi esimerkiksi palkat sopia kiinteinä etukäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. NukkuMatti kirjoitti 29.12.2012 kello 13:56

    Tapio:
    Julkisten tietojen perusteella STX näyttää pyrkivän eroon Suomen telakoistaan. Pyydetty pääomalaina saattoi siksi olla koukku, jonka nielaisemalla valtio olisi pakotettu ostamaan telakkayhtiö itselleen.

    Ajatellaanpa tilannetta, että laivaprojektin puolivälissä telakka olisi menossa konkurssiin. Valtiolla olisi silloin käsissään lähes miljardin uponneet kustannukset ja vastuut, ja telakalla makaisi puolivalmis laiva.

    Kukahan rahoittaisi ja tekisi laivan loppuun, sillä ostajalta ei heruisi dollariakaan ennen laivan valmistumista!

    Mietin kyllä tätä mahdollisuutta jo aiempia kommenttejani kirjoittaessa. Eikö tässä tapauksessa kannattaisi kuitenkin ottaa laivatilaus ja tehdä se sitten vaikka valtion takuulla ja rahoituksella loppuun, jos telakan omistajalta omat rahat loppuvat. Omistaahan Ranskakin osan siitä telakasta, jolle tilaus nyt meni.

    Kukaan ei ole epäillyt vielä laivan tilaajan maksuvalmiutta eikä telakan kykyä valmistaa samanlainen laiva kuin kaksi edellistä, joten mielestäni telakka kannattaisi pelastaa, vaikka se olisikin konkurssikypsä. Käsitykseni mukaan myös Yhdysvalloissa pelastettiin autoteollisuus julkisin toimin sen ajauduttua suuriin vaikeuksiin muutama vuosi sitten. Mutta eihän Suomen hallitukselta tällaiseen riitä rohkeus.

    Minusta Suomen hallituksen ratkaisu on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että hallituksella on risteilijätilausta parempi ja kustannustehokkaampi suunnitelma olemassa 10000 henkilötyövuoden luomiseksi muutaman seuraavan vuoden ajalle. Tällainen suunnitelma voitaisiin toki tehdä, ja Juha Sipilä on tämän suuntaisia toimia jo ehdottanutkin, mutta epäilen kyllä hallituksen kykyä saada aikaan mitään sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Matti Viialainen kirjoitti 29.12.2012 kello 17:05

    Onko parempia ehdotuksia?

    Menetimme hallituksen virhearvion takia välittömästi lähes miljardin arvosta vientituloja. Se ei ole pikkusumma. Finnverakin menetti kymmenien miljoonien takaustuotot.

    Valitettavasti vaarassa on heti myös kaksi muuta risteilijätilausta (TUI 1 ja 2), joiden rahoituspaketti kaatui samassa yhteydessä. Niiden arvo on liki 800 miljoonaa euroa, ja töiden pitäisi alkaa jo maaliskuussa. Pahimmillaan Turun telakka hiljenee siis jo keväällä. Lisäksi sivu suun meni optio toiseen jättiristelijään, arvoltaan noin 1 miljardieuroa.

    Yhdellä päätöksellä hallitus onnistui siis torjumaan jopa noin 2,7 mrd euron vientitulojen saamisen Suomeen lähivuosina.Tuollaista suoraselkäisyyttä ei voi kuin ihailla.

    Silti tekee mieli kysyä, olisiko rahoituspaketin kaatajilla kenties tarjottavanaan vaihtoehtoinen, yhtä realistinen tapa tienata kansantalouteemme 2,7 mrd euroa amerikkalaista tai muuta ulkomaista rahaa? Olisiko teillä joku parempi ehdotus kuinka varmistaa jopa 35 000 henkilötyövuotta suomalaiseen teollisuuteen?

    Valtion omistus teollisuusyrityksissä ( johon telakan pääomalaina olisi voinut todellakin olla askel) ei ole mitenkään tavatonta maailmalla eikä Suomessa. Solidium ja Teollisuusijoitus ovat juuri olemassa sitä varten, että myös valtio voi omistajanakin harjoittaa aktiivista elinkeino-ja teollisuuspolitiikkaa.

    Suomalaisen meriteollisuuden kilpailukyvyn ja sen todellakin välttämättömän kannattavuuden parantamisen näkökulmasta kotimainen (osa)omistus STX Finlandissa olisikin nähtävä stretegisesti ei suinkaan uhkana vaan ennen kaikkea mahdollisuutena.

    Ristelijöiden rakentaminen on korkean teknologian ja vaativan osaamisen toimiala, jota ei saisi Suomesta menettää, kuten nyt uhkaa käydä.

    Telakan tase- ja kannattavuusongelmat eivät ole niin pahoja, etteikö tällä nyt valitettavasti menetetyllä tilauskannalla ja kokonaishyötyihin nähden pienellä pääomapanoksella olisi voitu tilanne korjata.

    Mutta siihen tarvittaisiin samanlaista vahvaa tahtoa edistää kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä kuin vaikkapa Ranskassa. Se taas vaatisi suunnanmuutosta nykypolitiikkaan, josta ei taida toivoa olla.

    Hirmuista, sanoisi Paasikivi. Ja jos Kekkonenkin eläisi niin hän lisäisi, että saatanan tunarit!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Evert The NeveRest kirjoitti 29.12.2012 kello 19:04

    “Pyydetty pääomalaina saattoi siksi olla koukku, jonka nielaisemalla valtio olisi pakotettu ostamaan telakkayhtiö itselleen.”

    Tämähän se vasta kultakaivos Suomen valtiolle olisi. Suomalainen osaaminen on meriteollisuuden tärkein ja arvokkain osa. Ilman telakkaa Suomi menettäisi mittaamattoman arvokkaan osaamispääoman.

    Telakkakeskustelua haittaa se, että moni ei käsitä, mitä laivan rakennus on. Se ei ole pelkkää hitsaamista. Siihen liittyy monenlaista osaamista tuhansissa yrityksissä.

    Tässä kuljetetaan telakalla valmistettua kerrostaloa paikalleen:
    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?cat=34

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Pohjan Akka kirjoitti 29.12.2012 kello 19:21

    Matti Viialainen:

    Telakan tase- ja kannattavuusongelmat eivät ole niin pahoja, etteikö tällä nyt valitettavasti menetetyllä tilauskannalla ja kokonaishyötyihin nähden pienellä pääomapanoksella olisi voitu tilanne korjata.

    Mutta siihen tarvittaisiin samanlaista vahvaa tahtoa edistää kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä kuin vaikkapa Ranskassa. Se taas vaatisi suunnanmuutosta nykypolitiikkaan, josta ei taida toivoa olla.

    Ylen uutinen klo 0:18:
    “Ranskalaislähde risteilijätilauksesta: taktinen taidonnäyte

    Ranskan STX-telakka alkoi kiinnostua kisasta viime kesänä, kun rahoitusvaikeudet tulivat julki Suomessa.
    Talous

    Ranskalaisen meriteollisuutta käsittelevän erityissivuston meretmarine.comin mukaan ristelilijätilauksen päätyminen Ranskaan oli pitkäjänteisen strategisen ja taktisen kaupallisen osaamisen ansiota.

    Sivuston mukaan Ranskan STX-telakka alkoi kiinnostua kisasta jo viime kesänä, sen jälkeen kun Suomessa rahoitusvaikeudet tulivat julki. STX France alkoi valmistella monimutkaista vaihtoehtoista rahoituspakettia visusti julkisuudelta piilossa.

    Sivuston mukaan STX France pyysi alun perin lupaa emoyhtiö STX Europelta tarjouksen tekemiseen.

    STX Europe on myös Suomen STX:n omistaja. Kun kisa oli alkanut, ranskalaiset painoivat raskaasti kaasua. STX France mobilisoi 40 hengen projektiryhmän, joista osa työskenteli ainoastaan rahoitus- ja jurdisten kysymysten kimpussa, meretmarine.com kertoo. Sivuston mukaan taktiikkana oli valmistella tarjous iskukuntoon salassa ja tuudittaa suomalaiset hyvän olon tunteeseen.

    STX France tiesi kuitenkin, että suomalaisilla tulee vipinää kinttuihin heti, kun hankkeen sivu suun menemisen mahdollisuus tulee julkisuuteen. Ranskalaiset olivat oikeassa.

    Ranska kykeni kuitenkin säilyttämään yllätysiskusta saamansa etumatkan. Meretmarine.comin mukaan viime viikolla, samaan aikaan kun Suomen hallitus vielä piti kriisikokouksiaan, sopimus allekirjoitettiin Ranskassa. Tarjous oli esitelty Yhdysvalloissa 15. joulukuuta.

    Talousministeriö tiiviisti hakemassa rahoitusta

    – Tilaus on hieman sattuman tulosta, mutta se johtuu myös paljon tekemästämme valmistelusta, määrätietoisuudestamme ja saamastamme tuesta, STX Francen toimitusjohtaja Laurent Castaign sanoo haastattelussa.

    Castaign antaa haastattelussa ymmärtää, että yksi keskeisistä julkisista tuista tuli luottoja ja vakuutuksia jakavalta Coface -laitokselta.

    – Mitä suurempia hankkeet ovat, sitä vaikeampaa vientitukijärjestelmiä, kuten Cofacea, on käyttää, varsinkin hallinnollisessa mielessä, Castaign sanoi. Lisäksi Castaign kiittää valtiovaltaa siitä, että sen avulla tarjoukseen löydettiin mukaan oikeat pankit.”

    Kun näin on,
    minua suuresti kiinnostaisi tietää,
    mitä Viialaisen mielestä Suomen hallituksessa pitäisi osata ja muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. NukkuMatti kirjoitti 29.12.2012 kello 19:29

    tpyyluoma: Voi kun olisi joku tapa työllistää 12 000 ihmistä vuodeksi noin 700 miljonalla (takuut + innovaatiotuet + pääomalaina), eli vajaa viiden tonnin kuukausipalkalla?

    Jaa, no jos kerran tiedät, että kuinka 100 miljoonan panostuksella ja 600 miljoonan takauksella muutamaksi vuodeksi saataisiin yli 700 miljoonan euron vientitulot ja yli 10000 henkilötyövuotta, niin kerro meille muillekin. Varsinkin hallituksen olisi tästä syytä olla kiinnostunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. preemio kirjoitti 29.12.2012 kello 19:50

    Ranskan hallituksella on ollut suuret sisäpoliittiset paineet saada Saint-Nazairen telakalle töitä. Kun Ranskan valtio omistaa kolmanneksen STX Francesta ja pystyy toimimaan sekä yhtiön sisällä että valtiotasolla, Suomi olisi tuskin pystynyt joustamaan riittävästi. Lisäkilpailu olisi tullut STX:lle entistäkin edullisemmaksi.

    Laillista tai ei, isot maat määräävät pelisäännöt EU:ssakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Austrian kirjoitti 29.12.2012 kello 20:06

    Matti Viialaiselle voisi sanoa sen että Suomen kansantalouden tuotanto on absoluuttisesti liian pieni verrattuna Ranskaan tai Koreaan jotta voisimme rahoittaa tukiaisilla joitain tiettyjä tärkeiksi katsottuja teollisuuden aloja.

    Valtion pitäisi varmistaa toimivat kilpailuedellitykset yrityksille, ei sotkeentua asioihin tai verottamalla tuhota niitä kilpailuedellytyksiä.

    Jaettavat tukiaiset vaativat sen että jostain syntyy ylijäämää jota jakaa tärkeiksi katsotuille toimialoille. Miksi normaalien kilpailutaloudessa elävien toimialojen pitäisi kustantaa jonkun muun suosikiksi valitun toimialan lähes feodaaliset oikeudet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. NukkuMatti kirjoitti 29.12.2012 kello 20:52

    Saara: Luulenpa, että huomattava osa suomalaisista yrityksistä löytäisi käyttöä uusille työntekijöille, jos valtio maksaisi jokaisesta kymppitonnin vuodessa. Ei siis muuta kuin piikki auki, ja kansantalous pelastuu?

    No ei se ainakaan näillä nykyisen hallituksen toimilla pelastu. Jos Saara sinulla on Turun telakan lisäksi tiedossa muitakin sellaisia yrityksiä, jotka yhtä lainattua euroa kohti tuovat vähintään seitsemän euroa vientituloja Suomeen, niin kyllä ainakin minä mielelläni sellaiseen yritykseen sijoittaisin. Tästäkin lainasta koituvat kustannukset valtio olisi saanut verotuloina enemmän kuin täysimääräisesti takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Evert The NeveRest kirjoitti 29.12.2012 kello 20:54

    Minä en puhuisi enää laivatilauksesta, kun on kyse yhteensä viidestä maailman suurimmasta risteilijästä (kaksi valmistettu + tämä + kaksi seuraavaa).

    Puhuisin mieluummin investoinnista Suomeen:

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128340-suomen-viennin-tila-stubb-molok-ja-afrikka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Tapio kirjoitti 29.12.2012 kello 22:18

    Raimo K: Ehkä hänen (kuka lienee) olisi syytä tulla julkisuuteen?

    En ole julkisuuden henkilö, eikä minulla ole mitään sisäpiirin tietoa.

    STX vain näyttää toimivan perinteisellä exit-strategialla:

    – Tytäryhtiön oma pääoma ja tulos kupataan emoyhtiöön siten, että tytär näyttää tappiota vuodesta toiseen.
    – Tytäryhtiöön ei tehdä investointeja.

    Tällä ei ole välttämättä mitään tekemistä STX-Finlandin todellisen kannattavuuden eikä sen henkilöstön tai alihankkijoiden osaamisen kanssa. Jossain vain on tehty päätös, on näitä Suomessakin nähty.

    Luulenpa, että kaupan saanut telakka tulee olemaan aikatauluvaikeuksissa. STX:n suomalaisilla alihankkijoille tarjoutuu nyt mahdollisuus päästä mukaan isoihin kuvioihin.

    Peli tulisi olemaan raakaa, mutta kannattaa muistaa, ettei pulppuava lähde pilaannu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Tapio kirjoitti 29.12.2012 kello 23:00

    NukkuMatti: Mietin kyllä tätä mahdollisuutta jo aiempia kommenttejani kirjoittaessa. Eikö tässä tapauksessa kannattaisi kuitenkin ottaa laivatilaus ja tehdä se sitten vaikka valtion takuulla ja rahoituksella loppuun, jos telakan omistajalta omat rahat loppuvat. Omistaahan Ranskakin osan siitä telakasta, jolle tilaus nyt meni.Kukaan ei ole epäillyt vielä laivan tilaajan maksuvalmiutta eikä telakan kykyä valmistaa samanlainen laiva kuin kaksi edellistä, joten mielestäni telakka kannattaisi pelastaa, vaikka se olisikin konkurssikypsä.

    Kyllä, mutta eikö kuitenkin olisi parempi ostaa analysoitu telakka tässä ja nyt kuin pakkoraossa joskus myöhemmin, jolloin se olisi tyhjiin kupattu ja ilman uusia tilauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. henpec kirjoitti 30.12.2012 kello 4:49

    Alkaa tuntua siltä, etä ranskalaiset tiesivät jo kesällä 2012, ettei Suomen hallitus tule luotottamaan Turun telakkaa. Tämän vuoksi siellä alettiin 40 hengen voimin valmistella rahoitusta ja luototusta Saint-Nazairren telakalle.

    Missään konsernissa ei sallita kahden maayhtiön päällekkäistä myyntityötä, markkinointia ja suunnittelua. Jostakin syystä STX Francelle päällekäinen myyntityö sallittiin tilanteessa, jossa STX suomi olisi voinut toimittaa liukuhihnalta kolmannen Oasis-luokan aluksen.

    Kummallista on myös Jyri Häkämiehen lähtö elinkeinoministerin ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajan pallilta juuri ennen surullisen kuuluisaa kokousta. Sääliksi käy Vapaavuorta, joka otti ministerin pestin vastaan tietämättä mitä siitä seuraa.

    Kolmas mielenkiintoinen pointti on Ranskan valtiovarainministerin Pierre Moscovicin julistus pari päivää ennen Suomen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä, että Saint-Nazairren säilytetään.

    Eihän tässä ole vain käynyt niin, että risteilijätilauksen siirto Ranskaan sovittiin EU:ssa poliittisella tasolla? Suomen hallitus näyttää tarketuvan täysin mittätömiin muotoseikkoihin risteilijätilauksessa, jossa puhutaan 20.000 miestyövuodesta + optioaluksen toisesta 20.000 miestyövuodesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 30.12.2012 kello 9:23

    Kannattaako asiaa enää selvittää. Suomen hallituksella on ollut suuria menoja Eurokriisimaiden tukemisessa. Suomen hallitus on sitoutunut jättiläsmäisiin takuisiin Eurokriisimaiden vakuuksissa. Suomen pankki on luotottanut EKP:n osana järkyttävän suurilla summilla Eurokriisimaiden tukipaketteja. Kaiken takana ja vastuussa on suomalainen veronmaksaja.

    Suomen hallituksella on lisäksi tiedossa se, että Maltan, Portugalin, Slovakian, Espanjan ja jopa Italian tukipaketit ovat tulossa maksettaviksi yhdessä kreikan seuraavan tukipaketin kanssa. Niihin tarvitaan paljon rahaa.

    Suomen hallituksella ei ole mehdollisuutta syytää veronmaksajain rahoja kaikkeen. Jostain on pakko säästää. Hallituksen yksimielisen kannanoton mukaan vähiten tarpeellinen oli nyt Korealaistelakan luotto. Tämä oli selkeä hallituksen harkintaan perustuva päätös. Joten pulinat pois.

    Jos joku haluaa etsiä syyllistä tapahtumaan, pitää katse kääntää viimeisiin eduskuntavaaleihin. Suomen kansa valitsi tällöin Suomelle tämän vaalikauden johtajat. Ja he johtavat niin kauan, kuin kansa haluaa. Äänestäjien, jotka eivät ole tyytyväisiä hallituksen toimiin on syytä harkita tarkemmin oikeita puolueita ja henkilöitä seuraavissa vaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2012 kello 11:30

    Suomen hallituksella on ollut suuria menoja Eurokriisimaiden tukemisessa.

    Mistähän tuoki väite on peräisin? Ei pitäisi uskoa persujen kaikkia väitteitä. Toistaiseksi ei ole menoiksi jouduttu kirjaamaan senttiäkään.
    Eurokriisi kyllä maksaa meille. Menetettynä kansantulona 20 miljardia euroa joka vuosi, mutta toitstaiseksi kriisimaiden lainoittamisessa ollaan voitolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Raimo K kirjoitti 30.12.2012 kello 10:20

    Evert The NeveRest:
    Minä en puhuisi enää laivatilauksesta, kun on kyse yhteensä viidestä maailman suurimmasta risteilijästä (kaksi valmistettu + tämä + kaksi seuraavaa).

    Puhuisin mieluummin investoinnista Suomeen:

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128340-suomen-viennin-tila-stubb-molok-ja-afrikka

    Kysymys ei ollut amerikkalaisesta investoinnista Suomeen, tuotteen osto ei ole investointi myyjään.

    Hallituksen päätös ei myöskään ollut investointi meriteollisuuteen tai työllisyyteen – päinvastoin.

    Nyt Ihalainen lupailee äkillisen rakennemuutosalueen kriisituen jatkoa, suomeksi sanottuna: laitetaanpa tallin ovi kiinni, hevonen on jo karannut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2012 kello 11:27

    Tuo Finnveran takuu on ostajaan kohdistuvan riskin vakuuttamista. Tämäkään riskin ei ole vaatimaton, sillä aina voi tulla mieleen putsata yhtiön velat konkurssin kautta. Silloin risteilijä jää tietysti Suomen valtiolle, mutta risteilijällä on yksi ainoa mahdollinen ostaja, risteily-yrityksen toimintaa jatkava melkein saman niminen yhtiö, joka tietää monopoliasemansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Evert The NeveRest kirjoitti 30.12.2012 kello 10:25

    Olen seurannut amerikkalaisten elämäntapaa paikan päällä.
    En usko, että amerikkalainen pystyy kuluttamaan energiaa ja saastuttamaan ympäristöä risteilijällä ollessaan yhtä paljon kuin maissa ollessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Raimo K kirjoitti 30.12.2012 kello 10:29

    Tapio:
    ‘snip’
    Tällä ei ole välttämättä mitään tekemistä STX-Finlandin todellisen kannattavuuden eikä sen henkilöstön tai alihankkijoiden osaamisen kanssa. Jossain vain on tehty päätös, on näitä Suomessakin nähty.
    ‘snip’

    Muuten hyvä analyysi, mutta aika vaikea on myydä laivaa, jota ei osata tehdä.

    No, ranskalaiset myivät Suomeen ydinvoimalan yhdessä saksalaisten kanssa uskoen, että kyllä joku osaa tehdä sen – no, saksalaiset kyllästyivät ja tulos alkaa olla näkyvissä.

    Ja nyt Ranskasta kysellään, että kukahan suunnittelisi sen tarjotun laivan… jotenkin tuttu kuvio.

    Nyt kannattaisi varmistaa, että ne TUI Cruisesin tilaamat laivat todella tehdään – siis Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Raimo K kirjoitti 30.12.2012 kello 10:36

    Tapio:
    ‘snip’
    STX vain näyttää toimivan perinteisellä exit-strategialla:

    – Tytäryhtiön oma pääoma ja tulos kupataan emoyhtiöön siten, että tytär näyttää tappiota vuodesta toiseen.
    – Tytäryhtiöön ei tehdä investointeja.
    ‘snip’

    No, emeritusperofessori Jorma Tainan mukaan, johon edellä on kommentissa viitattu, siellä ei ole ollut mitään kupattavaa, päinvastoin.
    Tosin tämänkään väitteen tueksi ei ole toistaiseksi ilmennyt mitään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. TimoT kirjoitti 30.12.2012 kello 12:12

    Saattaa olla, että STX:lle tulee huomattavasti kalliimmaksi tehdä risteilijä Ranskassa kuin Turussa, jossa tieto-taito olisi valmiina. Vai onko tarkoitus lopettaa Turun telakka ja houkutella osaajat Ranskaan, parempien tukien äärelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Markku af Heurlin kirjoitti 30.12.2012 kello 12:51

    Osmo Soininvaara: Mistähän tuoki väite on peräisin? Ei pitäisi uskoa persujen kaikkia väitteitä. Toistaiseksi ei ole menoiksi jouduttu kirjaamaan senttiäkään.
    Eurokriisi kyllä maksaa meille. Menetettynä kansantulona 20 miljardia euroa joka vuosi, mutta toitstaiseksi kriisimaiden lainoittamisessa ollaan voitolla.

    Onhan se mukavaa. kun vastuita ei tarvitse kirjata menoiksi – vielä. Toivokaame, että ei tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Raimo K kirjoitti 30.12.2012 kello 13:15

    henpec:
    ‘snip’
    Missään konsernissa ei sallita kahden maayhtiön päällekkäistä myyntityötä, markkinointia ja suunnittelua. Jostakin syystä STX Francelle päällekkäinen myyntityö sallittiin tilanteessa, jossa STX suomi olisi voinut toimittaa liukuhihnalta kolmannen Oasis-luokan aluksen.
    ‘snip’

    Suomen hallitus teki ensimmäisen jahkailevan päätöksensä elokuussa. Totta kai STX:llä syntyi samantien suunnitelma B.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. JTS kirjoitti 30.12.2012 kello 13:23

    Höryveturien valmistaminen oli joskus Suomessa merkittävää teollisuutta, joskus senkin tukeminen loppui. Aivan oikea päätös vetää raja telakkatuelle, vaikka sitä jo tarjottiin aivan tolkuttomasti.

    Kun laivatilauksen työstä suurin osa menee ulkomaille joka tapauksessa, itkeminen työpaikkojen puolesta on vähän kummallista. Pikemminkin, STX alihankintaketju pääsee nyt uusilel amrkkinoille.

    Suomalaisen loistolaivasunnittelun ja toteutuksen ylivoimaisuus on myös kyseenalainen väite. Loistoristelijöitä tehdään ympäri maailmaa.

    Wärtsilä laivateollisuduen konkurssin maksaminen riittänee Suomen veronmaksajille. Kiitos Vapaavuori!

    Loppupeleissä STX yhtiönä päättää minne laivatilaus menee. Suomeen tromulaivaa ei olisi kaivattu osamaksuksi. Ransakaliset iloitkoon voitostaan ja aikanaan saamistaan tappioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. NukkuMatti kirjoitti 30.12.2012 kello 13:28

    Osmo Soininvaara:
    Tuo Finnveran takuu on ostajaan kohdistuvan riskin vakuuttamista. Tämäkään riskin ei ole vaatimaton, sillä aina voi tulla mieleen putsata yhtiön velat konkurssin kautta. Silloin risteilijä jää tietysti Suomen valtiolle, mutta risteilijällä on yksi ainoa mahdollinen ostaja, risteily-yrityksen toimintaa jatkava melkein saman niminen yhtiö, joka tietää monopoliasemansa.

    Vapaavuoren tuoreet kommentit Hesarissa, ministeri Ihalaisen lausunnot mediassa ja Soininvaaran kommentit täällä ovat varsin yhdenmukaisia ja antavat sellaisen kuvan, että hallitus tuli vakaasti harkiten siihen päätökseen, että kyseisen risteilijän tekoa Suomessa ei kannata tukea julkisin varoin enempää kuin oli hallituksen tarjous. Toivottavasti tämä päätös pohjautuu parempaan tietoon ja laajempaan analyysiin kuin on julkisten tiedotusvälineissä kerrottujen tietojen pohjalta mahdollista päätellä. Silti edelleen epäilen ratkaisun viisautta. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ratkaisu ei mielestäni vaikuta viisaalta ja myös Ranskan hallituksen arvio sopivan julkisen tuen määrästä näyttää olleen toinen kuin Suomen.

    Mutta oletetaan kuitenkin hetkeksi, että hallitus teki oikean päätöksen. Tämän täytyy tarkoittaa, että hallitus olettaa vastaavan suuruisen taloudellisen panostuksen tuottavan Suomeen enemmän hyvinvointia muulla tavoin toteutettuna. Voisitko sinä Osmo tai ministeri Vapaavuori kertoa, että mitä nämä muut keinot ovat? Eikö myös näiden muiden keinojen tuotto suhteessa taloudelliseen riskiin pitäisi arvioida yhtä kriittisesti kuin telakan tukeminen? Vai onko niin, että hallitus ei katso suomalaisen vientiteollisuuden tukemisen kuuluvan lainkaan velvollisuuksiinsa? Onko poliittinen eliitti jonkinlainen nykyajan etuoikeutettu sääty, jolla on itsestäänselvyytenä oikeus suomalaisen työn tuloksiin ja niiden verottamiseen ja lähtökohtana on oletus, että tulon hankkiminen on muiden päänvaiva?

    Ei vaadi suurta mielikuvitusta tulkita Vapaavuoren lausuntoja siten, että hänen mielestään on telakan johdon ja omistajan vika, että telakka ei ollut kilpailukykyinen. Ei telakan johto voi paljonkaan sille, että Suomen kustannustasolla laivojen tekeminen ei enää kannata kenellekään muulle kuin palkansaajalle ja verottajalle. Ongelma vaikuttaisi kuitenkin olevan enemmän korkeat kustannukset kuin osaamisen puute. Jos Suomessa ei voi kilpailukykyisesti rakentaa enää juuri minkäänlaisia laivoja, niin miksi laivan edellinen norjalainen omistaja tai nykyinen korealainen omistaja investoisivat telakkaan? Samalla kun Suomen valtio on teollisuudessa pikkuhiljaa luopunut suuresta osasta omistuksiaan, näyttää se luopuneen myös kiinnostuksesta teollisuuden toimintaedellytyksiä kohtaan. Tästä ei hyvää seuraa.

    Mielestäni tässä on sellaisista perustavanlaatuisista ongelmista kysymys, jotka nimenomaan kuuluvat Suomen hallitukselle ja eduskunnalle. On vastuunpakoilua syytellä EU:ta, Ranskaa, telakkaa tai työmarkkinajärjestöjä asioiden tilasta. Vastuu Suomen tulevaisuudesta ei ole etujärjestöillä vaan se on eduskunnan ja hallituksen käsissä, ja niiden pitää uskaltaa käyttää kansalta saamaansa valtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Countryboy kirjoitti 30.12.2012 kello 14:28

    Hallitus ja Suomen pankki ovat kuitenkin sitoneet paljon rahoja euron ja Kreikan tukemiseen ja siinä mielessä ne ovat pois käytöstä. Aika näyttää kuinka paljon menee, varmasti kuitenkin enemmän kuin tämä 50 miljoonan laina olisi ollut. No saivarteluahan tämä on sanoisi joku.

    Mutta peruskysymys on olemmeko Suomessa liian kilttejä , uusliberaaleja, oikeaoppisia ja naiveja tässä lainatuessa. Olisi ollut helppo mahdollisuus luoda 16000 htv:n edestä työpaikkoja. Mistä yhtä pienellä rahalla sama määrä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2012 kello 16:08

    Valtion kassasta ei ole maksettu Kreikkaan mitään. Valtio on lainannut rahat (halvalla) markkinoilta ja lainannut ne Kreikkaan (korkealla korolla) eteenpäin. Toisatsieksi operaatio on tuottanut voittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Seppo Nurmi kirjoitti 30.12.2012 kello 15:31

    Osmo Soininvaara:
    . . . Silloin risteilijä jää tietysti Suomen valtiolle, mutta risteilijällä on yksi ainoa mahdollinen ostaja, risteily-yrityksen toimintaa jatkava melkein saman niminen yhtiö, joka tietää monopoliasemansa.

    Mistähän tämäkin viisaus oikein kumpuaa? Jos kävisi niin, että Royal Caribbean menisi konkurssiin ja laiva jäisi Suomen valtiolle, niin ostajia olisi ministeriön oven takana jonoksi asti. Kyseessä on kuitenkin maailman modernein laiva. Hinnassa toki tulisi takkiin, mutta kuinka paljon,sitä ei tiedä kukaan. Ja on vain ajan kysymys, kun vastaavanlaiset risteilymarkkinat avautuvat kaukoidässä. Potentiaalista varakasta asiakaskuntaa on jo.

    Täälläkin on haikailtu valtion omistaman telakkayhtiön perään. Kiitos ei. Siitä puuhasta on riittävästi huonoja kokemuksia. En todellakaan tiedä, mistä homma on kiinni, mutta telakoita on Suomessakin vaikea saada kannattaviksi. Enkä usko kohtakaan, että syynä olisivat työntekijöiden liian suuret palkat tai liian lyhyt vuotuinen työaika tai liian varhainen eläköityminen. Timo Soinin ihannemaassa Ruotsissa valtion rahat eivät riittäneet telakoiden pystyssä pitämiseen. Siellä on enää yksi ainoa telakka, joka tarvitaan Ruotsin laivaston ylläpidon takia. Ja kohta loppuu sekin, kun Ruotsi ajaa alas armeijansa.

    Olen silloin tällöin pohdiskellut, mitä kaikea olisi tapahtunut, jos jenkit eivät olisi tappaneet Rauma-Repolan meriteollisuutta. Heillä oli selvä visio Rauma-Repolan konepajateollisuuden suuntaamisesta uusille aloille, joilla pyrittiin maailman johtavien valmistajien joukkoon. Esimerkkeinä nyt vaikka metsäkoneet, kivenmurskaimet ja öljynporauslautat.

    Uusia ja parempia sukelluspalloja MIR-1 ja MIR-2 alusten jälkeen ei ole tehty. Yritystä on kyllä ollut eri puolilla maailmaa. Nyt kannattaisi selvittää, mitä kaikkea meriteollisuuden väellä oli mielessä yhtiön tulevaisuuden suhteen. Lähes kaikki avainhenkilöt ovat vielä elossa ja hyvissä henkisissä voimissa vaikkakin eläkkeellä. Nämä haastattelut voisi aloittaa vuorineuvos Tauno Matomäestä. Tähän palaisi rahaa ehkä 20 000 euroa, mutta tulokseksi saataisiin vähintään kattava esitys Suomen teollisuushistoriaa, ehkä myös paljon muuta.

    Ai niin, oli unohtua. Kaiken nyt julkisuuteen tulleen perusteella olen edelleenkin sitä mieltä,että hallitus teki oikean päätöksen. Emmekä me tiedä vielä läheskään kaikkea. Eniten ihmetyttää tilaajan käytös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2012 kello 16:05

    Tuollaisella risteilijällä ei oikien tee kukaan muu mitään kuin sellainen, joilla on toimintaan liittyvä verkosto valmiina. Siksi ostajia on aika vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Raimo K kirjoitti 30.12.2012 kello 17:59

    JTS:
    ‘snip’
    Kun laivatilauksen työstä suurin osa menee ulkomaille joka tapauksessa, itkeminen työpaikkojen puolesta on vähän kummallista.
    ‘snip’

    Varmaankin juuri tämä ulkomaiden työllisyyden tukeminen painoi Ranskan hallituksen vaa’assa eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Raimo K kirjoitti 30.12.2012 kello 18:04

    NukkuMatti:
    ‘snip’
    Mielestäni tässä on sellaisista perustavanlaatuisista ongelmista kysymys, jotka nimenomaan kuuluvat Suomen hallitukselle ja eduskunnalle. On vastuunpakoilua syytellä EU:ta, Ranskaa, telakkaa tai työmarkkinajärjestöjä asioiden tilasta. Vastuu Suomen tulevaisuudesta ei ole etujärjestöillä vaan se on eduskunnan ja hallituksen käsissä, ja niiden pitää uskaltaa käyttää kansalta saamaansa valtaa.

    No, hallitus uskalsi käyttää sitä valtaa parhaan kykynsä mukaan.

    Viimeisimmässä gallupissa Perussuomalaiset ovat toiseksi suurin puolue, seuraavassa ehkä suurin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Seppo Nurmi kirjoitti 30.12.2012 kello 18:26

    Edistystä herra Soininvaara, edistystä. Kello 11.27 olit sitä mieltä, että laivanostajia olisi vain yksi kappale. Kello 16.05 niitä on jo muutama. Kun nukut yön yli, niin löydät varmasti vielä lisää.

    Voisit kertoa meille tietämättömille, mikä on se verkosto, jota ilman laivat eivät kulje. Minulla kun on vanhanaikainen käsitys, että laivat kulkevat satamasta toiseen ja matkatoimistot myyvät lippuja näille risteilyille. Tällaisia risteilyvarustamoja on maailmassa satoja, isompia ja pienempiä.

    Sinulta on myös kysytty, miten niin Royal Caribbean saisi laivansa ilmaiseksi. Odotamme henkeä pidätellen. Tuleeko vastausta?

    Itseäni kiinnostaa tavattomasti, mikä olisi vihreä ja eettinen tapa huolehtia juomavedestä laivamatkoilla, kun lähes ilmainen kondenssivesi ei kelpaa.

    Ja hyväksi lopuksi: Tehnet ystävällisesti selväksi meille kaikille, mitä tarkoitat termillä “mitaltion”. Googlesta oli hyvin vähän apua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Kuinka tyhmää saa leikkiä? kirjoitti 30.12.2012 kello 18:41

    Todella ikävää tuo STX:n kiristäminen. Mutta ei peliä ole vielä menetetty. Ministeri Vapaavuori tietää varmasti mistä puhuu. Uskon, että Suomen selvityksessä ilmenee, että ranskalaiset ovat rikkoneet EU-sääntöjä, ja Suomi saa kuin saakin tilauksen. Koskaan ei kannata luovuttaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Mikko V kirjoitti 30.12.2012 kello 19:06

    Osmo Soininvaara:
    Valtion kassasta ei ole maksettu Kreikkaan mitaltion on lainannut rahat (halvalla) markkinoilta ja lainannut ne Kreikkaan (korkealla korolla) eteenpäin. Toisatsieksi operaatio on tuottanut voittoa.

    Tuossa “korkeassa korossa” ei kuitenkaan taideta huomioida riskiä täysmääräisesti. Muutenhan Kreikka saisi tuon lainan markkinoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. NukkuMatti kirjoitti 30.12.2012 kello 19:16

    Minusta tästä koko selkkauksesta ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen.

    Koska Turun telakan väen yritys saada Suomeen vientituloja ei hallitukselle kelvannut, niin mielestäni hallituksen täytyisi esittää konkreettinen ja realistinen ohjelma, jolla saataisiin Suomen vientiteollisuuteen luotua nämä laivatilauksen myötä menetetyt yli 10000 henkilötyövuotta muutaman seuraavan vuoden ajalle.

    Tämän sotkun selvittämiseen ei riitä Vapaavuoren ja Soininvaaran pessimismi, tyyliin “ei se laivatilaus olisi kuitenkaan ollut kannattava” tai “jokin olisi silti mennyt pieleen vaikka se 50 miljoonaa olisi annettukin”. Jos hallituksessa rohkeus ja riskinsietokyky on näin vaatimatonta ja piiloudutaan itse laadittujen lakipykälien taakse piiloon, niin ei kyllä lupaavalta näytä jäljellä olevan hallituskauden suhteen.

    Jos hallitus ei nyt kykene esittämään hukattua laivatilausta parempia vaihtoehtoja työllistämiseen ja vientitulojen hankkimiseen, niin minusta olisi koko porukan parasta erota ja järjestää maahan uudet vaalit. Toivottavasti seuraava hallitus on toimintakykyisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. pekka kirjoitti 30.12.2012 kello 19:44

    Ode:

    Valtion kassasta ei ole maksettu Kreikkaan mitaltion on lainannut rahat (halvalla) markkinoilta ja lainannut ne Kreikkaan (korkealla korolla) eteenpäin.

    Suomen ja Kreikan kahdenvälisten lainojen korko oli alunperin 3kk euribor+1,5%.
    Marginaalia päätettiin marraskuussa laskea 0,5 prosenttiin, joten korko on tällä hetkellä 0,686%.
    Enpä nyt ihan kutsuisi tuota “korkealla korolla” lainaamiseksi.

    lähde:
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20121128Kreikk/Laskelma_-_27.11.2012_Kreikka-paeaetoeksen_vaikutukset_Suomelle_lopullinen.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Evert The NeveRest kirjoitti 30.12.2012 kello 20:56

    Hallitus laukoi tässä STX-matsissa kuusi osumaa – kaikki omaan maaliin. Se pelasi tyhmyyttään väärään päähän.

    En yhtään ihmettelelisi, jos hallitus repeäisi. Pidän sitä jopa todennäköisenä.

    Some-indeksi ei koskaan ole ollut näin punaisella kuin nyt. Kansa on suuttunut, suorastaan barrikadeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Tapio kirjoitti 30.12.2012 kello 21:23

    Yle-uutisissa 29.22.12 kerrottiin seuraavaa:

    “Amerikkalaisvarustamo Royal Caribbean olisi maksanut osan uuden jättiristelijän hinnasta vanhalla laivalla, jolle varustamolle ei ole enää käyttöä. STX:n Turun telakalta ei kerrota sopimuksen tarkemmista yksityiskohdista.”

    Sanoisinpa “bingo”!

    Onnitteluni Suomen hallitukselle, ettei se lähtenyt miljardiluokan puhallukseen mukaan ja hyvän onnen toivotukset ranskalaisille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. anonyymi kirjoitti 30.12.2012 kello 21:56

    Osmo Soininvaara:
    Valtion kassasta ei ole maksettu Kreikkaan mitaltion

    Mikä on “mitaltion“?
    Siis ihan oikeasti en ymmärrä.

    on lainannut rahat (halvalla) markkinoilta ja lainannut ne Kreikkaan (korkealla korolla) eteenpäin. Toisatsieksi operaatio on tuottanut voittoa.

    Onko? Eikö noiden lainojen tuottoa ole leikattu ja rahojen takaisinsaamisen kanssa ole edelleenkin vähän niin ja näin?

    Seppo Nurmi: Nyt kannattaisi selvittää, mitä kaikkea meriteollisuuden väellä oli mielessä yhtiön tulevaisuuden suhteen.

    Tuo kyllä kiinnostaisi. Samaten nyt kannattaisi tutkailla onnistuisiko toriumreaktorien suunnittelu ja valmistaminen suomalaisella osaamisella. Kymmenen, parinkymmenen vuoden päästä noille löytyy kysyntää. Kiina tietysti ostaisi niitä jo nyt.

    Sille Otaniemen reaktorillekin varmaan löytyisi tutkimuskäyttöä.

    Ikävä vain (sen nyt vain tietää), että jos mitään koskaan saadaan valtion toimesta aikaan, Kokoomus myy sen pilkkahintaan kavereilleen, jotka istuvat sen päällä muutaman vuoden ja myyvät sen järjettömällä voitolla ulkomaiselle firmalle, joka ottaa teknologian omistukseensa ja antaa suomalaisille kenkää. Onhan se ideologisesti väärin, että valtio tekee mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Evert The NeveRest kirjoitti 31.12.2012 kello 0:34
  143. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 31.12.2012 kello 9:47

    Osmo Soininvaara: Tuollaisella risteilijällä ei oikien tee kukaan muu mitään kuin sellainen, joilla on toimintaan liittyvä verkosto valmiina. Siksi ostajia on aika vähän.

    Pitäisiköhän Osmon ajatella tätä kommenttiaan myös silloin, kun vähättelee risteilijätilauksen menemistä Turun sijasta Ranskaan???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Liian vanha kirjoitti 31.12.2012 kello 9:56

    Tapio:
    Julkisten tietojen perusteella STX näyttää pyrkivän eroon Suomen telakoistaan. Pyydetty pääomalaina saattoi siksi olla koukku, jonka nielaisemalla valtio olisi pakotettu ostamaan telakkayhtiö itselleen.

    Ajatellaanpa tilannetta, että laivaprojektin puolivälissä telakka olisi menossa konkurssiin. Valtiolla olisi silloin käsissään lähes miljardin uponneet kustannukset ja vastuut, ja telakalla makaisi puolivalmis laiva.

    Kukahan rahoittaisi ja tekisi laivan loppuun, sillä ostajalta ei heruisi dollariakaan ennen laivan valmistumista!

    Finveran takausten vuoksi tilanne tilanne olisi jo nyt tuo jos tilasu olis tullut tänne.

    Siis pyrkikö hallitus aktiivisesti siihen ettei tilausta saada ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2012 kello 11:24

    NukkuMatti: Jos Saara sinulla on Turun telakan lisäksi tiedossa muitakin sellaisia yrityksiä, jotka yhtä lainattua euroa kohti tuovat vähintään seitsemän euroa vientituloja Suomeen,

    Vuonna 2011 Suomen vienti oli 77 miljardia euroa ja gtämä tapahtui maatalousvientiä lukuunottamatta kokonaan ilman valtion avustuksia. Siellä Keskustassa näyttää olevan vaikea ymmärtää, että sellaistakin taloudellista toimintaa on olemassa, joka ei tarvitse kainalosauvoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2012 kello 11:30

    Puolueeton tarkkailija: Pitäisiköhän Osmon ajatella tätä kommenttiaan myös silloin, kun vähättelee risteilijätilauksen menemistä Turun sijasta Ranskaan???

    Kommenttini pitää yhä paikkansa. Tuollainen mittatilaustyönä tehty laiva on arvitin kenenkään muun omistuksessa kuin risteilijäyrityksen, jolla on hallussaan markkinointiverkosto kaikista eläkeläiskerhoista alkaen. Jos laiva jäisi Finnveran omistukseen ja perustettaisiin Finnvera Travels, joka panisi lehteen pienen ilmoituksen risteilyistä, aika tyhjänä laiva seilaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Raimo K kirjoitti 31.12.2012 kello 11:47

    Kuinka tyhmää saa leikkiä?:
    Todella ikävää tuo STX:n kiristäminen. Mutta ei peliä ole vielä menetetty. Ministeri Vapaavuori tietää varmasti mistä puhuu. Uskon, että Suomen selvityksessä ilmenee, että ranskalaiset ovat rikkoneet EU-sääntöjä, ja Suomi saa kuin saakin tilauksen. Koskaan ei kannata luovuttaa!

    Ei olisi kannattanut luovuttaa!
    Tämän päivän Turun Sanomissa (helsinkiläinen) professori Juha Raitio selittää juuri samoin, että peli on vielä kesken. Eipä ole, peli on menetetty.

    Arvon professori kertoo, että laivatilaukselle olisi voitu myöntää vain 1) innovaatiotukea ja 2) aluetukea. Ja innovaatiotukea myönnettiin, aluetukea ei.
    Kuitenkin jo telakkakriisin edellisessä vaiheessa telakkateollisuus julistettiin äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi (ja Ihalainen liputtaa sen jatkamisen puolesta), joten aluetukea olisi voitu myöntää.

    Ja Ranska tulee varmasti vetoamaan ao. artiklan kohtaan, jonka mukaan tukea voidaan myöntää “taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla … joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma” – ja onhan se St. Nazairen telakkateollisuudessa. Suomessa ei ihan vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 31.12.2012 kello 12:09

    Miksei hallitus myöntänyt 50 miljoonan lainaa ehdollisena eli jos kauppa syntyisi, rahat siirrettäisiin telakan tilille, muussa tapauksessa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopimusteknistä estettä.

    Jos hallitus luotti, että urakkaa ei Turkuun tule, kaupan valuminen muualle ei tällöin olisi hallituksen vastuulla millään tavalla eikä olisi tarvetta jossitteluun. Vai pelättiinkö juuri sitä, että kauppa saadaankin tänne 50 miljoonalla. En keksi muutakaan selitystä. Toivottavasti hallitus kertoo todelliset motiivit julkisuuteen rehellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. newyorkista kirjoitti 31.12.2012 kello 12:27

    Osmo Soininvaara: Kommenttini pitää yhä paikkansa. Tuollainen mittatilaustyönä tehty laiva on arvitin kenenkään muun omistuksessa kuin risteilijäyrityksen, jolla on hallussaan markkinointiverkosto kaikista eläkeläiskerhoista alkaen. Jos laiva jäisi Finnveran omistukseen ja perustettaisiin Finnvera Travels, joka panisi lehteen pienen ilmoituksen risteilyistä, aika tyhjänä laiva seilaisi.

    Tietysti Finnvera voi aina vuokrata aluksen risteily-yhtiölle. Eihän sellaisen yhtiön ydintoimintaa ole omistaa aluksia vaan risteilyjen järjestäminen. Voisi olla jopa houkutteleva vaihtoehto, koska pääomaa vapautuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.12.2012 kello 13:18

    Osmo Soininvaara:
    Valtion kassasta ei ole maksettu Kreikkaan mitään. Valtio on lainannut rahat (halvalla) markkinoilta ja lainannut ne Kreikkaan (korkealla korolla) eteenpäin. Toisatsieksi operaatio on tuottanut voittoa.

    Eikö tätä rahoitusbisnestä kannattaisi harjoittaa laajemminkin jos on kaikkien osapuolten kannalta edullista ja hyödyllistä?

    Kyllä rahalle on aina käyttöä, varsinkin jos ei edes tule valtion kassasta. Silloinhan se on suorastaan ilmaista.

    Jostain kumman näitä rahoitusinstrumenttejä rakenteleva hallitus haluaisi kuitenkin kieltää pikavipit…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. NukkuMatti kirjoitti 31.12.2012 kello 14:36

    Osmo Soininvaara:
    Vuonna 2011 Suomen vienti oli 77 miljardia euroa ja tämä tapahtui maatalousvientiä lukuunottamatta kokonaan ilman valtion avustuksia. Siellä Keskustassa näyttää olevan vaikea ymmärtää, että sellaistakin taloudellista toimintaa on olemassa, joka ei tarvitse kainalosauvoja.

    On toki olemassa omillaan pärjäävää vientiteollisuutta ja hyvä niin. Valitettavasti sellaisen toiminnan edellytykset Suomessa näyttävät vain heikkenevän kaiken aikaa. Ja on turha lykätä vientiteollisuuden ongelmia kokonaan maailmanlaajuisen kasvun hidastumisen syyksi. Ruotsin ja Suomen vientitilastojen vertailu paljastaa ongelman, ja sen syy ei ole eurokriisi.

    Ja ilmeisesti Suomen poliittista eliittiä ei tämä asia ja työttömyys paljon hetkauta, tai ainakaan niin paljon, että oikeasti käärittäisiin hihat ja ryhdyttäisiin tositoimiin. Todetaan vain pääministeri Kataisen uuden vuoden tervehdyksen tapaan kauniisti, että “hyvinvointiyhteiskunnan perimmäinen käyttövoima ei ole veroeuro vaan lähimmäisistään välittäminen”. Joopa joo, sillähän nämä haasteet varmasti ratkeavatkin.

    Melkein kaikista puolueista on jo pitkään kuulunut puheenvuoroja, joissa kehutaan esimerkiksi Ruotsin viime aikaisia saavutuksia, sen kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Mutta mikä ihme siinä on, että Suomessa ei saada mitään aikaiseksi. Puhutaan vain. Naapurimaassa meininki on toinen:
    http://www.sverigetarmatchen.se/

    Ja mitä sitten tulee näihin 77 miljardiin vientieuroon ilman kainalosauvoja, niin se ei taida olla ihan totta. Talouselämä-lehden mukaan Finnveran vientirahoituksen vastuukannasta meriteollisuuden osuus on noin kolmannes. Eli kaksi kolmannesta on takuita (ja siten tukea) muille aloille. Takuiden lisäksi myös suoria yritystukia on maksettu melkoisesti, viime vuosina ilmeisesti yli 500 miljoonaa euroa vuodessa, ja muillekin kuin meriteollisuuden alan yrityksille:
    http://ohjelmat.yle.fi/mot/10_9

    Henkilökohtaisesti pidän erittäin todennäköisenä, että näiden tukieurojen keskimääräinen työllisyysvaikutus on heikompi kuin menetetyn risteilijätilauksen tuen vaikutus olisi ollut. Jos olen väärässä, niin oikaiskaa.

    Olen samaa mieltä siinä, että tukia pitäisi karsia, ja korvata niitä esimerkiksi yhteisöveron alentamisella (Ruotsin malliin) ja siirtämällä yritysten voiton verotus vasta siihen hetkeen kun ne jaetaan yrityksestä ulos (Viron malliin). Mutta niin kauan kuin näitä tukia on, niin niiden jaossa pitäisi huomioida kolme asiaa paremmin kuin nyt mielestäni tapahtuu:
    – työllistävä vaikutus Suomessa
    – tuen välitön tuotto odotettavissa olevina verotuloina lyhyellä tähtäimellä
    – tuen pitkän tähtäimen vaikutus kotimaiseen kilpailukykyyn

    Tieteen rahoitus on sitten erikseen, ja sen jaossa luonnollisesti on eri perusteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Countryboy kirjoitti 31.12.2012 kello 16:06

    Osmo Soininvaara: Vuonna 2011 Suomen vienti oli 77 miljardia euroa ja gtämä tapahtui maatalousvientiä lukuunottamatta kokonaan ilman valtion avustuksia. Siellä Keskustassa näyttää olevan vaikea ymmärtää, että sellaistakin taloudellista toimintaa on olemassa, joka ei tarvitse kainalosauvoja.

    Ei nyt ihan näin yksioikoisesti. Tukia on monenlaisia ja niitä saavat muutkin alat kuin maatalous.

    Sitäpaitsi näyttää jotenkin siltä, että vihreät vastustavat kaikkea mikä maaseudulla kannattaa. Näitä ovat mm. turkistarhaus, kaivostoiminta, kauppakeskukset. Sen sijaan, kivihiiltä saa rauhassa tuoda Helsinkiin Venäjän kaivoksista, joiden eeettisyys ja työturvallisuus on vähän niin ja näin (esim. FinnWatchin raportin mukaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. NukkuMatti kirjoitti 31.12.2012 kello 17:00

    Jatkan vielä edellisen kommenttini aihepiiristä.

    Minusta on erityisen huolestuttavaa, että yllä olevien kommenttiensa valossa myös Osmo Soininvaaralla tuntuu olevan hyvin negatiivinen suhtautuminen valtion toimiin aktiivisen elinkeinopolitiikan harjoittamisessa. Kokoomuksen edustajilta tällainen suhtautuminen olisi täysin odotettavissa, mutta Soininvaaran kohdalla tämä kyllä hiukan yllättää.

    Minun mielestä kannattaisi ottaa rakentavampi asenne eikä heti alkaa mielikuvin mollata Keskustaa, ja argumentoida vihjauksilla maataloustuesta, joka ei nyt tähän käsillä olevaan asiaan varsinaisesti liity.

    Jos Keskustan ehdotukset eivät kelpaa ja niitä pitää aina vastustaa hallitus-oppositio asetelman vuoksi, niin vertaillaan nyt sitten vielä Ruotsiin vähän lisää.

    Ruotsin hallituksen kotisivuilla (www.regeringen.se) on heti etusivulla linkki neljään strategiseen hallitusvetoiseen ohjelmaan, jotka ovat:

    – innovaatiostrategia (http://www.regeringen.se/sb/d/14440)

    – metsästrategia (http://www.regeringen.se/sb/d/14709)

    – yrittämisen edellytysten kohentaminen (http://www.regeringen.se/sb/d/16336/a/196337)

    – ruokastrategia (http://www.regeringen.se/sb/d/12806)

    Käsitykseni mukaan nämä ohjelmat osuvat melko hyvin yksiin sen kanssa, mitä Keskustan piiristä on aivan viime aikoina ehdotettu Suomessakin tehtäväksi.

    Suomen hallituksen verkkosivuilta (www.valtioneuvosto.fi) ei löydy mitään vastaavaa, ainakaan helposti. Pelkkää juoksevien asioiden hoitamista, jäykkää virkamiestekstiä ja kauniita puheita ilman konkretiaa. Jos jotain ohjelmia ja työryhmiä onkin, niin ne ja niiden koordinointi ja ohjelmien täytäntöönpano on aika laimea ja hajanainen kokonaisuus, kuten jo verkkosivuistakin käy ilmi.

    Taitaa olla niin, kuten Tommi Uschanov eräässä tämän blogin kommentissa totesi, että Ruotsin suurempi työllisyysaste selittyy pitkälti länsinaapurin enemmän väkeä työllistävällä julkisella sektorilla. Käsittääkseni eroa vielä vahvistaa se, että Ruotsissa julkinen sektori myös saa jotain aikaan.

    Henkilökohtaisen käsitykseni mukaan ainoa julkisen sektorin osa-alue, joka Suomessa toimii paremmin kuin Ruotsissa, on peruskoulu. Mutta valitettavasti ei tätäkään osaamisalaa sitten osata täysin hyödyntää vientitulojen hankkimiseksi.

    Jotain pitäisi siis tehdä ja paljon. Vika ei tietenkään ole pelkästään hallituspuolueissa tai oppositiossa, vaan laajemmin ja syvemmin suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoissa. Mutta hallituksessa niihin on parhaiten mahdollista vaikuttaa, ja ehkä aika kannattaisi käyttää tähän, eikä opposition kanssa kinasteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 31.12.2012 kello 20:05

    Osmo Soininvaara: Kommenttini pitää yhä paikkansa. Tuollainen mittatilaustyönä tehty laiva on arvitin kenenkään muun omistuksessa kuin risteilijäyrityksen, jolla on hallussaan markkinointiverkosto kaikista eläkeläiskerhoista alkaen. Jos laiva jäisi Finnveran omistukseen ja perustettaisiin Finnvera Travels, joka panisi lehteen pienen ilmoituksen risteilyistä, aika tyhjänä laiva seilaisi.

    Tottahan Osmo kirjoittaa. Itse katsoin samaa asiaa vähän laajemmasta näkövinkkelistä.

    Jos maailmassa on kyseisten loistoristeilijöiden mahdollisia ostajia vain yksi, niin huonolta näyttää Turun telakan kannalta. Tämä yksi ostaja on tilannut juuri uuden laivan Ranskasta ja tehnyt option toisesta samanlaisesta. On vähintään epäuskottavaa, että kyseinen ostaja tulisi tilaamaan uuden risteilijän lähivuosina Turun telekalta. Käytännössä tämä merkitsee kyseisen toiminnon loppumista Suomessa.

    Viimeisen parin vuoden aikana Suomen valtio on lainannut Kreikalle ja muille EU:n kriisimaille tuhansia miljoonia. Lisäksi taannut tuhansia näiden kriisimaiden velkoja. Lisäksi sijoittanut tuhansia miljoonia erilaisiin kriisimaiden tukemiseen perustettuja rahastoja varten. Ja vielä Suomen pankki on osallistunut kymmenien tuhansien miljoonien summalla kriisimaiden pankkien velkakirjojen hankintoihin. Kaikki nämä siitä syystä, että vapailta markkinoilta rahan saaminen olisi näille kriisimaille ollut liian kallista suuren tappioriskin takia. Ja kaikesta tästä vastaa lopulta suomalainen veronmaksaja Suomen hallituiksen päätösten takia.

    Tätä taustaa vasten kieltäytyminen 50 miljoonan euron lainoituksesta korealaisomisteiselle Turun telakalle näyttää kiusanteolta. Kun hallitus (ja Soininvaara) kertovat päätöksen olleen yksaimielinen ja perustuneen vakavaan harkintaan, voidaan johtopäätöksenä lausua, että Suomen hallitus luopui Suomen telekkateollisuudesta 50 miljoonan euron epävarman saatavan takia. Siinä sivussa Suomen hallitus alisti alan 20000 korkean osaamisen työpaikkaa erittäin suurelle lopettamiuhalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Raimo K kirjoitti 31.12.2012 kello 20:27

    Pekka Kärkkäinen:
    Miksei hallitus myöntänyt 50 miljoonan lainaa ehdollisena eli jos kauppa syntyisi, rahat siirrettäisiin telakan tilille, muussa tapauksessa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopimusteknistä estettä.
    ‘snip’

    Ei todellakaan mitään estettä – eikä sitä olisi yhtenä eränä telakan tilille tarvinnut maksaa ja lainanantaja olisi jopa voinut määrittää, mitä ko. rahalla tehdään, esim. mitä laskuja maksetaan niin että raha ei edes käy telakan tilillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Pohjan Akka kirjoitti 31.12.2012 kello 20:27

    http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/assa-abloy-koper-amerikanska-4front_7782380.svd

    Abloyn joutuminen ruotsalaisille oli niitä ensimmäisen aallon ikäviä tapahtumia, joissa suomalainen keksijä tai perustaja halusi rahastaa rakentamansa.
    Ruotsalaisilla on muutamia suomalaislähtöisiä rahantekokoneita.

    Joskus mietin, mikä on kulloinkin ollut yrityksensä rahaksi muuttamisen motiivi.
    Yksi syy on selvästi suomalaissa elänyt kritiikitön suuruushakuisuus, mikä on maksanut todella paljon (UMTS, StoraEnso…)
    Mikä merkitys siinä on ollut kulloisellakin ajan hengellä – “vihdoinkin” kituuttajasta rikkaaksi -, tai 1990-luvun alun laman kokemuksilla, oikeanlaisen työvoiman saannin vaikeudella tai voimien loppumisella.
    Olisiko Viron mallin verotus säilyttänyt tällaiset yritykset suomalaisomistuksessa ja Suomesta käsin kansainvälistyvinä kotimaisina rahakoneina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Poth1ue1 kirjoitti 31.12.2012 kello 21:44

    Pekka Kärkkäinen:
    Miksei hallitus myöntänyt 50 miljoonan lainaa ehdollisena eli jos kauppa syntyisi, rahat siirrettäisiin telakan tilille, muussa tapauksessa ei. Tähän ei kai ollut mitään sopimusteknistä estettä.

    Kötiläiseen Tuupo kävi tossa eilispänä oven takan tutiste pyytämäs viit’kymppii pensaan kun oli kuulema saamassa tonnin lumenpurotusuraka naapurist. Tuupo-ressu ku ei o oikei voinu investoira busineksiinsa, ko akka läks ja kämppä meni alt – ja vissii siä hiacessa punkates tenukin maitto vähä turha pal.

    Olis kuitenkin pitäny vissiin Tuupolle vipata – ainakin sitt, kun olis nähny Tuupon ja naapuri isännöittijän paiskaava kätt pääl. Tokiha Tuupo olis sitte heti käyny toimee (sen haisulin tankkaukse jälke) eikä suinkaa karannu pitkäripasee.

    Ny nääki hommat meni sit naapurin Keijon kuulema mukaa virolaiselle jopparille ja kauppatase senkun vaan menee entistä pahemmi ruvelle. On tää valla hirveetä – tekis se soini ny jottain tämmösel menol.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Tapio kirjoitti 31.12.2012 kello 22:17

    Liian vanha: Finveran takausten vuoksi tilanne tilanne olisi jo nyt tuo jos tilasu olis tullut tänne.

    Siis pyrkikö hallitus aktiivisesti siihen ettei tilausta saada ?

    Oma logiikkani oli pehmeää, sillä tarkemmin ajatellen Finvera takaa vain STX-Finlandin saatavat siinä tapauksessa, että tilaaja Royal Caribbean Cruises ei laskujaan maksa.

    Asiallisesti en ollut yhtä paljon väärässä, sillä jos STX-Finland tekisi konkurssin projektin myöhäisvaiheessa, telakan suomalaiset rahoittajat ja osa- ja alihankkijat olisivat miljardiluokan ongelman edessä.

    Hallituksen pyrkimyksistä en tiedä, mutta minusta tämä hanke niin sanotusti haisee:

    – STX-Finland on tehnyt vuodesta toiseen tappiota, eikä se ole saanut investoida Turkuun. Tämä on tyypillistä konkursiin ajamisen strategiaa.

    – Tilaaja, Royal Caribbean Cruises oli muutamia vuosia sitten taloudellisissa vaikeuksista, joista se sitten selvisi. Nyt se tarjosi karilla käynyttä ja laiturissa sen jälkeen maannutta laivaa osamaksuksi STX-Finlandille.

    No, olisihan se Turun telakalle mahdollisuus aivan uuteen aluevaltaukseen, mutta Bangladeshin rannat ovat pahoja kilpailijoita.

    Ehkä ostaja RCC viestitti, että älkää suomalaiset nyt hyvän tähden tätä laivaa tarjotko, ranskalaisten kassa on sovittu paljon isommista kuvioista.

    Arvostan suuresti suomalaiseen laivan- ja merirakennukseen liityvää kokonaisosaamista. Sille löytyy tulevaisuutta.

    Tämä tapaus kuitenkin haisee, ainakin haiskahtaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Raimo K kirjoitti 1.1.2013 kello 11:38

    Tapio:
    ‘snip’
    – STX-Finland on tehnyt vuodesta toiseen tappiota, eikä se ole saanut investoida Turkuun. Tämä on tyypillistä konkursiin ajamisen strategiaa.
    ‘snip’

    No, perussyy tappiollisuuteen on tietenkin se, että Oasis-luokan alusten jälkeen telakalla ei ole ollut tilauksia.
    Strategiaako? Tilauksia on kuitenkin metsästetty ja lopulta saatukin.
    Ja mihin olisi pitänyt investoida?
    Pehmeää tosiaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Kuinka tyhmää saa leikkiä? kirjoitti 1.1.2013 kello 12:03

    Raimo K: Ei olisi kannattanut luovuttaa!Tämän päivän Turun Sanomissa (helsinkiläinen) professori Juha Raitio selittää juuri samoin, että peli on vielä kesken. Eipä ole, peli on menetetty.Arvon professori kertoo, että laivatilaukselle olisi voitu myöntää vain 1) innovaatiotukea ja 2) aluetukea. Ja innovaatiotukea myönnettiin, aluetukea ei.Kuitenkin jo telakkakriisin edellisessä vaiheessa telakkateollisuus julistettiin äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi (ja Ihalainen liputtaa sen jatkamisen puolesta), joten aluetukea olisi voitu myöntää.Ja Ranska tulee varmasti vetoamaan ao. artiklan kohtaan, jonka mukaan tukea voidaan myöntää “taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla … joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma” – ja onhan se St. Nazairen telakkateollisuudessa. Suomessa ei ihan vielä.

    Tuo alkuperäinen kommenttini oli tarkoitettu sarkasmiksi. Tietysti peli on nyt pelattu.

    Vapaavuori haluaa selvitellä Ranskan maksamien tukien reiluutta ja vetoaa siihen, että Suomi teki kaiken minkä voi. Tuntuu nurinkuriselta, että hän tekee näin, jos todellinen syy kaupan menettämiseen oli se, että valtio ei halunnut lähteä STX Finlandin osakkaaksi. Ranskassa näin on haluttu tehdä, koska telakkateollisuutta pidetään tärkeänä. Nyt sitten kuitenkin Suomessa sanotaan samaa (mm. Ihalainen) ja luvataan tukea sitä muulla tavoin. Onhan toki muutakin telakkateollisuutta kuin risteilijöiden tekemistä, mutta hämmentävältä tämä tuntuu. Ehkä hallituksen linja joskus selviää.

    Tukeminen on tietysti kurjaa, mutta niillä ehdoilla on kuitenkin pelattava, joilla kilpailu toimii. Turha syyttää epäreiluja sääntöjä kun häviää pelin. Vallankin jos tekee sen tahallaan.

    Muuten, tämmöisen investoinnin kannattavuutta laskettaessa täytyy ottaa huomioon, että suomalaiset telakoiden alihankkijat ovat ilmeisesti yleensä toimineet varsin kannattavasti. Ehkä tämän kuitenkin olisi voinut laskea investoinniksi enemmän kuin “syömätueksi”. Tietoni ovat puutteelliset, mutta kai telakkateollisuuden (tai oikeammin risteilijäbisneksen) kannattavuutta koko maan kannalta on tutkittu? Maataloustuotannon tukeminen on taloudellisesti järjetöntä ja siinä vedotaankin omavaraisuuteen ym.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Seppo Nurmi kirjoitti 1.1.2013 kello 13:35

    Osmo Soininvaara: Kommenttini pitää yhä paikkansa. Tuollainen mittatilaustyönä tehty laiva on arvitin kenenkään muun omistuksessa kuin risteilijäyrityksen, jolla on hallussaan markkinointiverkosto kaikista eläkeläiskerhoista alkaen.

    Tasan tarkkaan väärin. Voi olla,että Nauvon höyrylossi oy olisi ihmeissään, jos se saisi käsiinsä ko. laivan,mutta risteilyihin erikoistuneita varustamoita löytyy maailmalta pilvin pimein. Tietysti olisi mukavaa, jos vaikkapa Katajanokan vihreät eläkeläiset ry. saisi puoluetuen lisäksi vielä kanta-asiakasalennuksen näille risteilyille, mutta se ei ole varustamon toiminnan ydinosaamista. Sitäpaitsi kanta-asiakaskuponkien leikkauksen ja lajittelun voi myös ostaa.

    Osmo Soininvaara: Jos laiva jäisi Finnveran omistukseen ja perustettaisiin Finnvera Travels, joka panisi lehteen pienen ilmoituksen risteilyistä, aika tyhjänä laiva seilaisi.

    Epäilemättä juuri näin siinä kävisi. Tämähän on vihreitten käsitys markkinoinnista ja myynnistä. Jäljet puhuvat puolestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Seppo Nurmi kirjoitti 1.1.2013 kello 14:41

    Nyt muuten kannattaisi ainakin hallituksen haukkujien pitää pientä taukoa ja odottaa lisätietoja. Alunperin olen ollut sitä mieltä, että hallituksen päätös oli ja on oikea. Pikkuhiljaa julki tulleet tiedot vain vahvistavat tätä käsitystä. Laivan ottaminen osamaksuna ja mahdollinen huomattava osaomistus Turun telakasta saattavat olla vasta jäävuoren huippu.

    Tästä laivaprojektista voi tulla Suomeen osatoimituksia. Lehtitietojen mukaan ainakin tamperelainen Koja neuvottelee ilmastointilaitteiden myynnistä. Voihan olla,että jotain muutakin tulee vireille, sillä näitä laivoja on jo kaksi tehty. Esimerkiksi laivan moottorit ovat rahallisesti huomattavan suuri osa laivan hinnasta.

    Suomalaisten firmojen on kuitenkin syytä olla varovaisia osallistuessaan näihin alihankintoihin. Riski joutua syylliseksi ja maksumieheksi on olemassa eikä ranskan taitoisia insinöörejä löydy ihan joka työvoimatoimistosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Rolle kirjoitti 1.1.2013 kello 15:34

    Harmi, ettei laivaa tehdä Suomessa. Tosiasiat on kuitenkin syytä tunnustaa:
    – tämä ei ole ensimmäinen teollinen tilaus, joka tarjouskilpailun jälkeen on päätynyt muille tekijöille kuin Suomeen
    – telakoita on maailmassa enemmän kuin niille riittää tilauksia. Suomessa ei välttämättä kannata pitää niin montaa telakkaa kuin nyt.
    – laivanrakennus siirtyy enenevissä määrin pienempien tuotantokustannusten maihin. Osaaminen lisääntyy näissä uusissa maissa jo nyt. Risteilijärakentaminen voi loppua täällä kuluvalla vuosikymmenellä täysin riippumatta siitä, miten paljon ranskalaiset upottavat rahaa telakoidensa tekohengitykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Rolle kirjoitti 1.1.2013 kello 15:37

    Valtion ydintehtäviä ei taida olla karibianristeilyiden järjestäminen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. NukkuMatti kirjoitti 2.1.2013 kello 0:37

    Pohjan Akka:

    Ruotsalaisilla on muutamia suomalaislähtöisiä rahantekokoneita.

    Niitä on kyllä vaikka kuinka paljon, ja paljon enemmän kuin “muutama”.

    Jos joku viitsisi tehdä selvityksen siitä, että kuinka monta ruotsalaista tai ruotsalaisomisteista yritystä harjoittaa menestyksekästä liiketoimintaa Suomessa, niin tulos voisi yllättää. Tämä on paljon yleisempää kuin toisin päin, vaikka toki myös Ruotsissa toimii merkittäviä suomalaisia yrityksiä.

    Toki tästä on Suomelle vain hyötyä, kun itse ei oikein osata bisnestä tehdä ja pääomiakaan ei ole lyhyen itsenäisyyden aikana paljon ehtinyt kertyä. Mutta kyllä suomalaisilla olisi tässä kohdin syytä parantaa, ja ottaa vähän mallia länsinaapurista. Erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksissä ja yleisesti yrittämisen kulttuurissa ja verkostoissa olisi paljon kehitettävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Raimo K kirjoitti 2.1.2013 kello 9:42

    Seppo Nurmi:
    ‘snip’
    Laivan ottaminen osamaksuna ja mahdollinen huomattava osaomistus Turun telakasta saattavat olla vasta jäävuoren huippu.
    ‘snip’

    Siis ranskalaiset ottavat laivan osamaksuna, suomalaisille tätä ei ainakaan julkisuudessa olevien tietojen mukaan tyrkytetty. Ei myöskään telakan osaomistusta.

    Netistä löytyy myös ranskalaisministerin väite, että valtion rahaa ei käytetty.
    Olisi jo aika saada selville, mikä on totuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Raimo K kirjoitti 2.1.2013 kello 9:45

    Rolle:
    Valtion ydintehtäviä ei taida olla karibianristeilyiden järjestäminen…

    Ehkä sen voisi liittää vanhuspalvelulakiin. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 2.1.2013 kello 10:12

    Rolle: Valtion ydintehtäviä ei taida olla karibianristeilyiden järjestäminen…

    Eikä tarkkaan kaikilta puolilta harkitun luottopäätöksen tekemisen perusteella myöskään Suomessa toimivien yritysten auttaminen uusien tilausten hankkimisessa. Ei edes vaikka kielteinen päätös merkitsee asiallisesti laivanrakentamisen alasajoa Suomessa, ja kymmenien tuhansien ammattimiesten lisätyöttömyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. a_l kirjoitti 2.1.2013 kello 13:47

    Seppo Nurmi: Nyt muuten kannattaisi ainakin hallituksen haukkujien pitää pientä taukoa ja odottaa lisätietoja. Alunperin olen ollut sitä mieltä, että hallituksen päätös oli ja on oikea. Pikkuhiljaa julki tulleet tiedot vain vahvistavat tätä käsitystä. Laivan ottaminen osamaksuna ja mahdollinen huomattava osaomistus Turun telakasta saattavat olla vasta jäävuoren huippu.

    Montakohan prosenttia 900 miljoonan euron kauppahinnasta vanhalla laivanromulla maksetaan? 1%?

    Tästä laivaprojektista voi tulla Suomeen osatoimituksia. Lehtitietojen mukaan ainakin tamperelainen Koja neuvottelee ilmastointilaitteiden myynnistä. Voihan olla,että jotain muutakin tulee vireille, sillä näitä laivoja on jo kaksi tehty. Esimerkiksi laivan moottorit ovat rahallisesti huomattavan suuri osa laivan hinnasta. Suomalaisten firmojen on kuitenkin syytä olla varovaisia osallistuessaan näihin alihankintoihin. Riski joutua syylliseksi ja maksumieheksi on olemassa eikä ranskan taitoisia insinöörejä löydy ihan joka työvoimatoimistosta.

    Suomalaiset meriteollisuusalan yritykset tekevät jatkuvasti kauppaa ympäri maailman koskien mm. risteilyalusten ylläpitoa, korjausta jne. Eiköhän ne tiedä miten noilla markkinoilla toimitaan? Jokainen voi kyllä itse miettiä kauanko alan osaaminen pysyy Suomessa, jos klusterin keihäänkärkenä toiminut kotimainen telakka ei pysty toimimaan samoin ehdoin kuin eurooppalaisissa kilpailijamaissa.

    Ihmeellistä miten vähäistä meriteollisuuden ja merenkulkualan tietämys meillä on. Asumme kuitenkin 100% ulkomaankaupasta riippuvaisessa maassa emmekä missään sisämaavaltiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. SW kirjoitti 2.1.2013 kello 16:36

    Nyt meni Osmolta pahasti metsään. Yleensä olet nähnyt asioita kokonaisuuden kannalta, mutta nyt et tunnu kokonaisuutta ymmärtävän. Vai onko niin, että nyt vain haetaan selityksiä vuosikymmenen mokalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. Raimo K kirjoitti 2.1.2013 kello 20:42

    SW:
    ‘snip’
    Vai onko niin, että nyt vain haetaan selityksiä vuosikymmenen mokalle.

    Tämä on useankin vuosikymmenen moka – vastannee Soneran UMTS-kauppoja.

    Mielenkiintoista nähdä, miten Häkämies (joka oli ministerinä elokuussa, kun kielteinen päätös syntyi) nyt edistää Tekonologiateollisuuden etuja.
    Suurin salaisuus, jonka hän vei mukanaan, oli tämän kaupan torpedoiminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. anonyymi kirjoitti 2.1.2013 kello 23:35

    Rolle: telakoita on maailmassa enemmän kuin niille riittää tilauksia. Suomessa ei välttämättä kannata pitää niin montaa telakkaa kuin nyt.

    Vähän vain ihmetyttää, miksi aina juuri suomalaisten yritysten tulee Suomessa karsia ylituotantoa ja varsinkin menestysaloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.1.2013 kello 12:14

    menestysaloilla?
    Mikä menestysala se sellainen on, jossa jokainen tilaus tuottaa tappiota ja vaatii valtion tukia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. newyorkista kirjoitti 3.1.2013 kello 12:39

    Osmo Soininvaara:
    menestysaloilla?
    Mikä menestysala se sellainen on, jossa jokainen tilaus tuottaa tappiota ja vaatii valtion tukia?

    Samanlainen menestysala kuin tuulivoimaloiden rakentaminen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. a_l kirjoitti 3.1.2013 kello 13:30

    Osmo Soininvaara: menestysaloilla?Mikä menestysala se sellainen on, jossa jokainen tilaus tuottaa tappiota ja vaatii valtion tukia?

    Eiköhän suurin osa laivanrakennuksen arvonlisästä tapahdu alihankintaketjussa eikä telakalla. Meriteollisuuden alihankintaa valtio tuskin on kovin paljoa tukenut?

    Jostain syystä valtion tuki onkin tosi hyvä juttu, kun sillä pystytellään vaikka tanskalaisten meille myymiä tuulimyllyjä. Toisin kuin merenkulkua, tätä vihreää tulevaisuuden menestysalaa ei olisi ilman tukiaisia edes olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. Raimo K kirjoitti 3.1.2013 kello 17:44

    Osmo Soininvaara:
    menestysaloilla?
    Mikä menestysala se sellainen on, jossa jokainen tilaus tuottaa tappiota ja vaatii valtion tukia?

    No mikähän se on? Ei ainakaan laivanrakennus – tappioita tulee, jos ei ole tilauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. Markku af Heurlin kirjoitti 3.1.2013 kello 19:51

    Osmo Soininvaara:
    menestysaloilla?
    Mikä menestysala se sellainen on, jossa jokainen tilaus tuottaa tappiota ja vaatii valtion tukia?

    Minulle jäi epäselväksi, tuottaako telakkateollisuus tappiota. STX:llä on tilaislistalla muistaaknsei kaksi risteilijää ja kaksi arkistta alusta seköä erikoislauksia.

    Jos oikein ymmärsin, tuessa olisi ollut oleelliseti kysymys telakan laivan rakentamisen ajan rahoituksen turvaamisesta. (ns. innovaatiotuki 28 Me olisi ollut peanuts) Katteet ovat pienet, ja siksi tulee helposti takkiin. – Vertailun vuoksi onhyvä katsella erään suoamalaisen it-alan menstystarinan viiemaikaisia tuloksia.

    Eurooppalaisenaolen iloinen siitä, ettäSt Nazairen telakak sia tämän tilauksenn. Mutta turkulaisi ei eurooppalaisusu nytpaljon lohduta-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. antti kirjoitti 3.1.2013 kello 20:34

    Markku af Heurlin: Minulle jäi epäselväksi, tuottaako telakkateollisuus tappiota.

    Jos edellisten miljarditilausten jälkeen joutuu pyytämään muutaman miljoonan pikavippejä luulisi olevan itsestään selvää ettei nuo mitään kultakaivoksia ole. Muutenhan olisi jotain viivan alle jäänyt, tai omistaja olisi itse valmis ilomielin satsaamaan vaadittavat rahat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. komm kirjoitti 3.1.2013 kello 22:44

    Raimo K: No eipäs nyt liioitella.
    Kyllä Royal Caribbean olisi laivan maksanut, tosin vähittäismaksulla, joten rakennusaikaista rahoitusta tarvitaan. Ei siis lahjoitus amerikkalaiselle tilaajalle!

    Eikä STX Europe ole konkurssitilassa – enää – saatuaan myydyksi offshore-toiminnot Fincantierille.

    Fincantieristä saatu kauppahinta oli selvästi alle pörssikurssin, mikä oli aika iso pettymys varmaan STX:lle. Ei tuo konkurssia estä, eikä yrityksen omaisuutta lisää. Osa taseessa muussa muodossa olleesta omaisuudesta vain muuttuu käteiseksi. STX joutuu oletettavasti itse asiassa tekemään tuon kaupan seurauksena alaskirjauksen taseeseensa, mikä ei sen taloudellisia tunnuslukuja varsinaisesti paranna.

    Mitä maksuliikenteeseen tulee, Royal Caribean todennäköisesti maksaa laskunsa (yrityspuolella ei ole koskaan 100 prosentin varmuutta; esim. yksi uponnut risteilijä voisi muuttaa Royal Caribeanin taloudellisen tilanteen välissä täysin, mutta todennäköisesti se siis maksaa laskunsa). Mutta ei tuollaisissa yli miljardiluokan projekteissa ainoa riski ole se, etteikö ostaja laskuja maksaisi. Iso riski liittyy myös siihen, pitääkö projektin budjetti.

    Jos budjetti ylittyisi vaikkapa 15 %, mikä on täysin mahdollinen lukema (isompiakin ylityksiä on nähty laivaprojektien historiassa), telakka voisi mennä nurin. Sen seurauksena jäisi laskua maksettavaksi jollekin aika iso summa. Sellaisessa tilanteessa valtio menettäisi sekä 50 miljoonan pääomalainan että mahdollisesti osan Finnveran antamista lainoista. Luvut voisivat olla rumia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. Myyntimies kirjoitti 4.1.2013 kello 12:22

    Touko Mettinen:
    Mikä ihme on suukapuloinut koko hallituksen, kun vasemmistoministeritkin Osmon lailla kiittelivät lainan epäämistä viisaaksi päätökseksi?

    Mutta hei, Osmo, sähän olit sitä mieltä, että EU:n pitäisi puuttua epäterveeseen telakkatukeen. Mulla on vähän sellainen kutina, että Ranskan tuissa ihan kaikki ei kestä kriittistä tarkastelua.

    Ai niin mutta eihän sitä tilaussopimusta voikaan avata, koska liikesalaisuudet.

    Voi harmi. Noh, onneksi oltiin selkärankaisia.

    Touko Mettinen

    Mikähän oli syynä kun vasemmisto ilmoitti ammattiyhdisliikkeille että suu pitää pitää kiinni tästä laivahommasta ei saa julkisuudessa kommentoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. Myyntimies kirjoitti 4.1.2013 kello 12:26

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Eikö tätä rahoitusbisnestä kannattaisi harjoittaa laajemminkin jos on kaikkien osapuolten kannalta edullista ja hyödyllistä?

    Kyllä rahalle on aina käyttöä, varsinkin jos ei edes tule valtion kassasta. Silloinhan se on suorastaan ilmaista.

    Jostain kumman näitä rahoitusinstrumenttejä rakenteleva hallitus haluaisi kuitenkin kieltää pikavipit…

    Mitä luulet kun on otlut puhetta että Kreikan lainoja leikataan ja että suomelle koituu 500milj-1 miljardin lasku miten Osmo tässä asiassa poliiittinen vastuuonko semmoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Poth1ue1 kirjoitti 4.1.2013 kello 12:46

    Niinpä niin…

    KL: STX uhkaa lopettaa Turussa rakentamisen kokonaan

    STX:n varapääjohtaja Jeff Roh sanoo Kauppalehdelle: “Valtion sijoitus turvaisi risteilijöiden jatkorakentamisen Turussa.”

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/stx+uhkaa+lopettaa+turussa+rakentamisen+kokonaan/201301331963

    Oli kyllä tosiaankin erinomainen juttu, ettei hallitus lähtenyt tähän hullutukseen. Kun valtion piikki olisi kerran avattu, niin korealaisten röyhkeydellä ei olisi taatusti ollut enää mitään rajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. Myyntimies kirjoitti 4.1.2013 kello 13:39

    Osmo Soininvaara:
    Ilmainen nyt on liioittelua, mutta valtion tukien osuus on kyllä huomattava.
    Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.

    Kansalaisten vaadittava että tämän kaupan faktat kerrotaan julkisuuteen eikä tätä epäonnistumista piilotella kapineteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  184. anonyymi kirjoitti 4.1.2013 kello 21:26

    NukkuMatti: Käsittääkseni eroa vielä vahvistaa se, että Ruotsissa julkinen sektori myös saa jotain aikaan.

    Jos Jyrki Virolaista lukee, on ainakin käsittämätöntä, miten huonosti suomalainen oikeuslaitos suuremmilla resursseillaan toimii verrattuna ruotsalaiseen.

    Veikkaan, että tämä paljon parjattu julkisen sektorin tehottomuus ei ole suorittavasta portaasta kiinni vaan työt on a) järjestetty huonosti, b) suorittavaa henkilökuntaa on liian vähän työhön nähden, c) väliportaita on liikaa ja d) korkeaa palkkaa nostavat pomot eivät selvästikään kykene hoitamaan strategisen työnohjauksen tehtäviään.
    Yleensä tehokkuuden valituksella havitellaan joko yksityistämistä, julkisen sektorin supistamista ideologisin perustein tai syyllistetään tarpeettomasti juuri niitä tuottavia työntekijöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  185. Poth1ue1 kirjoitti 5.1.2013 kello 0:14

    anonyymi: Veikkaan, että tämä paljon parjattu julkisen sektorin tehottomuus ei ole suorittavasta portaasta kiinni

    Osittain näin, mutta kun insentiivit ovat niinkin pielessä kuin ovat, niin suorittavallekin portaalle mahtuu kaikenlaista sukankuluttajaa.

    vaan työt on a) järjestetty huonosti,

    Kyllä, juuri näin. Käytännössä siellä missä työt sujuvat kitkatta, hommat on yleensä järjestetty “varjo-organisaation” avulla.

    b) suorittavaa henkilökuntaa on liian vähän työhön nähden,

    Varsinaisiin tehtäviin nähden kyllä, mutta kaikenlaista suunnittelijaa, tiedottajaa ja kontrolleria kyllä piisaa.

    c) väliportaita on liikaa

    No, eihän tämä muuten olisi julkinen sektori – kun homman perusidea ja -oikeutus on muiden valvomisessa ja kytäämisessä, niin toki oman organisaation suorittavaa porrasta pitää kytätä kahta kauheammin. Kaikkihan ovat toki potentiaalisia julkisten väärinkäyttäjiä (paitsi tietysti ylin johto, joka on kaikkien epäilysten ulkopuolella http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416504485_uu.shtml http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010416504745_uu.shtml )

    Ai, niin – pöljimmät julkisen sektorin organisaatiotahan ovat ottaneet käyttöön idioottimaisen matriisiorganisaation, joka de facto tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että sun aamumuroihin lorottaisi vain se yksi linjaorganisaation ääliö, niin niihin ristipissii puolen tusinaa taukkia, jotka vähintääkin jatkuvasti muksivat toisiaan – elleivät sitten yritä esim. työntää vaikkapa kertakäyttöhaarukkaa naapurin silmämunaan.

    ja d) korkeaa palkkaa nostavat pomot eivät selvästikään kykene hoitamaan strategisen työnohjauksen tehtäviään.

    Ylintä johtoahan näyttää kiinnostavan ainoastaan maailman(ympäri)matkailu virkatovereiden luonna vierailen (ei sinänsä, kyllä minullekin samppanjaillalliset eri maiden valtionoopperoissa kelpaisivat…) sekä arvonimien ja kunniamerkkien hankkiminen toinen toisilleen.

    Yleensä tehokkuuden valituksella havitellaan joko yksityistämistä, julkisen sektorin supistamista ideologisin perustein tai syyllistetään tarpeettomasti juuri niitä tuottavia työntekijöitä.

    Mutta kun systeemin on niin mätä kuin on? Voiko hommalle tehdä muuta kuin laitaa tonni ANFOa alle ja räjäyttää?

    Itse olen monasti “start-up -päissäni” laskeskellut kuluja – ja en ole ikinä pystynyt ynnäämään niitä niin suuriksi, etteikö joku kolmannes meidän viraston oka-kuluista jäisi aina mysteriksi. Näin siis vaikka start-upin kulut laskisi jonkun kalleimman Ruoholahden businessparkin ja laveiden henkilöstöetujen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. Laivakalle kirjoitti 5.1.2013 kello 8:59

    Itse tuote, tuo Turussa jo kahtena kappaleena rakennettu matkustajaristeilijä, on uusimman tilauspäätöksen perusteella onnistunut. Aiemmat kaksi laivaa ovat mitä ilmeisesimmin olleet tilaajalleen menestys, ei kai varustamo muuten kolmatta tilaisi.

    Jos ja kun nyt tuo kolmas jättiristeilijä, suomalaisen meriklusterin aikaansaannos, joudutaan rakentamaan muualla, sopii kysyä, missä olemme hyviä (siis, millä alalla työmme on kantanut hedelmää, ja mitä “kasvimaata” on syytä jatkossakin hoitaa hyvin, jotta emme menettäisi asemaamme) ja missä taas meillä on parantamisen varaa (ja ottaa asiasta opiksemme)? Veikkaisn, että tekniikka kuuluu edelliseen ryhmään, rahoituksen hallinta (telakkayhtiötä, rahoituslaitoksia ja valtiota myöten) puolestaan jälkimmäiseen. Eikö meillä osata talous-/rahoituspuolen hallintaa yhtä hyvin kuin esim. Saksassa?

    Saksassa modernin, risteilijöitä suunnittelevan ja valmistavan telakan tuotantokoneisto (alihankintaverkoston tuella) saa aikaiseksi tasaiseen tahtiin pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia tilauksia ja valmiita isoja matkustajaristeilijöitä. Onko Suomessa tuotantotalouden (paino sanan loppuosalla) hallinta (ja kehittäminen) ollut puutteellista, vai rajoittuvatko ongelmat rahoitukseen?

    Ei tästä pidä vielä lannistua. Otetaan me suomalaiset tästä opiksemme ja tehdään asiat jatkossa paremmin. Uusi, toiminnan jatkuvaan parantamiseen sitoutunut omistaja, ei olisi telakoillemme varmaankaan pahitteeksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. Myyntimies kirjoitti 5.1.2013 kello 11:17

    Osmo Soininvaara:
    Ilmainen nyt on liioittelua, mutta valtion tukien osuus on kyllä huomattava.
    Suomen on vaadittava komissiota tutkimaan Ranskan toimien laillisuus.

    se on sillein että kyllä ne toimet on laillisia Ranskalaisilla ollut toden näköisesti vähän enemmän mielikuvitusta ja järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  188. Evert The NeveRest kirjoitti 5.1.2013 kello 11:31

    Hyvä näkökohta Laivakallelta.

    Älyvapaa vapaavuorinen ideologia tuhoaa koko Suomen.

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128983-alyvapaa-vapaavuorinen-ideologia-tuhoaa-helsingin-ja-koko-suomen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  189. Raimo K kirjoitti 5.1.2013 kello 17:45

    Evert The NeveRest:
    Hyvä näkökohta Laivakallelta.

    Älyvapaa vapaavuorinen ideologia tuhoaa koko Suomen.

    http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128983-alyvapaa-vapaavuorinen-ideologia-tuhoaa-helsingin-ja-koko-suomen

    On toki muistettava, että kielteisen kannan rahoitukseen otti jo elokuussa Häkämies – jos hän olisi silloin ottanut sen kannan, että asia hoidetaan, se olisi hoidettu jo ennen kuin Vapaavuoresta tuli ministeri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  190. Myyntimies kirjoitti 6.1.2013 kello 10:11

    Osmo Soininvaara:
    Finnvera oli valmis rahoittamaan risteilijää 600 miljoonalla omalla riskillään, valtio lupasi yli 40 miljoonan lahjoituksen. Lisäksi haluttiin viisikymmentämiljoonaa käytännössä lahjoitusta konkurssitilassa olevalle konsernille. Saarikangas puhui vastoin parempaa teitoaan vertaamalla tätä tavalliseen asuntolainaan. Jos se on näin riskitöntä, kas kun telakkayhtiö ei poikennut lähimmässä osuuspankin konttorissa.

    Minkä takia tämän laivatilauksen kaikkia faktoja ei tuoda julkisuuteen vaitiolo velvollisuusesta
    ei tarvitse enää välittää kaupat on jo tehty.
    Onko sulla Osmo tietoa mitä tällä piilotellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  191. antti kirjoitti 7.1.2013 kello 10:21

    Myyntimies: Minkä takia tämän laivatilauksen kaikkia faktoja ei tuoda julkisuuteen vaitiolo velvollisuusesta
    ei tarvitse enää välittää kaupat on jo tehty.
    Onko sulla Osmo tietoa mitä tällä piilotellaan.

    Tietoa ei minulla ole joten arvaan että laskelmissa näkyy laivan rakentamiskustannukset ja laivasta saatava myyntihinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  192. BRG kirjoitti 7.1.2013 kello 22:38

    Osmo Soininvaara:
    Valtion kassasta ei ole maksettu Kreikkaan mitään. Valtio on lainannut rahat (halvalla) markkinoilta ja lainannut ne Kreikkaan (korkealla korolla) eteenpäin. Toisatsieksi operaatio on tuottanut voittoa.

    Onneton kommentti. Vaikka taloudesta paljon tiedätkin niin uskottavampi on Sixten Korkman joka on jo useasti todennut että erittäin todennäköisesti Kreikasta tulee Suomelle tappioita. Ja sinulla pitäisi vielä olla tilastot ja todennäköisyydet hallussa? Kataisen hallituksen edustajana kommenttisi taisi lähinnä vastata kysymykseen “what would Jesus say?”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  193. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2013 kello 21:07

    Minäkin ennustan Kreikasta tappioita kaikaista vakuuksista huolimatta. katso mitä sanottiin viestissä, johon tuo oli vastaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  194. BRG kirjoitti 9.1.2013 kello 6:15

    Countryboy:
    Hallitus ja Suomen pankki ovat kuitenkin sitoneet paljon rahoja euron ja Kreikan tukemiseen ja siinä mielessä ne ovat pois käytöstä. Aika näyttää kuinka paljon menee, varmasti kuitenkin enemmän kuin tämä 50 miljoonan laina olisi ollut. No saivarteluahan tämä on sanoisi joku.

    Osmo Soininvaara:
    Minäkin ennustan Kreikasta tappioita kaikaista vakuuksista huolimatta. katso mitä sanottiin viestissä, johon tuo oli vastaus.

    OK, kun tuossa sinulla ei ollut quotea alkuperäisestä niin se irtosi asiayhteydestään. Tosin kyllähän tuontyyppisessä rahanvälityksessäkin tulee raja jossain kohti vastaan kun tietää ettei itse saa kaikkia takaisin mutta lainaamansa taas joutuu maksamaan sentilleen. Eli kyllä siinä joku osa on ‘sidottuna’, huomattavasti enemmän kuin tuo 50 miljoonaa on tappiota tulossa.

    Ja kyllä tuollaiset ‘toistaiseksi operaatio on tuottanut voittoa’ tyyliset kommentit saisi jo lopettaa olivat ne missä asiayhteydessä tahansa. Joku on surullisen kuuluisasti ihan oikeastikin väittänyt että hei me tehdään rahaa tällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  195. Evert The NeveRest kirjoitti 13.1.2013 kello 10:41

    Hesarin koikkalointia STX-asiassa on saanut seurata silmät vatukoilla.

    Se otsikoi, että TURUN TELAKKA VARARIKO PARTAALLA.

    Tosiasiassa vararikon partaalla on STX Helsinki/Venäjä.

    Pääkirjoituksessaan Hesari totesi, että tulevaisuus on arktisissa jäänmurtajissa.

    Tosiasiassa Helsingin telakalla ei ole edellytyksiä jäänmurtajien mittavaan valmistukseen. Alueelta puuttuu infra lähtien teräksen valmistuksesta.

    Mikä ihme intressi sanomalehdellä on dissata Turun telakkaa? Sen takiako, että se on Turussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  196. Myyntimies kirjoitti 17.1.2013 kello 20:06

    NukkuMatti:
    Osmo,

    vaikka yleensä pidänkin mielipiteitäsi tarkkaan harkittuina ja viisaina, niin kyllä nyt vaikuttaa ainakin julkisesti esillä olleen tiedon valossa, että Suomen hallitus teki väärän päätöksen.

    Vaikka suuresta kuvasta olenkin samaa mieltä, eli että Euroopan valtioiden ei pitäisi lainoittaa amerikkalaisten risteilyjä, niin siitä huolimatta olisi vallitsevassa tilanteessa ollut parempi hankkia tilaus Suomeen. Jos Suomen valtio todella haluaa ajaa rehdimpää kilpailua ja tiukempia säännöksiä julkiseen telakkatukeen EU:ssa, niin tämänkin asian ajamiseen olisi ollut paremmat mahdollisuudet, jos tilaus olisi Ranskan sijaan tullut Suomeen. Tämä rehti kilpailu on myöskin asia, josta olisi pitänyt neuvotella EU:ssa etukäteen tai viimeistään Ranskan viranomaisten kesken kahdenvälisesti kilpailutilanteen ollessa tiedossa. Mielestäni on selvää, että ei kilpailun hävinneen telakan pienen isäntämaan ruikuttaminen säännöistä jälkikäteen johda mihinkään.

    Lisäksi tuntuu aivan hullulta, että valtio oli valmis antamaan 40 miljoonaa innovaatiotukea, mutta ei pyydettyä 50 miljoonaa oman pääoman ehtoista lainaa. Jäikö tämä todellakin kiinni 10 miljoonasta?

    Käsittämätöntä ja typerää ylpeyttä Suomen hallitukselta. Kokoomuksella näyttää olevan teollisuuspolitiikassa vähän samanlainen ideologinen linja kuin republikaaneilla oli Yhdysvalloissa autoteollisuuden tukemisen suhteen muutama vuosi sitten. Amerikkalaisten onneksi Obama kuitenkin pelasti sikäläisen autoteollisuusklusterin ja nykyisin ratkaisua kiitellään siellä laajasti.

    Vihreillä taas näyttää kirkasotsainen idealismi menneen tässä pragmatismin ja viileän harkinnan edelle. Ainakaan tämä toteutunut ratkaisu tilauksen työntämisestä Ranskaan ei edistä työtä ympäristöasioiden hyväksi tai telakkateollisuuden rehdin kilpailun aikaan saamiseksi. Ranskalainen teollisuus voitti, suomalainen hävisi, ympäristölle molemmat ratkaisut olisivat olleet yhtä huonot.

    Myöskään ministeri Vapaavuoren selitykset nyt jälkikäteen eivät vaikuta johdonmukaisilta. Missään ei ole väitetty, että pyydetyn 50 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen lainan myöntäminen olisi ollut laitonta. Vaikea minun on myöskään nähdä, että miksi se olisi ollut sen epäilyttävämpää tai enemmän harmaalla alueella kuin 40 miljoonan euron innovaatiotukien myöntäminen. Nyt Vapaavuori kuitenkin selittää, että valtio teki kaikkensa. Tämä ei kuulosta uskottavalta. Ennemminkin näyttää siltä, että hallitus oli jääräpäinen ja viileästi harkiten otti tämän riskin tilauksen menemisestä muualle Eurooppaan. Osmon kirjoitus mielestäni vahvistaa tämän.

    Missä mielikuvitusmaailmoissa ja pilvilinnoissa Suomen poliittinen eliitti oikein elää?

    Nyt hallitus kuulemma tekee kaikkensa uusien tukien kanssa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  197. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.1.2013 kello 21:51

    Korealaisten lypry ei mitenkään rajoittunut tuohon 50 miljoonaan. Lisäksi on käynyt ilmi, että tilöauksen ohjaamisesta Ranskaan oli päätetty jo siinä vaiheessa, kun yhtiö yritti tingatan tuota 50 miljoonan lisälahjoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  198. Myyntimies kirjoitti 17.1.2013 kello 20:07

    BRG: Onneton kommentti. Vaikka taloudesta paljon tiedätkin niin uskottavampi on Sixten Korkman joka on jo useasti todennut että erittäin todennäköisesti Kreikasta tulee Suomelle tappioita. Ja sinulla pitäisi vielä olla tilastot ja todennäköisyydet hallussa? Kataisen hallituksen edustajana kommenttisi taisi lähinnä vastata kysymykseen “what would Jesus say?”.

    Eiköhän Kreikasta lasku tule ennen vuotta 2015 toivottavasti ennen vaaleja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus