Mitä tehdä Helsingissä lumelle

Kos­ka lumitöi­den määrää ei voi ennus­taa, tarvi­taan jous­ta­va määrära­ha kaupung­in­hal­li­tuk­sen käyt­töön. Ei suo­raan raken­nusvi­ras­ton bud­jet­ti­in, kos­ka jos lun­ta ei tule, raken­nusvi­ras­to has­saa rahan johonkin joka tapauk­ses­sa. Tästä syys­tä rahoi­tusjo­hto on tor­pan­nut määrära­ho­jen lisäysanomuk­set.

On päästävä Tukhol­man käytän­töön, jos­sa jokaisel­la katu­o­su­udel­la on siivous­päivän­sä. Lumitöi­den nopeus noin kym­menker­tais­tuu, jos pysäköidyt autot eivät ole haittana. 

Osa pysäköin­tipaikoista tulee tal­ven ajak­si vara­ta lumen varas­toin­ti­in, jot­tei kaikkea tarvitse kär­rätä pois. Joka kort­telis­sa pari lumikasaa. 

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa talvikuukausi­na tulee korot­taa olen­nais­es­ti, jot­ta kesäau­to­ja ei varas­toitaisi kadun­var­sil­la käyttämättömänä. 

117 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Helsingissä lumelle”

  1. Ihan tot­ta on että lumelle pitää vara­ta oma paikkansa johon sitä voi kerätä väli­aikasek­si varastoksi.

    Autot pois kaduil­ta. Paras olisi rak­en­taa maanalle pysäköinit­paikat, joi­ta autoil­i­jat voivat ostaa tai vuokra­ta. Samal­la pysyy auto tur­vas­sa ilki­val­lal­ta ja lumelta ja jäältä.
    Min­ul­la on tallis­sa auto kaupun­gin keskus­ta-alueel­la ja olen tyy­tyväi­nen. (tosin ei Helsingis­sä, mut­ta sama toimisi sielläkin)

  2. “Osa pysäköin­tipaikoista tulee tal­ven ajak­si vara­ta lumen varas­toin­ti­in, jot­tei kaikkea tarvitse kär­rätä pois. Joka kort­telis­sa pari lumikasaa.”

    Meil­lä päin näin tehdään ja seu­rauk­se­na on se, että autot pysäköidään jalka­käytävälle. Jon­ka auraus estyy sen vuoksi.

    Mik­si vaivau­tua jos ei ole sank­tioi­ta. Lähiössä ei liiku pysäköin­nin­valvo­jia, ainakaan klo 16:15:n jälkeen.

    Ratikkakiskoille pysäköin­nin suh­teen sama jut­tu. Suomes­sa saa tyh­myyt­tään tai tahal­laan han­kaloit­taa tuhan­sien muiden ihmis­ten elämää ilman mitään seu­rauk­sia. Nar­sis­teil­la on lain suoja.

  3. Lisäk­si lumen kuskaamista ja kär­räämistä pitkin kaupunkia pitää min­i­moi­da. Lumi pitää kasa­ta ja kipa­ta kaikki­in liikenevi­in paikkoi­hin kuten tor­eille ja ehkä puis­toi­hinkin (sikäli kun kevät­nur­mi sen sal­lii) sekä mik­sei myös vapaae­htois­t­en ton­teille. Kyl­lä se lumi sieltä kesäl­lä sulaa.

    Ole­tan siis, että lumen kul­jet­ta­mi­nen on merkit­tävä kustannustekijä.

  4. Lumen kasaamisen ja myöhem­min kär­räämisen sijaan lumi pitää kuska­ta heti pois. Lumilinko on kek­sit­ty ja sel­l­ainenkin on mah­dol­lista, että lumi lin­go­taan suo­raan kul­je­tusau­ton (tai trak­torin) lavalle. Näin väl­tytään mon­enker­taiselta siirte­lyltä ja rahaa säästyy. Tämä menetelmä siis keskus­tan kapeille kaduille. Muual­la voidaan jatkaa auraa, kasaa, kär­rää menetelmää.

    Lumeen liit­tyvä mie­lenki­in­toinen asia on, että kan­takaupungis­sa Raken­nusvi­ras­to vaatii jopa poli­isia apuna käyt­täen kiin­teistöjä hoita­maan lumen­lu­on­nin jalkakäytäviltä. 

    Kaupun­gin oma­l­la vas­tu­ul­la olevil­la alueil­la kukaan ei väl­itä mitään katu­jen ja jalka­käytävien put­sauk­ses­ta, ne saa­vat olla päiväkau­sia, joskus viikkokau­sia, put­saa­mat­ta. Lasku kyl­lä tulee kiin­teistön omis­ta­jalle täysimääräisenä.

  5. Lumitöi­den tuot­tavu­ut­ta pitää aina toki yrit­tää paran­taa, mut­ta vuosien vai­htelua sil­lä ei voi hoitaa.
    Eikö bud­jet­ti­in voisi tehdä oman momentin lumitöille, jota ei voisi käyt­tää mui­hin menoi­hin? Jos jon­akin vuon­na ei ole lumitöitä, niin se siir­tyy seu­raavalle vuodelle.

  6. Kol­men viikon kulues­sa on satanut yli puoli metriä lun­ta, mut­ta suur­ta osaa esikaupunkien asuinkaduista ei ole aurat­tu ker­taakaan. On aikamoi­sen röyhkeää per­iä näi­den var­rel­la sijait­sevil­ta kiin­teistöiltä hoitomaksua.

    Pysäköin­tipäivät on hyvä aja­tus kuten myös talvikuukausien korotet­tu pysäköin­ti­hin­ta, mut­ta ennen kaikkea tämä on kus­tan­nuskysymys. Rahaa saisi lisää vaik­ka asukaspysäköin­tialueen laa­jen­nuk­sel­la ja hin­tako­ro­tuk­sel­la, vaik­ka tärkein­tä on mitoit­taa bud­jet­ti oikein. Vähä­lu­mise­na tal­ve­na säästyneet varat tulisi rahas­toi­da ja käyt­tää myöhem­min sään niin vaatiessa.

  7. Lumikasat voidaan sijoit­taa aivan hyvin näi­den kesäau­to­jen kohdalle. Muu­ta­man lumisateen jäl­keen kesäau­ton tun­nist­a­mi­nen on help­poa. Kesäau­ton­sa kadun­var­sille ilmais­säi­ly­tyk­seen varas­toi­vat omis­ta­jat eivät tarvitse kesäau­to­jaan muutenkaan kuin vas­ta lumen sulettua.

  8. Muual­la maail­mas­sa ratikan tielle tai muuten väärin pysäköidyt autot hinataan ilman sen kum­mepia kyse­ly­itä säi­ly­tyk­seen, jos­ta sen saa lunastet­tua sakko­jen, säi­ly­tysku­lu­jen ja hin­auskus­tan­nusten sekä kun­nan hallintoku­lu­jen mak­samisen jäl­keen. Pysäköin­ti­sakot­ta­mi­nen ei ole hyväntekeväisyyttä.

    Kum­mallista on, että kaukopy­säköin­ti talvisäi­ly­tyk­senä on kalli­impi kuin asukas­tun­nus. Syynä lie­nee jokin hyvää tarkoit­tanut hölmöi­ly hinnoittelussa.

    Suome­sa väärin­pysäköimis­es­tä sakot­ta­mi­nen on merkit­tävää julkisen val­lan käyt­töä, mut­ta urheiluken­täl­lä tur­paan­vetämi­nen tuomi­taan ihan vain kaverei­den kesken ilman mitään julkises­ta val­lankäytöstä puhu­mise­na. Autoilu, pysäköin­ti ja hin­nat herät­tävät poli­itikois­sa into­hi­mo­ja ja tarvet­ta mielis­tel­lä kovaäänisem­piä autoilijoita.

  9. Täl­lä het­kel­lä siir­toke­ho­tuk­sis­sa ei ole mitään järkeä. Kyl­teis­sä ilmote­taan esim. kolme vuorokaut­ta, jol­loin autot pitää olla kadul­ta pois. Näin kun merk­itään joltain alueelta use­ampi pätkä on alueelli­nen kaaos valmis. Ja joku jät­tää auton kadun­var­teen var­masti; Eihän ne nyt tän tun­nin aikana ole tulossa.
    Jos pysäköin­tikiel­to voitaisi­in ajot­taa esim. 8–16 olisi asukaspysäköin­ti huo­mat­tavasti helpom­paa eikä pysäköin­tipaikoista olisi tarveaikana niin suur­ta pulaa. Lumen voisi vaik­ka virkaaikana kasa­ta muu­ta­malle parkkipaikalle ja toinen poruk­ka las­ta­ta myöhem­min kuor­ma-autonkyyti­in. Pelkkään auraamiseen ei kovin kauaa mene.

    Asukaspysäköin­tilu­paa haet­taes­sa voisi hakian velvoit­taa seu­raa­maan pysäköin­tialueen kunnossapitoaikataulua.
    Stara ilmot­taisi aikataulut jo syksyl­lä esim. Kol­mas lin­ja par­il­lis­ten viiko­jen torstait 8–16. Lisäk­si tietysti liikennemerkit.
    Jokaiselle pysäköin­ti­tun­nusalueelle osoitet­taisi­in myös alue pitkäaikaisem­paa pysäköin­tiä varten (jos vaik­ka matkalle lähdössä). 

    Kaupun­ki voisi vuokra­ta talvek­si kuskei­neen muu­ta­man hin­ausau­ton ja lait­taa lap­puli­isan autoon mukaan. Hin­ausautot kiertelisivät katu­ja, joil­la on siir­toke­ho­tus voimas­sa. Väärin­pysäköidyt autot siir­ret­täisi­in suo­raan pitkäaikaisille pysäköin­tipaikoille korotet­tu siir­tomak­su tuulila­sis­sa. Näin väl­tyt­täisi­in samo­jen auto­jen tois­tu­vista siirroista.

  10. Vuodet eivät ole veljeksiä!

    Eikö vuot­ta voisi jakaa neljään vuo­de­naikaan pitkäaikaisen laskel­man keskiar­von mukaisi­in sum­mi­in, jot­ka kor­vamerkit­täisi­in vain ja ain­oas­taan ko. vuo­de­na­jan kun­nos­s­api­toon. Kaikkien vuo­de­naiko­jen hom­mat ovat vähän oman­laisi­aan, joskin kevään hiekoi­tusten put­sauk­set kor­reloi­vat aika pitkälti edeltävän tal­ven olo­ja tai kova routavu­osi aiheut­taa hom­mia keväälle/kesälle — no juu, joku viisas insinööri osan­nee laskea eri vuo­de­naiko­jen kulut vaik­ka 20 v:n keskiarvolla.

    Näin on käytän­nössä toimit­tu iät ja ajat yksi­ty­i­sis­sä tiekun­nis­sa. Vaikkei tiekun­ta saa tarpeet­tomasti kerätä varo­ja tilille sei­so­maan, niin järkeä saa ja pitää käyt­tää. Muuten tulee katk­e­ria naa­pu­rusten välisiä tieriitoja.

  11. “Osa pysäköin­tipaikoista tulee tal­ven ajak­si vara­ta lumen varas­toin­ti­in, jot­tei kaikkea tarvitse kär­rätä pois. Joka kort­telis­sa pari lumikasaa.”

    Juuri näin. Lumen kul­jet­ta­mi­nen kuor­ma-autoil­la johonkin Kehä I:n var­teen Mau­nun­nevalle on täysin jär­jetön­tä ja tulisi kaikin keinoin minimoida.

    Paljonko­han mak­saa yhden lumikuor­man kul­jet­ta­mi­nen. Ja mon­tako kuor­mallista sopii yhden asukaspysäköin­tipaikan kohdalle. Tästä voisi laskea jonkin­laista hin­ta-arvio­ta auton maku­ut­tamiselle keskusta-alueella.

    Ja nur­mikko ei mene yhtään mik­sikään, jos siihen kasa­taan lun­ta. Varsinkin tiheim­min asu­tun kan­ta-kaupun­gin ulkop­uolel­la nur­mikoi­ta ja pientare­i­ta riit­tää. Eli pyöräkuor­maa­jat siirtämään lun­ta rek­ka-auto­jen sijaan viereisi­in puis­tikoi­hin. Tulee lap­sille mäk­iä, jot­ka uusi lumi maise­moi saman tien kau­ni­ik­si kum­muik­si. Ja kevääl­lä ne sulavat yhdessä hujauksessa.

    Taivaal­ta sata­va lumi ei ole jätet­tä. Se on veden yksi olomuoto.

  12. Helsin­gin Sanomat 20.12.2012, osio Kaupun­ki, jut­tu Asun­tokatu­jen hoito häviää pyryn tullen pääväylille:

    Tuk­hol­mas­sa on ol­lut jo vuo­sia mal­li, et­tä yh­te­nä yö­nä vii­kos­sa lu­mi pois­te­taan ka­dun toi­sel­ta puo­lel­ta ja toi­se­na toi­sel­ta puolelta.
    […]
    Hel­sin­gis­sä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat ovat sit­keäs­ti vas­tus­ta­neet vuoropysäköintiä.
    […]
    Toi­nen es­te Tuk­hol­man mal­lil­le on lain­sää­dän­nös­sä. Suo­mes­sa ei voi liit­tää py­sä­köin­ti­mer­kin al­le kah­ta li­sä­kylt­tiä, jos­ta toi­ses­sa sal­lit­tai­siin py­sä­köin­ti tiet­tyi­nä ai­koi­na ja toi­ses­sa kiel­let­täi­siin py­sä­köin­ti yh­te­nä arkiyönä.

    http://www.hs.fi/paivanlehti/20122012/kaupunki/Asuntokatujen+hoito+h%C3%A4vi%C3%A4%C3%A4+pyryn+tullen+p%C3%A4%C3%A4v%C3%A4ylille/a1355892065970

    Voiko toimit­ta­jan lakiseli­tyk­sessä olla perää? Vuoropy­säköin­ti talvi­saikaan on monel­la paikkakun­nal­la itses­tään­selvyys — myös siinä pikkukaupungis­sa, mis­sä itse asun.

  13. Ihan aluk­si voisi pois­taa pysäköin­tipaikat kaduil­ta, joil­la kul­kee ratikoi­ta. Samal­la suurim­mas­ta osas­ta näistä kaduista voisi tehdä kävelykatuja. 

    Liikenne nopeu­tu­isi, viihtyvyys paranisi. 

    Muu­ta­ma pysäköin­tipaik­ka katoaisi, mut­ta se olisi pieni hin­ta eduista. Samal­la voitaisi­in kaavoit­taa lisää maanalaisia pysäköin­tilu­o­lia. Autoil­i­jat mak­sakoon pysäköin­nistä reilusti.

  14. “Taivaal­ta sata­va lumi ei ole jätet­tä. Se on veden yksi olomuoto.”

    Olen asunut lumenkaatopaikan vier­essä ja se mus­ta hiekkainen “jätekasa” on vielä touko-kesäku­un kyn­nyk­sel­lä aika hirvit­tävän näköi­nen. Viimeiset siiv­otaan heinäku­us­sa… Pienem­mät kasat tietysti sulavat nopeam­min mut­ta kaiken­lainen puh­taan valkea lumen kauneus on siitä tiessään…

  15. Olen ilok­seni havain­nut, että meil­lä Pohjois-Haa­gas­sa ollaan siir­ryt­ty viime­vuo­tis­es­ta “ei siel­lä tartte aura­ta” sys­teemistä auraamiseen joka keskivi­ikko. Toki sinne niitä han­kalakulkuisia lumipäiviä saat­taa sat­tua silti, mut­ta jotenkin sil­loinkin her­mo pitää parem­min, kun tietää, että keskivi­ikkona aurataan taas niin kat­ua kuin jalka­käyviäkin. Kol­me­na keskivi­ikkona nyt on ollut siivous­päivä ja siir­toke­ho­tus on tuonne laitet­tu keskivi­ikkoisin maininnalla. 

    Hyvä hyvä!

  16. Puis­to­jen ja aukioiden alle voisi rak­en­taa suuria säil­iöitä, jota kesäisin käytet­täisi­in sade­vesiviemärei­den puskureina kaatosatei­den var­al­ta (niis­sä voisi lisäk­si varas­toi­da kastelu- ja katu­jen­pe­su­vet­tä kuiv­ille kausille) ja talvisin lumen sulat­tamiseen kaukoläm­mön paluuvedellä.

    Help­poa kuin heinän teko.

    Eikä vält­tämät­tä enää niin kallis­takaan, kos­ka markki­noille on ilmaan­tunut itsekan­tavia mod­u­laarisia maanalaisia säiliöratkaisuja.

    Tämä yhdis­tet­tynä ylem­pänä esitet­tyyn lumien välit­tömään poiskeräämisen lumilinko­jen avul­la siirtäisi lumion­gel­mat (ja talviset (joukko)liikennekaaokset) historiaan.

    …vai oliko se taas niin, ettei ongel­maa saa yrit­tää ratkaista kuin kieltämäl­lä yksi­ty­isautoilu Kehä I:n sisäpuolella? 😉

  17. Eikös Helsin­gin kaupun­ki voisi jär­jestää ideak­il­pailun lumion­gel­man ratkaisu­ista? Palk­in­to­ja voisi jakaa esim. kansalais‑, oppi­laitos- ja yrityssarjoissa.

    Näyt­tää nimit­täin vah­vasti siltä, ettei kaupun­gin viras­toista ole uusien ratkaisu­jen kehit­telijöik­si. Homma­han on edelleen organ­isoitu kuin tsaar­in­val­lan aikaan — hevoset ja lapi­omiehet ovat vain vai­h­tuneet kuor­ma-autoi­hin ja kauhakuor­maa­ji­in — muu­ta kehi­tys­tä on vaikea havaita.

    Ongelmi­a­han olisi pelkän kaduil­la makaa­van lumen man­ageeramisen lisäk­si vaik­ka mitä. Miten pitää jalka­käytävät tur­val­lisi­na liikkua? Voisiko kat­to­jen lumille tehdä jotain muu­ta kuin katkaista liikenne kadul­la ja pan­na ukot kiipeämään niille lumikolien kanssa? Entäs vaar­al­liset jääpuikot — puomite­taan jalka­käytävät puolek­si talvea niin kuin aina ennenkin?

    Tässähän voisi syn­tyä sitä “snowhow:ta”, jota meiltä ilmeis­es­ti yritetään kovasti kaupitel­la ulko­maille. Ehkä jos täl­laisia arjen asioi­ta saataisi­in fik­susti ratkaistua, niin mah­dol­liset “snowhow:n” osta­jat uskaltaisi ehkä kut­sua vierailulle myös talvi­aikaan — nyt ei var­maankaan kan­na­ta, kos­ka uskot­tavu­us katoaisi samoin tein.

  18. Lumitöi­den järkeistämiseen on esitet­ty luke­mat­to­mia hyviä ideoita ja mallia on käy­ty kat­so­mas­sa ulko­mai­ta myöten. Ongel­ma ei olekaan keinois­sa, vaan siinä että niitä ei toteuteta. Siis johtamises­sa, niin — JOHTAMISESSA. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen tule­va pj. Tatu Rauhamä­ki tänään Helsin­gin Sanomis­sa olikin jo oikeil­la jäljil­lä. Toiv­otaan että ihme tapah­tuu, ja Raken­nusvi­ras­to siir­retään edes 2000-luvulle.

  19. Koti-isä:

    Taivaal­ta sata­va lumi ei ole jätet­tä. Se on veden yksi olomuoto.

    Lumi ei ole jätet­tä, mut­ta aurauk­ses­sa ja kär­räämisessä lumen mukana kul­kee jätet­tä. Mau­nun­nevan lumen­valkeut­ta voi ihastel­la esim. seu­raavas­ta YLE:n uutisesta:

    http://yle.fi/uutiset/helsingin_viime_talven_lumet_edelleen_sulamatta/5403981

    Tuo­marinkylän pel­lolle tehti­in myös lumen vas­taan­ot­topaik­ka, joka muut­tui lumen sulaes­sa sel­l­aisek­si pikimus­tak­si paskakasak­si jo maalis-huhtiku­un tienoil­la. Jälk­iä saa siiv­ota ties kuin­ka kauan:

    http://yle.fi/uutiset/lumitalven_jalkia_siivotaan_pelloilta_lapi_kesan/5387569

    Vähänkään isom­mista lumenkasau­s­paikoista muo­dos­tuu edel­lä mainit­tu­ja ongelmia. Tämä kan­nat­taa pitää mielessä, jos aikoo ryhtyä kasaa­maan lun­ta vaikka­pa puis­toi­hin. Kasa­taan lumet vain sinne kadun var­sille ja siir­retään ne autot pois tieltä. Kadut on help­po siiv­ota jo opi­tu­il­la tavoil­la sit­ten kevääl­lä. Puis­to­jen siivoami­nen soras­ta ja muista epäpuh­tauk­sista on jo huo­masti vaikeampaa.

  20. Riina:
    Olen ilok­seni havain­nut, että meil­lä Pohjois-Haa­gas­sa ollaan siir­ryt­ty viime­vuo­tis­es­ta “ei siel­lä tartte aura­ta” sys­teemistä auraamiseen joka keskiviikko. 

    Osal­la kaduista keskivi­ikkoisin ja osal­la tiis­taisin. Sys­tee­mi on peri­aat­teessa hyvä. Resursse­ja ei kuitenkaan riitä kul­jet­taa näin paljon lun­ta pois, joten kasat tehdään toisen puolen jalka­käytävän ja pysäköin­tipaikko­jen päälle. Kasoista tulee joka viikko pidempiä. 

    Ilman lisäresursse­jakin osalle lumika­soista löy­ty­isi näin väljässä ympäristössä parem­pia paikko­ja, jos etsit­täisi­in. Ymmärtääk­seni lähi­lu­mi­selvi­tys oli tarkoi­tus tehdä, mut­ta jäi tekemättä.

  21. Voisiko osan ongel­mas­ta ratkaista yhdis­tämäl­lä sen ratkaisu las­ten ark­ili­ikun­nan lisäämiseen? Jokaiseen lähiöön ja kaupungi­nosaan kat­so­taan paik­ka, johon alku­talves­ta kerätään iso lumikasa las­ten las­ket­telumäek­si. Mäen kyl­keen voidaan lait­taa taulu “las­ket­telu oma­l­la vas­tu­ul­la”, niin kukaan ei pääse syyt­tämään kaupunkia nois­sa mäis­sä aina sat­tuvista kol­huista. Oma­l­la alueel­lani (naa­purikaupungis­sa) tuol­lainen tehti­in vielä run­sas viisi vuot­ta sit­ten leikkipuis­ton kyl­keen. Jostain syys­tä ei enää. Tässä olisi sitä Vapaavuorenkin kuu­lut­ta­maa ter­veel­listä arkiliikuntaa.

  22. Mat­ti Kin­nunen:
    Ihan aluk­si voisi pois­taa pysäköin­tipaikat kaduil­ta, joil­la kul­kee ratikoi­ta. Samal­la suurim­mas­ta osas­ta näistä kaduista voisi tehdä kävelykatuja. 

    Liikenne nopeu­tu­isi, viihtyvyys paranisi. 

    Muu­ta­ma pysäköin­tipaik­ka katoaisi, mut­ta se olisi pieni hin­ta eduista. Samal­la voitaisi­in kaavoit­taa lisää maanalaisia pysäköin­tilu­o­lia. Autoil­i­jat mak­sakoon pysäköin­nistä reilusti.

    Ei iha niin simp­peliä. Katupysäköint­paikkoaj on kilo­metriä kohti siinä 100 suun­taansa. EDi aivan muutamia.

    Pysäköin­nistä mak­saa täl­lä haavaa keskus­tasa 4 e/tunti päivsin. Pitäisin aika reilu­na hin­tana. Mak­san sen mielel­läni, kos­ka sil­loin min­ul­la jok­seenkin aina on pysäköin­tipaikak käytössäni, kun sel­l­aista tarvit­sen. kuten tänään työkalu­jen kule­jt­tamista varten

  23. Sha­keem:
    Lumikasat voidaan sijoit­taa aivan hyvin näi­den kesäau­to­jen kohdalle. Muu­ta­man lumisateen jäl­keen kesäau­ton tun­nist­a­mi­nen on help­poa. Kesäau­ton­sa kadun­var­sille ilmais­säi­ly­tyk­seen varas­toi­vat omis­ta­jat eivät tarvitse kesäau­to­jaan muutenkaan kuin vas­ta lumen sulettua. 

    Tämä “kesäau­to­jen” vihaami­nen (oikei­ta kesäau­to­ja on kuitenkin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on taval­laan erikoista. Jos pysäköin­nistä mak­saa saman kuin muut, mik­si se edel­lyt­tää aja­maan paljon? Suuri osa päivit­täisautoil­i­joista saisi liikku­mis­tarpeen­sa hoidet­tua ilman omaa autoa, jos halu­aisi­vat, siinä mis­sä har­voin ajavalle auto voi olla objek­ti­ivis­es­ti paljon enem­män tarpeen. Kun henkilöau­tol­la ajo aiheut­taa monia hait­to­ja, liikku­mat­tomat autothan ovat parhai­ta autoja 😉

  24. Markku af Heurlin: Mak­san sen mielel­läni, kos­ka sil­loin min­ul­la jok­seenkin aina on pysäköin­tipaikak käytössäni, kun sel­l­aista tarvit­sen. kuten tänään työkalu­jen kule­jt­tamista varten 

    Ai jaa, minäkun luulin, että nykyään saa pysähtyä pyörätielle tai jalka­käytävälle, ainakin, jos on työkalu­ja mukana…

  25. Ote­taan ratikkaan mukaan muu­ta­ma lumi­la­pio. Kun väärin pysäköi­ty auto estää kulun, matkus­ta­jat talkoisi­in ja lapi­oidaan sen ver­ran tilaa, että saadaan autoa siir­ret­tyä muske­liv­oimal­la vaa­dit­ta­vat sentit.

    Nyky­suomes­sa raitio­vaunulli­nen ihmisiä ihmit­telee, kos­ka poli­isi, kaupung­in­jo­hta­ja, pelas­tus­laitos tai teräs­mies saa­puisi paikalle ratkaise­maan “ongel­man”. Oma­toimisu­udel­la löy­ty­isi kun­tos­alil­i­hak­sillekin hyö­tykäyt­töä, jos on ihan pakko ehtiä siihen niin tärkeään palaveriin.

  26. Myykää lumi liikun­tavi­ras­tolle ja urheiluseu­roille. Puh­das lumi on arvokas pin­noite talvili­ikku­jille. Hiih­to- ja las­ket­telu­ni­ilot itkevät ver­ta syksyl­lä kun ei pääse hiihtämään samaan aikaan kun Lapissa.

    Siis liikun­tavi­ras­to urheiluseu­rat apunaan (talkookin) siirtävät lumet aumaan urheilupuis­to­jen lie­vealueille. Lumet peit­etään kesän ajak­si kuori- ym. hak­keel­la, jota voi käyt­tää taas seu­raa­van vuon­na uud­estaan. Malli esim. Vuokatista.

    Seu­raa­vana syksynä liikun­tavi­ras­to voisi urheiluseu­rat apunaan jär­jestää kan­sain­välisen sprint­tik­isan tele­vi­sioin­tei­neen. Lumi­lau­tailun kisamuo­to­ja olisi myös paljon jär­jestet­tävis­sä. Kaupun­ki saisi maail­man­laa­juisen main­ok­sen, matkailu ym. tulo­ja. Hiih­to — ja las­ket­telu­ni­ilot voisi­vat aloit­taa talvili­ikun­takaut­en­sa jo lokakuussa.

    Peri­aat­teessa vas­tus­tan kol­man­nen sek­torin hyväk­sikäyt­töä kun­nan — ja kaupun­gin renk­inä, mut­ta jos saadaan aikaan reilu win-win ‑tilanne, niin asia on ok.

    L.K. (lop­pukeven­nys)

    Vapaavuorikin olisi tyy­tyväi­nen , kun pääkaupunkiseudul­ta vähen­ty­i­sivät ajot Lap­pi­in, ilmas­to ja Jan kiit­tävät. Onnek­si ilmas­to pelas­tui , kun Vihti­in ei tul­lut ide­parkkia. Niin, ja aina­han voi ruve­ta verot­ta­maan talkootyötä, verot­ta­ja kiittää.

  27. Tero Heikkilä: Mäen kyl­keen voidaan lait­taa taulu “las­ket­telu oma­l­la vas­tu­ul­la”, niin kukaan ei pääse syyt­tämään kaupunkia nois­sa mäis­sä aina sat­tuvista kolhuista. 

    Hyvä idea lähili­ikun­ta­paikas­ta. Meil­lä Suomes­sa men­näään luitenkin hyvää vauh­tia amerikkalaiseen oikeuskäytän­töön. Jos liikun­ta­lait­teessa tai- paikalla ei ole 100 eri­laista varoi­tus­tar­raa, niin haaste odottaa.

    Esim. mäki saat­taa olla liukas, lumiset askel­mat saat­ta­vat pet­tää, laskem­i­nen kiel­let­ty muovikel­muil­la, trak­torin renkail­la, muo­visaaveil­la, käytä kypärää, jne.

    Toiv­ot­tavasti lain­laati­jat ja oikeu­sop­pi­neet säi­lyt­tävät Suomes­sa velvoit­teen maalais/arkijärjen käyt­töön liikuntapaikoilla.

  28. Jälleen tämä väite: “Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa talvikuukausi­na tulee korot­taa olen­nais­es­ti, jot­ta kesäau­to­ja ei varas­toitaisi kadun­var­sil­la käyttämättömänä.”

    Onko näitä “kesäau­to­ja” oikeasti kadun­var­sil­la, vai onko kyseessä vain yksi­ty­isautoil­i­joiden vas­tus­ta­jien myytti?

    Ja jos “kesäau­to­ja” oikeasti on, niin esimerkik­si Etu-töölössä on siir­toke­hoi­tus­merk­it lumitöitä varten, joka tarkoit­taa sitä että vaik­ka näitä “kesäau­to­ja” olisi asukaspysäköin­tipaikoil­la, se siir­retään auraustyön ajak­si sivu­un ja palute­taan paikalle 80€ mak­su­la­pun kanssa. Joten eiväthän ne edes hait­taa lumitöitä, sil­lä hin­ausauto on aina valmiudessa.

    Mikäli joku seisot­taisi autoaan tal­vet kadul­la, niin en usko että esimerkik­si asukaspysäköin­ti­mak­sun kak­sik­er­tais­t­a­mi­nen (250€/vuosi) vähen­täisi kenenkään halu­ja seisot­taa autoaan, mut­ta se aivan var­masti hait­taisi ja ärsyt­täisi 99% auton­o­mis­ta­jista. Joten onko järkeä pienen vähem­mistön (jota on tai ei ole edes ole­mas­sa) rankaista ylivoimaista enemmistöä?

    1. Kata­janokalla viime tal­ve­na viides­osa paikoista tuhrau­tui autoi­hin, joi­ta ei liikutet­tu ker­taakaan tal­ven aikana. Voiko siir­toke­ho­tuk­sen nou­dat­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä antaa pysäköin­tivirhe­mak­sun, sil­lä miten sen tiedon sinne Mala­galle saa?
      Lumi­au­ra put­saa kort­telin­välin min­uutis­sa. Sen tyh­jen­tämi­nen autoista vie tun­nin. Työmäärä siis monikymmenkertaistuu.
      Esitin, että asukaspysäköin­tipaikan hin­ta korote­taan talvikuukausil­ta (joulukuu-helmikuu). Hin­nan nos­tamiseen shataseen kuukaudelta ei silti peitä niitä kulu­ja, joit­ka pysäköin­nistä kaupungille aiheutuu.

  29. Sha­keem: Lumi ei ole jätet­tä, mut­ta aurauk­ses­sa ja kär­räämisessä lumen mukana kul­kee jätet­tä. Mau­nun­nevan lumen­valkeut­ta voi ihastel­la esim. seu­raavas­ta YLE:n uutisesta:

    Nyt puhutaan lumivuores­ta, johon lun­ta on kul­jetet­tu kym­menisen­tuhat­ta rekkakuor­mallista ja tiivis­tet­ty se kasan pääl­lä aja­mal­la piinal­lisen hitaasti sulavak­si jääkasak­si. Ja lumi­mas­so­jen sulaes­sa alta pois mukana ollut kiin­toaines jää pin­nalle ja näyt­tää kamalalle.

    Pari kauhal­lista lun­ta nur­mikol­la siel­lä tääl­lä on eri asia.

  30. Ville: Tämä “kesäau­to­jen” vihaami­nen (oikei­ta kesäau­to­ja on kuitenkin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on taval­laan erikoista. Jos pysäköin­nistä mak­saa saman kuin muut, mik­si se edel­lyt­tää aja­maan paljon? Suuri osa päivit­täisautoil­i­joista saisi liikku­mis­tarpeen­sa hoidet­tua ilman omaa autoa, jos halu­aisi­vat, siinä mis­sä har­voin ajavalle auto voi olla objek­ti­ivis­es­ti­paljon enem­män tarpeen.Kun henkilöau­tol­la ajo aiheut­taa monia hait­to­ja, liikku­mat­tomat autothan ovat parhai­ta autoja 

    No, tuos­sa yritet­ti­in vähän sel­l­aista pilke silmäkul­mas­sa argumentaatiota. 

    Kohdal­lani kyse ei ehkä niinkään ole auto­jen vihaamis­es­ta, vaan arvokkaalle maalle pysäköin­nin hin­nan ja siitä aiheutu­vien hait­to­jen ja kus­tan­nusten totaalis­es­ta epä­suh­das­ta. Min­ul­la on auto.

  31. Eikö raken­nusvi­ras­tol­la ole kesäaikaan mitään töitä jois­sa rahankäytössä voisi joustaa?

    Vähän enem­män rahaa raken­nusvi­ras­ton bud­jet­ti­in. Lumet­toman tal­ven jäl­keen kohen­netaan puis­to­ja, katu­ja tekokkaasti. Lumi­tal­ven jäl­keen tehdään vain pakol­liset työt.

    Yksi vai­h­toe­hto lumen poiskul­je­tuk­selle on sen sulat­ta­mi­nen. Tätä on har­rastet­tu Helsin­gin keskus­tas­sa joskus sotien jälkeen.
    Helsin­gin ener­gial­la on käyn­nis­sä selvi­tystyö raken­nusvi­ras­ton kanssa voisiko kauko­jäähdy­tyk­ses­tä tal­teen otet­tua läm­pöä käytää lumen sulatukseen.

  32. Ville: Tämä “kesäau­to­jen” vihaami­nen (oikei­ta kesäau­to­ja on kuitenkin hyvin vähän) _tällä blogilla_ on taval­laan erikoista. 

    Asukaspysäköin­ti­tun­nus on halv­in­ta “varas­toti­laa” mitä kaupungista löy­tyy, joten sen “väärinkäyt­töä” ei kat­so­ta hyväl­lä. Samas­ta syys­tä taloy­htiöi­den varas­tot siiv­otaan van­hoista fil­lareista yms romus­ta säännöllisesti.

  33. Janne: Ai jaa, minäkun luulin, että nykyään saa pysähtyä pyörätielle tai jalka­käytävälle, ainakin, jos on työkalu­ja mukana…

    Saa pysähtyä, mut­ta ei pysäköidä.

  34. Itäisim­mässä Helsingis­sä lumi­hom­mat hoituu niin että, per­heel­lä on oma trak­tori lumitöi­hin ja kesäkun­nos­s­api­toon. Kaikkine linkoi­neen ja lanoi­neen rahaa on kiin­ni parikytä ton­nia. Polt­toainet­ta palaa täl­laisi­na talv­ina sato­ja litro­ja, kesäl­lä menee pari rekkakuor­maa soraa ja lapi­olli­nen euro­ja oji­tuk­si­in. Työ­tun­te­ja ei laske kukaan.

  35. Eikä helpoin ratkaisu olisi ran­gaista sitä “kesäau­to­jen” vähem­mistöä nos­ta­mal­la aurauk­sen yhtey­dessä tehtävä lähisi­ir­tomak­su vaik­ka 500 euroon?

    Näin ei tarvit­sisi rankaista asukaspysäköi­jien enem­mistöä, jot­ka kuu­li­ais­es­ti siirtävät auton­sa auraau­to­jen alta pois.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Lumi­au­ra put­saa kort­telin­välin minuutissa.

    Jos sään­nöl­lis­es­ti ajet­taisi­in pikkukadut läpi jol­lain vem­peleel­lä joka heit­tää lumen oma­lle lavalleen, voisi­vat autoil­i­jat autoa esi­in lapi­oidessaan puolestaan siirtää lumet ajo­radalle jalka­käytävän sijaan. Kort­telin­väliä kohden aikaa kuluisi siis noin min­u­ut­ti ker­ral­laan + poisviemisen jyvitet­ty osuus.

    Ajo­radal­la mah­tuu ole­maan merkit­tävästi lun­ta ilman että se vaikut­taa merkit­tävästi ajo-omi­naisuuk­si­in pikkukatunopeuk­sil­la. Nyt käytän­tö on se että ajo­ra­ta aurataan puh­taak­si ja yli­jäämä­lu­mi aurataan jalka­käytävälle jos­sa siitä on enem­män hait­taa tai pitkin pysäköi­ty­jen auto­jen kylk­iä, jos­ta se lapi­oidaan jalka­käytävän ja pysäköi­ty­jen auto­jen väliin.

  37. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mik­si vaivau­tua jos ei ole sank­tioi­ta. Lähiössä ei liiku pysäköin­nin­valvo­jia, ainakaan klo 16:15:n jälkeen.

    Sal­li­iko laki auto­jen hinaamisen aina pois isom­mas­ta pysäköintivirheestä?
    Jos sal­lii, ne pitäisi aina hina­ta heti pois kaik­ista muista virheistä kuin lievästä ruu­tu­un osumat­to­muud­es­ta ja pistää omis­ta­jalle men­emään pysäköintivirhe‑, hin­aus- ja säi­ly­tys­mak­sut. Noi­ta nimit­täin on kat­sel­tu jo aivan tarpeeksi.

  38. Markku af Heurlin: Saa pysähtyä, mut­ta ei pysäköidä.

    Kuka ker­toisi tämän autoilijoille?

    Voisiko poli­ise­ja velvoit­taa jaka­maan sakko­lap­pu­ja, kun ker­ran kaupungille ei tulon­lähde kelpaa?

  39. Sam­po:
    Eikä helpoin ratkaisu olisi ran­gaista sitä “kesäau­to­jen” vähem­mistöä nos­ta­mal­la aurauk­sen yhtey­dessä tehtävä lähisi­ir­tomak­su vaik­ka 500 euroon?

    Näin ei tarvit­sisi rankaista asukaspysäköi­jien enem­mistöä, jot­ka kuu­li­ais­es­ti siirtävät auton­sa auraau­to­jen alta pois.

    ole­tat hie­man naivisti että tarkoi­tus olisi löytää lumion­gel­maan ratkaisu eikä vas­tus­taa autoilua yleensä

    1. Lähisi­ir­tomak­su 500 euroon sopisi hyvin. Mala­galle talvek­si lähtevä var­maankin sil­loin säi­lytäisi autoon jos­sain muu­jal­la kuin kadul­la ulko-oven edessä, kos­ka noi­ta mak­su­ja tulisi tal­ven aikana usei­ta. Ongel­ma vain on, ettei tuol­lainen mak­su olisi laillinen.

  40. Kesäau­to­jen olem­mas­saolo­han olisi help­po selvit­tää, sil­lä Raken­nusvi­ra­to lähet­tää laskun jokaises­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ei tarvitse kuin käy­dä nämä laskut läpi ja kat­soa onko sama auto siir­ret­ty mon­ta ker­taa tal­ven aikana.

    Näin selvitet­täisi onko ongel­ma todel­li­nen, ennen kuin sitä ruve­taan “ratkaise­maan” asukaspysäköin­ti­mak­su­jen korot­tamisel­la tms.

    Jos ongel­ma on todel­li­nen, voidaan ruve­ta miet­timään mikä olisi paras ratkaisu.

  41. anonyy­mi: Sal­li­iko laki auto­jen hinaamisen aina pois isom­mas­ta pysäköintivirheestä? 

    Sal­lii. Eri asia onko siihen kel­lään kiinostusta.

    http://www.hs.fi/tulosta/1135258908431

    “Van­taal­la rotiskot siiv­otaan nopeam­min tal­teen, kos­ka kaupun­ki tulk­it­see uud­is­tunut­ta ajoneu­vo­jen siir­to­lakia eri tavoin kuin Helsinki.”

  42. Nos­te­taan asukaspysäköin­nin hintaa.Kun parkkipaik­ka mak­saa tarpeek­si niin auto viedään halvem­paan paikkaa kun sil­lä ei ajeta.

    Jajos auto jää kadulle ja omist­ja on Mala­gas­sa niin auto hinataan varastoon,josta voi lunastaa

    Ja kaduille jääville pitää olla katuko­htainen pysäköin­tikiel­to määräaikoina lumen puhdis­tus­ta varten.

    Ei tämä raket­ti­tiedet­tä ole, kysymys on enem­mänkin kuin­ka velt­to­ja poli­itikot ja virkamiehet ovat

  43. Kävin juuri Tukholmassa,ei se tilanne siel­läkään paljon parem­pi ollut.
    Tosin aikaa oli vähän joten kat­tavaa kuvaa en saanut ‚mut­ta syr­jäkadut, jot­ka näin tai kävelin, oli­vat siel­läkin auraamatta

  44. Tukhol­ma kuulem­ma pelaa vuoropy­säköin­nil­lä. Joka toinen päivä toisel­la ja joka toinen päivä toisel­la puolel­la kat­ua pysäköin­ti. Tukhol­mas­sa asunee ovat sanoneet, että jär­jestelmä on pom­min var­ma ja kadut hoidettu.

    Kun paikat muute­taan samal­la vinoparkeik­si, ei edes paikoi­tusti­la vähen­ny oleel­lis­es­ti. Kuitenkin toisen puolen kadus­ta voi vetää joka päivä isol­la koneel­la, eikä tarvitse nyhjätä pie­nil­lä, työhön sopi­mat­tomil­la leikkikaluilla.

    Toki kyse on myös resurs­seista. Helsingillä ei ole riit­tävästi isoa konekan­taa reservis­sä. Ilmeis­es­ti joku neropat­ti on laskenut tarvit­ta­van konekan­nan keskimääräisen tal­ven mukaan, eli puo­let talvista konei­ta on liian vähän?

  45. Markku af Heurlin: Saa pysähtyä, mut­ta ei pysäköidä. 

    Jalka­käytäväpysäköin­ti ei ole ongel­ma, kos­ka pysäköi­dyn ajoneu­von ja liiken­teen nopeusero ei ole kum­moinenkaan. Jalankulk­i­ja ehtii hyvin väistämään ajoneu­voa. Sen sijaan pyörätiepysäköin­ti aiheut­taa vaarati­lantei­ta varsinkin, kun jotkut uno­hta­vat lait­taa vilkut päälle ollessaan han­kalas­sa paikas­sa. Ne pienet oranssit val­ot on tarkoitet­tu käytettäväksi!

    Käytän­nössä kan­takaupungis­sa kaik­ki jakelu‑, muut­to- ja huoltoau­tot joutu­vat jatku­vasti pysäköimään “lait­tomasti”. Yri­tyk­set eivät uskalla nos­taa meteliä pysäköin­nin valvon­nan miel­li­val­taisu­ud­es­ta, kos­ka pelkäävät joutu­vansa silmätikuik­si. Oikea kor­jaus­toimen­pide on muut­taa lain­säädän­töä niin, että se vas­taa todel­lisu­ut­ta. Myös ituhip­pi­en luo­muleipä tuo­daan siihen lähikaup­paa kumipyöril­lä. 😉 Minus­ta koko parkkipirkko pelleilyn voi lopettaa.

  46. Hup­sis: ole­tat hie­man naivisti että tarkoi­tus olisi löytää lumion­gel­maan ratkaisu eikä vas­tus­taa autoilua yleensä

    Olen samaa mieltä, että Helsingis­sä on joukko ihmisiä, joiden mielestä yksi­ty­isautoilu pitäisi suun­nilleen kieltää kokon­aan. Kukako­han näille raukoille selit­täisi, että hei­dän oma elämän­tyylin­sä ei kaikille sovi (ja ei, “Muu­ta Espooseen” ei ole vali­di vasta-argumentti).

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Lähisi­ir­tomak­su 500 euroon sopisi hyvin. Mala­galle talvek­si lähtevä var­maankin sil­loin säi­lytäisi autoon jos­sain muu­jal­la kuin kadul­la ulko-oven edessä, kos­ka noi­ta mak­su­ja tulisi tal­ven aikana usei­ta. Ongel­ma vain on, ettei tuol­lainen mak­su olisi laillinen.

    Voisit oikeasti men­nä johonkin vihan­hallintat­er­api­aan tuon autoil­i­ja-auto ‑vihasi kanssa.

    1. Lähisi­ir­tomak­su 500 euroon sopisi hyvin. Mala­galle talvek­si lähtevä var­maankin sil­loin säi­lytäisi autoon jos­sain muu­jal­la kuin kadul­la ulko-oven edessä, kos­ka noi­ta mak­su­ja tulisi tal­ven aikana usei­ta. Ongel­ma vain on, ettei tuol­lainen mak­su olisi laillinen. 

      Voisit oikeasti men­nä johonkin vihan­hallintat­er­api­aan tuon autoil­i­ja-auto ‑vihasi kanssa.

      Tämä perus­tuu kyl­lä ihan todel­liseen tapauk­seen. Jos tarkoituk­seni olisi vaikeut­taa autoilua, toivoisin tietysti, että kaik­ki pysäköin­tipaikat oli­si­vat tuol­laises­sa käytössä. Eihän se jalankulk­i­jal­ta ole pois, että parhaat pysäköin­tipaikat luk­i­taan kuukausik­si käyt­tämät­tömik­si. Autoil­i­jan tuos­ta pitäisi pillastua.

  48. Sam­po: Olen samaa mieltä, että Helsingis­sä on joukko ihmisiä, joiden mielestä yksi­ty­isautoilu pitäisi suun­nilleen kieltää kokon­aan. Kukako­han näille raukoille selit­täisi, että hei­dän oma elämän­tyylin­sä ei kaikille sovi (ja ei, “Muu­ta Espooseen” ei ole vali­di vasta-argumentti). 

    Näin­hän se menee. Sääli sinän­sä että yhteis­ten asioiden hoit­a­mi­nen poli­ti­soituu ja kom­pro­missien löytämi­nen tulee vaikeaksi.

    Oikeis­taan sama asia vaivaa koko vihreyt­tä, tak­er­ru­taan fanaat­tis­es­ti tiet­ty­i­hin asioi­hin sen sijaan että prag­maat­tis­es­ti mietit­täisi­in miten sitä luon­toa nyt vahin­goitet­taisi­in mah­dol­lisim­man vähän. Hyvä esimerk­ki on suh­tau­tu­mi­nen ydinvoimaan.

  49. Kalle: Jalka­käytäväpysäköin­ti ei ole ongel­ma, kos­ka pysäköi­dyn ajoneu­von ja liiken­teen nopeusero ei ole kum­moinenkaan. Jalankulk­i­ja ehtii hyvin väistämään ajoneuvoa.

    Saman logi­ikan mukaan katu­jen täy­delli­nen tukki­u­tu­mi­nen autoista ei ole ongel­ma, kos­ka ne ehtivät väistää toisiaan.

    Käytän­nössä kan­takaupungis­sa kaik­ki jakelu‑, muut­to- ja huoltoau­tot joutu­vat jatku­vasti pysäköimään “lait­tomasti”.

    Ongel­ma ei olisi niin suuri, elleivät kadut olisi jo täyn­nä A‑kylttejä ja muu­ta roinaa.
    Sitä pait­si tämä “jakelu- ja huoltopy­säköin­ti” tapah­tuu usein vinoon ja keskelle väylää eikä raken­nuk­sen viereen tai ajoväylän reunaan, jol­loin väylän varsi­naisille käyt­täjille jäisi enem­män tilaa.

    Minus­ta koko parkkipirkko pelleilyn voi lopettaa.

    Samaa mieltä. Enem­män resursse­ja ja kovem­mat keinot käyttöön.

    Sam­po: Olen samaa mieltä, että Helsingis­sä on joukko ihmisiä, joiden mielestä yksi­ty­isautoilu pitäisi suun­nilleen kieltää kokon­aan. Kukako­han näille raukoille selit­täisi, että hei­dän oma elämän­tyylin­sä ei kaikille sovi (ja ei, “Muu­ta Espooseen” ei ole vali­di vasta-argumentti).

    Kukako­han selit­täisi keskus­ta-autoil­i­joille (ja muillekin), ettei hei­dän oikeasti tarvitse kaikkien pyöriä siel­lä henkilöau­toil­la? Jäisi asen­teisi­inkin enem­män tilaa, jos vaik­ka puo­let jät­täisi joka päivä auton koti­in tai jon­nekin parkkiin.

  50. anonyy­mi: Saman logi­ikan mukaan katu­jen täy­delli­nen tukki­u­tu­mi­nen autoista ei ole ongel­ma, kos­ka ne ehtivät väistää toisiaan.

    Ongel­ma ei olisi niin suuri, elleivät kadut olisi jo täyn­nä A‑kylttejä ja muu­ta roinaa.
    Sitä pait­si tämä “jakelu- ja huoltopy­säköin­ti” tapah­tuu usein vinoon ja keskelle väylää eikä raken­nuk­sen viereen tai ajoväylän reunaan, jol­loin väylän varsi­naisille käyt­täjille jäisi enem­män tilaa.

    Samaa mieltä. Enem­män resursse­ja ja kovem­mat keinot käyttöön.

    Kukako­han selit­täisi keskus­ta-autoil­i­joille (ja muillekin), ettei hei­dän oikeasti tarvitse kaikkien pyöriä siel­lä henkilöau­toil­la? Jäisi asen­teisi­inkin enem­män tilaa, jos vaik­ka puo­let jät­täisi joka päivä auton koti­in tai jon­nekin parkkiin.

    Itse ainakin vältän keskus­taan tuloa autol­la, ja uskon että mon­et muutkin tekevät näin. Tähän pitäisi kan­nus­taa enem­män, esimerkik­si tar­joa­mal­la lisää liityn­tä­parkke­ja raideli­iken­teen pysäkeille. Toiv­ot­tavasti Län­simet­rossa tämä on huomioitu kunnolla.

  51. K. Uok­ka: Näin­hän se menee. Sääli sinän­sä että yhteis­ten asioiden hoit­a­mi­nen poli­ti­soituu ja kom­pro­missien löytämi­nen tulee vaikeaksi.

    Oikeis­taan sama asia vaivaa koko vihreyt­tä, tak­er­ru­taan fanaat­tis­es­ti tiet­ty­i­hin asioi­hin sen sijaan että prag­maat­tis­es­ti mietit­täisi­in miten sitä luon­toa nyt vahin­goitet­taisi­in mah­dol­lisim­man vähän. Hyvä esimerk­ki on suh­tau­tu­mi­nen ydinvoimaan.

    Ja mitenköhän tämä liit­tyy Helsin­gin lumion­gelmi­in. Ydin­voiman kan­nat­ta­jien kan­nat­taa pysyä aiheessa fanaat­tisu­ud­estaan huolimatta.

  52. Hup­sis: ole­tat hie­man naivisti että tarkoi­tus olisi löytää lumion­gel­maan ratkaisu eikä vas­tus­taa autoilua yleensä

    Voisko tän läpän nyt pikkuhil­jaa hau­da­ta ikiroutaan? 

    Toi mitä Ode ehdot­taa on nyt kuitenkin huo­mat­tavasti paljon pehmeämpi keino, kuin vaikka­pa vuoropy­säköin­ti, joka siis vuoropäiv­inä toteutet­tuna tarkoit­taisi että päivä­saikaan paikko­jen määrä putoaa puoleen. Hesari oli käynyt 
    haas­tat­tele­mas­sa
    ilmeis­es­ti etupäässä auton omis­tavaa kansanosaa Tehtaankadulla:

    Mal­li sai eri­as­teis­ta kan­na­tus­ta kaikilta.
    “Rai­tio­lii­ken­teen kan­nal­ta se oli­si hy­vä”, ar­vioi Mar­­ja-Lee­­na Lounasmaa.…

    …Ku­piai­sen mie­les­tä vuo­ro­py­sä­köin­ti oli­si “kau­hean hyvä.”

    “Se kan­nat­tai­si teh­dä päi­väl­lä, kos­ka yöl­lä mo­ni tar­vit­see py­sä­köin­ti­paik­kaa”, hän miet­tii. Vuo­rot oli­si help­po muis­taa, jos ka­dun pa­ril­li­nen puo­li au­rat­tai­siin pa­ril­li­si­na ja pa­ri­ton pa­rit­to­mi­na päi­vi­nä. Vuo­rot­te­lun al­ka­mi­ses­ta voi­si il­moit­taa “jol­lain ylei­sel­lä varoituksella.”

    La­ki­toi­mis­toon pu­jah­ta­va Mi­ka Äi­käs sa­noo vuo­ro­py­sä­köin­nis­tä suo­rat sa­nat: “Se on ai­noa kei­no, jol­la tä­mä on­gel­ma pois­tui­si. Har­vas­sa kau­pun­gis­sa Eu­roo­pas­sa on lu­mi­asiat hoi­det­tu yh­tä huo­nos­ti kuin täällä.”

    Vaik­ka noin, hyviä ideoita. Keskiver­to helsinkiläi­nen, omis­taa hän auton tai ei, on täysin nor­maali, suh­teel­lisu­u­den­ta­juinen ja järkevä ihmi­nen joka ymmärtää nyt esimerkik­si sen että jotenkin kadun­var­ret pitää put­sa­ta lumes­ta ja auto siirtää pois tieltä sik­si aikaa.

    Tämän kaupun­gin liiken­nepoli­ti­ikkaa vaan ter­ror­isoi myyt­ti­nen neu­root­ti­nen autoil­i­ja joka vas­tus­taa var­maan ryh­mi­tys­merkke­jäkin auton­potk­i­joiden juuri häneen kohdis­ta­mana total­i­taris­mi­na. Ja pohjim­mil­taan tämä on se syy mik­si Helsingis­sä ja Suomes­sa yleisem­min tehdään kaikkea älytön­tä, ettei vaan jonkun pie­neen sielu­un ratin ja penkin välis­sä satu. Autol­lakin on tunteet!

    Esimerkik­si yllä kysyt­ti­in että eikö voi laskut­taa 500 euroa hin­auk­ses­ta. monin paikoin Yhdys­val­to­ja, tuo­ta autovi­hamielisyy­den koti­maa­ta, hom­ma on hoidet­tu niin että on selkeästi merkite­tyt paikat jos­ta auto vaan hinataan pois ja siitä saa mak­saa ihan tun­tu­van kor­vauk­sen. Yksi­ty­is­ten yrit­täjien toimes­ta jot­ka kiertää kaupunkia hin­ausauto­jen­sa kanssa. Näin ei meil­lä nyt vaan voi tehdä, kos­ka ensin­näkin yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta on kiel­lety, toisek­si julki­nenkaan taho ei saa lain mukaan sakot­taa hin­auk­ses­ta, ja kol­man­nek­si sakkoa ei saa kir­joit­taa ihan kuka tahansa virkamies, vaan vain ja ain­oas­taan viralli­nen pysäköinninvalvoja.

    Tämän takia muuten laitet­ti­in HKL:n raivausautoon erik­seen pysäköin­nin­valvo­ja kyyti­in, jot­ta saa kir­joitet­tua sakon kiskoille pysäköi­neelle. Yhdessä päivässä FB-seinässä käy­dyn keskustelun poh­jal­ta Saurin toimes­ta. Kaupun­gin koneis­to toimii nopeastikin, kun vaan on mah­dol­lista tehdä jotain. Virkamieskun­nan kädet on vaan sidot­tu selän taakse mitä mon­i­maisim­min tavoin.

    1. Tämän takia muuten laitet­ti­in HKL:n raivausautoon erik­seen pysäköin­nin­valvo­ja kyyti­in, jot­ta saa kir­joitet­tua sakon kiskoille pysäköineelle. 

      Kaik­ki hur­ra­si­vat tälle, mut­ta miet­tikää nyt. Sen sijaan, että se hin­ausau­ton kul­jet­ta­ja panisi sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä matkus­taa erilli­nen henkilö, jon­ka tehtävänä keikan aikana on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuulilasi­in. Eläköön julkisen sek­torin tuottavuus!
      Aikanaan 80-luvul­la TV:n kuvaus­ryh­män mukana kul­ki henkilö, jon­ka ain­oa tehtävä oli mita­ta val­o­tus, kos­ka sitä kuvaa­ja ei saanut tehdä.

  53. Palaan aikaisem­paan viesti­i­ni lumen tuot­teis­tamis­es­ta. Vihreät tun­tu­vat ole­van byro- ja teknokraat­te­ja, luon­to nähdään ongel­mana ja byrokraat­tise­na kokonaisuutena.

    Lumi ei ole ongel­ma , vaan se on mah­dol­lisu­us. Kerätkää lumi heti tal­teen kun se on satanut eikä viidestoistapäivä. Tehkää siitä liikun­ta- ja urheilu­paikko­ja ympäri kaupunkia. Rak­en­takaa lumiele­mentin ympärille tuot­teis­tet­tu­ja tapah­tu­mia ja myykää kan­sain­väliset kisat TV:n kaut­ta maail­man­laa­juiseen levitykseen. 

    Ajatelkaa nyt esim. Lap­pia. Se on 1000 kilo­metrin päässä pääkaupungista, har­vaan asut­tu, vähän pääo­mia, ja silti he tahkoa­vat rahaa lumen keskellä.

    Helsingis­sä ei ole mitään näistä rajoit­teista, mut­ta lumi on ongel­ma, käsittämätöntä.

    Kaupun­gin hallintokun­nille vielä. Ajatelkaa teknisen puolen virkamiehet, saisitte liikun­tavi­ras­ton rahat lumen­si­ir­ron avuk­si, ja vielä ilmaista kökkätyövoimaa .

    Kaupun­gin päät­täjien pitäisi vielä antaa porkkana liikun­tavi­ras­ton ja teknisen hallintokun­nille. Helsin­gin imagon kan­sain­välisen kohot­tamisen hin­ta­lap­puna olisi muhkea osu­us voitoista ko. viras­toille. Tai ainakin johta­jille koro­tuk­set vuosibonuksiin.

  54. Okei mul­la on ratkaisu: Puris­te­taan lumes­ta jäätä. Siis jäätiiliä.

    * Ensin­näkin ne voidaan puris­taa kol­ma­sosati­laan ja kun niitä voidaan kasa­ta korkeampi­in kuu­tiomuo­toisi­in kasoi­hin, säästyy jälleen 3 ker­taa enem­män tilaa. Siis kokon­ais­ti­lan­säästö läh­es kymmenkertainen.

    * Toisek­si kun lumi puris­te­taan heti jääk­si, se ei likaan­nu. Eli mereen kip­paami­nen on okei.

    * Kol­man­nek­si kos­ka puhutaan kiin­teistä jäävuorista, niitä voidaan hina­ta ulkomerelle.

    * Neljän­nek­si näitä kuu­tioi­ta voidaan hyvinkin käyt­tää raken­nus­ma­te­ri­aali­na. Jääsil­lat ja talvimes­suhal­lit tule­vat mieleen.

    * Puris­t­a­mi­nen on ener­giat­aloudel­lista. Var­maan jotain 10% siitä, jos lumi sulate­taan vedek­si. Vaik­ka lumi sulatet­taisi­in välil­lä (ja puhdis­tet­taisi­i­in), niin läm­mön­vai­h­timil­la se sujuisi taloudellisesti.

  55. tpyy­lu­o­ma… toisek­si julki­nenkaan taho ei saa lain mukaan sakot­taa hinauksesta … 

    Kyl­lä saa veloit­taa syn­tyneet kus­tan­nuk­set. Laki ajoneu­vo­jen siirtämis­es­tä 10 §: “Ajoneu­von omis­ta­ja tai halti­ja on velvolli­nen kor­vaa­maan vira­nomaiselle ajoneu­von siir­to­jär­jeste­ly­istä, siirtämis­es­tä, säi­lyt­tämis­es­tä ja hallinnoin­nista aiheutuneet kustannukset.”

    Kos­ka auto­jen siir­to vaatii työtä ja kalus­toa, siitä tulee aika paljon kus­tan­nuk­sia. Lähisi­ir­rosta (siir­to enin­tään parin kort­telin päähän) käypä hin­ta Helsingis­sä on noin 80 euroa, vir­ka-ajan ulkop­uolel­la enem­män. Eli suun­nilleen saman ver­ran kuin kan­takaupun­gin korotet­tu pysäköin­tivirhe­mak­su. Jos taas auto siir­retään kaupun­gin varas­toon Tat­tarisuolle, pääsee autoil­i­ja mak­samaan tästä ilosta noin 160 euroa. Ja saa auton­sa Tattarisuolle.

    HKL:n auton­si­ir­topar­ti­ol­la ei ole lain mukaan oikeut­ta määrätä pysäköin­tivirhe­mak­sua, mut­ta sitä minä en tajua minkä takia he eivät lasku­ta auton omis­ta­jal­ta siirtokustannuksia.

  56. ‘Minus­ta koko parkkipirkko pelleilyn voi lopet­taa.’ (Kalle)
    Minus­takin olisi loogisem­paa, että saisi seu­rauk­sit­ta pysäköidä ihan mihin vaan ja mil­loin halu­aa. Vaik­ka poikit­tain keskelle Län­siväylää, jos huvittaa.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki hur­ra­si­vat tälle, mut­ta miet­tikää nyt. Sen sijaan, että se hin­ausau­ton kul­jet­ta­ja panisi sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä matkus­taa erilli­nen henkilö, jon­ka tehtävänä keikan aikana on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuulilasi­in. Eläköön julkisen sek­torin tuottavuus!
    Aikanaan 80-luvul­la TV:n kuvaus­ryh­män mukana kul­ki henkilö, jon­ka ain­oa tehtävä oli mita­ta val­o­tus, kos­ka sitä kuvaa­ja ei saanut tehdä.

    No nii-in. Pysäköin­nin­tarkas­ta­jas­ta on lais­sa säädet­ty että hänen pitää olla virka­suh­teessa, ja kelpoisu­use­hto on “hänelle kuu­lu­vien tehtävien hoita­miseen tarpeelli­nen liiken­net­tä ja joutokäyn­tiä koske­vien sään­tö­jen tuntemus.”

    Eli sinän­sä mitään estet­tä mik­sei vaikka­pa jonkun kurssin käynyt HKL:n työn­tek­i­jä tuo­ta tek­isi ei ole, pait­si että: “Pysäköin­nin­tarkas­ta­jat ovat kun­nal­lisen pysäköin­nin­valvo­jan johdon ja valvon­nan alaisia.” Eli jot­ta vaikka­pa lipun­tarkas­ta­ja voisi kir­joit­taa parkkisakko­ja, niin kaupun­gin organ­isaa­tio tulisi muut­taa niin että HSL on pysäköin­nin­valvon­nan alaisuudessa. 🙂

    Sinän­sä se että valvon­taval­taa säädel­lään tiukasti on ihan perustel­tua, mut­ta tätä että jokaista valvo­vaa vira­nomaista säädel­lään erik­seen on vaikea ymmärtää.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki hur­ra­si­vat tälle, mut­ta miet­tikää nyt. Sen sijaan, että se hin­ausau­ton kul­jet­ta­ja panisi sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä matkus­taa erilli­nen henkilö, jon­ka tehtävänä keikan aikana on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuulilasi­in. Eläköön julkisen sek­torin tuottavuus!
    Aikanaan 80-luvul­la TV:n kuvaus­ryh­män mukana kul­ki henkilö, jon­ka ain­oa tehtävä oli mita­ta val­o­tus, kos­ka sitä kuvaa­ja ei saanut tehdä.

    Kyl­lä se parkkipirkko taitaa samaan vaivaa n vähän­muitkain väärin­pysäköi­tyjä auto­ja rike­mak­sut­taa. Lisäk­si hin­ausautomiehillä on kiire­hom­mat. — Val­o­tuk­sen mit­taus ei muuten ollut siihen aikan niin simp­peliä kuin mitä joku kuvit­telee. uudet lait­teet ovat armeli­aampia val­o­tuk­sen suhteen.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki hur­ra­si­vat tälle, mut­ta miet­tikää nyt. Sen sijaan, että se hin­ausau­ton kul­jet­ta­ja panisi sen lapun autoon, pitää auton kyy­dis­sä matkus­taa erilli­nen henkilö, jon­ka tehtävänä keikan aikana on vain sijoit­taa tuo lap­pu tuulilasiin.

    Jos pysäköin­nin­valvon­nas­sa olisi tarpeek­si ihmisiä töis­sä, noi­ta ongel­mati­lanteet saisi hoidet­tua alta pois nor­maalin toimin­nan ohes­sa eikä tuol­laista ratkaisua tarvittaisi.
    Tai sit­ten ratikoi­hin voisi lisätä ns. väärin­pysäköin­ti­pusku­rit ja muut­taa lakia syyl­lisyy­den osalta..

  60. Alku­vi­ikos­ta Ilmarinkadun ja Runeberginkadul­la tehti­in kaukoläm­pötöitä ja työmiehet val­ut­ti­vat kuumaa vet­tä ajo­radan reunalle. Rupesin miet­timään, että onko mah­do­ton aja­tus käyt­tää kaukoläm­pövet­tä lumen sulat­tamiseen ja viemäriverkkoon valuttamiseen?

    Jotenkin ajat­telisin, että tämä voisi olla käypä vai­h­toe­hto nykyiselle lumen auraamiselle ja kul­jet­tamiselle lumenkaatopaikoille (käsit­tääk­seni Helsingis­sä on jo tänä tal­ve­na viety lun­ta yli 27.000 kuor­ma-autol­lista lumenkaatopaikoille).

    1. Lumen sula­tus?
      Olete­taan, että kuukaudessa sataa 50 mm vet­tä lume­na ja tämä pitäisi sulat­taa. Neliök­ilo­metriä kohden se vaatisi noin 5000 MWh ener­giaa. Jos tuo ener­gia ote­taan kaukoläm­mön palu­uvedestä, hyö­ty­suhde on noin kuusi, eli pri­maariener­giaa kivi­hi­ilenä menisi noin 1000 Mwh, mikä mak­saisi rahana jotain kymme­nen tuhat­ta euroa + päästöoikeudet.
      Yhden autokuor­man (5 tonnia?)sulattaminen veisi ener­giaa 500 kwh eli pri­maariener­giaa noin 100 kwh kivi­hi­iltä. Tämä mak­saisi noin euron. Kuor­ma-autol­lis­es­ta mak­se­taan noin 50 euroa. Taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, saat­taisi olla kan­nat­tavaa myös hiil­i­taseelta, sil­lä kuor­ma-autokaan ei kul­je pyhäl­lä hengellä.
      Joku min­ua parem­pi insinööri­ti­eteil­i­jä voisi tark­istaa, onko min­ul­la tässä des­i­maalip­ilkku­virhe jos­sain. Yllät­tävän edulliselta tuo tun­tu­isi. Tietysti tämä vaatisi investoineth­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia.

  61. Vuoropy­säköin­ti, auto­jen tehokkaampi poishin­aus yms. ovat hyviä ajatuk­sia. Keskustelus­sa kuitenkin men­nään harhaan itse ongel­man ytimestä. Vaik­ka kaduil­la ei olisi yhtään autoa, ei Helsin­gin nykyi­nen snow-how ja rahoi­tus riitä katu­jen sääl­lisen putsaukseen.

    Enem­män kuin autoil­i­joi­ta, sää­lik­si käy jalankulk­i­joi­ta. “Esteetön” Helsin­ki on esteetön vain 8 kuukaut­ta vuodessa. Ensin kaupun­ki ottaa itselleen jalka­käytävien aurauk­sen ja sit­ten käy esikaupunkialueil­la ne puhdis­ta­mas­sa 1–2 ker­taa koko tal­ven aikana. On siinä rol­laat­to­ril­la tai las­ten­vaunu­jen kanssa liikku­val­la ihmettelemistä. 

    Yhden “poikkeus“talven vielä ymmärtäisi, mut­ta neljän­tenä tal­ve­na luulisi jo jotain opitun. 

    Kau­tu­jen aurauk­ses­sa kaupun­gin laatu-ajat­telun kus­tan­nus on kolminker­tainen. Ensin kaupun­ki auraa (jos ehtii) lumet park­keer­at­tu­ja auto­ja vas­ten. Sit­ten autoil­i­ja lapi­oi lumen auton­sa vier­estä takaisin kadulle tai jalka­käytävälle. Kol­man­te­na taloy­htiö tai kaupun­ki tulee uudelleen auran ja kuor­ma-auton kanssa kul­jet­ta­maan lumen pois. Lumi kaupun­gin lin­gol­la yhdel­lä ker­taa perässä ajavaan kuor­ma-autoon, niin rahaa säästy­isi ja kaik­ki oli­si­vat tyytyväisempiä.

  62. Mitä tarkoit­taa tuo hyö­ty­suhde kuusi? Helsin­gin kaukoläm­pö­tuotan­non hyö­ty­suh­teek­si san­o­taan 90%, eikä palu­uvedestä koko jäl­jelle jäävää 10%:a saa­da hyödynnettyä.
    Lisäk­si esim. jouluku­un 2010 lumimäärän sulat­tamiseen ei edes 10% kaukoläm­mön tehos­ta taitaisi riittää.

  63. Toisaal­ta kaukoläm­mön myyn­ti on vähen­tynyt esim. 2011 n. 12 %, joten kap­a­siteet­tia pitäisi olla ole­mas­sa esim. lumen sulat­tamista varten — mut­ta täl­löin ei siis käytet­täisi paluuvettä.

  64. On sul­la Ode vähän pilkku­virhet­tä tuos­sa lumensulatuslaskelmassa.

    Sulanapi­to vaatii n. 300 W/m2 tehon ja sulanapi­toläm­mi­tyk­sen vuo­tu­inen käyt­töai­ka on n. 1000 tun­tia. Neliök­ilo­metrin vuo­tu­inen ener­gianku­lu­tus on siis 300000 MWh (ja huip­pute­ho 300 MW).

    VTT on näitä tutk­in­ut vähän yli 10 vuot­ta sit­ten. Sil­loin 500 metrin tien­pätkän sulanapi­toläm­mi­tyk­sen 20 vuo­den käyt­tö- ja investoin­tikus­tan­nuk­set (kaukoläm­pö) oli­vat n. 5,15 miljoona (markkaa) ja vas­taavasti auraus- ja suo­laus 72000 mk. (luon­nol­lis­es­ti kaupungis­sa aurauskus­tan­nus on merkit­tävästi korkeampi, mut­ta on var­masti kuitenkin läm­mi­tys­tä halvempaa)

    Link­ki VTT:n tutkimukseen
    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2001/T2113.pdf

    1. Puhutaan ihan eri asi­as­ta. Sulana pitämi­nen (Akeksin jalka­käytävät) on ihan eri asia kuin kaduil­ta kerä­tyn lumen sulattaminen.

  65. Ville:
    Mitä tarkoit­taa tuo hyö­ty­suhde kuusi? Helsin­gin kaukoläm­pö­tuotan­non hyö­ty­suh­teek­si san­o­taan 90%, eikä palu­uvedestä koko jäl­jelle jäävää 10%:a saa­da hyödynnettyä.

    Tarkoi­tan tässä hyö­ty­suh­teel­la lukua, joka las­ke­taan seuraavasti.

    Palu­uvedestä ote­taan ener­giamäärä E, minkä jäl­keen palu­u­vesi on kylmem­pää, ja sen läm­mit­tämiseen menee enem­män kivi­hi­iltä (määrä x) Samal­la kuitenkin voimalaitok­ses­ta tulee ulos enem­män sähköä, jon­ka ansios­ta voidaan lauhde­voimaa jos­sain päin Euroop­paa vas­taavasti vähen­tää, jol­loin säästyy kivi­hi­iltä määrä y.
    Tuo hyö­ty­suhde on E/(x‑y) joka on noin kuusi.

    Tiedän, että on niitä, jot­ka eivät tätä laskel­maa hyväksy, vaan kuvit­tel­e­vat, että lisään­tynyt sähkön­tuotan­to vastapainevoimalas­sa kor­vaisi myös (ohi­juok­su­tusten kaut­ta?) vesivoimaa ja ydin­voimaa. Vaik­ka kuin­ka kuvit­telisi näin tapah­tu­van, hin­tamekanis­mi toimii kuitenkin niin, että ener­gialaitos saa kor­vauk­se­na lisään­tyneestä sähkön­tuotan­nos­taan hin­nan, joka vas­taa lauhdesähkön hintaa. 

    Vas­taaval­la lasku­taval­la kaukoläm­mön hyö­ty­suh­teek­si tulee noin 2,5. Kaukoläm­mön käyt­tö sel­l­aise­naan lumen sulat­tamiseen olisi siis selvästi huonom­pi vai­h­toe­hto kuin palu­uläm­mön käyttö.

  66. Työ­paikan vier­essä punavuores­sa kadun­var­si­parkissa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la on use­ampia auto­ja jot­ka eivät ole liikah­ta­neetkaan siitä mihin ne on viime tal­ven lumitöiltä hinattu.

    Lähiöis­säkin on kah­den­laisia paikko­ja — joko yleisiä paikko­ja jois­sa on 24h rajoi­tus tai sit­ten yksi­ty­isiä taloy­htiöi­den paikko­ja jois­sa veloi­tus esim 15 e/kk, ja vuokrae­hdois­sa että liiken­teess käyt­tämät­tömien vuokra­sopimus irtisanotaan. 

    Tilanne että käyt­tämät­tömän auton säi­ly­tys on edullis­in­ta kan­takaupungis­sa on näin ulkop­uolisen silmin täysin käsit­tämätön­tä. Kos­ka asukaspysäköin­ti­tun­nus on täysin sopimuk­sen­varainen jär­jeste­ly, sopimuk­seen olisi help­po kir­ja­ta vaik­ka se 500 euron siir­tomak­su jol­loin se olisi täysin lailli­nen, ja joka ei ehtoon halua suos­tua olkoon sit­ten ilman asukaspysäköin­ti­tun­nus­taan. Tai sit­ten samaiseen sopimuk­seen voisi kir­ja­ta vaik­ka max kah­den viikon pysäköin­nin samas­sa kohdas­sa jon­ka ylit­tyessä sopimus purkau­tuu ja veloi­tus alkaa juos­ta nor­maal­i­tak­san mukaan.

    Koke­muk­sen mukaan pysäköin­nin­valvon­ta suh­tau­tui varsin nihkeästi jopa pitkään seisonei­den kil­vettömien auto­jen hinaamiseen pois kadun var­res­ta, vaik­ka asian pitäisi olla täysin selvä.

  67. Sam­po: Raken­nusvi­ra­to lähet­tää laskun jokaises­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ainakin ennen siir­toke­hoituk­sen pystyt­täjät kir­ja­si­vat kullekin katu­o­su­udelle pysäköidyt rek­ister­itun­nuk­set merkkiä pystyt­täessään, ja koko “huo­mau­tusa­jan” parkissa seis­seet siir­ret­ti­in ilmaisek­si lähisi­ir­tona. Sään­nöl­lisetkin siivouskiel­lot (“kuukau­den 2. keskivi­ikko” yms.) ovat lumen tuloon asti peit­et­ty­inä. Tuskin tämä on muuttunut?

  68. IsoH:
    Vuoropy­säköin­ti, auto­jen tehokkaampi poishin­aus yms. ovat hyviä ajatuk­sia. Keskustelus­sa kuitenkin men­nään­harhaan itse ongel­man ytimestä. Vaik­ka kaduil­la ei olisi yhtään autoa, ei Helsin­gin nykyi­nen snow-how ja rahoi­tus riitä katu­jen sääl­lisen putsaukseen 

    Juuri näin!! Vuoropy­säköin­neis­sä ym. kehi­tysideois­sa on yleen­sä kyse säästöistä (ja joskus puh­tasti autoilun vastustamissta).

    Bot­tom line, on se että lumitöi­hin ei ole varat­tu tarpeek­si rahaa riip­pumat­ta siitä mil­lä keinoin ajo­ra­to­ja ja pysäköin­tipaikko­ja pyritään pitämään kunnossa.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Puhutaan ihan eri asi­as­ta. Sulana pitämi­nen (Akeksin jalka­käytävät) on ihan eri asia kuin kaduil­ta kerä­tyn lumen sulattaminen.

    No ei nyt sen­tään, kyl­lä tuo mainit­se­mani 300 W/m2 on ihan vali­di ja yleis­es­ti käytet­ty lumen­su­la­tuste­ho, joka riit­tää sulat­ta­maan 30 mm lun­ta tun­nis­sa. Yllä linkkaa­mani VTT:n doku­men­tis­sa kap­paleessa 5.1 on laskel­mat asiasta.

    Tietysti jos halu­at vain sulat­taa lumisateen jäl­keen lumen ja antaa jalka­käytävien ja katu­jen olla jääpin­taisia (tulee aika run­saasti lisää sairausku­lu­ja…), niin käyt­tö­tun­te­ja on vuodessa vähem­män kuin tuo mainit­se­mani 1000, mut­ta investoin­tikus­tan­nus säi­lyy edelleen merkit­tävästi aurausku­lu­ja suurem­pana (500 m tien­pätkän investoin­tiku­lut vuo­den 2001 hin­tata­sos­sa n. 1,5 milj markkaa)

    1. Ajatuk­se­na ei ollut päällystää koko Helsinkiä asfaltin alle laitet­taval­la muoviputk­istol­la ja pitää tuo­ta tehoa koko ajan pääl­lä. Aja­tus oli, että lumen pois kul­je­tamisen sijaan se kasa­taan sula­tusaltaisi­in. Täl­lainen suun­nitel­ma on oikeasti ole­mas­sa. Jos pitäisimme tuol­laista 30 mm/tunti tehoa pääl­lä yli tal­ven, teho riit­täisi sulat­ta­maan lun­ta 80 metriä, mut­ta sitä sataa vuodessa vain alle metrin. Tässä on parinkin des­i­maalin ero ener­gias­sa ja rahas­sa var­maan kolme desimaalia. 

  70. Osmo Soin­in­vaara: Aja­tus oli, että lumen pois kul­je­tamisen sijaan se kasa­taan sula­tusaltaisi­in. Täl­lainen suun­nitel­ma on oikeasti ole­mas­sa. Jos pitäisimme tuol­laista 30 mm/tunti tehoa pääl­lä yli tal­ven, teho riit­täisi sulat­ta­maan lun­ta 80 metriä, mut­ta sitä sataa vuodessa vain alle metrin.

    Suun­nitel­ma kai on, että keskelle kan­takaupunkia louhit­taisi­in iso luo­la, jonne lumi kul­jetet­taisi­in sula­maan. Luo­la ei olisi ihan ilmainen eikä rekkar­al­lis­takaan päästäisi eroon. Kus­tan­nuk­sien säästön sijaan suun­nitel­ma on tehty ennem­min sik­si, että paikoille, jois­sa lun­ta on kipat­tu mereen, ollaan rak­en­ta­mas­sa ja lumenkul­je­tus (johon voi liit­tyä 24/7 mer­essä ympyrää aja­va hinaa­ja) aiheut­taisi häir­iötä asukkaille yms.

  71. Toisin kuin autoilun vas­tus­ta­jat usein väit­tävät, kan­takaupun­gin lumitöitä EI hait­taa pysäköidyt autot vaan se, ettei kaupun­ki auraa asuinkatu­ja use­am­min kuin KERRAN KUUSSA. Toisin sanoen siis, vaik­ka kaik­ki autot ajaisi­vat pois kan­takaupun­gin asukaspysäköin­tipaikoil­ta, ei kaupun­ki tek­isi YHTÄÄN ENEMPÄÄ lumitöitä, eikä lumi­ti­lanne siis paranisi LAINKAAN.

    Itse asi­as­sa auto­jen sään­nölli­nen pysäköin­ti HELPOTTAA pitämään asukaspysäköin­tipaikko­ja pysäköin­tikelpoise­na, sil­lä pysäköidyt autot estävät lun­ta kokon­aan val­taa­mas­ta pysäköin­tipaikko­ja. Tämän lisäk­si myös autoil­i­jat lapi­oi­vat lun­ta pois, jot­ta pää­sevät aja­maan pois asukaspysäköintipaikoiltaan.

    Näin ollen AINOA RATKAISU kan­takaupun­gin lumi­ti­lanteeseen on se, että Kaupun­ki lisää lumitöi­hin varat­tu­ja määrära­ho­ja ja rupeaa auraa­maan asunkadut vähin­tään KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA nykyisen yhden sijasta,

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Aja­tus oli, että lumen pois kul­je­tamisen sijaan se kasa­taan sula­tusaltaisi­in. Täl­lainen suun­nitel­ma on oikeasti olemassa. 

    Yksi sula­tusal­las on jo toimin­nas­sa Kyläsaa­res­sa, jos­sa lumi kipataan puhdis­te­tun jäteve­den sekaan sula­maan. Sula­tusaltaat ovat mie­lenki­in­toinen ratkaisu lumise­na tal­ve­na lumenkaatopaikoille. 

    Postauk­sen alku­peräi­nen otsikko oli kuitenkin “mitä tehdä Helsingis­sä lumelle”. Edelleen olen sitä mieltä, että nyt keskustel­laan insinööri­ti­eteel­lis­es­ti lumen käsit­telystä ja uno­hde­taan kokon­aan pääa­sia eli ihmi­nen, kaupunkilainen. 

    On käsit­tämätön­tä, että vuodes­ta toiseen Helsin­gin esikaupunkialueil­la ihmis­ten liikku­mi­nen estyy sel­l­aisen “poikkeuk­sel­lisen” luon­non­ilmiön kuin lumen takia. Olen itse seu­ran­nut muu­tamien Helsin­gin esikaupunkialuei­den auraus­ta ja esimerkik­si Munkkiniemessä kaupun­gin ylläpitämät jalka­käytävät on aurat­tu use­am­pana tal­ve­na kokon­aista kak­si ker­taa koko tal­ven aikana. Alueel­la asuu edelleen paljon van­ho­ja ihmisiä, mut­ta sukupolvi on vai­h­tu­mas­sa ja las­ten­vaunu­jen määrä kasvus­sa. Molem­mat ryh­mät kär­sivät suuresti auraa­mat­tomista jalka­käytävistä, toki myös autoil­i­jat parkkipaikko­jen puut­teesta. Ei voi olla kus­tan­nuste­hokas­ta käytän­nössä eristää van­huk­sia viikoik­si kotei­hin­sa, mitä mak­sa­vat lisään­tyneet tap­atur­mat, kus­tan­nuste­hokku­us­laskelmis­sa ote­taan yleen­sä huomioon myös ylimääräiset ajan menetykset.

    Hom­ma toi­mi siedet­tävästi niin kauan kuin taloy­htiöt osti­vat palve­lut huoltoy­htiöiltä. Jos lumia ei aurat­tu, vai­h­tui fir­ma. Sit­ten kaupun­ki otti työt itselleen. Kaupunkia ei voi vai­h­taa, koh­ta alkaa valitet­tavasti tun­tua siltä, että vas­tu­ulli­nen johto pitäisi. Näin olisi markki­na­t­alouden ehdoil­la toimi­vas­sa yri­tyk­sessä jo tapahtunut.

  73. IsoH: Hom­ma toi­mi siedet­tävästi niin kauan kuin taloy­htiöt osti­vat palve­lut huoltoyhtiöiltä.

    Hom­ma toi­mi parem­min kun oli talon­miehet. Niin toi­mi moni muukin huolto­työ. Kun jokaises­ta pala­neesta lam­pus­ta, har­jauste­lineen har­jas­ta, jne. pitää aina erik­seen soitel­la ja huo­maut­taa, on tuom­moi­sen huoltoy­htiön tar­joa­ma palvelu aika heikkoa.

  74. Kom­men­toin katu­jen lumitöitä Taka-Töölön näkökulmasta

    Vinopark­keer­aus helpot­taa tilannetta:
    Park­ista pääsee helpom­min liikkeelle
    Lun­ta varas­toituu ilman ongelmia auto­jen väliin

    Kaupun­gin tulisi suun­nitel­la lumen lähikasau­s­paikat kat­u­alueelle ja puis­tikoi­hin. Asukaspysäköin­tipaikko­ja tähän ei tarvise käyttää.

    Kaupun­ki voisi ostaa lumen lähisi­ir­rot kat­ualeelta paikallisil­ta huoltoy­htiöiltä, joil­la on näp­pärät pienet koneet. Bob­cat tai vas­taa­va pieni kauhakuor­maa­ja on tässä paras vehje. Niitä ei ole kaikil­la huoltoy­htiöil­lä, mut­ta osal­la on.

    On käsit­tämätön­tä, että Stara saa jät­tää auraus­val­lit jäl­keen­sä. Ne vaikeut­ta­vat jalankulkua ja jopa estävät vähänkin vaivaisen liikku­misen. Las­ten­vaunuil­la liikku­mi­nenkin on aikamoinen suoritus.

    Mah­taako­han kaupun­ki main­os­taa auto­jen seisot­ta­jille akti­ivis­es­ti noi­ta pitkäaikaisparkke­ja? Parkkipirkot voisi­vat lait­taa tilanteen havaites­saan kir­jet­tä koti­in. Voisi­han se tietenkin olla jo myöhäistä, kun on lähdet­ty kuukau­den loma­lle etelään. Kaikki­aan kaupun­ki voisi main­os­taa tehokkaam­min tätä palvelu­aan http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Pys_k_inti/Autohotelli

    1. Ei ole mitään järkeä siirtää kesäau­toaan talvisäi­ly­tyk­seen muualle, vaik­ka säi­ly­tys olisi ilmainen, kos­ka siir­to kuitenkin mak­saa ja vie aikaa. Kadun­var­si­paik­ka mak­saa 10 euroa kuussa.

  75. KariS:
    Lumeen liit­tyvä mie­lenki­in­toinen asia on, että kan­takaupungis­sa Raken­nusvi­ras­to vaatii jopa poli­isia apuna käyt­täen kiin­teistöjä hoita­maan lumen­lu­on­nin jalkakäytäviltä. 

    Niin, en minä tuos­sa lakitek­stis­sä näe kohtaa, että sakot uhkaisi­vat vain yksit­täistä taloy­htiötä, mut­ta eivät Sauria tai Helsin­gin kaupunkia.

    Pitäisikö sitä tarvit­taes­sa alkaa käyt­tämään poli­isia viestit­tämiseen yleisem­minkin kaupun­gin ja sen asukkaiden välil­lä? (Itse asun joukkoli­iken­neväylän var­rel­la, joten henkilöko­htais­es­ti ei valittamista)

  76. Hal­la-aho, Soin­in­vaara ja muut laskukone­maiset loogikot kuu­losta­vat välil­lä sydämet­tömiltä, mut­ta suo­ra­puheisu­ut­ta täy­tyy kun­nioit­taa. Etenkin poli­ti­ikas­sa, jos­sa tapana on olla näen­näis­es­ti mielik­si kaikille. Soin­in­vaara ei pelkää myön­tää, että esimerkik­si min­un kaltaiseni vähem­män rikkaan kan­takaupunki­laisen auton­halti­jan ei mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta äänestää ainakaan vihreitä.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Kesäau­to­jen olem­mas­saolo­han olisi help­po selvit­tää, sil­lä Raken­nusvi­ra­to lähet­tää laskun jokaises­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ei tarvitse kuin käy­dä nämä laskut läpi ja kat­soa onko sama auto siir­ret­ty mon­ta ker­taa tal­ven aikana.

    Näin selvitet­täisi onko ongel­ma todel­li­nen, ennen kuin sitä ruve­taan “ratkaise­maan” asukaspysäköin­ti­mak­su­jen korot­tamisel­la tms.

    Jos ongel­ma on todel­li­nen, voidaan ruve­ta miet­timään mikä olisi paras ratkaisu.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole mitään järkeä siirtää kesäau­toaan talvisäi­ly­tyk­seen muualle, vaik­ka säi­ly­tys olisi ilmainen, kos­ka siir­to kuitenkin mak­saa ja vie aikaa. Kadun­var­si­paik­ka mak­saa 10 euroa kuussa.

    Edelleen kyseenalais­tan rankasti näi­den “kesäau­to­jen” ole­mas­saolon. Itse epäilen että tämä “kesäau­to­jen” seisot­ta­mi­nen on urbaani­le­gen­daa. Tuskin kukaan auton­o­mis­ta­ja seisot­taisi EDES ton­nin rit­saa 4–5 kuukaut­ta vuodessa ulkoparkissa. Se auto olisi var­masti enti­nen yhden tal­ven jälkeen.

    Kesäau­to­jen olem­mas­saolo­han olisi help­po selvit­tää, sil­lä Raken­nusvi­ra­to lähet­tää laskun jokaises­ta aurauk­sen alta siir­re­tys­tä autosta.

    Ei tarvitse kuin käy­dä nämä laskut läpi ja kat­soa onko sama auto siir­ret­ty mon­ta ker­taa tal­ven aikana.

    Näin selvitet­täisi onko ongel­ma todel­li­nen, ennen kuin sitä ruve­taan “ratkaise­maan” asukaspysäköin­ti­mak­su­jen korot­tamisel­la tms.

    Jos ongel­ma on todel­li­nen, voidaan ruve­ta miet­timään mikä olisi paras ratkaisu.

    1. Laskua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysäköitäessä ei ole ollut mitään pysäköin­tiä rajoit­tavaa merkkiä. Käy kat­so­mas­sa Helsin­gin katu­ja. Paljon näkee auto­ja, joiden katol­la on use­an kymme­nen sentin lumikerros.
      Ongel­maa on lieven­net­ty sil­lä, ettei asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta enää saa, jos auton on otet­tu pois vakuutuksesta.

  78. “Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa talvikuukausi­na tulee korot­taa olen­nais­es­ti, jot­ta kesäau­to­ja ei varas­toitaisi kadun­var­sil­la käyttämättömänä.” 

    Eli min­un (kuka tarvit­see auton että pääsen töi­hin) pitäisi mak­saa talvel­la suurem­man hin­nan? Tosi tyh­mä idea. Ja vielä tyh­mem­pi idea kun miet­tiä osu­u­den niistä ketkä käyt­tää auton vain kesäl­lä. Osu­us on var­maan alle 0,5%. Kyl­lä itse tiedän myös ihmisiä ketkä käyt­tää vain talvel­la auton just sen takia että pääsee töi­hin. Talvel­la ei voi käyt­tää pyörää ja julki­nen liikenne ei myös kun­nol­la toi­mi. ja ulkona on vit­tun kylmä.

  79. Osmo Soin­in­vaara: Käy kat­so­mas­sa Helsin­gin katu­ja. Paljon näkee auto­ja, joiden katol­la on use­an kymme­nen sentin lumik­er­ros. Paljon näkee auto­ja, joiden katol­la on use­an kymme­nen sentin lumikerros. 

    Use­ampi kymme­nen sent­tiä (esim 30–40 cm) lun­ta voi tul­la auton päälle paris­sa päivässä, kuten esimerkik­si joulupy­hät osoit­ti­vat. Tuol­lainen mutu-tieto ei riitä todis­teek­si “kesäau­toista” min­ulle, vaan vaadin objek­ti­ivisia todis­tei­ta ennen kuin uskon että nämä “kesäau­tot” ovat merkit­tävä lumitöitä hait­taa­va ongel­ma Helsingissä.

    Olen asunut kan­takaupungis­sa yli 30 vuot­ta, joten olen kyl­lä “käynyt kat­so­mas­sa Helsin­gin katu­ja” ja olen pätevä kyseenalais­ta­maan “kesäau­tot”.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Laskua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysäköitäessä ei ole ollut mitään pysäköin­tiä rajoit­tavaa merkkiä. Käy kat­so­mas­sa Helsin­gin katu­ja. Paljon näkee auto­ja, joiden katol­la on use­an kymme­nen sentin lumikerros.
    Ongel­maa on lieven­net­ty sil­lä, ettei asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta enää saa, jos auton on otet­tu pois vakuutuksesta.

    Ja vielä tuos­ta sakot­tamis­es­ta: mikäli kadul­la on pysyvä siir­toke­ho­tus, jos­sa lukee että katu puhdis­te­taan joka kuun 1. keskivi­ikko kel­lo 9–12, niin lähisi­ir­tomak­su on lain­voimainen. Joten se siitä argumentista.

  81. Kaupun­ki kerää kyl­lä mak­sut joka vuosi, joil­la pitäisi sit­ten tar­jo­ta palvelu, kuten lumen­pois­to. Kun lun­ta ei ole tul­lut, on rahat käytet­ty. Kun sit­ten tuleekin lun­ta, ei sitä lun­ta kuskataan. No, kun meni se raha, joka sul­ta otet­ti­in tätä varten, niin anna­pa lisää. Palau­tuk­sia ei ole tain­nut tul­la vähä­lu­misi­na talvina.

  82. Sehän voisi olla ikäänkuin rahas­to: joka vuosi bud­jetista tiet­ty siivu lumi­ra­has­toon. Lumet­tomana tal­ve­na rahas­ton tal­letus­sum­ma kas­vaa ja lumise­na tal­ve­na vähenee.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Laskua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysäköitäessä ei ole ollut mitään pysäköin­tiä rajoit­tavaa merkkiä. Käy kat­so­mas­sa Helsin­gin katu­ja. Paljon näkee auto­ja, joiden katol­la on use­an kymme­nen sentin lumikerros.
    Ongel­maa on lieven­net­ty sil­lä, ettei asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta enää saa, jos auton on otet­tu pois vakuutuksesta.

    Jos auto on “otet­tu pois vaku­u­tuk­ses­ta” niin sitä ei sil­loin paljon siir­rel­lä omis­ta­jan toimes­ta. Liiken­nevaku­u­tus on pakolli­nen rek­isteröidylle ajoneu­volle. Liiken­nevaku­u­tuk­sen seison­tavaku­u­tus on taas eri juttu.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Laskua ei voi lähet­tää autos­ta, jos autoa pysäköitäessä ei ole ollut mitään pysäköin­tiä rajoit­tavaa merkkiä. 

    Tässä Helsin­ki toimii paljon varovaisem­min kuin laki edel­lyt­tää. Sil­lon kun kyse ei ole kiireel­lis­es­tä tapauk­ses­ta, tulee siir­toke­ho­tus merk­itä kah­ta vuorokaut­ta ennen siir­toa (Laki ajoneu­vo­jen siirtämis­es­tä 6 §). Täl­löin ajoneu­von halti­ja tai omis­ta­ja mak­saa kus­tan­nuk­set (Laki ajoneu­vo­jen siirtämis­es­tä 10 §) riip­pumat­ta siitä onko auto pysäköi­ty keho­tuk­sen pystyt­tämisen jäl­keen vai ennen sitä.

    Kiireel­lisessä tapauk­ses­sa 2 vuorokau­den varoi­tusa­jas­ta voidaan luop­ua, mut­ta täl­löin vira­nomainen mak­saa kaik­ki kustannukset.

    Tietysti lain­tulk­in­tani saat­taa olla väärä, mut­ta lain esi­työt kyl­lä tuke­vat sitä: “Ajoneu­von omis­ta­ja tai halti­ja olisi velvolli­nen kor­vaa­maan kaik­ki vira­nomaiselle siir­rosta aiheutuneet kus­tan­nuk­set vain niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa siir­roista on ilmoitet­tu kah­ta vuorokaut­ta aikaisem­min.” “Vira­nomaiset voisi­vat itse harki­ta, siirtävätkö ajoneu­vot kus­tan­nuk­sel­laan ilman ennakkoon ilmoit­tamista vai odot­ta­vatko ilmoit­tamisen jäl­keen kak­si vuorokautta.”

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Lumen sulatus?
    Olete­taan, että kuukaudessa sataa 50 mm vet­tä lume­na ja tämä pitäisi sulat­taa. Neliök­ilo­metriä kohden se vaatisi noin 5000 MWh ener­giaa. Jos tuo ener­gia ote­taan kaukoläm­mön palu­uvedestä, hyö­ty­suhde on noin kuusi, eli pri­maariener­giaa kivi­hi­ilenä menisi noin 1000 Mwh, mikä mak­saisi rahana jotain kymme­nen tuhat­ta euroa + päästöoikeudet.
    Yhden autokuor­man (5 tonnia?)sulattaminen veisi ener­giaa 500 kwh eli pri­maariener­giaa noin 100 kwh kivi­hi­iltä. Tämä mak­saisi noin euron. Kuor­ma-autol­lis­es­ta mak­se­taan noin 50 euroa. Taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, saat­taisi olla kan­nat­tavaa myös hiil­i­taseelta, sil­lä kuor­ma-autokaan ei kul­je pyhäl­lä hengellä.
    Joku min­ua parem­pi insinööri­ti­eteil­i­jä voisi tark­istaa, onko min­ul­la tässä des­i­maalip­ilkku­virhe jos­sain. Yllät­tävän edulliselta tuo tun­tu­isi. Tietysti tämä vaatisi investoineth­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia.

    Kyl­lä tuo ener­giatarkastelu on ainakin sinne päin. Hin­ta-arvio lumen­su­latuk­ses­ta on kyl­läkin hyvin opti­misti­nen. Laskelmissa/suunnitelmissa pitäisi huomioi­da myös seu­raa­vat asiat:

    - palu­uläm­mön käytön “hyö­ty­suh­teek­si” sanois­in 4–5
    — kovil­la pakkasil­la mar­gin­aaliläm­pö tulee suo­raan hiiltä tai öljyä läm­mök­si polt­ta­mal­la -> lun­ta kan­nat­taisi sulat­taa leu­doil­la keleillä
    — CHP-sähkön­tuotan­non muu­tos voi jois­sakin tilanteis­sa vaikut­taa mutkan kaut­ta Kes­ki-Euroopan maakaa­sukom­bi­laitosten ajoon, jol­loin CHP-läm­mön todel­liset ympäristö­vaiku­tuk­set ovat suuremmat
    — hin­taan pitää lisätä osu­udet voimalaitosten ja kaukoläm­pöverkon investoin­neista ja kun­nos­s­api­dos­ta. Investoin­nit koske­vat toki lähin­nä tule­vaisu­ut­ta, infra­han on nyt jo ole­mas­sa, jos sula­tus ajoite­taan ei-huip­pukuorma­hetki­in ja paikat ovat kaukoläm­pöverkon varrella.
    — hin­taan pitää lisätä myös verot

    Näil­lä lisäyk­sil­lä kuor­man sula­tus mak­saisi noin 25 euroa + sula­tu­s­paikan investoin­tikus­tan­nus (luokkaa 50 e/m2). Neliömäärän tarve riip­puu siitä, kuin­ka nopeasti lun­ta pitää saa­da sulatet­tua, ts. kuin­ka kovaan lumimyräkkään varaudutaan.

  86. Lumi­ti­lanteen takia Helsingis­sä on ollut lain­vas­tainen tilanne jo use­am­man vuo­den. On häm­mästyt­tävää, kuin­ka vähän tämä tosi­seik­ka kiin­nos­taa vas­taavaa apu­laiskaupung­in­jo­hta­jaa, joka julk­isu­udessa ker­ta toisen­sa jäl­keen tois­taa raken­nusvi­ras­ton lume­na­jope­ri­aatet­ta: Ensin aurataan pääkadut ja joukkoli­iken­teen käyt­tämät kadut. Asun­tokadut ovat vuorossa vas­ta sit­ten. Uudelleen alka­neen lumisateen jäl­keen palataan aina pääkaduille ja joukkoli­iken­teen käyt­tämille kaduille. Jos lun­ta sataa usein, asun­tokatu­jen auraus viivästyy. Laki on kuitenkin luo­tu siinä tarkoituk­ses­sa, että kaik­ki kadut on pidet­tävä vähin­tään tyy­dyt­tävässä kun­nos­sa. Mut­ta tarvi­taanko hov­ioikeu­den päätös sille, onko asun­tokadun tyy­dyt­tävää kun­nos­s­api­toa sen auraami­nen 2 ker­taa vuodessa?

    Kun Helsin­ki on ottanut kan­takaupun­gin ulkop­uoliset kat­u­alueet hoitoon­sa, se samal­la on ottanut kiin­teistön­halti­jalle kuu­lu­van lak­isääteisen velvoit­teen itselleen. 

    8. §: Kun­nan ottaes­sa huole­hti­ak­seen ton­tin­o­mis­ta­jalle 4 §:n mukaan kuu­lu­vista kun­nos­s­api­tote­htävistä vas­tuu niistä siir­tyy kunnalle. 

    Tai

    16. §: Jollei kun­ta täytä sille kuu­lu­vaa kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­s­api­to- ja puh­taanapi­tovelvol­lisu­ut­ta, elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskus voi velvoit­taa kun­nan siihen sakon uhal­la. (22.12.2009/1575)

    3 § (15.7.2005/547)
    Kadun kun­nos­s­api­to käsit­tää ne toimen­piteet, joiden tarkoituk­se­na on pitää katu liiken­teen tarpei­den edel­lyt­tämässä tyy­dyt­tävässä kun­nos­sa. Kun­nos­s­api­don tason määräy­tymisessä ote­taan huomioon kadun liiken­teelli­nen merk­i­tys, liiken­teen määrä, sääti­la ja sen ennakoitavis­sa ole­vat muu­tok­set, vuorokau­de­nai­ka sekä eri liiken­nemuo­to­jen, kuten moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teen, jalanku­lun ja polkupyöräi­lyn, tarpeet sekä ter­veel­lisyys, liiken­netur­val­lisu­us ja liiken­teen esteettömyys. 

    Kadun kun­nos­s­api­to käsit­tää myös ne toimen­piteet, jot­ka talvel­la ovat tarpeel­lisia kadun pysyt­tämisek­si 1 momentin mukaises­sa kun­nos­sa, kuten lumen ja jään pois­tamisen, kadun pin­nan pitämisen tasaise­na, liukkau­den tor­ju­misen, liukkau­den tor­ju­miseen käyte­tyn kivi­ainek­sen pois­tamisen sekä katuo­jien, sade­vesik­ou­ru­jen ja ‑kaivo­jen avoin­na pitämisen.

    Kun­ta voi päät­tää, jos liiken­teelle ei aiheudu huo­mat­tavaa hait­taa, että määrät­ty katu tai kadun osa pide­tään talvel­la kun­nos­sa vain osit­tain taik­ka että määrätyl­lä kadul­la tai kadun osal­la ei tor­ju­ta liukkaut­ta, jot­ta sitä voidaan käyt­tää kel­ka­lla kulkemiseen. Liukkau­den tor­ju­mat­ta jät­tämis­es­tä on ilmoitettava.

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan papukai­ja­mainen lume­na­jope­ri­aat­teen tois­t­a­mi­nen johtunee lain 14 pykälän tietois­es­ta ja tarkoituk­sel­lis­es­ta hyväk­sikäytöstä! Kun­ta antaa suori­tustapao­hjeen ja näin väistää lak­isääteisen velvoit­teen pitää asun­tokadut liiken­nöitävässä kun­nos­sa. Yksi asia vain uno­h­tui. Kadulle pitäisi lait­taa kylt­ti: EI TALVIKUNNOSSAPITOA!

    14 § (22.12.2009/1575)
    Kun­ta voi antaa tarkem­pia määräyk­siä siitä, miten kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­s­api­to talvel­la, muu kun­nos­s­api­to sekä puh­taanapi­to on lais­sa asete­tut velvol­lisu­udet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidet­ta­va. Määräyk­set voivat koskea kun­nos­sa- ja puhtaanapitotyön:
    1) suori­tustapaa ja siinä käytet­täviä lait­tei­ta ja aineita;
    2) suoritusaikaa;
    3) lumen käsit­te­lyä, sijoit­tamista ja poiskul­je­tus­ta; sekä
    4) katu­jen ja yleis­ten aluei­den jaot­telua tavoite­ta­son mukaan eri kun­nos­sa- ja puhtaanapitoluokkiin.
    Kun­nos­sa- ja puh­taanapi­toa koske­vien kun­nal­lis­ten määräys­ten laa­timista koske­vaan menet­te­lyyn sovel­letaan, mitä maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa sääde­tään raken­nusjärjestyk­sen laa­timis­es­ta. Määräyk­set annetaan kun­nan päätök­sel­lä. Ne on annet­ta­va elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskuk­selle sekä poli­isille tiedoksi.

    Jos lakia ei nou­date­ta, on siitä myös sanktionsa:

    17 § (15.7.2005/547)
    Joka tahal­laan tai huoli­mat­to­muud­es­ta laiminlyö
    1) 2 luvun mukaisen kunnossapitovelvollisuuden,
    2) 3 luvun mukaisen puhtaanapitovelvollisuuden,
    on tuomit­ta­va, jollei tekoa ole pidet­tävä vähäisenä tai laimin­lyöjää ole 16 §:n mukaises­ti velvoitet­tu täyt­tämään velvol­lisu­ut­taan sakon uhal­la taik­ka jollei teosta muual­la lais­sa sääde­tä ankaram­paa ran­gais­tus­ta, kadun ja eräi­den yleis­ten aluei­den kun­nos­sa- ja puh­taanapi­dos­ta annetun lain sään­nösten rikkomis­es­ta sakkoon.
    Tässä pykälässä ran­gais­tavak­si sääde­tys­tä menet­telystä tuomi­taan ran­gais­tuk­seen se, jon­ka velvol­lisuuk­sien vas­tainen laimin­lyön­ti on. Tätä arvioitaes­sa on otet­ta­va huomioon asianomaisen ase­ma, hänen tehtävien­sä ja toimi­val­tuuk­sien­sa laatu ja laa­ju­us sekä muutenkin hänen osuuten­sa lain­vas­taisen tilan syn­tyyn ja jatkumiseen.

    Tämän perus­teel­la kysyn, onko sakko­ran­gais­tus annet­ta­va Pormes­tari Jus­si Pajuselle, vas­taavalle apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Saurille, Raken­nusvi­ras­ton johta­jalle Raimo.K.Saariselle vai lume­nau­rauk­ses­ta vas­taav­ille trak­torinkul­jet­ta­jille? Suo­ma­laista oikeu­denkäyt­töpe­ri­aat­tei­ta tun­tien varoit­taisin kuskeja!

    Ihmeel­listä on se, että kun on tehty päätös siir­tyä myös kan­takaupungis­sa raken­nusvi­ras­ton valvo­maan lumen­pois­toon, miten kaupun­ki aikoo selvitä tästä velvoit­teestaan, kun se ei täl­lä het­kel­lä toi­mi kan­takaupun­gin ulkop­uolel­lakaan heikkoa parem­min arvosanoin?

    Mik­si ei voitaisi antaa pysäköin­nin­valvo­jille lisävelvoite: Talon tai ton­tin numeron alle liimataan viivakoo­di. Jos kat­u­alue ei ole kun­nos­sa pysäköin­nin­valvo­jan kävel­lessä ohi, voisi hän viivakood­i­lait­teel­la lähet­tää tiedon poli­isille, joka kir­joit­taa sakkorangaistukset?

    Mielestäni on huolestut­tavaa, että vira­nomainen (tässä tapauk­ses­sa Helsin­gin kaupun­ki) tietois­es­ti hal­ven­taa lain tarkoi­tus­ta ja viis välit­tää asun­tokatu­jen aurauk­ses­ta. Miten voimme odot­taa joltain Tal­vi­vaar­al­ta ympäristölakien nou­dat­tamista, kun Helsin­gin kaupunkikaan ei pysty siihen kadun kun­nos­s­api­don osalta?

  87. \ö/:Liiken­nevaku­u­tuk­sen seison­tavaku­u­tus on taas eri juttu.

    Eli nykyään “liiken­nekäytöstä poisto”.

    http://www.trafi.fi/tieliikenne/rekisterointi/rekisteri-ilmoitukset/liikennekaytostapoisto

    http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Pysakointi?urile=hki:path:/hkr/fi/Pys_k_inti/Ajoneuvojen+siirrot/Liikenteeseen+soveltumattomat+ajoneuvot&current=true

    “Väli­aikaises­ti liiken­nekäytöstä pois­te­tun auton pysäköimi­nen kadulle on sal­lit­tua. Väli­aikainen liiken­nekäytöstäpois­to merk­itään ajoneuvoliikennerekisteriin.”

  88. Tämä taas yksi esimerk­ki Suomen oikeuskäytännöstä.

    Organ­isaa­tiot varsinkin julkiset saa tehdä mitä vain eikä tuomio­ta tule. Yksilön tilanne on toinen. Häviää aina.

    Antsa:
    Lumi­ti­lanteen takia Helsingis­sä on ollut lain­vas­tainen tilanne jo use­am­man vuo­den. On häm­mästyt­tävää, kuin­ka vähän tämä tosi­seik­ka kiin­nos­taa vas­taavaa apu­laiskaupung­in­jo­hta­jaa, joka julk­isu­udessa ker­ta toisen­sa jäl­keen tois­taa raken­nusvi­ras­ton lume­na­jope­ri­aatet­ta: Ensin aurataan pääkadut ja joukkoli­iken­teen käyt­tämät kadut. Asun­tokadut ovat vuorossa vas­ta sit­ten. Uudelleen alka­neen lumisateen jäl­keen palataan aina pääkaduille ja joukkoli­iken­teen käyt­tämille kaduille. Jos lun­ta sataa usein, asun­tokatu­jen auraus viivästyy. Laki on kuitenkin luo­tu siinä tarkoituk­ses­sa, että kaik­ki kadut on pidet­tävä vähin­tään tyy­dyt­tävässä kun­nos­sa. Mut­ta tarvi­taanko hov­ioikeu­den päätös sille, onko asun­tokadun tyy­dyt­tävää kun­nos­s­api­toa sen auraami­nen 2 ker­taa vuodessa?

    Kun Helsin­ki on ottanut kan­takaupun­gin ulkop­uoliset kat­u­alueet hoitoon­sa, se samal­la on ottanut kiin­teistön­halti­jalle kuu­lu­van lak­isääteisen velvoit­teen itselleen. 

    8. §: Kun­nan ottaes­sa huole­hti­ak­seen ton­tin­o­mis­ta­jalle 4 §:n mukaan kuu­lu­vista kun­nos­s­api­tote­htävistä vas­tuu niistä siir­tyy kunnalle. 

    Tai

    16. §: Jollei kun­ta täytä sille kuu­lu­vaa kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­s­api­to- ja puh­taanapi­tovelvol­lisu­ut­ta, elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskus voi velvoit­taa kun­nan siihen sakon uhal­la. (22.12.2009/1575)

    3 § (15.7.2005/547)
    Kadun kun­nos­s­api­to käsit­tää ne toimen­piteet, joiden tarkoituk­se­na on pitää katu liiken­teen tarpei­den edel­lyt­tämässä tyy­dyt­tävässä kun­nos­sa. Kun­nos­s­api­don tason määräy­tymisessä ote­taan huomioon kadun liiken­teelli­nen merk­i­tys, liiken­teen määrä, sääti­la ja sen ennakoitavis­sa ole­vat muu­tok­set, vuorokau­de­nai­ka sekä eri liiken­nemuo­to­jen, kuten moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teen, jalanku­lun ja polkupyöräi­lyn, tarpeet sekä ter­veel­lisyys, liiken­netur­val­lisu­us ja liiken­teen esteettömyys. 

    Kadun kun­nos­s­api­to käsit­tää myös ne toimen­piteet, jot­ka talvel­la ovat tarpeel­lisia kadun pysyt­tämisek­si 1 momentin mukaises­sa kun­nos­sa, kuten lumen ja jään pois­tamisen, kadun pin­nan pitämisen tasaise­na, liukkau­den tor­ju­misen, liukkau­den tor­ju­miseen käyte­tyn kivi­ainek­sen pois­tamisen sekä katuo­jien, sade­vesik­ou­ru­jen ja ‑kaivo­jen avoin­na pitämisen.

    Kun­ta voi päät­tää, jos liiken­teelle ei aiheudu huo­mat­tavaa hait­taa, että määrät­ty katu tai kadun osa pide­tään talvel­la kun­nos­sa vain osit­tain taik­ka että määrätyl­lä kadul­la tai kadun osal­la ei tor­ju­ta liukkaut­ta, jot­ta sitä voidaan käyt­tää kel­ka­lla kulkemiseen. Liukkau­den tor­ju­mat­ta jät­tämis­es­tä on ilmoitettava.

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan papukai­ja­mainen lume­na­jope­ri­aat­teen tois­t­a­mi­nen johtunee lain 14 pykälän tietois­es­ta ja tarkoituk­sel­lis­es­ta hyväk­sikäytöstä! Kun­ta antaa suori­tustapao­hjeen ja näin väistää lak­isääteisen velvoit­teen pitää asun­tokadut liiken­nöitävässä kun­nos­sa. Yksi asia vain uno­h­tui. Kadulle pitäisi lait­taa kylt­ti: EI TALVIKUNNOSSAPITOA!

    14 § (22.12.2009/1575)
    Kun­ta voi antaa tarkem­pia määräyk­siä siitä, miten kadun ja yleis­ten aluei­den kun­nos­s­api­to talvel­la, muu kun­nos­s­api­to sekä puh­taanapi­to on lais­sa asete­tut velvol­lisu­udet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidet­ta­va. Määräyk­set voivat koskea kun­nos­sa- ja puhtaanapitotyön:
    1) suori­tustapaa ja siinä käytet­täviä lait­tei­ta ja aineita;
    2) suoritusaikaa;
    3) lumen käsit­te­lyä, sijoit­tamista ja poiskul­je­tus­ta; sekä
    4) katu­jen ja yleis­ten aluei­den jaot­telua tavoite­ta­son mukaan eri kun­nos­sa- ja puhtaanapitoluokkiin.
    Kun­nos­sa- ja puh­taanapi­toa koske­vien kun­nal­lis­ten määräys­ten laa­timista koske­vaan menet­te­lyyn sovel­letaan, mitä maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa sääde­tään raken­nusjärjestyk­sen laa­timis­es­ta. Määräyk­set annetaan kun­nan päätök­sel­lä. Ne on annet­ta­va elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskuk­selle sekä poli­isille tiedoksi.

    Jos lakia ei nou­date­ta, on siitä myös sanktionsa:

    17 § (15.7.2005/547)
    Joka tahal­laan tai huoli­mat­to­muud­es­ta laiminlyö
    1) 2 luvun mukaisen kunnossapitovelvollisuuden,
    2) 3 luvun mukaisen puhtaanapitovelvollisuuden,
    on tuomit­ta­va, jollei tekoa ole pidet­tävä vähäisenä tai laimin­lyöjää ole 16 §:n mukaises­ti velvoitet­tu täyt­tämään velvol­lisu­ut­taan sakon uhal­la taik­ka jollei teosta muual­la lais­sa sääde­tä ankaram­paa ran­gais­tus­ta, kadun ja eräi­den yleis­ten aluei­den kun­nos­sa- ja puh­taanapi­dos­ta annetun lain sään­nösten rikkomis­es­ta sakkoon.
    Tässä pykälässä ran­gais­tavak­si sääde­tys­tä menet­telystä tuomi­taan ran­gais­tuk­seen se, jon­ka velvol­lisuuk­sien vas­tainen laimin­lyön­ti on. Tätä arvioitaes­sa on otet­ta­va huomioon asianomaisen ase­ma, hänen tehtävien­sä ja toimi­val­tuuk­sien­sa laatu ja laa­ju­us sekä muutenkin hänen osuuten­sa lain­vas­taisen tilan syn­tyyn ja jatkumiseen.

    Tämän perus­teel­la kysyn, onko sakko­ran­gais­tus annet­ta­va Pormes­tari Jus­si Pajuselle, vas­taavalle apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Saurille, Raken­nusvi­ras­ton johta­jalle Raimo.K.Saariselle vai lume­nau­rauk­ses­ta vas­taav­ille trak­torinkul­jet­ta­jille? Suo­ma­laista oikeu­denkäyt­töpe­ri­aat­tei­ta tun­tien varoit­taisin kuskeja!

    Ihmeel­listä on se, että kun on tehty päätös siir­tyä myös kan­takaupungis­sa raken­nusvi­ras­ton valvo­maan lumen­pois­toon, miten kaupun­ki aikoo selvitä tästä velvoit­teestaan, kun se ei täl­lä het­kel­lä toi­mi kan­takaupun­gin ulkop­uolel­lakaan heikkoa parem­min arvosanoin?

    Mik­si ei voitaisi antaa pysäköin­nin­valvo­jille lisävelvoite: Talon tai ton­tin numeron alle liimataan viivakoo­di. Jos kat­u­alue ei ole kun­nos­sa pysäköin­nin­valvo­jan kävel­lessä ohi, voisi hän viivakood­i­lait­teel­la lähet­tää tiedon poli­isille, joka kir­joit­taa sakkorangaistukset?

    Mielestäni on huolestut­tavaa, että vira­nomainen (tässä tapauk­ses­sa Helsin­gin kaupun­ki) tietois­es­ti hal­ven­taa lain tarkoi­tus­ta ja viis välit­tää asun­tokatu­jen aurauk­ses­ta. Miten voimme odot­taa joltain Tal­vi­vaar­al­ta ympäristölakien nou­dat­tamista, kun Helsin­gin kaupunkikaan ei pysty siihen kadun kun­nos­s­api­don osalta?

  89. Rolling Heurlin:
    Kaupun­ki kerää kyl­lä mak­sut joka vuosi, joil­la pitäisi sit­ten tar­jo­ta palvelu, kuten lumen­pois­to. Kun lun­ta ei ole tul­lut, on rahat käytet­ty. Kun sit­ten tuleekin lun­ta, ei sitä lun­ta kuskataan. 

    Ei pidä uno­htaa että kaupun­ki käyt­tää rahaa kaiken­laiseen muuhunkin huip­putärkeään kuten vaikka­pa kaupung­in­jo­hta­jan palkkaan. Vas­ta­han tässä taas tart­ti nos­taa palkkaa.

    (Joo, sisältää sarkasmia)

  90. Tuos­sa 29.12.–30.12. välisenä yönä näin aiem­min main­os­te­tun lumilin­gon töis­sä, mut­ta jok­seenkin väärässä paikas­sa. Lumen­pois­to oli tehokas­ta, ja odot­ta­vat kuor­ma-autot pää­sivät nopeasti täyt­tövuoroon, mut­ta pois­tet­tu lumi ei häirin­nyt jok­seenkaan ketään Viik­in­tien var­res­sa pel­lon reunal­la, vaan ihan vaik­ka Sturenkadul­ta olisi löy­tynyt auratun lumen takia kaven­tunei­ta kaisto­ja, jos ei edes Töölön asuinkaduille uskallet­tu mennä. 

    Erinäis­ten val­lien pois­t­a­mi­nen, edes sen mikä lähtisi lumilin­gol­la pysäköi­tyjä auto­ja eri­tyisem­min varo­mat­ta, aut­taisi tilan­net­ta heti seu­raa­van lumisateen alkaessa.

  91. Suo­jasää on “yllät­tänyt” kaupun­gin ja suuri osa esikaupunkialueen jalka­käytävistä (toki myös kadut, mut­ta autol­la vielä jotenkin pääsee liikku­maan) on olemat­toman aurauk­sen vuok­si läh­es kulkukelvot­to­mia. Tämä ei todel­lakaan johdu pysäköidy­istä autoista tai tilanpuutteesta.

    Ilmeis­es­ti kun­nos­s­api­don laimin­lyön­nin vuok­si liukas­tunei­den tulisi alkaa haas­taa Helsin­gin kaupunkia oikeuteen?

  92. Kuin­ka paljon näitä kesäau­to­ja Osmon mielestä oikein on? Onko niitä niin merkit­tävä osa katu­jen var­sille pysäköidy­istä autoista, että sille kan­nat­taa uhra­ta poli­it­tista mielenkiintoa?
    Itse asun ja liikun Etelä-Helsingis­sä, enkä ole onnis­tunut Kamp­pi-Punavuori-Eira akselila bon­gaa­maan “kesäau­to­ja” kuin tim­purin yhden käden sormil­la las­ket­ta­van määrän.

  93. ris­ti­in-rasti­in:
    Tuos­sa 29.12.–30.12. välisenä yönä näin aiem­min main­os­te­tun lumilin­gon töis­sä, mut­ta jok­seenkin väärässä paikas­sa. Lumen­pois­to oli tehokas­ta, ja odot­ta­vat kuor­ma-autot pää­sivät nopeasti täyt­tövuoroon, mut­ta pois­tet­tu lumi ei häirin­nyt jok­seenkaan ketään Viik­in­tien var­res­sa pel­lon reunal­la, vaan ihan vaik­ka Sturenkadul­ta olisi löy­tynyt auratun lumen takia kaven­tunei­ta kaisto­ja, jos ei edes Töölön asuinkaduille uskallet­tu mennä. 

    Erinäis­ten val­lien pois­t­a­mi­nen, edes sen mikä lähtisi lumilin­gol­la pysäköi­tyjä auto­ja eri­tyisem­min varo­mat­ta, aut­taisi tilan­net­ta heti seu­raa­van lumisateen alkaessa.

    Taisi­vat koekäyt­tä laitet­ta. parem­pi opetel­ka läyt­töä tru­val­lis­esa paikassa.

  94. Sosial­is­ti­val­tios­samme lumi nähdään jotenkin ongel­mana ja jät­teenä. Eikö sitä voisi vaan kerätä tal­teen ja myy­dä sel­l­asille joil­la sitä ei ole.

  95. Kroisos Pen­nonen:
    Sosial­is­ti­val­tios­samme lumi nähdään jotenkin ongel­mana ja jät­teenä. Eikö sitä voisi vaan kerätä tal­teen ja myy­dä sel­l­asille joil­la sitä ei ole.

    Eri­no­mainen aja­tus. Pelkään vain, että myyn­ti kohtaa joitain logis­tisia vaikeuksia.

  96. tpyy­lu­o­ma: Eli sinän­sä mitään estet­tä mik­sei vaikka­pa jonkun kurssin käynyt HKL:n työn­tek­i­jä tuo­ta tek­isi ei ole, pait­si että: “Pysäköin­nin­tarkas­ta­jat ovat kun­nal­lisen pysäköin­nin­valvo­jan johdon ja valvon­nan alaisia.” Eli jot­ta vaikka­pa lipun­tarkas­ta­ja voisi kir­joit­taa parkkisakko­ja, niin kaupun­gin organ­isaa­tio tulisi muut­taa niin että HSL on pysäköin­nin­valvon­nan alaisuudessa. 

    Revi­iri­a­jat­telu kukkii kyl­lä organ­isaa­tiois­sa kesät tal­vet. Yritin 80-luvul­la saa­da HKL:n liiken­netyön­jo­hdolle oikeudet pysäköin­nin­valvon­nan tehtävi­in hyvin rajoite­tulle ryh­mälle ja rajoite­tu­in val­tuuksin raiti­oli­iken­teen sujuvoittamiseksi. 

    Asia eteni aluk­si hyvin, kunnes pysäköin­nin­valvo­jat ryhtyivät sitä vas­tus­ta­maan, kos­ka toinen ammat­tikun­ta pyr­ki hei­dän revi­ir­illeen. Oikeusmin­is­ter­iön virkamiehet ja kaupun­gin päätök­sen­tek­i­jät jät­tivät asian sik­seen, kos­ka ei halut­tu vään­tää muu­ta­maa lauset­ta ase­tuk­seen eikä huonon­taa työilmapi­ir­iä niin mität­tömän asian takia.

    Var­maan asen­teet ovat jo joustavammat.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.