Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3)

Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadullisek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten sem­i­naarien viisas­tut­ta­mat päät­täjät ohjaisi­vat sitä, vaan aivan markki­noiden pakot­ta­mana. Maa­pal­lon resurssien käytöstä vas­taa­vat pääosin teol­lisu­us­maid­en tulota­sol­la elävät ihmiset. Näi­den määrä tulee nopeasti kehit­tyvien entis­ten kehi­tys­maid­en vuok­si kolmin- tai peräti nelink­er­tais­tu­maan. Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullisesti.

Laadullista kasvua on jok­seenkin mah­do­ton mita­ta. Pitäisi osa­ta vas­ta­ta sel­l­aisi­in kysymyk­si­in kuin, mon­tako pros­ent­tia enem­män tai vähem­män Lumia 920 on Nokian E90:stä.

Täl­lainen talous on rak­en­teel­lis­es­ti nyky­istä eri­ar­voisem­pi. Jot­ta ei pidä leima­ta mitään koti­maista paikkakun­taa tai väestöryh­mää, san­ot­takoon nyt vaik­ka, että Man­hat­tanil­la menee lujaa ja Detroitis­sa todel­la huonosti.

Tulok­se­na on joko palkkaero­jen kasvu tai rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den lisään­tymi­nen. Tämä on yksi lukui­sista kestävän talouden ongelmista. Hyvää ratkaisua kan­nat­taa etsiä pieni­palkkaisten ihmis­ten taloudel­lis­es­ta tukemis­es­ta. Eräs tapa toteut­taa tämä on perus­tu­lo, mut­ta myös asum­istuen ehto­jen höl­len­tämi­nen niin, että asum­is­tukea voisi taas saa­da olemat­ta työtön.

(Olen kir­joit­tanut tästä vastikää postauk­sen, mut­ta kos­ka tämä oli osa esi­tys­täni, kir­joitin uudestaan)

26 vastausta artikkeliin “Talouskasvu muuttuu määrällisestä laadulliseksi”

  1. “Man­hat­tanil­la menee lujaa ja Detroitis­sa todel­la huonosti”

    On mie­lenki­in­toinen kysymys, mis­tä täl­lainen johtuu. Molem­mat ovat kuitenkin pääl­lisin puolin samankaltaisia kaupunkiseu­tu­ja, tiheään asut­tu­ja pilvenpiirtäjineen.

    Tilanteesta ei voi perus­suo­ma­laistyyli­in syyt­tää maa­han­muut­ta­jia, sil­lä Man­hat­tanin väestöstä suurem­pi osa on maa­han­muut­ta­jia kuin Detroitin.

    Uskoisin että taustal­la on Detroitin men­neisyys auto­te­ol­lisu­u­den keskuk­se­na. Van­hat auto­jen valmis­tuk­seen perus­tu­vat arvot ovat juur­tuneet syvälle, eikä niitä het­kessä muute­ta nykya­jan talouden vaa­timi­in älypuhelinarvoihin.

  2. Puhut tuot­tavu­ud­es­ta, mut­ta minus­ta hie­man epämääräis­es­ti. EU Par­la­ment­ti on määritel­lyt päätös­lausel­mas­saan miesten ja nais­ten palkkaero­jen mit­taamisen sään­nöistä 2008/2012 (INI) tuot­tavu­u­den kah­teen osaan: Määrälli­nen ja laadulli­nen tuot­tavu­us. Määrälli­nen tuot­tavu­us mitataan työ­tun­teina vuodessa, jos­sa Suo­mi on perän­pitäjänä yhdessä Ran­skan kanssa. Laadullista tuot­tavu­ut­ta on sit­ten vaikea mita­ta, liekö siinä onnis­tut­tu koskaan. Miten sinä tuot­tavu­u­den määrit­telet tässä kir­joituk­ses­sasi ja mis­sä ovat tilas­tot, jos­ta sen voimme todentaa?

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadullisek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten sem­i­naarien viisas­tut­ta­mat päät­täjät ohjaisi­vat sitä, vaan aivan markki­noiden pakottamana. … 

    … Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullisesti. 

    Maa­pal­lon tule­vaisu­u­den kannal­ta yksi keskeinen kysymys on, kykenevätkö poli­it­tiset johta­jat rajoit­ta­maan kasvua haitallisil­la aloil­la jo ennen kuin luon­non­lait ja resurssien lop­pumi­nen pysäyt­tävät kehi­tyk­sen. Toivon että poli­itikot edes pyrk­i­sivät ohjaa­maan kulu­tus­ta ja talouden kehi­tys­tä. Kon­trol­loima­ton kehi­tys ei tuo­ta tässä asi­as­sa hyvää tulosta.

  4. Perus­tu­lo voisi syn­nyt­tää innovaatiokerrostuman
    työelämän ulkop­uolel­la oleville, kun­han toimeentulo
    taataan ihmisoikeutena.Vähävaraisilla ei ole varaa laadukkaaseen IT infraan ja näin ovat pudon­neet ulos
    kansan­talouden tukemisesta.

    Kan­natan perustuloa.

  5. Miten nyt Man­hat­tanil­la niin hyvin menee ? Toki paljon rav­in­to­laoi­ta, taide­gal­le­ri­oi­ta, taitelijoi­ta, klubeja,viihdettä ja rahamaail­man keskus Wall Street. Varsinkin Wall Streetin “inno­vaa­tiot” johdan­naisi­neen ovat vie­neet maail­man­talouden sekaisin. Vähän sama kuin startupeista.

    Käsit­tääk­seni todel­lisia inno­vaa­tioi­ta on tehty viime vuosi­na enem­mäm eri yliopis­toseuduil­la suurten kaupunkien ulkop­uolel­la, Stan­fordis­sa, Piilaak­sos­sa, Har­vardis­sa, MIT:ssa

  6. Perus­tu­lo olisi myös jatku­va “Tekes avus­tus” star­tu­peille ja pienyri­tyk­sille. Jos olisi ideoita, uskaltaisi parem­min kokeil­la siip­iään kun tulisi jatku­vasti tukea.

  7. Aus­tri­an:
    Ovatko bankster­it luo­vaa luokkaa?

    Ovat. He nimit­täin kek­sivät mm. “rahoi­tusin­no­vaa­tioik­si” kut­sut­tu­ja hyv­in­voin­nin joukkotuhoaseita…

  8. Detroit kävi läpi aikamoi­sen raken­nemuu­tok­sen 50-luvul­ta 90-luvulle. Detroitista läh­tivät pois ensim­mäisenä ne, joil­la oli parhaat työl­listymis- ja ansain­tamah­dol­lisu­udet muual­la, eli joiden rajatuot­tavu­us oli (tietyssä mielessä) suurin. Jäl­jelle­jäänyt pop­u­laa­tio oli heikom­min koulutet­tua ja huonom­min tuottavaa. 

    Detroitin tilanne ei kuitenkaan oli niin synkkä kuin miltä nyt ensinäkemältä näyt­täisi. Keskikaupun­gin tilanne on edelleen aika huono, mut­ta koko metropo­lialueen työt­tömyys on kuitenkin alle 10%, ja alueen kansan­tuote on yli $50 000 per nenä. Jos tarkastel­laan Michi­ga­nia noin yleen­sä, niin alueen talous ei ole ollenkaan niin synkeäl­lä tolal­la kuin näis­sä ver­tailuis­sa annetaan ymmärtää. 

    Tilanne on itseasi­as­sa selvästi paran­tunut 90-luvusta.

  9. Vielä tuos­ta raken­nemuu­tok­ses­ta: Se on syn­nyt­tänyt USA:ssa raju­ja muu­tok­sia alueel­lis­es­ti. Detroit on yksi esimerk­ki, mui­ta rankan muu­tok­sen läpikäyneitä aluei­ta on esimerkik­si New Yorkin osaval­tion Buf­fa­lo. Sen keskuskaupun­ki oli 60-luvul­la Helsin­gin kokoinen ja asukasluku on sit­tem­min pudon­nut puoleen. Myös Ohion Cleve­land ja Mis­sourin St. Louis ovat entisiä läh­es miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja, joiden väk­iluku on pudon­nut noin puoleen. 

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta tämä on tietenkin suh­teessa vähäisem­pi kuin Suomen alue- ja raken­nemuu­tos, mut­ta absolu­ut­tis­es­ti hyvin mit­ta­va. Upon­nei­den kus­tan­nusten määrä on val­ta­va: on val­tavia hylät­tyjä raken­nuk­sia, kokon­aisia rautatieasemia, sairaaloi­ta, koulu­ja, jne jne. Suomes­sa täl­laista on hyvin vähän ja yleen­sä täl­laiset paikat museoidaan.

    Menee ohi ja sivu­un aiheesta, joten palau­tan sen tähän kysymyk­seen: Laadulli­nen kasvu ajatel­laan usein siten että meil­lä on parem­pia vim­paimia jne. Tämä syn­nyt­tää kuitenkin myös upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Vaik­ka Suomes­sa ei olekaan juurikaan autiokaupunke­ja, niin on toden­näköis­es­ti ullakoil­la ja varas­tois­sa aika paljon kuva­putkitele­vi­sioi­ta, van­ho­ja kän­nyköitä, van­ho­ja tietokonei­ta jne. Jot­ta laadulli­nen kasvu on aidosti laadullista, sen pitäisi jotenkin tarkoit­taa että sitä romua ei ole niin paljon, vaan että se kiertää jotenkin enem­män. Niin on pitkälti tietysti tapah­tunutkin, mut­ta edelleen kaatopaikoille pää­tyy aika taval­la tavaraa joka vain kipataan kuop­paan ja peitetään. 

    Talous on luon­teeltaan sel­l­ainen, että jos asi­aan ei puu­tu­ta, tuotan­non­tek­i­jäko­r­vauk­set yleen­sä jyvitetään osa­puilleen tuot­tavu­u­den mukaan. Urputan nyt taas vakioai­heestani: Tulo­ero­ja syn­nyt­tää infor­maa­tio­talous joka mah­dol­lis­taa erään­laisen ideoiden feo­dal­is­min. Keinotekoiset idea­mo­nop­o­lit ovat hur­jan tuot­tavia ja rikas­tut­ta­vat muu­ta­mat yksilöt. Jos näitä ei olisi, ideoista saata­va hyö­ty lev­iäisi laa­jem­malle ja tulo­erotkin jäi­sivät pienem­mäk­si. Nykyaikainen infor­maa­tiofeo­dal­is­mi on keinotekoinen luo­mus, se ei ole mikään luon­non­la­ki eikä siinä ole mitään “luon­nol­lista kehi­tys­tä”, se on vain markki­noitu sellaisena.

  10. Detroitin Nur­mi­järvel­lä ja Espoos­sa ollaan ihan hyvin töis­sä. Kun­han on 8 Mile tien “oikeal­la” puolel­la. Itse Detroit on taan­tunut, mut­ta pudon­neet kiin­teistö­jen hin­nat ovat tuoneet uut­ta väkeä. Mm. suuri webin kaut­ta toimi­va pank­ki on men­nyt sinne, kos­ka saati­in toimis­to­ta­lo hal­val­la. Uuien yri­tys­ten työn­tek­i­jät voivat ostaa komei­ta talo­ja hal­val­la jne. Sinne muut­ta­vat ovat tietysti eri porukkaa kuin sieltä muut­ta­neet puhu­mat­takaan sinne jääneistä. Auto­te­ol­lisu­uskaan USAs­sa ei ole ihan niin ala­mais­sa kuin kuvit­telisi. Kan­nat­taa muis­taa myös, että USAn auto­te­ol­lisu­ut­ta on myös BMW, Huyn­dai, Toy­ota, Mer­cedes jne. Niistä kukaan ei ole perus­tanut tehtai­ta van­hoille seuduille. Tämä on tajut­tu nyt Michi­gan­is­sa ja siel­lä on juuri hyväksyt­ty Right to Work laki eli työn­tek­i­jöitä ei enää voi pakot­taa ay-jäseniksi.
    Detroit on erit­täin laa­ja 360 km², joten ongel­ma on myös “turhien” aluei­den ylläpi­to, kun väestö on vähentynyt.
    Man­hat­tanil­la on ollut paljon teol­lisu­ut­ta ja on muuten vieläkin.

  11. Eri­tyisen mukavaa on nähdä kun tämä laaduis­t­a­mi­nen laa­je­nee julkiselle puolelle. Enää ratkaisuna ei ole lop­ut­to­mia veronko­ro­tuk­sia, vaan järkevän­pää toimintaa.

  12. Olisi ollut hyvä ensin määritel­lä, mitä laadul­la tarkoite­taan. Jos sil­lä tarkoite­taan hyödykkei­den kestävyt­tä, niin viimeisen 200 vuo­den aikana on men­ty koko ajan alaspäin. Toki tekni­nen kehi­tys on paran­tanut jois­sakin hyödykkeis­sä niiden tuot­tavu­ut­ta, mut­ta ei kaikissa. Esim. asun­nois­sa tarvi­taan paljon isommpi asun­to tuot­ta­maan sama palvelu kuin ennen.

  13. Osmo:

    Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullisesti. 

    Talouden määrälli­nen kasvu voi olla expo­nen­ti­aal­ista, esim 1–3% vuodessa, kun­han resursse­ja ja kysyn­tää riit­tää. Tehokku­u­den tai laadun paran­t­a­mi­nen tuot­taa talouskasvua joka näyt­tää ole­van luon­teeltaan log­a­r­it­mista suh­teessa määräl­liseen resurssiin. 

    Käytetään Osmon kän­nykkä esimerkkiä: 

    Pitäisi osa­ta vas­ta­ta sel­l­aisi­in kysymyk­si­in kuin, mon­tako pros­ent­tia enem­män tai vähem­män Lumia 920 on Nokian E90:stä.

    Molem­pi­en puhe­lim­ien valmis­tuk­seen käytetään arvokkai­ta resursse­ja kuten ener­giaa, vet­tä, öljyä, harv­inaisia met­alle­ja. Jos olete­taan että Lumia 920 ei edus­ta määräl­listä kasvua suh­teessa E90:piin ja vain puhe­li­men laatu ja tehokku­us on paran­tunut, kuin­ka paljon talouskasvua voidaan odot­taa tulevil­ta puhelimilta?

    Jos kum­matkin puhe­limet mak­soi­vat uute­na n. 600€ voiko laadulli­nen kasvu jatkua niin että uud­es­ta puhe­limes­ta kan­nat­taa mak­saa esim. 1000€ vuon­na 2022? 

    ps. Laadullista talouskasvua voi mielestäni suh­teel­lisen hyvin mita­ta jos suh­teutetaan talouskasvu käyte­tyn ener­gian, raa­ka-ainei­den ja työvoiman määrään.

  14. Viitat­en edel­liseen kom­ment­ti­i­ni, Tässä on vit­si laadullis­es­ta kasvus­ta: http://i.imgur.com/7qDae.png.
    Kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä Nike voi kas­vat­taa lenkkarei­den laat­u­ar­voa ennen kuin tulee raja vas­taan hin­nas­sa jon­ka kulut­ta­ja on valmis maksamaan?

  15. Tim­oT: Olisi ollut hyvä ensin määritel­lä, mitä laadul­la tarkoite­taan. Jos sil­lä tarkoite­taan hyödykkei­den kestävyt­tä, niin viimeisen 200 vuo­den aikana on men­ty koko ajan alaspäin.

    Onko? Mikä oli auton huoltoväli 1930-luvul­la? Entä kilo­metrimääräi­nen elinikä? Entä nyt? Mon­tako tun­tia hehku­lamp­pu kestää nor­maal­i­jän­nit­teel­lä? Entä LED-lamp­pu? Mon­tako kilo­metriä lennet­ti­in DC‑3:lla koneen elin­iän aikana? Entä 747:lla?

    Teknolo­giahyödykkeil­lä on kuitenkin sel­l­ainen taipumus, että ne van­henevat nykyään nopeasti. Kän­nykän teknologi­nen elinikä alkaa olla banaanin luokas­sa, joten eipä siitä vehkeestä kan­na­ta tehdä kovin pitkäikäistä. (Viimeisen 20 vuo­den aikana min­ul­ta on hajon­nut yksi kän­nykkä, ja sekin kor­jat­ti­in. Lop­ut ovat muut­tuneet van­hen­tuneik­si kun­ni­a­nar­voisas­sa 3–4 vuo­den iässä.)

    Ovatko nykyiset kan­gas­ma­te­ri­aalit huonom­pia kuin 1800-luvun vastaavat?

  16. Viherinssi: Teknolo­giahyödykkeil­lä on kuitenkin sel­l­ainen taipumus, että ne van­henevat nykyään nopeasti. Kän­nykän teknologi­nen elinikä alkaa olla banaanin luokas­sa, joten eipä siitä vehkeestä kan­na­ta tehdä kovin pitkäikäistä. (Viimeisen 20 vuo­den aikana min­ul­ta on hajon­nut yksi kän­nykkä, ja sekin kor­jat­ti­in. Lop­ut ovat muut­tuneet van­hen­tuneik­si kun­ni­a­nar­voisas­sa 3–4 vuo­den iässä.)

    Ovatko nykyiset kan­gas­ma­te­ri­aalit huonom­pia kuin 1800-luvun vastaavat? 

    Haas­tat­telin taan­noin erästä kor­jau­som­pe­limoyrit­täjää, joka päivit­teli sitä, että nyky­isin kau­pas­ta ostet­ta­vat vaat­teet ovat sel­l­aista höt­töä, että niistä ei saa tehtyä kier­rä­tys­vaat­tei­ta vas­taaval­la taval­la kuin van­hoista laadukkaam­mista tek­sti­ileistä. Voi toki olla, että vaat­tei­den “teknologi­nen ikä” on nykyään myös lyhyem­pi eli muoti vai­htelee nopeammin.

    Oma koke­muk­seni tietotekni­ikas­ta on se, että jotain rik­ki men­nyt­tä saa vaikka­pa tietokoneista kor­ja­ta ennen kuin koneen suori­tuskyky van­hen­tuu. Sama jut­tu itse asi­as­sa kän­nyköis­säni, vaik­ka kohta­laisen hyvin ovat molem­mat kestäneet.

  17. New York Cityn työt­tömyys näyt­tää ole­van täl­lä het­kel­lä noin 9.3%, joten se ei olen­nais­es­ti eroa Detroitista (10%). Myös ns. Upstate New York, siis osaval­tio pohjoisosa, on pitkään ollut taan­tu­vaa aluet­ta, jos­ta tek­sti­ili- yms teol­lisu­u­den työ­paikat ovat hävin­neet. Buf­fa­lo on varsin pahoin kärsinyt raken­nemuu­tok­sesy­ta, tyhjiä omakoti­talo­ja ja raken­nuk­sia jne. Nia­gara Fall­sis­sa jopa tyhjiä hotel­li­raken­nuk­sia ainakin 10-vuot­ta sit­ten. Myös Man­hat­tanil­la on paljon tyhjiä vnho­ja teol­lisu­us­raken­nuk­sia, jot­ka on otet­tu uuteen käyt­töön taiteil­i­joiden työtiloina, gal­le­ri­oina jne.

  18. uusi kas­vo tääl­lä: Eräs tapa toteut­taa tämä on perustulo

    se vaan mak­saa yli 30MRD euroa Suomalaisille,joten mis­tä rahat???

    sit­ten kaik­ki voi olla leppoisasti.…
    lainaus:p.vahtera iltalehti:

    Olen pahoil­lani, sil­lä taidan pila­ta monien unel­mat perus­tu­losta täl­lä yksinker­taisel­la laskuharjoituksella.

    130 euroa viikos­sa on 520 euroa kuukaudessa.

    Sil­lä saisi tämän asun­non Helsin­gin Vuosaaresta
    vuokraovi.com palvelu

    ker­rosta­lo
    1 h, kk, kh
    23,5 m² 500 €/kk heti
    Helsin­ki Vuosaari
    Het­eni­ityn­tie 3
    00960 HELSINKI

    Saako­han 20 eurol­la joka päiväisen puuron­sa. Kau­ra­pu­uroa itse veteen keit­tämäl­lä saisi. Mut­ta ei muuta.

  19. Tiedemies: Jot­ta laadulli­nen kasvu on aidosti laadullista, sen pitäisi jotenkin tarkoit­taa että sitä romua ei ole niin paljon, vaan että se kiertää jotenkin enem­män. Niin on pitkälti tietysti tapah­tunutkin, mut­ta edelleen kaatopaikoille pää­tyy aika taval­la tavaraa joka vain kipataan kuop­paan ja peitetään. 

    Juurikin näin:

    The report pro­claimed that “an old 36-inch CRT TV gen­er­at­ed about the same amount of elec­tron­ics waste as 5,080 cell phones, today’s 70-inch flat-screen TV gen­er­ates the equiv­a­lent of just 953 cell phones, and a 30-inch flat-pan­el com­put­er monitor’s weight is equiv­a­lent to 211 mobile phones,” the report, con­duct­ed by Pike Research on behalf of CEA, says.

    Ainakin IT-alal­la roinaa tarvi­taan koko ajan vähem­män, ja kun perustekni­ik­ka sta­biloituu, on sub­jek­ti­ivisen laadun eli käyt­täjäkoke­muk­sen paran­tamiseen käytet­tävis­sä yhä enem­män resursse­ja. Roinakus­tan­nuk­set nyt ovat muutenkin olleet työvoimakus­tan­nuk­si­in ver­rat­tuna mar­gin­aal­isia jo pitkään.

  20. Viherinssi: Onko? Mikä oli auton huoltoväli 1930-luvul­la? Entä kilo­metrimääräi­nen elinikä? Entä nyt? Mon­tako tun­tia hehku­lamp­pu kestää nor­maal­i­jän­nit­teel­lä? Entä LED-lamp­pu? Mon­tako kilo­metriä lennet­ti­in DC‑3:lla koneen elin­iän aikana? Entä 747:lla?

    Teknolo­giahyödykkeil­lä on kuitenkin sel­l­ainen taipumus, että ne van­henevat nykyään nopeasti. Kän­nykän teknologi­nen elinikä alkaa olla banaanin luokas­sa, joten eipä siitä vehkeestä kan­na­ta tehdä kovin pitkäikäistä. (Viimeisen 20 vuo­den aikana min­ul­ta on hajon­nut yksi kän­nykkä, ja sekin kor­jat­ti­in. Lop­ut ovat muut­tuneet van­hen­tuneik­si kun­ni­a­nar­voisas­sa 3–4 vuo­den iässä.)

    Ovatko nykyiset kan­gas­ma­te­ri­aalit huonom­pia kuin 1800-luvun vastaavat?

    Hehku­lamp­pu­jen kestoikä kyl­lä ainakin lyheni kuin pyy maail­man­lop­un edel­lä, ennen kuin ne kiellettiin.
    Asun 200 vuot­ta van­has­sa talos­sa. Kuin­ka moni nykyrak­en­ta­ja lupaa talolleen sitä ikää? Eikös home­et tule jo muu­ta­man vuo­den käytön jälkeen?
    Min­ul­la on 50 vuot­ta van­ha trak­tori. Sitä pitää kyl­lä huoltaa tiheään, mut­ta sitä ei tarvitse kor­ja­ta kuten nuorem­pia veljiään. Sama päte­nee autoihinkin.

  21. Simo T:Haas­tat­telin taan­noin erästä kor­jau­som­pe­limoyrit­täjää, joka päivit­teli sitä, että nyky­isin kau­pas­ta ostet­ta­vat vaat­teet ovat sel­l­aista höt­töä, että niistä ei saa tehtyä kier­rä­tys­vaat­tei­ta vas­taaval­la taval­la kuin van­hoista laadukkaam­mista tek­sti­ileistä. Voi toki olla, että vaat­tei­den “teknologi­nen ikä” on nykyään myös lyhyem­pi eli muoti vai­htelee nopeammin.

    Tek­sti­ile­jä on mon­en­laiseen tarkoituk­seen ja mon­en­laisel­la kesto­ta­sol­la. Nyky­isin tek­sti­ilien käyt­töikä päät­tyy use­am­min halu­un vai­h­taa tyyliä, omaan pain­on muu­tok­seen tai muodin muut­tumiseen. Monien tren­di­vaat­tei­den kohdal­la ei taide­ta edes tavoitel­la mitään eri­tyisen pitkää käyt­töikää. Pitkäikäisiä vaat­teitakin kaupoista kyl­lä löy­tyy, jos vain halu­aa. En markki­noi tässä mitään merkkiä nimeltä mainiten. Mut­ta useim­miten kestävim­mät vaat­teet eivät ole ihan niitä halvimpia, joskaan kalleuskaan ei vas­taavasti tarkoi­ta pitkää käyttöikää.

  22. Simo T: Haas­tat­telin taan­noin erästä kor­jau­som­pe­limoyrit­täjää, joka päivit­teli sitä, että nyky­isin kau­pas­ta ostet­ta­vat vaat­teet ovat sel­l­aista höt­töä, että niistä ei saa tehtyä kier­rä­tys­vaat­tei­ta vas­taaval­la taval­la kuin van­hoista laadukkaam­mista tekstiileistä.

    Van­haankin aikaan on tehty myös huono­ja ja kestämät­tömiä vaat­tei­ta. Niitä ei vain enää ole jäl­jel­lä kierrätettäviksi.

    Vas­taaval­la taval­la on hie­man hukas­sa päivit­te­ly siitä, miten ennen tehti­in hyviä talo­ja ja nykyään mon­et pure­taan jo 50 vuo­den iässä. Kyl­lä myös sata vuot­ta sit­ten tehti­in paljon talo­ja, jot­ka puret­ti­in ihmisiän päästä. Sata vuot­ta sit­ten raken­ne­tu­ista ovat jäl­jel­lä ne, jot­ka kestävät (kun­nol­la hoidet­tuina) sata vuot­ta, mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö sil­loin olisi tehty muitakin.

    Tietysti muo­ti­vaat­teisi­in liit­tyvä ker­takäyt­tökult­tuuri on jonkin­lainen ongel­ma, ja suo­ras­taan vas­ten­mieli­nen ilmiö. Joku Zalan­don main­os telkkaris­sa aiheut­taa aller­giaa (itse asi­as­sa Zal on aikayk­sikkö, noin 500 mil­lisekun­tia, jos­sa ajas­sa kana­va vaihtuu).

  23. Olisiko­han parem­pi käyt­tää sano­jen “määrälli­nen” ja “laadulli­nen” ase­mas­ta sano­ja “aineelli­nen” ja “ainee­ton”.

    En tässä yhtey­dessä oikein pidä sanas­ta “laadulli­nen”, sil­lä se sekoit­tuu käsit­teeseen “laatu”, jon­ka yksi parhaista määritelmistä on “fit to use”. 

    Laadun, esimerkik­si käyt­töiän piden­tämi­nen, voi toki vähen­tää määräl­listä kasvua, mut­ta vielä suurem­pi vaiku­tus on, että esim. nyky­isil­lä ja tulevil­la, sinän­sä mate­ri­aalite­hokkail­la ICT-tuot­teil­la voidaan toteut­taa ja välit­tää bit­teinä asioi­ta, jot­ka ennen vaa­ti­vat toteu­tu­ak­seen huikeasti suurem­paa mate­ri­aal­ista panos­ta. Myös aiem­mat lait­teet oli­vat laadukkai­ta, “fit to use”.

    Aineet­tomil­la ele­menteil­lä on palvelukau­pas­sa suuri merk­i­tys. Palvelu­jen osu­us maail­mankau­pas­ta on käsit­tääk­seni kovas­sa kasvussa.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.