Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

12.12.2012 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka, _ 

Leppoistaminen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3

(Pidin Majvikissa kestävän  talouden foorumille ja pilottikurssille alustuksen otsikon mukaisesta aiheesta. Palastelen tämän blogille useampana postauksena.)

Taulukko

Tuottavuuden nousun ja työllisyyden paranemisen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen.

Tuottavuuden
nousu
Työllisyyden paraneminen
Julkisen sektorin palkat         0             +
Tulonsiirrot         0             + +
Maksussa olevat eläkkeet         +             +
Terveys- ja koulutuspalvelujen kysyntä         –             0
Valtion velka         +             +

 

Talouskasvusta historiallisesti valtaosa on tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden kasvun määräämän trendin ympärillä on vähäistä työllisyyden paranemisesta tai heikkenemisestä johtuvaa vaihtelua. Nämä kaksi kasvun aiheuttavaa toimivat julkisen talouden kannalta aivan eri tavalla.

Tuottavuuden kaksinkertaistuminen nostaa palkat noin kaksinkertaisiksi. Tämä tuo verotuloja, mutta nostaa myös menoja.

Julkiset palkat nousevat osapuilleen muiden palkkojen verran, joten tuottavuuden nousu ei helpota julkisten palkkojen maksua.

Tulonsiirrot nousevat tosiasiassa palkkatason mukana. Pitkällä aikavälillä myös perusturva, vaikka se onkin sidottu pelkkään hintaindeksiin. Poikkeuksena tästä maksussa olevat eläkkeet, jotka on sidottu lähes yksinomaan hintaindeksiin.

Koulutus- ja terveyspalvelujen kysyntä nousee huomattavasti tulojen noustessa. Tältä osin talouskasvu vaikeuttaa julkisen talouden tasapainoa.

Valtion velan hoitomenoja talouskasvu tietysti helpottaa.

Tuottavuuden kasvattama talouskasvu helpottaa siis julkista taloutta oikeastaan vain maksussa olevien eläkkeiden ja valtion velanhoitomenojen osalta. Tätä merkittävämpää on terveys- ja koulutusmenojen kasvu. Talouskasvu siis pikemminkin heikentää julkisen talouden kestävyyttä.

Sen sijaan työllisyyden paranemisesta johtuvalla talouskasvulla on yksinomaan myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon.

 

Kommentit

85 Vastausta artikkeliin “Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys”

  1. Jyrki Patomäki kirjoitti 12.12.2012 kello 17:10

    Osmo: “…työllisyyden paranemisesta johtuvalla talouskasvulla on yksinomaan myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon.”

    Näinkö se menee:
    Kun palkat nousevat, entistä tarmokkaammin yritysten kannattaa etsiä uusia innovaatioita korvaamaan työntekijöitä. Työpaikkojen säilymisen pelastaa vain nopea talouskasvu. Silloin ei kyetä niin nopeasti investoimaan uuteen, että hyvän kysynnän aikana työntekijöitä kannattaisi vähentää. Näin on syntynyt talouskasvun välttämättömyyden ja palkallaan elävien työntekijöiden sekä verotuksen varassa toimivan yhteiskunnan riippuvuus toisistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. jukkaaakula kirjoitti 12.12.2012 kello 17:23

    “Tuottavuuden kaksinkertaistuminen nostaa palkat noin kaksinkertaisiksi. Tämä tuo verotuloja, mutta nostaa myös menoja. Julkiset palkat nousevat osapuilleen muiden palkkojen verran, joten tuottavuuden nousu ei helpota julkisten palkkojen maksua.”

    Julkiset palkat nousevat mutta miksi ? Ay-liikkeen takia vai demokratian takia ? Ei julkisten palkkojen nostamiseen ole mitään perusteita mutta rakenteet ovat sellaiset että ne nousevat auttamatta.

    Rakenteet kuitenkin muuttuvat. Niitä myös voi muuttaa. Eivät julkiset palkat laskekaan silloin kun yksityiset palkat faktisesti laskevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Raimo K kirjoitti 12.12.2012 kello 17:33

    Osmo: “Julkiset palkat nousevat osapuilleen muiden palkkojen verran, joten tuottavuuden nousu ei helpota julkisten palkkojen maksua.”

    Julkiset palkat ovat vain pienempi osa koko kansantalouden palkkasummasta, tuottavuuden nousu ja sen mukainen palkkojen nousu yksityisellä sektorilla tuottaa enemmän verotuloja kuin mitä julkisen sektorin palkkojen nousuun menee. Laske vaikka itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Evert The NeveRest kirjoitti 12.12.2012 kello 19:14

    Ode, voisitko selventää, mitä tämä tarkoittaa tai mikä on mekanismi tässä:

    “Koulutus- ja terveyspalvelujen kysyntä nousee huomattavasti tulojen noustessa. Tältä osin talouskasvu vaikeuttaa julkisen talouden tasapainoa.”

    Minun mielestäni, joka ei siis perustu tietoon vaan päättelyyn, JULKISTEN koulutus- ja terveyspalveluiden kysyntä nousee tulojen LASKIESSA.

    Onko korrelaatio minkä lineearinen, kurvilineaarinen ja minkä merkkinen?

    Nimimerkki: Putosin kärryiltä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2012 kello 8:55

    Rikkaassa maassa opiskellaan pidemmälle kuin köyhässä. Maan vaurastuessa ihmiset vaativat parempaa terveydenhoitoa. Parempi terveydenhoito taas on melkein kokonaan julkista. Yhtään sydänsiirtoa ei Suomessa ole tehty yksityisellä sektorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tavallinen Teknikko kirjoitti 12.12.2012 kello 20:51

    Totaalinen sota jossakin maailman kolkalla ja loputtuaan on ollut varsin hyvä edistämään maailman taloutta, työllisyyttä ja rikastuttamaan rahasäkkien äärellä eläjiä.

    Mutta mikä pienemmän sorttinen, Suomen taloutta kiihottava käsite tulisi “laittaa nurin” ja sitten rakentaa uudestaan, jotta suomalaisten työttömien ei tarvitisi ryhtyä työttömyysturvansa menetyksen uhalla tyhjää tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Seppo Korppoo kirjoitti 12.12.2012 kello 21:00

    Sikäli kun tiedän, Valtiovarainministeriössä on erinomainen Suomen makroekonominen malli.

    Siihen voi heittää sisään erilaisia muuttujia ja saa heti varsin tarkan tosi-tuloksen.

    Olen varma, että jos niihen laittaa lisää työllisyyttä ja sitä kautta viennistä tulevaa talouskasvua, saadaan hienoja tuloksia.

    Jos taas heittää sisään jotain leppoistamista tai valtion menojen kasvua, tulos menee päin elintä!

    Suomella menee vieläkin huonommin, jos sisään heittää nykyhallituksen humpuuki-ohjelman.

    Näitä itsestäänselviä laskelmia ei kukaan populisti-poliitikko kuitenkaan uskalla tai kehtaa esittää kansalle.

    OS tekisi palveluksen tälle palstalle jos vetäisi tosi-laskelmia esiin.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jonka on pakko tehdä koko ajan tosi-laskelmia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Juhani Salovaara kirjoitti 12.12.2012 kello 23:02

    Koskakohan Suomessa käytäisiin talouskeskustelua siten, että EK ei vain esittäisi omia lyhytnäköisiä ja paljolti ristiriitaisia näkemyksiään, ja sitten hallitus pannaan juoksemaan niiden mukaan? Sitten laitetaan muutama pinssi itsenäisyyspävänä rintaan niille jotka tottelivat, aivan kuten jo tsaarilla oli tapana.

    Vaikka vihreät ovatkin hallituksessa EK:n juoksupoikien kanssa, niin ehkäpä tähän hölmöilyyn voisi muutaman tulikivenkatkuisen sanasen sanoa? Koska nyt on nähty, että EK ajaa lisää työtä niille joilla sitä jo on, eikä jokaiselle jotakin, niin minusta tämän ei pitäisi olla kansanvaltaa edustavien tahto. Syrjäytetään toiset ja väsytetään toiset, missä järki? Vitutus tappaa, mutta ensin se tuottaa kalliita ongelmia. Tämä jos jokin tulee kalliiksi julkisella taloudelle. Onnea kuitenkin jo tässä vaiheessa niille, jotka jo jotakin arvonsa pitävää omistavat.

    EK:n itku on vielä siinäkin suhteessa onnetonta, että miksi kukaan ei puhu tuotteista? Jos ei ole tuotteet kunnossa, niin ei ole kysyntää. Väittäisin suomalaisten teollisuusherrojen olleen yhtä tyhmiä, kuin Detroitin autotehtailijat, jotka rakastuivat V8:n mörinään ja eivät huomanneet, että kansa osti bensapihejä japsiautoja. Tuli sitten koko homma veronmaksajien pelastettavaksi, vaikka valtion piti olla paha bisneksille.

    Suomessa johtajat oppivat jo RUK:ssa, että iso, painava, kova, kallis ja vihreä ovat määreitä sellaiselle, jota miehen pitää tehdä. Toki reservissä unohtuu tuo vihreä. Muu on sitten hassutaloutta tai akkaitten hommaa, johon ei saa rahaa pankista tai vanhan liiton rahoittajilta. Ei mene vertailumaa Ruotsissa ihan näin ja homma ei dippaa, kun talous ei ole pelkkää investointivermettä. Nokiakin nukkui, kun luulivat että kovalla ja isolla pärjää, mutta olisikin pitänyt panostaa pehmeään softaan. Nyt maksetaan Nokian liian suureksi kasvamisen ja sen jälkeisen romahtamisen hintaa poliitikoiden paniikkina, jota EK käyttää hyväksi neokonnien oppien mukaan. Rakennemuutoksen merkitystä vähättelemällä koitetaan saada kaikkea roskaa läpi.

    Ei varmaan kannattaisi tehdä painavaa bulkkia, jota on kallista viedä ja nyt sitä osaavat jo tehdä muutkin. Sitten vielä EK ajaa tämän yhden herran päätelmiä läpi, että ympäristälainsäädäntö pitää ajaa alas. Miten cleantechistä kehittyy mitään, jos sitä ei tarvitse kehittää käyttämällä? Miten kaivoksia avataan, jos lupia myöntävät irtisanotaan? Miten Kauppahallista kehittyy mitään, jos sen pitää olla EK:n parkkipaikan keskellä? Tuleeko edes puurakentamisesta mitään, kun UPM:n päämajaankin laitetaan vain puiset julkisivurimat?

    Miksi kukaan ei tee Paakkasia ja uhkaa heittää johtajia pellolle, eikä vain karsi tuotantoaan? Jos kerta tuotteet on kunnossa ja niin uniikkeja neronleimauksia, niin sittenhän se on vain myynti- ja markkinointipuolen johdosta kiinni, jos ei ole kysyntää. Kaikilla yrittäjllä ei mene huonosti, joten avainsana lienee tuo rakennemuutos. Pitäisi vain lopettaa sellaisen tekohengitys, jolla ei ole tulevaisuudessa asiaa olla olemassa, eli ohjata rakennemuutosta kestävään suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tiedemies kirjoitti 13.12.2012 kello 2:23

    En hyväksy sitä lähtökohtaa, että (yleisen) tuottavuuden nousun pitäisi näkyä tulonsiirroissa tai edes julkisen sektorin palkoissa sellaisenaan.

    Oletetaan että yksityinen tuottavuus kasvaa mutta julkinen ei, tai kasvaa olennaisesti hitaammin kuin yksityinen. Oletetaan, että palkkasopimuksin pidetään huoli että julkiset palkat pysyvät suhteessa samoina kuin yksityiset. Pitkällä aikavälillä siis (yksityisen sektorin) tuottavuuden kasvu johtaa siihen, että julkinen sektori syö alati suuremman osan resursseista.

    Palkkojen pitää ankkuroitua tuottavuuteen, mikä tahansa muu järjestely proppaa ennenpitkää.

    Jos solidaarisella palkkapolitiikalla taas pidetään esimerkiksi yksityisen sektorin palkat (keinotekoisen) matalina ja tuottavuus kasvaa, niin tämä näkyy pääomatulojen osuuden kasvuna. Taas saadaan niitä kauheita tuloeroja. Ja siis, ei sellaista palkkamalttia onnistutat pitämään pitkään.

    Vielä kummallisempaa on tulonsiirtojen sitominen tuottavuuteen. Esimerkiksi tulonsiirtojen varassa elävien asumisväljyyden oletetaan ilmeisesti kasvavan samaa tahtia kuin muulla väestöllä. Miksi näin pitäisi olla, kun ottaa huomioon että tästä iso osa on nollasummaista? Tämä on kauhea tehottomuuden lähde! Ja se näkyy, paljonko asumistukiin menee nyt ja paljonko meni 25 vuotta sitten?

    Ja siis, miksi tuottavuuden nousu lisäisi terveys- ja koulutuspalveluiden kysyntää? Elinkaaren yli keskiarvoistettuna ainakin terveyspalveluiden kysyntä per elinvuosi luulisi pikemminkin vähenevän. Koulutuksen osalta taas ei pitäisi olla syytä huoleen. Koulutusmenojen suhde BKT:hen on laskenut 1990-luvulta saakka, tuottavuuden nousu näyttäisikin koskevan jossain määrin koulutusta.

    Esität tietyt vasemmistolaiset arvovalinnat väistämättöminä tosiasioina. Olisi fiksua jos erottelisit, mikä mielestäsi prosesseissa on sen aidosti väistämättömän osuus ja mikä on vain sitä, että tiettyjä poliittisesti kivuliaita päätöksiä ei voida tehdä. Kaikkialla maailmassa nimittäin tällaiset lainalaisuudet eivät todellakaan ole voimassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Panu Heinonen kirjoitti 13.12.2012 kello 8:57

    Ei julkisen talouden rahoituksen tarvitse olla riippuvainen yksityisen talouden sujuvuudesta. Rahoittamalla julkista sektoria suoraan omasta keskuspankista, saadaan palvelut tuotettua suhdanteista riippumatta. Tätä kautta myös yksityisen sektorin velkaantuminen vähenee ja sen toimintaedellytykset paranevat.
    Talouden ylikuumenemistilanteessa julkisen sektorin investointeja voidaan vähentää.
    Jostain syystä poliitikot kuvittelevat verotuloilla rahoitettavan julkista toimintaa, vaikka rahajärjestelmän sisällä julkinen kulutus tapahtuu aina uudella keskuspankkirahalla (eli “rahan painamisella”) ja verotus puolestaan poistaa tuota keskuspankkirahaa kierrosta. Tämä on ehkä nykyajan suurin ja vahingollisin kollektiivinen väärinymmärrys.

    Julkisessa velassa ei ole kysymys mistään kestävyysvajeesta vaan pelkästään siitä, mistä velka otetaan. Jos se otetaan omasta keskuspankista, sen määrällä ei ole mitään kuviteltavissa olevaa rajaa ja rahaa syntyy aina tarvittaviin investointeihin riittävä määrä. Vasta siinä tilanteessa kun lähestytään täystyöllisyystilannetta, alkaa rahamäärän kasvattaminen vaikuttamaan inflaatioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mauno kirjoitti 13.12.2012 kello 9:09

    Ihmisiä motivoi rahan tienaaminen ei erikoiset sillat, ei junaradat, ei oopperatalot ei lobbauksen vastaanottojärjestöt ei eläkevakuutusyhtiöt jotka myös rakastavat ottamiaan rahoja.

    Opiskelijat motivoituvat jos on rahantuloa tiedossa, työntekijät ja yrittäjät motivoituvat jos vaivasta saa rahaa itselleen. Työ-tulosta syntyy enemmän jos ihmiset saavat siitä rahaa.

    Elämä on ihmisiä itseään varten, ei joidenkin vieraiden terveiden työkykyisten elättämistä varten. Useimmat ovat valmiita auttamaan sitä oikeasti tarvitsevia, mutta “nyky-hyvinvoitiyhteiskunta” on jotakin muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 13.12.2012 kello 9:19

    Tiedemies:
    En hyväksy sitä lähtökohtaa, että (yleisen) tuottavuuden nousun pitäisi näkyä tulonsiirroissa tai edes julkisen sektorin palkoissa sellaisenaan.

    Oletetaan että yksityinen tuottavuus kasvaa mutta julkinen ei, tai kasvaa olennaisesti hitaammin kuin yksityinen. Oletetaan, että palkkasopimuksin pidetään huoli että julkiset palkat pysyvät suhteessa samoina kuin yksityiset. Pitkällä aikavälillä siis (yksityisen sektorin) tuottavuuden kasvu johtaa siihen, että julkinen sektori syö alati suuremman osan resursseista.

    En ymmärrä. Oletetaan että yksityisten sektorin tuotanto on 100 ja tästä lapioidaan veroina puolet eli 50 julkisella sektorille, jossa on töissä puolet väestöstä. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että koko tuotanto maksetaan palkkoina, niin yksityisten sektorin työntekijät saa ihan saman verran palkkaa kuin julkisen. Kun tuottavuus kasvaa ja yksityisen sektorin tuotanto on esim. 200, niin ei tuo muutu mihinkään.

    Ainakin hieman pidemmällä tarkasteluvälillä (uravalinnat) yksityinen ja julkinen sektori kilpailee samoista työntekijöistä. Ei se palkkaero voi olla ihan mitä tahansa.

    Palkkojen pitää ankkuroitua tuottavuuteen, mikä tahansa muu järjestely proppaa ennenpitkää.

    No ankkuroituuhan ne kokonaistuottavuuteen. Ja sivumennen, sikäli kun alakohtainen korkeampi tuottavuus tuottaa suhteellisesti yhä suurempia palkkoja, niin kyse on kilpailun puutteesta. Eli siis korkeamman tuottavuuden pitäisi siirtyä kuluttajahintoihin kilpailuilla markkinoilla. Krugmanin viimeisin pääomista ja roboteista on muuten tähän liittyen hyvä, http://www.nytimes.com/2012/12/10/opinion/krugman-robots-and-robber-barons.html?partner=rssnyt&emc=rss&_r=0

    Vielä kummallisempaa on tulonsiirtojen sitominen tuottavuuteen. Esimerkiksi tulonsiirtojen varassa elävien asumisväljyyden oletetaan ilmeisesti kasvavan samaa tahtia kuin muulla väestöllä. Miksi näin pitäisi olla, kun ottaa huomioon että tästä iso osa on nollasummaista? Tämä on kauhea tehottomuuden lähde! Ja se näkyy, paljonko asumistukiin menee nyt ja paljonko meni 25 vuotta sitten?

    Kyllä sä nyt sen tiedät että absoluuttinen ja suhteellinen huonotuloisuus on eri asia. Jos olet sitä mieltä että suhteellinen huonotuloisuus ei ole ongelma, niin sen voi sanoa ihan suoraan ääneen, onnea vaan argumentointiin. 🙂

    KELAn asumistuet on vuodessa noin 1,25 miljardia, sossun maksamista en osaa sanoa. Vähemmän tuo on kuin erillaiset keskiluokan asumistuet kuten asuntolainan korkovähennys, työmatkakorvaukset, jne. Suomessa tuetaan asumista riippuen sitä mitä tuiksi laskaa noin tonnilla tai kahdella per asunto. Pidemmin http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/yleisempi-asumistuki.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Raimo K kirjoitti 13.12.2012 kello 9:24

    No nyt on verekset voimat EK:ssa, kyllä maan asiat saadaan kuntoon.
    Ja ensimmäiseksi puututtiin mekittävään epäkohtaan: tehdyt työtunnit ovat 60-lukuun verrattuna vähentyneet merkittävästi – ja kaikki tämä lähes pelkästään siksi, että jostain syystä on annettu lauantait vapaaksi! Kuinka näin on päässyt käymään? On se hyvä, että tämä on nyt heti huomattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Syltty kirjoitti 13.12.2012 kello 9:31

    Osmo Soininvaara:
    Rikkaassa maassa opiskellaan pidemmälle kuin köyhässä. Maan vaurastuessa ihmiset vaativat parempaa terveydenhoitoa. Parempi terveydenhoito taas on melkein kokonaan julkista. Yhtään sydänsiirtoa ei Suomessa ole tehty yksityisellä sektorilla.

    Julkinen terveydenhuolto alkaa olla Suomessa erikoissairaanhoitoa lukuunottamatta ihan puhdas vitsi!

    Esimerkiksi en varmasti mene viikonloppuna sairaan lapsen kanssa päivystykseen jonottamaan tuntikausiksi, jos voin lyödä vakuutuksen tiskiin ja mennä sunnuntaina minulle sopivaan aikaan asiansa osaavan lastenlääkärin juttusille yleislääkärin arvailujen sijasta.

    Kuka täysijärkinen haluaa jonottaa sairaan lapsen kanssa esimerkiksi viittä tuntia, jos voi selvitä 20 minuutissa, minkä se itse vastaanotto kestää?

    Tarviiko edes mainita hammashuoltoa? Jonotusajat tarkastukseen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä tämmöisellä “palvelulla” oikein tekee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Pekka Taipale kirjoitti 13.12.2012 kello 9:49

    tpyyluoma: Ainakin hieman pidemmällä tarkasteluvälillä (uravalinnat) yksityinen ja julkinen sektori kilpailee samoista työntekijöistä. Ei se palkkaero voi olla ihan mitä tahansa.

    Todettakoon muuten, että tällä hetkellä valtion palveluksessa olevien keskipalkka on *suurempi* kuin yksityisellä sektorilla. (Kuntien palveluksessa pienempi).

    Ei se palkkaero näinkään päin voi olla ihan mitä tahansa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Syltty kirjoitti 13.12.2012 kello 9:54

    Panu Heinonen: Jostain syystä poliitikot kuvittelevat verotuloilla rahoitettavan julkista toimintaa, vaikka rahajärjestelmän sisällä julkinen kulutus tapahtuu aina uudella keskuspankkirahalla

    No eikös munkin talokaupat on rahoitettu keskuspankkirahalla, jos myyjän tili on eri pankissa kuin omani…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Taipale kirjoitti 13.12.2012 kello 10:20

    Osmo Soininvaara: Parempi terveydenhoito taas on melkein kokonaan julkista. Yhtään sydänsiirtoa ei Suomessa ole tehty yksityisellä sektorilla.

    Toisaalta yhtään Beckhamin kinttua ei ole leikattu muualla kuin yksityisellä. Huippuyksiköitä kehittyy siis yksityiselläkin puolella. Tietysti yksityinen ja julkinen tarvitsevat toisiaan monessa suhteessa.

    Eri organisaatiot erikoistuvat hieman eri asioihin; sydänsiirtojen rahoitus on haluttu hoitaa tietyllä tavalla ja se, että se on julkisen hallussa, ei ole vain yksityisten heikkoutta, vaan poliittinen päätös.

    Mitä tulee kommentteihin siitä, että julkinen terveydenhoito on vitsi, niin tässä kokemukset vaihtelevat kovasti. Liki 20 vuotta sitten jonotin pikkulapsen kanssa Espoon terveyskeskukseen kahdeksan tunnin päiviä (tai öitä). Nyt viimeiset pari kontaktia ovat olleet kaikkeen julkisuudessa nähtävään valitukseen nähden hämmästyttävän sujuvia: lääkäriin on päässyt jotakuinkin heti. Tosin näitä anekdoottikokemuksia on tullut perheessäni vain pari. Lapset on kyllä suosiolla viety yksityiselle, koska julkisella sektorilla jonotuttaminen oli aikanaan niin törkeää. Siinähän ei tuhlata vain potilaan aikaa ja lisätä kärsimystä, vaan myös saattajan aikaa ja ahdistusta. Tähän ei kuitenkaan tule muutosta, koska yksityisellä ja julkisella on se ero, että yksityisellä potilas on maksava asiakas. Julkisella taas maksava asiakas on poliitikko, ja potilas on vain prosessin kohde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Janne kirjoitti 13.12.2012 kello 10:26

    Syltty:
    Tarviiko edes mainita hammashuoltoa? Jonotusajat tarkastukseen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä tämmöisellä “palvelulla” oikein tekee?

    Ainakin Helsingissä hammashuolto toimii nykyisin paremmin kuin muutama vuosi sitten. Jonotusaika tarkastukseen on alle 6 kuukautta. Onhan se silti pitkä aika, mutta kyse on kuitenkin kiireettömästä asiasta. Kiireelliset hommat hoidetaan erikseen.. kunnallisella puolellakin usein yksityisellä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Julkisen työntekijä kirjoitti 13.12.2012 kello 10:49

    Jos julkisen sektorin tuottavuus kasvaa hitaammin, yksityisen sektorin hyödykkeiden kysynnän pitäisi kasvaa nopeammin. Jos valtio estää tämän, syntyy järjetöntä tehokkuutta.

    Pitää siis yksityistää koulutus palveluseteleillä Ruotsin malliin, terveydenhoito esimerkiksi Singaporen tai Hollannin mallilla jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2012 kello 10:55

    Eivätkö Ruotsin surkeat kokemukset koululaitoksen yksityistämisestä häiritse lainkaan. Oppimistulokset ovat katatrofaalista luokkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tapio Peltonen kirjoitti 13.12.2012 kello 10:53

    Syltty:
    Tarviiko edes mainita hammashuoltoa? Jonotusajat tarkastukseen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä tämmöisellä “palvelulla” oikein tekee?

    Tulin hiljattain todenneeksi, että aikuisen ei näemmä kannata mennä julkiselle puolelle hammashoitoon, ainakaan jos on ilmiselviä korjaustarpeita. Asiakasmaksut nousevat hyvin lähelle yksityisen veloittamia summia, koska julkisella puolella pompotellaan asiakasta suuhygienistillä jne. ja useista käynneistä tulee useita käyntimaksuja. Vaikka julkisen puolen toimenpidemaksut ovat ehkä noin puolet yksityisen puolen vastaavista, kokonaisuutena ero on paljon pienempi.

    Lisäksi yksityiselle vastaanotolle pääsee koska vaan, ja julkiselle odotusajat ovat kuukausia. Ilmeisesti julkista ei enää käytä kukaan joka joutuu omasta pussistaan maksamaan hammashoitonsa, vaan ainoastaan se osa väestöstä, joka voi lähettää kuitit sossulle; sossu kun ei ilmeisesti yksityisen puolen laskuja maksa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 13.12.2012 kello 11:11

    Pekka Taipale: Todettakoon muuten, että tällä hetkellä valtion palveluksessa olevien keskipalkka on *suurempi* kuin yksityisellä sektorilla. (Kuntien palveluksessa pienempi).

    Ei se palkkaero näinkään päin voi olla ihan mitä tahansa…

    Valtiolla on yllättävän vähän ihmisiä töissä, suurin osa julkisen sektorin työpaikoista on kunnissa, ja niistä valtion työpaikoista suuri osa on asiantuntijatehtävissä, esimerkiksi tuomioistuimissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. pekka kirjoitti 13.12.2012 kello 11:18

    Panu Heinonen:

    Rahoittamalla julkista sektoria suoraan omasta keskuspankista, saadaan palvelut tuotettua suhdanteista riippumatta.

    Eläköön, ikiliikkuja on keksitty, siirrytään siis Zimbabwen malliin julkisen talouden rahoituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. az kirjoitti 13.12.2012 kello 12:18

    Osmo Soininvaara:
    Eivätkö Ruotsin surkeat kokemukset koululaitoksen yksityistämisestä häiritse lainkaan. Oppimistulokset ovat katatrofaalista luokkaa.

    Ruotsin peruskouluista 10% on näitä “vapaita kouluja” (en kutsu yksityisiksi, koska eivät voi kerätä lukukausimaksuja, järjestää pääsykokeita jne.). Oppimistulokset myös niissä lopuissa 90% ovat keskimäärin romahtaneet. Huomioidaan nyt kuitenkin, että tässä oppimistulosten romahtamisessa on suurempi alueellinen kuin järjestelmällinen korrelaatio. Alueilla, joilla oppimistulokset ovat erityisen pahasti romahtaneet sukupolven takaiseen verrattuna, myös väkivalta- ja seksuaalirikollisuus ovat hälyttävästi lisääntyneet. Keksisitköhän yhteistä selittävää tekijää? Voisikohan sellaista löytyä, mitä luulet?

    Otetaan vielä kuva Malmöstä. ProCivitasin vapaan peruskoulun oppimistulokset ovat kaupungin parhaat ja maan parhaimpien joukossa. Järjestyshäiriöt ovat suhteessa vähäisiä. Tilat ovat siistejä ja oppilaat pitävät ne siisteinä. Opettajien paikat ovat hyvin tavoiteltuja.
    Viiden minuutin pyöräilymatkan päässä ProCivitasista sijaitsee Kunskapsgymnasietin vapaa peruskoulu, joka on kaikessa edellä mainitussa valitettava vastakohta ProCivitasille. Sen oppimistulokset ovat maan huonoimpien joukossa. Koulujen hallinnoinnissa ja järjestelmässä ei ole merkittäviä eroja.

    Onnistuuko seuraavan lauseen täydentäminen: Kunskapsgymnasietin oppilaista yli 60% on … ? Sama täydentävä sana käy myös seuraavaan lauseeseen: ProCivitasin oppilaiden joukossa on hyvin vähän … ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Syltty kirjoitti 13.12.2012 kello 12:32

    Osmo Soininvaara:
    Eivätkö Ruotsin surkeat kokemukset koululaitoksen yksityistämisestä häiritse lainkaan. Oppimistulokset ovat katatrofaalista luokkaa.

    Yritätkö argumentoida, että koska Ruotsissa on ongelmia koululaitoksessa pitää Suomessakin sosialisoida [lisää tähän jokin sopiva toimiala, esimerkiksi vähittäiskauppa]?

    Eikös näitä yksityinen/julkinen-työnjakoa pidä tarkastella asia kerrallaan?

    Mites muuten Hesas menee niiden tk-maksujen poiston kanssa? Ei vissiin vielä ole poistuneet, onko suuria odotuksia mitä tulee tapahtumaan? Oletettavasti julkisen puolen tehokkuus laajenee äärettömästi, kun rahoitusta kuristetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Evert The NeveRest kirjoitti 13.12.2012 kello 12:50

    Minä kun ajattelin, että talouskasvun aikana ihmisillä on varaa yksityisiin terveyspalveluihin ja ydityksen huolehtivat henkilökuntansa koulutuksesta.

    Toisaalta taantumassa työttömyys kasvaa, ja ihmiset joutuvat työterveyshuollon sijaa turvautumaan julkisiin terveyspalveluihin ja yhteiskunnan tarjoamaan työvoimakoulutukseen ym.

    Sydänsiirtojen suhdanneyhteyttä en osaa hahmottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ettan kirjoitti 13.12.2012 kello 13:17

    “Eivätkö Ruotsin surkeat kokemukset koululaitoksen yksityistämisestä häiritse lainkaan. Oppimistulokset ovat katatrofaalista luokkaa.”

    Onkohan maahanmuutolla osuutta noissa Ruotsin tilastoissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Antero kirjoitti 13.12.2012 kello 13:21

    Tiedemies: Oletetaan että yksityinen tuottavuus kasvaa mutta julkinen ei, tai kasvaa olennaisesti hitaammin kuin yksityinen. Oletetaan, että palkkasopimuksin pidetään huoli että julkiset palkat pysyvät suhteessa samoina kuin yksityiset. Pitkällä aikavälillä siis (yksityisen sektorin) tuottavuuden kasvu johtaa siihen, että julkinen sektori syö alati suuremman osan resursseista.

    Valitettavasti alat eivät ole tasa-arvoisia tuottavuuden kasvun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä monella valmistavalla teollisuudenalalla voi tuottavuus nousta lähes äärettömästi uuden tekniikan ja automatisaation avulla, joillakin aloilla, kuten opetus, hoito ja muut vastaavat, tulee aika pian vastaan se, että tehostus on vain mahdotonta. Ei opettaja voi opettaa jatkuvasti kasvavampaa opetusryhmää eikä hoitaja voi hoitaa jatkuvasti suurempaa potilasmäärää kerralla. Aloilla joissa toimitaan ihmisten vuorovaikutuksessa, tehostusmahdollisuudet ovat paljon rajallisempia kuin tavaroita valmistavilla aloilla. Turhia toimintoja voidaan pyrkiä poistamaan ja asioita helpottamaan, mutta ihmisten kapasiteetti asettaa aina ylärajan sille mihin näillä aloilla voidaan tehostamisessa päässä.

    Monet julkiset alathan ovat juuri näitä vuorovaikutukseen perustuvia, joten ongelma ei ole (pelkästään) yksityisten ja julkisen puolen erot vaan se, että eri alojen tuottavuuskasvupotentiaalit ovat ihan luonnollisesti aivan erilaisia. Kysymys onkin sitten mihin noilla vuorovaikutukseen perustuvilla aloilla perustetaan palkkakehitys. Jos se perustuu yleiseen tuottavuuteen, nämä alat alkavat väistämättä ottaa entistä suuremman osan resursseista (palkat nousevat nopeammin kuin tuottavuus). Jos taas se perustuu alan tuottavuuten, tuota ongelmaa ei ole, mutta nämä alat ovat tuomittu pienpalkka-aloiksi, joissa vieläpä suhteellinen palkkakehitys muihin aloihin verrattuna laskee jatkuvasti. Ainakin minusta tämä on vielä huonompi ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Rolling Heurlin kirjoitti 13.12.2012 kello 13:23

    Osmo Soininvaara:
    Eivätkö Ruotsin surkeat kokemukset koululaitoksen yksityistämisestä häiritse lainkaan. Oppimistulokset ovat katatrofaalista luokkaa.

    Ovatko? Ainakin TIMMS ja PIRL tutkimuksissa, joista juuri Hesarissa, Ruotsin tulokset olivat kirkkaasti yli keskitason. Onko evidenssiä, että nimenomaan yksityisillä kouluilla tulokset olisivat erityisen huonoja verratuna vastaaviin julkisiin? Ja jos on, onko sitten näyttöä, että se yksityistäminen olisi syynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Samuli Saarelma kirjoitti 13.12.2012 kello 13:26

    Pekka Taipale:
    Mitä tulee kommentteihin siitä, että julkinen terveydenhoito on vitsi, niin tässä kokemukset vaihtelevat kovasti. Liki 20 vuotta sitten jonotin pikkulapsen kanssa Espoon terveyskeskukseen kahdeksan tunnin päiviä (tai öitä). Nyt viimeiset pari kontaktia ovat olleet kaikkeen julkisuudessa nähtävään valitukseen nähden hämmästyttävän sujuvia: lääkäriin on päässyt jotakuinkin heti.

    Tähän ja Syltyn vastaavaan kommenttiin liittyen minua ihmetyttää, että eikö terveyskeskuksen päivystyksen jonottamista voi hoitaa jotenkin järkevämmällä tavoin kuin niin, että ihmiset menevät sinne odotussaliin tuntikausiksi istumaan (ja levittämään tautejaan muihin odottajiin)?

    Mieleen tulee se yksinkertainen ajatus, että ennen päivystykseen lähtemistä soitetaan sinne päivystysklinikalle ja kerrotaan vaiva. Vastaanottohenkilö siellä sitten toteaa ihan samalla tavoin kuin nyt vastaanottoluukulla, onko tarve sellainen, että ollaan hengenvaarassa ja pitää lähteä heti, vai pannaanko jonon perälle (flunssainen lapsi on hyvin todennäköisesti jälkimmäiseen kuuluva). Sen jälkeen hän kertoo todennäköisen odotusajan ja lupaa soittaa takaisin siinä vaiheessa, kun sinne klinikalle pitäisi alkaa lähteä (sanotaan puoli tuntia ennen omaa vuoroa). Näin se sairas lapsi saa “jonottaa” omassa sängyssään.

    Ei tämä tietenkään yhtä hyvä ole kuin se, että pääsisi heti vastaanotolle, kun katsoo sellaista tarvitsevansa, mutta kyllä minusta paljon parempi kuin se, että joutuu fyysisesti odottamaan siellä päivystyspoliklinikan odotussalissa. Nykytekniikalla touhun saa varmaan jopa automatisoitua niin, että systeemi lähettää tekstarin siinä vaiheessa, kun näyttää siltä, että omaan vuoroon on haluttu määrä aikaa, joten touhu ei edes kuormittaisi vastaanottohenkilökuntaa yhtään enempää kuin nykysysteemikään. Ja jos vielä haluaa parantaa, niin voisi panna nettiin seurattavaksi jonotustilanteen ja sitten näkisi, miten se oma tunnus siellä etenee ja voi vaikka luopua siitä jonotuspaikastaan ja lähteä yksityiselle, jos ei kärsivällisyys riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Antero kirjoitti 13.12.2012 kello 13:28

    Pekka Taipale: Todettakoon muuten, että tällä hetkellä valtion palveluksessa olevien keskipalkka on *suurempi* kuin yksityisellä sektorilla. (Kuntien palveluksessa pienempi).Ei se palkkaero näinkään päin voi olla ihan mitä tahansa…

    Tuo on totta, mutta antaa aivan väärän kuvan tilanteesta, sillä tuossa oikeastaan verrataan väärää asiaa.

    Valtion palveluksessa keskipalkka on suurempi kuin yksityisellä sektorilla, mutta tämä johtuu siitä, että ylivoimaisesti suurin osa valtion tehtävistä on vaativia asiantuntijatehtäviä, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. Tämän takia valtion työntekijöiden keskimääräinen koulutusaste on todella paljon korkeampi kuin yksityisellä tai kunnissa.

    Jos verrataan vastaavia ryhmiä, eli vastaavan tasoisia töitä valtiolla ja yksityisillä, niin valtion palkat ovat selvästi pienempiä. Samoin jos verrataan palkkoja samantasoisen koulutuksen omaavien henkilöiden välillä yksityisellä ja valtiolla.

    Eli samasta työstä maksetaan valtiolla vähemmän kuin yksityisellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jussi P kirjoitti 13.12.2012 kello 13:44

    Raimo K: “..yksityisellä sektorilla tuottaa enemmän verotuloja kuin mitä julkisen sektorin palkkojen nousuun menee. Laske vaikka itse.”

    Jos alkuasetelma on se että yksityisen puolen verotulot tuottavat enemmän kuin julkisen sektorin työntekijöiden nettokustannus valtiolle on, niin valtion tulot kasvavat kun kumpienkin palkka kasvaa samalla prosentilla – jos taas alkuasetelma on se että julkisen sektorin palkat vievät enemmän kuin yksityisen puolen veroista saadaan niin valtion tappiot sen kun kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Mauno kirjoitti 13.12.2012 kello 14:05

    Olenkohan nähnyt unta? mutta mielestäni oli jonkun tekemä tutkimus jossa Suomalaiset lapset eivät kykene kovin hyvin käytännössä soveltamaan esim matematiikan oppejaan, jopa huonommin kuin ruotsin?

    Kun yhteiskunta on kova tekemään bisnestä sellaisilla aloilla joilla pienyrittäjyyttä paheksutaan, esim tämä tontti ja rakennuspuoli. Miksi se ei ryhdy pistämään rahoiksi erinomaisella sairaudenhoidollaan, sehän olisi huikea vientituote,itä-Helsingin terkkarin lääkärit ovat kielitaitonsa puolesta lähes kaikki heti valmiita palvelemaan maksukykyisiä venäläisiä. Tehtäisiin oikein hoitomonopoli, eihän yksityiset lääkintäpalvelut ole ansainneet voittojaan, verorahoilla on rakennettu monet homehtuneet työpaikat ja muut surmanloukut, maanteistä ja liukkaista kaduista puhumattakaan.Raskaalla verotaakalla ja masentavalla byrokratialla on talkoilla saatu aikaan kansallinen syvä masennus jonka ruumillisilla ja henkisillä vaivoilla yksityiset firmat vuolevat kultaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Koti-isä kirjoitti 13.12.2012 kello 14:32

    Osmo Soininvaara:
    Maan vaurastuessa ihmiset vaativat parempaa terveydenhoitoa. Parempi terveydenhoito taas on melkein kokonaan julkista.

    Tähän pitäisi lisätä vielä elintasosairaudet: ylensyöminen ja liikalihavuus, liikkumattomuus sekä roskaruoka eli pitkälle jalostetut elintarvikkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Syltty kirjoitti 13.12.2012 kello 14:32

    Samuli Saarelma: Tähän ja Syltyn vastaavaan kommenttiin liittyen minua ihmetyttää, että eikö terveyskeskuksen päivystyksen jonottamista voi hoitaa jotenkin järkevämmällä tavoin

    Varmasti, mutta miksi ihmeessä julkinen sektori tekisi niin?

    Suuttuvatko asiakkaat kun joutuvat jonottamaan ja menevät muualle? Jos menevät, niin sehän on julkisen jonotuttajan mielestä ainoastaan hyvä asia sillä ruuhkat vähevät ja resurssit riittävät paremmin. Asiakkailta saa jokatapauksessa saman maksun (tai siis ei saa, ainakaan helsingissä ens vuoden alusta) palveli sitä heti tai vasta ensi vuonna ja tulijoita kyllä riittää, eli ei ole mitään välilä vaikka osa siirtyisikin muualle, tupa on silti täynnä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Koti-isä kirjoitti 13.12.2012 kello 14:40

    Syltty: Tarviiko edes mainita hammashuoltoa? Jonotusajat tarkastukseen ovat viimeaikoina olleet luokkaa vuosi, mitä ihmettä tämmöisellä “palvelulla” oikein tekee?

    Ei kannata kommentoida, ellei ole kokemusta asiasta.

    Mitä väliä on puolen vuoden jonosta? Kun valtaosa asiakkasta on perusterveitä tarkastusasiakkaita, joilta rapsutellaan vähän hammaskiveä pois ja jotka voivat aivan hyvin varata sen seuraavan 3 vuoden päästä olevan tarkastusajan 2,5 vuoden kuluttua. Puolen vuoden jono voisi olla ongelma ainoastaan niille, jotka haluavat käydä tarkastuksessa sitä tiheämmin.

    Ja ainakin pääkaupungissa julkisen puolen hoito on aina ollut ensiluokkaista. Lisäksi hätätapauksessa hoitoon pääsee samantien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tiedemies kirjoitti 13.12.2012 kello 14:49

    No siis, pakkohan pääomallekin on jotain maksaa ja sitä ei voi verottaa niinkuin palkkaa. Toki, on ihan totta että heitin argumenttini huolimattomasti, voidaan eritellä sitä että mitä tuotetaan ja kuinka ja mikä tehdään subventiona jne.

    Olennaista siis on, että se julkisen sektorin koko ei jousta niinkuin vaikka sanotaan se, paljonko on elektroniikka contra metsäteollisuutta tai paljonko on partureita contra valssaamoita. Nämä menee marginaalisten tuottavuuksien pääoman jne mukaan ja niissä on globaalit markkinat usein.

    Moni maa panostaa vaan koulutukseen, eikä juuri muuhun, niissä pääsee sitten se muu tuotanto vähemmällä verorasituksella, ja sitten palkkaerojen kun annetaan muodostua niin ne joilla on lanttua menee niihin paremmin palkattuihin hommiin. Suomessa on maailman fiksuimmat lastentarhan- ja peruskoulunopettajat ja se on ihan hyvä juttu, mutta sillä on aika kova hinta.

    Ja siis tämä *on* arvovalinta, ja sillä on tradeoff. En väitä että tiedän mikä se on, mutta vääjäämättömyyden retoriikka on tympeää tulee se sitten oikealta tai vasemmalta. Jos Osmo voisi erotella jatkossa sen mistä vääjäämättömyys tulee, niin se avaisi visiota vähän enemmän. Nykyisellään tässä on vähän sellainen sävy että demarit päättää asiosta vielä seuraavat 30 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Koti-isä kirjoitti 13.12.2012 kello 15:01

    Raimo K:
    Ja ensimmäiseksi puututtiin mekittävään epäkohtaan: tehdyt työtunnit ovat 60-lukuun verrattuna vähentyneet merkittävästi – ja kaikki tämä lähes pelkästään siksi, että jostain syystä on annettu lauantait vapaaksi!

    Käsittämättömän halpa ja naiviudessan suorastaan typerä tuo EVAn työtuntiheitto.

    Ensinnäkin. Tehdyn työn määrä = työteho x työhön käytetty aika. On paljastavaa, että EVA/EK puhuvat pelkästään työhön käytetystä ajasta. Vaikka on yleinen tosiasia, että työteho eli työn tuottavuus on kasvanut merkittävästi.

    Yksi EVAn raportin päätelmistä kuuluu (raportti löytyy EVAn verkkosivulta): “Jotta vuonna 1980 työelämän aloittanut tekisi uransa aikana yhtä paljon työtunteja kuin työuransa vuosina 1960–2000 tehnyt, pitäisi hänen työssäoloaikaansa pidentää melkein kolmella vuodella.”

    Kuka on keksinyt, että töitä pitäisi tehdä maailman tappiin sama tuntimäärä vuodessa?

    Toiseksi. HS:nkin lainaamassa EVAn raportin kuvaajassa näytetään, miten viikottaiset työtunnit ovat kehittyneet. Ennen 90-lukua trendi oli laskeva. Mutta viimeiset 20 vuotta työtuntien määrä on pysynyt muuttumattomana! Ja näin ennustetaan jatkuvan seuraavat 10 vuottakin. Mitä on tapahtunut? Miksi työtuntien määrä ei ole vähentynyt tuottavuuden kasvaessa? Vaikka maa on rakennettu valmiiksi ja me olemme rikkaampia kuin koskaan.

    Se työtuntien vähentäminen, mistä nyt puhutaan leppoistamisena, olisi kuulunut itse asiassa tapahtua jo viimeisen 20 vuoden aikana.

    Me teemme aivan liikaa työtunteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. hupsis kirjoitti 13.12.2012 kello 15:24

    Osmo Soininvaara:
    Rikkaassa maassa opiskellaan pidemmälle kuin köyhässä. Maan vaurastuessa ihmiset vaativat parempaa terveydenhoitoa. Parempi terveydenhoito taas on melkein kokonaan julkista. Yhtään sydänsiirtoa ei Suomessa ole tehty yksityisellä sektorilla.

    Eihän tässä ole nyt käynyt niin kuin jankuttavasa tuloerokeskustelussa, jossa katsotaan jotain kehitysmaata ja verrataan länsimaahan ja todetaan trendi. Tämän jälkeen tehdään kevyt hyppäys ja oletetaan että trendi jatkuu kun länsimaata kehitetään edelleen.

    Katselin kerran eri länsimaiden (OECD etc) tuloero ja erilaisia hyvinvointi / onnellisuus tilastoja ja näissä ei noiden välille synny minkäänlaisia korrelaatiooita.

    Mutta pienet tuloerot ovat hyvästä koska, ööö, somalia tai jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. eggo kirjoitti 13.12.2012 kello 15:26

    Syltty:

    Esimerkiksi en varmasti mene viikonloppuna sairaan lapsen kanssa päivystykseen jonottamaan tuntikausiksi, jos voin lyödä vakuutuksen tiskiin ja mennä sunnuntaina minulle sopivaan aikaan asiansa osaavan lastenlääkärin juttusille yleislääkärin arvailujen sijasta.

    Lasta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäriin aina heti kun vähän kuume nousee. Vasta jos lapsi on poikkeavan sairas tai kipeä. Toiset vanhemmat vievät lapsensa joka toinen viikonloppu lääkäriin kun se on “sairas”, toiset vievät kerran kolmessa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. eggo kirjoitti 13.12.2012 kello 15:32

    Samuli Saarelma: Tähän ja Syltyn vastaavaan kommenttiin liittyen minua ihmetyttää, että eikö terveyskeskuksen päivystyksen jonottamista voi hoitaa jotenkin järkevämmällä tavoin kuin niin, että ihmiset menevät sinne odotussaliin tuntikausiksi istumaan (ja levittämään tautejaan muihin odottajiin)?

    Näitä systeemejä on paljon käytössä, harvoin ne tilannetta ratkaisevat, koska kyse on nimenomaan päivystyksestä. Juuri kun se flunssainen Sami-Petteri olisi pääsemässä vastaanotolle niin ambulanssi tuo sekavan mummon ja ovesta kävelee kasvoista viillelty iv-huumeiden käyttäjä joka kertoo “törmänneensä oveen”.

    Perusongelma on se, että sinne päivystykseen ylipäätään tullaan tilanteissa, joissa ei todellakaan lääkärin vastaanottoa ainakaan päivystyksellisesti tarvita. Kuten flunssaisen lapsen kanssa. Jos sinne tulisi vain päivystyspotilaita niin ei juuri tarvitsisi jonotella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. antti kirjoitti 13.12.2012 kello 15:37

    Tulonsiirtoja ja työllisyys ++ ??

    En taas(kaan) tätä vihreää logiikkaa ymmärrä. Lisätään asumistukia, opintotukia, työttömyyspäivärahoja jne ja ihmiset menee entistä innokkaammin töihin kuin jäävät kotiin missä saman rahan saa tekemättä yhtään mitään. Menikö etumerkit väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2012 kello 17:21

    Taulukko tarkoitti, miten työllisyyden paraneminen vaikuttaa mahdollisuuteen rahoittaa kestävästi tulonsiirtoja. Helpottuu kun on enemmän maksaja ja vähemmän tulonsiirtojen saajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Viherinssi kirjoitti 13.12.2012 kello 15:54

    Koti-isä: Tähän pitäisi lisätä vielä elintasosairaudet: ylensyöminen ja liikalihavuus, liikkumattomuus sekä roskaruoka eli pitkälle jalostetut elintarvikkeet.

    Ainakin yksilötasolla taitaa kuitenkin olla niin, että näiden kulutus ja haitat vähenevät, kun koulutustaso ja tulotaso nousevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Viherinssi kirjoitti 13.12.2012 kello 16:11

    Koti-isä: Yksi EVAn raportin päätelmistä kuuluu (raportti löytyy EVAn verkkosivulta): “Jotta vuonna 1980 työelämän aloittanut tekisi uransa aikana yhtä paljon työtunteja kuin työuransa vuosina 1960–2000 tehnyt, pitäisi hänen työssäoloaikaansa pidentää melkein kolmella vuodella.”
    Kuka on keksinyt, että töitä pitäisi tehdä maailman tappiin sama tuntimäärä vuodessa?

    Laskepa huviksesi, kuinka paljon ihmisten työhön ja opiskeluihin käyttämätön aika on lisääntynyt vuodesta 1960. Eläkkeellejäänti-ikä on siirtynyt muutamalla vuodella, elinikä aika paljon enemmän. Toisin sanoen töissä tai opiskeluissa käytetty tuntimäärä suhteessa vapaa-aikaan on vähentynyt huomattavasti enemmän kuin mitä EVA:n vuotuiset työtunnit kertovat.

    Tehokkuus toki näkyy siinä, että me teemme vähemmän töitä (mutta tehokkaammin). Baumolin tauti kuitenkin huolehtii siitä, että kehitys on aika rajallista tässä suhteessa.

    Tästä ei sinänsä voi vetää sitä johtopäätöstä, että meidän pitäisi tehdä enemmän työtunteja vuodessa. Haasteet on ratkaistavissa seuraavilla tavoilla:

    1. Työtuntien lisääminen vuodessa. Heikkoutena tulonsiirtojen jyrkkeneminen ja työtuntikohtaisen tehokkuuden heikkeneminen.

    2. Työvuosien lisääminen. Heikkoutena tehokkuushaasteet loppupäässä sekä yleinen vastustus eläkeikäasioissa.

    3. Työttömyyden vähentäminen. Heikkoutena se, että hyväksyttyjä keinoja ei ole. (Muutenhan tämä on täydellinen ratkaisu.)

    4. Elintason lasku. Heikkoutena se, että leppoistamisen maksavat isolta osin ne, jotka eivät leppoista (kts. kohta 1).

    5. Palveluiden vähentäminen. Heikkoutena se, että ihmiset eivät esimerkiksi mielellään kuole hoidettavissa oleviin sairauksiin ja haluavat hyvää hoitoa vanhanakin.

    6. Palveluissa toimivien työntekijöiden palkkatason lasku. Poliittisesti vaikeaa ja osin rekrytointia vaikeuttavaa.

    Tässä on vielä huomattava, että kyse on kansantalouden tasolla tehtävästä työstä. Tällöin jako julkisen ja yksityisen välillä ei ole kovin olennainen. Se toki vaikuttaa yksilöiden väliseen tasa-arvoon muttei kokonaissuoritteeseen.

    Mitäpä siis teemme? Jotain on pakko valita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Panu Heinonen kirjoitti 13.12.2012 kello 16:48

    pekka:
    Panu Heinonen:

    Eläköön, ikiliikkuja on keksitty, siirrytään siis Zimbabwen malliin julkisen talouden rahoituksessa.

    Sekä Zimbabwessa että Weimarin tasavallassa hyperinflaatio johtui tuotantojärjestelmien romahtamisesta eikä rahan painamisesta. Mitähän Eurolle kävisi jos kaikki teollisuustuotanto ja maataloustuotanto lopetettaisiin muutaman kuukauden aikana? Kysyntä (ja sitä kautta hinnat) räjähtäisivät käsiin. Rahan määrä ei liity suoraan inflaatioon. Inflaatio johtuu kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta ja niin kauan kun on käyttämättömiä resursseja tuotannon kasvattamiseen, ei “rahan painamisesta” tule ongelmaa. Tällaisessa taloustilanteessa on pulaa nimenomaan kysynnästä – mihin esim. kansalaispalkka olisi aika hyvä ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Raimo K kirjoitti 13.12.2012 kello 18:10

    Tapio Peltonen: Tulin hiljattain todenneeksi, että aikuisen ei näemmä kannata mennä julkiselle puolelle hammashoitoon, ainakaan jos on ilmiselviä korjaustarpeita.
    ‘snip’

    Lisäksi yksityiselle vastaanotolle pääsee koska vaan, ja julkiselle odotusajat ovat kuukausia.
    ‘snip’

    Niinkö teilläpäin, puhutko kokemuksesta?

    Minulla lohkesi hammas pari vuotta sitten, soitin aamulla terveyskeskukseen ja sain ajan saman päivän iltapäiväksi. Lääkäri muotoili uuden hampaan puolikkaan ja asia oli sillä selvä. Maksoi muutaman kympin ja on kestänyt.
    Aikaisemmin särkytapauksessa sain myös ajan samaksi päiväksi.

    Meillä kyllä saa kiireellisessä tapauksessa avun nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 13.12.2012 kello 20:14

    eggo: Lasta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäriin aina heti kun vähän kuume nousee. Vasta jos lapsi on poikkeavan sairas tai kipeä. Toiset vanhemmat vievät lapsensa joka toinen viikonloppu lääkäriin kun se on “sairas”, toiset vievät kerran kolmessa vuodessa.

    Niin, jotkut vanhemmat eivät välitä lastensa hyvinvoinnista, ainakaan niin paljoa että viitsisivät viedä näitä säännöllisesti lääkäriin. Mielummin katsovat televisiota.

    En sanoisi että tällainen väliinpitämätön käytös on mikään hyve tai ylpeilyn aihe.

    Monesti on järkevää käydä tarkastuttamassa lapsen tilanne lääketieteen ammattilaisella hyvissä ajoin, silläkin uhalla että joskus tulee “turhia” käyntejä. Pidemmän päälle tulee halvemmaksi, että sairaudet hoidetaan heti pois alta, eikä niiden anneta aina kehittyä pahaksi (“poikkeavan sairas tai kipeä”).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Syltty kirjoitti 13.12.2012 kello 20:49

    eggo: Lasta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäriin aina heti kun vähän kuume nousee. Vasta jos lapsi on poikkeavan sairas tai kipeä.

    Se on kuule ihan tuhra jankuttaa, että julkinen on hyvä, julkinen on hyvä, julkinen on hyvä sillä perusteella, että kerran pari vuodessa saa sairaan lapsen kanssa istua kokonaisen täyden työpäivän päivystyksessä.

    Joo, onhan se parempi jos istuu vain pari kertaa vuoteen verrattuna siihen, että siellä viettäisi muutaman tunnin jokaisessa kuumeessa, mutta ei se siitä kokemuksesta tee silti sujuvaa saatikka semmoista, että sinne menisi toista kertaa ellei olisi aivan pakko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ässä kirjoitti 13.12.2012 kello 21:04

    Tiedemies:

    Oletetaan että yksityinen tuottavuus kasvaa mutta julkinen ei, tai kasvaa olennaisesti hitaammin kuin yksityinen. Oletetaan, että palkkasopimuksin pidetään huoli että julkiset palkat pysyvät suhteessa samoina kuin yksityiset. Pitkällä aikavälillä siis (yksityisen sektorin) tuottavuuden kasvu johtaa siihen, että julkinen sektori syö alati suuremman osan resursseista.

    Palkkojen pitää ankkuroitua tuottavuuteen, mikä tahansa muu järjestely proppaa ennenpitkää.

    Tässä on sellainen ongelma, että suuri osa julkisella sektorilla tehtävästä työstä on sellaista, jonka tuottavuutta tai tuottavuuden kasvua on vaikea tai mahdoton mitata. Ja osa sellaista joka nyt vaan inhimillisestä näkökulmasta katsoen on tehtävä, vaikka se ei kovin tuottavaa olisikaan.

    Toinen pointti on se, että suurin osa julkisen sektorin työstä (esim. terveydenhuolto ja koulutus) on tuottavaa yksityisen sektorin kautta, koska se mahdollistaa yksityisen sektorin tuottavuuden, ja tällöin julkisen sektorin tuottavuus kasvaa samalla kuin yksityisenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Pekka Taipale kirjoitti 13.12.2012 kello 21:58

    Samuli Saarelma: eikö terveyskeskuksen päivystyksen jonottamista voi hoitaa jotenkin järkevämmällä tavoin kuin niin, että ihmiset menevät sinne odotussaliin tuntikausiksi istumaan (ja levittämään tautejaan muihin odottajiin)?

    No periaatteessa tietenkin voisi, mutta jonotuttamisen tarkoitushan onkin juuri vähentää potilasmääriä, jotta saadaan asiakkaiden (=virastojen johdon) vaatimukset täytettyä. Kun prosessioliot jonottavat riittävän monta tuntia, he tajuavat kyllä lähteä, joko kotiin tai yksityislääkärille.

    Sen jälkeen voikin sitten taivastella sitä, miten yksityistä terveydenhoitoa tuetaan massiivisilla Kela-korvauksilla ja verovähennyksillä, ja miten hyväosaiset ja niin päin pois. Näet kun ne, joilla on kiire töihin, todennäköisesti joutavat odottamaan särkynsä tai lapsensa säryn kanssa vielä vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 13.12.2012 kello 22:06

    Ässä: Tässä on sellainen ongelma, että suuri osa julkisella sektorilla tehtävästä työstä on sellaista, jonka tuottavuutta tai tuottavuuden kasvua on vaikea tai mahdoton mitata.

    Arvelen, että suurin ongelma ei ole tuottavuuden mittaamisen vaikeus, vaan suurin ongelma on laajalle pesiytynyt laiska työtahti ja kokonaisuuden kannalta turhat työtavoitteet.

    Jos virkamies kolmasosan työajastaan pelaa pasianssia, kolmasosan juo kahvia, ja kolmasosan suunnittelee seuraavaa torkkupeittotilausta, niin tällaisen tuottavuutta ei ole vaikea mitata, vaan tuottavuus on yksinkertaisesti häpeällisen matala.

    Kun katsoo valtiovarainministeriön sivuilta listaa valtion virastoista ja niiden budjeteista, niin monen kohdalla herää vahva epäilys viraston tarpeellisuudesta ja työntekijöiden työmoraalista.

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/he_TAE_2012.jsp

    Hauskana yksityiskohtana, sellaisissa virastoissa joiden toiminta haiskahtaa turhalta on varsin vähän sairauspoissaoloja. Sellaisissa, joissa ilmeisesti joudutaan tekemään oikeita töitä, sairauspoissaoloja on paljon. Ehkä tällä mittarilla voi tunnistaa hyviä leikkauksen kohteita.

    Esim. hätäkeskuksessa on paljon sairauspoissaoloja, ja mittatekniikan keskuksessa vähän. Hätäkeskuksen toiminta kuulostaa äkkiseltään tuiki tarpeelliselta, mittatekniikan keskus sen sijaan on tässä suhteessa paljon salaperäisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2012 kello 22:15

    Julkisen sektorin työntekijät ovat tyypillisimmillään lääkäreitä, hoitajia ja opettajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Pekka Taipale kirjoitti 13.12.2012 kello 22:32

    eggo: Lasta ei tarvitse ylipäätään viedä lääkäriin aina heti kun vähän kuume nousee.

    No shit, Sherlock. Entä kun se lapsi on valvonut kolme yötä köhien tukehtumisen partaalla, ja vanhemmat kanssa? Entä kun se sairaustodistus on pakko saada, jotta saisi olla pois töistä?

    Niin joo, kaikilla ei tällaisia murheita ole. He leppoistavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. eggo kirjoitti 13.12.2012 kello 23:00

    Bror-Erik Gudmundsen: Niin, jotkut vanhemmat eivät välitä lastensa hyvinvoinnista, ainakaan niin paljoa että viitsisivät viedä näitä säännöllisesti lääkäriin. Mielummin katsovat televisiota.

    Niin, voihan sitä ajatella, että se on lapsen etu raahata tätä lääkäriin joka flunssassa. Todellisuudessa lähinnä vain altistaa turhille antibioottikuureille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. eggo kirjoitti 13.12.2012 kello 23:06

    Syltty: Se on kuule ihan tuhra jankuttaa, että julkinen on hyvä, julkinen on hyvä, julkinen on hyvä sillä perusteella, että kerran pari vuodessa saa sairaan lapsen kanssa istua kokonaisen täyden työpäivän päivystyksessä.

    Julkinen terveydenhuolto on Suomessa ihan kauheassa tilassa, ei missään nimessä hyvä. Yksityinen sektori soveltuu hyvin terveiden ihmisten hoitoon, mutta sairaat on tapana lähettää sairaalaan. Ja se on se romahtamassa oleva julkinen.

    Siltikään sinne päivystykseen ei kannata raahata niitä nuhaisia lapsia kun oikeasti sairaitakin riittää. Jos ihminen sairastuu vakavasti äkillisesti, hän soittaa ambulanssin, joka vie hänet päivystykseen. Silloin on kiva, että sillä lääkärillä olisi aikaa paneutua siihen oikeaan ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tiedemies kirjoitti 14.12.2012 kello 2:10

    Osmo Soininvaara: Julkisen sektorin työntekijät ovat tyypillisimmillään lääkäreitä, hoitajia ja opettajia.

    Vuonna 2009 julkinen sektori työllisti ihmisiä seuraavalla tavalla:
    – Hallinto 173900
    – Terveydenhuolto 142300
    – Koulutus 130400
    – Sosiaalipalvelut 116200
    [Lähde: EVA:n “hyvinvointivaltio numeroina”]

    Vaikka oletettaisiin että *kaikki* terveydenhuollon ja koulutuksen työntekijät olisivat lääkäreitä, hoitajia ja opettajia, niin heitä olisi yhteensä silti vähemmän kuin hallinto- ja sosiaalipalveluiden työntekijöitä. Olettaisin että noissa luvuissa koulutuksen ja terveydenhuollon työntekijöissä on mukana näiden toimialojen sihteerit, johto ja niin edelleen, niin en nyt sanoisi että julkisen sektorin työntekijä on “tyypillisimmillään” lääkäri, hoitaja ja opettaja.

    Samaisen pamfletin mukaan muuten yllä parjattu perusterveydenhuolto on kasvattanut osuuttaan BKT:sta, erikoissairaanhoidossa se on vähentynyt. Ainakaan ns. tavallisten ihmisten kokemuksia tämä ei vastaa, eli jokin proppaa. (Lasketaankohan lukuihin yksitysen sairaanhoidon Kela-korvaukset? Jos lasketaan siinä on jotain järkeä)

    Sivukommenttina: Sairasta lasta ei kannata viedä terveyskeskukseen, koska siellä on sellainen kummallinen lainopillinen panssarointi: Hoitaja ei tietenkään saa tehdä mitään diagnoosia vaan “arvioi tilanteen”. Käytännössä tämä tarkoittaa että hoitaja katsoo päältä onko lapsi kovin vakavasti sairaan näköinen. Esimerkiksi korvaan hoitaja ei voi eikä saa katsoa, koska silloin mennään jo sellaisen tutkimuksen puolelle josta hoitaja ei saa mitään johtopäätöksiä tehdä. Jos lapsella on siis korvatulehdus, joka on niin paha että tarvitsisi lääkärikäyntiä, niin hoitaja ei tätä pysty toteamaan.

    Sitten se bravuuri, pojallani oli tulirokko. Hoitaja väitti kivenkovaan että pojassa ei ole mitään vikaa, pikku flunssa jonka takia naama punottaa. Lisäksi hoitaja selitti, että jos pojalla olisikin tulirokko, niin sille ei voisi tehdä mitään koska rokot ovat virustauteja. (Täyttä potaskaa, tulirokko on streptokokin aiheuttama immuunireaktio eikä mikään rokko, mutta eihän hoitaja tätä tajunut.) Vein pojan yksityiselle lastenlääkärille, joka totesi kun kävelimme ovesta sisään että “Jaaha, että tulirokko” ennen kuin ehdin edes sanoa että sitä epäilin. Kasvoista näki kuulemma heti.

    Ja sosiaalipuolella on tilanteita, joissa Kelan virkailijat valehtelevat päin näköä, jos niiltä kysyy mihin tukeen missäkin tilanteessa olisi oikeutettu. Jos on itse kartalla ja ottaa selvää netistä ja tarvittaessa lakikirjasta, ja osaa täyttää oikeat lomakkeet niin saa helposti 20 prosenttia enemmän rahaa monissa tilanteissa. Sensijaan jos menee naivisti selittämään että tilanne on tämä, mitä tukia minulle kuuluisi, niin ilmeisesti ohjeistus on että vähän narrataan, tai ainakin jätetään kertomatta.

    Siis pointti: Olemme tilanteessa, jossa resursseista aika huomattava osa käytetään siihen, että yritetään yksinkertaisesti estää ihmisiä saamasta niitä palveluita joihin lain mukaan olisi “oikeus”. Onko tässä mitään järkeä? Tulisi varmasti paljon halvemmaksi ja tehokkaammaksi vaan yksinkertaisesti poistaa niitä “oikeuksia”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. eggo kirjoitti 14.12.2012 kello 8:29

    Pekka Taipale: No shit, Sherlock. Entä kun se lapsi on valvonut kolme yötä köhien tukehtumisen partaalla, ja vanhemmat kanssa? Entä kun se sairaustodistus on pakko saada, jotta saisi olla pois töistä?

    Jostain syystä ne lapset, joita itse päivystyksessä otan vastaan eivät ole “tukehtumisen” partaalla, vaan vanhempi kertoo, että “eilen nousi kuume ja nyt se on ollut väsyneen oloinen koko päivän”. Samaan aikaan lapsi jo kirmaa ympäri vastaanottohuonetta tutkien paikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ässä kirjoitti 14.12.2012 kello 8:49

    Bror-Erik Gudmundsen: Arvelen, että suurin ongelma ei ole tuottavuuden mittaamisen vaikeus, vaan suurin ongelma on laajalle pesiytynyt laiska työtahti ja kokonaisuuden kannalta turhat työtavoitteet.

    Julkisella puolella on kyllä omat ongelmansa, mutta omien kokemusteni perusteella laiska työtahti ei ole yksi niistä. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä niissä paikoissa joissa itse, tai läheiset tuttavani ovat työskennelleet työtahdissa ei ole ollut eroa, tai jossain tapauksissa yksityisellä työtahti on ollut leppoisampi. Suurin ero työskentelyssä on siinä, että yksityisellä palkka on parempi ja potilaat terveempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. tpyyluoma kirjoitti 14.12.2012 kello 9:44

    Tiedemies: Vuonna 2009 julkinen sektori työllisti ihmisiä seuraavalla tavalla:
    – Hallinto 173900
    – Terveydenhuolto 142300
    – Koulutus 130400
    – Sosiaalipalvelut 116200
    [Lähde: EVA:n “hyvinvointivaltio numeroina”]
    Vaikka oletettaisiin että *kaikki* terveydenhuollon ja koulutuksen työntekijät olisivat lääkäreitä, hoitajia ja opettajia, niin heitä olisi yhteensä silti vähemmän kuin hallinto- ja sosiaalipalveluiden työntekijöitä. Olettaisin että noissa luvuissa koulutuksen ja terveydenhuollon työntekijöissä on mukana näiden toimialojen sihteerit, johto ja niin edelleen, niin en nyt sanoisi että julkisen sektorin työntekijä on “tyypillisimmillään” lääkäri, hoitaja ja opettaja.

    Toi hallinto on kohteliaasti sanottuna epämääräinen kategoria. Esimerki “Maanpuolustus ja rajavartionti” työllisti vuonna 2004 noin 20 000 ihmistä. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/ho_eupj_suomi_netti.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Raimo K kirjoitti 14.12.2012 kello 10:08

    Pekka Taipale: No periaatteessa tietenkin voisi, mutta jonotuttamisen tarkoitushan onkin juuri vähentää potilasmääriä, jotta saadaan asiakkaiden (=virastojen johdon) vaatimukset täytettyä. Kun prosessioliot jonottavat riittävän monta tuntia, he tajuavat kyllä lähteä, joko kotiin tai yksityislääkärille.
    ‘snip’

    Mikähän paikkakunta on kyseessä? Enpä ole itse vielä nähnyt kuntaa, jossa tavoitteena olisi potilasmäärien moinen vähentäminen.

    Tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että julkisia palveluja kritisoivat enimmäkseen ne, jotka eivät niitä käytä.
    Palvelujen käyttäjät ovat sitävastoin varsin tyytyväisiä.

    Täälläkin näyttävät enemmistönä olevan ne, jotka eivät koskaan ole terveyskeskuksessa käyneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Raimo K kirjoitti 14.12.2012 kello 10:18

    Tiedemies:
    ‘snip’
    Vaikka oletettaisiin että *kaikki* terveydenhuollon ja koulutuksen työntekijät olisivat lääkäreitä, hoitajia ja opettajia, niin heitä olisi yhteensä silti vähemmän kuin hallinto- ja sosiaalipalveluiden työntekijöitä.
    ‘snip’

    Hallinto on pääasiassa valtiolla, siellä ei ole lääkäreitä, hoitajia eikä opettajia.

    Kunnissa hallinnon osuus on koko sen noin 40 vuoden ajan, kun olen sitä seurannut, ollut noin 4 prosenttia – ja siinä on jo mukana rakennusvalvontaa, kaavoitusta ja ympäristöä yms.
    Sote-palvelujen osuus kuntien budjeteista on noin 70%, sivistyspalvelujen noin 25%, laskepa siitä sitten paljonko jää ns. turhuuteen.

    Tuskin jokin EVAn ‘pamfletti’ on kokonaan ilman tarkoitushakuisuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2012 kello 10:28

    Sosiaalihuollon työntekijöistä suurin osa taitaa olla päiväkotien henkilökuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Syltty kirjoitti 14.12.2012 kello 10:35

    Raimo K: Tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että julkisia palveluja kritisoivat enimmäkseen ne, jotka eivät niitä käytä.
    Palvelujen käyttäjät ovat sitävastoin varsin tyytyväisiä.

    Täysin epäintuitiivisesti tablettien markkinoille tulo paransi läppärien käyttäjien tyytyväisyyttä. Miksi ihmeessä? Siksi koska en jotka eivät pitäneet läppäreistä siirtyivät käyttämään tabletteja.

    Sote-palvelujen osuus kuntien budjeteista on noin 70%, sivistyspalvelujen noin 25%, laskepa siitä sitten paljonko jää ns. turhuuteen.

    Mistä päättelet että yksikään sentti sote- ja sivistyspalveluissa ei mene “turhuuteen”? Ainiin, pyhä lehmä. Hyvinvointivaltio on aina jokapaikassa vain ja ainostaan oikeassa, se hoitaa kaiken, osaa kaiken, ei koskaan tee mitään turhaa työtä eikä siihen syötetyillä verorahoilla ole koskaan minkäänlaisia tradeoffia mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. kari sane kirjoitti 14.12.2012 kello 10:55

    Antero: Ei opettaja voi opettaa jatkuvasti kasvavampaa opetusryhmää eikä hoitaja voi hoitaa jatkuvasti suurempaa potilasmäärää kerralla.

    Jospa myös katseltaisiin tuottavutta ihan oikeesti lopputuloksen vinkkelistä: koululaiset osaavat varmasti asioita paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten puhumattakaan terveydenhuollon tuloksista.

    Toki kyse on isoista kokonaisuuksista, mutta silti arvioisin tuottavuutta muutenkin kuin tuijottamalla vain sitä, miten monta lasta istuu luokassa tai montako lääkäriä/hoitajaa on yhtä potilasta kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Eero kirjoitti 14.12.2012 kello 12:14

    Tiedemies: Vuonna 2009 julkinen sektori työllisti ihmisiä seuraavalla tavalla:
    – Hallinto 173900
    – Terveydenhuolto 142300
    – Koulutus 130400
    – Sosiaalipalvelut 116200
    [Lähde: EVA:n “hyvinvointivaltio numeroina”]

    Vaikka oletettaisiin että *kaikki* terveydenhuollon ja koulutuksen työntekijät olisivat lääkäreitä, hoitajia ja opettajia, niin heitä olisi yhteensä silti vähemmän kuin hallinto- ja sosiaalipalveluiden työntekijöitä. Olettaisin että noissa luvuissa koulutuksen ja terveydenhuollon työntekijöissä on mukana näiden toimialojen sihteerit, johto ja niin edelleen, niin en nyt sanoisi että julkisen sektorin työntekijä on “tyypillisimmillään” lääkäri, hoitaja ja opettaja.

    Eiköhän hoitajia löydy myös sosiaalipalvelut-kategoriasta etuliitteillä lähi- tai päivä-. Tämä muuten muuttuu vuoden vaihteessa, kun päivähoitojärjestelmä siirtyy STM:ltä opetusministeriön hallinnonalaisuuteen, eli sitä myötä myös argumentaatiosi vaatii vähän päivitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Syltty kirjoitti 14.12.2012 kello 12:19

    kari sane:koululaiset osaavat varmasti asioita paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten

    Lukioiden pitkän matikan sekä B2-kielen lukijoiden määrän tippuminen indikoisi vähän toiseen suuntaan.

    Jos taas koululaiset taas tietävät wikipedian ansiosta kaikesta vähän enemmän kuin aikaisemmin, niin en laittaisi sitä kyllä koululaitoksen piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. tiedemies kirjoitti 14.12.2012 kello 12:27

    Missään nimessä en väitä että sote-palvelut ovat turhia. Että opettajat, lääkärit ja hoitajat olisivat vähäpätöisiä. Itse olen suunnilleen kaikkiin julkisiin palveluihin erittäin tyytyväinen, sairaanhoidon osalta ainoa kritiikkini koskee oikeastaan lasten sairaanhoitoa. Tämä ei ole pointti ollenkaan.

    Olenhan itsekin julkisella sektorilla ollut töissä. Siellä tosin kokemukseni on että työntekijät laitetaan tekemään täysin mielipuolista ja epätarkoituksenmukaista hallintorumbaa ja raportoimaan ja kirjaamaan informaatiota joka ei ole millään muotoa hyödyllistä. Väittäisin että ainakin terveydenhuollossa on suunnilleen sama tilanne ja veikkaisin että sotepuolella ja kouluissa myös. Hallintoa “tehostetaan” aivan liian usein niin että työtä joka pitäisi jättää oikeastaan kokonaan tekemättä, siirretään suorittavalle portaalle.

    Julkisella puolella kun on jotenkin tabu todeta että jonkun tahon työ on loppujen lopuksi aivan turhaa. Ok, näistä töistä ei todennäköisesti montaa prosenttia tule. Mutta kappas, eipäs se kestävyysvajekaan montaa prosenttia ole.

    Minulla ei ole mitään ideologista hömppää julkista sektoria vastaan, vaikka siltä voi vaikuttaa. Jos homma toimii niin se on ihan jees. Jossain päin maailmaa homma toimii vaan suhteessa aika paljon halvemmalla. Ei se rahan haaskaaminen nyt mikään itsetarkoitus voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. tiedemies kirjoitti 14.12.2012 kello 12:34

    Ja mitä tulee opettajien tuottavuuteen niin siinä tosiaan ei missään nimessä pidä mennä opetuksen oppilasmäärien arviointiin. Opettajan tuottavuus on se lisäarvo jonka oppilas saa siitä että on koulussa. Se voi lisääntyä vaikka niin että oppilas oppii paremmin. Tärkeämpää kuin pelkkä pänttäys on esimerkiksi metakognitiiviset taidot. Jos ne saadaan paremmiksi, oppilaan oma tuottavuus ja elämänlaatu paranee rajusti.

    80-90-luvulla näitä ei koulussa ollut. Tärkeintä oli oppia pitämään suunsa kiinni. Nykyään opettajat ihan oikeasti osaavat jotain mistä lapsille on hyötyä. Ja siis toki kokemukseni on vaan subjektiivinen arvio lasteni opettajista. Varmaan hajonnat ovat isot. Kyllä se tuottavuus on siellä oikeasti lisääntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2012 kello 14:32

    Julkisen talouden kannalta opettajan tuottavuus on sitä, montako opettajan tuntia menee oppilaan saamisesta läpi peruskoulun. Vaikka opetettaisiin kuudessa vuodessa se, mihin ennen meni yhdeksän, yhdeksän vuotta kaikkia kuitenkin opetetaan. Tietysti hyvästä opetuksesta on kaikenlaista muuta hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Raimo K kirjoitti 14.12.2012 kello 12:46

    Syltty:
    ‘snip’
    Mistä päättelet että yksikään sentti sote- ja sivistyspalveluissa ei mene “turhuuteen”? Ainiin, pyhä lehmä. Hyvinvointivaltio on aina jokapaikassa vain ja ainostaan oikeassa, se hoitaa kaiken, osaa kaiken, ei koskaan tee mitään turhaa työtä eikä siihen syötetyillä verorahoilla ole koskaan minkäänlaisia tradeoffia mihinkään.

    Joka sentistä on ole väittänyt mitään – mutta hauskaa, että omaat noin valoisan käsityksen hyvinvointivaltiosta. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. pekka kirjoitti 14.12.2012 kello 14:50

    Ode:

    Julkisen talouden kannalta opettajan tuottavuus on sitä, montako opettajan tuntia menee oppilaan saamisesta läpi peruskoulun.

    Tuolla tavalla laskettu tuottavuus on nykyään paljon huonompi kuin aikana ennen peruskoulua. Pienemmät ryhmäkoot, runsaasti lisää erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia joita ei ennen ollut ollenkaan.
    Ei siinä mitään jos tulokset olisivat parantuneet, mutta kun siitäkin kuulee negatiivisia uutisia; ammattikorkeakouluopiskelijat eivät osaa enää kerto- tai prosenttilaskun kaltaisia perusasioita jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Antero kirjoitti 14.12.2012 kello 15:58

    kari sane: Jospa myös katseltaisiin tuottavutta ihan oikeesti lopputuloksen vinkkelistä: koululaiset osaavat varmasti asioita paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten puhumattakaan terveydenhuollon tuloksista.

    En usko, että koululaiset osaavat asioita enemmän. Koululaiset osaavat varmasti eri asioita kuin 20 vuotta sitten ja asioita, jotka ovat nykymaailmassa oleellisempia. Mutta ei ihmisten aivokapasiteetti ole muuttunut mihinkään. Eivät lapset (tai aikuisetkaan jos niikseen tulee) voi oppia enempää kuin mitä aivot voivat ottaa vastaan.

    Terveydenhoidossa kyse on taas siitä perinteestä, että siellä ei tuloksellisuutta ole koskaan mitattu pidennetyllä eliniällä tai muulla järkevällä mittarilla. Ja jos olisi, niin kustannustehokkainta olisi ajaa erityisesti erikoissairaanhoitoa pienemmälle ja käyttää säästyneet rahat ehkäisevään terveydenhoitoon. Sen sijaan erikoissairaanhoito on juuri se osa, joka saa suhteessa jatkuvasti suuremman osan rahoituksesta (osittain kalliiden uusien hoitokeinojen takia) vaikka niissä on jatkuvasti heikentyvä kustannustehokkuus. Sairastuessaan ihmiset vain odottavat parasta mahdollista hoitoa, ei kustannustehokkainta hoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Kari N kirjoitti 14.12.2012 kello 20:49

    pekka:
    Tuolla tavalla laskettu tuottavuus on nykyään paljon huonompi kuin aikana ennen peruskoulua. Pienemmät ryhmäkoot, runsaasti lisää erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia joita ei ennen ollut ollenkaan.
    Ei siinä mitään jos tulokset olisivat parantuneet, mutta kun siitäkin kuulee negatiivisia uutisia; ammattikorkeakouluopiskelijat eivät osaa enää kerto- tai prosenttilaskun kaltaisia perusasioita jne.

    Tulokset voivat olla parempia englannin kielessä, mutta tuskin saksan tai ruotsin kielessä. Matematiikassakin nykyään pitkä kurssi taitaa vastata entistä lyhyttä. Opetus ja opiskelu on nykyään entistä lepsumpaa. Aivojen vastaanottokapasiteetista on tuskin kyse, ei nyt, eikä ennen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Smicke kirjoitti 14.12.2012 kello 21:32

    Syltty: Esimerkiksi en varmasti mene viikonloppuna sairaan lapsen kanssa päivystykseen jonottamaan tuntikausiksi, jos voin lyödä vakuutuksen tiskiin ja mennä sunnuntaina minulle sopivaan aikaan asiansa osaavan lastenlääkärin juttusille yleislääkärin arvailujen sijasta.

    Kuten kauniisti itse demonstroit kyse ei ole siitä että julkinen terveydenhuolto olisi vitsi, vaan ihmisten vaatimustason noususta naurettavuuksiin. Jokaiseen nuhaan tarvitaan erikoislääkäri, ja vieläpä viipymättä, yhtä kiireellisesti kuin ambulanssi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Smicke kirjoitti 14.12.2012 kello 21:35

    Samuli SaarelmaMieleen tulee se yksinkertainen ajatus, että ennen päivystykseen lähtemistä soitetaan sinne päivystysklinikalle ja kerrotaan vaiva. Vastaanottohenkilö siellä sitten toteaa ihan samalla tavoin kuin nyt vastaanottoluukulla, onko tarve sellainen, että ollaan hengenvaarassa ja pitää lähteä heti, vai pannaanko jonon perälle (flunssainen lapsi on hyvin todennäköisesti jälkimmäiseen kuuluva). Sen jälkeen hän kertoo todennäköisen odotusajan ja lupaa soittaa takaisin siinä vaiheessa, kun sinne klinikalle pitäisi alkaa lähteä (sanotaan puoli tuntia ennen omaa vuoroa). Näin se sairas lapsi saa “jonottaa” omassa sängyssään.

    Juuri näin asia hoidetaan tällä hetkellä ainakin Helsingin terveysasemilla. Sairaalapäivystyksissä (virka-ajan ulkopuolella) sen sijaan istutaan aulassa istumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. tiedemies kirjoitti 15.12.2012 kello 2:57

    Tuottavuus on sitä, paljonko hyötyä tuotetaan, ei sitä minkä mittarin joku teknokraatti nyt sattuu keksiä ottaa käyttöön. Jos opettaja saa 9 vuodessa aikaan oppilaan joka (verrattuna kouluttamattomaan) tienaa 5 000 euroa enemmän vuodessa, ja jos opettajalla on 18 oppilasta, niin 5 prosentin korkokannalla opettajan tuottama lisäarvo on vähän vajaa 200 000 vuodessa. plus sitten vähän päälle siitä, että oppilas nyt ylipäänsä elää paremmin, terveemmin jne yksityisiä hyötyjä.

    Toki rajatuottavuus on paljon pienempi, koska marginaalinen opetusvuosi on paljon vähemmän tuottava kuin keskimääräinen. Koulutukseen liittyy paljon low hanging fruits, lukemaan oppiminen nyt varmaan ensin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Liian vanha kirjoitti 15.12.2012 kello 5:36

    “Julkiset palkat nousevat osapuilleen muiden palkkojen verran, joten tuottavuuden nousu ei helpota julkisten palkkojen maksua.”

    Tässä poliittinen johto lentänyt lankaantai ei olevälittänyt käyttää julkisen sektorin erityistätyömarkkina-asemaa hyväksi

    Julkinen sektori tarjoaa yksityiseen sektoriin verrattuna lukuisia rahanarvoisia etuja ja vielä 70-luvulla julkisen sektorin alempia palkkoja perusteltiin hyvillä eduilla.

    1.Korkea irtisanomissuoja, vielä tänäkin päivänä se on todellisuutta.
    Tosin iäkkäitä ja duunaritason ihmisiä jo vainotaan julkisella sektorillakin.

    2. Lyhyt työaika
    Pitkät lomat ja lyhyempi työaika vähentävät työhön sidonnaisuutta yksityiseen sektoriin verrattuna
    Julkisella sektorilla voi päivää lyhentää vapaammin esim vanhempainvapaa lyhennyksillä, vuorotteluvapaalla tai osa-aikaeläkkeellä.

    3.Työnantajan välineiden,alennusten yms käyttö

    Se on yleistä julkisella sektorilla.
    Yksityisellä tämä on nykyään hyvin tarkkaa ja kiellettyä ja potkut tulee herkästi

    4.Työaikaa voi käyttää omien asioiden,yhteisten asioiden ,politiikan , harrastusten hoitoon

    Politiikkakin on jakaantunut voimakkaasti: Suurin osa poliitikoista on virkamiestaustaisia.
    Yksityisen sektorin duunaritaso loistaa poissaolollaan eli merkittävä osa kansasta on eristetty politiikan teosta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Liian vanha kirjoitti 15.12.2012 kello 6:51

    Silmiin pisti Kuntatyönantajien sivuilta eräs mielenkiintoinen yksityiskohta:
    Kuntien henkilöstöstä liki puolet on + 50-vuotiaita !!

    Se vaikuttaa moniin tilastoihin esim se vääristää ikääntyneiden työllisyysastetta eli nostaa sitä harhauttavasti ja antaa liian postiivisen kuvan kehityksestä.

    Eläkeiän nosto suosii julkista sektoria,sillä sen palveluksessa iäkäs on paremmassa turvassa saneeraukselta ja ero yksityiseen vain kasvaa.

    Kyllä julkinen sektorikin saneraa ikääntyneitä, kuten armeijakin osoitti,mutta saneerattavat määrät ovat pieniä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Raimo K kirjoitti 15.12.2012 kello 11:11

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Julkinen sektori tarjoaa yksityiseen sektoriin verrattuna lukuisia rahanarvoisia etuja ja vielä 70-luvulla julkisen sektorin alempia palkkoja perusteltiin hyvillä eduilla.
    ‘snip’
    2. Lyhyt työaika
    Pitkät lomat ja lyhyempi työaika vähentävät työhön sidonnaisuutta yksityiseen sektoriin verrattuna
    ‘snip’

    3.Työnantajan välineiden,alennusten yms käyttö
    Se on yleistä julkisella sektorilla.
    Yksityisellä tämä on nykyään hyvin tarkkaa ja kiellettyä ja potkut tulee herkästi

    4.Työaikaa voi käyttää omien asioiden, yhteisten asioiden, politiikan, harrastusten hoitoon
    ‘snip’

    Liian vanhaa näennäistietoa! Työaikalaki on kaikille sama.

    Ja miten esim. vanhainkodin tai päiväkodin työntekijä käyttää ‘työnantajan välineitä, alennuksia yms.’ Ottaako henkilönosturin mukaan kotiin, tai lattianhoitokoneen? Ei taida onnistua opettajaltakaan karttakepin käyttö kotona?

    Eikä noista paikoista työajalla onnistu ‘omien asioiden, yhteisten asioiden, politiikan, harrastusten hoitokaan’.

    Ei pitäisi puhua/kirjoittaa sellaisista asioista, joista ei tiedä mitään!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Ville kirjoitti 15.12.2012 kello 13:43

    Liian vanha: Silmiin pisti Kuntatyönantajien sivuilta eräs mielenkiintoinen yksityiskohta:
    Kuntien henkilöstöstä liki puolet on + 50-vuotiaita !!
    Se vaikuttaa moniin tilastoihin esim se vääristää ikääntyneiden työllisyysastetta eli nostaa sitä harhauttavasti ja antaa liian postiivisen kuvan kehityksestä.

    Ruotsiin verrattuna Suomessa on kaksi huonommin työllistyvää ryhmää: ikääntyvät miehet ja perheenperustamisikäiset naiset. Kuntatyöntekijöiden vaikutuksesta tilastoihin olisi siinä mielessä hyvä tietää, mikä on miesten ja mikä naisten osuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Liian vanha kirjoitti 15.12.2012 kello 20:29

    Ville: Ruotsiin verrattuna Suomessa on kaksi huonommin työllistyvää ryhmää: ikääntyvät miehet ja perheenperustamisikäiset naiset. Kuntatyöntekijöiden vaikutuksesta tilastoihin olisi siinä mielessä hyvä tietää, mikä on miesten ja mikä naisten osuus.

    Kuntien työntekijöistä liki 80 % on naisia

    http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Liian vanha kirjoitti 15.12.2012 kello 20:35

    Raimo K: Liian vanhaa näennäistietoa! Työaikalaki on kaikille sama.

    Ja miten esim. vanhainkodin tai päiväkodin työntekijä käyttää ‘työnantajan välineitä, alennuksia yms.’ Ottaako henkilönosturin mukaan kotiin, tai lattianhoitokoneen? Ei taida onnistua opettajaltakaan karttakepin käyttö kotona?

    Eikä noista paikoista työajalla onnistu ‘omien asioiden, yhteisten asioiden, politiikan, harrastusten hoitokaan.

    Ei pitäisi puhua/kirjoittaa sellaisista asioista, joista ei tiedä mitään!

    Tuttavapiirissä ja naapurustossa on julkisen sektorin palveluksessaolevaa henkilökunta ja itsekin olin 20 vuotta julkisella sektorilla joten monipuolista kokemusta ja tietoa asiasta on

    Työaikalakihan voi olla sama, valvonta kentällä voi kuitenkin vaihdella.

    Opettaja voi ottaa vaikkapa läppärin kotiin tai projektorin ja tuttu kaveri raksaosastolla voi tuoda nosturinkin.

    Vain sokea ei näe tällaista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Tapio kirjoitti 15.12.2012 kello 22:42

    Ettan:
    “Eivätkö Ruotsin surkeat kokemukset koululaitoksen yksityistämisestä häiritse lainkaan. Oppimistulokset ovat katatrofaalista luokkaa.”

    Näitä vapaakouluja ja niiden aikaansaannoksia on tutkittu myös mm. Englannissa ja USA:ssa. Oppimistulokset ovat olleet vaihtelevia, mutta eivät ne pelkästään katastrofaalisia ole olleet.

    En nyt muista lähdettä, mutta ainakin yhdessä yhteenvedossa todettiin, että oppimistulokset ovat saman alueen valtionkouluihin verrattuna hyviä jos:
    – Vapaakoulut eivät saa valita oppilaitaan, vaan niiden on otettava oppilaansa sijaintipiiristään.
    – Opetusohjelma on vähintäänkin sama kuin valtion kouluissa.
    – Oppimistuloksia testataan standardioidulla testeillä.
    – Koulut saavat rekrytoida opettajansa ja maksaa opettajilleen palkkaa ilman ammattiyhdistyksen asiaan sekaantumista.

    Viimeksi mainittu seikka tuntuu Suomesta katsoen hieman oudolta, mutta USA:ssa sitä pidettiin hyvin merkittävänä.

    Luonnolliset ja lakisääteiset monopolit ovat julkishallinnon heiniä, mutta monissa muissa asioissa pitää sallia myös yksityinen toiminta siltä varalta, että julkinen palvelu rämettyy.

    Julkisen puolen pitää kuitenkin aina huolehtia ja vastata tavoitteista, standardeista ja tuloksen mittaamisesta. Vanhaa kunnon Demingin ympyrää kannattaisi opettaa myös julkisella puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Tapio Peltonen kirjoitti 17.12.2012 kello 9:20

    Raimo K: Niinkö teilläpäin, puhutko kokemuksesta?

    Minulla lohkesi hammas pari vuotta sitten, soitin aamulla terveyskeskukseen ja sain ajan saman päivän iltapäiväksi. Lääkäri muotoili uuden hampaan puolikkaan ja asia oli sillä selvä. Maksoi muutaman kympin ja on kestänyt.
    Aikaisemmin särkytapauksessa sain myös ajan samaksi päiväksi.

    Meillä kyllä saa kiireellisessä tapauksessa avun nopeasti.

    No minulla on ollut irronneita paikkoja ja uusia reikiä vuosikausia, en jaksa ruveta valehtelemaan vastaanotolle että nyt sattuu ja on kiire.

    Jonotusaikamediaani taitaa täällä olla kiireettömään hoitoon joku kolmisen kuukautta, ja suoraan lekurille ei pääse vaan tosiaan varaavat ensin suuhygienistin ajan, sit lekurille tarkastukseen, ja sit ehkä joskus ikuisuuden päästä korjattavaksi.

    Luulin että tämä olisi julkisella puolella kaiken odottelun ja pompottelun vastapainoksi selvästi yksityistä edullisempaa, mutta sitten näin julkisen puolen hinnaston.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus