Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012

6.12.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Jätkäsaaren bunkkeri

Nyt voin tunnustaa, että en ole koskaan ollut kovin vakuuttunut päätöksestä säilyttää bunkkeri, koska minusta se on ruma. Mutta siksi sitä ei olekaan suojeltu. Kun sitä ei ole suojeltu, siitä saa edes yrittää tehdä kauniimman. Kuvissa se ainakin näytti paljon nykyistä kauniimmalta. Yksi syy rakennuksen säästämiseen oli se, että muuten se olisi pitänyt purkaa. Talo on niin vahvarakenteinen, että purkamiseen tarvittaisi melkein taktisia ydinaseita.

Katolle tulee townhouse-asuntoja rahoittamaan projektia. Kun asuntojen rakennuskustannuksiksi on arvioitu yli 5000 euroa neliötä, myyntihinnan tulee olla olennaisesti korkeampi. Rakennusoikeudella aiotaan rahastaa ja päälle kohtuullinen yrittäjävoitto. Päästään varmaankin 10 000 euroon neliöltä. Asuntojen keskikoko on noin 150 neliötä ja suurimmat ovat 200 neliöisiä. Sellainen maksaisi siis pari miljoonaa euroa ja peräti sata miljoonaa ruplaa.

Kaava-alueeseen liitettiin myös Verkkokaupan tontti. Mari Holopainen sai päätökseen läpi seuraavan kehotuksen:

”Nähtävillä olon yhteydessä tutkitaan puurivin tai muun istutuksen osoittamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen katualueen ulottamista kaava-alueeseen.”

Perusteena tässä oli, ettei naapuritaloista olisi pakko katsella Verkkokaupan seinää. Jos puilla peittäminen ei onnistu, niin ehkä villiviinistä olisi apua?

Helsingin kaavoitusta on syytetty liian yksityiskohtaiseksi ja holhoavaksi. On vaadittu, että rakentajat saavat enemmän vapautta ja vastuuta. Tässä annettiin ja tämä on tulos. Kaupunkien välinen kilpailu on kuulemma hyödyllistä.

HOK-Elannon tavaratalo Hakaniemessä

Keskusteltiin lähinnä SOK:n ylivallasta päivittäistavarakaupassa ja suurmyymälöiden hyödyllisyydestä. Suurmyymälöistä voi olla monta mieltä, mutta virallisena politiikkana on ohjata ne kaupunkirakenteen sisään. Suomesta löytyy suurmyymälälle aika vähän tätä oikeaoppisempia paikkoja.

Asuntojen pinta-ala –sääntely

Uutta sääntelymuotoa pidettiin selvästi vanhaa parempana. Pieniä yksityiskohtia varten asia pantiin vielä pöydälle. Esimerkiksi: keittiö + kolme huonetta? Entä jos on yhdistetty olohuone ja keittiö?

Vähän asuntokuntien kokoa koskevista tilastoista. Helsingissä ruokakunnista on lähes puolet sinkkutalouksia. Sanasta ”sinkku” tulee mieleen nuori, yksin asuva, mutta noissa tilastoissa on huomattavan paljon vanhoja perheasunnoissa yksin asuvia. Jos normaaliksi asumisuraksi ajatellaan, että muuttaa 20-vuotiaana kotoa, menee naimisiin ja saa kaksi lasta kolmen vuoden välein, ja elää 90-vuotiaaksi eikä eroa, asuu tuosta 70-vuoden asumisurasta 47 vuotta (67%) lapsettomana sinkkuna tai pariskuntana ja 23 vuotta (33%) lapsiperheessä. Oikeamman kuvan tilanteesta saisi, jos tilastoisi erikseen ne sinkut ja lapsettomat pariskunnat, joilla ei koskaan ole ollutkaan lapsia.

Jos aikaa löytyy, teen asuntojen koon sääntelyn perusteista oman postauksen.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012”

  1. Joel Jalkanen kirjoitti 6.12.2012 kello 12:27

    Ode: Jos puilla peittäminen ei onnistu, niin ehkä villiviinistä olisi apua?

    Ei kun nyt niitä viherseiniä prkl! Astukaa sedät nykyaikaan. Hollolaankin on tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. Juhani Salovaara kirjoitti 6.12.2012 kello 13:19

    Tuollaista neliöhintaa ja sillä saa turistit katselemaan Verkkokaupan katolta sisään…olisi niitä ollut korkeampiakin vaihtoehtoja, jotka olisivat houkutelleet enemmän parempaa väkeä, ja hinta olisi ollut ostettavaan nähden kohtuullisempi. Parempi tämä on silti kuin ne punamultatalot, joita jossakin suunnitelmassa läiskittiin katolle. Tulee vain kalliiksi kaupungille, jos muutostyöt rahoittaa kaupunki ja sitten sillä ei saa paljon mitään suhteessa kuluihin.

    Bunkkeri tosin oli sisältä yllättävän viihtyisä tila, kun kävin etsimässä sydämeni valittua kirjastojen joukosta. Toki kilpailun tuomaristo päätti sitten heittää minun ja kaikkien muiden sydämet muiden roskien joukossa pois ja valita omat suosikkinsa jatkoon. Miksi järjestää tuollaisia, jos sillä ei ole mitään vaikutusta? Nähtävästi vain negatiivinen palaute vaikuttaa, eli jos haluaa estää, pienentää, hidastaa tai vain vittuilla, niin kaupunki kuuntelee. Jos haluaa tiivistää, jotta merirastiloita säästyisi, niin kaupunki antaa piutpaut.

    Muutenkin tämä nykyarkkitehtuuri näyttää siltä, että enää hyvä valaistussuunnittelu yhdessä pimeyden kanssa pelastaa rakennukset. Töölönlahden seudullahan tätä on harrastettu jo kohta puoli vuosisataa. Sitten vain pitää kulkea päivänäöllä katse maassa. Tuostakohan tuo maan tapa johtuukin? Toki sitten voi yrittää puurivein ja villiviinein peittää rakennuksia, mutta helpompaa olisi, jos SAFA ja kaupunki ryhdistäytyisivät. Otaniemeen voisi ainakin ostaa muutakin kuin viivottimia.

    Ilmeisesti Penttilä mennyt sanomaan, että ydinkeskustan ulkopuolella on ihan sama mitä rakennetaan ja kaavoitusmääräyksistä voi joustaa. Toki tämän huomaa heti, mutta miksi ihmeessä ihmisiä arvotetaan näin? Esimerkiksi Rautatieaseman business park on laadukkaampaa nauhaikkunavalkolaatikkoa kuin Käpylän aseman nauhaikkunavalkolaatikot. Miksi? Demareiden ärtymys lähiökritiikistä on ainakin outoa, kun painottivat että jokainen on samanarvoinen kaupungissa, mutta sitten rakentavat Penttilän johdolla eriarvoisesti eri veronmaksajaryhmille. Toiset sysätään huonosti rakennettuihn säilöntäkeskuksiin (lähiö) ja toisille rakennetaan kaupunkia.

    Toisaalta asunnoista pulaa, joten huonosta laadusta joutuu maksamaan suhteettomasti. Niin sanotusti epistä, kun esimerkiksi toisen julkisivu menee pilalle viidessä vuodessa ja toisen jaksaa vuosikymmeniä. Esimerkiksi ruoholahtelaisten tulisi olla vihaisia sitä, että kaupunki antoi rakentaa heikompaa laatua, kuin mitä matkalla Stockkan kellon alta on tuonne. Tuosta Eteläsataman Bobrikovin talostakin saa paljon enemmän samalla rahalla, kuin Töölönlahden elemettijulkisivuisesta laatikosta. Siis ajatellen pelkästään laatuvaikutelmaa, ei tyylisuuntia. Toki hauskan solidaarista, että myös keskikaupungilla rakennetaan heikkoa laatua, mutta silti itkettää.

    Valitettavasti lautakunnan johdossakin kaveri, joka menee sanomaan, että rakentakaa mitä rakennatte kunhan rakennatte. Odotukset ovatkin olleet tämän jälkeen aika matalalla, kun kaupunkilaisten edustaja vapauttaa yritykset laatuvaatimuksista ja kunnianhimosta. Ei paljon matkailuala kasva, kun kaupunkia johtaa tällaiset, jotka luulevat, että yksi wau-museo kiinnostaa toistamiseen ja muuten kaupunkia saa rakentaa miten lystää. Ihan kuin Lapin matkailuyrittäjälle jätettäisiin yksi hehtaarin pala koskematonta luontoa, ja ympäriltä kaadettaisiin metsät avohakkuin ja sitten vielä tehtäisiin muusta tienoosta avokaivos. Hanki siinä sitten vientituloa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  3. a_l kirjoitti 6.12.2012 kello 14:55

    Hienoa että saadaan kaupunkiin lisää kymppitonnin neliöhintaista asuntotuotantoa. Niistähän meillä onkin pulaa. Menevätköhän yhtä kuumille kiville kuin Töölön Oscar?

    Köyhempi 99% voikin sitten siirtyä kehyskuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  4. Kalle kirjoitti 6.12.2012 kello 15:13

    Aina ei voi onnistua, vaikka poliitikot eivät olisikaan mukana sopassa. Toki onnistumisprosentti ainakin Helsingin katukuvassa on suurempi hankkeissa, joissa kunta ei tuohua mukana.

    Normaalisti epäonnistumiset on saanut purkaa pois. Nyt on ihan älyttömiäkin mokia suojeltu: makkaratalo, Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttori jne.

    Poliitikkojen tehtävä on luoda edellttykset. Edellytykset kaupungille ovat kuusi kerrosta ja vintti riittävän tiiviisti. Tontin omistajan tehtävä on rakentaa talo. Jos tontin omistaja mokaa, on paikallaan käyttää puskutraktoria – tai villiviiniä 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. TuomasO kirjoitti 6.12.2012 kello 20:24

    Nyt kun muutenkin on kommentoitu yleisemmin asuntopolitiikkaa, itseäni askarruttaa kaksi asiaa.

    1) Miksi tontteja rakennusyhtiöille luovutettaessa ei aseteta ehdoksi kohteen valmistumista esim. 5v sisällä, jonka jälkeen kohde muutoin palaa kaupungille ja yhtiölle tulee sakkoja? Näin rakennusyhtiöt eivät voisi pitää hintoja korkealla panttaamalla rakentamista.

    2) Miksi nyt ollaan jo aloittamassa Kruunuvuoren rakentamista, vaikka sillasta ei ole vielä edes päätöstä valmiista yhteydestä puhumattakaan? Autot on jo sitten käytössä, kun ratikka (toivottavasti) lopulta kulkee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  6. Seppo S kirjoitti 7.12.2012 kello 10:50

    Veroja joudutaan joka tapauksessa nostamaan keväällä ja luultavasti esityksiä jo valmistellaan salassa. Tällä kertaa hallitus voisi nostaa reilusti kiinteistöverojen minimirajoja muun muassa rakentamattomilta rakennuspaikoilta ja käyttämättömiltä rakennusoikeuksilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Markku af Heurlin kirjoitti 7.12.2012 kello 12:52

    Ei se Jätjäsaaren bunkkeri niin kaunis ole, mutta ei rumakaan. Asiallaista teollisuusrakentamista. ilmeisstivarastorakennus.

    Tuksin purkamiseen sentään kodin stydeä räjähteitä tarvitaan, muaat halpaa se ei ole.

    Mitä käyttöä sille on suunniteltu? Autojen parkkeerausta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Anomuumi kirjoitti 7.12.2012 kello 18:00

    Miten olisi valtion rangaistusvero kunnille, joissa asuinneliön keskihinta on yli 130% koko maan keskiarvosta? 😀 Rahat voitaisiin käyttää puskutraktoreihin & räjähteisiin, 1800-1900-lukujen vaihteen kaupunkisuunnittelun henkiin herättämiseen ja Helsinkiin toisen maailmansodan jälkeen rakennettujen lähiöiden asuntojen lunastamiseen vaikka reilulla 1,5-kertaisella markkinahinnalla. Aloitetaan kantakaupunkia lähimpänä olevista lähiöistä ja kortteli kerrallaan uutta vanhaa uljasta Helsinkiä ratikkakiskoineen kohti Kehä I:stä, kunnes 130% alitetaan! (ja samalla periaattella Espoossa länsimetron varrella!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  9. rakentaja kirjoitti 10.12.2012 kello 9:44

    Kiinnostaisi tietää Verkkokaupan talon tarina. Luulisi että rakennuslupavaiheessa olisi joku katsonut kuvia viranomaiset tai kaupunkikuvalautakunta.

    Halvempaa teknistä ratkaisua en olisi itsekkään keksinyt, korkea peltihalli paraatipaikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2012 kello 10:06

    Rakennuslupavaiheessa ei voi käyttää harkintaa. Jos rakennus on kaavan mukainen, lupa pitää hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan myöntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. k kirjoitti 10.12.2012 kello 10:50

    Seppo S: Veroja joudutaan joka tapauksessa nostamaan keväällä ja luultavasti esityksiä jo valmistellaan salassa. Tällä kertaa hallitus voisi nostaa reilusti kiinteistöverojen minimirajoja muun muassa rakentamattomilta rakennuspaikoilta ja käyttämättömiltä rakennusoikeuksilta.

    Ainakin kaupunkialueilla voisi noin tehdä. Suht halpa toimenpide, joka laskisi myös kiinteistöjen hintoja ja kannustaisi rakentamaan. Maaseudulla noin ei välttämättä kuitenkaan kannata tehdä. Se johtaisi vain turhaan rakentamiseen tai käsiin jääviin mustiin pekkoihin. Mutta niillä alueilla, joilla on tonttipulaa, voisi kyllä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroja korottaa, niin tonttipula ehkä lähtisi aika äkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. rakentaja kirjoitti 10.12.2012 kello 15:59

    Osmo Soininvaara:
    Rakennuslupavaiheessa ei voi käyttää harkintaa. Jos rakennus on kaavan mukainen, lupa pitää hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan myöntää.

    Kumma kyllä asuntokohteissa Helsingissä arvoisa kaupunkikuvaneuvottelukunta tulkitsee asiaa toisin.
    Parhaimmissa asuinkerrostalohankkeissa ovat jopa ottaneet kantaa makuuhuoneiden komeroiden määrään lausunnoissaan. Kaipa komerot voi näkyä ikkunasta ulos ja siten vaikuttaa kaupunkikuvaan.

    viranomaisten tulkintojen ennakoitavuuden kannalta olisi hyvä selkeyttää vaikkapa kaupungin kotisivuilla tämän toimielimen toimenkuvaa.

    Kyseessä ei ole poliittisesti valittu ryhmä vaan joukko arkkitehtejä. Työ varmasti edesauttaa korkeatasoisen kaupunkikuvan toteuttamista, mutta valmisteleva ja esittelevä virkamies usein ammatillisen (järjestöllisen) arvostuksen johdosta noudattaa pilkuntarkasti lausunnon kirjauksia.

    Helsingissä suunnittelija ei pääse itse esittelemään haketta ja kertomaan ratkaisujen perusteita saatikka rakennuttajan tavoitteita.
    Kaikissa PKS:n kunnissa on omat käytäntönsä. Parhaita kokemuksia rakennuttajan ja suunnittelijan näkökulmasta on kaupungeista joissa pääsuunnittelija esittelee kaupunkikuvassa omat hankkeensa itse eikä virkamiesten välityksellä.

    Verkkokaupan talo on oma lukunsa rakentajan näkökulmasta. Ensin luovutettiin tontti pikavauhtia ja taisi tullaa kaavaankin poikkeama asap. Ja sitten rakennuslupa KEHÄ III:n logistiikkarakennuksen peltiviritykselle. Lentokentän kohdalla noita on useampiakin, mutta onneksi matalampina.

    Asuntokohdetta olisi kaupunkikuvassa ja muissa viranomaisprosesseissa simputettu vuosikausia ja jokaisessa välipisteessä erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Pekka Vuori kirjoitti 11.12.2012 kello 11:42

    rakentaja: Kiinnostaisi tietää Verkkokaupan talon tarina. Luulisi että rakennuslupavaiheessa olisi joku katsonut kuvia viranomaiset tai kaupunkikuvalautakunta. Halvempaa teknistä ratkaisua en olisi itsekkään keksinyt, korkea peltihalli paraatipaikalle.

    Jälkiviisana voi vain todeta, että kumpa Verkkokauppa olisi voitu sijoittaa bunkkeriin. Olisi säästytty päänsäryltä mihin tätä todella hankalaa tilaa voidaan lopulta käyttää. Plus olisi voitu jätää rakentamatta tuo ylikorkea peltihalli, joka tulee vielä voittamaan monta palkintoa “Helsingin rumin rakennus” -kilpailuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. T. kirjoitti 16.12.2012 kello 11:29

    Osmo Soininvaara:
    Rakennuslupavaiheessa ei voi käyttää harkintaa. Jos rakennus on kaavan mukainen, lupa pitää hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan myöntää.

    Kaavassahan tuo oli varattu asuinkerrostaloille, ja verkkokaupan myymälää varten tehtiin ihan oma kaavamuutos kesällä 2010. Jos rakennuslupavaiheessa ei enää saa käyttää harkintaa, niin mikä esti sen käytön kaavamuutosvaiheessa, varsinkin kun silloin oli jo tarkasti tiedossa mitä tuohon on tulossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2012 kello 12:48

    Niinpä niin. Kaavojen tulisi siis olla pikkutarkkoja. Tämä taas johtaa kaslliisiin ratkaisuihin, koska laadun ja hinnan optimointi sujuu talosuunnittelijalta paremmin kuin kaavoittajalta. Siksi tehdään ensin tiukka kaava, sanotaan urakoitsijalle, ettei kaavaa tarvitse noudattaa, urakoija piirtää talon ja kaava muutetaan talopiiristuksia vastaavaksi. Hidasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus