Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkerin katolle town-house ‑kort­teli

Ainakaan viras­tol­ta ei puu­tu ennakkolu­u­lot­to­muut­ta.  Näistä paris­takymmen­estä pien­talosta saat­taa tul­la seudun kalleim­mat, jos asun­non osta­jat ovat yhtä ennakkolu­u­lot­to­mia. Pitäisi vähän nähdä kuvia. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa tehdään kau­den kärk­i­t­u­los, yli 300 000 euroa/paikka, mut­ta se johtuu siitä, että alueel­la on ollut kaatopaik­ka, ja kai se pitäisi put­sa­ta muutenkin.

Elan­non Hakaniemen tavarat­a­lo laajentaa

Se on nyky­isin tietysti HOK-Elan­to. Kel­larik­er­rokseen voi sijoit­taa 12 päivit­täis­tavaramyymälää? Mitähän siel­lä nyt puuhataan. Joka tapauk­ses­sa ennakoidaan Pis­aran tuloa.

[HEH! Haus­ka väärinkäsi­tys! Tek­sti meni näin   “… mah­dol­lis­taa ton­til­la 12 päivit­täis­tavaramyymälän rak­en­tamisen…”. Tämän voi lukea joko mah­dol­lis­taa ton­til­la kah­den­toista päivit­täis­tavaramyymälän  tai mah­dol­lis­taa ton­til­la kak­si­toista päivit­täis­tavaramyymälän … Jälkim­mäi­nen oli oikein. Ruokakaup­pa pan­naan siis kellariin.]

Ennen van­haan täl­lainen asia olisi pan­tu kokoomuk­sen pyyn­nöstä pöy­dälle kolmek­si viikok­si ja sit­ten olisimme olleet todis­ta­mas­sa jonkin Satoa lähel­lä ole­van han­kkeen eten­e­mistä. Ne oli­vat niitä aiko­ja, kun Elan­non pääjo­hta­ja johti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa ja vara­puheen­jo­hta­ja tuli Satosta.

Asun­to­jen koon sääntely

Aiem­mas­ta 75 neliön keskikoko­vaa­timuk­ses­ta luovu­taan ja sen tilalle ote­taan vaa­timus, että asun­noista 50 % on sovel­lut­ta­va per­hea­sun­noik­si, eli että niis­sä on vähin­tään kak­si maku­uhuonet­ta. Per­hea­sun­to­jen keskikoon on olta­va vähin­tään 80 neliötä. Tästä val­tu­us­to on jo päät­tänyt, joten meille se on enem­mänkin tiedoksi.

Asun­to­jen koon sään­te­ly on tarpeen, jot­ta Helsingistä ei tulisi väestöltään kovin vinoutunut­ta. Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko oli pari vuot­ta sit­ten 91 neliötä.

Min­ua häir­it­see tässä asi­as­sa kaava­maisu­us. Sään­tö kos­kee samal­la taval­la jokaista kaupungi­nosaa ja jokaisen kaupungi­nosan sisäl­lä jokaista tont­tia. Var­maankin ajatuk­se­na on kohdel­la ton­tin­o­mis­ta­jia tas­a­puolis­es­ti. Perheasunto“rasitteesta” pitäisi voi­da tehdä kaup­patavaraa niin, että ton­tin­o­mis­ta­jat voivat käy­dä sil­lä kaup­paa. Minä raken­nan vähän vaa­dit­tua enem­män per­hea­sun­to­ja ja sinä voit sit­ten rak­en­taa niitä vähän vaa­dit­tua vähemmän.

68 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012”

  1. OS: “Asun­to­jen koon sään­te­ly on tarpeen, jot­ta Helsingistä ei tulisi väestöltään kovin vinoutunutta.”

    En ymmär­rä mitä vikaa on siinä, että sinkut ja lap­siper­heet asu­isi­vat eri asuinalueil­la. Sinkut arvosta­vat keskimäärin enem­män kan­takaupun­gin palvelui­ta ja lap­siper­heet taas asumisen väljyyt­tä. Aja­tus, että ihmisen pitäisi asua samal­la asuinalueel­la elämän­ti­lantei­den muuttues­sa, on agraariy­hteiskun­nan stan­dar­d­i­en soveltamista kaupunkisu­un­nit­telu­un. Asuin­paikan vai­h­t­a­mi­nen elämän­ti­lanteen muuttues­sa kuu­luu mod­erni­in elämänmenoon.

  2. Pieni, mut­ta tärkeä tarken­nus asun­to­jen kokosään­te­lyyn liit­tyen. Per­hea­sun­to­ja pitää olla 50% asun­to­jen kokon­aispin­ta-alas­ta, ei 50% asunnoista. 

    Etu­na on mm. se, että per­hea­sun­to­jen määrä ja koko ei sään­tele pienem­pi­en asun­to­jen määrää ja kokoa.

    1. 50 % kokon­aispin­ta-alas­ta! sil­loin­han siinä on taas se rak­en­teel­lien vika, että voi rak­en­taa kym­meniä yksiöitä, jos rak­en­taa yhden 500 neliön asunnon.

  3. Bunkkeri on todel­la mas­si­ivi­nen, ikku­na­ton raken­nus keskel­lä Jätkäsaar­ta, mut­ta katolle raken­net­ta­vat town-house talot tai saunamök­it tek­i­sivät siitä sen lisäk­si humoristisen.

  4. Itse olen pää­tynyt sel­l­aiseen, että yksi täysimit­tainen tarvit­see 25 neliötä ja alamit­tainen 5–10 neliötä. Pariskun­ta siis 50 neliötä ja tuol­lainen pikkuhuone per alamit­tainen. 2+2 siis tek­isi tuol­laisen 70 neliötä. Kun­han siis on seiniä lukol­lisil­la ovil­la välis­sä. Tämä siis, jos kaupunkia ymmärtää käyt­tää olo­huoneenaan. Suurem­pi kerää jo sit­ten enää krääsää ja joutuu läm­mit­tämään ja siivoa­maan turhia nurkkia.

    Nyt tulee sit­ten eläkeläis­pariskun­tia omakoti­talovyöhyk­keeltä takaisin keskus­taan ja kort­telit mum­moutuu, kun entisetkään ei halua lähteä palvelu­iden vier­estä pois ja nuorem­mil­la ei ole varaa muut­taa. Mielu­um­min pienem­piä kämp­piä lisää keskus­taan lähelle, jot­ta kaiken­laiselle palvelulle löy­tyy läheltä vakikäyttäjiä.

    Onko­han muuten niin, että Helsin­ki kerää parhaat kun­nal­lisveronkiertäjät kun valite­taan, että tulot­tomat muut­taa Helsinki­in, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät ihan tulot­tomille ole tarkoitet­tu? Osoit­taisin vas­tu­u­ta myös arkkite­htien suun­taan, kun rahal­la ei saa laat­ua edes Töölön­lahdelta, vaan maalat­tua betoniseinää. 

    Hakis tarvit­sisi faceliftiä, ympäristön laatu rom­ah­taa sil­lan yli­tyk­sen jäl­keen aika rajusti. Paa­sitornin uusi hotel­li on jo hyvä alku, mut­ta jää sisäpi­hal­la unohduksiin.

    Bunkker­ille­han oli jo kaiken­laista visio­ta valmis­telu, jot­ka oli­si­vat sopi­neet torni­hotellin kaverik­si, kun muuten Jätkä jää tasamata­lak­si alkupäästä. Nihin visioi­hin ver­rat­tuna pien­talot kuu­losta­vat turhan vaa­ti­mat­tomil­ta, mut­ta täy­tyy sopeu­tua siihen, että Helsingis­sä visiot jäävät pöytälaatikkoon ja lop­putule­ma on omako­ti­mat­toa parkki­hallil­la jo varas­to­jenkin päälle.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    50 % kokon­aispin­ta-alas­ta! sil­loin­han siinä on taas se rak­en­teel­lien vika, että voi rak­en­taa kym­meniä yksiöitä, jos rak­en­taa yhden 500 neliön asunnon.

    Kuin­ka suuri ongel­ma tuo käytän­nössä on? Ei niitä superikkai­ta, jol­la olisi varaa tuol­laiseen lukaalin, niin kauheasti ole. Minus­ta tuo pin­ta-alaa koske­va rajoite on parem­pi kuin asun­to­jen kokon­ais­määrä koske­va rajoite. Se mah­dol­lis­taa miniyk­siöi­den, joista on huu­ta­va pula, rak­en­tamisen kan­takaupunki­in. Myös alem­paan keskilu­okkaan kuu­lu­val­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us asua kantakaupunkissa.

    1. Nykyi­nen sään­te­ly, 75 neliötä johti juuri siihen, että keskiar­voa vedätet­ti­in ylisu­uril­la asun­noil­la. Siki tuo VOI OLLA ongelma.

  6. kkk: En ymmär­rä mitä vikaa on siinä, että sinkut ja lap­siper­heet asu­isi­vat eri asuinalueilla.

    Raken­nuk­sen ja kaupun­gin elinkaari on niin pitkä, että kysyn­tä ja tar­jon­ta muut­tuu sen aikana. Sik­si olisi tärkeää, että olisi joko monipuolista tar­jon­taa tai että raken­nuk­sia olisi help­po muut­taa. Helsingis­sä on esim. 1900-luvun alkupuolen talo­ja, jois­sa oli alun­perin läh­es yksi­no­maan yksiöitä — myöhem­min niistä on yhdis­tet­ty iso­ja asun­to­ja. Nykyi­nen raken­nustekni­ik­ka on sel­l­aista, että asun­to­jen muut­ta­mi­nen on paljon han­kalam­paa kuin van­hois­sa talois­sa. Kokosään­te­lyä fik­sumpi ratkaisu saat­taisikin olla, että vaa­dit­taisi­in rak­en­ta­maan talot niin, että asun­to­jen muut­ta­mi­nen on helpom­paa. Käytän­nössä kus­tan­nusero toimis­to­talois­sa käytet­tävän jous­ta­van pilari-palk­ki-rak­en­tamisen ja asuin­talois­sa käytet­tävän jous­ta­mat­toman kan­ta­van ele­ment­ti­seinärak­en­tamisen välil­lä on ehkä luokkaa 0,5% raken­nuskus­tan­nuk­sista jos sitäkään.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Nykyi­nen sään­te­ly, 75 neliötä johti juuri siihen, että keskiar­voa vedätet­ti­in ylisu­uril­la asun­noil­la. Siki tuo VOI OLLA ongelma.

    Ongel­ma on help­po ratkaista aset­ta­mal­la per­he-asun­to­jen keskikoolle ylärajan.

    1. Pin­ta-alasään­te­lyl­lä ei ole tarkoi­tus säädel­lä alaspäin. Sik­si per­hea­sun­to­jen osu­us kaik­ista asun­noista on paras keino.

  8. En vieläkään ymmär­rä kokosään­te­lyä. Varsinkin kun Helsingis­sä on pulaa juuri pienistä ja hyvin pienistä asun­noista. 😉 Helsin­ki tarvit­see uuden kaupungi­nosan, jos­sa on pelkästään pieniä yksiöitä ja kaksioita.

  9. kkk: Kuin­ka suuri ongel­ma tuo käytän­nössä on? Ei niitä superikkai­ta, jol­la olisi varaa tuol­laiseen lukaalin, niin kauheasti ole. Minus­ta tuo pin­ta-alaa koske­va rajoite on parem­pi kuin asun­to­jen kokon­ais­määrä koske­va rajoite. Se mah­dol­lis­taa miniyk­siöi­den, joista on huu­ta­va pula, rak­en­tamisen kan­takaupunki­in. Myös alem­paan keskilu­okkaan kuu­lu­val­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us asua kantakaupunkissa.

    No ei nyt ihan tai­da se miniyk­siöin­ti onnis­tua. Jos nyt jotenkin saa esteet­tömän kylp­pärin mah­dutet­tua siihen, ja armol­lis­es­ti ilman saunaa, niin sit­ten on sem­moinen pikkuinen parkkipaikka­pul­ma; Se nor­mi menee niin että se on suurem­pi luvus­sa paik­ka per kak­si asun­toa tai 100 jotain ker­rosneliötä paikas­ta riip­puen. Parkkipaikkaa kohden on moniker­roksises­sa hal­lis­sa jopa 30 neliötä, eli tuol­laista 20 neliön yksiötä kohti olisi tom­miset 15 neliötä parkkipaikkaa. Sitä mä en tiedä miten viras­to suh­tau­tu­isi jos yrit­täisi rak­en­taa asuntoautohallin.

  10. Niin se Kuvernöörin­tien kaa­va, ker­rostalont­ti Laa­jasa­lon­tien viereen Yliskylän keskuk­seen, pitäisi palaut­ta suo­raan eväs­teel­lä ihan kiva, mut­ta talot uno­h­tui. Tai ker­rokset, ihan miten päin vaan. Ker­rostalo­jen kaavoit­ta­mi­nen tont­titehol­la 1,0 ei ole ain­oas­taan asun­topoli­it­tis­es­ti hyödytön­tä puuhastelua, se on akti­ivis­es­ti haitallista kos­ka tol­la estetään sen tont­ti­maan käyt­tö tehokkaam­min. Toi 1,0 tarkoit­taa esim. viidel­lä ker­roksel­la että ton­tista raken­netaan peräti viidennes.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    50 % kokon­aispin­ta-alas­ta! sil­loin­han siinä on taas se rak­en­teel­lien vika, että voi rak­en­taa kym­meniä yksiöitä, jos rak­en­taa yhden 500 neliön asunnon.

    Ei, vaan: jos talos­sa on yhteen­sä 1000 asuin­neliötä, niin näistä 500 m² pitää rak­en­taa per­hea­sun­to­ja (keskikoko vähin­tään 80 m²) ja 500 m² saa rak­en­taa mitä lystää. 

    Raken­nusy­htiö sit­ten saa tuuma­ta sitä ihan itse mil­lä taval­la saa suurim­mat voitot noista per­hea­sun­noista ja mil­lä taval­la niistä vapaasti rakennettavista. 

    Käytän­nössä tämä johtaa esimerkik­si siihen, ettei niitä val­tavia lukaale­ja enää kan­na­ta rak­en­taa yli markki­nakysyn­nän, vaan per­hea­sun­to­jen tuotan­to osuu lähem­mäs sitä mikä on 2+ maku­uhuonet­ta han­kkivien maksukyky. 

    Eri­tyisen hyvänä puole­na tuos­sa on se, että per­hea­sun­to­ja ei tarvitse rak­en­taa lisää jos rak­en­taa 30 m² yksiötä sen sijaan että rak­en­taisi 60 kaksioista.

  12. Mihin nämä kokosään­te­lyt perus­tu­vat? Onko aja­tus se, että kun asun­to­jen koko­jakau­ma on kaikissa kaupungi­nosis­sa sama, se ehkäisee ghet­tou­tu­mista? Oikeasti asun­top­u­la kos­kee eniten yksiöitä, ja nyt pitäisi rak­en­taa niitä. Mielum­min täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la nykyiseen kaupunki­rak­en­teeseen kuin uusia kaupungi­nosia tekemäl­lä. Min­un on help­po kuvitel­la, että kaupungi­nosa, jon­ka kaik­ki asun­not ovat halpo­ja yksiöitä, olisi kun­non ghetto.

    PS: Mik­si tek­sti näyt­tää ainakin esikat­selus­sa lihavoidulta?

  13. T. Tyh­mä kysyy: Tarkoit­taakko tont­tite­ho raken­nusalaa, ker­rosoalaa vain hyö­typ­in­ta-alaa/ ton­tin koko.

    Töölössä aika tyyp­ille­sen talon tont­ti on n. 700 m² ja vastikepin­ta-ala siinä 1600 m². Mut­ta tarvi­tan myösa katu­ja ja viher­aluei­ta ja urheilukenttiä.

    1. Tunt­tite­hokku­us on raken­nu­soikeus jaet­tuna ton­tin pin­ta-alal­la ja aluete­hokku­us on raken­nu­soikeuk­sia sum­ma jaet­tuna alueen pin­ta-alal­la. Aluete­hokku­udessa ovat mukana kadut ja puis­tot sitä alen­ta­mas­sa, nyt esimerkiksi.

  14. Ilari Kauko: PS: Mik­si tek­sti näyt­tää ainakin esikat­selus­sa lihavoidulta?

    tpyy­lu­o­man viestis­sä on rikkinäi­nen <b />-tagi kun pitäisi olla </b>, mikä näyt­tää vaikut­ta­van seu­raavi­inkin viesteihin.

    1. Kävin kor­jaa­mas­sa. Nyt pitäisi näkyä oikein. Pit5äisin tätä word­pressin puolelta ohjel­moin­tivirheenä. Word­Press sul­kee kyl­lä boldin ihan itse, mut­ta ei, jos se on aktivoitu kah­teen kertaan.

  15. Mikko Särelä: Osmo Soininvaara:
    “50 % kokon­aispin­ta-alas­ta! sil­loin­han siinä on taas se rak­en­teel­lien vika, että voi rak­en­taa kym­meniä yksiöitä, jos rak­en­taa yhden 500 neliön asunnon.”

    Ei, vaan: jos talos­sa on yhteen­sä 1000 asuin­neliötä, niin näistä 500 m² pitää rak­en­taa per­hea­sun­to­ja (keskikoko vähin­tään 80 m²) ja 500 m² saa rak­en­taa mitä lystää. 

    Mut­ta tuo­han tarkoit­taisi juuri sitä Osmon mainit­se­maa tilan­net­ta, että tuol­loin riit­täisi, jos tek­isi yhden 500 neliön jät­tikäm­pän jollekin edus­tusasun­nok­si (tosi­asi­as­sa osin yri­tyskäyt­töön), niin saisi tehdä sit­ten vaik­ka pelkkiä 20 neliön yksiöitä lop­ut 500 neliötä. Nämä toki vieläpä sijoitet­taisi­in niin, että ne yksiöt oli­si­vat parhail­la (kalleim­mil­la) paikoil­la, eli korkeal­la ja hyvi­in ilmansuuntiin.

    No, 500 neliön kämp­pä on aika teo­reet­ti­nen esimerk­ki. Mut­ta vaikka­pa 125 neliön käm­pät voisi­vat olla ihan real­is­tisia. Tuol­loin voisi tul­la 4*125 neliötä + 25*20 neliötä, eli 1000 neliötä, jol­loin 86 pros­ent­tia asun­to­jen määristä on yksiöitä, ja 50 % asuin­pin­ta-alas­ta perheasuntoja.

  16. Mikko Särelä:
    Eri­tyisen hyvänä puole­na tuos­sa on se, että per­hea­sun­to­ja ei tarvitse rak­en­taa lisää jos rak­en­taa 30 m² yksiötä sen sijaan että rak­en­taisi 60 kaksioista. 

    Mut­ta eikö tuo samal­la tarkoi­ta sitä, että kak­sioi­ta ei enää sit­ten raken­na kukaan, kos­ka yksiöistä saa parem­man tuo­ton per neliö?

  17. niin:
    No, 500 neliön kämp­pä on aika teo­reet­ti­nen esimerk­ki. Mut­ta vaikka­pa 125 neliön käm­pät voisi­vat olla ihan real­is­tisia. Tuol­loin voisi tul­la 4*125 neliötä + 25*20 neliötä, eli 1000 neliötä, jol­loin 86 pros­ent­tia asun­to­jen määristä on yksiöitä, ja 50 % asuin­pin­ta-alas­ta perheasuntoja. 

    Teo­ri­as­sa voisi, mut­ta jos ja kun 6 kpl run­saat 80 neliöisiä (tai sama määrä jonkin­laisel­la koko­jakaan­tu­mal­la) menee parem­min kau­pak­si parem­mal­la yhteen­las­ke­tul­la voitol­la, niin eiköhän raken­nus­li­ike mielum­min raken­na niitä. 

    Ei min­ul­la mitään 125 neliöis­ten kysyn­nänkään täyt­tämistä vas­taan ole, mut­ta Helsin­gin hin­tata­sol­la tuskin tarvit­see olet­taa, että kau­pal­liset tek­i­jät ohjaisi­vat per­hea­sun­to­jen keskikokoa tuo­hon lukuun.

    Minus­ta tämä oli oikein hyvä uuti­nen, mitä nyt tietysti tpyy­lu­o­man muis­tu­tus estet­tömyys- ja parkkipaikkanormeista hie­man latisti tunnelmaa. 

    Helsingis­sä on kohtu­u­ton kysyn­tä sinkkua­sun­noista, joi­hin omil­laan toimeen­tule­val­la, mut­ta ei rikkaal­la nuorel­la aikuisel­la on varaa. Kiva jos niiden rak­en­tamista ei kiellettäisi.

  18. niin: Mut­ta tuo­han tarkoit­taisi juuri sitä Osmon mainit­se­maa tilan­net­ta, että tuol­loin riit­täisi, jos tek­isi yhden 500 neliön jät­tikäm­pän jollekin edus­tusasun­nok­si (tosi­asi­as­sa osin yri­tyskäyt­töön), niin saisi tehdä sit­ten vaik­ka pelkkiä 20 neliön yksiöitä lop­ut 500 neliötä. Nämä toki vieläpä sijoitet­taisi­in niin, että ne yksiöt oli­si­vat parhail­la (kalleim­mil­la) paikoil­la, eli korkeal­la ja hyvi­in ilmansuuntiin.

    Aikaisem­min käytet­ty neliösään­te­ly pakot­ti yhtiöt tekemään luon­nol­lista kysyn­tää enem­män jät­ti­a­sun­to­ja, jot­ta saataisi­in raken­nut­tua tarpeek­si kovan kysyn­nän pieniä asun­to­ja. Nykyisessä jär­jestelmässä tätä ongel­maa ei ole, kos­ka per­hea­sun­to­jen keskikoko ei vaiku­ta yksiöi­den määrään tai keskikokoon.

  19. Kalle: En vieläkään ymmär­rä kokosään­te­lyä. Varsinkin kun Helsingis­sä on pulaa juuri pienistä ja hyvin pienistä asun­noista. Helsin­ki tarvit­see uuden kaupungi­nosan, jos­sa on pelkästään pieniä yksiöitä ja kaksioita.

    En tiedä olisiko koko kaupungi­nosa hyvä olla tiet­tyä tyyp­piä mut­ta olisi kiva nähdä hin­ta­lap­pu ker­rostalolle jos­sa ei olisi autopaikko­ja ja jos­sa olisi pelkästään 20–40 neliön asun­to­ja. Viere­inen talo voisikin sit­ten olla per­hea­sun­to­ja autopaikoil­la ja tuol­la n.80 neliön keskiar­vol­la. Voisin kuvitel­la että tuo ver­tailu toisi mie­lenki­in­toisia hin­to­ja ja niiden perustei­ta esille.

  20. Ymmär­rän että on halu tehdä enem­män per­hea­sun­to­ja, mut­ta olisi hyvä kuitenkin pitää mielessä että yli kol­men hen­gen asun­tokun­tien osu­udet on Helsingis­sä 20,4%, Espoos­sa 32,6%, Van­taal­la 29,4% ja Pääkaupunkiseudul­la 24,7%. Eli vaik­ka Helsin­gin väestö olisi rak­en­teeltaan lähempänä mui­ta kaupunke­ja, niin mis­sään tapauk­ses­sa puo­lessa asun­nois­sa ei tule asumaan yli kolmea ihmistä, pikem­minkin ehkä neljännes.

  21. Jesse: …olisi kiva nähdä hin­ta­lap­pu ker­rostalolle jos­sa ei olisi autopaikko­ja ja jos­sa olisi pelkästään 20–40 neliön asun­to­ja. Viere­inen talo voisikin sit­ten olla per­hea­sun­to­ja autopaikoil­la ja tuol­la n.80 neliön keskiar­vol­la. Voisin kuvitel­la että tuo ver­tailu toisi mie­lenki­in­toisia hin­to­ja ja niiden perustei­ta esille.

    Voisin kuvitel­la, että neliöhin­nois­sa ei ole yhtään mitään eroa. Neliöhin­to­ja eivät nykyisessä markki­nati­lanteessa määrit­tele rakennuskustannukset.

    Kuten eläk­keelle jäämässä ole­va Tuo­mas Raja­järvi viikon­lop­un lehti­haas­tat­telus­sa (HS Kaupun­ki 2.12.) tote­si, raken­nus­markki­noil­la ei ole kil­pailua. Ver­tailuko­hdak­si hän oli ottanut toisen kotikaupunk­in­sa Berli­inin, jos­sa asun­tourakoista kil­pailee 150 — 200 rakennusyhtiötä!

    Tässä kuvios­sa ei jol­lain autopaikkamääräyk­sil­lä tai min­imikokovelvoit­teil­la ole yhtään mitään merkitystä.

    Onko meil­lä Suomes­sa enää mitään keinoa päästä samaan tilanteeseen, vai onko peli lop­ullis­es­ti menetet­ty muu­ta­malle rakennuttajajätille?

  22. Janne: Mut­ta eikö tuo samal­la tarkoi­ta sitä, että kak­sioi­ta ei enää sit­ten raken­na kukaan, kos­ka yksiöistä saa parem­man tuo­ton per neliö?

    Ei tarkoi­ta.

    Syy, mik­si ei tarvi­ta, selviää kun tarkastelee vähän sitä miten nor­maalis­sa lamel­li­tyyp­pisessä ker­rostalos­sa on mah­dol­lista sijoitel­la asun­to­ja. Mon­ta pien­tä yksiötä vaatii aika mon­es­sa tapauk­ses­sa enem­män rap­pukäytävää kuin esimerkik­si kak­sion ja 80–90 m² asun­non yhdistelmä. 

    Lisäk­si yksiöis­sä tulee isom­pi neliöhin­ta jo sik­si, että kylpy­huoneen ja keit­tiön osu­us kus­tan­nuk­sista on isompi. 

    Tämän san­ot­tuani, niin tuo uusi sään­tö saat­taa tarkoit­taa sitä, että tehdään edes jonkin ver­ran yksiöitä, kun nykyään niitä ei tehdä käytän­nössä lainkaan. Yksiöistä on kaik­ista kovin pula, joten niitä pitäisi tehdä paljon enem­män kuin nykyään.

    1. Raken­nus­määräyk­set eivät juuri mah­dol­lista olen­nais­es­ti alle 40 neliön yksiön rak­en­tamista. Näin meille ainakin lau­takun­nas­sa väitettiin.

  23. niin: Mut­ta tuo­han tarkoit­taisi juuri sitä Osmon mainit­se­maa tilan­net­ta, että tuol­loin riit­täisi, jos tek­isi yhden 500 neliön jät­tikäm­pän jollekin edus­tusasun­nok­si (tosi­asi­as­sa osin yri­tyskäyt­töön), niin saisi tehdä sit­ten vaik­ka pelkkiä 20 neliön yksiöitä lop­ut 500 neliötä. Nämä toki vieläpä sijoitet­taisi­in niin, että ne yksiöt oli­si­vat parhail­la (kalleim­mil­la) paikoil­la, eli korkeal­la ja hyvi­in ilmansuuntiin.

    No, 500 neliön kämp­pä on aika teo­reet­ti­nen esimerk­ki. Mut­ta vaikka­pa 125 neliön käm­pät voisi­vat olla ihan real­is­tisia. Tuol­loin voisi tul­la 4*125 neliötä + 25*20 neliötä, eli 1000 neliötä, jol­loin 86 pros­ent­tia asun­to­jen määristä on yksiöitä, ja 50 % asuin­pin­ta-alas­ta perheasuntoja.

    Toki raken­nusyri­tys saa rak­en­taa keskimäärin isom­pia asun­to­ja kuin sen 80 m² per­hea­sun­toina. Jois­sakin paikois­sa se jopa saat­taa kan­nat­taa (siel­lä mis­sä hin­tata­son huomioiden osta­jil­la on siihen varaa). 

    Yleen­sä raken­nut­ta­jat kuitenkin arvioi­vat rak­en­tamisen tuo­maa tuot­toa. Saako parem­paa tuot­toa jos rak­en­taa yhden 500 m² asun­non vai jos rak­en­taa sen sijaan vaik­ka viisi 80 m² asun­toa ja yhden 100 m² asunnon. 

    Parem­pi kun annetaan eri kokois­t­en asun­to­jen kysyn­nän vaikut­taa siihen, minkälaisia asun­to­ja raken­netaan. Näin saadaan parem­min ihmis­ten tarpei­ta vas­taavia asuntoja.

  24. Jesse: En tiedä olisiko koko kaupungi­nosa hyvä olla tiet­tyä tyyp­piä mut­ta olisi kiva nähdä hin­ta­lap­pu ker­rostalolle jos­sa ei olisi autopaikko­ja ja jos­sa olisi pelkästään 20–40 neliön asun­to­ja. Viere­inen talo voisikin sit­ten olla per­hea­sun­to­ja autopaikoil­la ja tuol­la n.80 neliön keskiar­vol­la. Voisin kuvitel­la että tuo ver­tailu toisi mie­lenki­in­toisia hin­to­ja ja niiden perustei­ta esille. 

    Rak­en­tamisen hin­ta­lap­pu huonei­s­toneliötä kohti voi olla aika lähelle saman­su­u­ru­inen, kos­ka vaik­ka autopaikan rak­en­tamises­sa säästet­täisi­in, pienet asun­not ovat suh­teel­lis­es­ti kalli­impia tehdä (kalli­iden tilo­jen eli kylp­pärei­den ja keit­tiöi­den osu­us isom­pi, por­rashuoneisi­inkin menee hel­posti suh­teessa enem­män tilaa).
    Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat sit­ten taas ovat juuri niin korkeat, kuin joku suos­tuu mak­samaan eli pienet asun­not yleen­sä kalliimpia.

  25. Koti-isä: Voisin kuvitel­la, että neliöhin­nois­sa ei ole yhtään mitään eroa. Neliöhin­to­ja eivät nykyisessä markki­nati­lanteessa määrit­tele rakennuskustannukset.Kuten eläk­keelle jäämässä ole­va Tuo­mas Raja­järvi viikon­lop­un lehti­haas­tat­telus­sa (HS Kaupun­ki 2.12.) tote­si, raken­nus­markki­noil­la ei ole kil­pailua. Ver­tailuko­hdak­si hän oli ottanut toisen kotikaupunk­in­sa Berli­inin, jos­sa asun­tourakoista kil­pailee 150 – 200 rakennusyhtiötä!Tässä kuvios­sa ei jol­lain autopaikkamääräyk­sil­lä tai min­imikokovelvoit­teil­la ole yhtään mitään merkitystä.Onko meil­lä Suomes­sa enää mitään keinoa päästä samaan tilanteeseen, vai onko peli lop­ullis­es­ti menetet­ty muu­ta­malle rakennuttajajätille?

    Tuo­ta hie­man tarkoitin. Jos min­ul­la ja 100 kaver­il­lani jot­ka kaik­ki oli­si­vat sinkku­ja halu­aisi­vat rak­en­taa talon itselleen. Kaikille tulisi esim 30 neliön yksiö ja se itse raken­nutet­taisi­in ilman autopaikko­ja. Taka-ajatuk­seni oli että kun yksiöitä tarvi­taan enem­män kuin niitä on mut­ta teen­näis­es­ti nyky­mallil­la sen hin­ta saadaan “kan­nat­ta­mat­tomak­si”. Pieni kylp­päri ja pieni keit­tiö kun nyt itse raken­net­tuna ei mak­sa kovinkaan paljon jos ei lai­ta kul­taisia kahvo­ja jne.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Raken­nus­määräyk­set eivät juuri mah­dol­lista olen­nais­es­ti alle 40 neliön yksiön rak­en­tamista. Näin meille ainakin lau­takun­nas­sa väitettiin.

    Pitäisikö niitä “määräyk­siä” saa­da hie­man muutet­tua vas­taa­maan todel­lista elämisen tarvet­ta ver­sus näi­den neljän raken­nuskuse­tus­li­ik­keen optio tarpeita?

  27. Ville: Rak­en­tamisen hin­ta­lap­pu huonei­s­toneliötä kohti voi olla aika lähelle saman­su­u­ru­inen, kos­ka vaik­ka autopaikan rak­en­tamises­sa säästet­täisi­in, pienet asun­not ovat suh­teel­lis­es­ti kalli­impia tehdä (kalli­iden tilo­jen eli kylp­pärei­den ja keit­tiöi­den osu­us isom­pi, por­rashuoneisi­inkin menee hel­posti suh­teessa enem­män tilaa).Asuntojen myyn­ti­hin­nat sit­ten taas ovat juuri niin korkeat, kuin joku suos­tuu mak­samaan eli pienet asun­not yleen­sä kalliimpia.

    Jos itse tekee keit­tokomeron ja kylp­pärin pie­neen asun­toon se mak­saa oikeasti huo­mat­ta­van paljon vähem­män kuin yhden ison asun­non 30neliön keit­tiö ja 25neliön pesuhuone.
    Myyn­ti­hin­ta saadaan vas­taa­maan todel­lisu­ut­ta kun tuo optiomafia raken­nusalal­ta siir­retään fyy­sis­es­ti veroparati­isi­in ilman oikeut­ta olla yhtey­dessä tähän kaupunkiin =)

  28. Jesse: Pitäisikö niitä “määräyk­siä” saa­da hie­man muutet­tua vas­taa­maan todel­lista elämisen tarvet­ta ver­sus näi­den neljän raken­nuskuse­tus­li­ik­keen optio tarpeita?

    Väit­täisin että haukut väärää puu­ta, en tosin tiedä. Min­un käsi­tyk­seni on että suurin osa määräyk­sistä on tehty sinän­sä hyvää tarkoit­taen ihmis­ten parhaak­si, ongel­ma on pikem­minkin siinä että määräyk­sistä vas­taa sek­torivi­ra­nomainen ja kokon­aisu­ud­es­ta taas ei oikein kukaan. Ja niitä sek­torivi­ra­nomaisia jot­ka sanoo ei on paljon.

    Voidaan sanoa että gryn­der­it eivät olisi tehneet sisäves­so­jakaan jos ei heil­ta olisi sitä erik­seen vaa­dit­tu, ja tämä saat­taa jopa pitää paikkansa. Mut­ta nykyti­lanteessa, jos­sa asumisen tasos­sa on pikem­minkin kysymys makua­sioista kuin perus­tarpeista, on vaikea ymmärtää minkä takia esimerkik­si pesi­tilo­jen koko ei olisi jotain mitä osta­ja voisi ihan itse lom­pakol­laan äänestämäl­lä päättää.

    Se niis­sä miniyk­siöis­sä tosin on, että se ei ole niin yksinker­tai­ta että tekee joko kolme keskimäärin 75 neliön kämp­pää per rapun ker­ros tai yhdek­sän 25 neliön yksiötä.

  29. Jesse: Jos itse tekee keit­tokomeron ja kylp­pärin pie­neen asun­toon se mak­saa oikeasti huo­mat­ta­van paljon vähem­män kuin yhden ison asun­non 30neliön keit­tiö ja 25neliön pesuhuone.

    Juu mut­ta kun se itse tekem­i­nen on tehty lain­säädän­nön ja vira­nomais­valvon­nan puoles­ta aika mah­dot­tomak­si. Ja toisaal­ta samal­la logi­ikalla kaik­ki palve­lut tule­vat itse tehty­inä paljon halvem­mik­si, tämä ei ole vain rak­en­tamisalaa koske­va ongelma.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­nus­määräyk­set eivät juuri mah­dol­lista olen­nais­es­ti alle 40 neliön yksiön rak­en­tamista. Näin meille ainakin lau­takun­nas­sa väitettiin.

    Esimerkik­si NCC:n “Atsimuutis­sa” Kalasa­ta­mas­sa pien­im­mät yksiöt ovat vain 23 m².

  31. Janne: Mut­ta eikö tuo samal­la tarkoi­ta sitä, että kak­sioi­ta ei enää sit­ten raken­na kukaan, kos­ka yksiöistä saa parem­man tuo­ton per neliö? 

    Raken­nus­li­ikkei­den tar­jon­taa seu­raa­mal­la vaikut­taa siltä, että kak­sioista saa parhaim­man tuo­ton. Ei ehkä vält­tämät­tä per neliö, mut­ta ylipäätään.

    Toisaal­ta yksiöi­den kysyn­tään vaikut­taa myös kaupun­gin avokä­tis­es­ti mak­sama taku­u­vuokra eli toimeen­tu­lotues­ta mak­set­ta­vat kohtu­u­den ylit­tävät asumiskustannukset.

  32. Pekka Pes­si: Raken­nus­li­ikkei­den tar­jon­taa seu­raa­mal­la vaikut­taa siltä, että kak­sioista saa parhaim­man tuoton. 

    Muis­tan luke­neeni jostain että kak­sio olisi tosi­aan optimimyytävä. 

    Kak­sioon saa mah­tu­maan pariskun­nan eli lyhen­nys­ten­mak­sajia on kak­si. Ja jos se on pariskun­nalle ensi­a­sun­to, ei van­han asun­non myyn­tikään ole aiheut­ta­mas­sa viivästys­tä ker­ran kun ostopäätös on tehty.

  33. Jesse: Pitäisikö niitä “määräyk­siä” saa­da hie­man muutet­tua vas­taa­maan todel­lista elämisen tarvet­ta ver­sus näi­den neljän raken­nuskuse­tus­li­ik­keen optio tarpeita?

    Määräyk­set ovat kyl­lä hyvää tarkoit­tavaa vira­nomaiso­h­jaus­ta, ongel­mana onkin, että kaikkien etu pyritään tur­vaa­maan jokaista uut­ta asuin­taloa koske­val­la lain­säädän­nöl­lä ja määräyk­sil­lä sen sijaan että kat­sot­taisi­in kokon­aisu­ut­ta. Kylp­pärei­den val­tavu­us johtuu esteet­tömyys­vaa­timuk­sista. Tämä on vaikea poli­it­ti­nen kysymys. Voidaanko sal­lia, että osa uusista asun­noista ei ole pyörä­tuolin käyt­täjille sovel­tuvia? Minus­ta voitaisi­in. Mut­ta kuka poli­itikko uskaltaa ehdot­taa tätä? Kyn­nys ry. raivostuu.

  34. Leena:

    Ne pienet käm­pät meni heti, yllä­tys, ja isom­pia onkin sit­ten tar­jol­la vielä. Kuten aiem­minkin todet­tu pitäisi niitä pienem­piä asun­to­ja saa­da tar­jolle jot­ta niitä tarvit­si­joille saataisiin.

  35. Ville: Juu mut­ta kun se itse tekem­i­nen on tehty lain­säädän­nön ja vira­nomais­valvon­nan puoles­ta aika mah­dot­tomak­si. Ja toisaal­ta samal­la logi­ikalla kaik­ki palve­lut tule­vat itse tehty­inä paljon halvem­mik­si, tämä ei ole vain rak­en­tamisalaa koske­va ongelma.

    En ole ihan samaa mieltä että aina itse tehty tulee halvem­mak­si. Yhteis­ti­laus tulee sinäl­lään halvem­mak­si kos­ka voidaan tehdä isom­pi tilaus samaa tavaraa.Kysehän on lop­pu­jen lopuk­si siitä kuka tekee ja kenelle ja minkävuok­si. Van­ha sta­di oli täyn­nä pieniä asun­to­ja jois­sa asui paljon ihmisiä. Nyt on men­ty toiseen ääreen eli tehdään iso­ja asun­to­ja muu­ta­malle ihmiselle. Mis­tä löy­ty­isi kul­tainen keski­tie? Tietys­tikin toi­sista on mukavam­paa omis­taa isom­pi sitä ja tätä kuin naa­puri vaik­ka se olisikin “tyhjäkäytöl­lä”. Uskoisin että stadi­in mah­tu­isi huo­mat­tavasti enem­män myös pienem­piä asun­to­ja jot­ka oli­si­vat erit­täin mukavia ja kom­pak­te­ja asustaa.

  36. tpyy­lu­o­ma: Väit­täisin että haukut väärää puu­ta, en tosin tiedä.Minun käsi­tyk­seni on että suurin osa määräyk­sistä on tehty sinän­sä hyvää tarkoit­taen ihmis­ten parhaak­si, ongel­ma on pikem­minkin siinä että määräyk­sistä vas­taa sek­torivi­ra­nomainen ja kokon­aisu­ud­es­ta taas ei oikein kukaan. Ja niitä sek­torivi­ra­nomaisia jot­ka sanoo ei on paljon.

    Voidaan sanoa että gryn­der­it eivät olisi tehneet sisäves­so­jakaan jos ei heil­ta olisi sitä erik­seen vaa­dit­tu, ja tämä saat­taa jopa pitää paikkansa. Mut­ta nykyti­lanteessa, jos­sa asumisen tasos­sa on pikem­minkin kysymys makua­sioista kuin perus­tarpeista, on vaikea ymmärtää minkä takia esimerkik­si pesi­tilo­jen koko ei olisi jotain mitä osta­ja voisi ihan itse lom­pakol­laan äänestämäl­lä päättää.

    Se niis­sä miniyk­siöis­sä tosin on, että se ei ole niin yksinker­tai­ta että tekee joko kolme keskimäärin 75 neliön kämp­pää per rapun ker­ros tai yhdek­sän 25 neliön yksiötä.

    Tarkoi­tus oli kri­ti­soi­da asi­aa joka johtanut tilanteeseen että pieniä asun­to­ja ei ole tarpeek­si tar­jol­la vaan niistä on tehty sijoi­tusasun­to­ja. Tuo taas on johtanut vääristymi­in niin tuis­sa kuin tarpeis­sa. Var­masti sek­tori-ihmis­tenkin mielessä ainakin toivoisi siin­tävän yhteinen hyvä kun­han päätös­val­lan omaa­vat heitä siihen suun­taan ohjaisi­vat pyynnöillään.

  37. OS: “Asun­to­jen koon sään­te­ly on tarpeen, jot­ta Helsingistä ei tulisi väestöltään kovin vinoutunutta.”

    Helsingis­sä on täl­lä het­kel­lä asun­to­jen tar­jon­nas­sa selkeä markki­nahäir­iö, joka johtuu siitä, että asun­to­ja ei yksinker­tais­es­ti ole tarpeek­si, ei minkäänkokoisia.

    Pitäisi miet­tiä, miten saadaan aikaan järkevä polku ylisään­telystä siihen, että raken­net­tavaa tont­ti­maa­ta on koko ajan riit­tävästi tar­jol­la niiden tarpeisi­in, jot­ka halu­a­vat Helsinki­in muut­taa. On mah­dol­lista, että täl­lä polul­la on järkevää, että asun­to­jen koille on jotain norme­ja, mut­ta en ole kyl­lä tästä mitenkään vakuuttunut. 

    Jos koko normista luovut­taisi­in ker­ta­heitol­la, raken­nut­ta­jat var­maan alka­isi­vat rak­en­taa val­tavia määriä yksiöitä ja kak­sioi­ta, mut­ta eikö tilanne tasoit­tuisi muu­ta­man vuo­den päästä, kun niitä olisi tarpeek­si? Jos kaupun­ki lisäk­si tek­isi asun­to­jen poh­jan muut­tamisen helpom­mak­si, voisi noista yksiöistä ja kak­sioista saa­da myöhem­min yhdis­tet­tyä isom­pia kämp­piä, jos se olisi kannattavaa.

  38. Arkkite­hti: Määräyk­set ovat kyl­lä hyvää tarkoit­tavaa vira­nomaiso­h­jaus­ta, ongel­mana onkin, että kaikkien etu pyritään tur­vaa­maan jokaista uut­ta asuin­taloa koske­val­la lain­säädän­nöl­lä ja määräyk­sil­lä sen sijaan että kat­sot­taisi­in kokon­aisu­ut­ta. Kylp­pärei­den val­tavu­us johtuu esteet­tömyys­vaa­timuk­sista. Tämä on vaikea poli­it­ti­nen kysymys. Voidaanko sal­lia, että osa uusista asun­noista ei ole pyörä­tuolin käyt­täjille sovel­tuvia? Minus­ta voitaisi­in. Mut­ta kuka poli­itikko uskaltaa ehdot­taa tätä? Kyn­nys ry. raivostuu.

    Tämä on aivan kamala tilanne. Olen josks leikitel­lyt ajatuk­sel­la, että kun voitan loto­ssa megagi­ga­jät­tipotin 10 miljoon­aa, niin teen pankin kanssa diilin ja raken­nu­tan val­ta­van ker­rostalon täyn­nä 25-neliöisiä yksiöitä ja lai­tan vuokralle. Voitte olla var­mo­ja, että yksikään ei jää tyhjilleen, vaik­ka kylp­päri veisi vain 4 m² ja parkkipaikaa ei olisi ollenkaan.

    Mut­ta eihän tämä onnis­tu. Kylp­pärin pitää olla tanssisalin kokoinen, jot­ta Kyn­nys pääsee kyn­nyk­sen yli. Minus­ta tässä ei ole kyse tasa-arvos­ta vaan siitä, että pieni vähem­mistö suo­ras­taan ter­ror­isoi enem­mistöä, jon­ka etu ei ole mak­saa niistä kylp­pärin hukkaneliöistä. Tosin rehellisyy­den nimis­sä on san­ot­ta­va, että ainakin osasyylli­nen on joku määräys, joka muis­taak­seni pakot­taa kaupun­gin mak­samaan kus­tan­nuk­set tilanteessa, jos­sa ter­veen ihmisen asun­to on muutet­ta­va pyörä­tuo­likelpoisek­si jos asukkaan kun­to sitä vaatii. Kaupun­ki lyhyt­näköis­es­ti sälyt­tää vas­tu­un raken­nut­ta­jalle ja kohtelee siinä sivus­sa ter­veitäkin vammaisina.

    Vuokrat­alos­sa voisi jopa vuokra­sopimuk­ses­sa edel­lyt­tää autot­to­muut­ta, ole­tan. Kun ker­ran voidaan kuulem­ma vaa­tia tupakoimat­to­muut­takin. Eli se siitä parkkipaikkatarpeesta. Tässäkin ymmär­rän kaupunkia, jon­ka näkökul­ma on se, että tänään annet­tu autot­to­muuslu­paus ei ole ikuinen ja 40 vuo­den päästä saat­taa auto­ja olla niin paljon, että niitä on pihat ja kadut täys. Mut­ta tässäkin kaupun­ki on lyhyt­näköi­nen. Voihan sen kalli­olu­olan rak­en­taa sit­ten myöhemmin.

    Kuten usein käy, nor­mit johta­vat siihen, että mitään ei raken­neta. Kun yhtäältä puhutaan 400 000 tai nyt jo 600 000 uud­es­ta helsinkiläis­es­tä niin toisaal­ta pilataan kohta­laiset rak­en­tamis­mah­dol­lisu­udet näil­lä lyhyt­näköisil­lä määräyksillä.

    Ja Tpyy­lu­o­ma­lle: se Laa­jasa­lon­tien ker­rostalo­tont­ti pitäisi stopa­ta saman tien! Pahim­mil­laan sil­lä estetään Laa­jasa­lon­tien var­ren tehokkaampi kaavoit­ta­mi­nen ja parhaim­mil­laankin raken­netaan taas lisää met­sälähiötä, nyt ihan ratikkapysäkin viereen! Mis­tä näitä ideoita oikein tulee? Tun­tuu pahal­ta, kun ne har­vat kaa­vat, jois­sa mah­dol­lis­te­taan lisärak­en­t­a­mi­nen, on tehty niin tehot­tomik­si ja niin pieleen, että Kuoreve­den kun­nankanslias­sakin osa­taan paremmin.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tunt­tite­hokku­us on raken­nu­soikeus jaet­tuna ton­tin pin­ta-alal­la ja aluete­hokku­us on raken­nu­soikeuk­sia sum­ma jaet­tuna alueen pin­ta-alal­la. Aluete­hokku­udessa ovat mukana kadut ja puis­tot sitä alen­ta­mas­sa, nyt esimerkiksi.

    Tehokku­udet Helsingis­sä eivät ole sitä mitä niiden pitää olla. Sen näkee esimerkik­si vilkaise­mal­la Googlen ilmaku­via. Pitkän päälle liian teho­ton rak­en­t­a­mi­nen tulee vaikeut­ta­maan esimerkik­si joukkoli­iken­teen ylläpi­toa. Ei kai kukaan usko, että nykyisel­lä tukive­toisel­la joukkoli­iken­teel­lä on tulevaisuutta?

  40. Arkkite­hti: Voidaanko sal­lia, että osa uusista asun­noista ei ole pyörä­tuolin käyt­täjille soveltuvia? 

    Ain­oa vähänkään real­isti­nen porkkana tuol­laisen saamisek­si keskustelu­un on, jos joku las­kee a) miten paljon näin säästet­täisi­in asun­tove­lal­lis­ten varoja/korkokuluja b) miten paljon se lisäisi kaupun­gin vero­tu­lo­ja (myös ulkois­vaiku­tuksi­neen) c) miten paljon kaupun­gin pitäisi vara­ta heti-vapai­ta esteet­tömiä asun­to­ja samoil­ta alueil­ta vas­taav­il­la omi­naisuuk­sil­la “vai­hdet­tavak­si” esteet­tömyys­tarpeen iskiessä, tai jokainen asun­to olisi remon­toitavis­sa nopeasti (1 kk) nyky­vaa­timusten mukaisek­si (julk­isil­la varoil­la!) d) osoit­taa että täl­lainen “pyörä­tuo­lia­sun­topooli” tai remont­ti­ra­has­to tulisi kaupun­gin taloudelle halvemmaksi.

  41. Ihan kafka­maista koko sään­te­lykeskustelu. Lib­er­al­is­mi on totis­es­ti Suomes­sa kuol­lut ja kuopat­tu. Mik­si markki­navoimat eivät saa rak­en­taa sel­l­aisia asun­to­ja kuin kau­pak­si menee? Luul­tavasti lap­siper­heet halu­a­vat asua Helsingis­sä jatkos­sakin ja hei­dän kysyn­tän­sä pitää kyl­lä luon­tais­es­ti yllä per­hea­sun­to­jenkin rakentamista.

  42. Jaakko Särelä: OS: “Asun­to­jen koon sään­te­ly on tarpeen, jot­ta Helsingistä ei tulisi väestöltään kovin vinoutunutta.”Helsingissä on täl­lä het­kel­lä asun­to­jen tar­jon­nas­sa selkeä markki­nahäir­iö, joka johtuu siitä, että asun­to­ja ei yksinker­tais­es­ti ole tarpeek­si, ei minkäänkokoisia.Pitäisi miet­tiä, miten saadaan aikaan järkevä polku ylisään­telystä siihen, että raken­net­tavaa tont­ti­maa­ta on koko ajan riit­tävästi tar­jol­la niiden tarpeisi­in, jot­ka halu­a­vat Helsinki­in muut­taa. On mah­dol­lista, että täl­lä polul­la on järkevää, että asun­to­jen koille on jotain norme­ja, mut­ta en ole kyl­lä tästä mitenkään vaku­ut­tunut. Jos koko normista luovut­taisi­in ker­ta­heitol­la, raken­nut­ta­jat var­maan alka­isi­vat rak­en­taa val­tavia määriä yksiöitä ja kak­sioi­ta, mut­ta eikö tilanne tasoit­tuisi muu­ta­man vuo­den päästä, kun niitä olisi tarpeek­si? Jos kaupun­ki lisäk­si tek­isi asun­to­jen poh­jan muut­tamisen helpom­mak­si, voisi noista yksiöistä ja kak­sioista saa­da myöhem­min yhdis­tet­tyä isom­pia kämp­piä, jos se olisi kannattavaa.

    Vuosi sit­ten tilas­to ker­toi seuraavaa:
    Helsingis­sä on edelleen tyhjil­lään run­saat 24 000 asuntoa.
    Vuo­den 2010 lopus­sa määrä oli 7,4 pros­ent­tia koko kaupun­gin asun­tokan­nas­ta, Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen ja Tilas­tokeskuk­sen tilas­tot kertovat.

    1. Helsingis­sä ei ole tyhjiä asun­to­ja. Nuo “tyhjil­l­lään” ole­vat asun­not ovat sel­l­aisia, jois­sa kukaan ei ole pysyvästi kir­joil­la. Opiske­li­joi­ta, joiden kir­jat ovat kotiseudul­la, kansane­dus­ta­jia, yri­tys­ten “hotelle­ja” henkilökun­nan Helsingis­sä käyn­tiä varten, kakkosasun­to­ja ja niin edelleen. On myös niitä, jot­ka asu­vat asun­nois­sa melko pysyvästi, mut­ta ovat verotekni­sistä syistä kir­joil­la vaikka­pa Mona­cos­sa tai Tallinnassa.

  43. Joel A.: Luul­tavasti lap­siper­heet halu­a­vat asua Helsingis­sä jatkos­sakin ja hei­dän kysyn­tän­sä pitää kyl­lä luon­tais­es­ti yllä per­hea­sun­to­jenkin rakentamista.

    Kysyn­tä joo, mut­ta Kelan ja sosi­aal­i­toimis­ton poh­jat­to­mia tasku­ja vas­taan on lap­siper­hei­den omil­la tuloil­laan aika han­kala kil­pail­la. Kehyskun­nis­sa val­tio tulee parem­min vas­taan liiken­nein­fral­la, ja kun­ta kunnallisinfralla.

    Tot­ta kai “markki­navoimat” halu­a­vat Helsingis­sä rak­en­taa pieniä yksiöitä kun julki­nen sek­tori viime kädessä takaa kysynnän.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä ei ole tyhjiä asuntoja. 

    On hyvin mah­dol­lista, että laa­jas­sa mit­takaavas­sa näin onkin, mut­ta on silti vähän huvit­tavaa tarkastel­la tätä väitet­tä sen nojal­la, kun itse taidan asua jonk­in­moi­ses­sa tilastopoikkeamassa.

    Koti­rap­puni neljästä­toista huoneis­tos­ta kak­si on tyhjil­lään. Yhdessä asui joku hau­raan oloinen rou­va, jos­ta ei ole näkynyt vilaus­takaan pari­in vuo­teen. Toinen taas on suo­ra seinä­naa­puri­ni: tässä asun­nos­sa en ole havain­nut minkään­laisia elon­merkke­jä sen seit­semän vuo­den aikana mitä olen siinä vier­essä majaillut.

    1. Yleen­sä, jos asun­to on ihan oike4asti tyhjil­lään, asukas on joko juuri kuol­lut tai kuolee pian. Tuol­lainen vuosia tyhjil­lään olem­i­nen on outoa. Maunulas­sakin oli ker­ran täl­lainen tapaus. Sisältä löy­tyi muumio vuon­na 2000 huhtiku­us­sa. Muis­tan tämän siitä, että lin sinä päivänä ensim­mäistä päivää min­is­ter­inä, ja lehdis­tö vaati min­ua asi­as­ta vastuuseen.

  45. Arkkite­hti: Voidaanko sal­lia, että osa uusista asun­noista ei ole pyörä­tuolin käyt­täjille sovel­tuvia? Minus­ta voitaisi­in. Mut­ta kuka poli­itikko uskaltaa ehdot­taa tätä? Kyn­nys ry. raivostuu. 

    Voisiko osan siitä yhteiskun­nal­lis­es­ta hyödys­tä, joka ei-esteet­tömien asun­to­jen rak­en­tamisel­la voite­taan, jol­lain tavoin ulos­mi­ta­ta ja kor­vamerk­itä käytet­täväk­si liikun­tara­joit­teis­ten asian edistämiseen?

    Asioista on helpom­pi neu­votel­la jos niil­lä on hintalappu.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Puut­tuu enää rakennuslupa.

    Mitä tarkoi­tat? Taloa­han raken­netaan. Viimek­si kun ajelin siel­lä lokaku­us­sa, niin kolme ker­rosta oli jo pystyssä.

  47. Jaakko Hir­vo­nen: Yhdessä asui joku hau­raan oloinen rou­va, jos­ta ei ole näkynyt vilaus­takaan pari­in vuoteen.

    Tämä on yksi syy tyhji­in asun­toi­hin. Van­huk­set muut­ta­vat johonkin laitos­maiseen, jol­loin käm­pät jäävät tyhjik­si. Niiden myymi­nen tuos­sa vai­heessa on joko henkises­ti han­kalaa (van­hus vas­tus­taa, omaisil­la ei ole voimia), käytän­nössä han­kalaa (van­hus on muis­sa maail­moissa, jol­loin kaup­po­jen teko ei onnis­tu, tavaroille ei ole paikkaa, eikä niitä voi vielä jakaakaan) tai taloudel­lis­es­ti tyh­mää (hoit­o­mak­sut).

    Lisäk­si nämä käm­pät ovat tyyp­il­lis­es­ti huonokun­toisia ja vähän haas­tavia myytäviä. Ne laite­taan myyn­ti­in, kun perunk­ir­joi­tus on tehty.

    Näi­den asun­to­jen saami­nen parem­paan käyt­töön voi olla hyvin haas­tavaa. Osaratkaisu olisi siinä, että yhteiskun­ta voisi pois­taa asun­to­jen vuokraamiseen liit­tyvän ansan. Samoin edun­valvon­ta-asiois­sa voisi olla viilaamista. (Jos van­hus on kyvytön huole­hti­maan asiois­taan, asun­non myymi­nen tai vuokraami­nen ei ole mitenkään help­po läpihuutojuttu.)

  48. Täm­möi­nen ihan vaikeavam­maiselle suun­nitelu 28 m² yksiö nyt esimerkik­si http://www.validia.fi/files/attachments/asumispalvelut/as-c75-83–91-99.pdf
    Sivul­ta http://www.validia.fi/portal/fi/vammaiselle_henkilolle/toimipaikat/tampereen_validia-palvelut/tampere/palveluasunnot_vaikeavammaisille_henkiloille/

    Se mikä tossa nyt pistää silmään on että tuos­sa 28 m² asun­nos­sa on silmämääräis­es­ti noin kymme­nen metriä ulko­seinää, jos­sa on käytän­nössä yksi kun­nolli­nen noin kah­den metrin ikku­na. Jos ton nyt vaan tek­isi niin että eteinen ja kylp­päri olisi run­gon sisäl­lä eli huoneen peräl­lä? Ehkä sen nyt jotenkin kestää että siinä kylp­päris­sä ei ole sitä pikkuräp­pänää tuule­tuk­seen. Raken­nussyvyy­den kas­vat­ta­mi­nen ei juurikaan lisää tont­ti­maan tarvet­ta eikä kas­va­ta yksi yhteen suh­teessa neliöi­hin kus­tan­nuk­sia, eli voisi olla vaik­ka pikkaisen isom­pikin asun­to, ja sit­ten on vielä energiatehokkuus…

    Mutku runk­osyvyys on syntiä.

  49. Jaakko Hir­vo­nen:
    Koti­rap­puni neljästä­toista huoneis­tos­ta kak­si on tyhjillään. 

    Onko asun­not kuitenkin jonkun hal­lus­sa eli nimi oves­sa ja osoitetiedot rekisterissä. 

    Kyl­lähän esimerkik­si laitoshoi­dos­sa ole­vien yksinäis­ten van­hus­ten vak­i­nainen asun­to saat­taa olla asumat­toman oloinen jos joku vaan huole­htii kustannuksista. 

    Taitaa vaan olla aika vaikea alkaa sel­l­aista tapaus­ta häätämäänkään, olisi valmista lööppi/karpo ‑mate­ri­aalia…

    Puh­taasti speku­lati­ivisia tyhjiä asun­to­ja jois­sa ahne kiin­teistösi­joit­ta­ja pitää hin­nan­nousun toivos­sa kämp­pää tyhjil­lään (jot­ta se ei kulu) ei luulisi Helsingistä paljoa löy­tyvän vaan nekin kan­nat­taa pistää vuokralle. Totaalisen yliop­ti­mistis­ten hin­tapyyn­tö­jen ansios­ta venyvän kau­pan­teon takia tyhjinä ole­vat tosin menevät lähelle tätä kategoriaa.…

  50. Valitet­tavasti val­tu­us­to on sään­te­lyi­neen aivan pihal­la. Ei Helsingistä puu­tu suuria asun­to­ja vaan edullisia asun­to­ja, niiden tuotan­toa tei­dän pitäisi pyrk­iä edesauttamaan.

    Vas­toin usein esi­in­tyvää harhalu­u­loa ei kovan rahan uud­is­tuotan­non kysyn­tä ole Helsingis­säkään raja­ton. Sik­si myyn­ti­a­jat venyvät ja han­kkei­ta laite­taan heti jäi­hin kun talous yskii.

    1. Kaik­ki kovan­ra­han asun­not, joi­ta myy­dään vaik­ka Suomen keskimääräisel­lä hin­tata­sol­la, menevät kyl­lä kau­pak­si. Ei vain tun­nu riit­tävän raken­nus­li­ikkeille. Se, että raken­nus­li­ikkei­den kan­nat­taa hidas­taa rak­en­tamista tukeak­seen hin­tata­soa, ker­too lähin­nä siit, ettei kil­pailu ole täydellistä.

  51. Jaakko Hir­vo­nen: kun itse taidan asua jonk­in­moi­ses­sa tilastopoikkeamassa.

    Asuin eri tilastopoikkea­mas­sa 1½ vuot­ta Viikissä; vas­tavalmis­tunut vaku­u­tusy­htiön viiden rapun kohde, johon viimeisi­in asun­toi­hin muut­ti asukkai­ta vas­ta 13 kk valmis­tu­misen jäl­keen. Ensim­mäiset 2 kk en olisi tarvin­nut ver­ho­ja, kos­ka myös viereisen rapun vastapäiset asun­not (8 kpl) oli tyhjinä, kuten suuri osa kaik­ista. Puolen vuo­denkin jäl­keen puo­let asun­noista oli tyhjinä. Arvioil­ta 80% täyt­töas­teen ylit­tymisen meni 8–10 kk; pois­muu­ton jäl­keen meni vain vajaa 2 kk, kunnes näkyi seu­raa­van asukkaan val­ot. Vaku­u­tusy­htiöil­lä on varaa vali­ta vuokralaiset?

  52. Tyhjät asun­not, vuokrat ja myyn­ti­hin­nat eivät aina ole keskenään suo­ras­sa kor­re­laa­tios­sa. 1990-luvun lopus­sa Barcelonas­sa tyhjiä talo­ja ja asun­to­ja vaikut­ti ole­van melko paljon, edullisia vuokra-asun­to­ja löy­tyi, mut­ta myyn­ti­hin­nat oli­vat varsin korkeat; en tiedä liit­tyykö asi­aan, mut­ta uud­is­rak­en­t­a­mi­nen oli hyvin hal­paa ja toisaal­ta kaupun­ki pur­ki van­ho­ja talo­ja puis­to­jen, aukioiden ja julk­isten raken­nusten tieltä. Lon­toos­sa asun­to­jen hin­nat nousi­vat niin nopeasti, että speku­loi­jat antoi­vat tutu­illeen asun­to­ja ilmaisek­si käyt­töön, kos­ka odotet­tavis­sa ole­va myyn­tivoit­to oli niin hyvä. Nämä nyt ovat vain sat­un­naisia havain­to­ja, mut­ta markki­nat voivat toimia eri tavoin, kuin olettaisi.

  53. Pienet asun­not tun­tu­vat kuitenkin kadon­neen laa­jen­nusten yhtey­dessä, pieniä asun­to­ja raken­netaan pieniä määriä ja niistä saadaan hyvät vuokrat­u­lot ja menek­ki on taat­tu. Pie­nille tehokkaille, edullisille asun­noille olisi tarvet­ta enem­män kuin on saatavuutta.
    Sään­nöt ja määräyk­set tun­tu­vat nyt men­neen kovin sol­muun kun estävät autot­toman ja yksiöitä täyn­nä ole­van talon rak­en­tamisen. Ihmeel­listä on että kun tehdään sään­töjä niistä tulee niin sitovia että niistä ei ole mitenkään mah­dol­lista poike­ta. Haiskah­taa nat­siko­r­tille mut­ta ei anneta vielä periksi.
    Ode, näetkö mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da onnis­tu­maan moko­maa poikkeusta jos­sa raken­net­taisi­in yksi talo pelkästään 30–40 neliön huoneis­toil­la varustet­tuna ja ilman autopaikkoja?
    Mitä olet mieltä sel­l­aisen talon toimivu­ud­es­ta yleis­es­ti ottaen?

  54. tpyy­lu­o­ma:
    Jos ton nyt vaan tek­isi niin että eteinen ja kylp­päri olisi run­gon sisäl­lä eli huoneen perällä? 

    Tuo on talon kul­mas­sa joten eteisen on olta­va siel­lä peräl­lä. Kylp­pärin voisi toki kiep­saut­taa vasem­malle ulko­seinälle mut­ta lie­nee niin että on halut­tu vierekkäis­ten asun­to­jen märkäti­lat vas­takkain hin­ta- ja melusyistä.

    Tuos­sa kohteessa näyt­täisi kuitenkin ole­van yhden rap­pukäytävän ympäril­lä ihan tehokkaasti asuntoja.

  55. hukkaan meni: Vaku­u­tusy­htiöil­lä on varaa vali­ta vuokralaiset? 

    Ei tain­nut olla tuo­hon kohteeseen korkean vuokran vuok­si sos­sun mak­susi­toumus­sopimus­ta luvas­sa vaan vuokralaiset jou­tu­i­v­at mak­samaan omil­la rahoil­laan? Muuten olisi var­maan ollut heti eläväistä menoa rappukäytävässäkin.

    Työssäkäyvät taas val­it­se­vat vuokrara­hoil­laan mielu­um­min asuin­paikan jos­ta pääsee inhimil­lisessä ajas­sa julk­isil­la töi­hin eikä syr­jäistä pel­tolähiötä jos­ta puut­tuu siwaa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki palvelut.

  56. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: mielu­um­min asuin­paikan jos­ta pääsee inhimil­lisessä ajas­sa julk­isil­la töi­hin eikä syr­jäistä pel­tolähiötä jos­ta puut­tuu siwaa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki palvelut.

    Pris­ma-alko-yms. 60 m, 220–400 m käve­lyl­lä kolmelta eri pysäk­iltä 18 bus­sil­in­jaa keskus­taan (ilman kir­jain­vari­aa­tioi­ta ja ns. U‑linjoja ja mui­ta kaukobusse­ja) ja usei­ta poikit­tais­lin­jo­ja. (Moni Töölön osoite on pika-arvioin­nil­la n. 200 m ratikkapysäk­istä, tai kauem­pana). Varsi­nainen pel­tolähiö, siis. Vuokrata­so ei ainakaan korkeampi kuin uusis­sa asun­nois­sa muutenkin. Nytkin näköjään seit­semän asun­toa vapaana.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.