Valiokuntavastaavat tekivät budjetin

Eduskun­nas­sa on ikimuis­toista ajoista ollut tapana, että eduskun­ta lisää joitain sopi­vak­si kat­so­mi­aan meno­ja hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tyk­seen. Vuo­teen 1992 nou­datet­ti­in käytän­töä, että jokaisel­la kansane­dus­ta­jal­la oli pieni kiin­tiö esit­tää rahaa johonkin hyvään tarkoituk­seen, esimerkik­si jollekin jär­jestölle. Joul­u­lah­jara­hoista luovut­ti­in, kun ei laman olois­sa enää kehdat­tu. Nyt hal­li­tus­puolueet sopi­vat keskenään menon­lisäyk­sistä, joiden enim­mäis­määrän hal­li­tus on lyönyt kiin­ni. Tänä vuon­na tuo enim­mäis­määrä oli 50 miljoon­aa euroa, jos­ta yhdek­sän miljoon­aa oli ennal­ta sidot­tu sotavet­er­aaneille. Ihan sym­pa­at­ti­nen ele, mut­ta ehkä 30 vuot­ta myöhässä. 

Val­tio­varain­valiokun­nan jaos­tot ovat käsitelleet bud­jet­tia koko syksyn. On kuul­tu var­maan sato­ja asiantun­ti­joi­ta, jot­ka ovat käyneet ker­tomas­sa, kuin­ka vält­tämät­tömiä rahan­tarpei­ta heil­lä on ja kuin­ka hei­hin panos­te­tut rahat tule­vat myöhem­min säästöinä moninker­tais­es­ti takaisin – tai kuin­ka se nyt vaan on tui­ki tarpeellista.

Jaos­tot ovat hal­li­tus­puoluei­den äänin tehneet omat esi­tyk­sen­sä jois­sa menon­lisäyk­set sum­mau­tu­i­v­at jon­nekin 80 miljoo­nan euron tietämille. Hal­li­tus­puoluei­den valiokun­tavas­taavien tehtävä oli puris­taa tämä siihen 50 miljoon­aan. Niin­pä meitä sit­ten kokoon­tui kaht­e­na iltana kuusi riitelemään rahoista – Kim­mo Sasi (kok) Kari Rajamä­ki (sdp), Kari Uoti­la (vas) Astrid Thors (rkp), Jouko Jääskeläi­nen (kd) ja minä (vihr.).  Vähän li moti­vaa­tio ala­mais­sa, kos­ka helmiku­us­sa taas leikataan meno­ja ja paljon. Tätä eduskun­nan rahan­jakoa voi perustel­la ”sec­ond opin­ion” peri­aat­teel­la., Ei se VM:n bud­jetin laad­in­takaan aivan ere­htymätön­tä ole.

Yhteen­sä kolmes­sa ja puo­lessa tun­nis­sa saati­in kootuk­si 50,935 miljoo­nan euron lista. Pääasi­as­sa han­kkeet oli­vat oikein hyviä, ja me kaik­ki saa­toimme niitä kan­nat­taa. En kuitenkaan ole var­ma, oliko esimerkik­si miljoona euroa ker­taushar­joituk­si­in ja 200 000 euroa vapaae­htoiseen maan­puo­lus­tusk­oulu­tuk­seen nyt aivan välttämättömiä.

Suurin osa määrära­hoista oli sel­l­aisia, joi­ta eduskun­ta on lisän­nyt jok­seenkin joka vuosi ja jot­ka VM pois­taa esi­tyk­ses­tään seu­raa­vana vuon­na ja eduskun­ta palaut­taa taas. Oma suosikki­ni ovat päi­hdeäid­it, joiden lisäämisen bud­jet­ti­in aloitin itse vuon­na 2001 ja joka lisätään bud­jet­ti­in joka vuosi, niin nytkin. Urpi­laisen seli­tys pal­lot­telu­un tähän oli selkeä ja ymmär­ret­tävä. Eduskun­nal­la on lupa (sic!) lisätä ker­talu­on­toisia meno­ja, ei pysyviä ja sik­si pysyviksi tarkoite­tut pitää lisätä joka vuosi uudestaan.

Oma lukun­sa ovat tiemäärära­hat, joi­ta val­tio­varain­valiokun­nan liiken­ne­jaos­to (ns. sil­tarumpu­valiokun­ta) esit­tää lisät­täväk­si joka vuosi ja paljon. Näin tapah­tui nytkin. Jaos­to esit­ti lisäyk­siä noin 20 miljoon­aa, mis­tä tärkein oli val­tatie 23 perus­paran­nuk­sen välil­lä Varkaus- Joen­suu käyn­nistämi­nen 8,8 miljoon­al­la eurol­la. Koko han­kkeen bud­jet­ti on noin 32 miljoon­aa euroa, mut­ta täl­lä oli tarkoi­tus aloit­taa sieltä Varkau­den päästä.  Valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Kari Rajämä­ki (Varkaus) oli pan­nut kaik­ki panok­sen­sa tähän han­kkeeseen. Itse olin vähän skepti­nen, kos­ka jo päätet­ty­i­hin liiken­nehankkeisi­inkaan eivät rahat oikein riitä. Kyse on kahdes­ta aivan eri­lais­es­ta demokratiakäsityksestä.

Voidaan toisaal­ta ajatel­la, että on demokra­ti­aa se, että kansane­dus­ta­jat riip­pumat­ta teknokraat­ti­sista virkamies­laskemista tekevät itsenäis­es­ti omia päätök­siään sil­lä asiantun­te­muk­sel­la, jon­ka pitkäaikainen kansane­dus­ta­ju­us antaa tai voidaan toisaal­ta ajatel­la, että kun rahaa on vain niin paljon kuin sitä on, eri han­kkeet ovat samal­la viival­la ja ne pan­nan järjestyk­seen teknokraat­tisil­la lasken­tataval­la. Olen var­maan aivan epädemokraat­ti­nen, mut­ta minus­ta jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on parem­pi ja koko maa­ta kohtaan oikeu­den­mukaisem­pi.  No, val­tatie 23 perus­paran­t­a­mi­nen nyt sit­ten nos­tet­ti­in ohi kaikkien muiden han­kkei­den. Hukkaan nekään rahat eivät mene, mutta…

Tässä se mei­dän aikaansaan­nok­semme. Nämä ovat lisäyk­siä budjettiin.

Hallinto. ja turvallisuusjaosto 

(yht. 3.550.000 e)

 

  • Lähetys­töverkon kat­tavu­u­den tur­vaamiseen 1.000.000 e
  • Puo­lus­tusvoimien ker­taushar­joituk­si­in 1.000.000 e
  • Vapaae­htoisen maan­puo­lus­tusk­oulu­tuk­sen tur­vaamiseen 200.000 e
  • Venäjän rajanyl­i­ty­s­paikko­jen toimin­nan tehostamiseen: 
    • rajavar­ti­o­laitok­selle 800.000 e
    • tullille 400.000 e
  • Suomen rajat ylit­tävän pelas­tus­toimen yhteistyöhar­joi­tusten jatkamisek­si 50.000 e
  • Har­maan talouden torjunta 
    • poli­isille pimeän ulko­maisen työvoiman tor­jun­taan 50.000 e
  • Maail­man kuuro­jen liit­to 50.000 e 
    • Hal­li­tuk­sen hoidet­ta­va ensi vuon­na suo­raan TAE-pohjaan

 

Sivistys- ja tiedejaostot

(yht. 10.305.000 e)

 

  • 29.01.22 (Eräät kor­vauk­set): Lain­ausko­r­vaus 200.000 e
  • 29.01.50 (Eräät avus­tuk­set): Folk­tinget 100.000 e
  • 29.01.51 (Avus­tuk­set kirkol­liseen ja uskon­nol­liseen toim­intaan): ilman vero­tu­soikeut­ta toimivien rek­isteröi­ty­jen uskon­nol­lis­ten yhdyskun­tien tilo­jen kor­jausavus­tuk­si­in 150.000 e
  • 29.10.51 (Val­tion­avus­tus järjestöille): 
    • Suomik­oulu­jen tuki 150.000 e
    • Kesälukioseu­ra 100.000 e
    • Etäk­oulu Kulkuri 25.000 e
  • 29.30.32 Oppisopimusk­oulu­tus nuo­rille aikuisille 2.000.000 e 
    • Koulu­tusko­r­vaus yrit­täjälle, oppilaitospaikat
    • Jako tehdään jaostossa
  • 29.30.30 (Val­tion­avus­tus vapaan sivistystyön oppi­laitosten käyttökustannuksiin): 
    • Lehtimäen opis­to 200.000 e
    • Opin­tokeskuk­set 200.000 e
    • 29.30.53 (Val­tion­avus­tuk­set eräille jär­jestöille): 150.000 e 
      • Lis­taus jär­jestöistä tehdään jaostossa
  • 29.40.50 (Val­tion­a­hoi­tus yliopis­to­jen toimintaan): 
    • Las­ten­tarhanopet­ta­jien yliopis­tolli­nen koulu­tus 1.700.000 e
    • Sosi­aal­i­työn yliopis­ton aloi­tu­s­paikat 1.400.000 e
    • LUMA-keskus 50.000 e
  • 29.80.07 (Medi­akas­va­tus- ja kuvao­hjel­makeskuk­sen toim­inta­menot): 100.000 e
  • 29.80.50 (Eräät avus­tuk­set): Ystävyysseu­rat 600.000 e 
    • Määrära­han jakami­nen tas­a­puolis­es­ti ystävyysseu­ro­jen kesken
    • 29.80.52 (Veikkauk­sen ja raha-arpa­jais­ten voit­to­varat taiteen edistämiseen) 
      • Lukukeskus 30.000 e
      • Seu­ro­jen­talot 150.000 e
      • Vapaat kult­tuuriryh­mät, esim. vapaat teat­ter­it 200.000 e

 

Asum­is- ja ympäristöjaosto 

(yht. 3.980.000 e)

  • Min­is­ter­iön tutkimus- ja kehit­tämis­ra­hoi­hin 750.000 e 
    • sisältäen sekä asumisen että ympäristön
  • ARA 210.000 e 
    • ener­gia­todis­tuk­set 90.000
    • asun­to­lainakan­nan riskien hallinta 120.000 e.
  • Itämeren tilan paran­t­a­mi­nen 800.000 e
  • Met­sähal­li­tuk­sen luon­topalve­lut 700.000 e
  • Siir­toviemärit 1.400.000 e
  • Ympäristöpuolen jär­jestöt 120.000 e 
    • jos­ta 30.000 e uusille avus­tus­ta hakeville järjestöille

 

Työelämä­jaos­to                                                                                                                                                          

(yht. 5.400.000 e)

  • Työt­tömien yhdis­tyk­set 500.000 e
  • Yleinen velka­neu­von­ta 700.000 e
  • Kylä­toim­inta 200.000 e
  • Fin­pro Kiina vien­ti­tuk­i­jär­jestelmä 400.000 e
  • 32.20.44: Pien­tu­ki pk-yri­tyk­sille Venäjälle tapah­tu­vi­in etabloi­tu­mis­hankkeisi­in 700.000 e
  • 32.50.43: Maakun­tara­ha 1.300.000 e
  • 32.50.62: Kansal­lisen maaseudun palvelu­o­hjel­man toteut­tamiseen maaseu­tupoli­it­tisen toimen­pideo­hjel­man mukaan 50.000 e
  • Invest in Fin­land 200.000 e
  • 32.20.41: Yrit­täjien talousa­pu-neu­von­ta 100.000 e
  • Matkailun edis­tämiskeskus Venäjä 1.000.000 e 
    • 2013–2014 kestävään kak­sivuo­tiseen hankkeeseen
    • Työte­hoseu­ra 100.000 e
    • 32.20.41 Viex­po 100.000 e
    • 32.20.41 Pohjo­is­mainen ympäristömerk­ki, yri­tys­neu­von­taan 50.000 e

Kun­ta­jaos­to

(yht. 7.150.000 e)

  • 33.60.31: 3.400.000 e lastensuojeluun 
    • (Kaste-ohjel­man toimeen­pano) Raha tarkoitet­tu käytet­täväk­si lap­siper­hei­den ennal­taehkäi­se­vien ja varhaisen tuen palvelu­iden sekä las­ten­suo­jelun kehit­tämiseen. Las­ten­suo­je­lu­työn pain­opis­teenä tulee olla varhaisen tuen ja avopalvelu­iden kehit­tämi­nen. Rahaa voidaan käyt­tää myös STM:n aset­ta­man selvi­tyshenkilön toimen­pidesu­osi­tusten toteut­tamiseen (Selvi­tyshenkilö selvit­tää kun­tien per­hetyötä, las­ten­suo­jelun toim­intat­apo­ja sekä las­ten­suo­jelu­lain toimivu­u­den kehittämistyötä).
  • 33.60.32: 1.000.000 e tutkimuk­sen EVO-rahoitus
  • 33.03.63: 1.500.000 e päi­hdeäi­tien hoitoon 
    • Ensi- ja tur­vako­tien liiton ”Pidä kiin­ni” ‑hoito­jär­jestelmän turvaamiseen.
    • 33.03.63: Sin­in­auhali­iton jäsen­jär­jestö­jen vai­h­toe­htoisen ammat­tik­oulu­tuk­sen VeTo-pro­jek­tei­hin 50.000 e
  • UKK-insti­tu­ut­ti 50.000 e
  • 25.10.03: Käräjäoikeuk­sien ruuhkien lieven­tämiseen 1.000.000 e
  • 25.01.50: Riko­suhripäivystys 150.000 e

 

Liiken­ne­jaos­to 

(yht. 11.000.000 e)

  • Perusväylän­pito 9.000.000 e: 
    • teol­lisu­u­den toim­intaedel­ly­tyk­siä ja liiken­netur­val­lisu­ut­ta paran­ta­vat kiireel­lisim­mät han­kkeet: VT2, VT23 ja muut vas­taa­vat pienet teemahankkeet
    • Yksi­ty­isti­et 1.000.000 e

 Lentoli­ikenne 500.000 e

    • Savon­lin­na, Varkaus, Enontekiö
    • Joukkoli­ikenne 500.000 e

 

Maat­alous­jaos­to

(yht. 3.350.000 e)

  • 4H-ker­hot, nuorten työelämä­val­men­nus 100.000 e
  • Pois­tokalas­tus 150.000 e
  • Vesi­huolto­työt 2.000.000 e
  • Ammat­tikalas­ta­jat 100.000 e
  • Met­so-ohjel­ma 1.000.000 e

 

Eduskun­nan vet­er­aani-juh­lapäätös 9.000.000 e 

(yht. 9.000.000 e)

  • Hal­li­tus­ryh­mien puheen­jo­hta­jien aloit­teet: Vet­er­aan­it (juh­lapäätös) 9.000.000 e 
    • LA 75/2012 vp Lakialoite soti­las­vam­malain 6 §:n muut­tamis­es­ta: Avo­huol­lon palvelu­jen ja jak­sot­taisen laitoshoidon aiheut­ta­ma säästö huomioiden uud­is­tus lisäisi val­tion meno­ja noin 3.000.000 euroa vuon­na 2013.
    • TAA 558/2012 vp Talousarvioaloite / Määrära­han osoit­ta­mi­nen vet­er­aanikuntoutuk­seen: eduskun­ta ottaa val­tion vuo­den 2013 talousarvioon momen­tille 33.50.57 lisäyk­senä 6.000 000 euroa vet­er­aanikuntoutuk­seen ja lisää momentin perustelui­hin lausuman, että hal­li­tus valmis­tel­lessaan vuosien 2014–2017 kehyspäätöstä varaa riit­tävän määrära­han vet­er­aanien vuosit­taiseen kuntoutukseen.

 

Eduskun­nan lisäykset:

41.935.000 e (jaos­to­jen lisäyk­set, eritel­ty yllä)

9.000.000 e (vet­er­aani-juh­lapäätös, eritel­ty yllä)                                               YHTEENSÄ 50.935.000 e

30 vastausta artikkeliin “Valiokuntavastaavat tekivät budjetin”

  1. Miten tästä sekalais­es­ta joukos­ta erot­tuvat ei-vält­tämät­töminä juuri nuo maan­puo­lus­tus­ra­hat? Sinän­sä väheksymät­tä Maail­man Kuuro­jen Liit­toa ja Työtehoseuraa.

  2. Mitä tuol­la “ener­gia­todis­tuk­set 90.000” lisämääräl­lä oikeasti aio­taan saa­da aikaan?

    Tuol­la sum­mal­la palkkaa kai peräti yhden pätevän työn­tek­i­jän vuodek­si sivuku­luineen (eläke­mak­sut, tilaku­lut yms.). Mut­ta mihin tuo raha käytetään?

    Ener­gia­todis­tuk­ses­ta sinän­sä uhkaa tul­la iso farssi. Peru­songel­mana on se, että lähi­t­ule­vaisu­udessa pitäisi myön­tää iso määrä ener­gia­todis­tuk­sia, mut­ta näi­den myön­täjiä ei ole koulutet­tuna. Eikä ole voitu koulut­taa etukä­teen, kun ei ole tiedet­ty, mitä näi­den pitäisi osa­ta. Kuten YLE tote­si viime kuussa,

    “Päte­viä todis­tuk­sen myön­täjiä ei ole koulutet­tu tarpeek­si, kun ei tiede­tä mihin heitä pitäisi kouluttaa. ”

    http://kokeile.yle.fi/uutiset/energiatodistusten_myontajista_on_pulaa/6373168

    Lisäk­si ener­gia­todis­tuk­seen liit­tyvi­in lasken­toi­hin liit­tyy muutenkin suuri määrä epämääräisyyk­siä. Tilanteek­si uhkaa tul­la se, että eri ener­gia­todis­tuk­sen anta­jat voivat saa­da eri tulok­sen etenkin van­ho­jen kiin­teistö­jen kohdal­la (joiden osalta esim. eristys­ten määriä ja U‑arvoja voi joutua ener­gia­todis­tuk­sen anta­ja arvaile­maan). Pahim­mil­laan tämä voi johtaa siihen, että ener­gia­todi­tuk­senan­ta­ja val­i­taan sen mukaan, keneltä saa parhaan todistuksen…

  3. 50 000 € poli­isille pimeän ulko­maisen työvoiman tor­jun­taan? Saako noin pienel­lä rahal­la aikaan mitään? Yhden van­hem­man kon­staapelin lisää tutkintaan?

  4. No, poli­itikko­jen tehtävänä on tehdä poli­ti­ikkaa, se täy­tyy hyväksyä.
    Teknokraat­tis­ten byrokraat­tien tehtävänä on… no, kai sen joku tietää.

  5. “…Tänä vuon­na tuo enim­mäis­määrä oli 50 miljoon­aa euroa, jos­ta yhdek­sän miljoon­aa oli ennal­ta sidot­tu sotavet­er­aaneille. Ihan sym­pa­at­ti­nen ele, mut­ta ehkä 30 vuot­ta myöhässä…”

    Vai oikea-aikainen etu­ve­to? 😉 Nykyi­nen ruhan­jak­so on poikkeuk­sel­lisen pitkä Suomen his­to­ri­as­sa. Se ei jatku ikuis­es­ti ja mitä vähem­män rahaa käytetään ennen kri­isiä puo­lus­tuk­seen, sen enem­mön tarvi­taan sodan jäl­keen veteraaneille.

  6. Eikös niil­lä sotavet­er­aaneil­la ole isot, rikkaat säätiöt ja muut jär­jestöt, joil­la on paljon (myytävää) omaisu­ut­ta? Sotavet­er­aanien määräkin vähe­nee jatkuvasti.
    Nyt kovasti kerätään rahaa, mut­ta kiin­nos­taisi tietää, mikä on pro­jek­tio vet­er­aanien lukumäärän vähen­e­miselle nol­laan. Kerätäänkö tässä nyt varo­ja siihen taikatemp­pu­un, kun näin tapah­tuu, jol­loin jär­jestöt sulke­vat oven­sa, kiin­teä omaisu­us myy­dään ja varat mys­tis­es­ti katoavat?

  7. En ihmettele Osmo Soin­in­vaaran moti­vaa­tion puutet­ta tämän pari iltaa vievän joul­u­lah­japro­jek­tin kanssa. Toki välil­lä var­maan on hyvä kat­soa asioi­ta täl­lais­es­takin perspektiivistä.

    Mut­ta kiitän jälleen ker­ran siitä arvokkaas­ta työstä, jota teet tämänkin esimekin kaut­ta ker­toma­l­la meille luul­tavasti vähän taval­lista akti­ivisem­mille kansalaisille, miten kansane­dus­tus­laitok­semme toimii.

    Takaraivos­sa vaan kum­mit­telee viikol­la Ylen “Köy­hyys — mik­si?” sar­jas­sa esit­tämä doku­ment­ti “Unelmien umpiku­ja”, joka ainakin tois­taisek­si vielä on kat­sot­tavis­sa Areenassa:
    http://areena.yle.fi/tv/1719602

    Doku­men­tis­sa ker­ro­taan äärim­mäisen tehokkaasti inhot­ta­va tosi­a­sia: 400 rikkaim­man amerikkalaisen omaisu­us on suurem­pi kuin koko köy­hem­män puo­likkaan amerikkalai­sista (doku­ment­ti noin 9 min kohdal­la). Noiden rikkaimpi­en jokapäiväi­nen elämä ei vaiku­ta eri­tyisen houkut­tel­e­val­ta, mut­ta silti he halu­a­vat koko ajan lisää ja kaik­ki se raha on pois aivan taval­lis­ten kansalais­ten arjes­ta. Amerikas­ta on turha enää puhua demokraat­tise­na valtiona.

    Aika vähän virkaa on lop­ul­ta vaikka­pa täl­laisil­la joul­u­lah­jail­tamil­la, kun isot pojat samaan aikaan pelaa­vat usei­ta ker­talu­okkia suurem­paa peliä mei­dän kaikkien rahoilla.

  8. 9 miljoon­aa yksit­täisi­in tiehen ohi kaiken muun vain sik­si, että valiokun­nan puheen­jo­hta­ja sat­tuu tule­maan kyseiseltä seudul­ta. Kuu­lostaa todel­la “demokraat­tiselta”.… jos asia on tärkeä kuvit­telisin etenevän nor­maalin bud­jet­tikäsit­te­lyn kautta.

  9. Poli­isille ja muille pimeässä valvon­taa ammatik­seen har­joit­taville niin paljon rahaa kuin tarvit­se­vat, tai sit­ten vapaute­taan kaik­ki lakien ja määräys­ten nou­dat­times­ta. Nyt tämä hom­ma vain kiukut­taa, ainakin jos moraali on jotain muu­ta kuin kiviainesta. 

    Toisi paljon enem­män rahaa kuin summahutikas­sa jaet­ta­vat yri­tystuet, joi­ta jael­laan sinne tänne ja yleen­sä turhaan. Saataisi­in edes ole­mas­sa ole­vat yri­tyk­set toim­i­maan rehellis­es­ti, niin uusille tulisi tilaa ilman tukemisia.

  10. Blo­gi-isän­tä kir­joit­ti merkinnössään:

    Voidaan toisaal­ta ajatel­la, että on demokra­ti­aa se, että kansane­dus­ta­jat riip­pumat­ta teknokraat­ti­sista virkamies­laskemista tekevät itsenäis­es­ti omia päätök­siään sil­lä asiantun­te­muk­sel­la, jon­ka pitkäaikainen kansane­dus­ta­ju­us antaa tai voidaan toisaal­ta ajatel­la, että kun rahaa on vain niin paljon kuin sitä on, eri han­kkeet ovat samal­la viival­la ja ne pan­nan järjestyk­seen teknokraat­tisil­la lasken­tataval­la. Olen var­maan aivan epädemokraat­ti­nen, mut­ta minus­ta jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on parem­pi ja koko maa­ta kohtaan oikeudenmukaisempi. 

    Onko ikinä kokeil­tu kun­ta- ja val­tio­ta­sol­la sel­l­aista huvit­telua että ensin bud­je­toitaisi­in vain, siis VAIN, julkisen sek­torin hen­gen, ter­vey­den, infra­struk­tu­urin toimin­nan ja tur­val­lisu­u­den kannal­ta vält­tämät­tömät asi­at, sit­ten las­ket­taisi­in sum­mat ja kat­sot­taisi­in paljonko se tekee? Sen jäl­keen mieliku­viteltaisi­in, että poikkeuslail­la jäädytet­täisi­in kaik­ki, siis KAIKKI, muut menot niin mon­ek­si vuodek­si että julkisen sek­torin velat olisi mak­set­tu. (Päi­hdeäid­it saat­taisi­vat hyvinkin mah­tua hen­gen ja ter­vey­den kannal­ta vält­tämät­tömi­in moment­tei­hin.) Oikeas­t­aan tämä vas­taa ihan sitä minkä Ode val­it­see kahdes­ta budjetintekotyylistä. 

    Siinä kär­si­sivät kult­tuuri, kansalais­ten viihdy­tys ja urheilu, mut­ta entä sit­ten? Irti ei ketään san­ot­taisi vaan kult­tuu­ri­työn­tek­i­jätkin saisi­vat pitää työn­sä, mut­ta mitään uut­ta ei kus­tan­net­taisi. Kir­jas­to­jen pitäisi pär­jätä van­hoil­la kokoelmil­la (pait­si ne jatkoti­lauk­set joista on sito­vat sopimuk­set), teat­terei­den van­hoil­la näytelmil­lä ja musi­ikki­talon van­hoil­la teok­sil­la. Taide­hank­in­to­ja ei tehtäisi.

    Kyl­lä minä ainakin niistä vuo­sista selviäisin, vaik­ka olenkin esimerkik­si kir­jastopalvelu­jen ja kansanopis­tokurssien suurku­lut­ta­ja. Mut­ta ilmeis­es­ti Suo­mi kuitenkin rom­ah­taisi, kun sel­l­aista ei tehdä.

    Lisäyk­sistä jäi­sivät jäl­jelle oikeas­t­aan vain siir­toviemärit — sekin vain jos ymmär­rän sen oikein (eli että viemäriverkko tökkii ilman siirtoviemäreitä).

  11. Anna-Liisa:
    — – Siinä kär­si­sivät kult­tuuri, kansalais­ten viihdy­tys ja urheilu, mut­ta entä sit­ten? Irti ei ketään san­ot­taisi vaan kult­tuu­ri­työn­tek­i­jätkin saisi­vat pitää työn­sä, mut­ta mitään uut­ta ei kus­tan­net­taisi. Kir­jas­to­jen pitäisi pär­jätä van­hoil­la kokoelmil­la (pait­si ne jatkoti­lauk­set joista on sito­vat sopimuk­set), teat­terei­den van­hoil­la näytelmil­lä ja musi­ikki­talon van­hoil­la teok­sil­la. Taide­hank­in­to­ja ei tehtäisi.

    Kyl­lä minä ainakin niistä vuo­sista selviäisin, vaik­ka olenkin esimerkik­si kir­jastopalvelu­jen ja kansanopis­tokurssien suurku­lut­ta­ja. Mut­ta ilmeis­es­ti Suo­mi kuitenkin rom­ah­taisi, kun sel­l­aista ei tehdä. 

    Oletko ehtinyt laskelmis­sasi niin pitkälle että lask­isit paljonko täl­lä säästetään? Että jos tosi­aan kir­jas­to­jen han­k­in­tamäärära­hat jäädytet­täisi­in, niin pelas­tu­isiko val­tion­talous? Tai jos musi­ikki­ta­lo (?) ei tilaisi uut­ta suo­ma­laista nyky­musi­ikkia? Säästö olisi mon­takym­men­tä tuhat­ta euroa vuodessa. 

    Kun kult­tuurisek­to­ril­la ehdot­tomasti eniten rahaa menee kuitenkin, jän­nää sinän­sä, palkkoihin.

  12. jani:
    9 miljoon­aa yksit­täisi­in tiehen ohi kaiken muun vain sik­si, että valiokun­nan puheen­jo­hta­ja sat­tuu tule­maan kyseiseltä seudul­ta. Kuu­lostaa todel­la “demokraat­tiselta”…. jos asia on tärkeä kuvit­telisin etenevän nor­maalin bud­jet­tikäsit­te­lyn kautta.

    Kyl­lä eduskun­ta niistä päät­tää nor­maalin bud­jet­tikäsit­te­lyn yhteydessä.

    Kum­mallisem­paa minus­ta on se, että eduskun­tatyö on men­nyt sel­l­aisek­si, että yksit­täi­nen kansane­dus­ta­ja ei saa vaikut­taa mihinkään, val­tio­varain­min­is­ter­iö päät­tää kaikesta.

  13. Tuo­mas S.: Oletko ehtinyt laskelmis­sasi niin pitkälle että lask­isit paljonko täl­lä säästetään? Että jos tosi­aan kir­jas­to­jen han­k­in­tamäärära­hat jäädytet­täisi­in, niin pelas­tu­isiko valtiontalous? 

    Tuol­la taval­la irrot­ta­mal­la saadaan lop­putu­lok­se­na, ettei mikään säätö vaiku­ta mihinkään. Vai paljonko aut­taa val­tion­talouteen esimerkik­si yhden rön­ten­hoita­jan palkkaa­mat­ta jät­tämi­nen? No ei ollenkaan. 

    Täl­lä taval­la voidaan yksi ker­ral­laan käy­dä läpi kaik­ki menot ja tode­ta, ettei mikään vaiku­ta bud­jetin tasapainoon.

    Mut­ta ole­tan, että tarkoi­tat sitä että ellei sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin kos­ke­ta, niin muus­ta niistämi­nen ei auta. Tässä ole kyl­lä oike­as­sa mut­ta silti tuol­lainen yksi kohde ker­ral­laan säästö­jen nol­laami­nen on kyl­lä lähempänä pop­ulis­tista retori­ikaa kuin todel­lista argumentointia.

  14. Sylt­ty: Tuol­la taval­la irrot­ta­mal­la saadaan lop­putu­lok­se­na, ettei mikään säätö vaiku­ta mihinkään. Vai paljonko aut­taa val­tion­talouteen esimerkik­si yhden rön­ten­hoita­jan palkkaa­mat­ta jät­tämi­nen? No ei ollenkaan.
    ‘snip’

    Ei tosi­aan ollenkaan, sil­lä val­tion bud­jetis­sa ei ole yhtään rönt­gen­hoita­jaa (no voi olla armei­jas­sa) eikä muu­takaan sote-henkilöstöä.

  15. anonyy­mi:
    Eikös niil­lä sotavet­er­aaneil­la ole isot, rikkaat säätiöt ja muut jär­jestöt, joil­la on paljon (myytävää) omaisu­ut­ta? Sotavet­er­aanien määräkin vähe­nee jatkuvasti.
    Nyt kovasti kerätään rahaa, mut­ta kiin­nos­taisi tietää, mikä on pro­jek­tio vet­er­aanien lukumäärän vähen­e­miselle nol­laan. Kerätäänkö tässä nyt varo­ja siihen taikatemp­pu­un, kun näin tapah­tuu, jol­loin jär­jestöt sulke­vat oven­sa, kiin­teä omaisu­us myy­dään ja varat mys­tis­es­ti katoavat?

    Viikatemies on ahk­er­ana seu­raa­vat 10 vuot­ta, nyt vet­er­aane­ja on 41000, 2013 arvio 35000, 2014 29000

    Vuon­na 2020 arvio on alle 7000 ja 2025 1200

    Viimeinen menee mul­lan alle var­maan joskus 2030, sil­loin nuorinkin tais­telui­hin osal­lis­tunut on jo 104 vuotias.

    Sotavet­er­aane­ja on aina säälitelty,mutta he oli­vat päät­tävis­sä ase­mis­sa suure­na joukkona aina 80-luvulle saak­ka ja saat­toi­vat vaikut­taa asioi­hin­sa merkittävästi.
    Viimeinene­tun­net­tu rin­ta­mavet­er­aani akti­ivipoli­ti­ikas­sa oli Mauno Koivisto.

    Olen aina ihail­lut sotavet­er­aanien sol­i­daarisu­ut­ta. Aikoinaan rak­sal­la töis­sä ollessa seurasin fir­man menoa: Yhtiön tj oli vuorineu­vos ja työ­maan luot­ta­mus­mies tuli­palokom­mu­nisti ja hyvin tuli­vat jut­tuun, samas­sa ojas­sa kun oli vietet­ty vuosia. 

    Ja vaik­ka luot­tari sai sil­loin täl­löin potkut juopot­telun takia niin koh­ta hänet oli otet­tu töi­hin van­han työn­tek­i­jänä ja kas­sas­ta hän sai aina kot­tia ilman kyselyitä.

    Tuo aseveljien sol­i­daarisu­us oli var­maan paras­ta tukea

  16. Tuo­mas S. kir­joit­ti 2.12.2012 kel­lo 13:18:

    Oletko ehtinyt laskelmis­sasi niin pitkälle että lask­isit paljonko täl­lä säästetään? Että jos tosi­aan kir­jas­to­jen han­k­in­tamäärära­hat jäädytet­täisi­in, niin pelas­tu­isiko val­tion­talous? Tai jos musi­ikki­ta­lo (?) ei tilaisi uut­ta suo­ma­laista nyky­musi­ikkia? Säästö olisi mon­takym­men­tä tuhat­ta euroa vuodessa.

    Kun kult­tuurisek­to­ril­la ehdot­tomasti eniten rahaa menee kuitenkin, jän­nää sinän­sä, palkkoihin.

    Ilmaisin asiani huonos­ti. En tietenkään tarkoit­tanut pelkkää kult­tuurisek­to­ria; mainitsin sen erik­seen sik­si kun se kär­sisi eniten. Karsin­tal­ista edel­lyt­täisi bud­jet­tikir­jan — myös kunt­abud­jetin!! — läpikäyn­tiä ja sen lisäk­si vielä tarkem­paa tietoa raho­jen käytöstä. Aina ei bud­jet­tikir­jas­ta ilmene mihin tarkkaan ottaen raha menee.

    Sylt­ty kir­joit­ti naulan kantaan.

    Ei etuuk­sienkaan kar­simiselta väl­tyt­täisi — myös muiden kuin osat­tomien, van­ho­jen ja vaivais­ten, joil­ta jo kar­si­taan. Sitähän me Kreikalta vaadimme; vaik­ka siel­lä onkin kum­mallisia ja nau­rat­tavi­akin etuuk­sia, on kreikkalaisille niistä luop­umi­nen yhtä mah­do­ton­ta ja kohtu­u­ton­ta kuin meil­lä mei­dän mielestämme vält­tämät­tömistä etuuk­sista luopuminen.

    Luop­umiset tule­vat mah­dol­lisik­si vain pakkoti­lanteessa katas­trofin ja hätäti­lan kaut­ta, eivät muuten. Sik­si nim­itinkin täm­möistä pri­or­isoin­tia huvit­teluk­si ja mieliku­vit­teluk­si. Olisi kyl­lä tosi kutkut­tavaa lukea sel­l­ainen var­jobud­jet­ti, jos jol­lakul­la riit­täisi intoa sen tekemiseen.

  17. No siitä vaan var­jobud­jet­tia tekemään, oppo­si­tiop­uoleethan noi­ta tekee joka vuosi. On aivan tot­ta että jos sote-sek­to­ril­ta ne säästöt löy­tyy. Kun sinne menee enem­män rahaa. Tai maataloustuesta.

    Kult­tuuripuolelta en vaan kek­si mitään kuviteltavaa mekanis­mia jol­la henkilöstöku­lui­hin koske­mat­ta voisi saa­da edes mitat­tavia säästöjä. Toki voidaan etsiä näitä kymp­pi­ton­ne­ja esimerkik­si tilaus­teok­sista (jot­ka muuten sivu­men­nen san­ot­tuna har­voin osu­vat val­tion mak­set­tavak­si edes välil­lis­es­ti) mut­ta mil­jardi­in menee tuhat miljoon­aa, joten nämä säästöt on nopeasti lop­pu­un käy­ty. Ihan sama jut­tu kyl­lä muil­lakin val­tion­hallinnon aloil­la. Näitä yksit­täisiä kymp­pi­ton­ne­ja on var­masti turhi­akin, mut­ta väitän silti että niiden etsimi­nen on vain ajan haaskaus­ta, jos halu­taan saat­taa val­tion­talout­ta kun­toon. Ne ihmiset jot­ka näistä ymmärtää voivat käyt­tää aikaansa paremminkin. 

    Kat­selin eilen bud­jet­tia ja minä en edes tiedä mitä suurin osa bud­jet­tiko­hdiš­ta käsit­telee, eikä min­ul­la ole kom­pe­tenssia sanoa mikä on tärkeää ja mikä ei. Tätä varten kai tuo­ta valmis­telua on hajautet­tu eri tahoille.

  18. Kult­tuurista ei voi­da säästää kovinkaan paljon, kos­ka siihen ei käytetä rahaa juuri mitään. Toisek­seen siitä säästämi­nen ei olisi viisas­ta. Esimerkik­si suo­ma­lais­ten luku­taito ja sen myötä koulu­tus ja kansakun­nan kil­pailukyky on pait­si koulun, myös kat­ta­van kir­jas­to­jär­jestelmän ansio­ta. Kult­tuuri­laitok­set tekevät käytän­nössä myös paljon sote-sek­torin tehtäviä, nuoriso‑, van­hus- ja mie­len­ter­veystyötä. Kaiken tämän siis halvem­mal­la kuin sote-sek­tori. Jos kult­tuuri­ala pan­taisi­in toim­i­maan liike­talous­pe­ri­aat­teel­la, pien­i­t­u­loisil­la ei olisi enää varaa, ja kuitenkin nyky­i­sistä kult­tuurin suurku­lut­ta­jista aika iso osa on pien­i­t­u­loisia, naisia toki.

  19. Tuo­mas S. kir­joit­ti 3.12.2012 kel­lo 9:58:

    No siitä vaan var­jobud­jet­tia tekemään, oppo­si­tiop­uoleethan noi­ta tekee joka vuosi.

    En ole niitä itse­jään tutk­in­ut, mut­ta sen perus­teel­la, mitä media niitä kom­men­toi, niis­sä ei ole uskallet­tu mitään erityistä.

    Bud­jet­tikir­jaa ei var­maankaan kan­na­ta käy­dä läpi sil­lä silmäl­lä että mitä voi jät­tää pois. Vaan entäpä jos lähdet­täisi­inkin eten­emään siitä, mitkä toimi­alat ovat vält­tämät­tömiä hen­gen, ter­vey­den, infran toimivu­u­den ja tur­val­lisu­u­den kannalta? 

    Olen ker­ran lainan­nut bud­jet­tikir­jan ja totesin sil­loin että min­un osaamiseni ei var­jobud­jetin laa­timiseen riitä — ja että bud­jet­tikir­jan momen­tit ovat sen ver­ran karkei­ta että niihin jää piiloon kaikenlaista.

    Miten sinä Tuo­mas tek­isit — vai toteatko kuten minä: bud­jetin rank­ka supis­tus ei ole mah­dol­lista muuten kuin leik­isti. 1980-luvulle ei ole palu­u­ta, saati sitä taaem­mas. Supis­tus tulee katas­trofin kaut­ta. Ter­veisin rom­mari (http://www.talousvinkit.com/rommari/ ).

  20. AM kir­joit­ti odote­tun kom­mentin. Juuri näin se on — siis­pä odot­telemme ihmettä. Tai sit­ten talousasiantun­ti­jat eivät tiedä mis­tään mitään.

  21. AM:Esimerkik­si suo­ma­lais­ten luku­taito ja sen myötä koulu­tus ja kansakun­nan kil­pailukyky on pait­si koulun, myös kat­ta­van kir­jas­to­jär­jestelmän ansiota.

    Suo­ma­lais­ten hyvä PISA-men­estys johtuu siitä, että mei­dän surkeim­mat eivät ole mui­hin ver­rat­tuna kovinkaan surkeita.

    Minä kuitenkin väitän, että heikom­min PISA-tutkimusksis­sa pär­jääville on ihan yksi lysti vaik­ka koko kir­jas­to­laitos räjäytet­täisi­in kos­ka he eivät yksinker­tais­es­ti lue mitään mitä kir­jas­tos­ta löytyy.

    Jos johonkin pitäisi tuol­la perus­teel­la panos­taa, niin action-lef­fo­jen ja Aku Ankan ammat­ti­taitoiseen ja huolel­liseen tekstitykseen.

  22. Vaik­ka joululahja/siltarumpurahoja voi monel­la taval­la kri­ti­soi­da, nyky­isin pidän niitä kuitenkin käde­no­jen­nuk­se­na sel­l­aiselle lähipoli­ti­ikalle. Pienet vaikut­ta­vat han­kkeet uno­htu­vat hel­posti ja edes näis­sä kansalainen voinee kokea vaikut­ta­vansa johonkin poli­itikon kaut­ta. Ehkä ne myös paran­ta­vat moti­vaa­tio­ta olla kansanedustaja.

    Käräjoikuk­sien ruuhkan lievit­tämi­nen on hyvä asia, tosin sen on aiheut­tanut puolipöhkö toteu­tus val­tion henkilövuosivähennysohjelmassa.

    Ker­taushar­joituk­set ja vapaae­htoinen maan­puo­lu­tusk­oulu­tus voidaan nähdä joko jär­jestö­tuke­na tai vaik­ka siten, että myrsky­jen raivaam­sieen, öljy­vahinko­jen tor­ju­miseen ja vesikri­isien hallintaan aina toisi­naan tarvi­taan vapaae­htoisia reserviläisiä talkootyönä. Jos vaik­ka ea-taidot pysyvät kun­nos­sa, niin nämä ovat yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti ihan ok.

    Hyviä ja kan­natet­tavia kohtei­ta listal­la on ja sieltä var­masti puuttuu.

    Mikä olisi hyvä mekanis­mi, jol­la kohtu­ulli­nen julki­nen rahoi­tus saisi aikaan vipu­vaiku­tus­ta kansal­is­ten omas­sa tekemisessä — siis rahalle saatai­in kerrnaisvaikutusta?

    Voisiko osa ymäristö­tarkkailus­ta hoitua vapaa­hetois­t­en avul­la? Miten esidt­sää omaishoita­jien elämän­laat­ua ja jak­samista? Kuin­ka saa­da jäjestöt tekemään asioi­ta? Liian hel­posti hom­ma menee kun­nan tai val­tion piiki­in kokonaan.

    Vet­er­aanikuntoutuk­ses­sa aika alkaa olla jo men­nyt ohi, jäl­jel­lä ovat van­hus­ten hoiva­palve­lut enem­män kuin asuinolo­jen kohen­nuk­set ja aktivoin­ti vet­er­aanikuntoutuk­sel­la. Uusi vähän uno­hdet­tu vet­eraniryh­mä ovat rauhan­tur­vaa­jat, joille akti­ivikuntoutuk­seen olisi järkevää osoit­taa myös oma määräraha.

  23. Anna-Liisa: Siinä kär­si­sivät kult­tuuri, kansalais­ten viihdy­tys ja urheilu, mut­ta entä sit­ten? P>

    Eivätkös kult­tuurin ja urheilun tuet mene veikkausvoitoista eikä val­tion budjetista?

  24. mik­sei luo­da mallia ‚jos­sa jokaiselle kansane­dus­ta­jalle on mah­dol­lisu­us jakaa rahaa vaikka­pa 100 000e yhteensä./ekat 3v(yhteensä 20Me,eli ei mitään val­tion budjetista)

    sen takia ekat 3v,ettei äänestäjiä olisi mah­dol­lista “voidella“viimeisenä kaut­e­na ennen uusia vaaleja.

    se olisi lähidekokra­ti­aa parhaimmillaan?

    tosin laki pitäisi junail­la niin ettei lähipi­iri hyö­ty­isi sum­mas­ta mitään,mutta esim.juuri joku asfal­toitu tien­pätkä tai niitä sil­tarumpu­ja voisi ko.summalla rak­en­taa omille “kul­mille” tai vaikka­pa tuuliener­gia myllyn.

  25. TTK: 50 000 € poli­isille pimeän ulko­maisen työvoiman tor­jun­taan? Saako noin pienel­lä rahal­la aikaan mitään? Yhden van­hem­man kon­staapelin lisää tutkintaan?

    Tämä oli var­maan kokoomuk­sen kan­nat­ta­ma asia. Nyt ei tarvitse tehdä sit­ten mitään reho­tavalle ongel­malle, kun on oikein lisära­haakin annettu.

  26. uusi kas­vo tääl­lä:
    mik­sei luo­da mallia ‚jos­sa jokaiselle kansane­dus­ta­jalle on mah­dol­lisu­us jakaa rahaa vaikka­pa 100 000e yhteensä./ekat 3v(yhteensä 20Me,eli ei mitään val­tion budjetista)
    ‘snip’

    Jos ei se ole val­tion bud­jetis­sa, se ei ole val­tion rahaakaan.
    Sel­l­ais­ten raho­jen jaos­ta (lähin­nä itselle ja lähipi­ir­ille) on nyt muu­tamia syytteessä.

  27. Sha­keem: Tämä oli var­maan kokoomuk­sen kan­nat­ta­ma asia. Nyt ei tarvitse tehdä sit­ten mitään reho­tavalle ongel­malle, kun on oikein lisära­haakin annettu.

    Oikeis­to antaa val­tuuk­sia, ei resursseja.

    Liian van­ha: Viikatemies on ahk­er­ana seu­raa­vat 10 vuot­ta, nyt vet­er­aane­ja on 41000, 2013 arvio 35000, 2014 29000

    Vuon­na 2020 arvio on alle 7000 ja 2025 1200

    Viimeinen menee mul­lan alle var­maan joskus 2030, sil­loin nuorinkin tais­telui­hin osal­lis­tunut on jo 104 vuotias.

    Olisi­pa kiva tietää, mikä on todel­li­nen lisära­han tarve, jos tuon mukaan myös tähdätään jär­jestöo­maisu­u­den likvi­doimista käyttömenoihin.

  28. Teil­lä on tuos­sa kyseessä todel­la pienet rahat. Tavoit­teena tulisi olla mil­jardilu­okan säästöt, jot­ta bud­jet­ti saataisi­in bal­anssi­in tai edes lähelle sitä.

    Tarvit­tavia radikaale­jakin muu­tok­sia mm. min­is­ter­iöi­den virkamiehet vas­tus­ta­vat työk­seen. Kipeitä päätök­siä ei pystytä täl­laisel­la hallintorak­en­teel­la tekemään kuin vas­ta äärim­mäisessä hädässä.

    Kul­loisetkin kansane­dus­ta­jat pystyvät ja uskalta­vat vaikut­taa miljoon­alu­okan meno­eri­in, kuten kuvaat. Tarvit­ta­vat mil­jardilu­okan säästöt syn­tyvät esim. byrokra­ti­aa kar­si­mal­la ja sieltä vapau­tunei­den resurssien siirtämisel­lä hyötykäyttöön. 

    Päätösten tekoa hait­taa se, kun kaik­ki suo­jaa­vat omaa selus­taansa ja omaa saavutet­tua asemaansa.

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.