Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida

Eilen kuulimme taas, että nau­dan­li­han kulu­tuk­sel­la on ikävän suuri hiil­i­jalan­jäl­ki. Tämä tieto pom­pah­taa esille kaikissa koti­talouk­sien hiil­i­jalan­jälkeä analysoivis­sa laskelmis­sa. Toisaal­ta mon­et ruuan ter­veyshait­to­ja koske­vat tutkimuk­sen osoit­ta­vat syyt­tävän sor­men nau­dan­li­haan. Sen run­sas syömi­nen on ilmeinen ter­veysris­ki. Jat­ka lukemista “Nau­dan­li­han syömistä ei pidä subventoida”

Kestävän talouden foorumi: Energiewende

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sak­sas­sa ei kukaan ole esit­tänyt uusien ydin­voimaloiden rak­en­tamista. Jo neljän­nesvu­o­sisadan Sak­sas­sa on vallinnut yksimielisyys, että uusia ydin­voimaloi­ta ei tule. Erim­ielisyy­det ovat koske­neet vain sitä, mis­sä aikataulus­sa nykyiset ydin­voimalat sul­je­taan. Merke­lin hal­li­tus esit­ti käyt­töiän piden­tämistä 2030-luvulle, kos­ka tarvi­taan sil­ta uusi­u­tu­van ener­gian aikaan. Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen sil­taa lyhen­net­ti­in kymmenel­lä vuodel­la. Muil­ta osin ener­giapoli­ti­ikkaa ei muutet­tu. Määräti­etoinen suun­taus uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in oli aloitet­tu jo paljon aiemmin.

Uusi­u­tu­val­la ener­gial­la tarkoite­taan Sak­sas­sa lähin­nä vain tuul­ta ja aurinkoa. Tarkoi­tus on, että vuon­na 2050 puo­let Sak­san käyt­tämästä sähköstä tulee tuulivoimas­ta. Vähän ihme­tyt­tää, miten tämä on mah­dol­lista, kos­ka jot­ta tähän päästäisi, asen­netun kap­a­siteetin olisi ylitet­tävä maan ener­gianku­lu­tuk­sen keskite­ho. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Energiewende”

Kestävän talouden foorumi: yritysten yhteiskuntavastuu

Tiis­ta­iaamupäivänä kuulimme ensin IÖW:n (Ekol­o­gisen talous­tutkimuk­sen insti­tu­ut­ti) esi­tyk­sen yri­tys­ten toim­into­jen arvioin­nista ja sertifioinnista.

Aja­tus yri­tys­ten lisään­tyvästä yhteiskun­tavas­tu­us­ta on vähän nai­ivi kil­pail­luil­la markki­noil­la. Patru­u­nakaudel­la se menet­teli, kos­ka yri­tyk­sil­lä oli siihen varaa. Yri­tys voi ryhtyä vas­tu­ullisem­mak­si vain, jos kulut­ta­jat palk­it­se­vat sen. Tässä IÖW:n ser­ti­fikaatit voivat aut­taa. Minus­ta tämän keinon mah­dol­lisu­udet ovat aika rajal­lisia ja rajoit­tuvat aika pie­neen osaan markkinoista.

Tärkein­tä ja keskeis­in­tä yri­tys­ten ohjaamises­sa ovat val­tio­val­lan toimet. Voidaan käyt­tää norme­ja ja määräyk­siä, mut­ta parem­min tehoaa taloudelli­nen ohjaus eli verot ja sub­ven­tiot. Ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja työlain­säädän­tö taas toimi­vat työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puo­lus­ta­jana. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: yri­tys­ten yhteiskuntavastuu”

Kestävän talouden foorumi: Crowdfunding

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Jakauduimme iltapäiväl­lä neljään ryh­mään. Mei­dän ryh­mämme kävi tutus­tu­mas­sa Inku­ba­to –nimiseen crowd­fund­ing –yri­tyk­seen.

Ensin vähän terminologiaa.

Crowd­sourc­ing Suuri joukko ihmisiä uhraa työ­panok­sen yhteisen tavoit­teen tekemiseen, vaikka­pa vapaan lähdekood­in ohjel­maan. Suomenkieli­nen vas­tine lie­nee talkootyö. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Crowdfunding”

Kestävän talouden foorumi: Saksan työllisyysihmeen toinen puoli

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Eilen kuulimme, että Sak­sas­sa työt­tömien määrä on laskenut 4,8 miljoonas­ta 3,0 miljoon­aa. Tänään kuulimme, että noista työl­li­sistä 1,5 miljoon­aa on niin mata­la­palkkaisia, että hei­dän palkkaansa täy­den­netään sosi­aal­i­tur­van avul­la, siis suomek­si toimeen­tu­lotues­ta. Tämän lisäk­si sosi­aaliseen yri­tyk­si­in on työl­listynyt 2,5 miljoon­aa ihmistä, enem­män kuin auto­te­ol­lisu­u­teen. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Sak­san työl­lisyysih­meen toinen puoli”

Kestävän talouden foorumi: Tiedonsaannin eriarvoistuminen

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Maanan­ta­iaa­mu­na oli jour­nal­istien panee­likeskustelu taloud­es­ta ja jour­nal­is­mista. Taloud­es­ta en paljon oppin­ut, mut­ta jour­nal­is­min ongel­mat pani­vat miettimään. 

Net­ti­maail­ma panee per­in­teisen jour­nal­is­min ahtaalle. Rahat menevät, sosi­aa­li­nen media on nopeampi ja tuot­taa vai­h­toe­htoista tietoa. Sata vuot­ta sit­ten huhut ohja­si­vat tietoisu­ut­ta. Sit­ten tuli val­takun­nalli­nen media ja Yleis­ra­dio, ja syr­jäyt­tivät huhut tietoläh­teenä. Nyt huhut ovat tulos­sa takaisin. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Tiedon­saan­nin eriarvoistuminen”

Kestävän talouden foorumi: koulu tukee luokkayhteiskuntaa

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai-iltana Berli­inin Suo­mi-insti­tuutin johta­ja Anna-Mai­ja Mertens ker­toi saksalaisuudesta.

Sak­sa on suo­ma­laisen silmin voimakas luokkay­hteiskun­ta, jos­sa muodol­lisia oppi­ar­vo­ja arvoste­taan suuresti. Herr doc­tor pääsee rav­in­tolan pöytä­va­rauk­sis­sa jonon ohi.
Koko ikälu­ok­ka käy samaa koulua vain neljä vuot­ta. Sen jäl­keen edessä on jako kolmeen, osa tähtää aka­teemiseen koulu­tuk­seen (vrt. oppik­oulu), osa käytän­nöl­lisem­pään osaamiseen ja heikoim­mat varsin vaa­ti­mat­tomaan opetuk­seen. Tämä pitää yhteiskun­talu­okat eril­lään myös seu­raa­van sukupol­ven aikana.

Ham­puris­sa oli vuosia sit­ten yri­tys muo­dostaa kris­til­lis­demokraat­tien ja vihrei­den hal­li­tus. Sen ohjel­maan kuu­lui myöhen­tää tuo­ta jakoa kahdel­la vuodel­la kym­men­vuo­ti­aista kak­si­tois­tavuo­ti­aisi­in. Han­ke sai niin paljon vas­tus­tus­ta, että koko koali­tio­hal­li­tus kaatui.

Pisa-tutkimuk­sis­sa Sak­sa luon­nol­lis­es­ti men­estyy tämän seu­rauk­se­na heikosti.

Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai klo 15, lentoase­ma ennen lähtöä

Ilk­ka Ahtiala
(Hesarin Berli­inin kir­jeen­vai­h­ta­ja, nyky­isin MTV3:n uutispäällikkö)

Merkel on ylivoimais­es­ti suosi­tu­in poli­itikko, joka var­maankin jatkaa syksyn vaalien jäl­keen. Sak­san talousih­meen loi kuitenkin demari Schröder, joka toteut­ti erit­täin kovaot­teisen työre­formin. Sosi­aal­i­tur­vas­ta tehti­in erit­täin kan­nus­ta­va, ellei suo­ras­taan työhön pakot­ta­va. Schröder sanoi sen suo­raan: kenenkään ei pidä lep­äil­lä yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Uusien työn­tek­i­jöi­den ehto­ja on heiken­net­ty huo­mat­tavasti, jol­loin uusil­la ja van­hoil­la on sama työ, mut­ta ei palk­ka. Tietääk­seni Sak­sas­sa on nyt paljon työssä käyviä köy­hiä. Ohjel­ma on toimin­ut. Työt­tömyys on laskenut vuo­den 2005 4,8 miljoonas­ta vuo­den 2010 3,0 miljoon­aan. Jat­ka lukemista “Sak­sa 2010-luvul­la — jour­nal­isti­nen katsaus”

Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.–8.11.2012

Olen sun­nun­taista torstai­hin Sitran kestävän talouden foo­ru­mis­sa Berli­inis­sä.

Meitä on kolmisenkym­men­tä eri alo­jen edus­ta­jaa hah­mot­tele­mas­sa kestävän talouden strate­giaa ja samal­la valmis­tele­mas­sa erään­laista uut­ta talous­poli­ti­ikan johtamiskurssia. Blo­gin ylläpi­toon voi siis tul­la katkok­sia. Toisaal­ta yritän rapor­toi­da foo­ru­mis­tamme, kos­ka jär­jestäjät toivo­vat tälle mah­dol­lisim­man suur­ta avoimuutta.

Meil­lä on myös opma face­book-sivus­to osoitteessa
http://www.facebook.com/KestavaTalous.

Työmarkkinat syrjivät heikkoja

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

Mik­si kas­va­va osa nuorista syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeudu töi­hin? Tästä äärim­mäisen tärkeästä kysymyk­sessä ei saa oikein otet­ta. Asi­as­ta on tuotet­tu val­tavasti tietoa, mut­ta se on sir­paleista ja vah­vasti ide­ol­o­gis­es­ti pain­ot­tunut­ta. Sen poh­jal­ta ei voi tehdä kelvol­lista toim­intao­hjel­maa. Tarvit­sisimme kat­ta­van epi­demi­ol­o­gisen tutkimuk­sen keino­ja käyt­tävän tutkimuk­sen syr­jäy­tymisen syistä. Mikään hypo­teesi saisi olla ennal­ta sopi­mat­tomana kielletty.

Minä hah­motan asian työ­markki­noiden huonon toimin­nan, koulun syr­jäyt­tävän vaiku­tuk­sen, päi­htei­den ja kas­vavien sosi­aal­is­ten ero­jen muo­dosta­mana kokon­aisuute­na, jos­sa eri tek­i­jät vahvis­ta­vat tois­t­en­sa vaiku­tus­ta.  Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat syr­jivät heikkoja”