Viikinrannan kaava
Lasse Männistö esitti, että 25 000 kerrosneliömetrin verran asuntorakennusalaa rajattaisiin kaavan ulkopuolelle, jotta yrityksiä ei häädettäisi ja minä esitin, että 35 000 kerrosneliömetrin verran asuntorakentamista lisättäisiin. Lassen esitys voitti ensin minun esitykseni 7–2 ja sitten Lassen esitys esittelijän 6–3. Siinä meni 1500 asukkaan asunnot.
Malmi, Tulivuorentien kaava
Asia läpi yksimielisesti. Keskustelimme seuraavien kaavojen (on tulossa, Jokeri 2) toteuttamisesta. Tiivistä ja matalaa, minun mielestäni. Täällä ei kuulemma ole townhouse ‑rakentamiselle kysyntää, koska asunnoista tulee liian isoja ihmisten kukkarolle.
Jätkäsaaren torni
Tässä yhteydessä tuli vähän puskista hotellitornin siirtäminen laivoista purkautuvien rekkojen vaatimalle ylimääräiselle kaistalle. Ajatus on, että rekat pitää saada ulos laivasta nopeasti. Ylimääräinen kaista ei vie niitä nopeammin ulos Jätkäsaaresta, vaan ne varastoidaan tälle ylimääräiselle kaistalle. Yli puoli hehtaari rekkojen parkkipaikkaa, jossa rekat seisovat tyhjäkäynnillä. Tila otettaisiin kadunvarsipysäköinnistä. Onko niiden rekkojen tultava Suomeen Jätkäsaaren kautta? Henkilöliikenne Helsingin ja Tallinnan väliltä ei varmaankaan loppuisi, vaikka rekat kulkisivat Vuosaaren kautta. Liput saattaisivat kallistua, mutta eivät paljon.
Sampo Villanen (vas) esitti, että asia palautettaisiin kaavoitettaisi 16-kerroksisen hotellin kaavoittamiseksi. Esitys kaatui 5–3 (Villanen, Laura Finne-Elonen (rkp) jas Saija Kalenius sdp). Itse äänestin tyhjää.
Hyväksyttiin kaksi pontta, Mari Holopainen esitti kannanoton mainittun lisäkaistan osalta, että
Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että liikennesuunnitelman kaupunkikuvalliset vaikutukset ja vaihtoehtoiset toteuttamismahdollisuudet tutkitaan tarkoin. Istutettavan katualueen tulee olla yhtenä tilankäytön vaihtoehtona.
ja Lasse Männistö: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että kaupunginhallitus toteuttaa Jätkäsaaren tornihotellista ja tontin erilaisista käyttövaihtoehdoista elinkeinovaikutusten arvioinnin. Tämänkaltaisten hankkeiden osalta tulisi arvioida ainakin niiden vaikutusta työpaikkojen, kaupungin ja valtion verokertymän sekä alueen muulle elinkeinotoiminnalle koituvien hyötyjen osalta. Tämä vastasi aika hyvin sitä, miten minäkin tähän suhtauduin.
Tornia ei tällä päätöksellä vielä tule. Sen pitää läpäistä ensin kaupunginhallitus ja sitten vielä valtuusto.
(Tässä vaiheessa poistuin ja tilalleni tuli Mikko Särelä)
Meri-Rastilan yleiskaava
Pöydälle kahdeksi viikoksi. Olin jättänyt kokousjärjestelmään esityksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa asia evästyksellä, että yleiskaavassa esitetty rakennusoikeus on löydyttävä, mutta se tai osa siitä etsittäisiin asukkaiden esittämistä tiivistämisvaihtoehdoista. Muotoilu oli tehty tarkoituksella näin, koska vastaväite on, että asukkaiden halukkuus tiivistyskaavaan loppuu heti, kun rantapuiston kaava on kaadettu, joten Our City –hanke on pelkkää silmänlumetta. Toinen vastaväite on, että vaikka Our City –suunnitelma on aivan pätevä, sille ei löydy toteuttajaa, siis rakennusliikettä, joka omalla riskillään rakentaisi.
Muut asiat menivät yksimielisesti esityksen mukaan.
Sekä myös, onko Ruotsista tulevien autolauttojen pakko tulla Eteläsataman kautta? Joskus kysyin yhden laivayhtiön edustajalta tästä, eikä tämä pitänyt mahdottomana, että jos näin vaadittaisiin tekemään, autot purettaisiin ja lastattaisiin jossain muuallakin ja matkustajat kuljetettaisiin Helsinkiin. Sitten kysyin asiasta Helsingin Sataman edustajalta ja tämä oli aivan varma, että laivayhtiöt eivät ikinä suostuisi sellaiseen ja siirtyvät liikennöimään muualta, elleivät saisi kuljettaa autoja kantakaupungin satamiin. Äkkipäätä voisi asiaa tulkita, että Helsingin Satama katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja sille autolautat ovat hyvä bisnes, jota ei pidä mitenkään vaarantaa. Se, mitä muuta samalla maa-alueella voitaisiin tehdä ja mitä talousvaikutuksia Helsingille tai Suomelle olisi, ei ole Helsingin Sataman huolenaihe (eikä ole tarkoituskaan olla). Luultavasti ne autot tosiaan kuljetettaisiin johonkin Suomen satamaan, jos ei Helsingin kantakaupungissa sitä sallittaisi.
Ihan vaan noin statuspäivityksenä:
— motarinvarsia ei saa rakentaa
— teollisuusalueita ei saa rakentaa
— sotilasalueita ei saa rakentaa
— lähiöiden sisään ei saa rakentaa
— ilmeisesti emme ole asvaltoimassa puistoja.
Löytyisikö jostain joku johdannainen jolla voisi lyödä vetoa siitä saadaanko Helsinkiin jatkossa edes paria tuhatta asuntoa vuodessa? On vähän rahat loppu, ja kyllä tuohon joku hölmä tarttuu.
“…vastaväite on, että asukkaiden halukkuus tiivistyskaavaan loppuu heti, kun rantapuiston kaava on kaadettu, joten Our City –hanke on pelkkää silmänlumetta. Toinen vastaväite on, että vaikka Our City –suunnitelma on aivan pätevä, sille ei löydy toteuttajaa, siis rakennusliikettä, joka omalla riskillään rakentaisi.”
En usko, että halukkuus OURCity-hankkeen kaltaiseen osallistavaan kaupunkisuunnitteluun katoaisi, sillä Meri-Rastilan asukkailla on muutakin voitettavaa. OURCity-työskentely on myös keino lisätä alueen sosiaalista integraatiota.
Toiseen vastaväitteeseen liittyen voisi kysyä, eikö rakennusliikkeillä ole kiinnostusta täydennysrakentamiseen? Jos näin on, niin koko yleiskaavoitus, jonka Aloituspamaus eilen oli, on melko heikolla pohjalla.
> Lassen esitys voitti ensin minun esitykseni 7–2 ja sitten Lassen esitys esittelijän 6–3. Siinä meni 1500 asukkaan asunnot.
Ja sitten vielä ihmetellään, miksi Helsinkiin ei saada tarpeeksi uusia asuntoja rakennetuksia. Hyvä Lasse ja muut.
Loppulautakunnan kuulumiset löytää täältä: http://www.sarela.fi/kslk-27–11-2012/
Valtion tukemien varustamoiden lippujen hintoja joutaisikin nostaa. Miksi ryyppäämisestä ja rahojen viemisestä ulkomaille pitää tehdä valtion tukemana halpaa? Tukia vähän pois ja nostakoot lippujen hintoja. Silti liikuttaisiin muutamassa kympissä. Valtion tuet kiertää osinkoina omistajille ja toisaalta maalla hupipalveluita pyörittävät kärsivät.
Yhtä hyvin voisi rakentaa kaupunkia, eikä tylsyyttä, jota sitten paetaan laivoille, jotka sitten tappavat saasteillaan. Eli veronmaksaja avustaa omilla rahoillaan omaa ennenaikaista kuolemaansa ja samalla edesauttaa vielä kaupungin tylsistämisessä. Laineilla muut pitää hauskaa ja yksityistävät “voittoina” veronmaksajien tukia, jos saavat edes raskaasti tuettuina lilluttimensa kannattaviksi.
Rahtiliikenne sitten saakoot tukensa, kun EK:n ruinaajat sitä haluavat ja edes perunaa ei ole tarpeeksi omasta takaa, eikä kuluttajaa saa maksamaan mistään edes nyt, kun mieluummin ajavat rahansa taivaalle 60-lukulaisessa autokaupungissa. Jos varustamot uhkaavat liputtaa ulos ja tuoda halpatyövoimaa, niin katsokaa bluffi. Jos (ja kun) ei ole pelkkää puhetta, niin sitten vain kaupunkia rakentamaan, niin olisi tarjolla korvaavaa työtä, mutta ilman aallokkoa. Syntyisi sitten mahdollisuuksia turistille luovuttaa rahansa.
Ei Tukholmasta haluta tulla enää toista kertaa Helsinkiin, kun vastassa on vain heidän omia kauppojaan ja muutama kirkko. Ovat kerralla nähty. Toisinpäin mentäessä kyse lienee enemmän alkoholista, joten lienee ihan sama mitä kohteessa on. Viron reitit kierrättävät sitten harmaata työvoimaa ja reitin halpuus osaltaan edesauttaa palkkojen poljennassa. Kun joutuisivat maksamaan matkastaan enemmän, niin alkaisi kiinnostaa paljonko kuuluisi saada lain mukaan palkkaa.
KSV:lle tuntematon kaupungin rakentaminen synnyttäisi sitten vetovoimaa kaupungille, jotta pelkkä ryyppääminen ja pimeä työ eivät olisi Helsingin ainoita matkailuvaltteja sen jälkeen, kun kirkot on nähty, HenkkaMaukat koettu ja viemäröinti tehty päin seiniä.
Kokoomus estää asuntorakentamisen ja jos sallii, niin pakottaa ostamaan asunnon mukana kaikkea kallista mitä ei tarvitse/halua. Mitä uutta? Sosialistista asuntotuotantoa kokkareiden tapaan. Demareiden sosiaalinen onkin sitten yksinäisyyttä apeassa miljoonalähiössä kuolemaa odotellessa, siis jos ei kuulu liittoon ja ole julkisen puolen palkollinen, joille järkkäävät 5 vuoden irtisanomissuojia toisensa perään ja kivoja palkankorotuksia velkarahalla.
Sijoittajien halua tuoda rahaa kaupunkiin pitää käyttää hyväksi, eli muokata hankkeita sellaisiksi, että ne hyväksytään. Miksi ihmeessä hotellihanke on jossain virkamiesjohdon pöydällä, kun valtuutetut eivät ole siihen aivan tyytyväisiä? He sen kuitenkin torppaavat, jos ei miellytä. Monta vuotta seisotetaan hanketta, jota voitaisiin koko ajan viilata ja höylätä sopivaksi useimpien makuun. Toistaitoista touhua ja tulee kalliiksi, kun mikään ei mene läpi.
Mutta, ehkä joku keksii sitten millä Helsingin talous pysyy kasassa, kun on varaa 1500 asukasta ohjata muille ja sählätä näiden yksityisten hankkeiden kanssa. Epäilisin kuitenkin, että tulevaisuuden talous on paljolti kiinni siitä, että kuinka paljon Helsinki kasvaa nykyisten rajojensa sisäpuolella. Ympärysvallat voivat torpata kaikki yhteistyöhankkeet tai sitten ovat kohta niin persaukisia, että eivät kelpaa enää Helsingin päättäjien enemmistölle.
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyvät perustelut niin tiiviille rakentamiselle kuin viherverkostoillekin. Meri-Rastilassa olisi mahdollista löytää ratkaisu, joka toteuttaisi molempia.
Kun pakettiin lisätään asukkaiden osallistaminen, hyödyt sen kuin lisääntyvät. Yhteisöllisyys kasvaa. Tämä on merkittävä tekijä alueen imagolle ja ihmisten hyvinvoinnille.
Jos täydennysrakentajia ei löytyisi mistään, vaarantuisiko tulevan yleiskaavan päämäärien lisäksi myös valtakunnallisten tavoitteiden toteutuminen?
Unohdit muuten:
— koska korkeita rakennuksia ei saa rakentaa
Tuleeko kellään muulla mielikuvaa, että Kaupunkisuunnitteluvirastossa kuunneltaisiin herkemmällä korvalla kruunuhakalaisten kuin meri-rastilalaisten mielipiteitä?
soininvaara.fi/2012/10/30/kruununhalakaiset-heratys/
Väitettä, etteivät rakennusliikkeet suostuisi rakentamaan OURCity-suunnittelman pohjalta, voisi verrata tilanteeseen, jossa pikkulapsi ei suostuisi syömään muuta kuin lempiruokaansa. Onko vanhempien tehtävä aina tarjota lapselle sitä, mitä tämä vaatii vai olisiko sittenkin niin, että lapsi lopulta oppii syömään sitä ruokaa, mitä on tarjolla?
Usein esitetään, että pula kohtuuhintaisista asunnoista johtuu siitä, ettei ole kaavoitettu riittävästi tonttimaata. Väitän, että todellinen syy on haluttomuus tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja. Rakennusliikkeet itse säätelevät hintoja pitämällä tuotannon alhaisena. Tästä löytyy esimerkkejä mm. Aurinkolahdesta tai kotikulmiltani Meri-Rastilasta, jossa Ramsinranta I:n piti valmistua jo vuonna 2005, mutta alue on edelleen kesken.
Monet OURCityä vastaan esitetyt väitteet kuuluvat kategoriaan “näin ei voi tehdä, koska näin ei ole ennenkään tehty”. Kuitenkin osallistava suunnittelu voisi loppujen lopuksi olla palkitsevaa kaikille tahoille — myös virkamiehille, jotka saisivat vääntämisen sijaan tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa.
Kyse on pitkälti siitä, haluaako Helsingin kaupunki jatkaa suunnittelua vanhoilla urillaan vai uskaltaisiko se sittenkin olla edelläkävijä.
Helsingin ATT:n pitäisi olla rakennuttajana aktiivisempi, niin rakennusliikkeet eivät pääsisi määräilemään, missä rakennetaan ja miten.
No kun tuo on vähän toissijainen aisa. Sanotaan vaikka näin, aloitetaan siitä että olisi niitä taloja. Ei siis muutamia tai kymmeniä uusia taloja, vaan satoja tai tuhansia taloja. Kerrosluvut ovat sitten hienosäätöä.
Voisiko olla niin Viikinrannan kaavan epäonnistuminen koituu tulevaisuudessa onneksi?
Nyt ei tehty huonoa kompromissia ja ripoteltu asumista vähän sinne ja tänne lähiötyyliin. Uudessa yleiskaavassa on sitten ehkä mahdollista tarkastella koko aluetta laajemmin ja tehdä oikeaa raideliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkia Viikinrantaan ja Lahdenväylän varteen.
Ei niitä satoja tai tuhansia puistoihinkaan käytännössä laiteta, jotka listassa oli.
Mutta jos korkeat talot eivät nyt ole ongelma, niin ei tässä sitten mitään erimielisyyttä ole. Se on yksi tapa saada niitä asuntoja enemmän.
K. Uokka
Korkeat asuintalot ovat Helsingissä käytännössä mahdottomia, koska pysäköintiä ei pystytä järjestämään. Kuusitoistakerroksisen talon alle pitäisi laittaa kuusi kerrosta pysäköintitilaa.
Helsingissä on tapana tehdä sellaisia tontteja, että vain pari suurta rakennuttajaa voi ylipäätänsä tarjota niistä. Mitä jos kokeiltaisiin surutta sitä että pilkotaan tontit yhden rappukäytävän kokoisiksi kokonaisuuksiksi. Kuusikerroksisessa talossa on silloin noin 1500–1800 kerrosneliömetriä (k‑m2), mikä sitoo pääomia vain muutaman miljoonan verran rakentamisen aikana. Tähän löytyy rahkeita jo keskisuurelta rakennusyritykseltä.
Helsinkiläinen ratkaisu on se, että yhden tontin rakennusoikeus on vähintään 5000 k‑m2 ja vaadittu pääoma pitkälle toistakymmentä miljoonaa.
Voitaisiin ehkä houkutella Helsinkiin sitä kilpailua.
“Lassen esitys voitti ensin minun esitykseni 7–2 ja sitten Lassen esitys esittelijän 6–3. Siinä meni 1500 asukkaan asunnot.”
Säilyi 500 työpaikkaa, ja viiden miljoonan yksityiset kiinteistöt sosialisoinnilta.
Antti,
Tappio yhdyskuntarakenteelle oli PALJON yli viisi miljoonaa euroa.
Väittäisin, että Helsingin ongelma ei lopulta ole asuntotuotannon vähäisyys vaan elinkeinopolitiikan puuttuminen. Nykyinen ulkoministerimme aikoinaan apulaiskaupunginjohtajana ollessaan linjasi, ettei Helsingissä tarvita teollisuutta, eikä tontteja pääkonttoreille. Sen seurauksena syntyi Kaakkois-Espoon pääkonttorikeskittymä ja Strömbergin kerrostalot. Samaan aikaan loppui alkaville yrityksille sopivien toimitilojen rakentaminen. Rakennusliikkeet rakentavat toimitiloja siten, että varataan omalle uudelle rakennusliikkeen pääkonttorille tontti, rakennetaan siihen avokonttoritilat 500 työntekijälle. Poistetaan toimitaloa 5 vuotta kirjanpidossa, jonka jälkeen myydään toimitalo vakuutusyhtiölle tai vuokrataan valtionhallinnolle. Ja taas uusi rakennusliikkeen pääkonttori rakennetaan tämän prosessin jälkeen. Tällä hetkellä touhua harrastetaan mm. Mannerheimintien päässä. Vakuutusyhtiö vuokraa tiloja kerros kerrallaan esim. 3000 neliötä. Vuokraajia on koko ajan vähemmän ja vakuutusyhtiöidemme kiinteistövarallisuus seisoo puolityhjinä pitkin pääkaupunkiseutua.
Kukaan ei vuokraa 10 neliön toimitilaa alkavalle pienyrittäjälle. Sekä Microsoft että Apple ovat molemmat syntyneet autotallissa. Suomessa ei lain mukaan saa harjoittaa yritystoimintaa autotallissa vaan autotalliin on haettava käyttötarkoituksen muutos, jota ei ainakaan pääkaupunkiseudulla myönnetä. Ja vaikka myönnettäisiin, muutos on niin kallis, ettei alkava yritys pysty sitä maksamaan. Kaupunki ei kaavoita tontteja pienyritysten toimitiloiksi. Köyhien stocka hävitettiin Pikku-Huopalahden tieltä. Hermannin rantatien toimitila-aluetta hävitetään paraikaa Kalasataman alta. Tattarisuo halutaan hävittää Malmin lentokentän asuinrakentamisen myötä. Kaikki maapohja halutaan asunnoiksi, koska se on taloudellisesti kannattavinta – lyhyellä tähtäyksellä. Samaan aikaan elinkeinotoiminta suuntautuu erilaiseen hoiva- ja palvelutuotantoon, joka maksetaan verovaroilla. Käsi sydämellä, mikä osuus omista tuloistanne tulee tulonsiirtoina yhteiskunnalta. Kun vielä pääkaupunkiseudun asumista subventoidaan yhä useammalle kansalaiselle, on yhtälö talous- ja elinkeinopoliittisesti mahdoton.
Matkailu saattaisi olla yksi varteenotettava mahdollisuus ratkaista elinkeinopolitiikka. Kreikan ja Espanjan tilanne ei kyllä ennakoi mitään hyvää. Miten venäläiset ja kiinalaiset matkailuvaluutat voitaisiin muuntaa elinkeinotoiminnaksi pääkaupunkiseudulla tai Suomessa ylipäänsä. Tarvittaisiin järisyttävä henkinen muutos matkailuyrittäjyyden suuntaan. Pelkkä 30-kerroksinen hotelli ei riitä, Guggenheim-museo ei riitä, uusi maanalainen viihdeareena Mäntymäelle ei riitä. Kylpylä taivallahteen ei riitä. Wrou Maria-merenkulkumuseo ei riitä. Kaikki yhdessä saattaisi olla vaatimaton alku mutta ei kuitenkaan ilman muutosta helsinkiläisten omaan palvelukulttuuriasenteeseen. Pelkästään Suomenlinnan miljoonasta kävijästä ei pystytä rahastamaan muuta kuin lauttalipun hinta ja pari pizzaa Walhallassa.
Tarvitsemme sitä, että vihreä kaupunkilainen haluaa tarjota matkailijalle ainutlaatuisen kaupunkikulttuurielämyksen ja vihreä maalainen ainutlaatuisen luonto- tai maaseutukulttuurielämyksen. Nyt elämyksemme tarjoavat pääasiassa turkkilaiset pizzanpaistajat. Maanteidemme varsilla ei ole ainoatakaan gasthausia, ei edes itärajalla venäläisturisteille. Samaa tunkkaista scandiccia periaatteella nuku ja mene. Nuoret vaatetussuunnittelijat kituuttavat henkihieverissä kohteessa Design district? Missä on Carnaby Street?
En voi kuin ihmetellä esimerkiksi Töölönlahden toimistorakentamista tällä hetkellä. Ovatko päättäjämme idiootteja? Miksei tätä ratapihaa rakenneta vanhan Firenzen periaatteella? Baanan jatkona silta Kaisaniemeen – Ponte Vecchio. Koko alue matkailun ehdoilla kiinalaisille vuodeksi 2050. Kyllä olisi sopinut Guggenheimikin Töölönlahdelle. Vastustus syntyi luullakseni nimenomaan Katajanokan paikasta ja tietenkin verorahoilla rakentamisesta.
Mitä tekevät Sanoma, Alma, Upm ja joku kansainvälinen tilitoimisto Töölönlahdella? No osinkoja tietenkin kvartaalitalouteen! Betonikolossi näyttää hyvältä taseessa. Hyvästi elinkeinopolitiikka.
Ps. Helsinkiin valittiin muuten vuosi sitten elinkeinojohtaja. Mikä mahtaa olla hänen nimensä ja agendansa? Varmaankin jotain hyvän hallintotavan mukaista — harmaata ja väritöntä. Palkkaa yhteiskunnan kukkarosta!
Niin, kyllä lasten pitää kaurapuuroakin oppia syömään. Mutta miten on perheen juomapuoli?
Tässä pikkujoulusesongin suosikkibooli.
Otetaan:
1 jääkuutio Ksv:n pakastimesta, veistetään haljenneen pyramidin muotoon. Riittää 300 asukkaalle
1 osa asuntovaunualuetta (KaupSu), 800 as
1 osa metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristötiivistettä (KaupSu, Ksv, Ourcity), 300 as
1 osa Meri-Rastilan korttelitiivistettä, alle 500m metrolta (Kaupsu, Ourcity), 600 as
1 osa kaupunkirakennustaidetta, maamerkkitorni metron kupeeseen (Kaupsu), 200 as
Sekoitetaan kovaa ja vuokrarahaa sesongin vaatimassa suhteessa.
Juoma riittää 2200 asukkaalle, sopii myös lapsiperheille (Ksv:n booli riittää vain 2000:lle).
Reunojen yli läikkynyt osa (Ourcity, yli 500 m metrolta) kaadetaan samaan sammioon Keski-Vuosaaren renessanssitiivisteen kanssa käymään vielä pariksi vuodeksi.
Maistuisiko tämä Hanna-Leenalle? Entä demareille? Kokoomukselle se on varmaankin liian mietoa, heille pitää terästykseksi sekoittaa männistönkerkkäuutetta rantametsästä.
Adolf H. on näköjään ottanut kantaa myös Helsingin kaupunkisuunnitteluun:
http://www.youtube.com/watch?v=9zv-cBeiBNs
Voisiko ATT:n määrätä rakentamaan sinne Meri-Rastilan täydennystonteille ja nimenomaan omistusasuntoja? Pistäisi ne valmiit asunnot sitten myyntiin vapaille markkinoille ja katsoisi, minkä verran niistä saa. Jos ne eivät mene kaupaksi muutoin kuin todella halvalla, niin sitten selviää kiistattomasti, että white flight ‑huhut ovat totta.
Minusta tuo olisi testaamisen arvoinen asia, josta kaupunki voi ennakkotapauksen nimissä vähän ottaakin takkiin, tai ainakin ottaa riskin siitä, että ehkä tulee takkiin.
Niin siis varovaisella oletuksella 1 000 €/k‑m2 25 000 — 35 000 k‑m2 on 25 — 35 miljoona euroa ihan oikeaa rahaa kaupungin kassaan. Minä en vaan pääse siitä yli että 5 miljoonan kompensaato yrittäjien kiinteistöistä ei jotenkin onnistuisi, jos tämä nyt siitä on kiinni.
Ja edelleenkin, mä en ymmärrä miten se yrittäjien huoli että ei voi investoida koska ei ole tietoa tulevaisuudesta ratkeaa, se on ihan päivänselvää että kaavoituspaine tuolla sijainnilla ei ainakaan vähene ja tähän palattaneen yleiskaavan yhteydessä. Kysymys ei ole siitä pitääkö kaupungissa olla teollisuustontteja, pitää, vaan siitä misse ne ovat. En näe oikein mitään tarvetta muuttaa vaikkapa Tattarisuon tai Vuosaaren satamana teollisuusalueiden käyttötarkoitusta sanotaan nyt vaikka 30 vuoden tähtäimellä, mutta nää aivan kantakaupungin lähellä olevat teollisuusalueet eli Viikinranta, Herttoniemi ja Pitäjänmäki on aivan eri asia.
Ja mikä siinä on että toimitila ei voi sijaita ihan korttelirakenteessa? Ihan niitä samoja varastoja, autohuoltamoita ja ties mitä on jo siellä. Jotenkin esim. se Metro-Auto pärjää Neljännelle linjallakin http://goo.gl/maps/ciEEt
Kyllä; esityslistakeskustelun yhteydessä tämä tuotiin esille, samoin se että laillisia ja tasapuolisia ratkaisuja ei ollut tiedossa. Löytyikö nyt tällä välin joku laillinen ja kohtuullinen ratkaisu, vai yrittäjät vain kärsikööt tappiot ja yhteiskunta ottaa voiton?
Toisaalta, tällainen “ratkaisu” riittävän monelle pienteollisuusalueelle kieltämättä toisi lisää tonttimaata.
Olisi kohtuullista laittaa vuokrasopimuksiin pykälä, jonka mukaan vuokrasopimuksen päättyessä kaupungin tulisi lunastaa kiinteistöt. Takautuvasti sellaista pykälää on hankala tehdä juristin kestävästi.
Ihan vaan varmistaakseni, eli siis jos joku suostuisi semmosen rakentamaan, samoilla (parkkipaikka-)spekseillä, niin muuta vastustusta ei olisi?
Täytyy tunnustaa että en tiedä rakentamisen hintaa. Mutta mitä enemmän tonttimaasta on pulaa, sitä järkevämpää on kasvaminen korkeussuunnassa.
Nyt taas vähän keulii. Kaikki kunnia Malmin ja tattarisuon romareille ja nyrkkipajoille, mutta jos näistä uuden ajan yrityshautomoista ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen tullut muuta kuin auton ovia ja akkuja, niin varmasti voidaan todeta tämän piilaakson joutavan vähän kauemmaksi. Heräteostoksilla kukaan tuskin käy autopurkaamolla, joten tällaista toimintaa voi ihan hyvin olla kehä kolmosen lähelläkin.
Onhan noita yrityshautomoita, HIITtiä ja sosiaalista hubia- ja varsinaisesti toimistotilasta ei helsingissä ole puutetta. Pitäjänmäessä on vieläkin kokonaan vuokraamatta Sibelius-Akatemian entinen, valtava toimitalo.
Jaa, vaikea sanoa. Työskentelen NGO-organisaatiossa, väittäisin että laskutavasta riippuen 0–100%. Vaikka vetureiden rakennus oli miesten hommaa ja rautakourat Tattarilla tekee miesten töitä, on palvelutuotannon arvo silti noin kymmenkertainen raskaaseen teollisuuteen. Yhteiskunta nyt siirtyy pois vetureiden rakentamisesta koska Neuvostoliitto kaatui ja muut tekee ne halvemmalla. Paperiteollisuuden iltaruskon luulisi herättäneen ihmiset siihen että joskus toimialan dynamiikan muutokseen voi myös raegoida muulla lailla kuin subventoimalla niin perkeleesti.
Nojoo, siltä se saattaa tuntua jos esittää siäsisesti ristiriitaisia mielipiteitä. Kun se että subventiosta päästäisiin eroon tarkoittaa että asuntoja tarvittaisiin lisää ja niitä pitäisi kaavoittaa enemmän. Joka taas ei onnistu, koska Tattarilla toimii euroopan piilaakso ja yrityshautomo jota ei saa… eiku joo.
Helsingin elinkeinoelämä ei ottanut mitään havaittavaa hittiä siitä, että Vuosaaren sataman tieltä purettiin toinen vastaava piilaakso.
Tästä ei voi olla enempää samaa mieltä. Töölönlahden täyttäminen (ja vieläpä arkkitehtonisesti todella rumilla) pääkonttoreilla on jotain niin idioottimaista että ei voi edes oikein ymmärtää, paljonkohan kähmimistä ja diilailua tän läpi menemiseen on tarvittu?
Minä olen kyllä tehnyt Tattarisuolla ihan heräteostoksiakin. Kaiken kaikkiaan kyse on kuitenkin vähän samanlaisesta asiasta kuin Valtteri-kirpputori Vallilassa: mahtuuko kaupunkiin erilaista, erilaisten ihmisten mielestä tarpeellista toimintaa, vai maksimoidaanko joka tontin tuotto tyylikkään lasisella konttorirakentamisella? Ja onko ryteikön ja ratapihan siivoaminen toimistojen tieltä Töölönlahden suolla jotenkin idioottimaisempaa kuin sama siivoaminen Tattarisuolla?
Pitää muistaa, että melko pienellä alueella asuu nykyään noin miljoona ihmistä. Lisäksi yhteiskunta on sijoittanut merkittäviä summia alueen tehokkaaseen infrastruktuuriin. Kokonaisuuden kannalta tulee siis toisin kuin harvaan asutulla maaseudulla vähän miettiä, sopiiko joku pienen piirin suhteettomasti tilaa vievä puuhastelu keskelle tällaista aluetta, vai olisiko se syytä siirtää hieman kauemmas.
Hyvänä esimerkkinä tästä on Malmin lentokenttä, jolla on vähemmän käyttäjiä kuin sitä kiertävällä pururadalla. Vaikka pururadan viemä maa-ala on murto-osa kentän pinta-alasta.
Tuomas S:
Palveluiden ja teollisuuden vastakkainasettelu on epärehellistä, molempia tarvitaan. Etenkin kun puhutaan palveluiden viennistä useimmiten unohdetaan, että Suomen kaltaisen yhteiskunnan palveluviennistä valtaosa liittyy teollisuuteen.
Ja jonkun on pakko generoida vientituloja niin paljon, että aina valittavan lattea juovan “luovan luokan” Ipadit, Iphonet ja kaukomatkojen kerosiinit saadaan maksettua.
Veturi/neuvostoliitto-kommenttisi meni muuten kohtuullisesti metsään. Veturiteollisuus ei Suomessa päässyt 1970-luvun jälkeen kehittymään, koska sähköveturit päätettiin kauppapoliittisista syistä ostaa Neuvostoliitosta, emme siis suinkaan menettäneet veturivientiä Neuvostoliiton romahduksen takia.
Voisko ne kantakaupungin normit tuoda myös jokaisen juna-aseman lähelle 400 metrin säteelle (tai edes lähemmäs) — kun siihen 400m etäisyyteen vedoten on se kevyemmän vaatimuksen 1‑alue nyt määritelty? Tasapuolinen kohtelu jne. Tai utopiassa, jos samaisella 400m säteellä olisi työpaikkaomavaraisuus edes teoriassa, ja hypermarketti, niin sieltähän ei tarvitsisi poistua raiteista riippumatta 🙂
Kanattaa muuten varoa tällaisten tunnekuohussa argumentoitujen vähättelevien tuomioiden antamista.
Voi nimittäin olla vaarana että ne tulevat joskus takaisin, mutta koskevatkin sillä kertaa niitä itselle tärkeitä asioita.
Jotka ihan varmasti ovat jonkun toisen mielestä arvotonta puuhastelua. Eikä itsellä ole silloin enää siihen mitään vastaan väittämistä.
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyvät perustelut niin tiiviille rakentamiselle kuin viherverkostoillekin. Meri-Rastilassa olisi mahdollista löytää ratkaisu, joka toteuttaisi molempia.
Tekniikan tohtori Matti Kuronen haastaa väitöksessään perinteisen tavan suunnitella asuinalueita. Hän on kehittänyt ns. 4P-mallin Public-Private-People- Partnership-mallin. Tässä mallissa julkinen, ykistyinen ja asukkaat kehittävät asuinalueita yhdessä, kukin omista tavoitteistaan.
4P-mallissa on kyse kokonaisvaltaisesta aluekehityksestä. Hän väittää, että kaikki hyötyvät mikäli kaavoittajat, rakennusyritykset ja asukkaat työskentelevät yhdessä. Kumppanuuden kautta voidaan parantaa esimerkiksi alueen ekologista kestävyyttä. 4P-kumppanuus edellyttää uudenlaista avoimmuutta, joka vaatii, että ollaan valmiita keskustelemaan asioista eikä heti lyödä lukkkoon kaikkea.
Tekniikan tohtori Matti Kuronen on nähnyt käytännön työssä, että 4P-mallilla on mahdollisuus muuttaa aluesuunnittelua parempaan suuntaan
Vetureiden suhteen tehtiin ihan oikea päätös. Toisessa vaakakupissa oli telakkateollisuus. Veturit eivät ikinä olisi tuoneet niin paljon työtä ja rahaa kuin erikoislaivat, lähinnä jäänmurtajat ja loistoristeilijät. Jos jotain pitää itkeä, niin lähinnä jenkkien päätöstä tuhota sukelluspallojen rakentaminen. Siinä tuhottiin erikoisosaamista todella paljon.
Mitä nopeammin saatte satamat pois keskustasta sen parempi. Itseäni etoo joka Tallinnan reissulla madella pitkin Helsingin ahtaita katuja matkalla länsisatamaan.
No jos nyt saisi sen yhden kunnollisen pk-teollisuuskeskittymän jonka pysyvyys seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan on riittävän uskottavaa niin tämä ongelma ratkeaisi kuin itsestään. Esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueen pk-yritykset eivät elä umpiossa, ei sieltä voi yksin muuttaa johonkin kehänvarren peltotaloon kauas kaikesta.
Eli jos kaupungilla olisi tarjota jossain kohtuullinen vuokra, riittävä koko jotta alihankkijat, toimittajat ja muut sidosryhmät ovat lähellä sekä kunnollinen julkinen ja kumipyörälogistiikka, saataisiin nykyiset asuinkäyttöön soveltuvat pk-teollisuusalueet tyhjiksi vähällä kitinällä.
Sanoisin, että ajatus on suorastaan kaiken esivallan vastainen.
Vaatii heiman tarkennusta. Tosiaan VR:n isot sähökveturit tilattiin N‑liitosta joskus 1968. Toinen puoli asiasta oli, että NL:n vienti Suomen oli lähinnä raaka-aineita, ja bilateraalikaupasa vastaava määrä suomalaisia tuotteita vietiin neukkuihin. Hyvällä voitolla muuten. Tuntui myös duunarin plakkarissa, vaikka silä seikalla ei liene merkitystä tämän palstan lukijoille.
Paikallisliikenteen sähköjunat tehtiin Valmetin tehtailla. — Uudet taitaa toimittaa tämä kuuluisa Bombardier. En ole tarkistanut, kun kirkkonummelaisena saan nauttia alkuperäiskalustosta.
Olen jonkinverrna käynyt entisen Neuvostoliiton alueella. Hotelleissa olin aika monesta hissistä lukevinani KOHE.
Ongelma olisi huomattavasti helpompaa ratkaista, jos pääkaupunkiseutu olisi yhtä kaupungia. Kyllä täällä tonttia löytyy.
Ylen verkkosivujen uutisesta hahmottuu, että kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt Meri-Rastilasta ulkopuolisen arvion joitain vuosia
sitten. Uutisesta saa käsityksen, että arvio oli varsin myönteinen.
Toki uutisesta selviää sekin, että kaupunginosan imagoa halutaan korottaa.
Minusta ulkoilupuisto on Meri-Rastilan imagolle keskeinen seikka. Lisäksi se on merkittävä asukkaiden hyvinvoinnille. Metsäalueen arvoa lisää noin 400 metrin pituinen muinaisranta, josta osa jäisi rakentamisen jalkoihin, jos kaupungin suunnitelma toteutettaisiin.
Olen sitä mieltä, että varsin myönteisen kaupunginosan vahvuuksista kannattaa pitää kiinni. Meri-Rastilassa on mahdollista rakentaa niin, että tärkeä luontoalue säilyy.
Mikä nostaisi Meri-Rastilan imagoa paremmin kuin uudenlainen kaupunkisuunnittelu, jossa aluetta kehitettäisiin vahvuuksiensa pohjalta yhteistyössä asukkaiden ja muiden osallisten kanssa?
Hesarissa uutisoitiin, että naapuritontin korttelin suunnitelma sopii hienosti “kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän” tornihotellin viereen… Sinänsä mielenkiintoinen kombinaatio naapuriin tulee — hotelli, toimistotalo ja ATT:n asuintalot. Hotellitarjontaa Jätkäsaareen tuntuu ainakin tulevan runsaasti.
Sepolle: Muistat varmaankin, että olemme käyneet tämän keskustelun jo toisella foorumilla. Tiedät siis, että minun vastustukseni kohdistuu ainoastaan luontoalueille rakentamiseen. En ole absolutisti ja monenlaiset cocktailit käyvät.
Ehdottamastasi sekoituksesta jättäisin kuitenkin jääkuution pois, sillä se lohkaisisi palan metsän reunasta ja tuhoaisi “matomäen”. Tämän päivän Hesarissa oli SLL:n koulumetsähankkeeseen liittyvä juttu Meri-Rastilan koulun oppilaista laskemassa mäkeä juuri samalla kohdalla.
Liittyen ketjun ensimmäiseen kommenttiini, tämän päivän uutisesta Silja Serenaden viivästyneestä saapumisesta Eteläsatamaan sattui silmään maininta: “Kustaanmiekan salmi on vain noin 35 metriä kapea, ja esimerkiksi Silja Serenade –alus on 31,5 metriä leveä.”
Tästä syystä laiva teki monen tunnin lenkin odotellen tuulen tyyntymistä.
Sitten kun seuraavat laivat ovat taas entistä isompia, louhitaanko lisää kiveä Kustaanmiekasta — näin toki on ennenkin tehty — vai voitaisiinko todeta, että nykyisetkin autolautat ovat liian isoja pieneen satamaan…
Vielä siihen väitteeseen, että Meri-Rastilan asukkaat hylkäisivät tiivistämisrakentamisen, jos KSV:n osayleiskaavaehdotus hylättäisiin. Jos näin toimisimme, ottaisimme erittäin suuren riskin, sillä mikään ei estäisi virkamiehiä ottamaan metsään rakentamista heti uudelleen esille.
Pro Meri-Rastila on tosissaan esittämässä tiivistämisrakentamista, mikä näkyy siinäkin, että kesällä aloimme valmistella demokratiapilottihakemusta työryhmällä, jolla oli monenlaista osaamista. Tekstiä laatimassa oli mm. arkkitehti ja juristi. Hakemuksemme on luettavissa täältä:
http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/
Ehdotamme siis, että OURCity-tyyppinen prosessi työpajoineen pyöräytettäisiin uudelleen, mutta tällä kertaa tiiviissä yhteistyössä KSV:n kanssa. Näin Meri-Rastilan osayleiskaavoitukseen saataisiin aitoa vuorovaikutteisuutta.
Jos nykyinen ehdotus runnotaan läpi, tulee olematon vuorovaikutus ja vuorovaikutusraportin tarkoitushakuiset vastineet olemaan yksi valitusperusteista. KSV näyttää lähteneen siitä, etteivät päättäjät ehdi perehtyä asiaan eivätkä näin ollen huomaa vastineissa olevia virheellisiä tietoja (joista yhtenä esimerkkinä OURCityn parkkipaikkoihin liittyvä väite).
Minä en epäillyt asukkaiden vetäysytmistä tiivistyshankkeista, vaan muotoilin esitykseni niin, että se kumoaa joidenkin toisten epäilyt. Esitykseni tarkoitti suunnilleen sitä, mitä Hanne-Leena Ylinen sanoi. laaditaan tiivistyskaava yhteistyössä asukkaiden kanssa tavoitteena sama asukasmäärä, jnka kaupungin suunnitelma tarjoaa.