Pohjoismaisen mallin haasteet

23 vastausta artikkeliin “Pohjoismaisen mallin haasteet”

1. “Entiset kova­palkkaiset duu­nar­it ovat työt­töminä tai olen­nais­es­ti heikom­min palka­tuis­sa töissä.”

   Ei uno­hde­ta tarkastel­tus­ta koulutet­tu­jakaan. Vastikään uuti­soiti­in aka­teemis­ten työt­tömyy­den kas­va­van kaikkein nopeim­min. Siltä ei täysin näytä suo­jaa­van edes kovan jär­jen koulutus.

   http://www.akava.fi/files/2951/01_yleisimmat_asteet_kuva3.pdf

   Vastaa

2. Mut­ta hyv­in­voin­ti­toimi­alo­jen työl­lis­ten palkat riip­pu­vat talouden keskimääräis­es­tä tuot­tavu­ud­es­ta, ei hei­dän itsen­sä tuottavuudesta.

   Men­neisyy­dessä hyv­in­voin­tialo­jen työl­liset sai­vat pienem­pää palkkaa ja nykyään suurem­paa. Jos Suomen kansan­talous ei tuo­ta aiem­paa tasoa vas­taavaa määrää ulos vietävää tuotan­toa niin mak­samme heille vain aiem­paa vähemmän.

   Kokon­aan työstä kieltäy­tyviä ei tietysti voi­da tule­vaisu­udessa elät­tää samal­la taval­la kuin nykyään mut­ta suurin osa hyv­in­voin­tipalveluista voidaan.…

   Vastaa

3. Mik­si muuten satakomite­as­sa ei otet­tu huomioon 1800-luvun Englan­nis­sa köy­hien hoitoa koske­via tutkimuk­sia? Sosi­aalipoli­ti­ikan kus­tan­nuk­sia ja sen aiheut­ta­maa syr­jäy­tymistä voisi kon­trol­loi­da tehokkaasti Nas­sau Senior­in, Edwin Chad­wickin ja John Stu­art Millin opein…

   Vastaa

4. Työt­tömyy­den tilas­toin­ti­ta­paa on muutet­tu sekä Suomes­sa (ainakin yhden ker­ran EU:n liit­tymisn vuok­si) että USA:ssa use­am­man ker­ran viime vuosikym­meninä. USA:ssa työt­tömyys on joka ker­ta alen­tunut merkit­tävästi määritelmää muutet­taes­sa eli todel­li­nen työt­tömyysaste on merkit­tävästi kas­vanut esimerkik­si 1980-luku­un ver­rat­tuna. Uskon, että näin on tapah­tunut myös Suomes­sa, mut­ta tästä ei ole kovin paljon puhut­tu. Onko sin­ul­la, Osmo, tästä parem­paa tietoa?

   Vaik­ka menee aiheen ohi, niin vuon­na 2010 USA:n rikkain pros­ent­ti vei 93 % ko. vuo­den talouskasvus­ta. Kuin­ka kauan keskilu­ok­ka mah­taa sietää täl­laista ja onko Suomes­sakin kehi­tys menos­sa tähän suuntaan?

   Vastaa

   1. Suomes­sa mitataan var­muu­den vuok­si kah­ta eri työt­tömyyspros­ent­tia, toista Tilas­tokeskus (se viralli­nen) ja toista työvoimavi­ra­nomaiset (työt­tömät työn­hak­i­jat). Pait­si, että nämä luvut poikkea­vat toi­sis­taan tasoltaan, niis­sä ole­vat työt­tömät ovat suurelta osin eri joukkoa.
      Ain­oa luotet­ta­va luku on työl­lis­ten määrä.

      Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:
   Suomes­sa mitataan var­muu­den vuok­si kah­ta eri työt­tömyyspros­ent­tia, toista Tilas­tokeskus (se viralli­nen) ja toista työvoimavi­ra­nomaiset (työt­tömät työn­hak­i­jat). Pait­si, että nämä luvut poikkea­vat toi­sis­taan tasoltaan, niis­sä ole­vat työt­tömät ovat suurelta osin eri joukkoa.
   Ain­oa luotet­ta­va luku on työl­lis­ten määrä. 

   Voitko sel­ven­tää tätä hieman?

   Mik­si sen­suroit kaik­ki kri­it­tiset viestit täältä?

   Vastaa

   1. Viestisi näyt­tävät juut­tuvan spam­misuo­dat­timeen. Niin oli tämäkin joutunut.
      Tilas­tokeskuk­ses­sa ei ole työtön, jos on tehnyt kuukau­den aikana vähänkin työtä. Opiske­li­joi­ta nujo käsit­televät myös eri taval­la ja top­inen saat­taa tulki­ta henkilön työt­tömäk­si ja toinen työhaus­ta luop­uneek­si. Jos ei akti­ivis­es­ti hae työtä, ei ole tilas­tokeskuk­sen mukaan työtön.

      Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   Suomes­sa mitataan var­muu­den vuok­si kah­ta eri työt­tömyyspros­ent­tia, toista Tilas­tokeskus (se viralli­nen) ja toista työvoimavi­ra­nomaiset (työt­tömät työn­hak­i­jat). Pait­si, että nämä luvut poikkea­vat toi­sis­taan tasoltaan, niis­sä ole­vat työt­tömät ovat suurelta osin eri joukkoa.
   Ain­oa luotet­ta­va luku on työl­lis­ten määrä.

   Eivät nuo Tilas­tokeskuk­sen ja TEM luvut koske täysin eri ihmisiä, Tilas­tokeskuk­sen ihmiset kuu­lu­vat pääosin TEM lukui­hin ‚mut­ta löy­tyy myös työttömiä,jotka kuu­lu­vat vain jom­paan kumpaan.
   Seu­raus on tietysti vertailukelvottomuus
   Esim työtön,joka on jäänyt työt­tömäk­si kah­den viime viikon kulues­sa on toden­näköis­es­ti tehnyt pal­ka­llista työtä eikäku­u­lu Tilas­tokeskuk­sen työttömiin,mutta kuu­luu TEM työttömiin
   Vastaavasti,jos henkilö on hak­enut töitä kuukau­den aikana eikä ole tehnyt pal­ka­llista työtä kah­den viime viikon aikana,mutta on työkkäris­sä työn­hak­i­jana on molem­pi­en tilas­to­jen mukaan työtön.

   Ei tuo työl­lis­ten määräkään mikään kovin tark­ka Jumalan sanaan ver­rat­ta­va luku ole, työl­lisek­si kun lue­taan henkilö, joka on kah­den viime viikon aikana tehnyt tun­nin pal­ka­llista työtä.

   Tuskin­pa tun­ti työtä kahdessa viikos­sa kovin paljon työl­listää ‚ei ainakaan elätä ??

   Muutenkin työtön-käsite on supistettu.TEM tilas­ton mukaan työkkäreis­sä oli 463 586 työn­hak­i­jaa. Heistä työssäoli­joi­ta oli 64 062.
   Voidaan kiis­tel­läo­vatko tuk­i­työl­lis­te­tyt työssäoli­joi­ta, heitä oli 39 508.

   Lop­ut täyt­tävät ehdon: Ovat työtä vail­la, hake­vat työtä,ovat valmi­ita otta­maan työn vastaan

   Eli todel­lisia työt­tömiä on 360000 (tai 400000, jos nuo tuk­i­työl­lis­te­tytkin huomioidaan, heheän voivat vai­h­taa markki­nae­htoiseen työhön ja mon­et myös hake­vat työtä) 

   Poli­it­ti­nen eli­it­ti vain kokee 400000 työt­tömän määrän kiusal­lise­na ja niin­pä näitä työt­tömiä on alet­tu leima­ta laiskoik­si, juopoiksi,vajakeiksi etc . Vähätel­lä hei­dän kykyjään ja perustel­la hei­dän kyykyt­tämistään hei­dän epäkuranttiudellaan.

   Näin on suuri ihmis­ryh­mä saatu leimatuk­si poltinmerkinnällä,josta ei pääse eroon.

   Kun ihmi­nen on varustet­tu leimal­la käyt­tökelvo­ton niin hän­tä saa vapaasti potkia ‚pilkata ja kek­siä mitä ihmel­lisem­piä kyykytyksiä.

   Mui­hin kohdis­tet­tuna tätä san­o­taan kiusaamiseksi,syrjinnäki ‚mut­ta yhteiskun­na viral­lisil­la sylkyku­peil­la ei ole ihmisoikeuksia.

   Näin on kätevästi saatu siiv­ot­tua suurin osa työttömyysongelmasta.

   Vastaa

7. Olet oikeil­la jäljil­lä. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, ettei ole yhtä pohjo­is­maista mallia. Ruot­si tulee selviämään meitä parem­min, kos­ka Ruot­salainen sosi­aalidemokra­tia on aina pitänyt tärkeänä ruot­salaisen pääo­man etuja. 🙂

   Suo­ma­laiset demar­it ovat enem­män tai vähem­män jääneet vuo­den 1918 ampuma­hau­toi­hin, jois­sa sai­vat kun­nol­la turpi­in­sa. Turpi­in­saan­ti, joka sinän­sä mah­dol­listi työväen­lu­okan elin­ta­son nousun Suomes­sa. 😉 Aikamoinen paradoksi!

   Vastaa

8. Joo Kalle on oike­as­sa: Ruot­sis­sa on ruot­salainen pääo­ma ollut aina jopa demari­val­tion eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa. Suomes­sa taas on demari ollut sitä mieltä, että suo­ma­lainen pääo­ma pitää nitistää. 

   Sinän­sä outoa, kos­ka ruot­sis­sa demarire­tori­ik­ka on ollut kovasanaisem­paa kuin suomes­sa. Pait­si että nykyään tietysti demar­it ovat vähän alavireessä molem­mis­sa maissa.

   Vastaa

9. Koko ter­mi “Pohjo­is­mainen malli” pitäisi jotenkin määritel­lä, käy­dä kun­non debat­ti ja ryhtyä sit­ten toimiin.

   OS:n huitaisu: “Pohjo­is­maisen mallin perus­tana on hyvä työl­lisyys ja run­saat vero­tu­lot” ei mitenkään nyt riitä.

   Var­maankin debatin aluk­si olisi hyvä käy­dä läpi se, että miten tähän nykyiseen umpiku­jaan on oikein tultu:

   1) Suo­ma­laiset ovat vuosikym­me­nien ajan käyneet kopi­oimas­sa pääasi­as­sa Ruotsin demareil­ta melkein kaikkia yhteiskun­nan kehittämis-ideoita.

   2) Jos eivät ole kopi­oi­neet Ruot­sista, niin ovat sit­ten käyneet apinoimas­sa ideoita DDRstä ja Neuvostoliitosta.

   3) Suomen oma­l­la maail­man­paran­ta­ja- intel­liget­sial­la ei ole omia ideoita juuri ollutkaan, joten ovat nyt hädis­sään kun edel­lä maini­tut auk­tori­teetit hävi­sivät kuin pieru Saharaan.

   4) Merkit­tävä osa marx­i­lais-intel­li­gentsi­as­tamme onkin sit­tem­min ket­terästi kään­tänyt takkin­sa ja saar­naakin meille nyt kiivaillen environmentalisti-uskontoa. 

   Nyt Suo­mi on kuitenkin tun­netusti aivan uudessa tilanteessa, jos­sa van­hat ideat eivät toimi. 

   Pitää siis löytää uusia ideoita, jot­ka toimi­vat nykyisessä rajus­sa kil­pailu-todel­lisu­udessa, ja ennen kaikkea pystyä luop­umaan vanhasta. 

   Allekir­joit­tanut kan­nat­taa sitä ideaa, että Suomen­sta tehdään ihmis­ten vapauk­sia kun­nioit­ta­va, kil­pailukykyi­nen yrit­täjä-yhteiskun­ta, jos­sa talous kas­vaa ja luo varo­ja heikom­pio­saisi­takin huolehtimiseen.

   Sep­po Korppoo
   Yrit­täjä, joka vas­tus­taa hir­mu-run­sai­ta veroja

   Vastaa

10. Kalle: Ruot­si tulee selviämään meitä parem­min, kos­ka Ruot­salainen sosi­aalidemokra­tia on aina pitänyt tärkeänä ruot­salaisen pääo­man etuja. 

    åke: Joo Kalle on oike­as­sa: Ruot­sis­sa on ruot­salainen pääo­ma ollut aina jopa demari­val­tion eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa. Suomes­sa taas on demari ollut sitä mieltä, että suo­ma­lainen pääo­ma pitää nitistää. 

    Niinkö? Minä kun muis­te­len, että Ruotsin demar­it mm. ajoi­vat 1970–80-luvulla pitkään ja voimakkaasti niin kut­sut­tua Mei­d­ner­in mallia, jos­sa kaikkien yli 100 hen­gen yri­tys­ten osake-enem­mistö olisi asteit­tain pakko-otet­tu palka­nsaa­jara­has­toille. Samaan aikaan Suomen demareis­sa val­lit­si kolme kovaa K:ta: Kale­vi Sor­sa, kon­sen­sus ja Kor­pil­am­men henki.

    Van­hana ääri­vasem­mis­to­laise­na koen sinän­sä tietysti miel­lyt­täväk­si, jos näistä Ruotsin ja Suomen demarien suh­tau­tu­mis­tavoista juuri ruot­salainen koetaan “pääo­man olemisek­si demari­val­tion erityissuojeluksessa”.

    Vastaa

11. åke: Sinän­sä outoa, kos­ka ruot­sis­sa demarire­tori­ik­ka on ollut kovasanaisem­paa kuin suomessa.

    Ei siinä mitään ihmeel­listä ole. Ruot­sis­sa pääo­man omis­ta­jat ovat käyt­täy­tyneet pikem­minkin kuin aris­tokra­tia ja huole­hti­neet myös alem­pi­en luokkien oikeuk­sista. Suomes­sa on käyt­täy­dyt­ty enem­män kuin uus­rikkaat ja revit­ty irti kaik­ki, mitä saadaan.

    Vastaa

12. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Esim työtön,joka on jäänyt työt­tömäk­si kah­den viime viikon kulues­sa on toden­näköis­es­ti tehnyt pal­ka­llista työtä eikä kuu­lu Tilas­tokeskuk­sen työt­tömi­in, mut­ta kuu­luu TEM työttömiin
    ‘snip’

    Työvoima­hallinnon työt­tömät ovat niitä, jot­ka ovat työn­väl­i­tyk­sessä rek­isteröi­tyineinä työt­töminä työn­hak­i­joina lasken­tapäivänä, joka on kuukau­den viimeinen arkipäivä.

    Vastaa

13. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’

    Allekir­joit­tanut kan­nat­taa sitä ideaa, että Suomen­sta tehdään ihmis­ten vapauk­sia kun­nioit­ta­va, kil­pailukykyi­nen yrit­täjä-yhteiskun­ta, jos­sa talous kas­vaa ja luo varo­ja heikom­pio­saisi­takin huolehtimiseen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka vas­tus­taa hir­mu-run­sai­ta veroja

    Määrit­telepä, mil­lainen tämä yrit­täjäy­hteiskun­ta olisi! Olisiko siinä suo­ras­taan jotain uutta?

    Vastaa

14. Mielestäni ihmis­ten vapauk­sia kun­nioit­ta­va, kil­pailukykyi­nen yrit­täjä-yhteiskun­ta, jos­sa talous kas­vaa ja luo varo­ja heikom­pio­sais­tenkin huole­htimiseen, tulee olla pääpe­ri­aat­teil­taan seuraavanlainen:

    1) Kansalaisia palvel­e­va, demokraat­ti­nen, kil­pailukykyi­nen ja jatku­vasti kasvun kaut­ta uud­is­tu­va ja vauras­tu­va markkinatalous.

    2) Julki­nen puoli hoitaa tehokkaasti ja laadukkaasti kansalais­ten tarvit­se­mat palve­lut ja velvollisuudet.

    3) Perus­tus­lain Pykälä 18 § “Oikeus työhön ja elinkeino­va­paus” kor­jataan niin, että kansalaisil­ta viety yrit­tämisen vapaus palauttaan.
    Tämä tapah­tuu pois­ta­mal­la nykyiset elinkei­noelämää rajoit­ta­vat ja jäyk­istävät lait, joi­ta on val­tavasti. Uudet rajoituk­set käsiteltävä perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.
    (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

    4) Kos­ka tuot­tavaa toim­intaa har­ras­ta­vat yri­tyk­set tun­netusti lop­pu­jen lopuk­si mak­sa­vat kaiken, niiden toim­intaedel­ly­tyk­set pitää kor­ja­ta niin, että kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyi­nen yri­tys­toim­inta on mah­dol­lista ja mielekästä.

    5) Yhteiskun­nan hyvää toimivu­ut­ta mitataan yri­tys­ten kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyisel­lä veroas­t­eel­la, maan velka­an­tu­misel­la, työl­lisyy­del­lä, inve­toin­tien määräl­lä ja talouskasvulla.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka toivoo perus­tus­lain mukaista elinkeinovapautta

    Vastaa

15. Tom­mi Uschanov: Niinkö? Minä kun muis­te­len, että Ruotsin demar­it mm. ajoi­vat 1970–80-luvulla pitkään ja voimakkaasti niin kut­sut­tua Mei­d­ner­in mallia, jos­sa kaikkien yli 100 hen­gen yri­tys­ten osake-enem­mistö olisi asteit­tain pakko-otet­tu palka­nsaa­jara­has­toille. Samaan aikaan Suomen demareis­sa val­lit­si kolme kovaa K:ta: Kale­vi Sor­sa, kon­sen­sus ja Kor­pil­am­men henki.Vanhana ääri­vasem­mis­to­laise­na koen sinän­sä tietysti miel­lyt­täväk­si, jos näistä Ruotsin ja Suomen demarien suh­tau­tu­mis­tavoista juuri ruot­salainen koetaan “pääo­man olemisek­si demari­val­tion erityissuojeluksessa”.

    Goo­glasin äkkiä tukea näke­myk­sel­leni. Täl­lainen löy­tyi ekalla haulla. Mut­ta oma näke­myk­seni ei ole tiedet­tä vaan tun­tu­maa. Jotain voinee päätel­lä siitäkin, että Tallinnas­sa on korkea raken­nus jos­sa lukee SEB ja Nordean pää­ma­ja taas on tukholmassa.

    http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/id/12692

    Vastaa

16. Ai niin uno­hdin vielä sanoa, että jokainen maal­likkokin huo­maa, että pääo­man toim­intaa helpot­taa jo sekin, että Ruot­sis­sa ei ole ollenkaan per­in­tö- tai lah­javeroa. Rikkaat voivat siis lahjoitel­la ja per­iä helpom­min kuin tääl­lä suomes­sa. Samoin suomes­sa varain­si­ir­toveroa ei per­itä niin paljoa kuin suomes­sa (eli ruot­sis­sa ei vält­tämät­tä yhtään).

    Vastaa

17. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    3) Perus­tus­lain Pykälä 18 § “Oikeus työhön ja elinkeino­va­paus” kor­jataan niin, että kansalaisil­ta viety yrit­tämisen vapaus palauttaan.
    Tämä tapah­tuu pois­ta­mal­la nykyiset elinkei­noelämää rajoit­ta­vat ja jäyk­istävät lait, joi­ta on val­tavasti. Uudet rajoituk­set käsiteltävä perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.
    (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka toivoo perus­tus­lain mukaista elinkeinovapautta

    No tuli­han se sieltä: ei lake­ja, vaan villin län­nen meininki.

    Huo­man­net, että elinkeino­va­paudel­la tarkoite­taan juuri yrit­tämisen vapaut­ta, joka lais­sa on eikä sitä ole viety mihinkään.

    Vastaa

18. Raimo K:lle ja kaikille muillekin marxilaisille:

    Suomen perus­tus­la­ki pitäisi olla kansalais­ten tur­van ja oikeuk­sien perusta.

    Suomes­sa on valitet­tavasti päässyt käymään niin, että tätä tur­vaa ja oikeuk­sia on viimeis­ten vuosikym­menten aikana rapautet­tu, ilman kun­nol­lista debat­tia, eikä perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä, kuten olisi pitänyt ainakin peru­sokeuk­sien kohdal­la tehdä. 

    Suomen perus­tus­lain 2 luku — Perusoikeudet:

    Esimerk­ki 1.

    “15 § Omaisu­u­den suoja
    Jokaisen omaisu­us on turvattu.
    Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla.”

    Yrit­täjä saa riskino­to­staan tulo­ja, eli omaisu­ut­ta. Siitä val­tio kuitenkin pakkol­u­nas­taa yleisen tarpeeseen vero­jen muo­dos­sa hel­posti yli puoletkin. 

    Ei ole kohtu­u­ton­ta olla sitä mieltä, että tässä ilman täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan tehdys­tä pakkol­u­nas­tuk­ses­sa on yrit­täjän perus­tus­lain mukaisia oikeuk­sia rikot­tu rajusti.

    Esimerk­ki 2.

    “18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
    .….
    Ks. L elinkeinon har­joit­tamisen oikeud­es­ta 122/1919, Työ­sopimusL 55/2001 7–9 luku, L julkises­ta työvoima­palvelus­ta 1295/2002 ja Työt­tömyys­tur­vaL 1290/2002 1 luku 1 §. Ks. myös TSS-sopimus SopS 6/1976 6–8 art. Vrt. Ulko­maalaisL 301/2004 5 ja 10 luku ja L nuorista työn­tek­i­jöistä 998/1993.”

    Tässä tapauk­ses­sa on vuosien var­rel­la, tuos­ta vaan sivu­men­nen, perus­tus­laki­in lisät­ty suuri joukko rajoituk­sia ja mui­ta sään­töjä, jot­ka suures­sa määrin rajoit­ta­vat elinkeinovapautta. 

    Tässäkin tapauk­ses­sa Suomen vapaal­ta kansalaiselta on ryöstet­ty merkit­tävä osa perus­tus­lain antamia oikeuksia.

    Suomen talous joutuu nyt sopeu­tu­maan perustal­taan muut­tuneeseen globaali­in kilpailutilanteeseen.

    On kaikille selvää, että maa selviää tästä tilanteesta kun­ni­al­la vain PK-ytit­täjien avulla.

    Tästä syys­tä on tärkeää, että vapaille Suomen kanslaisille palaute­taan heiltä ryöstet­ty omaisu­u­den suo­ja ja elinleinovapaus.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja huolestunut patriootti

    Vastaa

19. Sep­po Korp­poo:
    Raimo K:lle ja kaikille muillekin marxilaisille:
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja huolestunut patriootti

    Et näköjään tiedä Marx­ista yhtään mitään. Etkä perus­tus­laista. Tuskin yrittämisestäkään…

    Eipä ole vero­tus Marx­in kek­simä. Ja mis­sähän tuo haikaile­masi villin län­nen laki olisi vielä voimas­sa, menisit sinne kuud­es­ti­lauke­van kanssa puo­lus­ta­maan yrit­täjän omaisu­ut­ta ja vapautta.

    Vastaa

20. Koska­pa Suo­mi on nyt rajun muu­tok­sen kouris­sa, olen täl­lä pal­stal­la peräänku­u­lut­tanut asial­lista debat­tia peri­aat­teel­li­sista kysymyksistä.

    Mitä tulee her­ra Max­in ideoihin, käytänkin tässä tilaisu­ut­ta hyväk­seni seuraavasti:

    1) Marx­in Hege­listä lähtevät ideat ovat täyn­nä reik­iä. Niistä suurim­mat ovat :
    — aja­tus siitä, että työväen­lu­okan tilanne jatku­vasti kur­jis­tuu, sil­lä kap­i­tal­isti-luok­ka ahneuk­sis­saan kah­mii kaik­ki rahat taskui­hin­sa, mis­tä seu­raa spon­taani val­lanku­mous. Näin­hän ei tun­netusti käynytkään, sil­lä kap­i­tal­is­tilu­ok­ka rupe­sikin päin­vas­toin paran­ta­maan tilannetta.
    Marx itsekin huo­masi tämän perus­tavaa laat­ua ole­van virheen­sä ja rupe­si tunaa­maan ideoitaan vas­taavasti, mut­ta huonol­la menestyksellä.
    — Marx­in perusideaan ei kuu­lu ihmistä ollenkaan. Siinä on vain mas­so­ja ja luokkia. Tästä syys­tä marx­i­laisu­u­teen ei edes teo­ri­as­sa voi kuu­lua ihmisoikeuksia.
    — Marx­in ideat perus­tu­vat parisa­taa vuot­ta sit­ten vallinneeseen maail­maan, jol­la ei ole yhtymäko­htaa nykytodellisuuteen.

    Marx­in ideoihin perus­tu­vat kalman­hajuiset kokeilut ovat tuoneet niiden kohteille mit­taam­a­ton­ta tuskaa ja epä­toivoa. Onkin san­ot­tu, että täl­laisia kokei­ta pitää tehdä rotil­la, ei ihmisillä.

    2) Marx­in ideoiden kanssa kil­pail­e­va idea, eli demokraat­tiseen markki­na­t­aloustalouteen perus­tu­va talous on sen sijaan tuonut onnea ja vau­raut­ta jo mil­jardeille ihmisille.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja vakau­muk­selli­nen anti-maxilainen

    Vastaa

21. Perus­tu­losta vielä sen ver­ran, että sen tulisi olla valikoi­va. Eli käytän­nössä se myön­net­täisi­in pitkäaikaistyöt­tömille ja pätkä­työläisille / pätkä­työt­tömille. Perus­tu­lo tek­isi heistä välit­tömästi “free­lancere­i­ta”.

    Turha vai­va­ta kokopäivä­työu­ra­putkessa ole­via perus­tu­lol­la. Työt­tömyys­jak­sotkin ovat toden­näköis­es­ti lyhy­itä, ellei ala kokon­aan katoa alta.

    Vastaa