Pohjoismaisen mallin haasteet

25.11.2012 · Aihe: Talouspolitiikka 

Kasvua vai kehitystä Osa 6/7

Sosiaalidemokraattinen unelma hyvinvoivasta työväenluokasta alkaa murentua, kun paperitehtaiden, autotehtaiden ja valtiollisten lentoyhtiöiden työväenaristokratia menettää otettaan. Teollisuudessa on edelleen kovapalkkaista väkeä, mutta he eivät ole SAK:n jäseniä vaan akavalaisia, useimmat diplomi-insinöörejä. Valmistaminen joko automatisoituu tai siirtyy halvemman työvoiman maihin. Uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen työllistää ihan eri joukkoa.

Tätä se Saksan kulutustason pysähtyminen myös osittain on. Entiset kovapalkkaiset duunarit ovat työttöminä tai olennaisesti heikommin palkatuissa töissä. Tämä murentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, mutta on sillä vaikutusta myös pohjoismaiseen malliin muutenkin.

Pohjoismaisen mallin perustana on hyvä työllisyys ja runsaat verotulot. Hyväpalkkaiset maksavat veroa enemmän kuin huonopalkkaiset. Hyväpalkkaisen työväestön määrän surkastuminen surkastuttaa myös valtiontaloutta. Asiaa pahentaa lisäksi rakenteellisen työttömyyden trendinomainen kasvu, mikä on erityisesti Suomen ongelma. Kun reaaliansiot ovat nousseet ja alimmat palkat sen mukana, työllisiltä vaadittava alin tuottavuus on noussut sen mukana. On hyväksyttävä suuremmat palkkaerot tai korkeampi työttömyys. Molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja.

Suurempien palkkaerojen hyväksyttävyyttä voisi lisätä pienen perustulon kaltainen lisätuki, tai jos perustuloa vierastetaan, vaikkapa pienipalkkaisille maksettava asumistuki. Sitä maksettiin vielä 20 vuotta sitten, mutta nyt asumistukea saavat käytännössä vain työttömät.

Kalliiksi tämä joka tapauksessa tulee. Eräs hyvinvointivaltion ominaisuus on toimia Robin Hoodina, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Kun luonnolliset tuloerot ovat pieniä, tästä ei paljon puuhaa synny. Mitä suurempia ovat palkkaerot, sitä enemmän rahaa kuluu tuloerojen tasaamiseen.

Kommentit

23 Vastausta artikkeliin “Pohjoismaisen mallin haasteet”

  1. Tselovek kirjoitti 25.11.2012 kello 19:14

    “Entiset kovapalkkaiset duunarit ovat työttöminä tai olennaisesti heikommin palkatuissa töissä.”

    Ei unohdeta tarkasteltusta koulutettujakaan. Vastikään uutisoitiin akateemisten työttömyyden kasvavan kaikkein nopeimmin. Siltä ei täysin näytä suojaavan edes kovan järjen koulutus.

    http://www.akava.fi/files/2951/01_yleisimmat_asteet_kuva3.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Austrian kirjoitti 25.11.2012 kello 19:56

    Mutta hyvinvointitoimialojen työllisten palkat riippuvat talouden keskimääräisestä tuottavuudesta, ei heidän itsensä tuottavuudesta.

    Menneisyydessä hyvinvointialojen työlliset saivat pienempää palkkaa ja nykyään suurempaa. Jos Suomen kansantalous ei tuota aiempaa tasoa vastaavaa määrää ulos vietävää tuotantoa niin maksamme heille vain aiempaa vähemmän.

    Kokonaan työstä kieltäytyviä ei tietysti voida tulevaisuudessa elättää samalla tavalla kuin nykyään mutta suurin osa hyvinvointipalveluista voidaan….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Austrian kirjoitti 25.11.2012 kello 20:07

    Miksi muuten satakomiteassa ei otettu huomioon 1800-luvun Englannissa köyhien hoitoa koskevia tutkimuksia? Sosiaalipolitiikan kustannuksia ja sen aiheuttamaa syrjäytymistä voisi kontrolloida tehokkaasti Nassau Seniorin, Edwin Chadwickin ja John Stuart Millin opein…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aki Suokko kirjoitti 25.11.2012 kello 21:08

    Työttömyyden tilastointitapaa on muutettu sekä Suomessa (ainakin yhden kerran EU:n liittymisn vuoksi) että USA:ssa useamman kerran viime vuosikymmeninä. USA:ssa työttömyys on joka kerta alentunut merkittävästi määritelmää muutettaessa eli todellinen työttömyysaste on merkittävästi kasvanut esimerkiksi 1980-lukuun verrattuna. Uskon, että näin on tapahtunut myös Suomessa, mutta tästä ei ole kovin paljon puhuttu. Onko sinulla, Osmo, tästä parempaa tietoa?

    Vaikka menee aiheen ohi, niin vuonna 2010 USA:n rikkain prosentti vei 93 % ko. vuoden talouskasvusta. Kuinka kauan keskiluokka mahtaa sietää tällaista ja onko Suomessakin kehitys menossa tähän suuntaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2012 kello 21:30

    Suomessa mitataan varmuuden vuoksi kahta eri työttömyysprosenttia, toista Tilastokeskus (se virallinen) ja toista työvoimaviranomaiset (työttömät työnhakijat). Paitsi, että nämä luvut poikkeavat toisistaan tasoltaan, niissä olevat työttömät ovat suurelta osin eri joukkoa.
    Ainoa luotettava luku on työllisten määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Prometheus kirjoitti 25.11.2012 kello 21:42

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa mitataan varmuuden vuoksi kahta eri työttömyysprosenttia, toista Tilastokeskus (se virallinen) ja toista työvoimaviranomaiset (työttömät työnhakijat). Paitsi, että nämä luvut poikkeavat toisistaan tasoltaan, niissä olevat työttömät ovat suurelta osin eri joukkoa.
    Ainoa luotettava luku on työllisten määrä.

    Voitko selventää tätä hieman?

    Miksi sensuroit kaikki kriittiset viestit täältä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2012 kello 22:48

    Viestisi näyttävät juuttuvan spammisuodattimeen. Niin oli tämäkin joutunut.
    Tilastokeskuksessa ei ole työtön, jos on tehnyt kuukauden aikana vähänkin työtä. Opiskelijoita nujo käsittelevät myös eri tavalla ja topinen saattaa tulkita henkilön työttömäksi ja toinen työhausta luopuneeksi. Jos ei aktiivisesti hae työtä, ei ole tilastokeskuksen mukaan työtön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Liian vanha kirjoitti 25.11.2012 kello 22:20

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa mitataan varmuuden vuoksi kahta eri työttömyysprosenttia, toista Tilastokeskus (se virallinen) ja toista työvoimaviranomaiset (työttömät työnhakijat). Paitsi, että nämä luvut poikkeavat toisistaan tasoltaan, niissä olevat työttömät ovat suurelta osin eri joukkoa.
    Ainoa luotettava luku on työllisten määrä.

    Eivät nuo Tilastokeskuksen ja TEM luvut koske täysin eri ihmisiä, Tilastokeskuksen ihmiset kuuluvat pääosin TEM lukuihin ,mutta löytyy myös työttömiä,jotka kuuluvat vain jompaan kumpaan.
    Seuraus on tietysti vertailukelvottomuus
    Esim työtön,joka on jäänyt työttömäksi kahden viime viikon kuluessa on todennäköisesti tehnyt palkallista työtä eikäkuulu Tilastokeskuksen työttömiin,mutta kuuluu TEM työttömiin
    Vastaavasti,jos henkilö on hakenut töitä kuukauden aikana eikä ole tehnyt palkallista työtä kahden viime viikon aikana,mutta on työkkärissä työnhakijana on molempien tilastojen mukaan työtön.

    Ei tuo työllisten määräkään mikään kovin tarkka Jumalan sanaan verrattava luku ole, työlliseksi kun luetaan henkilö, joka on kahden viime viikon aikana tehnyt tunnin palkallista työtä.

    Tuskinpa tunti työtä kahdessa viikossa kovin paljon työllistää ,ei ainakaan elätä ??

    Muutenkin työtön-käsite on supistettu.TEM tilaston mukaan työkkäreissä oli 463 586 työnhakijaa. Heistä työssäolijoita oli 64 062.
    Voidaan kiistelläovatko tukityöllistetyt työssäolijoita, heitä oli 39 508.

    Loput täyttävät ehdon: Ovat työtä vailla, hakevat työtä,ovat valmiita ottamaan työn vastaan

    Eli todellisia työttömiä on 360000 (tai 400000, jos nuo tukityöllistetytkin huomioidaan, heheän voivat vaihtaa markkinaehtoiseen työhön ja monet myös hakevat työtä)

    Poliittinen eliitti vain kokee 400000 työttömän määrän kiusallisena ja niinpä näitä työttömiä on alettu leimata laiskoiksi, juopoiksi,vajakeiksi etc . Vähätellä heidän kykyjään ja perustella heidän kyykyttämistään heidän epäkuranttiudellaan.

    Näin on suuri ihmisryhmä saatu leimatuksi poltinmerkinnällä,josta ei pääse eroon.

    Kun ihminen on varustettu leimalla käyttökelvoton niin häntä saa vapaasti potkia ,pilkata ja keksiä mitä ihmellisempiä kyykytyksiä.

    Muihin kohdistettuna tätä sanotaan kiusaamiseksi,syrjinnäki ,mutta yhteiskunna virallisilla sylkykupeilla ei ole ihmisoikeuksia.

    Näin on kätevästi saatu siivottua suurin osa työttömyysongelmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalle kirjoitti 25.11.2012 kello 22:58

    Olet oikeilla jäljillä. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei ole yhtä pohjoismaista mallia. Ruotsi tulee selviämään meitä paremmin, koska Ruotsalainen sosiaalidemokratia on aina pitänyt tärkeänä ruotsalaisen pääoman etuja. 🙂

    Suomalaiset demarit ovat enemmän tai vähemmän jääneet vuoden 1918 ampumahautoihin, joissa saivat kunnolla turpiinsa. Turpiinsaanti, joka sinänsä mahdollisti työväenluokan elintason nousun Suomessa. 😉 Aikamoinen paradoksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. åke kirjoitti 26.11.2012 kello 0:38

    Joo Kalle on oikeassa: Ruotsissa on ruotsalainen pääoma ollut aina jopa demarivaltion erityissuojeluksessa. Suomessa taas on demari ollut sitä mieltä, että suomalainen pääoma pitää nitistää.

    Sinänsä outoa, koska ruotsissa demariretoriikka on ollut kovasanaisempaa kuin suomessa. Paitsi että nykyään tietysti demarit ovat vähän alavireessä molemmissa maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Seppo Korppoo kirjoitti 26.11.2012 kello 13:09

    Koko termi “Pohjoismainen malli” pitäisi jotenkin määritellä, käydä kunnon debatti ja ryhtyä sitten toimiin.

    OS:n huitaisu: “Pohjoismaisen mallin perustana on hyvä työllisyys ja runsaat verotulot” ei mitenkään nyt riitä.

    Varmaankin debatin aluksi olisi hyvä käydä läpi se, että miten tähän nykyiseen umpikujaan on oikein tultu:

    1) Suomalaiset ovat vuosikymmenien ajan käyneet kopioimassa pääasiassa Ruotsin demareilta melkein kaikkia yhteiskunnan kehittämis-ideoita.

    2) Jos eivät ole kopioineet Ruotsista, niin ovat sitten käyneet apinoimassa ideoita DDRstä ja Neuvostoliitosta.

    3) Suomen omalla maailmanparantaja- intelligetsialla ei ole omia ideoita juuri ollutkaan, joten ovat nyt hädissään kun edellä mainitut auktoriteetit hävisivät kuin pieru Saharaan.

    4) Merkittävä osa marxilais-intelligentsiastamme onkin sittemmin ketterästi kääntänyt takkinsa ja saarnaakin meille nyt kiivaillen environmentalisti-uskontoa.

    Nyt Suomi on kuitenkin tunnetusti aivan uudessa tilanteessa, jossa vanhat ideat eivät toimi.

    Pitää siis löytää uusia ideoita, jotka toimivat nykyisessä rajussa kilpailu-todellisuudessa, ja ennen kaikkea pystyä luopumaan vanhasta.

    Allekirjoittanut kannattaa sitä ideaa, että Suomensta tehdään ihmisten vapauksia kunnioittava, kilpailukykyinen yrittäjä-yhteiskunta, jossa talous kasvaa ja luo varoja heikompiosaisitakin huolehtimiseen.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka vastustaa hirmu-runsaita veroja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tommi Uschanov kirjoitti 26.11.2012 kello 14:02

    Kalle: Ruotsi tulee selviämään meitä paremmin, koska Ruotsalainen sosiaalidemokratia on aina pitänyt tärkeänä ruotsalaisen pääoman etuja.

    åke: Joo Kalle on oikeassa: Ruotsissa on ruotsalainen pääoma ollut aina jopa demarivaltion erityissuojeluksessa. Suomessa taas on demari ollut sitä mieltä, että suomalainen pääoma pitää nitistää.

    Niinkö? Minä kun muistelen, että Ruotsin demarit mm. ajoivat 1970-80-luvulla pitkään ja voimakkaasti niin kutsuttua Meidnerin mallia, jossa kaikkien yli 100 hengen yritysten osake-enemmistö olisi asteittain pakko-otettu palkansaajarahastoille. Samaan aikaan Suomen demareissa vallitsi kolme kovaa K:ta: Kalevi Sorsa, konsensus ja Korpilammen henki.

    Vanhana äärivasemmistolaisena koen sinänsä tietysti miellyttäväksi, jos näistä Ruotsin ja Suomen demarien suhtautumistavoista juuri ruotsalainen koetaan “pääoman olemiseksi demarivaltion erityissuojeluksessa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. anonyymi kirjoitti 26.11.2012 kello 14:15

    åke: Sinänsä outoa, koska ruotsissa demariretoriikka on ollut kovasanaisempaa kuin suomessa.

    Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Ruotsissa pääoman omistajat ovat käyttäytyneet pikemminkin kuin aristokratia ja huolehtineet myös alempien luokkien oikeuksista. Suomessa on käyttäydytty enemmän kuin uusrikkaat ja revitty irti kaikki, mitä saadaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Raimo K kirjoitti 27.11.2012 kello 0:21

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Esim työtön,joka on jäänyt työttömäksi kahden viime viikon kuluessa on todennäköisesti tehnyt palkallista työtä eikä kuulu Tilastokeskuksen työttömiin, mutta kuuluu TEM työttömiin
    ‘snip’

    Työvoimahallinnon työttömät ovat niitä, jotka ovat työnvälityksessä rekisteröityineinä työttöminä työnhakijoina laskentapäivänä, joka on kuukauden viimeinen arkipäivä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Raimo K kirjoitti 27.11.2012 kello 0:25

    Seppo Korppoo:
    ‘snip’

    Allekirjoittanut kannattaa sitä ideaa, että Suomensta tehdään ihmisten vapauksia kunnioittava, kilpailukykyinen yrittäjä-yhteiskunta, jossa talous kasvaa ja luo varoja heikompiosaisitakin huolehtimiseen.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka vastustaa hirmu-runsaita veroja

    Määrittelepä, millainen tämä yrittäjäyhteiskunta olisi! Olisiko siinä suorastaan jotain uutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Seppo Korppoo kirjoitti 27.11.2012 kello 16:06

    Mielestäni ihmisten vapauksia kunnioittava, kilpailukykyinen yrittäjä-yhteiskunta, jossa talous kasvaa ja luo varoja heikompiosaistenkin huolehtimiseen, tulee olla pääperiaatteiltaan seuraavanlainen:

    1) Kansalaisia palveleva, demokraattinen, kilpailukykyinen ja jatkuvasti kasvun kautta uudistuva ja vaurastuva markkinatalous.

    2) Julkinen puoli hoitaa tehokkaasti ja laadukkaasti kansalaisten tarvitsemat palvelut ja velvollisuudet.

    3) Perustuslain Pykälä 18 § “Oikeus työhön ja elinkeinovapaus” korjataan niin, että kansalaisilta viety yrittämisen vapaus palauttaan.
    Tämä tapahtuu poistamalla nykyiset elinkeinoelämää rajoittavat ja jäykistävät lait, joita on valtavasti. Uudet rajoitukset käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
    (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)

    4) Koska tuottavaa toimintaa harrastavat yritykset tunnetusti loppujen lopuksi maksavat kaiken, niiden toimintaedellytykset pitää korjata niin, että kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta on mahdollista ja mielekästä.

    5) Yhteiskunnan hyvää toimivuutta mitataan yritysten kansainvälisesti kilpailukykyisellä veroasteella, maan velkaantumisella, työllisyydellä, invetointien määrällä ja talouskasvulla.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka toivoo perustuslain mukaista elinkeinovapautta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. åke kirjoitti 27.11.2012 kello 19:29

    Tommi Uschanov: Niinkö? Minä kun muistelen, että Ruotsin demarit mm. ajoivat 1970-80-luvulla pitkään ja voimakkaasti niin kutsuttua Meidnerin mallia, jossa kaikkien yli 100 hengen yritysten osake-enemmistö olisi asteittain pakko-otettu palkansaajarahastoille. Samaan aikaan Suomen demareissa vallitsi kolme kovaa K:ta: Kalevi Sorsa, konsensus ja Korpilammen henki.Vanhana äärivasemmistolaisena koen sinänsä tietysti miellyttäväksi, jos näistä Ruotsin ja Suomen demarien suhtautumistavoista juuri ruotsalainen koetaan “pääoman olemiseksi demarivaltion erityissuojeluksessa”.

    Googlasin äkkiä tukea näkemykselleni. Tällainen löytyi ekalla haulla. Mutta oma näkemykseni ei ole tiedettä vaan tuntumaa. Jotain voinee päätellä siitäkin, että Tallinnassa on korkea rakennus jossa lukee SEB ja Nordean päämaja taas on tukholmassa.

    http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/id/12692

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. åke kirjoitti 27.11.2012 kello 19:40

    Ai niin unohdin vielä sanoa, että jokainen maallikkokin huomaa, että pääoman toimintaa helpottaa jo sekin, että Ruotsissa ei ole ollenkaan perintö- tai lahjaveroa. Rikkaat voivat siis lahjoitella ja periä helpommin kuin täällä suomessa. Samoin suomessa varainsiirtoveroa ei peritä niin paljoa kuin suomessa (eli ruotsissa ei välttämättä yhtään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 27.11.2012 kello 23:44

    Seppo Korppoo:
    ‘snip’
    3) Perustuslain Pykälä 18 § “Oikeus työhön ja elinkeinovapaus” korjataan niin, että kansalaisilta viety yrittämisen vapaus palauttaan.
    Tämä tapahtuu poistamalla nykyiset elinkeinoelämää rajoittavat ja jäykistävät lait, joita on valtavasti. Uudet rajoitukset käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
    (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)
    ‘snip’
    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka toivoo perustuslain mukaista elinkeinovapautta

    No tulihan se sieltä: ei lakeja, vaan villin lännen meininki.

    Huomannet, että elinkeinovapaudella tarkoitetaan juuri yrittämisen vapautta, joka laissa on eikä sitä ole viety mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Seppo Korppoo kirjoitti 28.11.2012 kello 17:56

    Raimo K:lle ja kaikille muillekin marxilaisille:

    Suomen perustuslaki pitäisi olla kansalaisten turvan ja oikeuksien perusta.

    Suomessa on valitettavasti päässyt käymään niin, että tätä turvaa ja oikeuksia on viimeisten vuosikymmenten aikana rapautettu, ilman kunnollista debattia, eikä perustuslain säätämisjärjestyksessä, kuten olisi pitänyt ainakin perusokeuksien kohdalla tehdä.

    Suomen perustuslain 2 luku – Perusoikeudet:

    Esimerkki 1.

    “15 § Omaisuuden suoja
    Jokaisen omaisuus on turvattu.
    Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.”

    Yrittäjä saa riskinotostaan tuloja, eli omaisuutta. Siitä valtio kuitenkin pakkolunastaa yleisen tarpeeseen verojen muodossa helposti yli puoletkin.

    Ei ole kohtuutonta olla sitä mieltä, että tässä ilman täyttä korvausta vastaan tehdystä pakkolunastuksessa on yrittäjän perustuslain mukaisia oikeuksia rikottu rajusti.

    Esimerkki 2.

    “18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
    …..
    Ks. L elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 122/1919, TyösopimusL 55/2001 7–9 luku, L julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002 ja TyöttömyysturvaL 1290/2002 1 luku 1 §. Ks. myös TSS-sopimus SopS 6/1976 6–8 art. Vrt. UlkomaalaisL 301/2004 5 ja 10 luku ja L nuorista työntekijöistä 998/1993.”

    Tässä tapauksessa on vuosien varrella, tuosta vaan sivumennen, perustuslakiin lisätty suuri joukko rajoituksia ja muita sääntöjä, jotka suuressa määrin rajoittavat elinkeinovapautta.

    Tässäkin tapauksessa Suomen vapaalta kansalaiselta on ryöstetty merkittävä osa perustuslain antamia oikeuksia.

    Suomen talous joutuu nyt sopeutumaan perustaltaan muuttuneeseen globaaliin kilpailutilanteeseen.

    On kaikille selvää, että maa selviää tästä tilanteesta kunnialla vain PK-ytittäjien avulla.

    Tästä syystä on tärkeää, että vapaille Suomen kanslaisille palautetaan heiltä ryöstetty omaisuuden suoja ja elinleinovapaus.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä ja huolestunut patriootti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Raimo K kirjoitti 29.11.2012 kello 18:49

    Seppo Korppoo:
    Raimo K:lle ja kaikille muillekin marxilaisille:
    ‘snip’

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä ja huolestunut patriootti

    Et näköjään tiedä Marxista yhtään mitään. Etkä perustuslaista. Tuskin yrittämisestäkään…

    Eipä ole verotus Marxin keksimä. Ja missähän tuo haikailemasi villin lännen laki olisi vielä voimassa, menisit sinne kuudestilaukevan kanssa puolustamaan yrittäjän omaisuutta ja vapautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Seppo Korppoo kirjoitti 30.11.2012 kello 19:39

    Koskapa Suomi on nyt rajun muutoksen kourissa, olen tällä palstalla peräänkuuluttanut asiallista debattia periaatteellisista kysymyksistä.

    Mitä tulee herra Maxin ideoihin, käytänkin tässä tilaisuutta hyväkseni seuraavasti:

    1) Marxin Hegelistä lähtevät ideat ovat täynnä reikiä. Niistä suurimmat ovat :
    – ajatus siitä, että työväenluokan tilanne jatkuvasti kurjistuu, sillä kapitalisti-luokka ahneuksissaan kahmii kaikki rahat taskuihinsa, mistä seuraa spontaani vallankumous. Näinhän ei tunnetusti käynytkään, sillä kapitalistiluokka rupesikin päinvastoin parantamaan tilannetta.
    Marx itsekin huomasi tämän perustavaa laatua olevan virheensä ja rupesi tunaamaan ideoitaan vastaavasti, mutta huonolla menestyksellä.
    – Marxin perusideaan ei kuulu ihmistä ollenkaan. Siinä on vain massoja ja luokkia. Tästä syystä marxilaisuuteen ei edes teoriassa voi kuulua ihmisoikeuksia.
    – Marxin ideat perustuvat parisataa vuotta sitten vallinneeseen maailmaan, jolla ei ole yhtymäkohtaa nykytodellisuuteen.

    Marxin ideoihin perustuvat kalmanhajuiset kokeilut ovat tuoneet niiden kohteille mittaamatonta tuskaa ja epätoivoa. Onkin sanottu, että tällaisia kokeita pitää tehdä rotilla, ei ihmisillä.

    2) Marxin ideoiden kanssa kilpaileva idea, eli demokraattiseen markkinataloustalouteen perustuva talous on sen sijaan tuonut onnea ja vaurautta jo miljardeille ihmisille.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä ja vakaumuksellinen anti-maxilainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. FreeL kirjoitti 11.12.2012 kello 14:16

    Perustulosta vielä sen verran, että sen tulisi olla valikoiva. Eli käytännössä se myönnettäisiin pitkäaikaistyöttömille ja pätkätyöläisille / pätkätyöttömille. Perustulo tekisi heistä välittömästi “freelancereita”.

    Turha vaivata kokopäivätyöuraputkessa olevia perustulolla. Työttömyysjaksotkin ovat todennäköisesti lyhyitä, ellei ala kokonaan katoa alta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus