Mitä on edessä

Kasvua vai kehi­tys­tä osa 7/7

Kulu­tus­ta­so ei parane enää kuin laadullis­es­ti, kos­ka suuria painei­ta määräl­lisen kulu­tuk­sen lisäämisek­si ei ole ja kos­ka luon­non­va­ro­ja jaka­maan ilmaan­tuu vuosit­tain kym­meniä miljoo­nia köy­hyy­destä vau­rauteen nou­se­via. Kasvun mit­taami­nen on vaikea­ta, tai oikeas­t­aan mielivaltaista.

Työai­ka lyhe­nee meil­lä län­sieu­roop­palaisek­si samoista syistä, mik­si se on lyhen­tynyt Län­si-Euroopas­sa. Osa-aikatyön tekemis­es­tä tulee tehdä työt­tömyy­teen ver­rat­tuna houkut­tel­e­vam­paa, jot­ta saisimme esimerkik­si yksi­huolta­jia työelämään. Lep­pois­t­a­mi­nen läh­tee kansan­taloudel­lis­es­ti väärästä päästä, kun hyvä­tu­loiset, per­i­jä­sukupolvien edus­ta­jat huo­maa­vat pää­sevän­sä ihan mukanaan kulu­tus­ta­soon nelipäiväisen työvi­ikon puitteissa.

Per­hei­den taloudelli­nen epä­var­muus lisään­tyy, kos­ka työ­suhteista tulee lyhy­taikaisem­pia samal­la kun tuotan­nos­ta tulee pro­jek­tilu­on­toista. Tämä lisää keskit­tymistä suuri­in kaupunkei­hin, jois­sa on helpom­pi löytää työ­paik­ka per­heen molem­mille aikuisille.

Tuotan­torakenne tulee ole­maan nopean muu­tok­sen vai­heessa. Vaik­ka kulu­tus­ta­so ei löy­dy, yri­tyk­sil­lä ja tämän salin kuuli­jakun­nal­la tulee ole­maan paljon töitä ja jän­nit­täviä aiko­ja. Teknolo­gian osaami­nen ja uuden omak­sum­i­nen ovat ratkai­se­via etuja.

Oma käsi­tyk­seni Suomen tämän­hetkises­tä talousti­lanteesta on hyvin synkkä. Minus­ta kaik­ki tutkimus­laitok­set anta­vat liian opti­mistisia ennustei­ta. Menetämme samanaikaises­ti jalan­si­jaa paperin tuotan­nos­sa, IT-sek­to­ril­la ja konepajateollisuudessa.

On hyvin ratkai­se­vaa, että kas­va­vat yri­tyk­set pystyvät kas­va­maan nopeasti. Sik­si olisi järkevää siir­tyä Suomes­sakin Viron vero­jär­jestelmään, jos­sa yri­tys­ten voit­to­ja verote­taan vas­ta, kun ne ote­taan yri­tyk­ses­tä ulos.

(Tästä olen kir­joit­tanut tarkem­min tässä)

Samas­sa tilaisu­udessa erit­täin mie­lenki­in­toisen puheen­vuoron pitänyt Göran Pers­son ihmetteli, miten Suomes­sa voidaan suh­tau­tua Suomen talousti­lanteeseen niin rauhal­lis­es­ti kuin suhtaudutaan.

(Tämä oli viimeinen osa Kaamos­foo­ru­mis­sa pitämästäni puheenvuorosta)

 

66 vastausta artikkeliin “Mitä on edessä”

  1. Entä jos val­tio vaatisi tietyn könt­tä­sum­man veroina kansalaisil­ta tuloista riip­pumat­ta? Ihmiset saisi­vat lep­pois­taa sen ver­ran kuin halu­a­vat mut­ta veron­mak­su­velvol­lisu­u­teen se ei vaikuttaisi..

    Vero­tuk­sen pitäisi perus­tua tulon­hankkimiska­p­a­siteetin verot­tamiseen, ei todel­lis­ten tai fik­ti­ivis­ten tulojen…

  2. “Lep­pois­t­a­mi­nen läh­tee kansan­taloudel­lis­es­ti väärästä päästä, kun hyvä­tu­loiset, per­i­jä­sukupolvien edus­ta­jat huo­maa­vat pää­sevän­sä ihan mukanaan kulu­tus­ta­soon nelipäiväisen työvi­ikon puitteissa.”

    Olisiko niin, että työt­tömyys ja syr­jäy­tymi­nen tulee kalli­im­mak­si kuin eläköi­tymi­nen? Eläkkeitä on sen­tään rahas­toitu ja eläkeläiset mak­sa­vat veroja.

    Kan­nat­taisiko lait­taa yksi 60+ eläk­keelle, ja palkata hänen tilalleen nuori työtön…

  3. Talouskasvu on ollut laadullista jo pitkään. Joku talousti­eteil­i­jä arvioi, että talouskasvu olisi ollut 1900-luvul­la vähäpätöistä, jos sitä olisi mitat­tu pelkkinä kilogrammoina.

    Inflaa­tion mit­taamises­sa on omat han­kaluuten­sa, mut­ta se todel­lakaan ei ole mieli­v­al­taista. Sen taustal­la on talous­teo­ria, johon olisi hyödyl­listä perehtyä.

  4. Kulu­tus­ta­son nousus­ta olen sikäli eri mieltä että kyl­lä se voi edelleen nous­ta, mut­ta se riip­puu hyvin paljon siitä mitä Suomes­sa tehdään. Eli sanois­in suurim­man syyn ole­van korvien välissä.

    Voi olla että työai­ka lyhe­nee, mut­ta enem­mänkin toivoisin jous­tavu­ut­ta eli dynaamisu­ut­ta työn­tekemiseen. Pitäisi antaa mah­dol­lisu­udet tehdä jous­tavampia ratkaisu­ja elämän­ti­lanteen mukaan. Siinä ollaan Ruot­sis­sa edel­lä. Jous­tavu­us toisi työelämään mukaan sem­moisia jot­ka eivät kun­non tai muun syyn vuok­si pysty tekemään 120%:sti työtä.

    Tot­ta on ettei Suomes­sa ole kri­isi­ti­etoisu­ut­ta. Ver­rataan Kreikkaan ja ei nähdä kuin­ka kri­it­ti­nen omakin tilanne on. 

    Itsel­lä vain tul­lut mieleen että nykyiset päät­täjät ovat liian nuo­ria. Heiltä puut­tuu koke­mus jol­la voi nähdä tilanteet aikaisem­min ja paremmin.
    Talousti­eteessä tiede­tään erään­laise­na tot­tuu­na että joka sukupolvi ajau­tuu lamaan ja vaikeuk­si­in. (väli n.30vuotta) Syynä se että puut­tuu koke­mus jol­la se vältetään.
    Edel­lis­es­tä pahas­ta tilanteesta on pari kymm­ne­ta vuot­ta ja päät­täjät ovat kym­menisen vuot­ta nuorem­pia kuin silloin. 

    Kuten Sip­ilä sanoi kes­ki-ikäiset näkevät että Suo­mi aje­taan nyt täyt­tä päin seinää…

  5. Vihreät jät­tävät talouskeskustelus­sa aina sivu­un mit­ta­vat luon­non­va­ramme. Met­siemme hiilid­iok­sid­i­tase on posi­ti­ivi­nen, mikä on hyö­dyn­net­tävis­sä teol­lisu­us­tuotan­nos­sa päästökauppalaskelmissa.

    Turve­tuotan­to on öljynkaltainen rahasam­po Suomelle. Tuotan­non vesistöhai­tat ovat kor­jat­tavis­sa. Turpeen päästölaskel­mat vain oikealle tasolle , ts. vas­taa­maan todel­lisia päästöjä ottaen huomioon turpeen kasvun ja tuotan­nos­ta poisjäävien aluei­den hiilensidonta.

    Has­si ja kump­pan­it anta­vat IPCC:lle oikeat laskel­mat ja lob­baa­vat Viron ja Irlan­nin Suomen tueksi.

    Itämeren rikkidi­rek­ti­ivi ote­taan käyt­töön vas­ta sit­ten kun vas­taa­vat rajat tule­vat maail­man muillekin meri­alueille. Has­si hoi­ta­nee tämänkin kuntoon.

    Suomen met­sät sisältävät bioen­er­giaa, jon­ka täys­mit­taisel­la hyö­dyn­tämisel­lä saamme uut­ta työl­lisyyt­tä ja samal­la vähen­nämme öljy- ja kivihiiliriippuvuutta. 

    Kun vielä saamme pohjois- Suomeen ydin­voimalan, sato­ja tuulipuis­to­ja ja lop­utkin suuret vedet vesivoimalle, niin kyl­lä Suo­mi selviää.

    Kaivos­te­ol­lisu­ut­ta kehit­tämäl­lä saamme lisää vau­raut­ta kun­han pidämme huolen siitä, että rahat jäävät höy­dyt­tämään suomalaisia.

  6. JouniL:
    ‘snip’
    Kuten Sip­ilä sanoi kes­ki-ikäiset näkevät että Suo­mi aje­taan nyt täyt­tä päin seinää…

    Niin­pä sanoi Sip­ilä, mut­ta se on oppo­si­tion taval­lista haukun­taa hallitukselle.

    Kum­ma kyl­lä Kepus­sakaan ei muis­te­ta, että elämme markki­na­t­aloudessa, jos­sa työ­paikko­ja pitäisi syn­nyt­tää yksi­tyiselle sek­to­rille eli yri­tys­ten toimes­ta (saman­laista val­i­tus­ta pitää tääl­lä eräs ‘rehelli­nen’ yrit­täjä). Pitäisikö säätää laki, jos­sa kiel­let­täisi­in yri­tyk­siä aja­mas­ta päin seinää — muis­taak­seni Ven­namo aikoinaan esit­ti työt­tömyy­den kieltävää lakia?

    Vaikea on hal­li­tuk­sen uut­ta yri­tys­toim­intaa syn­nyt­tää — narul­la kun ei voi työn­tää ja val­tion rahoit­ta­mat työ­paikat eivät kuu­lu markkinatalouteen.

  7. eemil:
    ‘snip’
    Turpeen päästölaskel­mat vain oikealle tasolle, ts. vas­taa­maan todel­lisia päästöjä ottaen huomioon turpeen kasvun ja tuotan­nos­ta poisjäävien aluei­den hiilensidonta.
    ‘snip’

    Hyvä aja­tus, mut­ta se kyl­lä lopet­taisi turve­tuotan­non yhdel­lä iskulla.

  8. Tuos­ta Göran Persson­ista tuli 100. ker­ran taas katk­erasti mieleen Suomen ongelmien surkeus. Jos ei Suomeen voi saa­da Ruotsin por­var­i­hal­li­tus­ta niin saataisi­in sieltä edes niiden Demar­it. Hirte­histä on huumori kun kun­ni­akkaasti Suomea kehit­täneet Demar­it ohjaa mei­dät täst­edes vähit­täisen surkas­tu­misen reit­tiä. Näi­den mei­dän kanssa saadaan säästel­lä ja vähän ker­ral­laan näivet­tyä näköpi­iris­sä ole­va tule­vaisu­us. Ruot­sil­la taas ei ole pien­in­täkään aiko­mus­ta hävitä tulevas­sakaan globaalis­sa kil­pailus­sa, tykkäävät yhteiskunnastaan.
    Se kun olisi talous, talous ja talous, niin on varaa jopa rak­en­taa ja kehit­tää kaikkea uuttakin.

    1. Jos ei Suomeen voi saa­da Ruotsin por­var­i­hal­li­tus­ta niin saataisi­in sieltä edes niiden Demarit

      Juhana Var­ti­ainen saati­in jo…

  9. Oma käsi­tyk­seni Suomen tämän­hetkises­tä talousti­lanteesta on hyvin synkkä. Minus­ta kaik­ki tutkimus­laitok­set anta­vat liian opti­mistisia ennustei­ta. Menetämme samanaikaises­ti jalan­si­jaa paperin tuotan­nos­sa, IT-sek­to­ril­la ja konepajateollisuudessa.

    Lisäk­si yliopis­tok­oulu­tus on rapau­tu­mas­sa pahan ker­ran, kun työurien piden­tämistä (s.o. valmis­tu­mi­saiko­jen lyhen­tämistä) aje­taan tutk­in­to­jen sisältöä heiken­tämäl­lä. Koh­ta yhä use­am­mal­la on yhä nopeam­min han­ki­tut tutk­in­topa­per­it — jot­ka eivät enää ker­ro mitään paperin halti­jan osaamisesta.

  10. Paperi­te­ol­lisu­ud­estakin uno­hde­taan mainita,ettei siel­lä kaik­ki mene alas. Pain­opa­per­it ovat se supis­tu­va ala,mutta se on vain osa paperiteollisuutta.
    Sellu,kartonki em teol­lisu­udel­la menee hyvin ja toim­inta laajenee

    Mut­ta sekin on riip­pu­vaista miten muil­la toimi­aloil­la menee Euroopassa

  11. Mikko Kivi­ran­ta:

    Lisäk­si yliopis­tok­oulu­tus on rapau­tu­mas­sa pahan ker­ran, kun työurien piden­tämistä (s.o. valmis­tu­mi­saiko­jen lyhen­tämistä) aje­taan tutk­in­to­jen sisältöä heiken­tämäl­lä. Koh­ta yhä use­am­mal­la on yhä nopeam­min han­ki­tut tutk­in­topa­per­it – jot­ka eivät enää ker­ro mitään paperin halti­jan osaamisesta.

    Selitäpä sit­ten mik­si USA pär­jää kan­sain­välisessä kil­pailus­sa niin hyvin kuin pär­jää, vaik­ka siel­lä pääosa opiske­li­joista tulee yliopis­toista ulos neljässä vuodessa Bach­e­lor-paper­it taskussa?
    Suomes­sa jokaisen pitää olla mais­teri ja luuha­ta yliopis­tol­la 7 vuotta.
    Väitän, että jenkkien sys­tee­mi on kil­pailukyvyn kannal­ta paljon parem­pi ja meil­lä tuh­lataan rahaa ja aikaa.

  12. Suo­mi on sijoit­tanut koulu­tuk­seen, mut­ta jotain on men­nyt pieleen.

    Koulu­tus­ta­so näkyy laadukakissa ham­puri­lai­sis­sa, kos­ka niitä pais­ta­vat excimi­an yliop­pi­laat välivuot­tavi­et­täessään. Tehdään ohjei­den mukaan.

    AMK-koulu­tus laa­jeni nejään vuo­teen aiem­mas­ta kahdes­ta — pitu­ut­ta saati­in palkat­toma­l­la pakol­lisel­la har­joitetlul­la ja yleisopin­noil­la. Osaamis­ta­so ei nous­sut taval­la, joka hyödyt­täisi yrityksiä.

    Yliopis­to­lais­tok­ses­sa kaikea lajen­net­ti­in. Meil­lä on oikein mukavasti etolo­gian tohtor­e­i­ta kirkko­her­roina ja his­to­ri­an tohtror­e­i­ta lukiossa.

    Hyvä koulu­tus­ta­so ja kyky itsenäiseen työsken­te­lyyn on suo­ma­laiselle teol­lisu­udelle iso etu. Mut­ta koulu­tus­ta­son nos­toa ei ole osat­tu hyö­dyn­tää vaan nyt ylik­oulute­tut tekevät ali­tuot­tavia hommia.

    AMK:t kek­sivät lisätä merk­i­tys­tään ja rahoi­tus­taan työelämästä piit­taa­mat­ta. OKM.lle siel­lä on veilä hie­man sanaval­taa ja reip­paasti saneer­at­tavaa. Vink­ki: kul­tu­uri­alan amk-asiantun­ti­joista ei tule inakaan pulaa.

    Aal­to-yliopis­to­lal on myös ongel­ma, joka ei tun­nu ratkea­van. Tekemistä ohjataan saa­maan kv-pis­teet kun­toon enem­män kuin hyödyt­tämään Suomea. Aal­to ja muut yliopis­tot sen­tään kan­sain­väl­sitävät ja tuo­vat maa­han lah­jakas­ta työvoimaa.

    Perusk­oulu­u­un lsiätään syr­jäy­tymistä ja kiusaamista edis­täviä taitoainei­ta (joo, kivaa liikkua on vier­essä on ammat­ti­jääkiekkoil­i­jak­si tähtäävä..). Sen sijaan matemaat­tista kul­tu­uria ei halu­ta opet­taa sit­ten mil­lään ja pok­ien luku­taito­tavoit­teesta on taidet­tu jo luopua.

    Siis: tutk­in­to­jen ohes­sa olisi huomioita­va, että työvoima pitäisi saa­da tuot­tavi­in hommiin.

  13. “Kulu­tus­ta­so ei parane enää kuin laadullis­es­ti, kos­ka suuria painei­ta määräl­lisen kulu­tuk­sen lisäämisek­si ei ole ja kos­ka luon­non­va­ro­ja jaka­maan ilmaan­tuu vuosit­tain kym­meniä miljoo­nia köy­hyy­destä vau­rauteen nousevia.”

    Ilmeis­es­ti vir­ket­tä lukies­sa pitää ymmärtää, että siinä puhutaan Suomes­ta? Jos niin, aja­tus ei ole niin ris­tiri­itainen kuin aluk­si tun­tuu. Kuitenkaan en osaa pitää sitä kovin nerokkaana.

    Suo­mi ei ole kovin hyvä kat­e­go­ria, kun väitetään, että painei­ta määräl­lisen elin­ta­son nos­tamiselle ei olisi. Mie­len tulee nimit­täin heti kym­meniä ihmis­ryh­miä, joiden eli­nolot ovat aika surkei­ta. En tarkoi­ta nyt pelkästään per­in­teisiä köy­hiä vaan myös sairai­ta, päi­htei­den väärinkäyt­täjiä, tiet­tyjä maa­han­muut­ta­jia jne.

    Toisaal­ta suh­teessa aiem­min esitel­ty­i­hin tren­dei­hin Suo­mi on ihan hyvä kat­e­go­ria. En nimit­täin ole näh­nyt kovin hyviä perustelu­ja sille, että nuo taloudelle vahin­gol­liset tren­dit oli­si­vat iske­neet juuri nyt Suomeen. Voi hyvin käy­dä, että finanssisotku­jen men­tyä ohi Suomen talous toipuu taas van­ho­jen vahvuuk­sien­sa varas­sa. Ehkä maail­mas­sa on siis tren­di, joka vuosikym­meniksi on tuomin­nut rikkaat maat hitaaseen tai olemat­tomaan määräl­liseen kasvu­un ja köy­hät nopeaan. Var­maa kuitenkin on, että rikkaissakin mais­sa on jatkos­sa pesäkkeitä (aluei­ta, fir­mo­ja, alo­ja, mai­ta) jot­ka kas­va­vat nopeasti. Enkä siis tiedä syytä olet­taa, että Suo­mi tai ainakin kasvukeskusten Suo­mi ei voisi olla jatkos­sakin sellainen.

    En ole nyt opti­misti, kos­ka sehän olisi ihan nau­ret­tavaa nykyilmapiirissä.

  14. Aus­tri­an:
    Vero­tuk­sen pitäisi perus­tua tulon­hankkimiska­p­a­siteetin verot­tamiseen, ei todel­lis­ten tai fik­ti­ivis­ten tulojen…

    Olen kyl­lä tästä pitkälti samaa mieltä.

    1. Olisi tietysti parem­pi verot­taa tulon­hankkimis­po­ten­ti­aalia eikä tulo­ja. Pieni ongelmia ajatuk­sen saat­tamisek­si operationaaliseksi.

  15. pekka:

    Selitäpä sit­ten mik­si USA pär­jää kan­sain­välisessä kil­pailus­sa niin hyvin kuin pär­jää, vaik­ka siel­lä pääosa opiske­li­joista tulee yliopis­toista ulos neljässä vuodessa Bach­e­lor-paper­it taskussa?

    Bach­e­lor-paper­it, sil­loin kun ne ker­to­vat totu­u­den­mukaises­ti takana ole­vien opin­to­jen määrästä ja varsinkin tasos­ta, ovat erit­täin OK.

  16. Kri­isi­ti­etoisu­us tulee esi­in siinä, että yri­tyk­set eivät työl­listä, investoi tai muutenkaan laa­jen­na Suomessa.

    Kri­isi näkyy myös siinä, että suur-yri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suomen, ja kyn­nelle kykenevät PK-yri­tyk­setkin vilkuil­e­vat her­mostuneesti Viroon ja muualle.

    Tilan­net­ta kuvaa sekin, että Helsin­gin hyvinkalus­te­tut vuokrahuoneis­tot eivät enää löy­dä otta­jia, sil­lä kova­palkkaiset osaa­ja-ulko­maalaiset lähtevät Suomesta.

    Myöskin K‑Raudan parkkipaikan vip­inä-indek­si on pahasti miinuksella…

    Suomen työväen­li­ikeel­lä, pop­ulisti-poli­itikoil­la ja itseri­it­toisu­udessa AAA-luokaan rei­tat­ul­la intel­li­gentsial­lamme puolestaan ei näytä ole­van mitään kriisitietoisuutta.

    Heil­lä tilanne on suu­nilleen sama kuin sil­lä vesikat­ti­las­sa ole­val­la sam­makol­la, joka ei huo­maa mitään, vaik­ka vesi hil­jak­seen alkaa kiehua…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä eikä sammakko

  17. Osmo Soin­in­vaara: Juhana Var­ti­ainen saati­in jo…

    Olen kuul­lut Var­ti­aista (vaikut­taa tosi fik­sulle tyyp­ille) syksyn aikana use­am­mas­sakin tapah­tu­mas­sa ja joka ker­ta hän on muis­tanut maini­ta, ettei Suomen tilanne itse asi­as­sa ole ollenkaan niin paha kuin annetaan ymmärtää. Talous kas­vaa per­in­teistä noin 1% vuo­si­vauh­tia jne.

    Minus­ta tun­tuu, että ain­ut häviäjä tässä maas­sa lop­ul­ta on Kansalli­nen Kokoomus. Sen keho­tus lop­ut­tomaan työn­tekoon ei tule kan­ta­maan hedelmää. Suo­ma­laiset ovat sen ver­ran fik­sua porukkaa, että yhä use­ampi alkaa hok­saa­maan, että vähem­mäl­läkin pär­jää. Itse asi­as­sa paljon parem­min kuin liian paljol­la. Sen jäl­keen ahneu­den sokaise­mat patru­u­nat ovat aika yksin keräämässä miljooniaan.

  18. Koti-isä:Suo­ma­laiset ovat sen ver­ran fik­sua porukkaa, että yhä use­ampi alkaa hok­saa­maan, että vähem­mäl­läkin pärjää.

    Niin, omas­sa henkilöko­htaises­sa taloudessaan ehkä eli down­shif­tataan. Samaan aikaan kuitenkin vaa­di­taan julkiselta sek­to­ril­ta enem­män ja enem­män, parem­paa ja nopeam­min. Eli gallupista toiseen kansa on sitä mieltä, että vähem­mil­lä palveluil­la tai tulon­si­ir­roil­la ei pär­jätä vaan kaikkien olo­ja on kokoa­jan kohen­net­ta­va julk­i­sista varoista.

    Eli eri­tyis­es­ti valkokaulusvä­ki down­shif­taa kun tun­tee ettei tarvitse niin paljoa rahaa, mut­ta samaan aikaan vaatii enem­män palvelui­ta. En oikein mah­da sille mitään, että min­ua ärsyt­tää äärim­mäis­es­ti aja­tus siitä, että ote­taan lungim­min kun sit­ten vaa­di­taan vas­taavasti val­ti­ol­ta tai kunnnal­ta enem­män. Aivan jokainen down­shif­taa­va demari tai vasem­mis­toli­it­to­lainen tekee _juuri_ näin ja onhan se kiva ottaa ren­nom­min muiden rahoilla!

    Täy­delli­nen paraaties­imerk­ki tästä on koti­in jäämi­nen hoita­maan las­ta ja parem­pi­en tukien ja palvelu­iden raakku­mi­nen, tiet­ty muut mak­saa, kos­ka ei siel­lä kotona paljoa kansan­talout­ta kasvateta!

    En vaan ymmär­rä mikä tuos­ta tekee moraalis­es­ti niin ylevän näkökanna.

  19. Raimo K: “Hyvä aja­tus, mut­ta se kyl­lä lopet­taisi turve­tuotan­non yhdel­lä iskulla.”

    Mil­lä laskukaaval­la saat kivi­hi­ilen uusi­u­tu­vam­mak­si kuin turpeen?

  20. Sep­po Korp­poo:
    Kri­isi­ti­etoisu­us tulee esi­in siinä, että yri­tyk­set eivät työl­listä, investoi tai muutenkaan laa­jen­na Suomessa.

    Kri­isi näkyy myös siinä, että suur-yri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suomen, ja kyn­nelle kykenevät PK-yri­tyk­setkin vilkuil­e­vat her­mostuneesti Viroon ja muualle.
    ‘snip’

    Heil­lä tilanne on suu­nilleen sama kuin sil­lä vesikat­ti­las­sa ole­val­la sam­makol­la, joka ei huo­maa mitään, vaik­ka vesi hil­jak­seen alkaa kiehua…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä eikä sammakko

    Siinähän se todel­li­nen ongel­ma on: yrityksissä.
    Työtek­i­jöiltä vaa­di­taan ymmär­rystä ja palka­nalen­nuk­sia, että yri­tyk­sil­lä olisi rahaa investoi­da ulkomaille.
    Kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa Suomen kil­pailukyky on huip­pu­lu­okkaa, mut­ta ahneille yri­tyk­sille mikään ei riitä.

    Ja ‘rehelliset’ yrit­täjät vaan keit­telee (ja lausuu) sam­makoi­ta (tosin tuo van­ha sam­makkovit­si ei sekään perus­tu todellisuuteen).

  21. eemil:
    Raimo K: “Hyvä aja­tus, mut­ta se kyl­lä lopet­taisi turve­tuotan­non yhdel­lä iskulla.”

    Mil­lä laskukaaval­la saat kivi­hi­ilen uusi­u­tu­vam­mak­si kuin turpeen?

    Kaavoista en tiedä, mut­ta vielä ei ole nähty yhdenkään turve­tuotan­to­suon uusiutuvan.
    Ei uusi­udu kivi­hi­ili mis­sään järkevässä ajas­sa, mut­ta eipä uusi­udu turvekaan.

  22. Sylt­ty:
    Eli eri­tyis­es­ti valkokaulusvä­ki down­shif­taa kun tun­tee ettei tarvitse niin paljoa rahaa, mut­ta samaan aikaan vaatii enem­män palveluita…

    Täy­delli­nen paraaties­imerk­ki tästä on koti­in jäämi­nen hoita­maan las­ta ja parem­pi­en tukien ja palvelu­iden raakku­mi­nen, tiet­ty muut mak­saa, kos­ka ei siel­lä kotona paljoa kansan­talout­ta kasvateta!

    En vaan ymmär­rä mikä tuos­ta tekee moraalis­es­ti niin ylevän näkökanna.

    Tämä on juuri se Kansal­lisen Kokoomuk­sen idol­o­gia. Maail­ma vaan ei onnek­si ole niin mus­tavalkoinen. Muu­ta­ma esimerkki:

    Kumpi on “moraalis­es­ti yleväm­pää”, ajaa kaup­paan autol­la kun on töi­den jäl­keen niin kiire vai kulkea kävellen tai pyöräl­lä kun on aikaa?

    Jär­jestelmässä on val­u­vi­ka, jos talous “kas­vaa” sil­loin, kun siivoamme naa­purin kanssa asun­tomme ris­ti­in ja mak­samme siitä toisillemme sen sijaan, että siivoaisimme asun­tomme itse.

    Keven­tämi­nen voi tarkoit­taa myös vähem­män palvelui­ta: on aikaa hoitaa läheisiä lap­sia ja van­huk­sia tai pitää parem­paa huol­ta omas­ta terveydestään.

  23. Koti-isä:Keven­tämi­nen voi tarkoit­taa myös vähem­män palvelui­ta: on aikaa hoitaa läheisiä lap­sia ja van­huk­sia tai pitää parem­paa huol­ta omas­ta terveydestään.

    Voi tarkoit­taa ehkä jos­sain utopi­a­lan­di­as­sa, mut­ta käytän­nössä ei tietenkään tarkoi­ta. Kun joku jää koti­in, niin siihen pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man paljon tukea, mieluiten kun­non eläkekin.

    En muista että olisin koskaan kuul­lut yhdenkään down­si­hf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäisi leika­ta samas­sa suh­teessa etu­isuuk­sia. Pikem­minkin päin­vas­toin, etu­isu­udet mah­dol­lis­ta­vat ren­toilu ja niitä pitäisi saa­da lisää.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen päästöt ovat mienem­mät. Turpeen hiilen­si­d­on­takyky ei parane sen louhin­nan ja polt­tamisen seurauksena.

    Kivi­hi­ilen päästöt eivät ole pienem­mät, jos huomioidaan koko tuotan­toketju. Ain­os­taan tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohti on näin.

    Lisäk­si on huomioita­va kivi­hi­ilikai­vok­si­in liit­tyvä suuri onneto­muus­frekvenssi (lähin­nä metaaniräjähdyk­set). Yksin Kiinas­sa kuolee vuosit­tain tuhan­sia kivi­hi­ilikai­vok­sis­sa ja Suomeen/Helsinkiin tuo­daan kivi­hi­iltä mm. Kemerovon pahamaineiselta kavos­alueelta Venäjältä. Mik­si vihreät eivät vas­tus­ta kivi­hi­ilikai­vok­sia ? Muutenkin ovat pro­filoi­tu­mas­sa erään­laisik­si hiilen­vihreik­si ainakin pääkaupunkiseudul­la. Myöskin tode­tut syanidit/ferrosyanidit Helsin­gin maaperässä liit­tyivät (Myl­ly­puro, Jätkäsaari) liit­tyivät tietääk­seni kivi­hi­ilen käyt­töön. Muis­taak­seni Pekka Haav­is­to oli ympäristömin­is­ter­inä pois­ta­mas­sa kivi­hi­ileltä hait­tavero­ja 1990-luvilla.

    Nyt näyt­tää siltä, että jopa Jyri Häkämies on edis­tyk­sel­lisem­pi täl­lä sektorilla.

  25. Sylt­ty: En muista että olisin koskaan kuul­lut yhdenkään down­si­hf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäisi leika­ta samas­sa suh­teessa etuisuuksia.

    En tiedä las­ketko min­ut down­shif­tauk­sen kan­nat­ta­jak­si (joskus nuorem­pana olen päässyt työ­nan­ta­jan kanssa yhteisym­mär­ryk­seen lyhyem­mästä työa­jas­ta ja toivoisin edelleen, että työ­markki­nat oli­si­vat tässä suh­teessa vähän jous­tavampia), mut­ta minä kyl­lä kan­natan sekä ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van että ansiosi­don­naisen eläk­keen pois­tamista val­tion kon­tol­ta ihmis­ten itsen­sä vas­tu­ulle, jol­loin nuo etu­udet leikkaan­tu­vat väk­isin jos työn­teko ei maita.

  26. O.Soininvaara:

    Kivi­hi­ilen päästöt ovat mienem­mät. Turpeen hiilen­si­d­on­takyky ei parane sen louhin­nan ja polt­tamisen seurauksena.

    Soin­in­vaara heit­täy­tyy nyt leikkisäk­si, heh, heh :).

    Tekni­ik­ka ja talous- lehdessä on tiivis­tet­tynä tutkimus­tu­los turpeen päästöistä sen koko elinkaarelta.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/turve+voittaa+kivihiilen+ilmastovertailussa/a31162

    Turve on ilmas­to­vaiku­tuk­seltaan parem­pi kuin kivi­hi­ili. Ja turpeen ylivoimaa lisäisi vielä , jos poli­it­tise­na päätök­senä tehty kivi­hi­iltä suurem­pi päästök­er­roin kor­jat­taisi­in oikealle tasolle.

    STEK ( Sähkö­tur­val­lisu­u­den Edis­tämiskeskus): “Turpeen CO2-päästöt ovat kiis­tanalainen asia. Turve on uusi­u­tu­va aine, mut­ta se uusi­u­tuu hyvin hitaasti. Taulukon päästök­er­toimes­sa ei tätä uusi­u­tu­mista ole otet­tu huomioon.

    OS aikaisem­min tänä vuon­na: “Jos asi­aa hallinnoitaisi­in ratio­naalis­es­ti, turve­tuotan­to jou­tu­isi mak­samaan päästöistään saasteveroa. Veron taso on help­po päätel­lä taa­jamien ja teol­lisu­u­den lupaehdoista.”

    Pitäisikö sit­ten vas­taavasti kaupunkien jätevesi­laitosten yli­juok­su­tuk­sia saasteverot­taa. Niitä juok­su­tuk­sia tapah­tuu syksy­isin ja varsinkin keväisin kovien satei­den aikana. 

    Sit­ten vihreille oiva ehdo­tus päästökauppaan:

    soiden ja nevo­jen omis­ta­jille alka­vat liikenne, teol­lisu­us ja muut päästöjä aiheut­ta­vat mak­saa hiilen­si­d­on­tako­r­vaus­ta. Mak­sun suu­ru­u­den voisi johtaa esim. suurten johta­jien vuosi­bonuk­sista. Bonuk­sen suu­ru­ushan taas johde­taan siitä, miten mon­ta työn­tek­i­jää tämä suur­jo­hta­ja on monot­tanut veron­mak­sajien ikeek­si kortistoon.

    1. Pitäisikö sit­ten vas­taavasti kaupunkien jätevesi­laitosten yli­juok­su­tuk­sia saasteverot­taa. Niitä juok­su­tuk­sia tapah­tuu syksy­isin ja varsinkin keväisin kovien satei­den aikana.

      Pitäisi.
      Min­un on vaikea hyväksyä sitä, että vira­nomaiset hyväksyvät seli­tyk­sen, että emme voineet mitenkään arva­ta, että lumi sulaa myös tänä keväänä kuten muinakin keväinä. Puhdis­ta­mot tulee mitoit­taa oikein. Tämä antaa väärän kannustimen. 

  27. Raimo K:“Ei uusi­udu kivi­hi­ili mis­sään järkevässä ajas­sa, mut­ta eipä uusi­udu turvekaan.”

    Kyl­läpäs uusiutuu.

    Suo kas­vaa pak­su­ut­ta joitakin mil­lime­tre­jä vuodessa. Suomes­sa pak­su­uskasvu on useim­miten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vai­htelu­väli on 0,2–4,0 mm.[3] Turvet­ta syn­tyy eniten pohjoisil­la alueil­la, kos­ka hajoami­nen on hitaam­paa kylmis­sä ja kosteis­sa ympäristöissä.[4] Turpeessa on hajoamisti­las­sa ole­vien kasvi­jään­nösten rakenne suurek­si osak­si säi­lynyt. Niistä voidaan usein määritel­lä, mihin kasvi­suku­un tai jopa ‑laji­in ne kuu­lu­vat. Soi­ta muo­dos­tuu vesien umpeenkas­vamisen, tul­va­maid­en ja tul­vat­toman met­sä­maan sois­tu­misen sekä meren­ran­nikoil­la maanko­hoamisen seu­rauk­se­na. (Wikipedia)

    Ennal­lis­tamista on tutkit­tu mm.

    http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/abf60bb079b31f44422569970059885d?OpenDocument

    Nopein tapa hiilen sit­o­misek­si on ruoko­hel­ven kylvämi­nen. Myös met­sänis­tu­tus on tehokas toi­mi ennallistamisessa.

    1. eemil
      Ilmas­ton­muu­tok­selta ei oikein pysty vält­tymään, jos keski­tytään vain siihen, mik­si mei­dän päästömme ovaty vähem­män merkit­täviä kuin muiden päästöt.
      Puu on suurelta soin uusi­u­tu­vaa, kos­ka jos met­sää ei kaade­ta, sen hiilen­sit­o­miskyky tyre­htyy. Suon hiilen­sit­o­miskyky ei tyre­hdy. Sik­si jokainen poltet­tu torve­ton­ni merk­it­see enem­män hiilid­iok­sidia ilmake­hässä tuhan­sik­si vuosik­si, kun taas jokaien poltet­tu puu­ton­ni vain muu­ta­mak­si kymmenek­si vuodeksi.

      Yritetään varan­to­jen kaut­ta. Ver­rataan kah­ta saman­laista suo­ta, joista toinen kuori­taan ja polte­taan, toinen jätetään ennalleen. Kauanko kestää, ennen kuin jälkim­mäisen suon alueel­la on yhtä paljon sitoutunut­ta hiiltä kuin edel­lisen alueel­la? 20 000 vuot­ta vai enemmän?

  28. eemil:
    Raimo K:”Ei uusi­udu kivi­hi­ili mis­sään järkevässä ajas­sa, mut­ta eipä uusi­udu turvekaan.”

    Kyl­läpäs uusiutuu.

    Suo kas­vaa pak­su­ut­ta joitakin mil­lime­tre­jä vuodessa. Suomes­sa pak­su­uskasvu on useim­miten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vai­htelu­väli on 0,2–4,0 mm.[3] Turvet­ta syn­tyy eniten pohjoisil­la alueil­la, kos­ka hajoami­nen on hitaam­paa kylmis­sä ja kosteis­sa ympäristöissä.
    ‘snip’

    Kyl­lähän se luon­non­ti­lainen suo kas­vaa, mut­ta turpeesta put­sat­tu suo ei näytä kasvavan.
    Viite ker­too, että ennal­lis­t­a­mi­nen voisi olla mak­dolli­nen, mut­ta ennen sitä vapau­tuu mm. metaa­nia — ei hyvä. Ja kuka ennal­lis­taa — ja milloin?

  29. Sylt­ty:

    En muista että olisin koskaan kuul­lut yhdenkään down­si­hf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäisi leika­ta samas­sa suh­teessa etu­isuuk­sia. Pikem­minkin päin­vas­toin, etu­isu­udet mah­dol­lis­ta­vat ren­toilu ja niitä pitäisi saa­da lisää.

    Tuo ker­too vain sen, että et ole koskaan liikkunut down­shif­taa­jien porukois­sa. Muis­tis­sa ehkä ei ole vikaa.

  30. Sylt­ty: En muista että olisin koskaan kuul­lut yhdenkään down­si­hf­tauk­sen kan­nat­ta­jan ker­to­van, että pitäisi leika­ta samas­sa suh­teessa etu­isuuk­sia. Pikem­minkin päin­vas­toin, etu­isu­udet mah­dol­lis­ta­vat ren­toilu ja niitä pitäisi saa­da lisää.

    No, kel­paanko minä esimerkik­si? Minä kan­natan sitä, että ihmiset tek­i­sivät vähem­män työ­tun­te­ja ja ceteris paribus työstä mak­set­ta­va kor­vaus olisi suh­teessa tuot­tavu­u­teen. Ja että etu­isuuk­sia pitäisi leikata.

    Min­un mielestäni näyt­tää siltä, että suurin ongel­ma on etu­isuuk­sien ylim­i­toi­tus siinä hämäräl­lä alueel­la, jos­sa kan­nat­taa juuri ja juuri jäädä etu­isu­u­den varaan eikä men­nä töi­hin. Tämä poruk­ka pitäisi saa­da töi­hin edes osa-aikaises­ti. Etu­isuuk­sia pitäisi leika­ta siinä kohtaa tietenkin, mut­tei 100% vaan sen ver­ran että sekä mak­sa­ja että saa­ja voittavat. 

    Toisaal­ta taas esimerkik­si ns normi­palka­nsaa­jan ansiosi­don­nainen on kyl­lä aika ylimitoitettu.

  31. O.S: “Puu on suurelta soin uusi­u­tu­vaa, kos­ka jos met­sää ei kaade­ta, sen hiilen­sit­o­miskyky tyre­htyy. Suon hiilen­sit­o­miskyky ei tyre­hdy. Sik­si jokainen poltet­tu torve­ton­ni merk­it­see enem­män hiilid­iok­sidia ilmake­hässä tuhan­sik­si vuosik­si, kun taas jokaien poltet­tu puu­ton­ni vain muu­ta­mak­si kymmenek­si vuodeksi.”

    Yritetään tätä kaut­ta: Ensin­näkin on hienoa havai­ta, että vihreä O.S. on valais­tunut siihen, että met­sän hakkaami­nen on hiilid­iok­sidin sit­o­mista lisäävä toimen­piden. Tähän asti olemme saa­neet lukea ja kokea vihrei­den fun­da­men­tal­is­tista totaal­isuo­jelu­ide­olo­giaa kaikessa, myös met­sien kohdalla. 

    Toisek­si jokaista turve­tuotan­to­suo­ta ei tarvitse ennal­lis­taa takaisin suok­si. Hiilen sit­o­mi­nen alkaa nopeam­min kun tuotan­toalalle kyl­vetään vihreää, ruoko­helpeä tai puun siemeniä/taimia.
    Yllä postaa­mani väitöskir­ja todis­taa, että suok­si ennal­lis­tamises­sa tupasvil­lasi­ir­rot (mät­täät) alka­vat vähen­tää kaa­su­vuo­to­ja jo kolmes­sa vuodessa.

    Soi­ta voidaan suo­jel­la kuten toim­i­taan met­sienkin kohdal­la. Jos vihreät pitävät kiilusilmäis­es­ti kiin­ni soiden totaal­isuo­jelus­ta, niin olisi paras­ta lähteä kehit­telemään esit­tämääni mallia hiilen­si­d­on­nan kor­vaamis­es­ta maan­omis­ta­jille. Sil­loin ei omis­ta­jan tarvit­sisi hakea tuot­to­ja turpeen myymisellä.

    Ei vaan tai­da sopia vihrei­den ide­olo­giaan minkään­näköi­nen kor­vaus maan­mis­ta­jalle. Pikem­minkin omis­t­a­mi­nen pitäisi kansal­lis­taa, ja taval­laan se jo onkin sosial­isoitu. Hiilen sidon­nan etu ote­taan kansan käyt­töön, mut­ta siitä ei halu­ta maksaa. 

    Tämän asian kor­jaamisek­si olisi päästökau­pan laa­jen­t­a­mi­nen puo­lus­tet­tavis­sa. Tosin V. Niin­istö ja S.Hassi saa­vat var­maan suo­ma­laiset mak­sum­iehik­si tässäkin asiassa.

    1. eemil
      Yrität puhua vir­ta­su­ureista, kun pitäisi puhua hiilen varas­toista. Jos tyh­jen­nät turvesuon, mil­lä aikavälil­lä ja mil­lä top­i­men­piteil­lä suo­hon tulee edes se hiil­imäärä, joka siihen oli sitoutuneena sil­lä het­kel­lä, kun se hävitet­ti­in. Ruoko­helpeä kas­vat­ta­mal­la nyt ainakaan ei koskaan, enkä oikein usko met­sänkään sisältävän mis­sään olois­sa hehtaaria kohden yhtä paljon hiiltä kuin turve.
      Eikä tämäkään riitä, kos­ka se suo­han olisi jatkanut hiilinieluna.
      Mil­lä aikavälil­lä alueelle saadaan sido­tuk­si hiiltä yhtä paljon kuin siinä samaan aikaan olisi, jos suo olisi saanut jatkaa kasvuaan?

  32. Het­ki­nen , O.S. onkin täl­lainen häm­men­nys­tak­ti­nen keskusteli­ja. Keskustelus­sa vastapuol­ta täy­tyy kun­nioit­taa , niin ettei heit­tele sekaan epäoleel­lisuuk­sia. Suoekosys­tee­mi on kokon­aisu­us, jos­sa karkeis­tet­tuna, hiilen sidon­ta ja kaa­su­jen (metaani , Co2 ym.) vapau­tu­mi­nen vaihtelevat. 

    Lähtöko­h­ta keskutelulle on sel­l­ainen, että molem­pi­en osa­puolien olete­taan tietävän suoekosys­teemin rakenteen. 

    Vihreät, mik­si turve-ener­gian hyö­dyn­tämisen pitäisi olla 100 pros­ent­tis­es­ti hiilineu­traalia ? Onko kivi­hi­ilen tai öljyn polt­tamises­sa ensim­mäistäkään aja­tus­ta hiilineu­traal­i­u­den saavut­tamis­es­ta ennal­lis­tamisen kautta ?

    Turpeen hyö­dyn­tämi­nen ja osan sen hiil­i­hävikin kor­vaamis­es­ta pitäisi riit­tää. Täl­lainen toim­inta on kansan­taloudel­lis­es­ti viisas­ta. Mik­si Suomen ain­oana pitäisi sitoa soi­hin­sa hiiltä maa­pal­lon pelas­tamisek­si. Samal­la muut val­tiot saa­vat vauras­tua hal­val­la hiilel­lä ja öljyllä. 

    Seu­raavas­sa diplomi­työ, jos­sa on hyviä mit­ta­suhtei­ta turpeen hiilen sidon­nas­ta ym. kan­nat­taa tutustua.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Diplomity%C3%B6_Lakanen.pdf

  33. Sylt­ty: Kun joku jää koti­in, niin siihen pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man paljon tukea, mieluiten kun­non eläkekin.

    No kun ei tarvitse. Jos tulot ylit­tävät menot ja rahaa on sopi­vak­si kat­sot­tu sum­ma säätössä, niin vai­h­toe­hto­ja on kak­si: jatke­taan ylimääräisen rahan keräämistä entiseen malli­in tai sopeutetaan tulot vas­taa­maan meno­ja. Eli vähen­netään työn tekemistä. Tämän olet­taisin vas­taa­van sitä lep­pois­tamista, johon Osmo Soin­in­vara viit­taa alku­peräisessä kir­joituk­ses­saankin. Ja tämä on se, mitä on edessä. Kiveen hakat­tu viikot­tainen 5x8h valmis­tu­misen het­kestä eläk­keelle asti ei ole enää ain­ut totuus.

    Lainatun kir­joit­ta­jan mukaan täl­lainen toim­inta on moraalis­es­ti epäi­lyt­tävää. Joku toinen saat­taa pitää moraalis­es­ti kyseenalaise­na maa­pal­lon tuhoamista jatku­vaan kasvu­un vedoten. Tai rahakkaiden ja yri­tys­ten har­ras­ta­maa veropakoilua.

    Kokon­aan oma ongel­maryh­män­sä ovat ne, jot­ka jäävät koti­in puh­taasti tukien varaan. Hei­dän osalta puhut­ta­neen syrjäytyneistä.

    1. On ihan oikein vähen­tää työtään ja omaa kulu­tus­taan. Ongel­ma on siinä, että halu­aa kuitenkin lap­silleen yhdek­sän­vuo­tisen perusk­oulun eikä tyy­dy kuu­sivuo­tiseen. Tästä saisi reilun, jos vero­tus perus­tu­isi tun­tipalkkaan eikä vuosi­palkkaan, mut­ta tämä on teknis­es­ti mahdotonta.

  34. Kyl­lä minä tun­nen pari sem­moista henkilöä, joka ovat vai­h­ta­neet olen­nais­es­ti helpom­pi­in hom­mi­in per­heen takia. Ovat vasem­mis­to­laisia, joten he eivät var­mas­tikaan kan­na­ta tukien leikkaamista samas­sa suhteessa.

    Samat­en en ole kyl­lä ikinä, en ikinä lukenut lehdestä ain­ut­takaan mielipi­det­tä, jos­sa olisi puhut­tu kohtu­ullis­tamis­es­ta ja työn vähen­tämis­es­tä ja samaan aikaan todet­tu, että tämä sit­ten tarkoit­taa saman­laista kohtu­ullis­tamisen tarvet­ta julk­i­sis­sa palveluis­sa ja tulon­si­ir­rois­sa. Pikem­minkin päin­vas­toin, kyl­lä niis­sä kir­joituk­sis­sa on puhut­tu juurikin kotiäi­tien eläke-eduista, koti­hoidon tues­ta, pidem­mistä isyys- ja äitiys­va­paista ja parem­mista tuista siihen, vuorot­telu­va­paista, koti­hoidontuen kun­tal­isän korot­tamis­es­ta taik­ka lakkaut­tamisen vas­tus­tamis­es­ta, parem­mista palveluista niille, jot­ka eivät ole työter­veyshuol­lon piiris­sä ja niin edelleen ja niin edelleen.

    Myön­nän että pk-seudun down­shif­taa­vat hyvä­palkkaiset valkokaulustyöläiset voivat olla jonkin ver­rann eri lin­joil­la. Hei­hin min­ul­la ei ole minkään­laista kosketuspintaa.

    Kyl­lä nämä tiedemiehen tapaiset vähem­män työtä — vähem­män myös julk­ista sek­to­ria-down­sif­taa­jat ovat aivan selvä vähem­mistö. Suomes­sa on muutenkin hyvin vähän henkilöitä, jot­ka kan­nat­taisi­vat julkisen sek­torin pienen­tämistä ja tässä pienen­pienessä porukas­sa on aivan var­masti suh­teet­toman vähän yleisiä lep­pois­tamisen kan­nat­ta­jia juurikin sen takia, että Suomes­sa se lep­pois­tamisen kus­tan­nuk­set ote­taan usein tois­t­en pussista.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    On ihan oikein vähen­tää työtään ja omaa kulu­tus­taan. Ongel­ma on siinä, että halu­aa kuitenkin lap­silleen yhdek­sän­vuo­tisen perusk­oulun eikä tyy­dy kuusivuotiseen. 

    Reilua sen sijaan on se että kaveri joka ei päivääkään ole tehnyt oikea­ta työtä (eikä aio) vaatii (ja saa) lap­silleen yhdek­sän­vuo­tisen perusk­oulun. Eikä ne vaa­timuk­set tähän edes lopu.

  36. eemil:
    ‘snip’
    Seu­raavas­sa diplomi­työ, jos­sa on hyviä mit­ta­suhtei­ta turpeen hiilen sidon­nas­ta ym. kan­nat­taa tutustua.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KeskiSuomenELY/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/Diplomity%C3%B6_Lakanen.pdf

    Hyvä link­ki, mik­si et ole lukenut?

    Turve­tuotan­to­suot pääs­tivät ilmaan vuon­na 2011 Kes­ki-Suomes­sa (siis pelkästään Kes­ki-Suomes­sa) 94.557 hiilid­iok­si­diek­vi­va­lent­ti­ton­nia samal­la kun luon­non­ti­laiset suot sitoi­vat keskimäärin 73 gram­maa neliömetriä kohden.
    Lisäk­si tietysti turpeen poltos­ta tule­vat kaasut.

  37. Sun Tzu: Reilua sen sijaan on se että kaveri joka ei päivääkään ole tehnyt oikea­ta työtä (eikä aio) vaatii (ja saa) lap­silleen yhdek­sän­vuo­tisen perusk­oulun. Eikä ne vaa­timuk­set tähän edes lopu.

    Reilua on nimeno­maan se, että lap­si saa mah­dol­lisu­udeen käy­dä koulua riip­pumat­ta siitä, mitä hänen van­hempansa ovat tai eivät ole.
    Van­hem­mat tietysti saa­vat vaa­tia ihan mitä tahansa, toteu­tus on toinen juttu.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Tästä saisi reilun, jos vero­tus perus­tu­isi tun­tipalkkaan eikä vuosi­palkkaan, mut­ta tämä on teknis­es­ti mahdotonta.

    Minä tek­isin tästä reilun nos­ta­mal­la reip­paasti ansio­tulovero­tuk­sen pro­gres­sio­ta. Mitä tämä Osmo Soin­in­vaarankin ehdo­tus osaltaan luul­tavasti tarkoittaisi.

    Kun ker­ran tulo­erot on päästet­ty rep­sah­ta­maan perustele­mal­la niitä eri­laisil­la työn tuot­tavuuk­sil­la, niin sääde­tään sit­ten myös vero­tus tämän mukaises­ti. Meitä keskimääräistä parem­pit­u­loisia “asiantun­ti­joi­ta” ja vas­taavia on yhä enem­män ja palkkaa tulee suo­ras­taan pelot­ta­van hel­posti. Olen aina ihme­tel­lyt, miten tulovero­pros­ent­ti voikaan tulo­jen noustes­sa pysyä niin pienenä kuin se on. Ja samal­la vaik­ka joku siivoo­ja joutuu puhdis­ta­maan kont­to­ria nälkäpalkalla.

    Ei voi olla niin, että työ­paikalla pitää viet­tää jokaise­na arkipäivänä kahdek­san päivän paras­ta tun­tia plus työ­mat­ka-ajat pelkästään sen täh­den, että “tuot­tavam­man” työn vero­tus nyky­mallis­sa on liian tehotonta.

    Ja jos jol­lain lasken­nalli­nen mar­gin­aaliv­ero on korkea niin yhteiskun­nan tukien saa­jil­la. Ja silti hei­dän olete­taan aktivoitu­van töihin.

  39. Raimo K: “turve­tuotan­to­suot pääs­tivät ilmaan vuon­na 2011 Kes­ki-Suomes­sa (siis pelkästään Kes­ki-Suomes­sa) 94.557 hiilid­iok­si­diek­vi­va­lent­ti­ton­nia samal­la kun luon­non­ti­laiset suot sitoi­vat keskimäärin 73 gram­maa neliömetriä kohden.
    Lisäk­si tietysti turpeen poltos­ta tule­vat kaasut.”

    Mitä sit­ten ? Tietysti ener­giantuotan­nos­ta tulee päästöjä, ja kivi­hi­ili sekä öljy ovat peru­ut­ta­mat­tomasti vapaut­ta­neet niihin sitoutuneen hiilen ilmake­hään. Tätä pois­tu­maa pitää sit­ten met­sien ja soiden paika­ta . (ilman korvausta)

    Vielä ker­ran: turve­tuotan­nos­ta vapau­tuneet ken­tät ennal­lis­te­taan, jol­loin ne alka­vat välit­tömästi taas uudelleen sitoa hiiltä. Oletko kuul­lut kivi­hi­ilikaivosten, poh­jan­meren öljyn tai öljykent­tien ennallistamisesta ?

    Vas­taa­mat­ta on kuitenkin jäänyt kysymys: mik­si vihreät eivät anna hyö­dyn­tää turvet­ta , vaik­ka tuotan­non hai­tat ovat pois­tet­tavis­sa ? Ja tutkimusten mukaan turve on kansan­taloudel­lis­es­ti ja ilmas­tosy­istä parem­pi vai­h­toe­hto kivi­hi­ileen ver­rat­tuna ? Suo­jel­tu­ja soi­ta jää hyö­dyn­tämisen jäl­keen silti riittävästi.

    Entäs maan­omis­ta­jille mak­set­ta­va kor­vaus hiilen sidon­nas­ta päästökau­pan yhtey­dessä , aiko­vatko vihreät ajaa tätä mallia Suomen eduksi ?

    1. mik­si vihreät eivät anna hyö­dyn­tää turvet­ta , vaik­ka tuotan­non hai­tat ovat poistettavissa ? 

      Siitä, että hai­tat ovat pois­tet­tavis­sa, ei seu­raa, että ne pois­tet­taisi­in. Jos Vapo ottaisi kat­ta­van vaku­u­tuk­sen, joka kat­taisi sat­tui sata­maan ‑tilanteet, mnut­ta kun se lupaa, että joskus myöhem­min, ehkä , teemme jotain hait­to­jen pois­tamisek­si. Olen näh­nyt Vapon täy­del­liszesti pilaamia jhärviä, joista ei ole herunut mitään kor­vauk­sia hai­tan kärsijöille.

      turve­tuotan­nos­ta vapau­tuneet ken­tät ennal­lis­te­taan, jol­loin ne alka­vat välit­tömästi taas uudelleen sitoa hiiltä.

      Alka­vat sitoa hiiltä. Sito­vatko ne hiiltä enem­män kuin sitoi­vat ennen suon hävit­tämistä? Se nyt vie3lä puut­tuisi, että ensin lisät­täisi­in suon ver­ran hiilid­iok­sidia ilmake­hään ja sit­ten sidon­ta vielä tyre­hty­isi. Jos hiilen sidon­ta ennal­lis­tamisen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tämistä, ollaan vas­ta samas­sa tilanteessa kuin kivi­hi­ilen kohdal­la. Polt­ta­mi­nen lisää koko määräl­lään ilmake­hän hiilid­iok­sidia. Onko tätä vaikea ymmärtää? Vai eikö ole tahtoa?

    2. Entäs maan­omis­ta­jille mak­set­ta­va kor­vaus hiilen sidon­nas­ta päästökau­pan yhtey­dessä , aiko­vatko vihreät ajaa tätä mallia Suomen eduksi ?

      Jos onte­hty toimia, jot­ka lisäävät hiilen sidon­taa siitä, mitä se oli ennen vuot­ta 1990, siitä voi saa­da päästökau­pas­sa kor­vauk­sia. Siitä ei saa kor­vaus­ta, että ole­mas­sa ole­vaa nielua ei hävitä. Jos suon hiilen sidon­ta vähe­nee suon hävit­tämisen yhntey­dessä, siitä tulee oikeas­t­aan maksaa.

  40. O.S:“Hiiltä ja turvet­ta kohdel­laan tas­a­puolis­es­ti. Molem­mil­la on sama päästöoikeusmak­su hiilidioksiditonnilta.”

    Niin­pä, eli sen jäl­keen kun päästök­er­roin on las­ket­tu väärin.

    Kiin­teän polt­toaineen päästök­er­toimen lasken­taan vaikut­ta­vat muut­tu­jat ovat polt­toaineen kos­teuspi­toisu­us saa­pumisti­las­sa, polt­toaineen hiilip­i­toisu­us kui­va-aineessa ja teholli­nen läm­pöar­vo saapumistilassa.

    Näil­lä muut­tu­jil­la ei saa­da esi­in todel­lisia hiilid­iok­sidipäästöjä. Lasken­nas­sa olisi otet­ta­va huomioon alun­perin aineeseen sitoutunut hiili. Siis hiiltä vapau­tuu yhtä paljon kuin sitä on sitoutunut. On se hiili sit­ten kiin­teäm­mässä muo­dos­sa kivi­hi­ilessä tai hajanaisem­mas­sa muo­dos­sa turpeessa. Hiilid­iok­sidia ei voi vapau­tua enem­pää kuin siihen on sitoutunut.

    Palamis­pros­essin eri­laisu­us on taas toinen kysymys, mut­ta hiiltä ei voi vapau­tua enem­pää kuin sitä on alun­perin sitoutunut.

  41. Kysymys down­shif­taamista moittiville. 

    Jos min­un on mah­dol­lista äärim­mil­leni pon­nis­tele­mal­la ansai­ta vuodessa 5X euroa (jos­sa X on suo­ma­lais­ten medi­aa­ni­palk­ka), niin syyl­listynkö moitit­tavaan down­shif­taamiseen, jos tyy­dyn ansait­se­maan vain 3X euroa? Entä 2X? X? 

    Onko down­shif­taamista se, ettei tee aivan niin paljon hom­mia kuin äärim­milleen pin­nistämäl­lä pysty­isi? Vai onko down­shif­taamista vain, jos viikot­tainen työai­ka on alle 40e/h. Vai mikä?

    Monis­sa hom­mis­sa palk­ka riip­puu suo­raan tuo­tok­sista, ei työ­paikalla tai ihan yhtään mis­sään tietysssä paikas­sa vietys­tä ajasta. 

    Ei elämän tarkoi­tus voi olla tulo­jen mak­si­moin­ti. Eikä edes hyvän yhteiskun­nankaan. Kait.

  42. Coun­try­boy: Kivi­hi­ilen päästöt eivät ole pienem­mät, jos huomioidaan koko tuotan­toketju. Ain­os­taan tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohti on näin.

    Lisäk­si on huomioita­va kivi­hi­ilikai­vok­si­in liit­tyvä suuri onneto­muus­frekvenssi (lähin­nä metaaniräjähdyk­set). Yksin Kiinas­sa kuolee vuosit­tain tuhan­sia kivi­hi­ilikai­vok­sis­sa ja Suomeen/Helsinkiin tuo­daan kivi­hi­iltä mm. Kemerovon pahamaineiselta kavos­alueelta Venäjältä. Mik­si vihreät eivät vas­tus­ta kivi­hi­ilikai­vok­sia ? Muutenkin ovat pro­filoi­tu­mas­sa erään­laisik­si hiilen­vihreik­si ainakin pääkaupunkiseudul­la. Myöskin tode­tut syanidit/ferrosyanidit Helsin­gin maaperässä liit­tyivät (Myl­ly­puro, Jätkäsaari) liit­tyivät tietääk­seni kivi­hi­ilen käyt­töön. Muis­taak­seni Pekka Haav­is­to oli ympäristömin­is­ter­inä pois­ta­mas­sa kivi­hi­ileltä hait­tavero­ja 1990-luvilla.

    Nyt näyt­tää siltä, että jopa Jyri Häkämies on edis­tyk­sel­lisem­pi täl­lä sektorilla.

    Pitää muis­taa se, että vihreät ovat ensisi­jais­es­ti etu­jär­jestö aivan niin kuin MTK. Vihreät puo­lus­ta­vat hyvink­oulute­tun, eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la asu­van väestön etu­ja. Täl­löin on selvä, että turve on hyvin paha — ei Helsin­ki käytä ener­giantuotan­nos­sa turvet­ta. Ympäristöpuolueen maineen vihreät on saanut siitä, että vihreät vas­tus­ta­vat asioi­ta, joista aiheutuu ympäristöhait­to­ja muual­la Suomes­sa. Kivi­hi­ili ei kuu­lu vas­tustet­tavien asioiden piiri­in — miten Helsin­gin ener­giahuolto hoidet­taisi­in ilman kivihiiltä? 

  43. O.S:” Jos hiilen sidon­ta ennal­lis­tamisen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tämistä, ollaan vas­ta samas­sa tilanteessa kuin kivi­hi­ilen kohdalla.”

    Anteek­si nyt vaan, mut­ta kivi­hi­ilen poltossa vapau­tunut­ta hiilid­ioks­dia ei ikinä kor­va­ta kivi­hi­ilen louhin­ta­te­ol­lisu­u­den toimesta. 

    “Muinais­ten kasvien jät­teet ovat geol­o­gis­ten maankuoren liikkei­den vaiku­tuk­ses­ta joutuneet kovan paineen ja lämpötilan
    alaisik­si. Tästä aiheutuneet kemi­al­liset ja fysikaaliset muu­tok­set ovat syn­nyt­täneet kivihiilen.”

    Kivi­hi­ili on siis turvet­ta , mut­ta tiivis­te­tyssä muo­dos­sa. Miten Soin­in­vaara voi väit­tää, että jos hiilen sidon­ta (suon) ennal­lis­tamisen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tämistä, ollaan vas­ta samas­sa tilanteessa kuin kivi­hi­ilen kohdalla?

    Turve­han on täl­löin hiil­i­taseessa kivi­hi­ileen näh­den miljoo­nia vuosia edellä.

    Sit­ten tuos­ta maan­omis­ta­jille mak­set­tavas­ta hiilen sidon­nas­ta. Suo on omis­ta­jalleen sel­l­aise­naan tuot­tam­a­ton ‚ja muut­tuu tap­pi­ol­lisek­si kun demarien kiin­teistövero ote­taan käyt­töön. (Se vie mukanaan jokamiehen oikeudet .) Tämä tulee lisäämään painet­ta soiden hyö­dyn­tämiseen turve­tuotan­non avul­la. Jos muu yhteiskun­ta mak­saisi suon sille tekemästä luon­nonar­vopalvelus­ta ( liiken­teen ja teol­lisu­u­den hiilen­si­d­on­ta) , niin turve­tuotan­toon olisi vähäisem­pi tarve.

    Jos on lisät­ty toimia… Niitähän tehdään koko ajan. Met­sänkas­vatuk­seen sopivia soi­ta ja nevo­ja ojite­taan, jol­loin niiden met­sänkasvu lisään­tyy. Täl­löin hiilen­si­d­on­ta kas­vaa. Muuten suo ei lisää hiilen­si­d­on­taa. Ja kun olette hyväksyneet kuvaa­masi mallin, niin olette taas toim­i­neet Suomen edun vastaisesti.

    Sum­ma sum­marum; kumpi on parem­pi ? Soiden hiilen­si­d­on­tako­r­vaus vai ojit­ta­mi­nen met­sän kasvua varten ? Luulisi kiilusilmäis­ten himoverot­ta­jienkin jo vähän ajat­tel­e­van mitä tuli tehtyä sil­loin kun kiin­teistövero met­sä­maa­han lanseer­at­ti­in. ( se kos­kee myös soi­ta ja nevoja)

  44. Min­un kallooni ei mah­du tässä kroonises­sa työt­tömyys­ti­lanteessa, mitä hyö­tyä eläkeiän nos­tos­ta kansan­taloudelle on. 

    Sehän vain lisäisi työt­tömyy­den kestoa nuoris­sa työt­tömis­sä, jot­ka eivät pääse työn syr­jään kiin­ni, sekä iäkkäis­sä (pitkäaikais)työttömissä, joil­ta eläkeikä karkaa.

    Eläkeiän nos­to ei toi­mi tässä suo­ma­laises­sa ON/OFF mallis­sa, jos­sa ollaan joko täyspäiväisiä työt­tömiä tai täyspäiväisiä työllisiä.

  45. eemil:
    ‘snip’
    Kivi­hi­ili on siis turvet­ta , mut­ta tiivis­te­tyssä muo­dos­sa. Miten Soin­in­vaara voi väit­tää, ettäjos hiilen sidon­ta (suon) ennal­lis­tamisen jäl­keen on sama kuin ennen hävit­tämistä, ollaan vas­ta samas­sa tilanteessa kuin kivi­hi­ilen kohdalla?

    Turve­han on täl­löin hiil­i­taseessa kivi­hi­ileen näh­den miljoo­nia vuosia edellä.
    ‘snip’

    Aivan. Kuten aikaisem­min kir­joitin, turve ei uusi­udu mis­sään järkevässä ajas­sa, vaan voidaan puhua, ei ehkä miljoon­ista, mut­ta tuhan­sista vuosista.

    Ja kun ne turpeet on poltet­tu, hiilid­iok­si­di on ilmake­hässä, aivan sama on tilanne kivi­hi­ilen suhteen.

    Ja sit­ten ovat vielä ne kaa­sut, jot­ka vapau­tu­vat turpeen nos­ton yhtey­dessä, joista ystäväl­lis­es­ti post­a­sit linkinkin.
    En kan­na­ta kivi­hi­ilen polt­toa sen enem­pää kuin turpeenkaan, mut­ta turvet­ta ei saa ylivoimaisek­si mil­lään rehellisel­lä laskutavalla.

  46. Evert The NeveR­est:
    Min­un kallooni ei mah­du tässä kroonises­sa työt­tömyys­ti­lanteessa, mitä hyö­tyä eläkeiän nos­tos­ta kansan­taloudelle on. 

    Sehän vain lisäisi työt­tömyy­den kestoa nuoris­sa työt­tömis­sä, jot­ka eivät pääse työn syr­jään kiin­ni, sekä iäkkäis­sä (pitkäaikais)työttömissä, joil­ta eläkeikä karkaa.

    Eläkeiän nos­to ei toi­mi tässä suo­ma­laises­sa ON/OFF mallis­sa, jos­sa ollaan joko täyspäiväisiä työt­tömiä tai täyspäiväisiä työllisiä.

    Suurin hyö­tyjä olisi virkamieskun­ta. He voivat vähen­tää työn­tekoa oma-aloit­teis­es­ti ja sopeut­taa työ­tahdin kun­toa vas­taavak­si ilman,että työ­nan­ta­ja puut­tuu asiaan.

    Palat­taisi­in takaisin 50-luvulle: Sil­loin kansak­oulunopet­ta­ja tai mikä tahansa virkamies oli kylän parhait­en palkat­tu­ja, työmäärää saat­toi säädel­lä itse , lomat oli­vat pitk­iä ja ennenkaikkea oli täy­delli­nen irti­sanomis­suo­ja ja eläke-edut oli­vat hyviä, 66 % viimei­sistä palkoista 30 vuo­den palvelulla

    Tuo työe­hto­jen eriy­tymi­nen johtaa siihen,että parhaat voimat tunke­vat julkiselle sek­to­rille ja yksi­tyi­nen saa tyy­tyä jäl­jelle jääneisiin.
    Kuka­pa halu­aa raataa pienel­lä pal­ka­lla, epä­var­mas­sa työsuhteessa,koko ajan uhka pääl­lä irti­sanomis­es­ta ‚palka­nalen­nuk­ses­ta tai palkat­tomas­ta ylimääräis­es­tä työstä etc.

    Etenkin kun viimeiset 5–10 vuot­ta ennen eläkeikää aika vietetään sos­sun luukul­la työtön-työtön-lorua kirjoitellen

    Ja lop­putule­m­ana työvoiman tar­jon­ta lisään­tyy 63–70-vuotiaissa,mutta eipä löy­dy maa­ta jos­sa olisi onnis­tut­tu työl­listämään tämä joukko julkisen sek­torin ulkop­uolel­la, ei edes Saksa

    Maail­mas­saon vielä­paljon 25–45-vuotiasta työvoimaa tar­jol­la, joten Suomeen tuskin investoidaan sen vuok­si, että tääl­lä on paljon 63–70-vuotiasta työvoimaa

  47. Mat­ti Kin­nunen:
    Onko down­shif­taamista se, ettei tee aivan niin paljon hom­mia kuin äärim­milleen pin­nistämäl­lä pysty­isi? Vai onko down­shif­taamista vain, jos viikot­tainen työai­ka on alle 40e/h.

    Jär­jestelmä on laskenut että kaikille sopi­va työai­ka omista resurs­seista, elämän­ti­lanteesta, tuot­tavu­us­ta­sos­ta tai työn vaa­tivu­ud­es­ta riip­pumat­ta on sen 37,5 h viikossa. 

    Tämän tulee sopia kaikille. Kaik­ki normista alaspäin vapaae­htois­es­ti poikkeami­nen on sitä down­shif­taamista eli löysäi­lyä (ei-vapaae­htoi­sis­sa tapauk­sis­sa sitä san­o­taan syr­jäy­tymisek­si). Ja ylöspäin poiket­taes­sa puolestaan kyseessä on epäter­ve ahneus ja työnarkomania…

    Jos palkkatyö kek­sit­täisi­in tänään, olisi haus­ka seu­ra­ta mil­lainen nor­mi­työai­ka työ­nan­ta­ja- ja työn­tek­i­jäos­a­puolten kesken neu­voteltaisi­in kun his­to­ri­al­lisia pain­o­laste­ja ei olisi taustal­la eikä voitaisi käy­dä nykyti­laan perus­tu­vaa iteroivaa tinkimiskaupankäyntiä.

  48. Suomen elä­keen superkart­tuma-malli on kuin räätälöi­ty julkisen puolen kuukausi­palkkaiselle viranhaltijalle.

    Ruotsin malli, jos­sa eläkeläisen palkkatyövero­tus­ta on alen­net­tu, on tehty tuot­ta­van työn näkökulmasta.

    Suomes­sa elinikäisen edun saa tarvit­ti­in henkilön työ­panos­ta tai ei. 

    Ruot­sis­sa etu on suori­tus­pe­rusteinen ja edun saa vain sil­loin, kun työ­panok­selle on todel­lista kysyntää.

  49. Raimo K:“Aivan. Kuten aikaisem­min kir­joitin, turve ei uusi­udu mis­sään järkevässä ajas­sa, vaan voidaan puhua, ei ehkä miljoon­ista, mut­ta tuhan­sista vuosista.”

    Vielä ker­ran: turve­tuotan­toalueen ei tarvit­sekaan uusi­u­tua , vaan se ote­taan vil­je­lykäyt­töön. Alueel­la voidaan vil­jel­lä met­sää, viher­mas­saa tai vil­jaa. Täl­löin ko. alue sitoo hiiltä ilmake­hästä välit­tömästi. Tapah­tuuko näin öljyken­til­lä tai kivi­hi­ilikai­vok­sis­sa ? Ei.

    Suomes­sa riit­tää suo­jel­tu­ja soi­ta yllin kyllin, niihin ei tarvitse koskea turvetuotantotarkoituksessa.

    Seu­raavas­sa link­ki VTT:n tutkimuk­sen esit­te­lyy­h­teen­ve­toon, jos­ta pääset myös tutkimuk­sen raporttiosuuteen:

    http://www.vtt.fi/uutiskirje/022007art07.jsp

    Lyhyesti, turve­maan käytöstä seu­raa kivi­hi­ilestä pienem­mät päästöt. Ja tässä on las­ket­tuna koko turve­tuotan­non elinkaari. Kivi­hi­ilen kohdal­la on tuskin las­ket­tuna mukaan nim­imerk­ki coun­try­boyn viit­taamia kivi­hi­ilikaivosten onnet­to­muuk­sia , kuolemia ja ympäristökatastrofeja.

    Alun­perin tämä jut­tuketju lähti liik­keelle siitä, että vihreät eivät arvos­ta maakun­nis­sa sijait­se­via luon­non­va­ro­ja ja niiden tuo­maa työl­lisyyt­tä mil­lään asteikolla.

    Vaik­ka VTT:n tutkimuk­set osoit­ta­vat vääjäämät­tömästi turpeen parem­muu­den kivi­hi­ileen ver­ratt­tuna, niin 60-luvulle jämähtäneet asen­teet ovat ja pysyvät. 

    Vihreät toimi­vat kuin pikku­las­ten väit­telyssä tiinan tois­taes­sa omaa väitet­tään, miika peit­tää kor­vansa ja tois­taa omaa hoke­maansa ettei kuulisi mitä tiina väittää.

    -kessi — s‑u-o-j-e-l-t-a-v‑a, kessi .…

    Kivi­hi­ilen polton kohdal­la ympäristö- yhteiskun­nal­liset- sosi­aaliset- poli­it­tiset ja muut ongel­mat siir­retään Suomes­ta kivi­hi­ilen tuot­ta­ja­maa­han. Ikäänkuin hiilestä mak­set­ta­va hin­ta olisi oikeu­den­mukainen ja riit­tävä kor­vaus näi­hin ongelmiin.

    Aikaisem­min Pena kir­joit­ti osu­vasti vihrei­den poli­it­tis­es­ta ide­olo­gias­ta. Kos­ka Helsin­gin vihreät jär­jestävät marssin kivi­hi­ilen tuotan­non ympäristöon­gelmia tai tuot­ta­ja­maan ihmisoikeusrikko­muk­sia vastaan?

    Maalais­li­it­toa vas­taan jo jär­jestet­ti­in mie­lenosoi­tus Tal­vi­vaaran vuok­si. Ville Niin­istö olisi halun­nut marssia ellei olisi min­is­teri ( ja itse vas­tu­us­sa onnettomuudesta).

    Onko­han vihreil­lä näis­sä luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämisessä vain poli­it­ti­nen päämäärä? Jos maaseudulle menee hyvin se tietää Maalais­li­iton nousua ja vihreät menet­tävät ääniä. 

    Tosi­asi­at eivät pun­taris­sa paina mitään.

  50. eemil:

    Vielä ker­ran: turve­tuotan­toalueen ei tarvit­sekaan uusi­u­tua , vaan se ote­taan vil­je­lykäyt­töön. Alueel­la voidaan vil­jel­lä met­sää, viher­mas­saa tai vil­jaa. Täl­löin ko. alue sitoo hiiltä ilmake­hästä välittömästi.

    Lyhyesti, turve­maan käytöstä seu­raa kivi­hi­ilestä pienem­mät päästöt.

    Kivi­hi­ilen polton kohdal­la ympäristö- yhteiskun­nal­liset- sosi­aaliset- poli­it­tiset ja muut ongel­mat siir­retään Suomes­ta kivi­hi­ilen tuottajamaahan. 

    Kuten Osmo Soin­in­vaara on mon­een ker­taan toden­nut, suo sitoo ja varas­toi pysyvästi hiiltä. Jos se muute­taan maa- tai met­sä­talouskäyt­töön, varas­toin­ti lop­puu (puut lop­ul­ta polte­taan tai pel­lol­la kas­va­vat kasvit syödään).

    JOS Vapo osaisi/haluaisi kerätä turvet­ta sul­je­tul­la vesikier­rol­la ilman nyky­istä vesistö­jen pilaamista, jo maa- tai met­sä­talouskäyt­töön otet­tu­jen soiden turpeen polt­ta­mi­nen kivi­hi­ilen sijaan olisi hyvinkin perustel­tua. Nykyti­lanteessa, kun vesistöt pilataan, on parem­pi käyt­tää mod­er­nia kaivostekni­ikkaa ja kaivaa sitä maan alla ole­vaa venäläistä tai puo­lalaista hiilikaivos­ta entistä syvem­mäk­si. Suo­ma­lais­ten työl­listymisen hin­tana kun turpeen nos­ton osalta olisi vesistö­jen pilaan­tu­mi­nen. Se on liian kallis hinta.

  51. Evert The NeveR­est:
    Min­un kallooni ei mah­du tässä kroonises­sa työt­tömyys­ti­lanteessa, mitä hyö­tyä eläkeiän nos­tos­ta kansan­taloudelle on. 

    Suosit­te­len OECD:n julka­isua ECO/WKP(2012)26, joka löy­tyy esim http://www.oecd-ilibrary.org/economics/the-short-term-effects-of-structural-reforms_5k9csvk4d56d-en

    Selit­tää, mik­si mon­et ekon­o­mistien suosit­telemat uud­is­tuk­set ja arkikoke­muk­set niistä ovat ris­tiri­idas­sa. Uud­is­tuk­sia tehdään yleen­sä vain pakon edessä syvässä lamas­sa, vaik­ka mon­et niistä pitäisi toteut­taa vas­ta nousun käyn­nistyt­tyä. Päätök­set voidaan toki tehdä aiemmin.

  52. Koti-isä: Kuten Osmo Soin­in­vaara on mon­een ker­taan toden­nut, suo sitoo ja varas­toi pysyvästi hiiltä. Jos se muute­taan maa- tai met­sä­talouskäyt­töön, varas­toin­ti lop­puu (puut lop­ul­ta polte­taan tai pel­lol­la kas­va­vat kasvit syödään).

    Asia ei ole näin yksioikoinen , luon­non­ti­laiset suot ovat metaanin lähde. Metaani on taas hiilid­iok­sidia 25 ker­taa pahempi kaa­su ilmas­to­vaiku­tuk­seltaan ja se läm­mit­tää ilmakehää.

    Tietoa saat mm. seuraavasta:

    http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/sarjala.htm

    Metsä‑, vil­jan- ja bio­mas­san vil­je­ly ei merk­itse hiilen­si­d­on­nan lop­pumista vaan kas­va­tus- ja kor­ju­u­toimet seu­raa­vat toisi­aan viiveet­tömästi. Samoin hiilen sidonta.

    Kun suon ja nevan omis­ta­jil­ta ale­taan kerätä kiin­teistöveroa nykyisen met­sän­hoit­o­mak­sun (vero) lisäk­si, niin mil­lä tuo­tol­la ne mielestäsi tulisi maksaa?

  53. Koti-isä: Nykyti­lanteessa, kun vesistöt pilataan, on parem­pi käyt­tää mod­er­nia kaivostekni­ikkaa ja kaivaa sitä maan alla ole­vaa venäläistä tai puo­lalaista hiilikaivos­ta entistä syvem­mäk­si. Suo­ma­lais­ten työl­listymisen hin­tana kun turpeen nos­ton osalta olisi vesistö­jen pilaan­tu­mi­nen. Se on liian kallis hinta.

    Voi teitä vihre­itä, vai, että nykyainen kaivostekni­ik­ka kivi­hi­ilen louhin­nas­sa. Luepa tämä, ei ole pitkä:

    http://178.79.152.176/fw/uutiset/21-suomalaiset-energiayhtioet-eivaet-valvo-kivihiilensae-alkuperaeae

    Seu­raavas­ta videosta voit nähdä nyky­hetken turve­tuotan­non vesien­suo­jelus­ta. Se on jotakin aivan muu­ta mitä esim. Soin­in­vaara ja Viina­nen esit­tävät. Tulkaa pois sieltä 60-luvun juoksuhaudoista.

    http://www.youtube.com/watch?v=SxXO-4PC7kw

  54. eemil:
    ‘snip’
    Seu­raavas­ta videosta voit nähdä nyky­hetken turve­tuotan­non vesien­suo­jelus­ta. Se on jotakin aivan muu­ta mitä esim. Soin­in­vaara ja Viina­nen esit­tävät. Tulkaa pois sieltä 60-luvun juoksuhaudoista.

    http://www.youtube.com/watch?v=SxXO-4PC7kw

    Ei kai kukaan ole oikeasti epäil­lyt etteikö rahal­la saisi hyviä main­osvideoita — eikä Vapon raha ole poikkeus.

  55. Mitä on edessä? Ainakin läm­mintä säätä:
    http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/12/1669483/japani-luopumassa-paastovahennystavoitteestaan

    apani on luop­umas­sa kun­ni­an­hi­moi­ses­ta päästövähen­nys­tavoit­teestaan. Maa on luvan­nut vähen­tää päästöjään 25 pros­en­til­la vuo­den 1990 tasos­ta vuo­teen 2020 men­nessä. Tavoit­teesta ollaan luop­umas­sa, kos­ka fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö on kas­vanut Japanis­sa merkit­tävästi Fukushi­man ydin­voimalaon­net­to­muu­den jälkeen.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.