Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?

Sak­san yli­jäämät aiheut­ta­vat oli­ivi­maid­en ali­jäämät tai päinvastoin.

Kos­ka on yhteis­val­u­ut­ta, Sak­san yli­jäämät – ovat ne peräisin kau­pas­ta minkä maan kanssa hyvän­sä – aiheut­ta­vat muiden euro­maid­en ali­jäämät. Mekanis­mi menee val­u­ut­takurssin kaut­ta. Kos­ka euro kel­luu, sil­lä ei voi olla kovin suur­ta yli- tai ali­jäämää. Keskus­pank­ki voisi manip­u­loi­da kurssia (Kiina, Sveit­si) mut­ta sak­salais­ten mukaan keskus­pankil­la ei saa olla mui­ta tehtäviä kuin hin­tavakau­den ylläpi­to eikä EKP sik­si manip­u­loi kurssia. Jos euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana, se näkyy euroalueen alijäämänä.

Sak­san suuret yli­jäämät ovat nos­ta­neet euron arvoa dol­lareis­sa. Se lähti alle 90 sen­tistä ja kohosi parhaim­mil­laan 1,60 dol­lari­in. Jos oli­ivi­maat eivät olisi olleet mukana eurossa, Sak­sal­la ei olisi ollut yhtä suur­ta yli­jäämää ihan siitä syys­tä, että euron kurssi olisi kohon­nut niin korkeak­si, että yli­jäämät oli­si­vat leikkau­tuneet. Eikä oli­ivi­mail­la olisi ollut niin suuria ali­jäämiä, ellei Sak­sal­la olisi ollut noi­ta yli­jäämiä, kos­ka euron arvo olisi nous­sut vähem­män ja niiden vien­ti olisi vetänyt.

Mut­ta mikä on aiheut­tanut Sak­san suuren vai­h­to­taseen yli­jäämän? Se ei ole kil­pailukyky. Itseasi­as­sa Sak­sa ei ole ollut mikään superme­n­estyjä talouskasvus­sa. Outoa on tuo kulu­tuk­sen jäämi­nen voimakkaasti jäl­keen kokon­ais­tuotan­nos­ta. Se myös on noiden yli­jäämien takana.

Mieleeni tuli asia, jon­ka voisin vaival­lois­es­ti tark­istaa itsekin, mut­ta joku luk­i­joista var­maan osaa antaa vas­tauk­sen suo­raan. Voisiko syynä olla Sak­sas­sa tehty raju eläkkei­den leikkaus ja/tai eläke­jär­jestelmän rahas­toin­ti­as­teen nos­to? Jokin hyvin merkit­tävä eläke­jär­jestelmän kestävyyt­tä paran­ta­va uud­is­tus siel­lä tehti­in kym­menisen vuot­ta sit­ten. Onko se nos­tanut maan säästöastetta?

Vai­h­to­taseen yli­jäämäl­lä on toinenkin seli­tys kuin vien­ti- ja tuon­ti­t­u­lo­jen ero­tus. Se ker­too kansan­talouden säästämis­es­tä. Jos vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen, jol­lakin kansan­taloudessa on jäätävä rahaa säästöön: val­ti­ol­la, sosi­aal­i­tur­vara­has­toille, yri­tyk­sil­lä tai koti­talouk­sil­la. (Ei kan­na­ta väit­tää vas­taan; tämä on iden­ti­teet­ti.) Suomen pitkään jatkunut vai­h­to­taseen yli­jäämä on johtunut suurelta osin eläke­jär­jestelmän rahas­toivu­ud­es­ta ja Kiinan jär­jet­tömän suuri yli­jäämä (säästämisas­te 50% tuloista) johtuu siitä, ettei mitään eläke­jär­jestelmää ole eikä oikein ole lap­si­akaan anta­mas­sa van­hu­u­den tur­vaa, joten kaik­ki säästävät.

Juhana Var­ti­ainen sanoi eräässä sul­je­tus­sa sem­i­naaris­sa, että täl­lä vuosikymmenel­lä sekä Ruotsin että Suomen vai­h­to­taseet tule­vat ole­maan ali­jäämäisiä vien­nin men­estyk­ses­tä riip­pumat­ta demograafi­sista syistä, kos­ka säästäjiä on maas­sa vähem­män kuin säästö­jen­sä syöjiä. Suomes­sa voi vai­h­to­taseen pan­na kun­toon yksinker­taisim­min vaikeut­ta­mal­la asun­to­lain­o­jen saamista. Mut­ta se tuot­taisi työttömyyttä.

115 vastausta artikkeliin “Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?”

  1. “Voisiko syynä olla Sak­sas­sa tehty raju eläkkei­den leikkaus ja/tai eläke­jär­jestelmän rahas­toin­ti­as­teen nosto?”

    Olisiko syynä olla se, että entisen Itä-Sak­san alueel­la on paljon, paljon alem­pi palkkata­so kuin entisessä Länsi-Saksassa.

  2. “Suomes­sa voi vai­h­to­taseen pan­na kun­toon yksinker­taisim­min vaikeut­ta­mal­la asun­to­lain­o­jen saamista. Mut­ta se tuot­taisi työttömyyttä.”

    Het­ken pikku notkah­dus, kun ennakkosäästetään jonkin aikaa niin tilanne korjaantuu.
    Ja todel­lista säästämistä tuskin tarvitaan,sillä ylisukupolvi­nen per­in­tö kor­vaa säästämisen suurim­malle osalle.
    Mut­ta ennakkosäästämis­es­tä on hyö­tyä ‚sil­lä asun­to­jen hin­ta real­isoituu nuo­rille osta­jille parem­min ja hin­tatati­etoiset eivät ole enää yhtähel­posti uunotettavissa.

    Odotet­tavis­sa on asun­to­jen hin­nan laskua

  3. Help­poa vas­taus­ta kysymyk­seen mik­si Sak­sal­la on niin suuri vai­h­to­taseen yli­jäämä ei tai­da olla. Kan­toos esit­tää aiheesta kuitenkin pari havain­nol­lis­tavaa kuvaa­jaa ja hyviä huomioi­ta: http://kantooseconomics.com/2011/04/03/is-germany-competitive-is-norway/ Säästämisas­te on nous­sut eri­tyis­es­ti yri­tys­ten osalta ja blo­gis­sa tätä selitetään mm. Sak­san kil­pailukyvyn puut­teel­la ja toisaal­ta sil­lä, että yhteis­val­u­ut­ta las­ki kyn­nys­tä sijoit­taa muualle euroalueella. 

    Joka tapauk­ses­sa vai­h­to­taseen yli­jäämä ei ole mil­lään muo­toa yksiselit­teisen hyvä asia Sak­salle. Se voi myös tarkoit­taa koti­mais­ten investoin­tien puutet­ta ja ongelmia myöhemmin.

  4. Eli karkeasti san­ot­tuna vai­h­to­tase para­nee, jos päätämme olla osta­mat­ta sitä seu­raavaa iPhonea. Mut­ta minne ne säästöt siis menevät kansan­talouden tasol­la? Ilmeis­es­ti ulko­mais­ten fir­mo­jen ym. omis­tuk­si­in? Jos ymmärsin kir­joituk­sesi oikein, mitkään koti­maiset investoin­nit eivät vaiku­ta tähän suo­raan lainkaan (pait­si tietenkin siltä osin kun ne paran­ta­vat kykyä myy­dä jotain). Tämä taitaa tosin toimia vain siltä osin kuin val­u­ut­to­jen arvot kelluvat. 

    Ei ilmeis­es­ti voi kuitenkaan sanoa, että val­u­ut­ta-alueen vau­rau­den muu­tos suh­teessa mui­hin val­u­ut­ta-alueisi­in on yhtä kuin vai­h­to­tase. Jos alueel­la A tehdään 10% tehokkaam­min työtä kuin alueel­la B, alueen A vau­raus kas­vaa B:hen näh­den nopeam­min, vaik­ka kaup­paa käytäisi­in molem­pi­in suun­ti­in yhtä paljon. Minne nuo säästöt siis menevät?

    Jos kaik­ki val­u­u­tat kel­luisi­vat, jonkin val­u­ut­ta-alueen vai­h­to­taseen posi­ti­ivi­su­us nos­taisi val­u­u­tan arvoa ja sitä kaut­ta alueen omis­tusten arvoa ulkop­uolis­ten silmis­sä. Vau­raus ei tästä kuitenkaan suiraan lisään­ty­isi, mut­ta tuol­ta val­u­ut­ta-alueelta voitaisi­in lähteä han­kki­maan omis­tuk­sia muil­ta alueilta. 

    Onko vai­h­to­tase siis val­u­ut­ta-alueen vaiku­tus­val­lan muu­tosker­roin, sikäli mikäli vaiku­tus­val­taa kuvataan omistuksina?

    1. Vai­h­to­taseen yli­jäämä tarkoit­taa, että alue rahoit­taa muun maail­man yliku­lu­tus­ta. Siinä ei oikeas­t­aan ole mitään tavoiteltavaa.

  5. Ai niin, edel­liseen viesti­i­ni vielä: jos viimeinen lauseeni on tot­ta, miten val­u­u­tan arvon manip­u­loin­ti vaikut­taa siihen? Tosaal­ta se voi ylläpitää posi­ti­ivista vai­h­to­taset­ta pidem­pään, jol­loin rahaa ulkois­t­en omis­tusten han­kkimisek­si tulee enem­män, toisaal­ta ainakin peri­aat­teessa se antaa ulkop­uolisille mah­dol­lisu­u­den han­kkia ko. val­u­ut­ta-alueen omistuksia. 

    Entä sit­ten, jos omis­tuk­sien han­k­in­taa rajoite­taan poli­it­tis­es­ti? Onko täl­lä vaiku­tus­ta takaisin joko val­u­ut­takurssi­in tai vaihtotaseeseen?

    1. Kiinaa syytetään val­u­ut­takurssin manip­u­loin­nista ja jatku­van yli­jäämän mah­dol­lis­tamis­es­ta täl­la taval­la. Kat­so­taan, kauanko sitä siede­tään. Toisaalt5a Sveit­si manip­u­loi val­u­ut­tansa arvoa (oikeas­t­aan liit­tyi euroalueeseen!) estääk­seen val­u­u­tan arvon revalvoitu­misen sik­si, että huolestunut pääo­ma yrit­ti pae­ta Sveit­si­in, mikä nos­ti fran­gin arvoa aivan tolkut­tomasti vahin­goit­taen maan taloutta.

  6. Joo, mut­ta peruskysymyk­seni oli toinen: Jos jol­lain alueel­la säästetään, minne säästöt menevät? Jos sinä teet työtä
    kymme­nen euron edestä, ja minä kymme­nen yuanin, mut­ta minä pär­jään kahdek­sal­la ja myyn lop­ut sin­ulle, anta­masi rahat jäävät min­ulle säästöön. Voin joko käyt­tää ne myöhem­min, tai ostaa niil­lä fir­mas­tasi osu­u­den. Kos­ka kansan­talouden säästämi­nen taitaa rahas­tois­sa tarkoit­taa sijoituk­sia eli omis­tus­ta, pitkäaikainen vai­h­to­taseen yli­jäämä lisää omis­tuk­sia ulko­mail­la. Vai menenkö aivan metsään?

  7. Jää säästet­tävää, kun on hal­paa työvoimaa.

    Palkkaerot ovat useil­la ulot­tuvuuk­sil­la Sak­sas­sa Euroopan suurimmat.

    Suomes­sa julkisen sek­torin kus­tan­nuk­set ovat nousseet ennä­tys­ta­solle ver­rat­tuna yksi­tyiseen sektoriin.

    Laskusuh­dan­teessa yksi­tyi­nen sek­tori pyrkii laske­maan kus­tan­nuk­sia. Samaan aikaan julki­nen sek­tori porskut­taa ja nos­taa kustannuksia

    Nyt pitäisi jäädyt­tää ja leika­ta julkiselta sek­to­ril­ta yli 3000 euroa ansait­se­vien palkoista 10 pros­ent­tia ja suurim­mista palkoista 20 prosenttia.

    Toisin taitaa valitet­tavasti käydä.

    Kun­taraken­neu­ud­is­tus päin vas­toin har­mon­isoi palkko­ja jälleen ylöspäin. Eniten nou­se­vat hallinnon palkat.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la yhdis­tetään yksiköitä, jot­ta voidaan laskea palkkakus­tan­nuk­sia ja lopet­taa päällekkäisiä toimintoja. 

    Julkisel­la puolel­la yhdis­tetään vain, jot­ta voidaan paran­taa johto­por­taan ja poli­it­tis­ten suoja/palkkiotyöpaikkojen etu­ja ja nos­taa hallinnon palkkoja.

    Keynes ei var­maan tarkoit­tanut, että laskusuh­dan­teessa julki­nen elvy­tys tarkoit­taa julkisen puolen etu­jen ja palkko­jen nostoa.

  8. “Mut­ta mikä on aiheut­tanut Sak­san suuren vai­h­to­taseen yli­jäämän? Se ei ole kil­pailukyky. Itseasi­as­sa Sak­sa ei ole ollut mikään superme­n­estyjä talouskasvus­sa. Outoa on tuo kulu­tuk­sen jäämi­nen voimakkaasti jäl­keen kokon­ais­tuotan­nos­ta. Se myös on noiden yli­jäämien takana.”

    Palkka­malt­ti on ollut syy pie­neen kulu­tuk­sen kasvu­un. Suomes­sa palkanko­ro­tuk­set ovat olleet 3,8 % luokkaa per vuosi 2000–2010
    Sak­sas­sa taas 1.1 % luokkaa
    Se on merkin­nyt, ettei sak­salaisen kulu­tus ole kas­vanut, sen sijaan kil­pailukyky vien­nis­sä kyl­lä ja sitä kaut­ta yli­jäämiä on syntynyt .

    Tuot­tavu­u­den kehi­tys on polkenut Sak­sas­sa paikallaan esim Suomen verrattuna,joten reaali­palkko­jen kehi­tys­tkin on ollut vähäistä .

    Työaiko­jen jous­tot ovat pääasi­as­sa lyhen­täneet työaikaa,mikä on vähen­tänyt ansioi­ta vaik­ka val­tiomen­tyk­siä kompensoikin.

    Uudet työ­paikat ovat olleet minijobeja,jotka eivät vaiku­ta kulu­tuk­seen, ne kor­vaa­vat lähin­nä pienen osan sosiaalikuluista.

    Nuo yhdessä selit­tävät kulu­tuk­sen vähäisen kasvun.

    Syn­tyneet vai­h­to­taseen yli­jäämät on tuh­lat­tu toden­näköis­es­ti Kreikan, Espan­jan etc ali­jäämien paikkaamiseen ja edulliseen vien­ti­ra­hoituk­seen, mikä on lisän­nyt vientiä

  9. “Suomen pitkään jatkunut vai­h­to­taseen yli­jäämä on johtunut suurelta osin eläke­jär­jestelmän rahastoivuudesta”.
    Tätä voi kat­soa syy-seu­raus­mielessä kahdes­ta suunnasta:
    1. Jos eläke­jär­jestelmää olisi kar­tutet­tu vähem­män (eläke­vaku­u­tus­mak­sut oli­si­vat olleet alhaisem­mat), oli­si­vat koti­talouk­sien kulu­tus ja yri­tys­ten investoin­nit voineet olla korkeam­mal­la tasol­la. Osa tästä olisi kohdis­tunut tuon­ti­tuot­teisi­in tai vaikka­pa matkus­tamiseen “oli­ivi­mai­hin”, joten sekä mei­dän vai­h­to­taseemme yli­jäämä että hei­dän ali­jäämän­sä oli­si­vat olleet pienem­piä. Suomen vai­h­to­taseen yli­jäämä siis joh­tui siitä, että tuon­nin sijas­ta säästettiin.
    2. Toisaal­ta jos Suomen kil­pailukyky olisi ollut heikom­pi ja vien­ti olisi vetänyt huonom­min, yli­jäämät oli­si­vat jääneet pienem­mik­si tai kään­tyneet ali­jäämik­si. Täl­löin ei olisi myöskään ollut mah­dol­lista kas­vat­taa eläk­er­a­has­to­ja niin kuin on tehty. Mut­ta meil­lä oli pitkään jatkunut yli­jäämän kausi. Suomen eläk­er­a­has­to­ja voiti­in siis kas­vat­taa sik­si, että hyvin vetänyt vien­ti mah­dol­listi säästämisen.
    Kumpi siis oli ensin?

  10. http://www.imf.org/external/np/seminars/eng/2012/imbalances/pdf/klyuev.pdf

    Ylläol­e­va IMF:n esi­tys antaa seu­raavia syitä:

    • Favor­able prod­uct specialization
    • Mod­er­ate wage growth
    • Finan­cial sec­tor distortions
    • Uncer­tain­ty about dura­bil­i­ty of expansion
    and income prospects
    • Over­hang from reuni­fi­ca­tion boom 

    Huo­mat­tavaa on että yksi­tyi­nen kulu­tus las­ki ‑3.8% välil­lä 2000–2007.

    Sit­ten on täl­läi­nen paperi: Struc­tur­al Change and the Cur­rent Account: The Case of Germany
    http://ideas.repec.org/p/oec/ecoaaa/940-en.html

    Eli Sak­san teol­lisu­us pus­kee yli­jäämää, kun taas Sak­san palvelusek­torin tuot­tavu­u­den kasvu on alamaissa. 

    Using empir­i­cal evi­dence from pan­el analy­sis of cur­rent account dynam­ics and of bilat­er­al trade bal­ances, the paper argues that the large Ger­man cur­rent account sur­plus dur­ing the 2000s can be explained by an increas­ing gap between pro­duc­tiv­i­ty growth in man­u­fac­tur­ing vis-à-vis ser­vices. Such a gap is due not only to improve­ments in the man­u­fac­tur­ing sec­tor but also to a sig­nif­i­cant slow­down of pro­duc­tiv­i­ty growth in ser­vices. There­fore, despite the suc­cess in export mar­kets, the Ger­man sur­plus may sig­nal long-run weak­ness­es asso­ci­at­ed with con­straints on ser­vice sec­tor pro­duc­tiv­i­ty growth and the inabil­i­ty of pro­duc­tiv­i­ty growth in man­u­fac­tur­ing to cre­ate pos­i­tive spill-over effects on ser­vices. Per­sis­tence of bar­ri­ers to lib­er­al­i­sa­tion in ser­vices as well as the dom­i­nant type of tech­no­log­i­cal progress in man­u­fac­tur­ing, based on improv­ing the effi­cien­cy of exist­ing prod­ucts, may part­ly explain these phe­nom­e­na. A key fac­tor behind these sec­toral dif­fer­ences is the edu­ca­tion sys­tem, which relies on high­ly spe­cialised voca­tion­al schools, gen­er­at­ing high returns for on the job train­ing and cre­at­ing incen­tives for effi­cien­cy gains in exist­ing prod­ucts and sec­tors. The paper con­cludes that there is room for com­pre­hen­sive struc­tur­al poli­cies con­sis­tent with an equi­lib­ri­um reduc­tion in the cur­rent account sur­plus, accom­pa­nied by high­er and more bal­anced growth. 

    Ongel­ma on selvästi yksi­tyis­sek­to­ril­la: http://www.eurointelligence.com/eurointelligence-news/home/singleview/article/the-eurozones-giant-sucking-sound.html

    Jos näistä papereista vetäisi yhteenve­don, palkat ovat kas­va­neet maltil­lis­es­ti ja palvelusek­tori on jumis­sa samaan aikaan kun vien­ti vetää. Pitää tosin etsiä vielä tarkem­min kuka tuon sääste­tyn yli­jäämän omistaa. 

    Täältä var­maan löyyy tietoa jos jak­saa etsiä:
    https://www.destatis.de/EN/Homepage.html

  11. Koti­talouk­sien säästämisas­te on ollut per­in­teis­es­ti suuri Sak­sas­sa. Nyt myös sak­salaiset yri­tyk­set ovat ryhtyneet säästämään. Samanaikaises­ti sekä koti­talouk­sien että yri­tys­ten investoin­nit Sak­saan ovat laske­neet. Säästöra­ho­ja sen­si­jaan on levitel­ty pankkien kaut­ta ulkomaille.

    Kuten Suomes­sakin ilmeis­es­ti myös sak­salaiset yri­tyk­set ovat käyt­täneet paljon säästöjään omi­in suori­in investoin­tei­hin­sa ulko­maille. Näin yri­tyk­set ovat vahvis­ta­neet asemi­aan globaalis­sa kil­pailus­sa. Ja nämä ulko­maille suun­tau­tuneet investoin­nit puolestaan ovat kas­vat­ta­neet Sak­san vien­tiä väli­aikaises­ti. Mut­ta pidem­mäl­lä ajan­jak­sol­la ne puolestaan saat­ta­vat pienen­tää Sak­san vientiä.

    Edel­lä olev­as­ta voi arva­ta, että euron ansios­ta ne varakkaat, jot­ka omis­ta­vat osakkei­ta ja yri­tyk­siä, ovat tulleet Sak­sas­sa entistä varakkaam­mik­si. He eivät ole tuh­lanneet merkit­tävästi kulu­tuk­seen­sa vaan omis­ta­vat nyt sijoi­tusten­sa kaut­ta entistä enem­män eri­laista var­al­lisu­ut­ta ympäri maail­maa. Mut­ta duunarei­den kulu­tuskykyyn euro ei ole tuonut kovin suur­ta kasvua.

    Voisiko sit­ten jatkos­sa palkat ja sitä kaut­ta kulu­tus nous­ta Sak­sas­sa huo­mat­tavasti? Tuskin, kos­ka sil­loin yri­tyk­set siirtäi­sivät tuotan­toaan entis­es­tä enem­män mui­hin mai­hin. Joten kovin merkit­tävää vetoa­pua euroalueen ongelmi­in ei Sak­salta ole odotettavissa.

  12. Tapio:
    ‘snip’
    Jos näistä papereista vetäisi yhteenve­don, palkat ovat kas­va­neet maltil­lis­es­ti ja palvelusek­tori on jumis­sa samaan aikaan kun vien­ti vetää. Pitää tosin etsiä vielä tarkem­min kuka tuon sääste­tyn yli­jäämän omistaa.
    ‘snip’

    Tämähän sopii myös Suomeen — meil­lähän palvelusek­tori on aina ollut ver­rat­tain alike­hit­tynyt, pääasi­as­sa sik­si, että suurim­mal­la osal­la ei ole ollut varaa ostaa palvelu­ja. Nyt olisi, mutta…

  13. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Kun­taraken­neu­ud­is­tus päin vas­toin har­mon­isoi palkko­ja jälleen ylöspäin. Eniten nou­se­vat hallinnon palkat.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la yhdis­tetään yksiköitä, jot­ta voidaan laskea palkkakus­tan­nuk­sia ja lopet­taa päällekkäisiä toimintoja.
    ‘snip’

    Mihinkähän tämä on perustuvinaan?

    Ainakaan täl­läpäin (esim. Salo) eivät hallinnon palkat nouseet vaan muu­tosjo­hta­jat eli entiset kun­nan­jo­hta­jat sai­vat pitää entiset palkkansa, eniten nousi­vat suori­tus­ta­son palkat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät.

    Ja päällekkäisiä toim­into­ja lakkaute­taan äänekkään porun säestämänä.

  14. No, yli­jäämä tiet­ty täy­tyy näkyä säästämisessä, so. jonkun täy­tyy säästää. Luulen että on ole­mas­sa joku saman­lainen itses­tään­selvä tulos kuin val­u­ut­takurssien trilem­mas­sa, joka kos­kee eläkkeitä ja rahas­toimista ja vaihtotaseita. 

    Jos sys­tee­mi rahas­toi, niin väestön ikään­tyessä ja huolto­suh­teen heiketessä vai­h­to­tase painuu ja siitä ei pääse mihinkään eroon, se kuu­luukin men­nä näin. Sil­lä rahal­la saa ulko­mail­ta sen, mikä ennen tehti­in koti­maas­sa, eli kun väestö ikään­tyy ja eläköi­tyy, niin kos­ka van­huk­set pitää hoitaa, niin jää vähem­män mah­dol­lisuuk­sia tehdä niitä asioi­ta joista ulko­mail­la mak­se­taan, ja sik­si pitää purkaa rahastoja. 

    Sak­san luku­ja en tiedä, mut­ta jos sys­teemiä muutet­ti­in rahas­toivam­paan suun­taan, niin se selit­täisi ainakin osan. Mut­ta mikä selit­tää itse eron? Onko etelässä heikom­pi rahas­toivu­us? Ainakin Ital­ial­la on edessään vielä pahempi huolto­suhdeon­gel­ma kuin Saksalla. 

    Itä-Sak­san heikom­pi työl­lisyys voi selit­tää kyl­lä sen, että palkat ovat jun­nan­neet paikallaan mut­ta se ei kyl­lä selitä yli­jäämiä, ellei sit­ten keskipalkko­jen matelu ole tapah­tunut samaan aikaan tuot­tavu­u­den nousun kanssa. Säästämisas­te voi selit­tyä meinaan vain täl­lä mata­lal­la pal­ka­lla vain jos se gäp­pi palkan ja tuot­tavu­u­den välil­lä säästetään, eikä esimerkik­si niin että rikkaat osta­vat sil­lä kavi­aaria ulko­mail­ta. Tai edes huviloi­ta Riv­ier­al­ta tai Espan­jas­ta. Jos näin olisi ollut, niin yli­jäämät oli­si­vat sula­neet siihen.

    Ovatko käp­pyrät sit­ten kuvas­ta­neet yksi­ty­istä kulu­tus­ta, eli säästävätkö koti­taloudet enem­män? Kiinaa ajatellen voisi käy­dä niin, että jos eläkkeitä leikataan, säästämisas­te nousee kun ihmiset varautu­vat eläkkeisiin. 

    Säästämisas­teen ei pitäisi olla ongel­ma, ellei se ole selvästi paljon suurem­pi jostain sel­l­ais­es­ta ekso­geenis­es­tä syys­tä, joka oikeasti on jotain mitä voi pitää “vikana”. Onko se? Vai onko oli­ivi­maid­en alhainen säästöaste ja siitä seu­ran­nut ali­jäämä ja velka­an­tu­mi­nen pikem­minkin seu­raus­ta näi­den maid­en aivan liiaan avokä­tis­es­tä julkises­ta sek­torista? Siis, oliko se Kreikas­sa nyt veturinkul­jet­ta­jat jot­ka osoit­ti­vat mieltään kun eläkeikää nos­tet­ti­in viidestä kymmen­estä kuu­teen kymme­neen tai jotain vas­taavaa. Ja taisi­vat tak­sikuskitkin heit­el­lä polt­top­ul­lo­ja kun tak­silu­pia myön­net­ti­in lisää ja virkamiehiltä evät­ti­in mah­dol­lisu­us mak­saa yli­hin­taisia taksoja.

    Investoin­nit ulko­maille ovat ihan hyvä idea, jos talous on lähel­lä täystyöl­lisyyt­tä. Väit­täisin että Sak­sas­sa ja Suomes­sakin ollaan melkein siinä. Kuu­lostaako hul­lul­ta? No, niin se onkin. Mar­gin­aa­li­nen työ­paik­ka on Suomes­sa usein hyvin huonos­ti kil­pailukykyi­nen toimeen­tu­lotuen kanssa.

    1. Kun kulu­tuk­sen ja BKT: kytken­tä muut­tuu, jotain on tarvin­nut muut­tua. Sak­san eläke­jär­jestelmä ei ole rahas­toin­ut lainkaan (Sak­sa on siis tosoasi­as­sa erit­täin velkainen) Tässä tapah­tui muu­tos kym­menisen vuot­ta sit­ten. Ilmeis­es­ti ei rahas­toi­da vieläkään, mut­ta ei luva­ta toisaal­ta naksaa eläkkeitäkään. Se voisi selit­tää säästäniseb lisäänmisen.en muista uud­is­tuk­seb yksityiskohtia.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Itä-Sak­san alem­pi palkkata­so saisi sak­salaiset säästämään?

    Mik­si sen pitäisi olla säästämistä? Sehän riip­puu aivan siitä, mihin vien­nistä saadut rahat menevät.
    Alem­pi palkkata­so las­kee kulu­tus­ta (eli tuontia).

  16. Tarkoitin nimeno­maan tätä:
    “muu­tosjo­hta­jat eli entiset kun­nan­jo­hta­jat sai­vat pitää entiset palkkansa, eniten nousi­vat suori­tus­ta­son palkat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät”

    Kun kat­soo tilas­to­ja palkka­sum­mista, niin julki­nen puoli kas­vaa suh­dan­teista riip­pumat­ta. Täl­lä het­kel­lä teol­lisu­u­den palkka­sum­ma on miinuk­sel­la ja julki­nen puoli han­kkii samaan aikaan lisää pohji­in seu­raavaa kier­rosta varten.

    Toinen ulot­tuvu­us, mikä esimerkik­si Salonkin kohdal­la on julkisel­la puolel­la, että mitään oikei­ta työ­markki­noi­ta ei ole. Palkat ovat suur­in­pi­irtein samat eri puo­lil­la maa­ta ja riip­pumat­ta siitä mil­laiset elinkus­tan­nuk­set alueel­la on. 

    Saloon liit­tynei­den kun­tien työn­tek­i­jöi­den palkko­ja on nos­tet­tu, vaik­ka tuot­tavu­us ei ole nous­sut tipan ver­taa. Päin vas­toin, johta­jat taita­vat huinia käytävil­lä ja kulut­taa enem­män mitä tienaavat.

    Oden esit­tä­ma kun­tali­itos­malli toisi säästöjä ja syn­er­gioi­ta. Hal­li­tuk­sen esit­tämä jät­ti­porkkana­malli tulee niin kalli­ik­si, että siinä viimeistään Suo­mi lyö pään­sä seinään.

  17. IMK – Makro­talouden ja Suh­dan­netutkimuk­sen Insti­tu­ut­ti – julk­isti 26.11.2012 uuden tutkimuk­sen työvoimakus­tan­nuk­sista yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la eri Euroopan mais­sa 2011. Selvi­tyk­sen (ja palkkidi­a­gram­min, http://www.welt.de) mukaan Sak­sas­sa keskimääräi­nen työvoimakus­tan­nus oli 30,10 euroa tun­nil­ta. Suomes­sa kus­tan­nus oli 29,80. Kuudessa ver­talun maas­sa työvoimakus­tan­nus oli korkeampi kuin Saksassa.

    26.11.2012
    Neue IMK-Studie
    Arbeit­skosten: Deutsch­land weit­er­hin im wes­teu­ropäis­chen Mittelfeld

    2011 mussten deutsche Arbeit­ge­ber in der Pri­vatwirtschaft (Indus­trie und pri­vater Dien­stleis­tungs­bere­ich) 30,10 Euro pro geleis­tete Arbeitsstunde aufwen­den. Höher liegen die Arbeit­skosten in sechs Län­dern: In den Nieder­lan­den, Lux­em­burg, Frankre­ich, Däne­mark, Schwe­den und Bel­gien müssen zwis­chen 31 und 39,30 Euro pro Stunde aus­gegeben wer­den. Prak­tisch auf gle­ichem Niveau wie in der Bun­desre­pub­lik sind die Arbeit­skosten in Finn­land (29,80 Euro), etwas niedriger in Öster­re­ich (28,90 Euro).
    http://www.boeckler.de/2728_41613.htm

  18. Sep­po S:
    Koti­talouk­sien säästämisas­te on ollut per­in­teis­es­ti suuri Saksassa. 

    On kovin help­po huo­ma­ta ja val­lan hyvin yleis­es­ti tiedos­sa, miten sak­salainen kansan­lu­onne on hyvin säästäväinen.

  19. Sak­sas­sa mak­se­taan käsit­tääk­seni n. 20% brut­topalka­s­ta pakol­lista “Rentenversicherung”-maksua. Puo­let menee nimel­lis­es­ti työ­nan­ta­jan puolelta ja puo­let työntekijältä.

    Se, miten tule­va eläke muo­dos­tuu on eri jut­tu, mut­ta ei se kyl­lä pien­i­t­u­loisille var­mas­tikaan kovin lokoisia eläkepäiviä tarjoa.

    Eläkeikä tulee nouse­maan vis­si­in 1kk/vuosi seu­raa­vat parikym­men­tä vuot­ta 66 ikävuo­teen saak­ka ja eläköi­tymi­nen ennen sitä pudot­taa eläkettä.

  20. Evert The NeveR­est:
    Tarkoitin nimeno­maan tätä:
    “muu­tosjo­hta­jat eli entiset kun­nan­jo­hta­jat sai­vat pitää entiset palkkansa, eniten nousi­vat suori­tus­ta­son palkat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät”

    Jos tarkoitit tätä, mik­si sanoit muu­ta eli että hallinnon palkat nou­se­vat eniten?
    Eipä kan­na­ta sin­unkaan kade­htia esim. van­hainkodin hoito­henkilökun­nan palkkoja.

  21. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Päin vas­toin, johta­jat taita­vat huinia käytävil­lä ja kulut­taa enem­män mitä tienaavat.
    ‘snip’

    Tämä on aivan tot­ta — yllät­tävää sin­ul­ta — sil­lä kaik­ki entiset johta­jat ovat jo eläk­keel­lä. Mis­sähän käytävil­lä mah­ta­vat huinia.

  22. Ila I:
    IMK – Makro­talouden ja Suh­dan­netutkimuk­sen Insti­tu­ut­ti – julk­isti 26.11.2012 uuden tutkimuk­sen työvoimakus­tan­nuk­sista yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la eri Euroopan mais­sa 2011. Selvi­tyk­sen (ja palkkidi­a­gram­min, http://www.welt.de) mukaan Sak­sas­sa keskimääräi­nen työvoimakus­tan­nus oli 30,10 euroa tun­nil­ta. Suomes­sa kus­tan­nus oli 29,80. Kuudessa ver­talun maas­sa työvoimakus­tan­nus oli korkeampi kuin Saksassa.
    ‘snip’

    Niin­pä.
    Ja toisin kuin voisi näi­denkin sivu­jen työ­nan­ta­jaystäväl­li­sistä kom­menteista päätel­lä, ne maat, jois­sa työvoimakus­tan­nuk­set ovat alhaisim­mat, eivät ole niitä joil­la menee hyvin, päinvastoin.

  23. Eikös Euroopan ongel­ma ole teol­lisu­u­den siir­tymi­nen Aasi­aan. Ei se sak­salais­ten vika ole.

  24. Sak­san eläke­jär­jestelmässä ei ole tapah­tunut olen­naisia muutoksia,pakollinen eläke on jako­jär­jestelmä, jota rahoit­ta­vat työn­tek­i­jät, työ­nan­ta­jat ja valtio.

    Eli mitään rahas­toin­tia ei ole
    Eläk­keesä on kat­to ja täysi eläke ker­tyy 35 vuo­den työuralla 

    Paljon puhut­tu eläkeiän koro­tuskin on liioiteltu.Eläkeikä on nyt 65 vuot­ta ja nousee 1964 syn­tyneil­lä 67 vuoteen.

    Mut­ta eläk­keen voi varhen­taa 60-vuo­teen tai 63 vuo­teen ja mene­tys on max 7,2 %.

    Kun henkilöstöra­has­toil­la on pitkä perinne Sak­sas­sa niin erotes­sa tai henkilön saadessa potkut pitkästä palvelusuh­teesta mukaan saa kah­den- kol­men vuo­den palkan.

    Kun työt­tömyysko­r­vaus­takin saa vuo­den niin käytän­nössä voi pois­tua työelämästä 60-vuotiaana

    Ja n 60 % työssäkäyvistä on lisäeläke, jota val­tio ja työ­nan­ta­jat tuke­vat .Tämäeläke on rahas­toitu, mut­ta niin on aina ollut

    Kol­mas eläke­jär­jestelmä on henkilöko­htainen lisäeläke .Vuodes­ta 2002 on ollut mah­dol­lista säästää val­tion tuke­maa yksi­ty­istä lisäeläkettä.Nämä eläk­keet ovat rahastoituja,mutta määrät ovat sen ver­ran pieniä,ettei niistä ole selit­täjäk­si yli­jäämien häviämiseen

  25. Yli­jäämä on mah­dolli­nen vain niin, että joku säästää, mut­ta tämä kaik­ki on mah­dol­lista vain, jos on kilpailukykyä.

    Euro ei kel­lu vapaasti Kiinan juanin suh­teen, ja jos kel­luisikin, Kiinan kil­pailukyky perus­tu­isi silti paljolti manip­u­laa­tioon, jos­sa yksi keskeinen ele­ment­ti on keinotekoisen hal­vat teollisuustontit.

    Maid­en yli­jäämät eivät kasaan­nu selkeik­si, läpinäkyviksi omaisuuk­sik­si, vaan iso osa niistä menee maan alle veroparatiisijärjestelyissä.

    1. Itseasi­as­sa euro kel­luu juani­in näh­den, mut­ta juan kel­luu suh­teessa euroon koordi­noidusti USAn kanssa. Sik­si Kiinan yli­jäämät syn­tyvät­pääosin kau­pas­taY­hdys­val­to­jen kanssa.

  26. Sak­sas­sa on vuodes­ta 2008 saanut vero­helpo­tus­ta neljään prossaan asti tuloista kun säästää eläk­keeseen (kol­mas pilari). 

    Fir­mat saa­vat käsit­tääk­seni tois­es­ta neljästä prossas­ta helpo­tus­ta, sijoit­taes­saan yhtiöko­htaisi­in eläk­er­a­has­toi­hin. Näistä päätet­ti­in 2001 (toinen pilari).

    Hiukan vajaa 20% palka­s­ta menee ja on men­nyt kauan pakol­lise­na eläke­mak­suna. Val­tio ei säästä vaan rahat menevät suo­raan eläkkei­den mak­su­un. Lisäk­si eläkeikä nousee ja indek­sisidon­naisu­us on tehty niin, että eläk­keen suu­ru­us suh­teessa palkkaan piene­nee, siis tässä pakol­lises­sa sys­tee­mis­sä. (Ensim­mäi­nen pilari)

    Jos olisin sak­salainen, olisin huolestunut eläk­keestäni näil­lä ehdoil­la. Suomes­sa sen­tään on merkit­täviä eläkesäätöjä. Ainakin tuon vapaae­htoisen 4% palka­s­ta säästäisin. 

    Sitä en viit­si googlata, miten suosit­tu­ja fir­mako­htaiset eläk­keet ovat. Äkkiseltään hyvä idea, kos­ka fir­ma voi käyt­tää käsit­tääk­seni rahat omi­in investointeihin.

    Luin aiheesta muu­ta­man minuutin
    Pen­sion Pol­i­cy Reforms in Ger­many — Her­tie School of Gov­er­nance ‑paperi­sta. Toiv­otaan, että meni oikein.

  27. “Aivan var­masti eläke-eduis­sa tapah­tui olen­nainen muu­tos kym­menisen vuottasitten.”

    Niin, annoin jopa linkin paperi­in, jos­sa siitä ker­rot­ti­in. Eiku en näem­mä antanutkaan, mut­ta kyl­lä se googlaa­mal­la otsikon perus­teel­la löy­tyy, jos jotaku­ta sat­tuisi kiinnostamaan.

    Kor­jaan viestiäni lisää, että saan illal­la unta, kun leikkaa–liimaa ei ihan men­nyt niin kuin piti. 2001 tehti­in mainit­se­mani päätök­set, mut­ta ne astu­i­v­at ilmeis­es­ti voimaan vas­ta vas­ta 2008 tai ainakin tuon henkilöko­htaisen säätämisen vero­helpo­tus tuli voimaan sil­loin sen mainit­se­man paprun mukaan.

    Toinen pilari taas tarkoit­taa niitä fir­man eläkesäästöjä.

    1. Pätkä MTV3:n sivuil­ta vuodelta 2001. Alen­si­vat olen­nais­es­ti eläkkei­den tasoa ja raiva­si­vat tietä yksi­tyiselle eläkesäästämiselle. Täl­lainen toi­mi nos­taa kansan­talouden säästämisastetta. 

      26.01.2001 19:25

      Sak­sas­sa on sovit­tu suures­ta eläkeu­ud­is­tuk­ses­ta, joka las­kee eläkkei­den tasoa ja lisää työn­tek­i­jän rahoitusvastuuta.

      Työn­tek­i­jälle kor­vataan eläk­keen kah­den pros­ent­tiyk­sikön lasku vero­helpo­tuk­sil­la, jos hän säästää rahaa yksi­ty­i­sis­sä eläkerahastoissa.

      Nyky­istä eläkeikää, 65 vuot­ta, ei muutet­tu, mut­ta tule­vaisu­udessa ikää joudut­ta­neen nos­ta­maan. Sak­saa, kuten muitakin EU-mai­ta odot­taa lähivu­osi­na eläkeläis­ten määrän suuri kasvu.

  28. Sak­san suuri eläkeu­ud­is­tus ei ole ollut suosit­tu, sill eon käynyt samal­la taval­la kuin Suomenkin vapaae­htoiselle vaku­u­tuk­selleel­ielää kituliaasti.

    Vuo­den 2002 jäl­keen ehto­ja o nparanneltu,mutta 2011 sopimuk­sia oli vain 15,6 miljoon­aa vaik­ka etu­u­teen oikeutet­tu­ja on 30–40 miljoonaa.

    Eläkeu­ud­is­tuk­sen vaiku­tus ei näy koti­talouk­sien säätämisas­teen kasvu­na , säästämisas­te on pysynyt vakaasti n 16 % tienoil­la ainakin 1995 lähtien.

    Sak­salais­ten säästämisas­te toki on EU keskiar­von 11 % yläpuolella

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdec240

    “Sak­san eläkeu­ud­is­tus tuot­ti pettymyksen

    Tapio Nur­mi­nen Kaup­pale­hti 12.06.2002 , sivu 13
    München

    Sak­san punav­ihreän hal­li­tuk­sen yri­tyk­set saa­da maan murene­va eläke­jär­jestelmä hallintaan ovat ajau­tu­mas­sa kar­ille. Sak­salaiset eivät innos­tu val­tion tuke­mas­ta, byrokraat­tis­es­ta ja ver­rat­tain huono­tuot­tois­es­ta yksi­tyis­es­tä eläkevakuuttamisesta.

    Tähän men­nessä vain kak­si miljoon­aa ihmistä on tehnyt sopimuk­sen työvoimamin­is­teri Wal­ter Ries­terin mukaan nime­tys­tä vaku­ute­tun omaan rahoituk­seen perus­tu­vas­ta Riester-eläkkeestä. ”

  29. Evert The NeveR­est:
    Tarkoitin nimeno­maan tätä:
    “muu­tosjo­hta­jat eli entiset kun­nan­jo­hta­jat sai­vat pitää entiset palkkansa, eniten nousi­vat suori­tus­ta­son palkat niis­sä enti­sis­sä kun­nis­sa, jois­sa ne oli­vat pienimmät” 

    Mietis nyt taas suh­teel­lisu­ut­ta. Vaik­ka Suomen jokaisen kun­nan­jo­hta­jan palk­ka puo­litet­taisi­in tai kaksinker­tais­tet­taisi­in ei sil­lä olisi mitään vaiku­tus­ta oikeas­t­aan yhtään mihinkään. Olen sitä mieltä että pitk­iä siir­tymiä ei pitäisi olla ja että kun­nal­la töis­sä olon ei pitäisi tarkoit­taa hyvä­palkkaista nakkisuo­jaa, mut­ta joku jär­ki voi olla mukana myös kun etsitään syitä kansan­talouden ongelmiin.

  30. Edel­lä Anun kom­men­tista löy­tyvässä linkissä (Kan­toosec­o­nom­ics) väitetään, että pääsyy Sak­san säästämisas­teen nousu­un johtuu sak­salai­sista yrityksistä.

    Sak­sa­han on ollut yri­tys­ra­hoituk­ses­sa pankkive­toinen maa kuten Suomikin joskus KOP:n ja SYP:n aikaan. Eli yri­tyk­set ovat olleet velkaisem­pia kuin esimerkik­si USA:ssa, jos­sa on pelat­tu enem­män oman pääo­man ehtoisel­la rahoituksella.

    Euron käyt­töönot­to nos­ti sak­salais­ten yri­tys­ten pääo­man han­k­in­nan kus­tan­nuk­sia (Kan­tooneco­nom­ic­sin artikke­lis­sa viitataan Gold­man Sachsin raport­ti­in) ja osak­si sen joh­dos­ta sak­salaiset yri­tyk­set ovat mak­sa­neet säästöil­lään velko­jaan pois.

    Mut­ta onko Sak­sa sit­tenkään kovin kil­pailukykyi­nen maa? Ainakaan sak­salaiset yri­tyk­set eivät näe kovin paljon kasvun mah­dol­lisuuk­sia Sak­sas­sa. Ne ovat hyvin vähän investoi­neet Sak­saan. Sen sijaan ne ovat investoi­neet säästöjään ulko­maille. Mut­ta näin­hän on tilanne ilmeis­es­ti ollut myös Suomes­sa. Tehtai­ta on läht­enyt ja läh­tee edelleen Kiinaan.

  31. Yksi syy säästämisen kasvu­un Sak­sas­sa löy­tyy var­maan maan oma­laa­tuis­es­ta pankkisek­torista ja sen toilailuista. 

    Sak­sas­sa­han on muun muas­sa lan­despankke­ja, jot­ka ovat saa­neet hal­paa rahoi­tus­ta julkisen val­lan taakaamien lain­o­jen kaut­ta. Mut­ta EU on nyt kieltänyt täl­laisen kil­pailua vääristävän toiminnan. 

    Hal­val­la rahoituk­sel­la toim­i­neet sak­salaiset pankit tekivät riskisi­joituk­sia ympäri maail­maa ja otti­vat melkois­es­ti siipeen­sä kiin­teistö­jen arvo­jen rom­ah­duk­sista USA:ssa ja muualla. 

    Tilanteen joh­dos­ta sak­salaiset pankit joutu­vat nyt vähen­tämään tasei­den­sa velka­isu­ut­ta eivätkä sen vuok­si jaa osinko­ja ulos kulutet­tavak­si entiseen malliin.

  32. Olen yrit­tänyt edes vähän ymmärtää tätä asi­aa. Siis Saksan/saksalaisten säästämi­nen on ajanut etelän euro­maat kri­isi­in? Tämähän tarkoit­taa, että säästämi­nen ei ole toiv­ot­ta­va asia. Kuitenkin koko aikuisen ikäni olen jotenkin saanut käsi­tyk­sen, että sitä on val­tion puoleltakin meille suositel­tu. Onko nyt niin, että euro­maid­en sisäl­lä yksi poruk­ka ei saisi olla säästävämpi kuin toinen? Vain koko poruk­ka voisi olla säästävä, jol­loin ongel­mat siir­ty­i­sivät niiden ulkop­uolelle. Näil­lä sys­teemeil­lä en pidä sitä mitenkään mah­dol­lise­na, niin eri­laista porukkaa tää on.
    Olen luul­lut, että jenkkiläiset säästävät paljon (koulu­tus, asun­to, ter­vey­den­hoito yms), mut­ta se ilmeis­es­ti on pieni osa, joka niin tekee, kun niit­ten val­tion velkaa kat­telee. Sehän on käsit­tämät­tömän suuri. Koska­han sille saadaan/joudutaan lait­ta­maan stop­pi? Kai sitte, kun kiinalaiset rupee itse kuluttamaan.

    1. Tämähän tarkoit­taa, että säästämi­nen ei ole toiv­ot­ta­va asia. 

      Alat näköjään ede­tä kansan­talouden opinnoissa.
      Jos par­turi säästää ja jät­tää kengät kor­jaa­mat­ta ja suu­tari säästää, eikä käy par­turil­la, mitään ei ole jäänyt säästöön. Par­turil­la on vain risat kangät ja suu­tar­il­la pitkä tukka.
      Säästämi­nen on perustel­tua vain, jos rahat käytetään investoin­tei­hin. Jos sen sijaan kaivaa leiviskän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. Tämähän opetet­ti­in jo uskon­non tunnilla.

  33. Sep­po S:

    Mut­ta onko Sak­sa sit­tenkään kovin kil­pailukykyi­nen maa? Ainakaan sak­salaiset yri­tyk­set eivät näe kovin paljon kasvun mah­dol­lisuuk­sia Sak­sas­sa. Ne ovat hyvin vähän investoi­neet Sak­saan. [–] Tehtai­ta on läht­enyt ja läh­tee edelleen Kiinaan.

    Ai kovin vähän? Per­jan­taina 23.11.2012 auton­va­lmis­ta­ja VW (Golf ym.) ilmoit­ti ennä­tyk­sel­lisen investoin­tio­hjel­man, jon­ka mukaan fir­ma aikoo investoi­da kolmes­sa vuodessa 50,2 mil­jar­dia euroa. 60 pros­ent­tia investoin­neista kohdis­tuu Sak­saan, 27 sak­salaiselle paikkakun­nalle. Kiinas­sa toimi­vat yhteisyri­tyk­set investoi­vat 9,8 mil­jar­dia euroa. 9,8 mil­jar­dia ei ole matemaat­tis­es­ti suurin osa 50,2 mil­jardista, vaik­ka suo­ma­laisen tule­vaisu­usvi­sion mukaan näin pitäisi olla.

    Otsikko on „Fokus auf Deutsch­land” (kokeile Google-kään­täjää suomeen/ englantiin):

    Darüber hin­aus beken­nen sich die Wolfs­burg­er zum Indus­tri­e­s­tandort Deutsch­land. 60 Prozent der Mit­tel für Sach­in­vesti­tion wer­den hierzu­lande einge­set­zt. Die Gemein­schaft­sun­ternehmen in Chi­na wer­den in den Jahren 2013 bis 2015 ins­ge­samt zusät­zliche 9,8 Mil­liar­den Euro in neue Werke und Pro­duk­te investieren. Diese Vorhaben wer­den aus eige­nen Mit­teln der Joint-Ven­ture-Gesellschaften finanziert.
    http://www.finanznachrichten.de/nachrichten-2012–11/25267340-vw-investiert-50-milliarden-euro-124.htm

  34. MIVa:
    Olen yrit­tänyt edes vähän ymmärtää tätä asi­aa. Siis Saksan/saksalaisten säästämi­nen on ajanut etelän euro­maat kri­isi­in? Tämähän tarkoit­taa, että säästämi­nen ei ole toiv­ot­ta­va asia. 

    Täysin väärin. Etelän euro­maat on ajanut kri­isi­in niiden oma kor­rup­toitunut poli­ti­ikkansa jos­sa vaalivoitot on per­in­teis­es­ti ostet­tu velkarahalla.

    Säästämi­nen ei siel­lä ole pelkästään toiv­ot­tavaa, vaan täysin pakol­lista jot­ta menot vas­taa­vat tuloja.

    1. Espan­jan vaikeudet eivät alka­neet julkises­ta taloud­es­ta. Se oli kri­isin alka­es­sa velat­tomampi kuin Sak­sa. Ongel­mana oli­vat kiin­teistöku­plaa vas­tu­ut­tomasti rahoit­ta­neet, osin ulko­maiset pankit.

  35. Sep­po S:

    Mut­ta onko Sak­sa sit­tenkään kovin kil­pailukykyi­nen maa? 

    Maail­man suurim­mat vien­ti­maat, absolu­ut­tises­sa rahas­sa mitaten:
    1) Kiina (1.9mrd taalaa)
    2) Sak­sa (1.5mrd taalaa)
    3) USA (1.5mrd taalaa)

    Yhdel­lä noista maista on huo­mat­tavasti vähem­män asukkai­ta kun muissa.

    Tämä riit­tänee kom­men­tik­si Sak­san kilpailukyvystä.

    1. Riip­pu­vu­us ulko­maankau­pas­ta ei ole osoi­tus kil­pailukyvys­tä. Lisäk­si ver­talus­sa on mit­takaavavirhe. yhdy­d­val­tain vien­nin määrä kas­vaisi huo­mat­tavasti, jos siihen lisät­täisi­in osaval­tioiden väli­nen kaup­pa samaan tapaan kuin EU:ssa tehdään

  36. Osmo Soin­in­vaara: Jos sen sijaan kaivaa leiviskän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. 

    Kyl­lähän kreikkalaiset ovat olleet nimeno­maan säästeliäitä jo hyvis­sä ajoin ennen kriisiä. 

    Ne säästöt vain ovat siel­lä sveit­siläisil­lä numerotileillä…

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Riip­pu­vu­us ulko­maankau­pas­ta ei ole osoi­tus kilpailukyvystä.

    Tietenkin on. Se on osoi­tus siitä että maas­sa kyetään tekemään jotain sel­l­aista jon­ka joku muu on valmis osta­maan. Se on kilpailukykyä.

    Eri­tyis­es­ti Suomelle vien­ti on hyv­in­voin­nin perus­ta. Pienessä maas­sa ei ole mah­dol­lista tehdä kil­pailukykyis­es­ti kaikkea mah­dol­lista vaan suurin osa tavaroista täy­tyy tuo­da. Tuon­ti mak­se­taan viennillä.

    Voit tutkia lis­taa maista jot­ka ovat läh­es täysin riip­pumat­to­mia vien­nistä (Pohjois-Korea, Burun­di, Nepal, jne) ja tuumail­la ovatko ne hyv­in­voin­nin tyyssijoja.

  38. Sun Tzu: Täysin väärin. Etelän euro­maat on ajanut kri­isi­in niiden oma kor­rup­toitunut poli­ti­ikkansa jos­sa vaalivoitot on per­in­teis­es­ti ostet­tu velkarahalla.

    Jos lainaan pankista mil­jardin enkä pystykään mak­samaan sitä takaisin, eivät pankin osak­keen­o­mis­ta­jat tule min­ua hätyyt­telemään vaan pankin oper­ati­ivi­nen johto joutuu vas­taa­maan virhearvioistaan.

    En minä ainakaan ymmär­rä mik­si luot­toriskien real­isoi­tu­miseen pitäisi suh­tau­tua eri tavoin riip­puen siitä mihin maa­han on lainattu.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Ongel­mana oli­vat kiin­teistöku­plaa vas­tu­ut­tomasti rahoit­ta­neet, osin ulko­maiset pankit.

    Ongel­mana oli se että siel­lä kiin­teistöku­plan annet­ti­in vas­tu­ut­tomasti rak­en­tua. Kiin­teistö­jen hin­nat moninker­tais­tu­i­v­at nopeasti, ja kaik­ki tiesivät että tälle tulee lop­pu mut­ta poli­itikko­ja ei kiin­nos­tanut asi­aan puut­tua. On muka­va luva­ta kansalaisille ikuista vaurastumista.

    Pankkien valvon­ta­han on muuten julkisen val­lan tehtävä.

    1. Ongel­mana oli se että siel­lä kiin­teistöku­plan annet­ti­in vas­tu­ut­tomasti rak­en­tua. Kiin­teistö­jen hin­nat moninker­tais­tu­i­v­at nopeasti, ja kaik­ki tiesivät että tälle tulee lop­pu mut­ta poli­itikko­ja ei kiin­nos­tanut asi­aan puuttua. 

      Nyt ale­taan päästä asi­aan. Kun pankit toimi­vat vas­tu­ut­tomasti ja aiheut­ti­vat kiin­teistöku­plan, vika oli poli­itikois­sa, jot­ka eivät otta­neet pankke­ja hol­houk­seen. Pääsimme siis siihen, että pankeil­ta ei voi edel­lyt­tää vas­tu­ullista toim­intaa, vaan on poli­itiko­jen tehtävä ottaa pankit komen­toon­sa. Yllät­tävä kom­ment­ti sin­ul­ta, Sun Tzu.
      Vielä yksi tarken­ta­va kysymys.
      Kun sak­salaiset pankit toimi­vat vasu­ut­tomasti Espan­jas­sa, onko se sak­salais­ten vai espan­jalais­ten poli­itikko­jen vika?

      ===
      Tämä kietoutuu takaisin tuo­hon Sak­san vaihtotase4en ylui­jäämään. Kun sak­salaiselle pääo­ma­lle ei löytyny6t Sak­sas­ta kan­nat­tavia inve­ston­tiko­htei­ta, raha valui etelöään rahoit­ta­maan asun­toku­plaa. Onko tämä pankin vai poli­itikko­jen vika? Sun Tzu saat­taa olla oike­as­sa: pankeil­ta ei voi odot­taa vas­tu­ullisu­ut­ta. Sik­si ne pitää pan­na tiukkaan val­ti­ol­liseen kontrolliin.

  40. “Vaik­ka Suomen jokaisen kun­nan­jo­hta­jan palk­ka puo­litet­taisi­in tai kaksinker­tais­tet­taisi­in ei sil­lä olisi mitään vaiku­tus­ta oikeas­t­aan yhtään mihinkään.” 

    Kir­joitin palkko­jen har­mon­isoin­nista joka Salos­sa takoit­ti viiden miljo­nan pot­tia palkko­jen pohjiin. 

    Johta­jien palkat ovat rahana pis­ara, mut­ta kri­ti­soimisen arvoinen. Kyse on veron­mak­sajien rahoista.

  41. MIVa: Tämähän tarkoit­taa, että säästämi­nen ei ole toiv­ot­ta­va asia. 

    Se on niin kuin syömi­nen, jos syö liikaa niin se on huono ja samoin jos syö liian vähän.

  42. Nin ja eri­tyis­es­ti paikallispoli­itikko­jen johta­mat pankit jot­ka kasat­ti­in Bankiaan.
    Ihan sama kuin Suomes­sa säästö­pankkien kanssa 20 vuot­ta sitten.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Espan­jan vaikeudet eivät alka­neet julkises­ta taloud­es­ta. Se oli kri­isin alka­es­sa velat­tomampi kuin Sak­sa. Ongel­mana oli­vat kiin­teistöku­plaa vas­tu­ut­tomasti rahoit­ta­neet, osin ulko­maiset pankit.

  43. Rahaa ei kan­na­ta hau­da­ta maa­han ihan tot­ta. Tosi­aan jo Raa­mat­tu sen opetti.

    Voi myös säästää niin että siitä on kansan­taloudelle hyötyä.

    Sijoit­ta­mi­nen eri­lai­isi­in intru­ment­tei­hin tuo rahaa yri­tyk­sille ja samal­la saa omat rahat säästöön.
    Suomes­sa on varsin kehit­tymätön­tö var­mas­tikin poli­it­ti­sista syistä.

    Osmo Soin­in­vaara: Alat näköjään ede­tä kansan­talouden opinnoissa.
    Jos par­turi säästää ja jät­tää kengät kor­jaa­mat­ta ja suu­tari säästää, eikä käy par­turil­la, mitään ei ole jäänyt säästöön. Par­turil­la on vain risat kangät ja suu­tar­il­la pitkä tukka.
    Säästämi­nen on perustel­tua vain, jos rahat käytetään investoin­tei­hin. Jos sen sijaan kaivaa leiviskän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. Tämähän opetet­ti­in jo uskon­non tunnilla.

  44. Mitä on kil­pailukyky, mis­tä se syn­tyy ja miten se ilme­nee investoinneissa?

    Per­jan­taina Volk­swa­gen kon­sernin toim­i­tusjo­hta­ja sanoi, että ilmoitet­tu 39,2 mil­jardin euron investoin­tio­hjel­ma, jos­ta 60 pros­ent­tia suun­tau­tuu Sak­saan, luo edel­ly­tyk­set sille, että kon­sernin 27 sak­salaista tuotan­to­laitos­ta ovat jatkos­sakin kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna aivan kär­jessä inno­vati­ivi­su­udessa ja kil­pailukyvyssä (Wet­tbe­werb­s­fähigkeit).

    ”Wir bei Volk­swa­gen ste­hen zum /stand for/ Indus­tri­e­s­tandort Deutschland/ indus­tri­al site Germany.“

    Der Typ, Prof. Dr. Mar­tin Win­terko­rn, Vor­standsvor­sitzen­der der Volk­swa­gen Aktienge­sellschaft hat gesagt:

    Wolfs­burg, 23.11.2012
    „Wir schaf­fen so die Voraus­set­zun­gen, dass unsere 27 deutschen Werke bei Inno­va­tion­skraft und Wet­tbe­werb­s­fähigkeit im inter­na­tionalen Ver­gle­ich weit­er ganz vorne mit­spie­len“, sagte Win­terko­rn und bekräftigte: „Wir bei Volk­swa­gen ste­hen zum Indus­tri­e­s­tandort Deutschland.“
    http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/info_center/de/news/2012/11/Investment.html

  45. Osmo Soin­in­vaara: Pääsimme siis siihen, että pankeil­ta ei voi edel­lyt­tää vas­tu­ullista toim­intaa, vaan on poli­itiko­jen tehtävä ottaa pankit komen­toon­sa. Yllät­tävä kom­ment­ti sin­ul­ta, Sun Tzu.

    Kan­nat­taa pitää mielessä eri taho­jen perustehtävät.

    Julkisen val­lan peruste­htävä lop­pu­jen lopuk­si on pitää oma yhteiskun­ta pystyssä.

    Pank­ki on yri­tys ja yri­tyk­sen peruste­htävä on ottaa riskiä, ja tähän kuu­luu se että ris­ki myös real­isoituu konkurssien kautta.

    Mut­ta sel­l­aises­sa tapauk­ses­sa että jonkun yri­tys­riskin real­isoi­tu­mi­nen uhkaa yhteiskun­nan pystyssä pysymistä jotain on pakko tehdä. Näin oli Espan­jas­sa, ja näin oli vaik­ka Islannis­sa jos­sa pankkien tase päästet­ti­in 12-ker­taisek­si maan BKThen näh­den — mie­len­vikaista touhua. Vas­taavasti se että Suomes­sa on tukeudut­tu kymme­nen vuot­ta vain Nokian men­estyk­seen on ollut hölmöläis­ten hommaa.

    Tämä ei ole mielestäni mitenkään yllät­tävä mielipi­de. En lue minkään puolueen agen­daa, nim­imerkki­ni mukaan oppisu­un­tani on realpolitik.

    1. Mitä siis olisi Espan­jas­sa pitänyt tehdä. Kieltää sak­salais­ten pankkien toim­inta maas­saan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    On sekin kil­pailukykyä, että koti­maiset tuot­teet kel­paa­vat edes omille kansalaislle.

    On mut­ta tässä on tun­nustet­ta­va se tosi­a­sia että pienen maan resurssit eivät riitä mit­takaavae­tu­jen saavut­tamiseen kovin laa­jan tuote­va­likoiman osalta.

    Kiinas­sa tehtyjä taulutelkkare­i­ta voi ostaa 500 euron hin­taan kos­ka niitä tehdään suuria määriä maail­man­markki­noi­ta silmäl­lä pitäen. Jos pis­tetään Val­tion Taulutelkkarite­hdas pystyyn Suomen markki­noi­ta varten hin­naksi tulee 50’000 euroa kap­paleelta joten niitä ei kukaan osta.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä siis olisi Espan­jas­sa pitänyt tehdä. Kieltää sak­salais­ten pankkien toim­inta maas­saan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?

    Ei tietenkään, vaan vaa­tia vaik­ka että asun­to­lainaan pitää olla 30% ennakkosäästö, tai asun­to­lainan mak­si­mi takaisin­mak­suai­ka on 10v, tms. Kyl­lä näitä keino­ja löy­tyy. Ongelma­han oli yliku­umen­tuneet kiin­teistö­markki­nat ja tätä kasi­noa siel­lä pyörit­tivät kaik­ki pankit.

    Ylläol­e­va kos­kee muuten Suomeakin.

  48. pankeil­ta ei voi odot­taa vas­tu­ullisu­ut­ta. Sik­si ne pitää pan­na tiukkaan val­ti­ol­liseen kontrolliin.

    Olet­taen että val­ti­olli­nen kon­trol­li olisi jotenkin vas­tu­ullisem­paa? Epäilen vahvasti.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Mitä siis olisi Espan­jas­sa pitänyt tehdä. Kieltää sak­salais­ten pankkien toim­inta maas­saan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?

    Espan­ja olisi voin­ut säätää lain, jon­ka mukaan Espan­jas­sa toimivien pankkien (oli­vat ne espan­jalaisia, sak­salaisia tai mui­ta) on vaa­dit­ta­va riit­tävän iso omara­hoi­tu­so­su­us pro­jek­teille annet­tavi­in lain­oi­hin. Näin pienen­net­täisi­in kuplariskiä.

    Tietenkään vika ei ole vain Espan­jan. Vika on myös siinä, että me muut olemme sol­i­daarisia Sak­san pankeille ja jot­ta niille ei tulisi luot­to­tap­pi­oi­ta riskialt­ti­ista sijoi­tus­toimin­nas­ta, mak­samme niiden tap­pi­oi­ta. Mik­si? Tämä on kai ihan omaa tyhmyyttämme.

    Itse kan­natan markki­na­t­alout­ta — myös siinä, että jos kap­i­tal­isti ottaa ison riskin ja menee met­sään, tehköön konkurssin.

  50. Olen itsekin miet­tinyt Sak­san tilan­net­ta käyt­täen esimerkkinä VW-autote­hdas­ta. Nykyaikainen autote­hdas perus­tuu entistä enem­män robot­tei­hin. Ihmistyövoimaa tarvi­taan nyky­isin paljon vähem­män ver­rat­tuna siihen aikaan, kun suo­ma­laiset mas­soit­tain läh­tivät Volvo­ja kokoamaan.

    Sak­sa on ilmeis­es­ti kil­pailukykyi­nen autote­hdas­ro­bot­tien sijoi­tus­maana. Mut­ta siinä businek­ses­sa kas­va­va osa tuote­tus­ta lisäar­vos­ta val­uu yhtiön osak­keen­o­mis­ta­jille ei duunareille.

    Robot­te­ja sisältävät tehtaat työl­listävät hyvin pienen osan sak­salai­sista ja se joukko on muu­tamista suur­in­vestoin­neista huoli­mat­ta tai niistä johtuen ilmeis­es­ti pienenevään päin.

    Mut­ta Sak­sa ei ilmeis­es­ti ole kovin kil­pailukykyi­nen maa työvoimaval­taisil­la aloil­la. Niil­lä sek­tor­eil­la Sak­sa häviää hal­pa­maille, vaik­ka maa kuin­ka jatkaisi palkka­malt­ti­aan. Sen vuok­si hal­patyövoimaa on joudut­tu työl­listämään vippaskonsteilla.

    Maan kil­pailukyvys­tä puhumi­nen yht­enä könt­tänä onkin liian yksinker­taista ja johtaa hel­posti harhaan. Palkkaerot eri henkilöstöryh­mien välil­lä ovat suuria. Näyt­tää siltä, että joillekin sak­salaisille insinööreille voidaan mak­saa lisää lik­saa, mut­ta hal­van työvoiman osalta palkko­ja pitäisi alentaa. 

    Insinöörit puolestaan sijoit­ta­vat pääosan lisä­tu­lois­taan vaikka­pa VW-yhtiön osakkeisi­in eivätkä lai­ta raho­ja kulutukseen.

    Sama kehi­tyskulku näyt­tää ole­van Suomes­sa. Ei Suomikaan pär­jää työvoimaval­taisil­la teol­lisu­usa­loil­la hal­pa­maille vaik­ka kuin­ka palkat tääl­lä jäädytet­täisi­in. Sik­si on hyvä, että Osmo kehit­telee eri­laisia vip­paskon­ste­ja hal­patyövoiman työllistämiseksi.

    Ilmeis­es­ti myös Suomen elinkei­noelämä on tajun­nut tilanteen eikä suos­tu enää raami­ratkaisui­hin. Eri­ar­vois­tu­miske­hi­tys siis valitet­tavasti jatkuu globaalin kil­pailun paineessa.

  51. Mie­lenki­in­toista pohd­in­taa tääl­lä eri­lai­sista talouden syy-seuraussuhteista.
    Jos Sak­sal­la oli liikaa rahaa ja liian vähän investoin­tiko­htei­ta, niin eikö olisi kan­nat­tanut investoi­da Espan­jaan ja Kreikkaan. Vai oliko tiedos­sa sikäläi­nen kor­rup­tiokult­tuuri tai joku muu investoin­ti-innnon rajoitus.
    Myön­nän nöyrästi vajavaisen ymmär­ryk­seni tässä asun­toku­pla-asi­as­sa. Jos joku ostaa yli­hin­taisen asun­non, niin myyjähän tien­aa hyvin. Eikös se myyjä sit­ten sijoit­tele rahan edelleen johonkin tuot­toisas­ti. Tietysti velka­ra­hoituk­ses­sa vel­ka voi olla pitkän ketjun päässä tyyli­in rak­en­ta­ja ottaa velkaa ja myy asun­non velak­si. Se kaiken velan alkuläh­teenä ole­va lainanan­ta­ja tietysti kär­sii jos velat jää hoita­mat­ta. Sit­ten se pelaste­taan niil­lä ketjun lop­pupäässä olevil­la taval­lis­ten ihmis­ten verora­hoil­la. Kyl­lä tämä on melko lähel­lä ikiliikkujaa.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä siis olisi Espan­jas­sa pitänyt tehdä. Kieltää sak­salais­ten pankkien toim­inta maas­saan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?

    No tietenkin nos­taa vero­ja keskel­lä nousukaut­ta. Eikös me kaik­ki tääl­lä olla kovi­akin keynesiläisiä? 🙂

    Sak­salais­ten pankkien pitäisi antaa men­nä konkurssi­in ja siitä seu­raa­vat pelas­tus­toimet pitäisi lait­taa sak­salais­ten kon­tolle. Sak­sal­la­han sitä luot­toa on. Ymmärtääk­seni aika moni nes­teessä ole­vista pankeista on muuten lan­des­bankke­ja eli ilmeis­es­ti osaval­tioiden omis­tamia pankke­ja. Sama jut­tu kreikan velko­jen kanssa, mut­ta ne kaik­ki taita­vat koh­ta jo pelas­tus­paket­tien takia olla muiden kontolla. 

    Kreik­ka ainakin pitäisi potkia eurosta ja velat leika­ta ihan vain sik­si, että vas­ta kun siel­lä ei eurois­sa las­ket­tuna mikään mak­sa mitään, maan talous alkaa ole­maan kilpailukykyistä.

    Mitään näistä ei uskalleta tehdä ja kokoa­jan vain nilkute­taan eteenpäin. 

    Aini­in, tietenkin on se yksi vai­hte­hto: syvem­pi taloudelli­nen inte­graa­tio eli liit­to­val­tio USA;n malli­in. Sil­lon täm­möisiä ongelmia ei ole, kos­ka liit­to­val­tio mak­saa kaiken ja sil­lä on luot­toa ja oma keskus­pank­ki. Sitä en vaan ymmär­rä, mitä hyö­tyä suo­ma­lais­ten on olla täl­laises­sa liit­to­val­tios­sa oli­ivi­maid­en kanssa, kos­ka ei nuo kil­pailukykyerot sil­lä muu­tu että pohjoinen mak­saa etelän menot.

  53. hup­sis: Sun Tzu saat­taa olla oike­as­sa: pankeil­ta ei voi odot­taa vas­tu­ullisu­ut­ta. Sik­si ne pitää pan­na tiukkaan val­ti­ol­liseen kontrolliin.

    Riip­puu vähän siitä, miten kon­trol­li jär­jestetään. Poli­it­ti­nen kon­trol­li ei ole toimin­ut, teknokraat­ti­nen kon­trol­li on pystynyt hie­man parempaan.

    Luul­tavasti vieläkin toimi­vam­paa olisi pois­taa ylen­määräis­ten pikavoit­to­jen mah­dol­lisu­us pankkien hal­li­tusten jäsen­ten, johta­jien, meklar­ien yms. tulospalkkauk­ses­ta. Olisi peri­aat­teessa yksinker­taista mak­saa henkilön tulospalkkio sidot­tuina osakkeina/optioina, joista kunakin seu­raa­vana vuon­na vapau­tu­isi käyt­töön vain esim. seitsemäsosa.

    Eivät pankit ole vas­tu­ullisia tai vas­tu­ut­to­mia. Niiden päät­täjät ovat.

  54. Kan­nat­taisiko­han tässä kil­pailukyky- ja palkkakeskustelus­sa huomioi­da se kuu­luisa suh­teel­lisen kil­pailukyvyn käsite.

    Jos maan läh­es ain­oana kil­pail­valt­ti­na on hal­pa työvoima, niin sit­ten se on hal­paa. Jos taas laa­ja ja korkeata­soinen koulu­tus, taloudel­lisen toimin­nan his­to­ria ja val­tio­val­lan asenne mah­dol­lis­ta­vat men­estyk­sel­lisen kil­pailun (jois­sakin) mutkikkaam­mis­sa tuot­teis­sa ja palveluis­sa, korkeampia palkko­ja on vara mak­saa. Joku raja tietysti siinäkin.

    Tämä selit­tää suurelta osalta palkkakus­tan­nusten erot Euroopas­sa. Englan­ti on tosin yllät­tävä poikkeus; onko­han pun­ta aliarvostettu.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä siis olisi Espan­jas­sa pitänyt tehdä. Kieltää sak­salais­ten pankkien toim­inta maas­saan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?

    Jos kokeil­taisi­in Brasil­ian mallia:
    http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/tassako-maailman-turvallisin-pankkijarjestelma/20105047/12

    Toimi­van johdon vas­tu­u­ta pitää lisätä ja tehdä todel­lisek­si. Osak­keen­o­mis­ta­jien vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat liian pienet, kos­ka eläkey­htiöi­den tyyp­it pelaa­vat muiden rahoil­la, tietäähän sen mitä siitä seuraa.

    Yksi tapa myös voisi olla pala­ta takaisin osake­sar­joi­hin, jois­sa on eri­lainen ääni­val­ta, mut­ta pienem­män ääni­val­lan omaa­vat osak­keet oli­si­vat etuoikeutet­tu­ja tuottpoi­hin. Täl­löin päätös­val­ta ei olisi niin hajautunut.

  56. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Johta­jien palkat ovat rahana pis­ara, mut­ta kri­ti­soimisen arvoinen. Kyse on veron­mak­sajien rahoista.

    Aivan! Liian pienet palkat on kun­ta­jo­hta­jil­la, ei tah­do saa­da päte­viä hak­i­joi­ta (esim. Pielavesi).

  57. Sylt­ty:

    Aini­in, tietenkin on se yksi vai­hte­hto: syvem­pi taloudelli­nen inte­graa­tio eli liit­to­val­tio USA;n malli­in. Sil­lon täm­möisiä ongelmia ei ole, kos­ka liit­to­val­tio mak­saa kaiken ja sil­lä on luot­toa ja oma keskuspankki.

    Ei sen­tään kaikkea, USA:ssa ei ole yhteis­vas­tu­u­ta osaval­tioiden velalle. Siel­lä on jopa käy­ty vakavaa keskustelua osaval­tioiden konkurssimenet­telystä (lähin­nä chap­ter 9 velka­jär­jeste­lyn suo­jaa velko­jia vastaan).
    http://www.nytimes.com/2011/01/21/business/economy/21bankruptcy.html?pagewanted=all&_r=0

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä siis olisi Espan­jas­sa pitänyt tehdä. Kieltää sak­salais­ten pankkien toim­inta maas­saan? Mitähän EU olisi sanonut siitä?

    On aika hal­paa pop­ulis­mia pistää Espan­jan kiin­teistöku­pla yksin sak­salais­ten pankkien piikki­in. Isom­piakin syyl­lisiä löytyy:

    - EU-eli­it­ti, joka Ran­skan johdol­la loi epäon­nis­tuneen val­u­ut­ta-alueen. Kun on yksi korko­ta­so ja yksi keskus­pankkipoli­ti­ik­ka (eikä yhteistä finanssipoli­ti­ikkaa), se on aina liian löysää jollekin (Espan­ja, Irlan­ti) ja talous voi ylikuumeta

    - Espan­jan hal­li­tus ei mitenkään yrit­tänyt hillitä yliku­umen­e­mista, päin­vas­toin poli­itikot siel­lä kaa­toi­vat lisää ben­saa liekkeihin

    - en ole mis­sään näh­nyt kun­nol­lisia luku­ja näille Oden kaltaisille väit­teille sak­salais­pankkien keskeis­es­tä osu­ud­es­ta Espan­jan kiin­teistöku­plan rahoituk­ses­ta. Oliko niiden osu­us merkit­tävästi suurem­pi, kuin hei­dän markki­nao­suuten­sa Euroalueen pankkisek­torista yleensä?

    1. pekka
      Lie­nee vähin­täänkin liike­salaisu­us, miten Sak­san yli­jäämät siir­tyivät Espan­jan kiin­teistöra­hoituk­seen, mut­ta noi­hin oper­aa­tioi­hin siir­tyivät ne pääo­mat, joi­ta Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämä syn­nyt­ti. Eivät ne oikein Espan­jas­takaan voi olla peräisin. Se tiede­tään, että sak­salaisil­la ja ran­skalaisil­la pankeil­la on huo­mat­ta­van suuria saatavia Espan­jas­ta. Hyvä kysymys on, kumpaa Espan­jas­sa nyt oikein pelaste­taan, Espan­jaa vai sak­salaisia pankkeja. 

  59. Yksi vihre­itä joko miel­lyt­tävä (Sak­sa?) tai ei miel­lyt­tävä (Suo­mi?) seli­tys voisi olla se, että sak­salaiset ovat vihre­itä, eivätkä sik­si ole yhtä kiin­nos­tunei­ta kulu­tuk­ses­ta ja sen kasvun maksi­noimis­es­ta kuin muut. Näin rahaa jäisi väk­isinkin säästöön, kun olete­taan että he ovat kuitenkin per­in­teiseen tapaansa ahk­er­ahko­ja työntekijöitä.

  60. Juho Laatu:
    …sak­salaiset ovat vihre­itä, eivätkä sik­si ole kiin­nos­tunei­ta kulutuksesta… 

    Sak­salaiset on ehkä klise­ta­sol­la säästäväisen pihe­jä, ratio­naalisen tehokkai­ta ja kuri­nalaisen auk­tori­teet­tiuskoisia, mut­ta en kuitenkaan yleistäisi juuri kulu­tus­vas­taisen vihrey­den ole­van koko kansakun­taa lävistävä ominaisuus.

  61. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 26.11.2012 kel­lo 21:18

    “Pätkä MTV3:n sivuil­ta vuodelta 2001. Alen­si­vat olen­nais­es­ti eläkkei­den tasoa ja raiva­si­vat tietä yksi­tyiselle eläkesäästämiselle.”

    Ei ole kan­nus­tavaa, kun Soin­in­vaara kysyy mut­ta ei ota mil­lään lail­la huomioon vas­taus­ta (joka tosin oli hiukan hätäis­es­ti kyhät­ty, myön­netään). Kaivaa sit­ten jonkun Maikkarin uutisen, vaik­ka minä olen sen­tään linkan­nut puoli­ti­eteel­liseen artikke­li­in pari viestiä ylem­pänä. Kaiken lisäk­si Maikkarin uuti­nen ei edes pidä paikkaansa kovin hyvin. Toisaal­ta, kuka­pa nyt yliopis­to­jen julka­isui­hin luot­taisi enem­män kuin Maikkari­in varsinkin, kun yliopis­to on saksalainen? 

    Hyvä koh­ta lopet­taa Soin­in­vaaran blo­gin seu­raami­nen tai ainakin kom­men­toin­ti. Keskustelun taso on muutenkin laskenut paljon parin vuo­den takaises­ta. Meno on men­nyt kuiv­akkaak­si ja ennustet­tavak­si. Viihdear­vo on suo­ras­taan rom­ah­tanut. Joh­tu­isiko osin tuos­ta pistesysteemistä? 

    No, eipä kuu­lu mulle. Auf wiedersehen.

    1. Olen suuresti pahoil­lani. Tomi on pahoit­tanut mie­len­sä aiheel­lis­es­ti. Olin hyväksynyt hänen kom­ment­tin­sa ratikas­sa, jos­sa en tietenkään voin­ut ava­ta kyseistä artikke­lia. Min­un piti lukea se, mut­ta kaikkien työki­irei­den vuok­si asia unohtui.
      Tuo artikke­li käsit­telee asi­aaa sosi­aalipoli­ti­ikan filosofi­an kannal­ta, mut­ta eknonometrista ana­lyysia siinä ei ole. Mitä tämä vaikut­ti säästämisas­teeseen? Ilmeis­es­ti korot­tavasti, mut­ta paljonko.
      Säästämisas­te nousee, jos eläke­jär­jestelmästä tehdään rahas­toi­va. Se nousee vielä enem­män, jos eläke-ehto­ja huonon­netaan, niin että kansalaiset joutu­at säästmkään “sukan var­teen”. Tässä tapah­tui molem­pia, ja sik­si sil­lä on täy­tynyt olla vaiku­tus­ta sak­salais­ten säästämisas­teeseen ja sitä kaut­ta vai­h­to­taseeseen. Kuin­ka merkit­tävä vaiku­tus tämä on, ei selviä.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen suuresti pahoil­lani. Tomi on pahoit­tanut mie­len­sä aiheel­lis­es­ti. Olin hyväksynyt hänen kom­ment­tin­sa ratikas­sa, jos­sa en tietenkään voin­ut ava­ta kyseistä artikke­lia. Min­un piti lukea se, mut­ta kaikkien työki­irei­den vuok­si asia unohtui.
    Tuo artikke­li käsit­telee asi­aaa sosi­aalipoli­ti­ikan filosofi­an kannal­ta, mut­ta eknonometrista ana­lyysia siinä ei ole. Mitä tämä vaikut­ti säästämisas­teeseen? Ilmeis­es­ti korot­tavasti, mut­ta paljonko.
    Säästämisas­te nousee, jos eläke­jär­jestelmästä tehdään rahas­toi­va. Se nousee vielä enem­män, jos eläke-ehto­ja huonon­netaan, niin että kansalaiset joutu­at säästmkään “sukan var­teen”. Tässä tapah­tui molem­pia, ja sik­si sil­lä on täy­tynyt olla vaiku­tus­ta sak­salais­ten säästämisas­teeseen ja sitä kaut­ta vai­h­to­taseeseen. Kuin­ka merkit­tävä vaiku­tus tämä on, ei selviä.

    Koti­talouk­sien säästämisas­te löy­tyy Euro­statin tilas­toista .Sak­san kohdal­la se on pyörinyt 16 % kah­ta puol­ta viimeiset 16 vuotta,mitään suur­ta muu­tos­ta ei näy.

    Riester lisäeläke on henkilökohtainen,koska työn­tek­i­jän pitää ava­ta sitä varten säästö­sopimus joten se pitäisi näkyäkoti­talouk­isien säästämisas­teen kasvu­na, samoin sukanvarsi

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdec240

  63. Juho Laatu:
    sak­salaiset ovat vihre­itä, eivätkä sik­si ole yhtä kiin­nos­tunei­ta kulu­tuk­ses­ta ja sen kasvun maksi­noimis­es­ta kuin muut. 

    Aivan. Muistin­varais­es­ti tarkastel­tuna olen itsekin tänä vuon­na 2012 ilmeis­es­ti ääri­vasem­mis­to­lainen tai vihreä sak­salainen mie­lenosoit­ta­ja, joka akti­ivis­es­ti vas­tus­taa Sak­saan tehtäviä kiin­teistöin­vestoin­te­ja. 23.6.2012 jär­jestet­ty Berli­inin Kreutzber­gin vai­h­toe­htoinen Gay Pride –tapah­tu­ma oli mie­le­nil­maus antikap­i­tal­is­tisen, anti­ra­sis­tisen ja anti­ho­mo­fo­bisen sol­i­daarisu­u­den puoles­ta (osan­oton syy ”Muu”). Vas­tus­timme kiin­teistöke­hi­tys­tä ja –keinot­telua – siis investoin­te­ja — jot­ka johta­vat vuokranko­ro­tuk­si­in, joiden tieltä van­hat vähä­tu­loiset asukkaat joutu­vat siir­tymään pois omas­ta rakkaas­ta provinssis­taan. Tilanne on samankaltainen muis­sakin provins­seis­sa tai esimerkik­si Ham­purin St. Paulissa.

    Jos halu­at investoi­da kiin­teistöi­hin, mene muualle investoimaan, vaikka­pa Espan­jaan. Ana­ly­y­sista ovat kaik­ki samaa mieltä. Soin­in­vaara kuitenkin pitää tätä ongel­mana. Kuitenkin Berli­inin Kreutzber­gin vai­h­toe­htoinen Gay Pride on mah­dol­lis­es­ti suurin yksit­täi­nen vihre­itä (Bünd­nis 90/Die Grü­nen) äänestävien Mini-jobi­en tek­i­jöi­den kokoon­tu­mi­nen. Jos arvi­ol­ta parista sadas­ta tuhannes­ta osan­ot­ta­jas­ta puo­let on Vihre­itä äänestäviä Mini-job –työn­tek­i­jöitä, sekin on jo satatuhat­ta ihmistä. Ihmiset eivät siis vaa­di lisää investoin­te­ja kiin­teistöi­hin vaan vas­tus­ta­vat niitä.

    Muutenkin on vaikea nähdä, mikä muu kaupun­ki, ehkä Ham­puria luku­un otta­mat­ta, olisi investoin­ut niin paljon infraan kuin Berli­i­ni. Onneton lento­kent­tähanke lykkään­tyy ilmeis­es­ti jälleen, hin­ta­lap­pu on nous­sut 4,6 mil­jardi­in tai täl­lä sum­mal­la, joka tapauk­ses­sa paljon, ja silti tulok­se­na mah­dol­lis­es­ti syn­tyvä kent­tä­nen on ilmeis­es­ti liian pieni jo alku­jaan. Vaik­ka Sak­sa investoisi kuin­ka, suo­ma­laiset vaan väit­tävät, että ei ole investoitu, tai ei ainakaan tarpeeksi.

  64. Sylt­ty: Sitä en vaan ymmär­rä, mitä hyö­tyä suo­ma­lais­ten on olla täl­laises­sa liit­to­val­tios­sa oli­ivi­maid­en kanssa, kos­ka ei nuo kil­pailukykyerot sil­lä muu­tu että pohjoinen mak­saa etelän menot.

    Mitä hyö­tyä Etelä-Suomen on olla liitossa Pohjois-Suomen kanssa? Mitä hyö­tyä Jakomäestä on Kask­isaarelle? Eivät ne kil­pailukykyerot siitä muu­tu, että etelä mak­saa pohjoisen tai län­si idän kulut.

    (Ja ehkä juuri täl­lä het­kel­lä itse asi­as­sa Suomelle on taloudel­lista hyö­tyä oli­ivi­maista, kos­ka muuten euron kurssi upot­taisi vien­tisek­torin hetkessä.)

  65. Sun Tzu: Voit tutkia lis­taa maista jot­ka ovat läh­es täysin riip­pumat­to­mia vien­nistä (Pohjois-Korea, Burun­di, Nepal, jne) ja tuumail­la ovatko ne hyv­in­voin­nin tyyssijoja.

    Toisaal­ta esimerkik­si Kiina ja Venäjä ovat hyvinkin riip­pu­vaisia vien­nistä. Ensim­mäi­nen vie paljon korkean teknolo­gian tuot­tei­ta. Ovatko ne hyv­in­voin­ti­val­tion prototyyppejä?

    Vien­ti on aika mon­imutkainen jut­tu. Suurel­la maal­la vien­tiä on vähem­män kuin pienel­lä maal­la, kos­ka suures­sa maas­sa luon­nos­taan on use­am­man alan erikoisosaamista. Mut­ta sil­läkin on merk­i­tys­tä, mitä viedään. Jos maa vie öljyä, se ker­too hyvästä flak­sista luon­non­va­ro­jen jaos­sa mut­tei vält­tämät­tä kovin paljon muusta.

    Jos kaup­pias tekee tun­nin työtä, vien­ti ja tuon­ti voi kas­vaa merkit­tävästi. Jos ohjel­moi­ja tekee tun­nin työtä, tuon­ti ei juuri kas­va ja vien­tikin maltil­lis­es­ti. Silti jälkim­mäisessä voi olla enem­män ja kalli­im­paa myytävää ulkomaille.

    Olen­nais­ta­han on se, paljonko maa saa vietyä omaa työtään ulko­maille. Vien­nin jalostusar­vo on jo parem­pi mit­tari, mut­ta siinäkin mukaan tulee mui­ta tek­i­jöitä (esimerkik­si raa­ka-ainei­den saatavu­us), jot­ka voivat sotkea.

    En kiistä sitä, etteikö Sak­sa olisi kil­pailukykyi­nen, ja etteikö se hei­jas­tu­isi vien­tilukui­hin. On kuitenkin hiukan turhan oikaistua totu­ut­ta ajatel­la, että sen voisi päätel­lä pelk­istä vien­tilu­vuista. Talouden yli­jäämästä voisi ajatel­la sitä voita­van päätel­lä, mut­ta sekin on vain muu­tos­ti­lanne, kos­ka noin peri­aat­teessa vien­ti ja tuon­ti hakeu­tu­vat tasapainoon.

    (Ellei sit­ten tee Kiina-temp­pua, jos­sa Yhdys­val­to­jen vien­ti­tuote on pain­o­tuoreet taalat. Tai Sveit­si-kikkaa, jos­sa keskus­pank­ki voi ihan julkises­ti ker­toa paina­vansa rahaa kaikille halukkaille.)

    1. Vaik­ka tulin tilas­toil­la tyr­mä­tyk­si, väitän edelleen, että Suomes­sa vien­ti­t­u­lot ovat henkeä kohden suurem­mat kuin Sak­sas­sa. Brut­tovi­en­nin määrä on Sak­sas­sa todel­lakin suurem­pi, mut­ta vien­ti­te­ol­lisu­u­den koti­mainen arvon­lisäys lie­nee Suomes­sa asukas­ta kohden suurem­pi. Paperin vien­ti­hin­nas­ta melkein kaik­ki jää Suomeen, mut­ta Sak­sas­sa valmis­te­tun auton hin­nas­ta vain osa, kos­ka väli­panok­sia tuo­daan niin paljon muual­ta. Vien­ti­t­u­lo­ja tulee tietysti vain siitä vien­tisek­torin koti­mais­es­ta arvonlisäyksestä.

  66. Viherinssi: Vien­nin jalostusar­vo on jo parem­pi mit­tari, mut­ta siinäkin mukaan tulee mui­ta tek­i­jöitä (esimerkik­si raa­ka-ainei­den saatavu­us), jot­ka voivat sotkea.

    Sitä on taas kuun­nel­tu jonkun teol­lisu­u­de­nalan lob­baria joka kärt­tää tuki­aisia? Ei kan­nat­taisi, hukkaan meni­sivät ne rahat.

    Kaik­ki hal­li­tuk­set kaikkial­la halu­a­vat että maas­sa tehdään vain korkean (tai mah­dol­lisim­man korkean) jalostusar­von tuot­tei­ta. Mut­ta eihän tätä voi hal­li­tus päät­tää. Se mitkä fir­mat lop­pu­jen lopuk­si men­estyvät globaal­isti mil­läkin alal­la on aika lail­la puh­das sat­tuma. Väärä johta­ja väärässä paikas­sa ja niin kel­lah­taa maail­man suurin kän­nykkä­fir­makin. Toisaal­ta se että Suo­mi aikanaan oli maail­man johta­va mobi­ilikom­mu­nikaa­tiomaa oli samal­la lail­la täysin epä­to­den­näköi­nen tapah­tu­ma, kun aikaisem­pi men­estys oli perus­tunut lähin­nä vessapaperirulliin.

    Sik­sipä se ain­oa men­estyk­seen johta­va strate­gia on pitää huoli että maas­sa kus­tan­nustek­i­jät ovat kohdal­laan vään­netään sit­ten klem­maria tai kood­ia. Markki­na­t­alous val­it­see men­estyjät täysin luonnollisesti.

    Lisäk­si pitää oival­taa se että jos yksi sadas­ta osaa vään­tää kood­ia, ne 99 muu­ta osaa­vat vään­tää vain klem­maria. Niillekin pitää olla töitä.

  67. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Sak­salaiset on ehkä klise­ta­sol­la säästäväisen pihe­jä, ratio­naalisen tehokkai­ta ja kuri­nalaisen auk­tori­teet­tiuskoisia, mut­ta en kuitenkaan yleistäisi juuri kulu­tus­vas­taisen vihrey­den ole­van koko kansakun­taa lävistävä ominaisuus. 

    Aivan, mut­ta sak­salaiset lienevät enem­män täl­laisia kuin mon­et muut. Jo pieni ten­denssi tähän suun­taan voi olla (ainakin osa)vastaus blo­gia­r­tikke­lin kysymyksen.

  68. Viherinssi: Mitä hyö­tyä Etelä-Suomen on olla liitossa Pohjois-Suomen kanssa?

    Taloudel­lises­sa mielessä ei mitään. Ain­oa järkevä etu mikä tulee mieleen, on sotavä­ki-iässä ole­vat miehet, mut­ta kun Suo­mi ei käy sotia eikä armei­jas­ta raha­pu­lan takia koh­ta ole muutenkaan mihinkään, niin eipä tuol­lakaan ole merkitystä.

    Eli ain­oat syyt ovat kansal­lis­mielisyys sekä his­to­ri­al­liset syyt. Oli­ivi­maid­en suh­teen kumpikaan ei päde kos­ka kreikkalaiset eivät ole suo­ma­lais­sukuista kansaa eikä meil­lä ole minkään­laista yhteistä his­to­ri­aa Ital­ian taik­ka Espan­jan kanssa.

    1. Sylt­ty.
      Ajat­telitko, että kun Suo­mi liit­tyy Natoon ja yleinen asevelvol­lisu­us siir­tyy museoon, Pohjois-Suo­mi saisi halu­a­mansa itsenäisyy­den, tai ainakin itsenäisyyden?

  69. Ila I: Vas­tus­timme kiin­teistöke­hi­tys­tä ja –keinot­telua – siis investoin­te­ja – jot­ka johta­vat vuokranko­ro­tuk­si­in, joiden tieltä van­hat vähä­tu­loiset asukkaat joutu­vat siir­tymään pois omas­ta rakkaas­ta provinssistaan. 

    Tuo kuu­lostaa osin lep­pois­tamiselta ja osin pelol­ta joutua kasvuhörhö­jen jalkoi­hin. Ehkä puo­lus­te­taan sekä (luonto)vihreitä arvo­ja, että mukavaa ja melko vaa­ti­ma­ton­ta elämää omas­sa kaupungis­sa. Jatku­van kasvun ide­olo­gian mukaan eten­e­m­i­nen (Berli­inin “kehit­tämi­nen”) kai edel­lyt­täisi ihmisiltä kovem­paa panos­tus­ta alouden ora­van­pyörässä, oman totu­tun elämisen tason säi­lyt­tämisek­si (ikävää sekä noille ihmisille itselleen että luonnolle).

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Brut­tovi­en­nin määrä on Sak­sas­sa todel­lakin suurem­pi, mut­ta vien­ti­te­ol­lisu­u­den koti­mainen arvon­lisäys lie­nee Suomes­sa asukas­ta kohden suurempi. 

    Tuo­ta on kyl­lä hie­man vaikea uskoa. Puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den tuot­teis­sa asia on tietenkin niinkuin san­ot, mut­ta muus­sa teol­lisu­udessa en usko niin ole­van. Kaiken­laises­sa koneen­raken­nuk­ses­sa tarvit­tavien kom­po­nent­tien valmis­tus­ta ei Suomes­sa juurikaan (enää) ole, sil­lä valmis­tus­sar­jat jäävät liian pieniksi. Esimerkkeinä olkoot vaik­ka laaker­it ja tiivis­teet. Elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa ei ole merkit­tävää omaa kom­po­nent­ti­valmis­tus­ta. Raken­nus­puolel­la omaa valmis­tus­ta löy­tyy, onko sen alan vien­ti kuin­ka merkit­tävää, en tiedä. Sama pätee elin­tarvike­te­ol­lisu­u­teen. Panok­set ovat koti­maisia, mut­ta vien­ti on vähäistä.

  71. Jos yksit­täi­nen ihmi­nen tai fir­ma velka­an­tu­vat rajusti ja konkurssi uhkaa, niin lääk­keek­si tar­jo­taan esim. omaisu­u­den myyn­tiä. Kreikan tapauk­ses­sa tästä ei saa edes puhua, vaan maa jatkaa tuh­laile­via hankintojaan.

    Kreikan laivas­tol­la on esimerkik­si viisi kap­palet­ta huip­pumod­erne­ja sukel­lusveneitä, joiden soti­laalli­nen merk­i­tys on hyvin kyseenalainen. Bos­borin sal­mi saadaan kiin­ni paljon halvem­mal­la esim aja­mal­la sinne pari tankke­ria poikit­tain ja avaa­mal­la pohjaventtiilit.

    Kreikan maavoimat on uud­is­ta­mas­sa panssarikalus­toaan, listal­la taisi olla sato­ja leop­arde­ja. Valmis­tus­maa Sak­sa (tietenkin) kuten myös sukel­lusveneil­lä. Ja Ran­skalle on vih­jat­tu ilmavoimien uushankinnoista…

  72. Osmon mainit­semien väli­panok­sien merkit­tävyys voi olla huo­mat­ta­va. Esimerkik­si Kiinan arvokkaam­mas­ta päästä ole­vat vien­ti­tuot­teet Yhdys­val­toi­hin sisältävät usein kalli­ita väli­panok­sia, jot­ka on tuo­tu Kiinaan Japanista tai Kore­as­ta. Tästä on Kore­alle ja Japanille etua kaup­pa­neu­vot­teluis­sa, kos­ka mutkan kaut­ta viety tuote ei näyt­täy­dy kau­pan epä­tas­apain­ona Yhdys­val­to­jen kanssa. Täl­lainen tilanne on hyvinkin mah­dolli­nen myös Sak­san kohdalla.

  73. Mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on mihin Suo­mi on hukan­nut pitkään jatkuneet ylijäämät ?

  74. Liian van­ha:
    Mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on mihin Suo­mi on hukan­nut­pitkään jatkuneet ylijäämät ? 

    Lue blogilta:

    Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio rahas­toi eläkkeitä nyky­isin, 2000-luvun puo­livälis­sä aivan tolkut­tomasti pan­nakseen yli­jäämän piiloon eduskunnalta. 

    Toisaal­ta työeläkare­has­to­jen yli­jäämän laskem­i­nen julkiseen sek­tori­in on tosin antanut Suomen julkisen talouden tilas­ta liian ruusu­isen kuvan, eli tämä on vähän kak­sipi­ip­puinen juttu.

  75. Ei kai nyt ole niin, että Osmo olisi sitä mieltä, että 2002–2007 nousukaudel­la olisi pitänyt polt­taa vielä enem­män rahaa niin että julki­nen talous olisi nyt selkeästi nettovelkainen?

    Yksi syy, mik­si Suo­mi on — vel­ka-alas­mis­mista huoli­mat­ta — kohtu­ullises­sa tilanteessa julkisen rahoituk­sen suh­teen on, että eläk­er­a­has­tois­sa on sen­tään jotain niistä aiem­pi­en vuosien yli­jäämistä. Näi­hin­hän on yritet­ty kaiken­laisil­la kom­mer­venkeil­lä päästä käsik­si, mm. ehdotet­tu että niil­lä pitäisi rahoit­taa koti­maisia investoin­te­ja tms pääomasääntelyä.

    1. Minus­ta julkisen talouden voimakas yli­jäämäisyys nousukau­den aikana oli hyvin perustel­tuas ja yli­jäämäisyys olisi voin­ut olls suurem­paakin — niin suur­ta, että edel­lisen laman aikana otet­tu vel­ka olisi voitu mak­saa kokon­aan pois. Mik­si Suo­mi oli pääo­maa vievä maa on taas toinen asia. Mik­si koti­maas­ta ei löy­tynyt pääo­ma­lle investointikohteita.

  76. Sun Tzu: Sitä on taas kuun­nel­tu jonkun teol­lisu­u­de­nalan lob­baria joka kärt­tää tuki­aisia? Ei kan­nat­taisi, hukkaan meni­sivät ne rahat.

    Halu­atko hie­man ava­ta ajat­telupros­es­si­asi, jon­ka lop­putu­lok­se­na päädy­it ylläolevaan?

    Kos­ka todel­li­nen mit­tari on se, kuin­ka hyvin mei­dän työ­panok­semme kel­paa muille, kel­paavu­u­teen vaikut­taa sen työ­panok­sen hin­ta ja laatu. Raa­ka-ainei­den määrään tai maanti­eteeseen emme voi vaikut­taa, ja ihan kaikessa ne eivät meitä suosi.

    Vien­ti­tu­il­la (jot­ka tietysti ovat kaup­pa­poli­it­tis­es­tikin aivan aav­is­tuk­sen ver­ran prob­le­maat­tisia) voidaan tämän työ­panok­sen hin­taa keinotekois­es­ti laskea. Temp­pu on kuitenkin jotain kaut­ta net­topalkko­jen laskemista, joten työn hin­taa siinä kuitenkin alennetaan.

    En kan­na­ta vien­ti­tukia tai elinkeino­tukia, kos­ka tuol­laisil­la tulon­si­ir­roil­la yleen­sä saadaan aikaan melkoinen määrä kaiken­laista ylimääräistä oheis­vahinkoa. On huo­mat­tavasti parem­pi, että alako­htaiset palkat vas­taa­vat tuot­tavu­ut­ta kuin että asioi­ta tehdään keinotekoisesti.

    Sik­sipä se ain­oa men­estyk­seen johta­va strate­gia on pitää huoli että maas­sa kus­tan­nustek­i­jät ovat kohdal­laan vään­netään sit­ten klem­maria tai kood­ia. Markki­na­t­alous val­it­see men­estyjät täysin luonnollisesti.

    En ole eri mieltä tästäkään. Joskin halu­an kyl­lä tähän lisätä sen, että maal­la voi olla muitakin kil­pailukykytek­i­jöitä, joista on syytä pitää huoli. Näitä ovat esimerkik­si yhteiskun­nan toimivu­us ja koulutustaso. 

    Varsi­nais­es­ti eri mieltä kanssasi olen ain­oas­taan siitä, että maan vien­tilu­vuista voisi päätel­lä maan kil­pailukyky­isyy­den saati hyvinvoinnin.

  77. Viherinssi:Raa­ka-ainei­den määrään tai maanti­eteeseen emme voi vaikuttaa

    Kyl­lähän raa­ka-ainei­den määrään voi hel­postikin vaikut­taa rukkaa­mal­la kaivoslake­ja sinne tai tänne.

  78. Viherinssi: Varsi­nais­es­ti eri mieltä kanssasi olen ain­oas­taan siitä, että maan vien­tilu­vuista voisi päätel­lä maan kil­pailukyky­isyy­den saati hyvinvoinnin.

    Voit viet­tää lop­puelämäsi kehit­tämäl­lä sitä oikeaa kil­pailukykymit­taria ja tuskin onnis­tut otta­maan huomioon kaikkia olo­suhtei­ta ja nyansseja. 

    Näitä mittare­i­ta laa­di­taan maail­mal­lakin suurten resurssien voimal­la, tun­ne­tu­in lie­nee Glob­al Com­pet­i­tivi­ness Report. Sen mukaan Suo­mi on merkit­tävästi kil­pailukykyisem­pi kuin Kiina, ja niin on myös USA. No mitä hit­toa? Mis­sä ovat ne sadat­tuhan­net yri­tyk­set ja miljoonat työ­paikat, niiden­hän pitäisi olla tääl­lä eikä Kiinas­sa! Ja mik­si ne USAs­sa väit­televät Kiinaan menevistä työ­paikoista kun oma maa on niin kil­pailukykyi­nen? No, tämä raport­ti­han on roskaa. Ei sen tarkoi­tus ole mita­ta mitään kil­pailukykyä, se on poli­it­tisen agen­dan puo­lus­tamisek­si laa­dit­tu propagandapaperi.

    Kun tämän olet oival­tanut huo­maat että ei se vien­nin määrä olekaan aivan huono mit­tari. Kaikkine puut­tei­neenkin se ker­too sen oikeas­t­aan ain­oan tärkeän asian: maa­han tulee rahaa.

    Ja vaik­ka suuret vien­ti­t­u­lot eivät takaa hyv­in­voin­tia, niin pienet vien­ti­t­u­lot takaa­vat että hyv­in­voin­tia ei ole.

  79. Sha­keem:

    Esimerkik­si Kiinan arvokkaam­mas­ta päästä ole­vat vien­ti­tuot­teet Yhdys­val­toi­hin sisältävät usein kalli­ita väli­panok­sia, jot­ka on tuo­tu Kiinaan Japanista tai Koreasta.

    Ja osa merkit­tävistä väli­panok­sista jopa matkaa jenkeistä Kiinas­sa ole­vaan tehtaaseen, ehkä selkeim­pänä esimerkkinä Sam­sun­gin Tex­a­s­is­sa valmis­ta­mat pros­es­sorit Applen I‑härveleihin.

    http://news.cnet.com/8301–13506_3-57344151–17/iphone-ipad-processor-made-by-samsung-in-texas-report-says/

  80. Kyl­lä sak­salainen säästää.
    Autoil­e­va suo­ma­lainen huo­maa miten pimeäk­si Sak­sa muut­tuu illalla.
    Moot­tori­ti­et ovat pimeitä ja pienis­sä kaupungeis­sa on yksi lamp­pu joka ris­teuk­sessä lisäk­si puis­tot ovat pimeitä.
    Itse sairaalaan siel­lä joudut­tuani sain moit­tei­ta sängys­tä nous­tu­ani etten sam­mut­tanut lukuvaloa.
    Sak­salaiset tur­is­tit ovat omavaraisia ja hintatietoisia.
    Vaikei­ta ihmisiä suo­ma­laisin silmin.

  81. Mis­tähän hatus­ta täl­lais­ten ns. blo­gien ajatuk­set vede­tään. Soin­in­vaar­al­la on ollut jonkin­laisen järk­i­henkilön maine. 

    Perus­teet­ta – ilmeisesti. 

    ”Mut­ta mikä on aiheut­tanut Sak­san suuren vai­h­to­taseen yli­jäämän? Se ei ole kil­pailukyky.” kir­joit­taa Soinninvaara

    IFO-INsti­tuutin laskelmien mukaan on Sak­sa muut­tunut 1995 ja 2008 välil­lä tasan 22 pros­ent­tia halvem­mak­si mui­hin euro­mai­hin verrattuna.
    Yksikkö­työkus­tan­nuk­set kas­va­neet Suomes­sa maan euroaikana 17 % enem­män kuin Saksassa.
    Tänä vuon­na läh­tee 41,6 miljoon­aa sak­salaista päivit­täin töi­hin. Tässä luvus­sa eivät ole mukana ns. min­i­työt vaan kyse on kokopäiväi­sistä, oikeista töistä. Määrä on suurem­pi kuin koskaan liit­to­tasaval­lan historiassa.
    Avoimia työ­paikko­ja on 485 000.

    Itseasi­as­sa Sak­sa ei ole ollut mikään superme­n­estyjä talouskasvus­sa, kir­joit­taa Soinninvaara. 

    Sak­sas­sa yksi­no­maan eloku­us­sa nousi­vat vero­tuo­tot 12,8 % suurem­mak­si kuin edel­lisvuona. Kaik­ki vero­la­jit, palkkavero­tuk­ses­ta, arvon­lisäveroon ja pien­ten yri­tys­ten ns. Gewerbesteueri­in, nou­se­vat tänä vuon­na niin, että kokon­aisvero­tuot­to nousee uuteen ennä­tyk­seen, yli 600 mil­jardi­in euroon.
    Sak­salaiset yri­tyk­set mak­soi­vat elinkeinoveroa tämän vuo­den toisen neljän­nek­sen aikana enem­män kuin koskaan ennen. Sak­san tilas­tokeskuk­sen ilmoit­ta­ma 11,2 mil­jardin euron ker­tymä huhti-heinäku­un välisenä aikana on läh­es kahdek­san pros­ent­tia enem­män kuin vuot­ta aikaisem­min. Sak­san elinkeinovero on maan tärkein kun­nal­lisvero ja suurin yritysvero.

    Mikähän tässä Soin­nin­vaaran mielestä ker­too tilanteesta jon­ka mukaan Sak­sa ei men­esty talouskasvussa? 

    Sak­san vien­ti nousee tänä vuon­na yli biljoo­nan euron mit­talu­okkaan – uusi ennätys.
    Sak­sas­sa valmis­tet­tu­jen teol­lisu­us­tuot­tei­den hin­nat ovat 10 vuodessa nousseet noin 13 pros­ent­tia. Samaan aikaan kun palkois­sa yksikkö­työkus­tan­nuk­set ovat pysyneet ennallaan. 

    Kaikkein tarkim­min teol­lisu­us­tuotan­non ja sitä kaut­ta juuri Sak­san reaal­i­talouden tilaa kuvaa­va ostopääl­liköi­den indek­si nousi Sak­sas­sa syysku­us­sa 2,7 pis­tet­tä 49,7 pis­teeseen. 50 pis­teen raja merk­it­see ekspan­si­ivista, kas­vavaa taloutta.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Alat näköjään ede­tä kansan­talouden opinnoissa.
    Jos par­turi säästää ja jät­tää kengät kor­jaa­mat­ta ja suu­tari säästää, eikä käy par­turil­la, mitään ei ole jäänyt säästöön. Par­turil­la on vain risat kangät ja suu­tar­il­la pitkä tukka.
    Säästämi­nen on perustel­tua vain, jos rahat käytetään investoin­tei­hin. Jos sen sijaan kaivaa leiviskän­sä maa­han, saa vain pahaa aikaan. Tämähän opetet­ti­in jo uskon­non tunnilla. 

    Onko nyky­isin mitenkään rel­e­vant­tia puhua rahan maa­han kaivamis­es­ta? Eikö kaik­ki ajateltavis­sa ole­va nykyaikainen säästämi­nen tuo rahan joko kulu­tuk­seen tai investoin­tei­hin sitä kaut­ta, että se raha sit­ten lainataan jonkun toisen käyttöön?

    Oikeas­t­aan mieleen tulee vain se, että jos korko­ta­so ja inflaa­tio ovat nol­las­sa (tai sen alle), niin sit­ten rahan maku­ut­tamiseen voidaan joutua, mut­ta tämä ei kai ole pätenyt EU:n alueel­la mis­sään vai­heessa (vaik­ka kyl­läkin Japanissa).

  83. Mikäli sak­salaiset ovat liian säästäväisiä, niin se minus­ta johtuu pitkälti mei­dän suurista palk­ka- ja omaisu­useroista. Aika moni elää pienel­lä toimeentulolla.

    Suurem­mas­sa mit­takaavas­sa, yksi­tyi­nen kulu­tus on Sak­sas­sa min­un mielestäni kyl­lä (kuin mon­es­sa muus­sa vau­raas­sa maas­sa) nytkin aivan liian korkea. Kaikesta on liikaa: isoista autoista, isoista plas­matelkkareista, halvoista huonekaluista, muovileluista, iPhoneeista…
    Jos kulu­tus­ta pitäisi lisätä, niin vain tässä: ruo­ka. Sekin voisi olla määräl­lis­es­ti vähem­män, mut­ta laadullis­es­ti enemmän.

    Eli yksi­tyi­nen (koti­talouk­sien) kulu­tus on jo nyt liian korkea.
    Eri asia on yhteisö­jen (seu­rakun­tien, naa­puris­to­jen, kir­jas­to­jen, koulu­jen, yhteis­pu­u­tarho­jen…) kulu­tus. Jos rahaa pitäisi kulut­taa enem­män, niin minus­ta lähin­nä täl­laisi­in yhteisi­in tarkoituk­si­in, myös julk­isi­in tiloi­hin. Mut­ta se olisi melkoinen kult­tuurimuu­tos, ei pelkästään Sak­sas­sa, vaan luul­tavasti mon­es­sa muus­sa länsimaassakin.

  84. Mitä kos­kee eläke­jär­jestelmän uud­is­tuk­sen vaiku­tus säästöas­teeseen, niin ay-jär­jestö ver.di (samoin kuin Bun­des­bank erään par­la­men­tis­sa teh­dyn kyse­lyn mukaan) pitää osit­tain pienem­pi­en tulon­saa­jien lisään­tynyt­tä taloudel­lista epä­var­muut­ta syynä säästöas­teen nousu­un, mut­ta samal­la korostaa, että vielä enem­män saat­ta­vat suuren­tuneet palkkaerot vaikut­taa tähän, kos­ka säästöaste on suuril­la tulon­saa­jil­la huo­mat­tavasti korkeampi (yli 20% kun kk-tulo on 6000 euroa ja negati­ivi­nen — velan­ot­to — kun kk-tulo on n. 1300 euroa). “Toisin sanoen: Koros­tunut jako-ongel­ma hei­jas­tuu kohon­neessa säästöasteessa.”

    Pie­nil­lä tuloil­la näin ollen ei ole edes varaa tehdä eläkesäästö­sopimus yksi­tyisel­lä vaku­u­tuk­sel­la, kun taas korkeampi­en tulo­jen saa­jien moti­vaa­tio on ottaa val­tion tuki näille säästöjär­jestelmille (eikä niinkään varmis­taa omaa eläke­ta­soa). Liit­to­hal­li­tus ei pidä omana tehtävänä vaikut­taa yksi­ty­is­ten säästöasteeseen.

    http://www.verdi-bub.de/index.php?id=556
    http://www.bundestag.de/presse/hib/2010_12/2010_404/04.html

  85. Käytän­nön vien­ti­työtä jo 30+ vuot­ta tehneenä olen paljolti samaa mieltä Sun Tzun ja Jor­ma Mat­ti­lan lin­jausten kanssa.

    Vah­va vien­ti ja varsinkin PK-sek­tori­in panos­t­a­mi­nen ovat tule­vaisu­utemme men­estymisen avaimet.

    Julkisen sek­torin tehtävänä on pitää Suo­mi vakaana, sekä investoin­tien ja työ­paikko­jen luomisen suh­teen kiin­nos­ta­vana maana omille ja ulko­maisille yrityksille.

    Businek­sen teko tai man­ageroin­ti eivät kuu­lu julkisen sek­torin byrokraateille, poli­itikoille tai ammattiyhdistyspampuille.

    Siihen hei­dän osaamisen­sa ja riskinot­tokykyn­sä eivät voi mitenkään riit­tää. Nyky­businek­ses­sa men­estymi­nen vaatii “sydänkirurgi”-tasoista ammat­ti­taitoa ja koke­mus­ta, sekä hyvää onnea.

    Sep­po Korppoo
    Tois­taisek­si onnekas vienti-yrittäjä

  86. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Businek­sen teko tai man­ageroin­ti eivät kuu­lu julkisen sek­torin byrokraateille, poli­itikoille tai ammattiyhdistyspampuille.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Tois­taisek­si onnekas vienti-yrittäjä

    Näin­hän se on — mut­ta mik­si sit­ten yrit­täjät ja hei­dän edus­miehen­sä ovat jatku­vasti vaa­ti­mas­sa toimen­piteitä juuri näiltä ryhmiltä?
    Yrit­täjät pysykööt lestis­sään ja yrit­täkööt tehdä bisnestä.

  87. Raimo K ja muut hegeliläiset / marx­i­laiset lähtevät siitä, että kansalaiset ovat val­tion ala­maisia (= orjia / pant­ti­vanke­ja), joi­ta voi kohdel­la miten vain.

    Ja sit­ten se toinen vai­h­toe­hto: Julkisen val­lan edus­ta­jat ovat vapaan suo­ma­laisen miehen ja naisen palvelijoita.

    Viimek­si­maini­tun vai­h­toe­hdon mukaan val­tion ja kun­tien tulee jär­jestää tarpeel­liset julkiset palve­lut tehokkaasti, korkealaa­tuis­es­ti ja jokaisen ihmis­ar­voa kunnioittaen.

    Jos näin ei tapah­tu, kanslaisel­la on kaik­ki oikeudet puut­tua asi­aan ja vaa­tia hänelle kuu­lu­via oikeuk­sia ja palveluja.

    Jos muu ei auta, on äänestet­tävä sel­l­a­sia poli­itiko­ja, jot­ka panevat niskoit­tel­e­vat ja val­lan­hi­moi­set virkamiehet kuriin.

    Jos tämäkään ei auta, vapaal­la kansalaisel­la on oikeus nos­taa ankkurin­sa ja etsiä onneaan tois­es­ta maasta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la vielä on ankkuri kiin­ni Suomessa

  88. Vähen­tääkö väestön ikään­tymi­nen yksi­ty­istä kulu­tus­ta ja yri­tys­ten investoin­te­ja Sak­sas­sa? Yksi­ty­isil­lä ei mene rahaa samal­la taval­la las­ten elät­tämiseen ja perushank­in­toi­hin kuin aikaisem­min. Yri­tyk­set varautu­vat työvoiman tar­jon­nan vähen­tymiseen ja yksi­tyisen kulu­tuk­sen lasku­un leikkaa­mal­la investointeja.

  89. Sep­po Korp­poo:
    Raimo K ja muut hegeliläiset / marx­i­laiset lähtevät siitä, että kansalaiset ovat val­tion ala­maisia (= orjia / pant­ti­vanke­ja), joi­ta voi kohdel­la miten vain.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la vielä on ankkuri kiin­ni Suomessa

    Mis­sä olet marx­i­laisu­ut­ta opiskel­lut, kun noin väität? Ihanko Mosko­van koulussa?

  90. Suomen max­i­lasille ja vähän muillekin:

    Tämä aihe on otsikon sivus­sa, mut­ta pidän tätä marx­is­mia koske­vaa debat­tia nyt niin tärkeänä, että mielel­läni panen oman kor­te­ni kekoon.

    Minus­ta kuu­luu yleis­sivistyk­seen lukea his­to­ri­aa ja filosofi­aa, mukaan lukien marxismi.

    Olen itse tätä har­ras­tanut ammat­tikir­jal­lisu­u­den lisänä jo vuosikymmenet ja voin sitä suositel­la kaikille. Se aut­taa hah­mot­ta­maan sitä mitä nyt ja tule­vaisu­udessa tapah­tuu, vaikka­pa nykyisessä euro-turbulenssissa.

    Marx­i­laisu­us on his­to­ri­al­li­sista syistäkin niin syväl­lä suo­ma­laises­sa psyykessä, ettei sen ole­mas­saoloa henkilö aina var­maan itsekkään huo­maa, tai ainakaan kehtaa tunnustaa.

    Näi­nollen suo­ma­lainen vasem­mis­to / suuri osa intel­li­gentsi­aamme vieläkin ammen­taa pääosin ajatuk­sen­sa juuri her­ra Marx­in, jo his­to­ri­an likasankoon joutuneista ideoista, aivan refleksin omais­es­ti, omaa järkeä käyttämättä.

    Tämä sit­ten näkyy traagisenkin usein aivan kum­mallisi­nakin mielip­iteinä ja toim­intana, jol­la ei ole yhtymäko­htaa nykyiseen todellisuuteemme.

    Siitä on esimerkkinä maamme nykyi­nen yri­tysvi­hamieli­nen ilmapi­iri, jos­sa yri­tyk­set ja niiden johta­jat pyritään demon­isoimaan hyv­in­voin­ti-yhteiskun­tamme perivihollisiksi.

    Mee­di­aa seu­raa­mal­la tulee hel­posti sel­l­äi­nen käsi­tys, että on meneil­lään oikein kil­pailu siitä, että kuka ajaa eniten yhtiöitä ja työ­paikko­ja maasta!

    Suo­mi on nyt niin kovas­sa mur­rokses­sa, että piilo­marx­i­lais­tenkin olisi jo aika nous­ta ylös home­htuneista tais­teluhau­dois­taan. Se on hei­dän itsen­sä ja koko maan etu.

    Nyt on se het­ki, jol­loin pitää uno­htaa maail­man­paran­t­a­mi­nen ja huole­htia itsekkäästi oman maamme eduista, niinkuin muutkin näyt­tävät tekevän.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la on rukkas­tun­tu­ma nykytodellisuuteen

  91. “Aini­in, tietenkin on se yksi vai­hte­hto: syvem­pi taloudelli­nen inte­graa­tio eli liit­to­val­tio USA;n malliin.”

    Wash­ing­tonin osaval­tio lail­listi mar­i­hua­nan. EU uhkaa kieltää nuuskan koko EU:n alueel­la ym. 

    Unioni tulee sanan­mukaises­ti jokaisen iholle tah­toi sitä tai ei.

    Vihreät nuoret ovat juh­lis­ta­neet Suomen itsenäisyyspäivää julis­tau­tu­mal­la EU-liit­to­val­ti­o­laisik­si. Nuorten käsi­tys EU:sta liit­to­val­tios­ta äärim­mäisen sadunhohtoinen.

    http://tinyurl.com/cz74nja

  92. Tämä voi olla tyh­mä kysymys, mut­ta voisiko yli­jäämää selit­tää osaltaan se, että työn­tekji­jöi­den ansiot ovat sisäisen deval­vaa­tion vuok­si polke­neet paikallaan. Yhä suurem­pi osa yksi­tyisen sek­torin arvon­lisäyk­ses­tä on men­nyt omis­ta­jille ja yhä pienem­pi osa työvoimalle. Työvoiman palkat menevät suurelta osalta kulu­tuk­seen kun taas omis­ta­jien voitot menevät paljolti säästöön (investoin­nit). Miten muuten, jos ulko­mainen omis­ta­ja (esim. Amerikkalainen eläk­er­a­has­to) nos­taa Sak­salais­es­ta vien­tiyri­tyk­ses­tä vien­nistä ker­tyneitä voit­to­ja osinkoina, niin eikö tuo näy vai­h­to­taseen yli­jäämänä? Vai huomioi­ki vai­h­to­tase jotenkin ulko­maille tuloutet­ta­vat voitot? 

    Voisiko Sak­san “talousih­meessä” olla tois­es­ta vinkke­listä kyse siitä, että sisäisen deval­vaa­tion vuok­si suurim­mal­la osal­la elin­ta­so (kulu­tus) on kehit­tynyt huonos­ti ja hyö­tyjiä ovat Sak­salais­ten vien­tiyri­tys­ten omis­ta­jat, melko pieni joukko, jos­ta suuri osa ei edes ole Saksalaisia.

    Eikö tätä tue se, että vai­h­to­taseen kehi­tys on hyvä, bkt:n kehi­tys kohta­lainen ja kulu­tuk­sen kehi­tys heikko?

    1. Vai­h­to­taseen yli­jäämä tarkoit­taa, että jokin osa kansan­taloudessa säästää, yri­tyk­set, koti­taloudet, sosi­aal­i­tur­vara­has­tot tai val­tio, osal­va­tiot ja kun­nat. Sak­sas­sa yri­tyk­sen tulok­set ovat paran­tuneet. Jaakko Kian­derin mukaan myös koti­talouden säästöaste on lisään­tynyt osit­tain tulon­jaon muu­tosten, osit­tain eläke- ja työt­tömyys­tur­van heiken­nys­ten takia, jol­loin säästetään pahan­päivän varalle.,

  93. Valt­teri Aaltonen:

    Miten muuten, jos ulko­mainen omis­ta­ja (esim. Amerikkalainen eläk­er­a­has­to) nos­taa Sak­salais­es­ta vien­tiyri­tyk­ses­tä vien­nistä ker­tyneitä voit­to­ja osinkoina, niin eikö tuo näy vai­h­to­taseen yli­jäämänä? Vai huomioi­ki vai­h­to­tase jotenkin ulko­maille tuloutet­ta­vat voitot?

    Vai­h­to­taseti­las­toin­nis­sa huomioidaan luon­nol­lis­es­ti myös ulko­maille mak­se­tut osin­got. Jos ulko­maille mak­se­tut osin­got kas­va­vat rajusti, se näkyy siis vai­h­to­taseen ali- ei ylijäämänä.
    Suomes­sa tämä näkyy kuukausi­ti­las­tois­sa kevääl­lä (jol­loin osin­got mak­se­taan), jol­loin otsikois­sa voi näkyä jotain tämänkaltaista:

    “Ulko­maille mak­set­tu­jen osinko­jen vuok­si vai­h­to­tase ali­jäämäi­nen huhtiku­us­sa 2011”

    link­ki edel­lisen otsikon tilastoon
    http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/index_2011_06_15.aspx

  94. Liian paljon yksinker­tais­tet­tua tek­stiä jopa sisäisin ristiriidoin.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.