Saksan “talousihme”

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 5/7)

Oheises­sa kuvas­sa on Sak­san ja Suomen yksi­tyisen kulu­tuk­sen kehi­tys 2000-luvul­la. Näyt­täisi melkein siltä, että Sak­sal­la on men­nyt todel­la huonos­ti. Ei oikeas­t­aan mitään kasvua koko vuosikymmenellä.

Onko suo­ma­lais­ten kulu­tus­ta­son nousu vas­tu­ut­tomasti velak­si? Vuo­teen 2008 asti ei ollut, vai­h­to­tase oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talous niin voimakkaasti yli­jäämäi­nen, että yli­jäämää piti pan­na eläk­er­a­has­toon piiloon. Vuo­den 2008 jäl­keen on elet­ty velak­si. Kulu­tus on nous­sut vaik­ka kokon­ais­tuotan­to on laskenut, mut­ta se onkin toinen tarina.

Sak­sa on ter­ve­hdyt­tänyt talout­taan rajul­la sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la. Tämä on yksi ja hyvin keskeinen syy euroalueen epä­tas­apain­oon. Sak­san defla­tori­nen poli­ti­ik­ka nos­ti euron arvoa peräti 70 pros­ent­tia, mikä oli vähän liikaa oli­ivivyöhyk­keen maille ja oli se liikaa Suomellekin.

Mut­ta onko Sak­san tie lop­ul­ta mei­dänkin tiemme?  Kan­sain­välisessä kau­pas­sa vai­hde­taan peri­aat­teessa suo­ma­lais­ten tekemää työtä esimerik­si kiinalais­ten tekemään työhön.  On yhä vähem­män ja vähem­män perustei­ta siihen, että yksi tun­ti suo­ma­lais­ten työtä vas­taan 15 tun­tia kiinalaista työtä. Sak­sa on pan­nut oman työn­sä alen­nus­myyn­ti­in. Onko Suomen tehtävä samoin tai itket­tävä ja tehtävä samoin?

 

51 vastausta artikkeliin “Saksan “talousihme””

  1. Ode:

    Sak­sa on ter­ve­hdyt­tänyt talout­taan rajul­la sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la. Tämä on yksi ja hyvin keskeinen syy euroalueen epä­tas­apain­oon. Sak­san defla­tori­nen poli­ti­ik­ka nos­ti euron arvoa peräti 70 pros­ent­tia, mikä oli vähän liikaa oli­ivivyöhyk­keen maille ja oli se liikaa Suomellekin.

    On karkeaa yksinker­tais­tus­ta syyt­tää Euron kurssin nousus­ta 2001–2008 yksin Sak­saa. Ja Sak­san syyl­listämi­nen talouten­sa kun­toon pistämis­es­tä on pop­ulis­mia. Sak­san talous oli yhdis­tymisen jäl­keen todel­la kural­la (Euroopan sairas mies) ja sen kun­toon saami­nen edel­lyt­ti järe­itä toimia. 

    Oikeu­den­mukaisem­paa olisi kaivaa oikea syylli­nen (Ran­s­ka), joka pakot­ti Sak­san suos­tu­maan epäon­nis­tuneeseen val­u­ut­tau­nion­in luomiseen ehtona Sak­so­jen yhdistymiselle.

    Mis­tä nuo lukusi yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta Sak­sas­sa ja Suomes­sa ovat peräisin? On vaikea uskoa eroa noin suureksi.

    1. Min­un kuvioni on tehty Suomen pankin julkaisemista kansan­tu­lo­laskelmista. Siinä voi olla pien­tä epä­tarkku­ut­ta, kos­ka jouduin ketjut­ta­maan vuosimuu­tok­sia, jol­loin pyöristysvirheet voivat ketju­un­tua. Näin saman kuvion Sam­po-pankin ekon­o­mistin esit­tämänä. Hänel­lä lähtöko­htavu­osi oli 1995, jol­loin kuva oli vielä dramaattisempi.

  2. Onko myös absolu­ut­tisen kulu­tus­ta­so henkeä kohden nähtävil­lä jostain?

    Mitä kaikkea tuo kuvaa­ja on syönyt? Suomen kuvaa­ja nimit­täin seu­raa epäi­lyt­tävän tarkasti asun­to­jen hintakehitystä.

  3. “On yhä vähem­män ja vähem­män perustei­ta siihen, että yksi tun­ti suo­ma­lais­ten työtä vas­taan 15 tun­tia kiinalaista työtä.”

    Kiinas­sa keskipalk­ka on noin 5000€/vuosi. Tien­aako suo­ma­lainen keski­t­u­loinen tosi­aan 75 000€/vuosi? Luulin, että keskipalk­ka on noin puo­let tuosta.

    Kiinas­sa keskipalkat kas­va­vat huimaa tah­tia, jotain 10–20 % vuosivauhtia.

  4. Ode, sor­ry, että epäilin yksi­tyisen kulu­tuk­sen Sak­sa-Suo­mi ver­tailu­asi, ero vain tun­tui niin suurelta.
    Kun nyt vähän virk­istää muis­tia 2000-luvus­ta Sak­sas­sa, niin ainakin yksi selit­täjä Sak­san kulu­tuk­sen vähäiseen kasvu­un on, että yhdis­tymisen jälkeinen talouden kor­jaus oli vielä pahasti kesken.

    Sak­sa oli Euroopan komis­sion EDP (Exces­sive Deficit Pro­ce­dure) ‑pros­es­sis­sa 2002–2007 ja 2009–2012 ja yrit­ti tietysti kaikin keinoin pienen­tää julkisen talouden ali­jäämää, mikä tietysti säteilee myös yksi­tyiseen kulutukseen.

  5. Noi­ta samo­ja kuvioi­ta olen näh­nyt mon­en muunkin näyt­tävän. Ihan oikeas­ta ilmiöstä on kyse. Osa Sak­san sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta oli aivan perustel­tua. Sak­sa tosi­aan oli joskus aikoinaan Euroopan sairas mies. Lääkket­tä otet­ti­in kuitenkin aivan liikaa. Ei ole lainkaan liioit­telu väit­tää, että Sak­sa on aiheut­tanut muulle euroalueelle kil­pailukyky­on­gelmia. Val­u­ut­ta-alueen sisäl­lä kun kil­pailukyky on nollasummapeliä.

    Koko euroalueen kil­pailukykyä ei palkkao­ja alen­ta­mal­la ratkaista. Val­u­ut­takurssit pitävät siitä huolen, eli jos euroalueel­la las­ke­taan kovasti palkko­ja, niin vas­taavasti euron arvo nousee jol­loin työn hin­ta on kiinalais­es­ta näkökul­mas­ta kutakuinkin sama.

    Sak­san tie ei ole mei­dän tie, jos (kun) Sak­sa tulee järki­in­sä ja nos­taa omia palkko­jaan vähän. Kiinas­sa palkat kas­va­vat niin nopeasti, ettei kehit­tynei­den maid­en parin pros­entin koro­tuk­set tai alen­nuk­set juuri vaiku­ta palkkaeroi­hin suh­teessa Kiinaan. 

    “Labour costs (includ­ing ben­e­fits) for blue-col­lar work­ers in Guang­dong rose by 12% a year, in dol­lar terms, from 2002 to 2009; in Shang­hai, 14% a year.”
    http://www.economist.com/node/21549956

    Hal­pa Kiina on pian mennyttä.

  6. Mikä on nykytilanne?

    Kuvaat siis vis­si­in sitä, että Suo­mi saavut­taa Sak­saa? Paljonko on vielä eroa eli kauanko on odotet­tavis­sa siihen, että Sak­sa saavute­taan ja yksi­tyisen kulu­tuk­sen volyymin kasvu hiipuu Sak­salaiselle tasolle?

  7. Euroa nos­ti etenkin euro­maid­en ulkop­uolelta tul­lut eurov­elka­pa­perei­den, eurov­e­lan siis euro­jen ylimääräi­nen kysyn­tä. Tämä on etenkin Kiinan ja Japanin tapa pitää USD ja EUR korkeal­la hei­dän omi­in val­u­ut­toi­hin­sa nähden.

    Sak­sa ei ole lait­tanut työtään mihinkään alen­nus­myyn­ti­in. Tärkeäm­pää kuin yksi­tyisen kulu­tuk­sen kasvu, mikä Suomes­sa on saatu aikaan mm. työn tuot­tavu­ut­ta suurem­mil­la kohtu­ut­tomil­la palkanko­ro­tuk­sil­la eli syömäl­lä kil­pailukykyä, on kokon­aiskysyn­tä — siis myös investoin­nit ja niiden rakenne, tulevaisuus.

  8. En pysty kom­men­toimaan muu­ta kuin että sak­salais­ten kuri­nalaisu­us ja hyvään laatu­un pyrkimi­nen on min­ua miellyttänyt.Tämä on kyl­lä enem­pi mieliku­va kuin oikea tieto.

  9. Aika huikea heitto!

    Ensin­näkin olisi hyvä tietää, miten sak­salaisen työn alen­nus­myyn­ti on vaikut­tanut sak­salaiseen yhteiskun­taan. Ketkä ovat hyö­dyn kerääjät? Kuin­ka paljon n.s. prekari­aatin osa on huonon­tunut? Äkkikat­so­ma­l­ta Sak­san Gini-indek­si ei näytä romahtaneen.

    Toinen asia on, että ei-globaalien yri­tys­ten kil­pailukyky perus­tuu pait­si niiden omi­in toimi­in myös niiden kotipesän toimivu­u­teen. Esimerkik­si Kiinas­sa on tässä asi­as­sa hyvin, hyvin suuria ongelmia, eivätkä sen yri­tyk­set ole vielä aidosti globaale­ja. Veikkaisin, etteivät kiinalaiset yri­tyk­set pysty tois­taisek­si ylivoimaan kovin monil­la kehit­tyneil­lä aloil­la ja hal­patuotan­nos­sa ne joutu­vat jo nyt kil­paile­maan muiden kehit­tyvien maid­en kanssa

    Suomes­sa on paljon, pienek­si maak­si jopa ällistyt­tävän paljon merkit­täviä vahvuuk­sia. On vain pidet­tävä huol­ta, ettei niitä lypsetä kuivi­in. Kaiken­laisen muunkin tarpeel­lisen työn tekem­i­nen vain pitää tehdä kannattavaksi.

  10. Patrick Jensen:
    Mitä kaikkea tuo kuvaa­ja on syönyt? Suomen kuvaa­ja nimit­täin seu­raa epäi­lyt­tävän tarkasti asun­to­jen hintakehitystä.

    Niin ja Sak­san asun­to­jen hin­take­hi­tys on vielä tasaisem­pi vii­va kuin yksi­tyisen kulu­tuk­sen kehi­tys… Voisiko asumisen kallis­tu­misel­la olla iso osa tuos­sa yksi­tyisen kulu­tuk­sen kasvus­sa Suomes­sa? Vai onko vain niin, että kun kulu­tuk­seen on käyt­tää enem­män, iso osa siitä suun­tau­tuu asumiseen?

  11. Ihmette­len mis­tä johtuu se hirveä epäko­h­ta kaiken­maail­man käp­pyröi­den ja sen suh­teen miltä kaik­ki näyt­tää välillä.

  12. En ollut selvil­lä siitä, että asiantun­ti­ja tekee itse tämänkaltaisia käyriä. BRD:ssä toimii, lukuisien muiden julk­isten laitosten joukos­sa, myös Sta­tis­ches Bun­de­samt – Desta­tis –nimi­nen laitos eli Tilas­tolli­nen Liit­to­val­tion­laitos (destatis.de). Laitos on tänään julkaissut kat­sauk­sen vuo­den kol­man­nen vuosineljän­nek­sen talouskehityksestä:

    Aus­führliche Ergeb­nisse zur Wirtschaft­sleis­tung im 3. Quar­tal 2012, Pressemit­teilung Nr. 407 vom 23.11.2012.
    https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pressemitteilungen/2012/11/PD12_407_811.html;jsessionid=A746E3373AA5EEE9DB16C623B5E2BC01.cae4

    Kat­sauk­ses­sa tode­taan, että myös kol­man­nel­la vuosineljän­nek­sel­lä Sak­san talous kasvoi edel­lisvuo­den vas­taavaan ver­rat­tuna, joskin vain 0,2 %. Myös yksi­tyi­nen kulu­tus näyt­tää numeroar­vo­jen val­os­sa kas­va­neen edel­lisvuo­tiseen ver­rat­tuna 384,49 eurosta 389,53 euroon. Pros­ent­ti­taulukos­sa tosin esitetään yksi­ty­is­ten kulu­tus­meno­jen Pri­vate Kon­sumaus­gaben laske­neen vuosineljän­nek­sel­lä 0,2 pros­en­til­la. Vaik­ka näin olisi jol­lakin logi­ikalla, yksi­tyi­nen kulu­tus kas­vaa suun­nilleen pros­en­til­la vuodessa. Kun näin tai enem­män on tapah­tunut koko vuosikymme­nen, Soin­in­vaaran käyrä ei voi pitää paikkaansa, kyse täy­tyy olla jostakin muusta.

  13. Jos nykyi­nen taan­tu­ma johtuu suh­dan­teista eli eurokri­i­sistä ja nuus­ta finanssisotkus­ta, ei voi vetää johtopäätök­siä talouden kil­pailukyvys­tä. Jos kuitenkin kävisi myöhem­min ilmi, että kus­tan­nus­ta­so on Suomes­sa liian kova, sitä voi alen­taa monel­la muul­lakin taval­la kuin palkko­ja rukkaa­mal­la. Suomen “etu” on, että tääl­lä on paljon kaiken­laista kallista tehot­to­muut­ta: rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, byrokra­ti­aa, alue­tukia jne.

  14. Ohes­sa Euro­stat-sivus­tol­ta plot­taami­ani, vas­taavia käyriä EMU-alueen ääri­maille. Ensin mainit­tu 2012- ja 2013-vuosien ennustei­den kera:

    Unit labour costs:
    https://dl.dropbox.com/u/33962722/A%20unit%20labour%20costs%20with%20difference.png

    Cur­rent account balances:
    https://dl.dropbox.com/u/33962722/A%20current%20account%20balances%20RIGHT.png

    Pari point­tia:
    — kri­isi­val­tiot ovat olleet vuosia koko euroalueen kysyntäpumppuja
    — on jär­jetön­tä pyrk­iä palka­nalen­nuk­si­in näis­sä mais­sa Sak­san tapaan — tässä on vaarana lähin­nä Euroopan laa­juinen kysyn­nän rom­ah­dut­ta­mi­nen (no, itse asi­as­sa osin kuripoli­ti­ikan seu­rauk­se­na koko euroalueen BKT-kasvu on ollu vuo­den 2011 alus­ta läh­tien ollut joko nol­lata­sol­la tai miinuksella…)
    — peri­aat­teessa nykyisel­lä poli­ti­ikalla euroalueen kasvu voi perus­tua VAIN EUROALUEEN ULKOPUOLISEEN VIENTIIN – kaikkien euro­maid­en kasvu ei voi perus­tua tähän samanaikaisesti

    Ratkaisua tas­apaino-ongel­maan:
    — niin intu­ition­va­s­taiselta kuin se kuu­lostaakin, tulisi euro­maid­en vai­h­to­ta­seille aset­taa pait­si ali­jäämäkri­teer­it myös ylijäämäkriteerit
    — liial­liset yli­jäämät voisi ”sakot­taa” esimerkik­si Euroopan investopankin toimes­ta, joka voisi sijoit­taa ne ali­jäämä­maid­en vien­tisek­tor­ei­den kehittämiseen
    — liial­liset ali­jäämät, peri­aat­teessa kuten nytkin, voisi­vat johtaa EKP:n rahoit­ta­maan sopeu­tu­so­hjel­maan vien­tik­il­pailukyvyn parantamiseksi

    1. niin intu­ition­va­s­taiselta kuin se kuu­lostaakin, tulisi euro­maid­en vai­h­to­ta­seille aset­taa pait­si ali­jäämäkri­teer­it myös ylijäämäkriteerit

      Mikä tässä on intiuu­tion vas­taista? Kos­ka euroalueen yli- ja ali­jäämät sum­mau­tu­vat jok­seenkin nol­laan, on jok­seenkin sama, panem­meko katon yli- vai alijäämille.

  15. Taitaa olla se yksi­tyi­nen kulu­tus (osak­si lainal­la), joka pitää Yhdys­val­to­jen talouden pin­nal­la. Suomeen tuol­lainen kulu­tushys­te­ri­aainavaan-meto­di ei päde, olem­me­han pieni vien­tive­toinen maa ilman itsenäistä val­u­ut­tapoli­ti­ikkaa. Ajop­u­u­teo­ria 2.0. Toiv­otaan paras­ta, ja hei rahaa se vaan on! Aina voi men­nä huonommin.

  16. Ihmette­len kovasti:
    Ihmette­len mis­tä johtuu se hirveä epäko­h­ta kaiken­maail­man käp­pyröi­den ja sen suh­teen miltä kaik­ki näyt­tää välillä. 

    Samaa tääl­lä: Mielestäni Suomel­la meni huo­mat­tavasti parem­min vuon­na 2000 kuin nykyään, mut­ta ehkä kyse onkin vain illuusiosta.

  17. Suomes­sa on syytäkin pystyä lisäämään yksi­ty­istä kulu­tus­ta. Varsinkin koulute­tun väestön ostovoima on onneton ver­rat­tuna Län­si-Euroop­paan. Kestää vuosikym­meniä, ennen kuin saamme kiin­ni sak­salais­ten elintason.

  18. Ei Sak­sakaan palkko­ja ole alen­tanut, tilapäisiä alen­nuk­sia toki on ollut,mutta val­tio on kom­pen­soin­ut ansion­mene­tyk­ses­tä 80 %.

    Ja sak­salaisen myötämääräämisoikeu­den vuok­si alen­nuk­set ovat ollet kiv­en takana ja mm työn­tek­i­jät ovat saa­neet jär­jestää yri­tyk­sessä erityistilintarkastuksen,jossa huonon taloudel­lisen tilan syitä on ruodittu

    Suurin syy Sak­san men­estyk­seen ovat maltil­liset palkanko­ro­tuk­set 2001–2010 1,7 % per vuosi, Suo­mi 3,8 % yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Sak­san julkisen sek­torin koro­tuk­set ovat olleet vieläkin maltillesempia,kun taas Suomes­sa ne eivät juuri poikkea yksityisestä

    Palkkaver­tailus­sa Sak­sa ja Suo­mi ovat hyvin lähel­lä toisi­aan, tun­tian­siois­sa alle 1 euro joten palkkaero ei ole mitenkään revennyt.

    http://www.boeckler.de/pdf/p_imk_report_68e_2011.pdf

    Kulu­tuserot ovat luon­nol­lisia, sil­lä Suomes­sa koti­taloudet ovat voimakkaasti velka­an­tuneet 2000-luvulla,lähinnä asun­toku­plan vuoksi.
    Velka­an­tu­misas­te on kas­vanut 61 % vuon­na 2000 nykyiseen 105 %.

    Se on melkoinen piik­ki kulutuskysyntään

  19. Tässä on help­po uskoa Osmoa. Suo­ma­laiset ovat ilmeis­es­ti velka­an­tuneet noin 40 % sak­salaisia enem­män kymme­nessä vuodessa. Ja vuo­den 2009 talous­la­ma (Suomen BKT putosi yli 8 %) on osasyy siihen. Jos nyt vas­tuste­taan sitä, ettei asun­toa saisi ostaa 100 % velka­ra­hal­la, se on indikaa­tio siitä, että tääl­lä ei ole kaik­ki pelimerk­it enää hal­lus­sa. Viimek­si kun olin töis­sä Sak­sas­sa, min­ua kiusasi se, että työ­paikalla min­ulle oli vaikea jär­jestää “iltavahti” kel­lo 16–21, kun kaikil­la oli toinen työ, johon he kiiruh­ti­vat. Tun­netko ketään Suomes­sa, joka menee toiseen työ­paikkaan kel­lo 17.00? Tehtaan johta­ja piti asial­lise­na sitä, että min­ua ei jätetä yksin töi­hin 16–21 välille. Kel­lo 21 tuli var­ti­ja revolveri vyötäröl­lä ja ker­toi, että tehtaan johta­ja oli tilan­nut taksin min­ulle ja min­un piti lopet­taa työt. Tätä tehtaan johta­jaa minä arvostin, sil­lä aamul­la oli vaikea ehtiä kahdek­sak­si takaisin töi­hin, jos illal­la meni liian pitkään.

  20. Niin, tulee tosi­aan mieleen Raimo Sailas, joka jos nyt oikein muis­tan, selit­ti vähän aikaa sit­ten, että viime vuosi­na tulo­jen kasvu on men­nyt käytän­nössä kokon­aan asun­to­jen hin­toi­hin. Eli ilman asum­is­meno­ja nuo käyrät saat­taisi­vat olla yht­enäiset ja siitä siis näky­isi tosi­asi­as­sa asu­to­jen hintakupla.

    No tämä nyt täl­laise­na arvailu­na, sil­lä en ole syven­tynyt tähän aihep­i­iri­in sen kummemmin.

    1. En tunne Suomen Pankin tapaa tilas­toi­da, mut­ta väit­täisin suo­ral­ta kädeltä, että asun­to­jen ostoa ei kat­so­ta kulu­tus­menok­si vaan se menee pääo­mat­alouden puolelle.

  21. Varsin mie­lenki­in­toista on, että BKT:n käyrät ovat toisin päin:

    http://www.google.fi/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&met_y=ny_gdp_mktp_cd&idim=country:DEU&dl=fi&hl=fi&q=bkt+saksa#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=ny_gdp_mktp_cd&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:DEU:FIN&ifdim=region&hl=fi&dl=fi&ind=false

    eli Sak­san BKT on kohon­nut ja Suomen BKT on pysynyt samal­la tasol­la, vaik­ka yksi­tyisessä kulu­tuk­ses­sa asia on aivan toisin päin. Mitä tämä tarkoittaa?

  22. Osmo Soin­in­vaara: Mikä tässä on intiuu­tion vas­taista? Kos­ka euroalueen yli- ja ali­jäämät sum­mau­tu­vat jok­seenkin nol­laan, on jok­seenkin sama, panem­meko katon yli- vai alijäämille.

    Kyl­lä se kat­to tulee aset­taa alijäämille.
    Ei kai Euroopan talouske­hi­tys­tä voi rak­en­taa sen varaan, että velka­an­tuneet maat velka­an­tu­vat lisää — ja ne jot­ka eivät ole velka­an­tuneet ihan niin paljon (vielä) maksavat.
    Yli­jäämiä voi kerätä muual­takin kuin Euroopas­ta — esim. Saksa.

  23. Suomen julkisen puolen palkat oli­vat hallinnas­sa vielä 1800-luvul­la, jol­loin pitäjän ain­oa julki­nen vir­ka oli pap­pi, jon­ka palkan kus­tan­si­vat alueen talonpojat. 

    Julkiset palkat riistäy­tyivät käsistä vas­ta, kun Katainen vuo­den 2007 eduskun­tavaaleis­sa lupasi Sari Sairaan­hoita­jille jako­varas­ta roimat palkankorotukset.

    Nyt EK:n tuore puheen­jo­ht­ja Kokki­la sanoo, että teol­lisu­ud­es­ta on tämän Kataisen neljän vuo­den aikana hävin­nyt 60 000 työ­paikkaa, kun tuotan­toa on siir­tynyt halvem­pi­en kus­tan­nusten perässä muille maille. Samaan aikaan julkiselle sek­to­rille on syn­tynyt 30 000 uut­ta työpaikkaa.

    Mik­si työ­nan­ta­japi­ir­it äänestävät kokoomus­ta, kun kokoomus tuhoaa Suomen kilpailukyvyn?

  24. Osmo Soin­in­vaara: Mikä tässä on intiuu­tion vas­taista? Kos­ka euroalueen yli- ja ali­jäämät sum­mau­tu­vat jok­seenkin nol­laan, on jok­seenkin sama, panem­meko katon yli- vai alijäämille.

    Niin siis tässä on kyse siitä, että kat­to pitäisi lait­taa molem­mille, nimeno­maan sekä yli- että ali­jäämille, jot­ta euro­maat saataisi­in poli­it­tisen päätök­sen­teon myötä­vaiku­tuk­sel­la koordi­noimaan kus­tan­nus­ta­so­jaan parem­min ja epä­tas­apain­ot saataisi­in poistettua.

    Ja mitä intu­ition­va­s­taisu­u­teen tulee, täl­lä het­kel­lä tun­tuu, etteivät europäät­täjät ymmär­rä yli- ja ali­jäämien sum­mau­tu­van suun­nilleen nol­laan. Kun pyritään supis­ta­maan ali­jäämiä tekemäl­lä ”rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia kil­pailukyvyn edis­tämisek­si” pyritään supis­ta­maan vai­h­to­taseen ali­jäämiä. Intu­ition­mukaista siis näyt­tää ole­van, ainakin poli­it­tisel­la ken­täl­lä, että kaik­ista euro­maista tehtäisi­in absolu­ut­tis­es­ti kil­pailukyky­isiä eli vai­h­to­ta­seil­taan yli­jäämäisiä… Tämä on todel­lakin jär­jetön­tä. (Lop­putu­los on mainit­se­mani julkisen kulu­tuk­sen hillit­sem­i­nen kri­isi­mais­sa, suurem­mat velat, suurem­pi työt­tömyys ja suurem­mat ongel­mat koko euroalueelle.)

    Mitä hypo­teet­ti­nen kat­to pelkästään yli­jäämille tarkot­taisi? Outo ajatus.

    Sekä yli- että ali­jäämien rankaisem­i­nen voisi olla poli­it­tis­es­tikin mah­dolli­nen ratkaisu mak­su­ta­sei­den epä­tas­apaino-ongelmi­in pitkäl­lä tähtäimel­lä – kaiken maail­man vapaae­htoisen koordi­noin­nin sijaan.

    (Tämän lisäk­si olisi toki suo­tavaa kor­ja­ta val­tioiden rahoi­tu­songel­maa anta­mal­la EKP:lle mah­dol­lisu­us rahoit­taa val­tioi­ta suo­raan – jatku­va Out­right Mon­e­tary Trans­ac­tions ‑ohjel­ma ilman julk­isten ali­jäämien supis­tamiseen liit­tyviä ehtoja.)

    Tässä muuten mie­lenki­in­toinen blo­gi Stub­bil­ta viime kesältä. Se sum­maa hyvin keskiver­toeu­ropäät­täjien täysin virheel­listä ajatuk­sen­juok­sua, etenkin ”pankki­u­nioni talouskurin kera ratkaisee kaiken” ‑retori­ikkaa: http://www.alexstubb.com/fi/blog/?m=6#.ULAlJ-OTukU

  25. No eikö tämä nyt ole sitä kohtu­ut­ta, juuri sitä mitä vihreätkin kannattavat?

  26. Jos BKT on kas­vanut 2000–2011 Sak­sas­sa 90% ja Suomes­sa 110%, mut­ta yksi­tyi­nen kulu­tus on kas­vanut vain 7% ja 33%, niin sil­loin­han pitäisi olla ker­tynyt val­ta­vat määrät säästöjä vai mihin se BKT:n kasvu on kadonnut?

  27. Liian van­ha:
    …Palkkaver­tailus­sa Sak­sa ja Suo­mi ovat hyvin lähel­lä toisi­aan, tun­tian­siois­sa alle 1 euro joten palkkaero ei ole mitenkään revennyt.

    http://www.boeckler.de/pdf/p_imk_report_68e_2011.pdf

    Kulu­tuserot ovat luon­nol­lisia, sil­lä Suomes­sa koti­taloudet ovat voimakkaasti velka­an­tuneet 2000-luvulla,lähinnä …

    Velka­an­tu­miseen on sama syy kuin ostovoimaeroonkin. Veroas­t­eemme on liian korkea. Varsinkin kes­ki- ja suu­rit­u­loisil­la ero län­si-euroop­palaisi­in on käsit­tämät­tömän iso. 

    Asun­tovelka­an­tu­mista selit­tää mm. hölmö per­in­tövero, jol­la kupataan yksi­ty­isiä pääo­mia pois. Se iskee kaikkein pahiten keskilu­okkaan ja alem­paan keskilu­okkaan, kos­ka rikkaat pystyvät sen kiertämään hyväl­lä vero­su­un­nit­telul­la EU:ssa laillisesti.

  28. Syitä on monia, mut­ta kyl­lä itsel­leni suurim­mak­si nousee Suomen nopeampi asun­to­jen hin­to­jen nousu. Jos noi­hin oecd:n lukui­hin on luot­ta­mi­nen niin Suomes­sa hin­nat ovat nousseet vuodes­ta 2005 noin 19 % ja Sak­sas­sa noin 9 %. Käp­pyröi­den muodotkin vaikut­ta­vat vas­taa­van OS:n käp­pyröitä. Suomea raken­netaan uud­estaan — kalliisti.

  29. Ila I:

    Kun näin tai enem­män on tapah­tunut koko vuosikymme­nen, Soin­in­vaaran käyrä ei voi pitää paikkaansa, kyse täy­tyy olla jostakin muusta.

    Kyl­lä Oden käyrä Sak­san yksi­tyisen kulu­tuk­sen olemat­tomas­ta kasvus­ta on tot­ta ainakin EU:n tilas­to­jen mukaan. Alla link­ki komis­sion ECFIN-pääosas­ton raport­ti­in jos­sa pohdi­taan mik­si Sak­san yksi­tyi­nen kulu­tus ei ole kas­vanut BKT:n kasvun mukana.
    Käyrä Sak­san kulu­tuk­ses­ta ver­rat­tuna EU-keskiar­voihin on heti ensim­mäisel­lä sivulla.

    http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication12666_en.pdf

  30. Evert The NeveR­est:
    Suomen julkisen puolen palkat oli­vat hallinnas­sa vielä 1800-luvul­la, jol­loin pitäjän ain­oa julki­nen vir­ka oli pap­pi, jon­ka palkan kus­tan­si­vat alueen talonpojat.
    ‘snip’

    Ja lukkari piti koulua. Siihenkö pitäisi palata?
    Papil­lakin oli hal­lus­saan pap­pi­la, jos­sa oli pel­toa etc. jos­ta tuli tuot­toa, joten papit oli­vat varakkai­ta — ehkä se pitäisi taas ottaa tavoitteeksi?

  31. Jakub:
    ‘snip’

    Mitä hypo­teet­ti­nen kat­to pelkästään yli­jäämille tarkot­taisi? Outo ajatus.
    ‘snip’

    Outo, kyl­lä.
    Sehän tarkoit­taa sitä, että talousti­eteen kannal­ta ei ole väliä, ran­gais­taanko syyl­lisiä vai syyt­tömiä, kun­han vaan riit­tävää määrää ran­gais­taan — kaikki­han sum­mau­tuu nollaksi.

    Nor­maalin oikeusta­jun (siis ei-talousti­eteel­lisen) mukaan ne vas­tatkoot, jot­ka ovat eläneet yli varo­jen­sa. Siis Kreik­ka mak­sakoon velka­nsa (lop­pu­jen lopuk­si) eikä Sak­sa tai Suomi.
    Ja oikeasti Euroopan talous ei ole nollasummapeliä.

  32. Jakub:
    Ja mitä intu­ition­va­s­taisu­u­teen tulee, täl­lä het­kel­lä tun­tuu, etteivät europäät­täjät ymmär­rä yli- ja ali­jäämien sum­mau­tu­van suun­nilleen nollaan. 

    Eivät sum­maudu. EU-alueen luke­ma on jotain 200–300 mil­jar­dia pakkasen puolel­la. Kaup­paa käy­dään nimit­täin EU-alueen ulkop­uolis­tenkin kanssa.

    1. Ali­jäämät sum­mau­tu­vat nol­laan EURO alueen sisäl­lä, kos­ka on euro. Teo­ri­as­sa sen pitäisi olla vähän ali­jäämäi­nen, kos­ka euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana. Euro­maid­en paras vien­ti­tuote ovat setelit, mut­ta ne las­ke­taan alijäämäksi

  33. Osmo Soin­in­vaara: Ver­taat keskenään nimel­lista BKT:ta ja reaal­ista kulu­tus­ta. Kymme­nessä vuodessa on paljon inflaatiota.

    Tilas­tokeskuk­sen mit­tauk­sen mukaan inflaa­tio 2000–2011 olisi noin 21%. Kyl­lä BKT on kas­vanut yksi­ty­istä kulu­tus­ta nopeam­min, vaik­ka inflaa­tio huomioidaan. Ehkä asun­not eivät ole mukana yksi­tyisessä kulu­tuk­ses­sa, mikä Suomen osalta selit­täisi asi­aa. Sak­sas­sa asun­to­jen hin­nat eivät ole juuri nousseet, joten siel­lä pitäisi olla säästöjäkin.

  34. Tahti:
    Jos nykyi­nen taan­tu­ma johtuu suh­dan­teista eli eurokri­i­sistä ja nuus­ta finanssisotkus­ta, ei voi vetää johtopäätök­siä talouden kil­pailukyvys­tä. Jos kuitenkin kävisi myöhem­min ilmi, että kus­tan­nus­ta­so on Suomes­sa liian kova, sitä voi alen­taa monel­la muul­lakin taval­la kuin palkko­ja rukkaamalla. 

    Kyl­lä, mut­ta sil­loin oltaisi­in jo syvis­sä vaikeuk­sis­sa, sil­lä avoimen sek­torin yri­tys­ten tulos ja tilauskan­ta oli­si­vat ehti­neet saka­ta pahasti. 

    Kun yri­tys tekee myyn­ti­tar­jouk­sen, se las­kee parhaan kykyn­sä mukaan omat kus­tan­nuk­sen­sa ja sit­ten arvioi, mil­lä hin­nal­la se vielä on mukana lop­puneu­vot­teluis­sa. Työn kokon­aishin­nal­la on edelleen suuri merk­i­tys useimpi­en yri­tys­ten tar­jous­lasken­nas­sa. Jous­toa löy­tyy yleiskus­tan­nusten puolel­la, mut­ta ei niitäkään voi jätää kat­ta­mat­ta kovin pitkään.

    Kaup­pa sit­ten tulee tai ei. Jokainen tapaus on ain­utk­er­tainen, reset-nap­pia ei ole.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Ali­jäämät sum­mau­tu­vat nol­laan EURO alueen sisäl­lä, kos­ka on euro. 

    Pitää paikkansa mut­ta täl­lä ei ole merk­i­tys­tä. Et voi suun­nitel­la euroalueen talous­poli­ti­ikkaa kuvit­tele­mal­la että sen ulkop­uolisil­la tapah­tu­mil­la ei olisi vaiku­tus­ta. Kreikkalais­ten vien­ti­tuot­tei­den (sit­ten jos ja kun niitä joskus on) pitää pär­jätä kisas­sa kiinalais­ten kanssa, siinä mis­sä mei­dän kaikkien muidenkin.

  36. Kalle: Velka­an­tu­miseen on sama syy kuin ostovoimaeroonkin. Veroas­t­eemme on liian korkea. Varsinkin kes­ki- ja suu­rit­u­loisil­la ero län­si-euroop­palaisi­in on käsit­tämät­tömän iso. 

    Asun­tovelka­an­tu­mista selit­tää mm. hölmö per­in­tövero, jol­la kupataan yksi­ty­isiä pääo­mia pois. Se iskee kaikkein pahiten keskilu­okkaan ja alem­paan keskilu­okkaan, kos­ka rikkaat pystyvät sen kiertämään hyväl­lä vero­su­un­nit­telul­la EU:ssa laillisesti.

    Ostovoima-ja verover­tailut eivät ole ver­tailukelpoisia. Ostovoimaver­tailus­sa ei huomioi­da ilmaisia tai sub­ven­tiu­tu­ja palvelui­ta. Eri­tyisen harhaan­jo­htavak­si ver­tailu tulee kun toises­sa val­tios­sa tulon­si­ir­to­ja sub­ven­toidaan verovähen­nyk­sil­lä ver­rat­tuna valtioihib,joissa sub­ven­toidaan palvelun hintaa.
    Samoin veroas­t­eet eivät ole vertailukelpoisia

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Ali­jäämät sum­mau­tu­vat nol­laan EURO alueen sisäl­lä, kos­ka on euro. Teo­ri­as­sa sen pitäisi olla vähän ali­jäämäi­nen, kos­ka euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana. Euro­maid­en paras vien­ti­tuote ovat setelit, mut­ta ne las­ke­taan alijäämäksi

    Molem­mat väit­teet saat­toi­vat pitää paikkansa sil­loin, kun paperi­ra­ha oli vielä käytössä. Nyky­isin on jok­seenkin mah­do­ton­ta sanoa, mikä on euro­jen määrä missäkin.
    Seteleitä toki vievät eri raha­pa­jat eri mai­hin, mut­ta niiden osu­us ver­rat­tuna liik­keel­lä ole­vaan vir­tu­aali­ra­haan on pieni.
    Ja mitä vaikut­ta­vat eri maid­en val­u­ut­tavaran­not, ei niiden sum­ma ole nolla?

    1. Euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana, mikä tuot­taa euroalueelle vai­h­to­taseen ali­jäämän ihan siitä riip­pumat­ta, viedäänkö euro­ja bit­teinä vai seteleinä. Sete­liv­aran­non kasvu on kuitenkin ollut aivan jär­jet­tömän snu­ur­ta. Parem­pi on, etten sano sum­maa, kos­ka voin muis­taa väärin, mut­ta merk­i­tys on vähäistä suurempi.

  38. Hitaan yksi­tyisen kulu­tuk­sen kasvun ja nopean BKT-kasvun ero on help­po selit­tää kevyel­lä arvauksella.

    Kun rikas tien­aa lisää, ei hänen kulu­tuk­sen­sa juurikaan kasva. 

    Jos hyvä­tu­loisel­la jää nyt 10 000e vuodessa säästöön, niin vuosi­t­u­lo­jen noustes­sa kymp­pi­ton­nil­la jää jatkos­sa säästöön jää ehkä 18 000e. Käytän­nössä joko pis­tetään rahaa rahas­toi­hin / osakkeisi­in / asun­to­lainan lyhen­nyk­si­in tai vaan pankkiin…

    Sak­sas­sa tuskin ovat noiden köy­hien mini­job-puur­ta­jien tulot tai kulu­tus­mah­dol­lisu­u­den juurikaan kas­va­neet ja ne jot­ka tien­aa­vat enem­män, lähin­nä sijoit­ta­vat pääomat.

    Suomes­sa palvelu­iden käyt­tö on nous­sut paris­sa vuosikymme­nessä aika paljon, joka var­maan näkyy tuos­sa kulu­tus­luke­mas­sa. Vaik­ka rav­in­to­lat ovat “kalli­ita”, niin niitä on syn­tynyt kuin sieniä sateel­la stadi­in ja ovat kaik­ki täyn­nä iltaisin. Tai ehkä kyse on vain omas­ta kuvitel­mas­ta, mut­ta minus­ta esim. juuri rav­in­to­lasyömi­nen on lisään­tynyt reilusti.

  39. Liian van­ha: Ostovoima-ja verover­tailut eivät ole vertailukelpoisia… 

    Olet jopa pieneltä osin oike­as­sa, mut­ta tuo­ta mantraa hoke­vat vain ne, jot­ka yhä usko­vat tulon­si­ir­to­jen autu­u­teen ja korkeaan veroas­t­eeseen, sairaan korkeaan veroas­t­eeseen. 🙂 Korkea veroaste on suurin syy suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huonom­paan elin­ta­soon. Eri­tyis­es­ti rokote­taan kes­ki- ja suu­rit­u­loisia, mut­ta lop­ul­ta korkea veroaste kaataa myös pien­i­t­u­lois­t­en mah­dol­lisu­u­den sääl­liseen elin­ta­soon. Poikkeus ovat toki sosi­aalipum­mit, joi­ta elätämme.

  40. Kan­nat­taisiko­han keskustelu palaut­taa makro­talouden lainalaisuuk­sista Soin­in­vaaran hienoon his­to­ri­avirit­teiseen heit­toon: “Mut­ta onko Sak­san tie lop­ul­ta mei­dänkin tiemme?”

    Kolme tari­naa ja johtopäätös.

    Tari­na 1: Sak­sa teki Schröderin johdol­la 2000-luvun alus­sa työvoiman tar­jon­taa lisän­neen rajun uud­is­tuskier­roksen (Hartz-refor­mi), jon­ka tylyin vai­he tuli lain­voimaisek­si 1.1.2005.

    Scröder hävisi vaalit, mut­ta Sak­san talous alkoi porskut­taa. Uud­is­tus oli raju ja Euro­statin mukaan Sak­san GINI-ker­roin hyp­päsi 2000-luvun alkupuolen ker­toimes­ta 26/100 luku­un 30/100 v. 2007. Ker­roin on sit­ten hie­man laskenut luku­un 29/100.

    Tari­na 2: Suomes­sa GINI-ker­roin on pysynyt 26/100 paikkeil­la. Mitään uud­is­tuk­sia ei ole tehty, kos­ka niitä ei tarvi­ta. Taloudessa menee kuitenkin aina vain huonommin.

    Tari­na 3: Ruot­sis­sa GINI-ker­roin on pysynyt koko 2000-luvun 24/100 tienoil­la, vaik­ka merkit­täviä työvoiman tar­jon­taa lisääviä uud­is­tuk­sia on tehty ilman sen suurem­paa draa­maa. Talous on kunnossa.

    Suomen teol­lisu­us on hyö­tynyt siitä, että eteläiset euro-maat ovat heiken­täneet euroa. Ruot­si ei ole tästä edus­ta naut­tin­ut, mut­ta siitä huoli­mat­ta se on taas pystynyt parempaan. 

    Kukin voi vetää halu­a­mansa johtopäätök­sen siitä, mis­tä maas­ta tien­raken­nu­sop­pia kan­nat­taa hakea.

  41. Kalle: Olet jopa pieneltä osin oike­as­sa, mut­ta tuo­ta mantraa hoke­vat vain ne, jot­ka yhä usko­vat tulon­si­ir­to­jen autu­u­teen ja korkeaan veroas­t­eeseen, sairaan korkeaan veroas­t­eeseen. Korkea veroaste on suurin syy suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huonom­paan elin­ta­soon. Eri­tyis­es­ti rokote­taan kes­ki- ja suu­rit­u­loisia, mut­ta lop­ul­ta korkea veroaste kaataa myös pien­i­t­u­lois­t­en mah­dol­lisu­u­den sääl­liseen elin­ta­soon. Poikkeus ovat toki sosi­aalipum­mit, joi­ta elätämme.

    Heh,ei ter­vey­den­hoito-koulu­tus-eläke­menoil­ta voi vält­tyä vaik­ka niita ei rahoitet­taisikaan verovaroil­la esim USA yksi­tyi­nen ter­vy­den­hoito syö 17 % bkt, Suomes­sa läh­es täysin julki­nen vain 9 %.

    Eikä valin­nan vapaus juurikaan lisäänny,sillä USA:ssa ter­vey­den­hoidon rahoi­tus perus­tuu työ­nan­ta­jien ryhmävakuutuksiin,jossa työn­tek­i­jäl­lä ei ole valinnavapautta .
    Sama kos­kee työeläkkeitäkin, ns kansaneläke on rahoi­et­tu val­tion rahoista

    Kulut ovat samat tai suurem­mat kun palvelun tuot­taa yksityinen.
    Tuskin­pa sil­lä on suur­ta merk­i­tys­tä mak­saako palvelun veroina vai työan­ta­jan pussista.

    Sairas kun har­voin kyke­nee työhön ja tulot ovat sil­loin nolla

  42. Kalle: Korkea veroaste on suurin syy suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huonom­paan elintasoon. 

    Suo­ma­lais­ten elin­ta­so on Fen­noskan­di­an matal­in, vaik­ka myös veroaste on matal­in. Tan­skan ja Ruotsin veroaste on peräti 5–6 pros­ent­tiyk­sikköä korkeampi kuin Suomen. Jostain kum­man syys­tä, jota kukaan ei koskaan suos­tu ker­tomaan vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa pyy­det­täisi­in, on näi­den maid­en elin­ta­so kuitenkin parem­pi kuin Suomen.

Vastaa käyttäjälle nöpö Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.