Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Päämin­is­teri on tuonut Ruot­sista tuli­aisik­si ajatuk­sen, että kotiäid­it pitäisi saa­da koti­hoidontuelta mielu­um­min osa-aikatyöhön kansan­talouden kakkua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esitin Sata-komite­as­sa, että pien­ten las­ten van­hempi­en osa-aikatyö tehtäisi­in edes taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si, vaik­ka päätös­val­ta jäisikin per­heille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syr­jit­tyä. Koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan ja päivähoi­dos­ta joutuu mak­samaan yleen­sä täy­den hin­nan. Esitin, että voisi saa­da koti­hoidontues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­likas­ta päivähoit­o­mak­sua, jos lap­si on päivähoi­dos­sa vain osa-aikaises­ti. Tämä on yksi niistä lukui­sista esi­tyk­sistä, jot­ka kokoomus sil­loin käytän­nössä torjui.

Jos asi­aa ajatel­laan julkisen talouden kannal­ta, täl­lainen refor­mi on kan­nat­ta­va vain, jos olet­taa, että osa-aikatyö kotiäi­tiy­den sijas­ta avit­taa ural­la eteen­päin ja johtaa suurem­pi­in tuloi­hin myöhem­min. Muu­toin on halvem­paa mak­saa koti­hoidon tukea kuin jär­jestää päivähoito. Äidin palka­s­ta perit­tävä vero ei riitä eroa kattamaan.

Pitkien kotiäi­tiys­jak­so­jen vaiku­tuk­ses­ta myöhempään työu­raan on vah­vaa näyt­töä. Päivähoidon valin­nei­den tulot kas­va­vat myöhem­min selvästi enem­män kuin koti­hoidon tuen valin­nei­den. Tässä tosin on pieni vakioin­tion­gel­ma, kos­ka päivähoidon valin­nei­den nyt voisi muutenkin olet­taa ole­van ver­tail­uryh­mää uratietoisempia.

Jos tästä halu­taan tehdä taloudel­lis­es­ti järkevää kun­tien kannal­ta, osa-aikaises­sa hoi­dos­sa ole­vien pitäisi olla joko aamupäivä- tai iltapäiväryh­mis­sä ja näitä pitäisi olla yhtä paljon. Muu­toin osa-aikainen lap­si tulee hoitopaikalle jok­seenkin yhtä kalli­ik­si kuin kokoaikainen lap­si. Toisaal­ta, jos täl­laiset aamu- ja iltapäiväryh­mät muo­dostet­taisi­in, puolipäivälapsen mak­su voitaisi­in toisaal­ta pois­taa kokon­aan, sil­lä hoit­o­mak­su peit­tää kus­tan­nuk­sista niin pienen osan, että kun­nan säästö on mak­sua suurempi.

Osa-aikatyö olisi ehdot­toman järkevä ratkaisu yksin­huolta­ja-äideille, joil­la pitkät hoito­va­paat merk­it­sevät ilmeistä riskiä syr­jäy­tyä työstä kokon­aan, mut­ta joiden on aika vaikea venyä kokopäivä­työhön. Hei­dän kannal­taan osa-aikatyö on kuitenkin kan­nat­tam­a­ton­ta, kos­ka ansio­tu­lot leikkaa­vat sosi­aal­i­tur­vaa niin voimakkaasti, ettei käteen jää oikein mitään.

Panen tähän lop­pu­un Sata-komiten jäämistöstä löy­tyneen muis­tioni asi­as­ta. Tämä on luon­nos, mut­ta lop­ullista ver­sio­ta en löytänyt mistään.

= = =
OS 6.5.2009
Ehdo­tus osit­tais­es­ta koti­hoidon tues­ta.

Suomes­sa pien­ten las­ten koti­hoito on huo­mat­tavasti yleisem­pää kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa, jois­sa taas on hyvin yleistä, että toinen tai molem­mat van­hem­mat tekevät osa-aikatyötä, ja lap­si on päivähoi­dos­sa muu­ta­man tun­nin päivässä. Kokoaikaisen koti­hoidon yleisyys Suomes­sa johtuu koti­hoidon tues­ta, jota Nor­jaa luku­un otta­mat­ta ei tun­neta muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Yht­enä syynä osa-aikaisen työn­te­hon vähyy­teen Suomes­sa on se, että per­heen kannal­ta tämä on taloudel­lis­es­ti huono vai­h­toe­hto. Per­he joutuu mak­samaan läh­es täy­den päivähoit­o­mak­sun, vaik­ka on hoi­dos­sa vain osan aikaa. Useim­mat kun­nat velot­ta­vat kokopäivä­mak­sun, jos lap­si on hoi­dos­sa päivit­täin yli viisi tun­tia. Toisaal­ta per­he menet­tää koti­hoidon tuen, jos lap­si on päivähoi­dos­sa. Osa-aikaises­ti työsken­televä voi saa­da osit­taista hoitora­haa 70 euroa kuus­sa. Tämä nousee 90 euroon kuus­sa vuon­na 20XX. Vuon­na 2009 täysi koti­hoidon­tu­ki ilman hoitolisää on 370 euroa. Sata-komitea esit­tää sen nos­tamista noin 550 euroon alle 1,5‑vuotiailta lapsilta.

Kokoaikainen koti­hoito voi olla per­heen aito val­in­ta, eikä tätä mah­dol­lisu­ut­ta halu­ta rajoit­taa. Osa-aikatyön ja osa-aikaisen päivähoidon puut­tumi­nen käytän­nössä val­in­to­jen joukos­ta johtaa kuitenkin siihen, use­ampi van­hempi – useim­miten äiti – jää kokoaikaises­ti hoita­maan lap­sia koti­in sen sijaan, että he oli­si­vat pohjo­is­maiseen tapaan osa-aikatyössä. Tämä tuot­taa ainakin seu­raavia haittoja:

•    Kansan­talouden käytet­tävis­sä ole­va työ­panos vähenee
•    Vuosik­si koti­in jäävän van­hem­man, useim­miten äidin, työu­ran kehi­tys jää pitkäk­si aikaa ellei lop­ullis­es­ti jäl­keen, mikä merk­it­see inhimil­lisen pääo­man haaskaantumista.
•    Nais­ten ase­ma työ­markki­noil­la heikkenee.
•    Jos osa-aikainen työ olisi van­hempi­en toivei­den mukainen, tämän vai­h­toe­hdon sulkeu­tu­mi­nen käytän­nössä pois tuot­taa hyvinvointitappiota.

Osit­tainen koti­hoidon tuki ja osa-aikainen päivähoitomaksu
Perus­tur­va­jaos­to esit­tää, että otet­taisi­in käyt­töön osit­tainen koti­hoidon­tu­ki ja että päivähoidon mak­su laite­taan suo­raan riip­pu­vaisek­si hoitoa­jan pitu­ud­es­ta oheisen taulukon mukaan:

Päivähoito–        Mak­su koko–        Osit­taisen kotihoidon
aika/viikko        päivä­mak­sus­ta    tuen suu­ru­us kotihoidontuesta
20 tun­tia        40 % 60 %
25  tun­tia        50 % 50 %
30  tun­tia        60 % 40 %
35 tun­tia        70 % 30 %

Suhde osit­taiseen hoitorahaan
Lapsen van­hem­mal­la on oikeus osit­taiseen hoitora­haan, kun lap­si on alle kolme­vuo­tias tai vuot­ta ennen ja kak­si vuot­ta jäl­keen perusk­oulun aloit­tamisen. Hoitora­han edel­ly­tyk­senä on, että toinen van­hem­mista lyhen­tää työaikaansa. Edel­ly­tyk­senä ei sen sijaan ole, ettei päivähoitopaikkaa käytetä kokoaikaises­ti. Osit­taises­sa koti­hoidontues­sa sen sijaan ei edel­lytet­täisi lyhen­net­tyä työaikaa kuten koti­hoidon tues­sakaan ei edel­lytetä, että las­ta hoita­vat hänen omat van­hempansa. Sen sijaan osit­taises­sa koti­hoidontues­sa edel­lytet­täisi­in, ettei lap­si ole kokoaikaises­sa päivähoidossa.

Uud­is­tuk­sen vaikutuksia
Vaiku­tus työn tarjontaan
Lisään­tyykö vai vähe­neekö työn tar­jon­ta? Houkut­teleeko osa-aikainen hoit­o­m­ah­dol­lisu­us enem­män niitä, jot­ka nyt tekevät kokoaikatyötä vai niitä, jot­ka nyt ovat kokon­aan kotona? Liiket­tä olisi var­maan molem­mista suun­nista, mut­ta kan­sain­väli­sistä ver­tailuista voisi päätel­lä, että osa-aikatyöhön siir­ryt­täisi­in kotiäi­ti­val­taises­sa Suomes­sa enem­män täysipäiväis­es­tä koti­van­hem­muud­es­ta kuin kokoaikatyöstä, jol­loin työn tar­jon­ta lisääntyisi.

Entä olisiko kansan­taloudessa on käyt­töä sille osa-aikaiselle työvoimalle, jon­ka tar­jon­ta näin lisään­ty­isi. Tämä kysymys ei oikeas­t­aan ole kovin olen­nainen, sil­lä jos osa-aikaisia työti­laisuuk­sia ei ole, vai­h­toe­htoa ei tul­la juuri käyttämään.

Kansan­taloudelli­nen tehokkuus
Jos kokoaikaises­ta koti­van­hem­muud­es­ta siir­ry­tään osapäivä­työhön ja osa-aikaiseen päivähoitoon, työn tar­jon­ta kansan­taloudessa lisään­tyy, mut­ta toisaal­ta päivähoidon kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Onko lop­putu­los kansan­taloudel­lis­es­ti tehokas? Kysymys jakau­tuu kahdek­si kysymyk­sek­si, onko se kansan­taloudel­lis­es­ti tehokas lyhyel­lä aikavälil­lä ja onko se kansan­taloudel­lis­es­ti tehokas pitkäl­lä aikavälil­lä, kun ote­taan huomioon ratkaisun vaiku­tuk­set ural­la eten­e­miseen ja inhimil­lisen pääo­man karttumiseen.

Lapsen etu
On vah­vasti ide­ol­o­gis­es­ti värit­tynyt kysymys, onko lapsen etu saa­da olla päivähoi­dos­sa vai saa­da olla van­hempansa tai jonkun muun läheisen hoita­mana kotona? Tärkeim­mät päivähoitoa puolta­vat argu­men­tit ovat:
•    Päivähoito  tar­joaa virikkeisem­män ja sosi­aalisem­man kasvuym­päristön kuin päivä kuin päivä kotona kak­sis­taan äidin kanssa.

•    Päivähoitoon liit­tyy tiet­ty esik­oulu­funk­tio paljon ennen esikouluikää.

•    Päivähoito on sosi­aalis­es­ti tur­val­lisem­pi. Jos koti­olois­sa on jotain vikaa, on hyvä päästä toisen­laisi­in oloi­hin. Kodin ongel­mat tule­vat päivähoi­dos­sa helpom­min esille, jol­loin lapsen kaltoinko­htelun ris­ki pienenee.

Näi­den argu­men­tit täyt­tyvät suurelta osin jo osapäivähoi­dos­sa. Muu­ta­man tun­nin virikkeisyys kyl­lä riit­tää pienelle lapselle. Esik­oulu­funk­tion täyt­tymiseen ei tarvi­ta koko päivää, kun perusk­oulus­sakin riit­tää muu­ta­ma tun­ti päivässä. Jo osapäivähoito riit­tää vähen­tämään lapsen kaltoinko­htelun riskiä.

Koti­hoidon puoles­ta tai oikeas­t­aan päivähoitoa vas­taan taas on esitet­ty muun muas­sa sosi­aal­ista tur­val­lisu­ut­ta ja tur­val­lisia ihmis­suhtei­ta ja lapsen tunne-elämän kehi­tys­tä. Argu­men­tit päivähoitoa vas­taan ainakin huo­mat­tavasti laimenevat osapäivähoi­dos­sa, vaik­ka ne eivät kokon­aan tyh­jenisikään. Niin­pä osa-aikainen päivähoito voisi muo­dostaa kom­pro­missin päivä- ja koti­hoitoa puoltavien argu­ment­tien kesken.

Van­hempi­en toiveet
Van­hempi­en toivei­den huomioon otta­mi­nen on myös osa hyv­in­voin­tia. Tämä argu­ment­ti puoltaisi sitä, että vai­h­toe­hdot oli­si­vat yhteiskun­nan kannal­ta neu­traale­ja, jol­loin van­hempia kan­nustet­taisi­in etsimään paras­ta vai­h­toe­htoa ilman, että yhteiskun­ta olisi puolueelli­nen tämän tai tuon vai­h­toe­hdon suuntaan.

Taloudel­liset vaikutukset
Uud­is­tuk­sen taloudel­lisia vaiku­tuk­sia on jok­seenkin mah­do­ton­ta laskea, kos­ka emme tiedä, kuin­ka moni tätä avau­tu­vaa mah­dol­lisu­ut­ta käyt­täisi ja mikä hei­dän tulota­son­sa olisi.  Sik­si asi­aa on läh­estyt­ty esimerkki­laskelmin, jos­sa lap­si on joko kokopäivähoi­dos­sa, osapäivähoi­dos­sa tai koti­hoi­dos­sa, las­ta hoita­van van­hem­man tun­tipalk­ka on joko 11 tai 18 euroa ja hän on joko yksin­huolta­ja tai naimi­sis­sa henkilön kanssa, jon­ka kuukausi­palk­ka on 3 000 euroa.  Laskel­ma on tehty karkeasti julkisen talouden kannalta.

Epä­var­muut­ta ja epäti­etoisu­ut­ta on vallinnut siitä, kuin­ka paljon lapsen hoit­a­mi­nen päivähoi­dos­sa todel­lisu­udessa mak­saa kokopäivä­paikalla ja kuin­ka suuri on osapäivähoidon kus­tan­nus suh­teessa puolipäivähoitoon. Tässä laskel­mas­sa alle kolmivuo­ti­aan lapsen kokopäivähoidon kus­tan­nuk­se­na on käytet­ty 13 200 euroa vuodessa eli 1200 euroa kuus­sa yht­enä­toista kuukaut­e­na vuodessa. Tämä luku on arvioitu suurten kaupunkien ilmoit­tamista luvuista. Kun­tien välil­lä on kus­tan­nuk­sis­sa suuria ero­ja. Yleen­sä laskelmis­sa on käytet­ty jonkin ver­ran alem­pia päivähoidon kustannuksia.

Luotet­tavaa tietoa ei ole saatavil­la siitä, kuin­ka paljon osapäivähoito säästää suh­teessa kokopäivähoitoon, eikä tätä voi­da yksiselit­teis­es­ti laskeakaan, kos­ka osapäivähoidon kus­tan­nuk­set riip­pu­vat suuresti siitä, miten hoitoa­jat sijoit­tuvat. Jos toiset ovat aamupäivä- ja toiset iltapäivälap­sia, puolipäivähoi­dos­sa ole­van kus­tan­nuk­set ovat suun­nilleen puo­let kokopäivälapsen kus­tan­nuk­sista.   Jos täl­laista vuorot­telua ei saa­da aikaan, puolipäivälap­si syn­nyt­tää pahim­mil­laan läh­es yhtä suuren henkilökun­tatarpeen kuin kokopäivälap­si. Päivähoidon jär­jestäjät valit­ti­vat, että sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus on vienyt per­heiltä halun sovitel­la hoitoaiko­ja. Toisaal­ta syn­tyvä päivähoidon vajaakäyt­tö ei ole pelkkää rahan­hukkaan. Yleis­es­ti on valitet­tu liian suurista ryh­mäkoista ja siitä, että yhden hoita­jan vas­tu­ul­la on liikaa lap­sia. Tämä vajaakäyt­tö voidaan nähdä myös hoidon laadun kohoamisena.

Laskel­mas­sa ei ole julkisen sek­torin tuloina otet­tu huomioon niitä vero­ja, joi­ta päivähoito­henkilöstö mak­saa. Tarkoituk­se­na on valmis­tau­tua työvoima­pu­lan aikaa, jol­loin olisi epälo­ogista olet­taa, ettei henkilökun­ta löytäisi muu­ta työtä. Koti­talouk­sien mak­samia kulu­tusvero­ja ei ole otet­tu huomioon, mikä jonkin ver­ran alen­taa päivähoidon yhteiskun­nal­lista kan­nat­tavu­ut­ta. Huomioon ei ole otet­tu myöskään eläke­mak­su­ja, kos­ka niitä vas­taa kart­tunut eläkeoikeus. Myös tämä val­in­ta heiken­tää laskelmis­sa päivähoidon kan­nat­tavu­ut­ta pien­i­t­u­lois­t­en kohdal­la, kos­ka työeläke kuitenkin pienen­tää kansaneläkettä.

Julki­nen talous suh­teessa kotihoitoon
Tun­tipalk­ka 11 €/h    Tun­tipalk­ka 18 €/h
Puolipäivähoidon kus­tan­nuk­set kokopäivähoi­dos­ta    50 %      75 %      50 % 75 %
Yksin­huolta­ja    Kotona                                                            0             0            0          0
Osapäivä­työssä (4h)                                                            1941      ‑1441      6519    3137
Kokopäivä­työssä                                                                3022    3022    10102    10102
Pari    Kotona                                                                            0          0             0             0
Osapäivä­työssä (4h)                                                         ‑2678    ‑6060    ‑925    ‑4307
Kokopäivä­työssä                                                                      ‑4313    ‑4313    545    545

Riveiltä ”Kokopäivähoi­dos­sa” nähdään, että julkisen talouden kannal­ta kokopäivä­työ yhdis­tet­tynä kokopäiväiseen päivähoitoon on koti­hoitoa edullisem­paa yksin­huolta­jan kohdal­la palkkata­sos­ta riip­pumat­ta ja naimi­sis­sa ole­van parin kohdal­la jos ja vain jos palk­ka on riit­tävän suuri. Se, että yhteiskun­ta voit­taa pieni­palkkaisenkin yksi­huolta­jan men­nessä töi­hin johtuu siitä, että melkein koko hänen tulon­lisäyk­sen­sä menee julkisen talouden hyväk­si asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen pienen­e­misen joh­dos­ta; samas­ta syys­tä töi­hin meno kan­nat­taa yksin­huolta­jalle huonos­ti. Kun naimi­sis­sa ole­va pieni­palkkainen val­it­see työn­teon las­ten­hoidon sijas­ta, julkiselle taloudelle koituu selvää tap­pi­o­ta, kos­ka päivähoidon kus­tan­nuk­set ylit­tävät selvästi vero­jen lisäyk­sen ja koti­hoidontuen alen­e­misen. Tämä kos­kee kuitenkin vain kyseistä vuot­ta. Julki­nen talous saa hyvi­tys­tä uhrauk­selleen, jos työssä ker­tynyt koke­mus ja paran­tunut osaami­nen johta­vat tule­vaisu­udessa parem­paan ansiotasoon.

Kan­nat­taako osa-aika­hoitoa suosia kokopäivähoidon sijasta?

Osapäivä­työ yhdis­tet­tynä osapäivähoitoon on julkisen talouden kannal­ta kaikissa tapauk­sis­sa huonom­pi kuin kokopäivä­työ yhdis­tet­tynä kokopäiväiseen hoitoon. Jos asi­aa tarkastel­laan vain julkisen talouden kannal­ta, kokopäivä­työssä ole­via pien­ten las­ten van­hempia ei kan­na­ta houkutel­la puolipäivä­työhön.  Lapsen edus­ta lähtevä tarkastelu voi kuitenkin pää­tyä toiseen tulok­seen. Näin on ajatel­tu ainakin, kun on säädet­ty laki osit­tais­es­ta hoitora­has­ta, jon­ka saadak­seen ainakin toisen van­hem­mista on siir­ryt­tävä lyhen­net­tyyn työaikaan, mut­ta lap­si voi olla kokoaikaises­sa päivähoi­dos­sa, jol­loin päivähoi­dos­sa ei syn­ny mitään säästöä.

Edelleen on mah­dol­lista myös yhdis­tää osapäivähoito ja kokopäiväi­nen työ esimerkik­si siten, että iso­van­hem­mat hoita­vat las­ta iltapäiväl­lä. Sitä, minkälaisia ratkaisu­ja kansalaisy­hteiskun­ta kehit­tää, ei voi etukä­teen kuin arvailla.
Kan­nat­taako kotoa houkutel­la osapäivätyöhön?
Kos­ka osapäivä­nen hoito voi olla läh­es yhtä kallista kuin kokopäiväi­nenkin, julkisen talouden välit­tömien kus­tan­nusten kannal­ta on mon­es­sa tapauk­ses­sa edullisem­paa, että lap­si hoide­taan kokon­aan kotona kuin että kotona ole­va van­hempi siir­tyy osa-aikatyöhön.  Tarkastele­mis­samme tapauk­sis­sa osa-päivä­työhön houkut­telu olisi julkisen talouden kannal­ta edullista vain isopalkkaisen yksin­huolta­jan tapauk­ses­sa. Tilanne muut­tuu osapäivä­työn ja ‑hoidon kannal­ta selvästi edullisem­mak­si, jos hoitoaiko­ja voidaan sovitel­la niin, että puolipäivähoidon kus­tan­nuk­set saadaan lähelle 50 pros­ent­tia kokopäivähoidon kus­tan­nuk­sista.  Toises­sa vaakakupis­sa on kuitenkin ammat­ti­taidon säi­lymi­nen ja kehit­tymi­nen, mikä pitkäl­lä aikavälil­lä voi tehdä puolipäivä­työn koti­hoitoa edullisem­mak­si. Ilman tätä vaiku­tus­ta esite­tyn­lainen puolipäivähoidon suosimi­nen on julkisen talouden kannal­ta tap­pi­ol­lista yksin­huolta­jia ja opiske­li­joi­ta luku­un ottamatta.

Todet­takoon, että jos vas­taa­van­lainen tarkastelu tehtäisi­in vuorotyötä teke­vien las­ten vuoro­hoi­dos­ta, se osoit­tau­tu­isi läh­es aina julkisen talouden kannal­ta hyvin kannattamattomaksi.

Johtopäätök­siä

Julkisen talouden kannal­ta esitet­ty uud­is­tus ei olisi lyhyel­lä aikavälil­lä kan­nat­ta­va, vaan lisäisi meno­ja. Uud­is­tus­ta voi kuitenkin perustel­la sen vaiku­tuk­sel­la nyt koti­in jäävän van­hem­man työu­ran kehi­tyk­seen, työ­nan­ta­jille koituvil­la säästöil­lä, kun työn­tek­i­jä säi­lyt­tää ammat­ti­taiton­sa ja tun­tu­man työ­paikkansa kehi­tyk­seen, nais­ten ase­mal­la ja las­ten edulla.

Yksin­huolta­jien osalta uud­is­tuk­sen edut vaikut­ta­vat ilmeisem­miltä. Julkisen talouden kannal­ta hei­dän houkut­telemisen­sa edes osapäivä­työhön on kan­nat­tavam­paa, kos­ka palk­ka leikkaa tehokkaasti sekä toimeen­tu­lo­tukea että asum­is­tukea. Samas­ta syys­tä pieni­palkkaisen yksin­huolta­jan ei ole taloudel­lis­es­ti kovinkaan järkevää men­nä osapäivä­työhön. Uud­is­tus paran­taisi tämän yksin­huolta­jan kan­nus­timia edes vähän. Täl­lä voi olla merkit­tävää vaiku­tus­ta työn tar­jon­taan tule­vaisu­udessa, sil­lä yksin­huolta­jien jäämi­nen vuosik­si koti­in lap­sia hoita­maan syr­jäyt­tää osan heistä pysyvästi työ­markki­noil­ta. Mon­en yksin­huolta­jan kohdal­la kokopäivä­työ ei tule kyseeseen arjen liial­lisen raskau­den vuok­si. Yksin­huolta­jien lapset hyö­ty­i­sivät mui­ta enem­män päivähoi­dos­ta kaltoin kohtelun riskin pienen­e­misenä; liit­tyy­hän yhteen van­hempaan suurem­pi ris­ki kuin kah­teen, jos aikuis­ten maail­mas­sa jokin menee vikaan.  Vaik­ka yleiseen osapäivähoidon ehto­jen paran­tamiseen ei oltaisi valmi­ita, kan­nat­taisi kehit­tää toimia osa-aikatyön kan­nus­timien paran­tamisek­si yksin­huolta­jien osalta.

Osapäiväi­nen hoito tulee kansan­taloudel­lis­es­ti selvästi edullisem­mak­si, jos voidaan jakaa osapäivälapset ilta- ja aamupäivälap­si­in tai jol­lain muil­la jär­jeste­ly­il­lä. Päivähoito­henkilöstö valit­taa, etteivät van­hem­mat ole halukkai­ta sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikei­den olois­sa sovit­tele­maan hoitoaiko­ja. Yksi mah­dol­lisu­us on ehdol­lis­taa esitet­ty hoit­o­mak­sun nyky­istä suurem­pi alen­nus hoitoa­jan sovitteluun.

Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus päivähoitoon kos­kee myös sel­l­aista per­het­tä, jois­sa yksi tai jopa kak­si van­hempaa on työt­tömyy­den takia päivät kotona. Tämä on herät­tänyt tyy­tymät­tömyyt­tä osas­sa kun­tak­ent­tää. Tässä esitet­ty malli ei juuri houkut­telisi työt­tömiä siirtämään lap­si­aan osapäivähoitoon, kos­ka koti­hoidon tukea ei mak­se­ta rin­nan työt­tömyysko­r­vauk­sen kanssa eikä työtön yleen­sä joudu mak­samaan lapsen­sa päivähoi­dos­ta, ellei puoli­son tuloista muu­ta johdu. Niin­pä esitet­ty uud­is­tus ei kan­nus­taisi työtön­tä siirtämään las­taan osapäivähoitoon. Jos tätä halu­taan, uud­is­tuk­seen on leiv­ot­ta­va jonkin­lainen porkkana työt­tömien las­ten osapäivähoidon lisäämiseksi.

44 vastausta artikkeliin “Kotiäidit osa-aikatyöhön?”

  1. “Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus päivähoitoon kos­kee myös sel­l­aista per­het­tä, jois­sa yksi tai jopa kak­si van­hempaa on työt­tömyy­den takia päivät kotona. ”

    Suurim­malle osalle työt­tömistä työt­tömyys on vain välivaihe,joka kestää muut­man viikon. Uuden päivähoitopaikan saami­nen kestää muu­ta­mas­ta viikos­ta jopa kuukausiin,joten työt­tömyys­jak­sot piden­tyvät ja uusi työ­paik­ka saat­taa jäädä saa­mat­takin ‚kun työtä ei voi ottaa vastaan

    Pätkä­työläi­nen jää pysyvästi työt­tömäk­si nykyisel­lä päivähoidon tasolla.

    On mieelnki­in­toista kuul­la miten yhteiskun­ta kyke­nee hoita­maan pätkä­työläisen päivähoidon ?

    Iso­van­hempi­inkaan ei voi enää turvautua,kun yhä use­ampi iso­van­hempi on töis­sä itsekin ja eläkeiän nousun myötä mah­dol­lisu­us iso­van­hempi­en hoitoon har­ve­nee entisestään

  2. Yksi asia tässä keskustelus­sa sivu­ute­taan kokon­aan: kotiäid­it eivät ole vain kotiäite­jä. Mon­et tekevät merkit­tävää työtä eri­lai­sis­sa yhdis­tyk­sis­sä. Kir­joit­telin asi­as­ta viime yönä otsikol­la: Kerk­iäisitkö? Kotiäi­ti kerk­iää päivän mit­taan yhtä jos toista sel­l­aista, mihin kaltaiseni uraäi­ti ei nyt vain repeä. Se työ hyödyt­tää kaikkia, vaik­ka sen rahal­lista arvoa on vaikea mitata.

  3. “Uud­is­tus­ta voi kuitenkin perustel­la sen vaiku­tuk­sel­la nyt koti­in jäävän van­hem­man työu­ran kehi­tyk­seen, työ­nan­ta­jille koituvil­la säästöil­lä, kun työn­tek­i­jä säi­lyt­tää ammat­ti­taiton­sa ja tun­tu­man työ­paikkansa kehi­tyk­seen, nais­ten ase­mal­la ja las­ten edulla.”

    Aivan oikein ja hyvä havainto!

    Ennen 1990-luvun lamaa IT-alal­la oli paljon nuo­ria naisia. Laman jalois­sa moni pää­tyi lisäämään per­het­tä ja jäi koti­in. Mut­ta takaisin IT-hom­moi­in ei enää ollutkaan asi­aa, kun taidot oli­vat aut­ta­mat­tomasti van­hen­tuneet ja nuo­ria nört­te­jä oli tul­lut tilalle.

    Tämä perus­tuu omi­in havain­toi­hi­ni alalta.

  4. Keskustelu äitien osa-aikatyöstä vaikut­taa vähän vier­aal­ta, kun suurim­mas­sa osas­sa Suomea työl­lisyys­ti­lanne on sel­l­ainen, ettei tar­jol­la ole äideille, isille eikä lap­sille sen parem­min osa- kuin kokoaikaistakaan työtä. Olisi kansan­taloudelle ja yksi­ty­istalouk­sille paras­ta, että mah­dol­lisim­man moni saisi todel­lisen mah­dol­lisu­u­den työhön. Mut­ta miten?

  5. Toi oli taas niin pitkä insinööri­jut­tu joka osoit­taa että sosi­aalipoli­ti­ik­ka ja talous­poli­ti­ik­ka on kas­vanut liian monimutkaiseksi.

    Kotiäi­tien ja muiden uusien osa-aikatyösken­teliöi­den markki­noille tulo heiken­tää entis­es­tään nuorten ja van­hempi­enkin työllisyystilannetta.Jos halu­taan sukupuolten välistä tasa-arvoa, voitaisi miehet velvoit­taa tietyn pituiseen las­ten­hoito­jak­soon. Jos se ei mais­tu voisi sen vai­h­taa sairaiden van­hus­ten hoitoon.

  6. Päivähoi­dos­ta pitäisi laskut­taa toteu­tunei­den hoito­tun­tien mukaan: kel­loko­rt­ti käyt­töön. Jos kort­tia ei leimaa, menee mak­su koko päivästä. Nykyi­nen jär­jestelmä on todel­la kankea.

  7. Ode: “Jos asi­aa ajatel­laan julkisen talouden kannal­ta, täl­lainen refor­mi on kan­nat­ta­va vain, jos olet­taa, että osa-aikatyö kotiäi­tiy­den sijas­ta avit­taa ural­la eteen­päin ja johtaa suurem­pi­in tuloi­hin myöhem­min. Muu­toin on halvem­paa mak­saa koti­hoidon tukea kuin jär­jestää päivähoito. Äidin palka­s­ta perit­tävä vero ei riitä eroa kattamaan.”

    Ei tämä tai­da olla näin suo­raan las­ket­tavis­sa. Työssäkäyvän äidin ostovoima on suurem­pi ja näi­nollen hän mak­saa enem­män myös esim ALV:tä ja mui­ta vero­ja. Samoin myös las­ten­tarhan opet­ta­jia palkataan lisää, jot­ka myös mak­sa­vat veroa, kulut­ta­vat ja sitä kaut­ta myös työl­listävät muita.

    Olen aika var­ma, että myös julkisen talouden kannal­ta on parem­pi, että äid­it käy tuot­tavas­sa työssä ja palkataan lisää las­ten­tarhanopet­ta­jia, kuin että äid­it on kotona ja las­ten­tarhanopet­ta­jat työttöminä.

  8. Riit­ta:
    Yksi asia tässä keskustelus­sa sivu­ute­taan kokon­aan: kotiäid­it eivät ole vain kotiäite­jä. Mon­et tekevät merkit­tävää työtä eri­lai­sis­sa yhdis­tyk­sis­sä. Kir­joit­telin asi­as­ta viime yönä otsikol­la: Kerk­iäisitkö? Kotiäi­ti kerk­iää päivän mit­taan yhtä jos toista sel­l­aista, mihin kaltaiseni uraäi­ti ei nyt vain repeä. Se työ hyödyt­tää kaikkia, vaik­ka sen rahal­lista arvoa on vaikea mitata.

    Tol­laset asi­at on ehkä syytäkin sivu­ut­taa tässä kon­tek­stis­sa. Myös muut kuin kotiäid­it tekee kaiken­laista mui­ta hyödyt­tävää, jon­ka rahal­lista arvoa on vaikea mita­ta. On parem­pi sivu­ut­taa se vaikeasti mitat­ta­va täl­la­sis­sa tarkasteluis­sa kaikkien kohdal­la ku yrit­tää huomioi­da joidenkin kohdal­la ja sivu­ut­taa tois­t­en kohdalla.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Päämin­is­teri on tuonut Ruot­sista tuli­aisik­si ajatuk­sen, että kotiäid­it pitäisi saa­da koti­hoidontuelta mielu­um­min osa-aikatyöhön kansan­talouden kakkua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

    Onko Suomes­sa työvoimapula?

    No ei ole, eikä ole lähivu­osikym­meninä tulossakaan.

    Suosit­telisin että aika käytet­täisi­in oikei­den ongelmien ratkomiseen, ja jätetään mieliku­vi­tus­möröt lastenkirjoihin.

  10. Aja­tus on hyvä — vaikkakin sen esit­ti nyt Katainen.
    Siihen liit­tyy myös aja­tus päivähoitopaikan säi­lymis­es­tä, vaik­ka van­hempi olisi välil­lä kotona/työttömänä/lomautettuna.
    Sub­jek­ti­ivisek­si oikeudek­si riit­tää puolipäiväpaikka.

  11. Kes­ki-ikäistä nuorem­pi­en nais­ten heikom­paa työl­lisyyt­tä isom­pi ero Ruot­si­in on kes­ki-ikäis­ten ja van­hempi­en miesten työl­lisyy­dessä. Eikö siihen pitäisi puut­tua yhtä tarmokkaasti kuin “kotiäi­tion­gel­maan”?

  12. Osmo Soin­in­vaara: Jos tätä perustel­laan työvoimapulalla

    Monia asioi­ta perustel­laan suurel­la ja polt­taval­la työvoima­pu­lal­la, joka on ihan heti koh­ta tuos­sa nurkan takana tulossa.

    Samaan aikaan kuitenkin aika suurel­la osal­la väestöstä pul­mana on miet­tiä, että mis­tä löy­ty­isi töitä (varsinkin sel­l­aisia, joista mak­set­taisi­in jotain sosi­aal­i­tur­van perus­tur­van tason ylit­tävää palkkaa).

  13. Las­ten eduista päivähoitoasi­as­sa ei tarvitse käy­dä ide­ol­o­gista sotaa kun asi­as­ta on saatavil­la myös ihan oikeaakin tietoa. Omat tietoni aiheesta perus­tu­vat enim­mäk­seen tähän blogikir­joituk­seen: http://linja-aho.blogspot.fi/2011/08/jos-paivakoti-keksittaisiin-tanaan.html . En käy väit­tämään blogikir­joi­tus­ta oikeak­si tiedok­si, mut­ta tuos­sa kir­joituk­ses­sa lainataan oikei­ta lähteitä, joten eiköhän asi­as­ta ole saatavil­la myös luotet­tavaa tietoa jos on halua perehtyä.

    Tuon kir­joituk­sen mukaan on enim­mäk­seen huono asia lapselle joutua päiväkoti­in. Eri­tyis­es­ti: ” varhain aloitet­tu päivähoito ennusti käytö­songelmien lisään­tymistä 3–4 vuo­den iässä ja eri­tyis­es­ti aggres­si­ivi­su­u­den, lev­ot­to­muu­den, keskit­tymiskyvyt­tömyy­den ja kouluk­iusaamisen lisään­tymistä kouluiässä.”

    Jos tämän poh­jal­ta tek­isi päätök­sen, pitäisi van­hem­mat saa­da koti­in pien­ten las­ten­sa kanssa hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

  14. Kansan­taloudel­lises­sa mielessä, jos osa-aikatyötä teke­vien äitien kokon­ais­tuot­tavu­us ylit­tää päivähoi­dos­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, päivähoito kan­nat­taa jär­jestää vaik­ka suo­rat vero­tu­lot eivät kus­tan­nuk­sia kattaisikaan.

  15. “sub­jek­ti­ivi­nen” oikeus koti­hoidon tukeen pitää lopettaa.

    taas yksi esimerk­ki mihin tämä tukea sinne sun tänne on johtanut:
    töitä ei kan­na­ta tehdä,kun tuki­aiset ovat niin “isot”,siis pienipalkkaiselle.

    ja en syyl­listä yksilöitä vaan koko jär­jestelmä on ns.persiistä.

    kun tukea lap­ataan joka puolelle ja mis­tään ei saa leikata.

    hoitakoot ne lapsen­sa kotona joil­la siihen on varaa mut­ta yhteiskun­nan ei siitä tarvitse erik­seen mak­saa palkkaa.eli töi­hin mars.!

    ei täm­möisiä tukia tun­net­tu 70–80luvuilla,oli vaan lapsilisä.

  16. Pekka Taipale: Monia asioi­ta perustel­laan suurel­la ja polt­taval­la työvoima­pu­lal­la, joka on ihan heti koh­ta tuos­sa nurkan takana tulossa.

    Samaan aikaan kuitenkin aika suurel­la osal­la väestöstä pul­mana on miet­tiä, että mis­tä löy­ty­isi töitä (varsinkin sel­l­aisia, joista mak­set­taisi­in jotain sosi­aal­i­tur­van perus­tur­van tason ylit­tävää palkkaa).

    Tai mak­set­taisi­in palkkaa ylipäätään. Aika hur­jan suuri joukko täysin työkyky­isiä ja ‑ikäisiä ihmisiä tekee oikei­ta töitä ilman palkkaa jonkin­laisen työhar­joit­telun verukkeella.

  17. Minä läh­den siitä, että näitä Kataisen älyn­välä­lyk­siä voi alkaa ottaa ottaa tosis­saan aikaisin­taan siinä vai­heessa, kun mies alkaa vih­doinkin jär­jestää työt­tömille töitä. Kunnes näin tapah­tuu, nämä opin­to­jen lyhen­tämiset ja eläkeiän nos­tot jne. ovat todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunut­ta harhaista puhetta.
    Kun ker­ran tun­tuu EK:lta tule­van näitä ideoita, voisiko­han päämin­is­teri ker­rankin käyt­tää tuo­ta viestiy­hteyt­tä toiseen suun­taan ja käskeä EK:n palkata porukkaa töihin?

  18. a_l: Tai mak­set­taisi­in palkkaa ylipäätään. Aika hur­jan suuri joukko täysin työkyky­isiä ja ‑ikäisiä ihmisiä tekee oikei­ta töitä ilman palkkaa jonkin­laisen työhar­joit­telun verukkeella.

    Esimerkik­si ammat­tik­oulun työhar­joit­telus­ta ei käytän­nössä voi mak­saa edes pien­tä palkkaa vaik­ka työ­nan­ta­ja halu­aisi. Tai tietysti voi, mut­ta sit­ten se ei ole enää työhar­joit­telusuhde vaan työ­suhde, mis­sä astuu peli­in työ­suh­teen pelisäännöt. 

    Muutenkin työhar­joit­teli­jan otta­mi­nen on melkoista lot­toa työ­nan­ta­jan kannal­ta. Jois­takin har­joit­telijoista ei ole kuin harmia ja hait­taa. Toisaal­ta hyvät har­joit­teli­jat kyl­lä huo­mataan, ote­taan kesätöi­hin ja mah­dol­lis­es­ti valmis­tu­misen jäl­keen vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen. Hyvin hoidet­tu työhar­joit­telu on lois­ta­va tilaisu­us näyt­tää kykyn­sä ja sitä kaut­ta han­kkia työpaikka.

  19. Taas oli vihreä pari vuot­ta liian edel­lä. Has­sua, että kokoomus omii näitä sit­ten itselleen myöhem­min. Taisi Sin­nemäkikin men­nä nyökyt­telemään eläkeiän nos­tamiselle ennen eduskun­tavaale­ja, demarei­den vielä mörköil­lessä siinäkin. 

    Laatu kai se tuos­sa päivähoi­dos­sa ratkaisee. Ammat­tisilmä näkee ver­tailus­sa ongel­malliset ym. Kas­va­tus­ta­han tuo pitäisi olla, eikä las­ten säi­lyt­tämistä työaikana. Taitaa vain men­nä niin, että tarhatädeil­lä on liian suuret ryh­mät ja aika menee karkail­i­joiden perässä juostes­sa ja tap­pelui­ta selvitel­lessä. Vai koskiko­han tuo vain vankeinhoitoa? 

    Idea kai on siinä, että työ luo uut­ta työtä. Toimi­iko sit­ten enää nykyaikana, on sit­ten toinen jut­tu. Parem­pi kai se olisi, että val­in­ta olisi vapaa, kun taloudel­liset seikat ovat vähän niin ja näin. Sitä mel­skaus­ta uraih­mis­ten ja per­heih­mis­ten välil­lä ei vain jak­saisi kuun­nel­la. Vai onko­han tuokin vain iltapäiväle­htien masi­noimaa vouhotusta?

  20. Rogue: Tol­laset asi­at on ehkä syytäkin sivu­ut­taa tässä kon­tek­stis­sa. Myös muut kuin kotiäid­it tekee kaiken­laista mui­ta hyödyt­tävää, jon­ka rahal­lista arvoa on vaikea mita­ta. On parem­pi sivu­ut­taa se vaikeasti mitat­ta­va täl­la­sis­sa tarkasteluis­sa kaikkien kohdal­la ku yrit­tää huomioi­da joidenkin kohdal­la ja sivu­ut­taa tois­t­en kohdalla. 

    Hmmm… ehkä näin. Mut­ta jos tavoit­teena on ajaa naiset kotoa (“laiskot­tele­mas­ta”) töi­hin, niin kyl­lä sil­loin on ihan oleel­lista miet­tiä, mitä kaikkea siitä seuraisi.

  21. KOTIÄITI TEKEE ITSENÄISTÄ YHTEISKUNNALLISTA TYÖTÄ:

    Omien las­ten hoito on yhteiskun­nal­lista työtä siinä mis­sä vieraidenkin. Päiväkoti­hoi­dos­sa yksi henkilö hoitaa 4,5 las­ta, joten yhtä las­ta kohti menee akti­ivista työaikaa noin 2 tun­tia päivässä.

    Kah­den lapsen kotiäi­ti tekee puolipäivä­työtä, ja voi sanoa jutus­sa esimerkkinä olleen kol­men lapsen äidin tekevän kuusi­tun­tista työpäivää kans­saih­mis­ten­sä hyväk­si. On myös kohtu­ullista, että hän saa siitä yhteiskunnal­ta palkkaa. Itse asi­as­sa per­he mak­saa nyt ja tule­vaisu­udessa verois­saan las­ten­sa päivähoidon kus­tan­nuk­set myös sil­loin, kun van­hem­mat voisi­vat hoitaa asian toisel­la tavalla.

    Eräi­den arvioiden mukaan pääkaupunkiseudul­la päiväkoti­paik­ka mak­saa 1000 euroa brut­tona kuukaudessa. Suurin hoit­o­mak­su on 230 euroa laps­es­ta hoitokuukaudelta, ja vähä­tu­loisil­ta per­heiltä sitä ei per­itä lainkaan. 

    Suurin osa nai­sista on aivan taval­lisia. Heil­lä on keskimääräi­nen koulu­tus ja he työsken­televät teol­lisu­u­den, hoitoalan, palvelu­iden tai toimis­toalan suori­tus­ta­son tehtävis­sä. Huo­mat­tavin osa hei­dän tule­vista työ­paikois­taan on muo­dos­sa tai toises­sa hoitoalal­la, johon kotiäidil­lä on valmi­ina ammattitaito.

    On turha kiis­tel­lä siitä, pitäisikö tasa-arvon nimis­sä isien osal­lis­tua enem­män las­ten­hoitoon. Tämä pitää itsessään väit­teen, että las­ten ja kod­in­hoito on vähäar­voisem­paa työtä. Per­hetut­tuni hoitaa päivät lap­si­aan kotona. Ammatil­taan esi­in­tyvänä taiteli­jana hänel­lä on iltakeikko­ja, ja nyt hän on joulu­nalusvi­ikoil­la ajoit­tain kiirea­pu­laise­na tavarat­alos­sa. Insinööri-isä hoitaa lap­sia illat. Mut­si ja sys­terin per­he jeesaa­vat tarvittaessa.

    On myös hyvä, että päivähoitopaikan rin­nal­la van­hem­mat voivat itse jär­jestää hoidon yksi­tyisen per­hep­äivähoita­jan kanssa tai palkkaa­mal­la koti­in lastenhoitajan.

    Pien­ten las­ten hoidon ja yksi­tyisen hoidon tuki tulisi määritel­lä kun­nal­lisen per­hep­äivähoita­jan palkkauskus­tan­nuk­sik­si omavas­tu­u­o­su­udel­la eli kun­nal­lisel­la per­heko­htaisel­la päivähoit­o­mak­sul­la vähen­net­tynä. Palkkauskus­tan­nuk­set käsit­täi­sivät palkan (n 380 e/kk las­ta kohti hoitokuukaudessa), lomako­r­vauk­sen, sosiaaliturva‑, eläke ja muut työ­nan­ta­javaku­u­tus­mak­sut sekä verova­paan kus­tan­nusko­r­vauk­sen mut­ta eivät hallintoku­lu­ja. Perus­teena ole­va sum­ma tulisi ole­maan noin 650 euroa hoitokuukaut­ta kohti eli vuodessa 7.150 euroa, mis­tä vähen­netään per­heko­htainen päivähoitomaksu. 

    Täl­lä rahal­la van­hem­mat palkkaa­vat itsen­sä tai ulkop­uolisen hoita­maan lap­si­aan tai tekevät tästä yhdis­telmän. Hoitoko­r­vaus on veronalaista tuloa, mut­ta tästä toiselle mak­set­tu palk­ka on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen. Otta­mal­la lisäk­si hoito­lap­sia las­ten koti­hoita­ja voi saavut­taa perushoita­jan tulota­son. Jos lap­si on kun­nal­lises­sa puolipäivähoi­dos­sa, ym. sum­mas­ta mak­se­taan per­heelle puolet.

    Ehdot­ta­mani jär­jestelmä myös suo­jaa lap­sia, van­hempia ja työn­tek­i­jöitä huonol­ta työilmapi­ir­iltä ja mieli­v­al­taiselta johtamiselta. Sen lisäk­si las­ten per­he­hoito vähen­tää ruuhkaa julkises­sa liiken­teessä ja teil­lä muutenkin..

    Jär­jestelmän toteut­ta­mi­nen tässä muo­dos­sa lisäisi kun­tien meno­ja n. 250 miljoon­aa euroa eli lisäisi kaikkia pien­ten las­ten hoidon kus­tan­nuk­sia n. 10 pros­en­til­la. Toisaal­ta tarve kalli­impi­in ratkaisui­hin ja mui­hin per­hetukipalvelui­hin vähenee.

    Tähän voi lisätä, että käytän­nöl­lisim­min puolipäivä­paikan saa — minä ainakin aikoinai sain — sopi­mal­la asi­as­ta naaourin kotiäidin kanssa.

  22. Juhani Salo­vaara:
    Laatu kai se tuos­sa päivähoi­dos­sa ratkaisee. Ammat­tisilmä näkee ver­tailus­sa ongel­malliset ym. Kas­va­tus­ta­han tuo pitäisi olla, eikä las­ten säi­lyt­tämistä työaikana. Taitaa vain men­nä niin, että tarhatädeil­lä on liian suuret ryh­mät ja aika menee karkail­i­joiden perässä juostes­sa ja tap­pelui­ta selvitel­lessä. Vai koskiko­han tuo vain vankeinhoitoa? 

    Min­ul­la ovat lapset olleet nyt seit­semän vuot­ta samas­sa päiväkodis­sa ja olen asioin­ut yhteen­sä yhdek­san eri las­ten­tarhanopet­ta­jan, kymme­nen hoita­jan ja kol­men avus­ta­jan kanssa. Kaik­ki talon vak­i­tu­isia työn­tek­i­jöitä, joka vuosi vain joko lap­si tai use­ampi työn­tek­i­jä on vai­h­tanut osas­tol­ta toiselle.

    Aika paljon tuo laatu tun­tuu ole­van kiin­ni työn­tek­i­jöistä, eri­tyis­es­ti siitä, mil­lainen las­ten­tarhanopet­ta­ja ryh­mää vetää. Yleis­es­ti ottaen olen ihan tyy­tyväi­nen ja päivähoito on ollut lap­sil­leni paljon muu­takin kuin säilytystä.

  23. Ne kotiöidit.,jotka minä tun­nen — tietenkin hyvin valikoitunut joukko — ovat pitkänkin kotiäi­ti­jak­son jäl­keen siir­tyneet luon­tev­asti työelämään. Varsin mon­et las­ten­hoita­jik­si, ja mon­et (muodol­lis­es­ti epäpäteviksi)erityisopettajiksi.

    Yksi tut­tu siir­tyi juuri 10 vuo­den kotiäi­ti­jak­son jäl­keen sis­us­tus­li­ik­keen myymäläpäälliköksi.

    Palk­ka saat­ta jäädä pienem­mäk­si kuin jos olisi koko ajan paah­tanut uraa. Muis­te­len vain tässä kansak­oulusa oppi­maani: Ei rikkaut­ta tuo suuret tulot vaan pienet menot.

    Kuvot­ta­va oppi! Vie kansan­talo­duen turmioon!!!

  24. Jostain syys­tä kun keskustel­laan las­ten koti­hoi­dos­ta tai päiväkoti­hoi­dos­ta tulee tämä keskustelu mieleen:

    http://www.youtube.com/watch?v=fHiwBJZTexo

    (Minä en ymmär­rä mik­si jonkun mielestä voisi olla jotenkin huonom­pi tilanne jos van­hem­mil­la olisi mah­dol­lisu­us vail­ta myös osa-aikainen työnteko)

  25. Markku af Heurlin: Ei rikkaut­ta tuo suuret tulot vaan pienet menot.

    Kuvot­ta­va oppi! Vie kansan­talo­duen turmioon!!!

    Lep­pois­taa­han tässä pitäisi, eli elää pie­nil­lä tuloil­la ja menoil­la. Kansan­talouden ongel­mat ratkea­vat taval­la tai toisel­la — esim. inflaa­ti­ol­la tai Kreikan tavalla.

  26. Eee:
    Las­ten eduista päivähoitoasi­as­sa ei tarvitse käy­dä ide­ol­o­gista sotaa kun asi­as­ta on saatavil­la myös ihan oikeaakin tietoa. Omat tietoni aiheesta perus­tu­vat enim­mäk­seen tähän blogikir­joituk­seen: http://linja-aho.blogspot.fi/2011/08/jos-paivakoti-keksittaisiin-tanaan.html . En käy väit­tämään blogikir­joi­tus­ta oikeak­si tiedok­si, mut­ta tuos­sa kir­joituk­ses­sa lainataan oikei­ta lähteitä, joten eiköhän asi­as­ta ole saatavil­la myös luotet­tavaa tietoa jos on halua perehtyä.

    Tuon kir­joituk­sen mukaan on enim­mäk­seen huono asia lapselle joutua päiväkoti­in. Eri­tyis­es­ti: ” varhain aloitet­tu päivähoito ennusti käytö­songelmien lisään­tymistä 3–4 vuo­den iässä ja eri­tyis­es­ti aggres­si­ivi­su­u­den, lev­ot­to­muu­den, keskit­tymiskyvyt­tömyy­den ja kouluk­iusaamisen lisään­tymistä kouluiässä.”

    Jos tämän poh­jal­ta tek­isi päätök­sen, pitäisi van­hem­mat saa­da koti­in pien­ten las­ten­sa kanssa hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Joo, mut­ta viita­tuis­sa tutkimus­tu­lok­sis­sa tode­taan, että “Paraskaan hoidon laatu päiväkodis­sa ei siis pystynyt tuo­maan vuo­den van­halle lapselle emo­tion­aal­ista turvaa”.

    Siis alle vuo­den ikäistä las­ta ei pitäisi pistää päiväkotiin.
    Niin että hold your hors­es! Ja per­hep­äivähoito on erit­täin hyvä keksintö. 🙂

  27. Soin­in­vaara, kuten kaik­ki hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat puolueet elävät omas­sa harhas­sa. On säädet­ty laki nuorten työl­listämis­es­tä. Soin­in­vaara ker­too pitkäpi­imäis­es­ti päivähoidon jous­tavu­u­den lisäämis­es­tä, jot­ta saataisi­in kotiäid­it nopeasti työ­markki­noille. Samaan aikaan hark­i­taan eläkeiän koro­tus­ta, jot­ta estet­täisi­in työssä käyvien vapau­tu­mi­nen työelämästä eläkkeelle.

    Omis­sa maail­moissaan uin­u­va hal­loi­tus mukaan­lukien kaikkien hal­li­tus­puoluei­den kansane­duis­ta­jat, ovat täy­del­lis­es­ti uno­hta­neet ole­mas­sa ole­van ja jatku­vasti kas­va­van työt­tömyy­den. He ovat uno­hta­neet sen, että Suomen val­tio tarvit­see noin joka viiden­nen käyt­tämän­sä euron velak­si “markki­noiltya”. He ovat uno­hta­neet kansan­talouden synkät näkymät, jot­ka yksiselit­teis­es­ti ennus­ta­vat lamaa liki koko Euroop­paan. He ovat uno­hta­neet sen kansan­talouden perus­to­tu­u­den, että laman aikana työ­paikat vähenevät. Saat­taa tietysti olla niinkin, etteivät he ymmär­rä laman ja työ­paikko­jen lukumäärän välistä riip­pu­vu­ut­ta tai hei­dän tarkoituk­sen­sa onkin työt­tömien työn­tek­i­jöi­den määrän lisääminen.

    Olisi jo aika kansane­dus­ta­jienkin herätä karu­un todel­lisu­u­teen. Hei­dän pitäisi uno­htaa haaveet työn­tek­i­jöi­den määrän kas­vat­tan­mis­es­ta Suomen kansan­taloudelle. Hei­dän tulisi keskit­tyä vakavam­paan ongel­maan, nimit­täin kan­nat­tavien työ­paikko­jen luomiseen suomen talouteen. Hei­dän tulisi keskit­tyä uusien työ­paikko­jen luop­miseen jo ole­mas­sa ole­valle työt­tömien armei­jalle. Hei­dän tulisi lopet­taa rahan ja vaku­u­tusten jakami­nen Etelä-Euroop­paan. Hei­dän tulisi keskit­tyä omien äänestäjien olo­suhtei­den paran­tamiseen, ja lopet­taa asi­at­tomien ongelmien pohtiminen.

  28. Kuten noista luvuista voi päätel­lä, päivähoidon kus­tan­nuk­sista lei­jo­nanosa tulee siitä, että lap­si ylipäätään tulee päivähoitoon. Se muut­tu­va kus­tan­nus tun­tien myötä on aika vähäi­nen, ja kos­ka osa-aikatyössä päivähoidon tarve on melkein sama, vaik­ka tek­isi puo­likas­ta päivää, se on palvelun rahoit­tamisen kannal­ta aika han­kala yhtälö. Sit­ten kun tähän vielä pitäisi lisätä osit­tainen koti­hoidon­tu­ki, niin ei kyl­lä oikein onnis­tu. Siis, tulee kalli­ik­si, kun opti­moin­tite­htävä ei ole lähellekään konveksi. 

    Sen­si­jaan osa-aikatyö ei ole mikään ongel­ma sil­loin, kun lap­si on kokopäiväis­es­ti kotona. Tämä onnis­tuu oikein hyvin, olen aikanaan vai­moni kanssa jakanut koti­hoidon­tukia niin, että minä olin 40% ja vaimo 60% työssä. Saimme täy­den koti­hoidontuen, ja palkoista vas­taa­vat osu­udet. Vero­pro­gres­sion ansios­ta net­tomene­tys oli yllät­tävän pieni. 

    Ehkä hie­man koomista kyl­lä, tämä tapah­tui niihin aikoi­hin kun aloin seu­raa­maan ja akti­ivis­es­ti kom­men­toimaan Soin­in­vaaran blo­gia, eli vuon­na 2007, kun asuin Helsingissä.

  29. onko tuo laskel­ma päivähoi­dos­ta 13200e/vuosi/lapsi jonkun virkamiehen tekemä mallia liiken­nevi­ras­to vai mihin se perustuu?

    1 hoita­ja saa hoitaa 7 las­ta ja vas­taavasti alle 3vuotiasta las­ta kohden pitää olla 1 hoitaja.
    http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1210163

    mis­tä on saatu summat?

    hallinto,ruoka ja kiin­teistöku­lutko nos­ta­vat sum­man tuo­hon 1200e/lapsi?siis kun­nan menoksi.

    tässäkin olisi tutki­van jour­nal­is­min paik­ka kun heit­el­lään ilmaan summia.

  30. uusi kas­vo tääl­lä: onko tuo laskel­ma päivähoi­dos­ta 13200e/vuosi/lapsi jonkun virkamiehen tekemä mallia liiken­nevi­ras­to vai mihin se perustuu?

    1 hoita­ja saa hoitaa 7 las­ta ja vas­taavasti [neljää] alle 3vuotiasta las­ta kohden pitää olla 1 hoitaja.
    http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1210163

    mis­tä on saatu summat?

    hallinto,ruoka ja kiin­teistöku­lutko nos­ta­vat sum­man tuo­hon 1200e/lapsi?siis kun­nan menoksi.

    Tuo on ihan normiluku jon­ka olen kuul­lut use­ast­akin läh­teestä, eri kun­nis­sa päädytään suu­ru­us­lu­okaltaan samoi­hin kus­tan­nuk­si­in. Kun ver­rataan kus­tan­nuk­sia koti­hoidon­tu­keen, niin sil­loin puhutaan alle 3‑vuotiaista, ei yli.

    Tuo neljä per lap­si on mitoi­tus henkilöille, joil­la on sosi­aal­i­huol­lon ammatil­lisen henkilöstön kelpoisu­use­hdoista annetun ase­tuk­sen (804/92) 4 tai 5 §:ssä säädet­ty ammatill­i­nen kelpoisu­us. Lisäk­si tarvi­taan jonkin ver­ran muu­takin henkilökuntaa.

    Tämä pätevyys­vaa­timusten tiuken­t­a­mi­nen­han on johtanut siihen, että jär­jen käyt­tö on kiel­let­ty päiväkodin toimin­nan organ­isoin­nis­sa: esimerkik­si las­ten kanssa hyvin toimeen tule­vaa keit­täjää ei saa laskea mitoi­tus­mielessä henkilökun­naksi, mikä käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että kus­tan­nusku­uris­sa kaik­ki päiväkodit syövät keskuskeit­tiön haaleaa ruokaa ja nämä keit­täjät pis­tetään ennen pitkää kortistoon.

    Sinän­sä tosin has­sua, että kun­nat saa­vat kuitenkin jär­jestää myös per­hep­äivähoitoa, jos­sa henkilökun­nan koulu­tus on jotain ihan muu­ta. Kus­tan­nuk­set ovat myöskin merkit­tävästi alhaisemmat.

  31. Pekka Taipale:

    ‘snip’
    Sinän­sä tosin has­sua, että kun­nat saa­vat kuitenkin jär­jestää myös per­hep­äivähoitoa, jos­sa henkilökun­nan koulu­tus on jotain ihan muu­ta. Kus­tan­nuk­set ovat myöskin merkit­tävästi alhaisemmat.

    Myös per­hep­äivähoita­jal­ta edel­lytetään nyky­isin koulutusta.

    Toisaal­ta alan ammat­ti­jär­jestö­jen pyrkimys on nyky­isin 24 h/vrk kas­vatuk­seen, joten lap­si ei saa olla lap­si hetkeäkään.
    Hil­jat­tain tuon kas­vatuk­sen vält­tämät­tömyy­den havait­si väitös­tutkimuk­ses­saan juuri las­ten­tarhanopet­ta­jali­iton aktiivi. 😉

  32. uusi kas­vo tääl­lä:
    mis­tä on saatu summat? 

    http://www.kuusikkokunnat.fi/ auttaa.

    Sieltä uusin rap­sa ja taulukot 3 ja 6:

    http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Ph_raportti2011_03092012_nettiin.pdf

    Helsingis­sä kus­tan­nuk­set kun­nal­lises­sa päiväkodis­sa nk. lasken­nal­lista las­ta kohden oli­vat vuon­na 2011 9907 €, tilakus­tan­nusten osu­us 1521 € ja henkilöstön osu­us 6967 €. Safkaan meni 995 € vuodessa. Alle kolme­vuo­tias on 1,75 lasken­nal­lista las­ta, vuodessa kus­tan­nuk­set siis 17400 €, kuukaut­ta kohden noin 1450 €.

  33. Raimo K:
    Toisaal­ta alan ammat­ti­jär­jestö­jen pyrkimys on nyky­isin 24 h/vrk kas­vatuk­seen, joten lap­si ei saa olla lap­si hetkeäkään.
    Hil­jat­tain tuon kas­vatuk­sen vält­tämät­tömyy­den havait­si väitös­tutkimuk­ses­saan juuri las­ten­tarhanopet­ta­jali­iton aktiivi. 

    No, no… lapset voi tosi­aan jät­tää leikkimään keskenään ja ryn­nätä selvit­tämään tap­pelui­ta, kun huu­to äityy liian kovak­si. Tai sit­ten voi olla mukana seu­raa­mas­sa las­ten leikkiä ja ohjail­la toim­intaa niin, että niitä tap­pelui­ta ei edes synny. 

    Molem­pia toim­intat­apo­ja olen kerin­nyt las­teni päiväkodis­sa todis­ta­maan. Jostain syys­tä niis­sä ryh­mis­sä lapset viihtyvät parem­min, jois­sa työn­tek­i­jät kas­vat­ta­vatkin lapsia…

  34. Tuo mainit­se­mani luku päiväkodeista 4,5 las­ta / hoito­henkilökun­taan kuu­lu­va on las­ket­tu hyvin yksinker­tais­es­ti : ote­taan päiväkodin mitoi­tus ja jae­taan se henkilökun­nan lukumääräl­lä. Henkilökun­taan on las­ket­ta­va johta­ja (ei enää useim­miten osal­lis­tu las­ten­hoitoon), las­ten­tarhanopet­ta­jat, las­ten­hoita­jat, päiväko­ti­a­pu­laiset sekä siivoojat. 

    Jos tarkko­ja ollaan, pitäisi ottaa mukaan myös kun­nan hallinto­henkilökun­ta, sil­lä mm. tun­tikir­jan­pidon hoit­a­mi­nen ei sekään ole aivan ilmaista hommaa.

    Luon­te­vim­min osapäivähoito järjestyy siten, että joku lähistön kotiäi­ti ottaa naa­purin­sa lapset esim. iltapäivähoitoon. Tai että mim­mit hoita­vat vuorot­tain lap­si­aan. Tätä tietääk­seni ovat tehneet tut­tuni Lap­siper­hei­den Etujärjestössä.

    Osa-aikatyöstä. Sinän­sä ehkä kan­natet­tavaakin ja yllät­tävän moni saat­taa sitä tehdä, mut­ta aina se ei ole mielekästä. Yksi niitä viisauk­sia, joiden
    mieltämien vei min­ul­ta sekä aikaa että kus­tan­nuk­sia oli seu­raa­va: Mitä tahansa teetkin, tee kun­nol­la tai jätä tekemät­tä mut­ta älä tee puolinaisesti.

    En muuten pidä tun­tiveloi­tus­ta päivähoi­dos­ta aivan onnis­tuneena ajatuk­se­na. Siinä hie­man hämär­tyy se seik­ka, että työmäärä las­ten hoi­dos­sa ei ole suo­raan ver­ran­nolli­nen hoi­dos­sa vietet­tyyn aikaan.

  35. kuten yo laskel­mat osoittavat,niin yhteiskun­nalle kaikkein edullisin vai­h­toe­hto lie­nee se että kaik­ki äid­it jäävät koti­in kunnes lap­si on esik­ouluikäi­nen eli 6v.
    näin ollen kaik­ki voittavat!
    ‑lapset saa­vat olla kotona kuten myös toinen van­hem­mista ja kaiken lisäk­si yhteiskun­ta SÄÄSTÄÄ rahaa!

    olen tul­lut siihen lopputulokseen.

  36. Tässä oli niin paljon aihet­ta mielip­i­teeseen, että piti kir­joit­taa siitä oma blo­gi. Mut­ta oleel­liset pointit tähän. Kun ale­taan hin­ta­la­put­taa ihmis­ten kotiäi­tyt­tä, tul­laan luoneek­si kak­si ihmis­ryh­mää. Ne (yksinhuoltaja)äidit, jot­ka elävät tulon­si­ir­roil­la ja joil­la pienikin töis­säkäyn­ti on val­ti­olle edullista. Sit­ten kun näil­lä vielä on tilas­tol­lis­es­ti isom­pi ris­ki kaltoinko­hdel­la lap­si­aan, on suo­tavaa että he vievät lapsen­sa tarhaan ja menevät mihin tahansa töihin. 

    Sit­ten on se toinen ryh­mä, miehen tuloil­la elävät ydin­per­heäid­it, joiden on syytä hoitaa lapset kotona kahdes­ta syys­tä, yksi, se tulee val­ti­olle edullisem­mak­si, kak­si se tur­vaa varmim­min lapsen kiintymyssuhteen.

    Joo. Minus­ta ihmis­ten elämän­tapo­jen hin­ta­la­put­ta­mi­nen julkises­sa keskustelus­sa on vas­ten­mielistä ja lisää kaiken­laista kateut­ta ja kyt­täämistä. Lähisin siitä, että jokainen kansalainen, joka elää lakien mukaan ja käyt­tää mitä tahansa hänelle lak­isääteis­es­ti kuu­lu­via etu­isuuk­sia on mallikelpoinen kansalainen, eikä jotenkin epäkelpo ja kalli­ik­si tule­va loinen.

    Sit­ten olisi yhteiskun­nan tehtävä luo­da sel­l­aiset lait ja tulon­si­ir­toma­llit, että sys­tee­mi olisi toimi­va. Minus­ta paras malli olisi ehdot­tomasti perus­tu­lo. Ratkai­sisi tämän kotiäi­tikeskustelunkin. Hoitakoot ihmiset lapsen­sa niinkuin parhaak­si näkevät. Yhteiskun­ta jakakoon kaikille henkilöön kat­so­mat­ta sen ver­ran että nip­pa nap­pa tulee toimeen ja rikkaat mak­sakoon tämän perus­tu­lon pois korkeasti ja ympäristöpe­rusteis­es­ti määräy­tyvänä kulutusverotuksena

  37. Mun mielestä tämä jous­tavu­u­den lisäämi­nen ei ole mikään val­tion säästökeino, vaan tapa jol­la lisätään per­hei­den valin­nan­va­paut­ta ja tasa-arvoa.

    Osa-aikatyö voi lisätä työhön kiin­nit­tymistä ja sitä kaut­ta vähen­tää tule­vaa työt­tömyyt­tä ja paran­taa palkkake­hi­tys­tä. Täl­laista vaiku­tus­ta on hyvin vaikea arvioi­da. Se tuo lisää rahaa val­ti­olle, mut­ta vielä tärkeäm­pää on tietysti se, että se lisää palkkatasa-arvoa.

    Osa-aikatyön mah­dol­lis­t­a­mi­nen voi kan­nus­taa molem­pia van­hempia osal­lis­tu­maan las­ten hoitoon. Kun nykyään ne ensim­mäiset tun­nit päivähoi­dos­sa ovat hyvin kalli­ita, niin molem­mat van­hem­mat eivät oikein voi olla osa-aikatöis­sä ellei ole var­muut­ta, ettei molem­mat ole koskaan samaan aikaan töis­sä. Käytän­nössä täl­lainen var­muus on usein han­kalaa, jol­loin nyt per­heet ovat jos­sain määrin pakotet­tu siihen, että toinen on pelkästään kotona ja toinen kokoaikatöis­sä. Eli tätä kaut­ta tasa-arvo voisi jous­tavu­u­den myötä lisääntyä.

    Jos molem­mat van­hem­mat ovat edes osit­tain töis­sä, niin se lisää myös per­heen sisäistä tasa-arvoa. Arkikoke­muk­sen perus­teel­la olisi ihan hyvä, että molem­mil­la aikuisil­la on omia tulo­ja. Vaik­ka per­heessä peri­aat­teessa olisikin hyvä yhteisym­mär­rys siitä, toinen hoitaa lap­sia ja toinen on töis­sä ja molem­mat työt ovat yhtä arvokkai­ta, niin siinä voi silti tul­la sel­l­ainen fiilis, että kotona ole­van pitäisi pyytää kulu­tuk­seen lupa työssäkäyvältä. Eli jous­tavu­u­den lisäämi­nen voisi sukupuolten tasa-arvoa lisätä tätäkin kautta.

    Eli tätä asi­aa ei mun mielestä kan­na­ta pelkkien euro­jen val­os­sa tarkastel­la. Se ei hait­taa, vaik­ka tasa-arvon ja valin­nan­va­pau­den lisäämi­nen mak­saisikin muu­ta­man miljoo­nan lisää val­ti­olle. Ei sosi­aalipoli­ti­ikkaa yleen­säkään voi­da tehdä vain siitä näkökul­mas­ta, mikä min­imioi val­tion kustannukset.

  38. tuo­hon päiväkodin hin­taan n.1200e/kk/lapsi,olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista että otet­taisi­in muu­ta­ma päiväkoti ja las­ket­taisi­in reaa­likus­tan­nuk­set per/lapsi ‚siis eri puolelta Suomea.

    siis ihan kaik­ki kiin­teistöstä ja siivoo­jas­ta aina kun­nan /kaupungin ylimpään johtavaan virkamieheen(hallinto).

    ja huomioon otet­taisi­in myös tuloverot ko.päiväkodin kaik­ista työn­tek­i­jöistä-siis aina sieltä siivoo­jas­ta sinne ylimpään johta­jaan ko.organisaatiossa.

    onko täl­lä tavoin las­ket­tu vai onko se virkamiesarvio mallia liikennevirasto?
    siis joko paljon alle tai paljon yli todel­lis­ten kustannusten–riippuen kuka “hyötyy“juuri tuos­ta sum­mas­ta (1200e/kk)

  39. Tut­tuni on kotiäi­ti — ja samal­la tekee muusikkona (vimek­si yhdesä musikaalis­sa) ilta- ja viikon­lop­pukeikko­ja. Isä hoitaa alapset iltaisn, mut­si ja sys­terin per­he jeesaavat.

    Siinä on esimerkki.Kotiäitiyden ja osa-aikatyön yhdis­tämis­es­tä. Ja möys käytet­tävisäs ole­vien resurssien talo­du­el­lis­es­ta käytöstä.

    Mut­ta mitä hän tekee, jos koti­hoidon­tukea leikataan? Sem­minkin, kun muu­usikoille ei nyt kah­malokau­pal­la töitä riitä.

  40. Hesaris­sa oli pari päivää sit­ten mielipi­dekir­joi­tus, jos­sa nos­tet­ti­in esi­in ihan tärkeä asia: tuloloukku­jen vuok­si päivähoit­o­mak­sun pitäisi perus­tua vähem­män ansait­se­van van­hem­man tuloi­hin. Nykyjär­jestelmässä päivähoit­o­mak­su voi olla mak­simis­saan puoli­son tulon vuok­si, jol­loin päivähoit­o­mak­su rasit­taa huonom­min ansait­se­van van­hem­man työssäkäyn­nin kannattavuutta.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.