Suomen taloudellinen kasvu

(Kasvua vai kehi­tys­tä, osa 2/7)

Käsit­te­len kasvua kulu­tus­mah­dol­lisu­u­den kasvu­na. Se poikkeaa vähän, mut­ta vain vähän BKT:n kasvusta.
Taloudelli­nen kasvu on ollut Suomes­sa viimeisen sadan vuo­den aikana yksi maail­man nopeim­mista. Nyt tosin näyt­tää siltä, että joudumme pian tyy­tymään ole­maan parhai­ta vain Euroopassa.

Maa- ja met­sä­taloud­es­ta vapau­tu­va työvoima

Tärkein kasvun moot­tori oli aina 1980-luvulle saak­ka maa- ja met­sä­taloudessa työsken­tele­vien vapau­tu­mi­nen teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin. Samal­la maat­alous­tuotan­non määrä on kas­vanut ja puu­ta pan­naan nurin enem­män kuin vuosikym­meniä sit­ten. Työn tuot­tavu­us maa- ja met­sä­taloudessa on monikym­menker­tais­tunut. Liikaväestön vapau­tu­mi­nen maat­aloud­es­ta on kasvun moot­tori muual­lakin. Inti­as­sa maat­aloud­es­ta saa elan­ton­sa yhä 60% väestöstä, eli Intia on kehi­tyk­sessä siinä pis­teessä, jos­sa Suo­mi oli noin vuon­na 1930, joten Intial­la on paljon kasvua edessään.

Tek­nol­o­gisen etu­matkan kiin­ni kurominen

Aina 1980-luvulle teol­lisu­utemme eli muual­la kek­si­tyn kopi­oin­nil­la ja soveltamisel­la, vaik­ka toki omaakin osaamista kehitettiin.Teknologisen etu­matkan kiin­ni kuromi­nen vauhdit­ti toisen maail­man­so­dan jäl­keen Japanin kasvua ja on maat­alousväestön mobil­isoin­nin ohel­la merkit­tävä syy Kiinan kasvu­un. Tämä vai­he on päät­tynyt. Nyt elämme vain teknolo­gian kehi­tyk­sen tahdissa.

IT-osaami­nen

Jostain 1990-luvun alku­vu­o­sista alka­en kulu­tus­mah­dol­lisuuk­siemme kasvu on nojan­nut toisaal­ta omaan tek­nol­o­giseen eteväm­myy­teen (ja vähän myös onneen Nokian osalta).

Hal­vat kiinalaiset tuotteet

Vaik­ka Kiinan teol­lis­tu­mi­nen on vien­nyt työ­paikko­ja Suomes­takin (on se niitä myös tuonut) , voit­ta­jia ovat olleet suo­ma­laiset kulut­ta­jat, joiden ulot­tuville on tul­lut käsit­tämät­tömän halpo­ja tuot­tei­ta rihka­mas­ta laatu­tuot­teisi­in.  Tavara ei mak­sa koh­ta oikeas­t­aan mitään.

Yksi­tyi­nen kulu­tus kasvoi erit­täin nopeasti aina vuo­den 2008 rom­ah­duk­seen asti. Kasvu ei perus­tunut velalle, vaan Suomen vai­h­to­tase oli samal­la voimakkaasti yli­jäämäi­nen. Lama toi yksi­tyiseen kulu­tuk­seen vain pienen notkah­duk­sen, minkä jäl­keen kulu­tus kään­tyi uud­estaan kasvu­un — mut­ta nyt osit­tain velaksi.

Yllä maini­tu­ista kasvun lähteistä on kadon­nut tai katoa­mas­sa. Jäl­jelle jää vain yleinen teknolo­gian kehit­tymi­nen ja sen tuo­ma tuot­tavu­u­den nousu. Jar­ru­ina taas on öljyn ja raa­ka-ainei­den hin­nan nousu. Sik­si kasvu ei voi olla kovin nopeata.

79 vastausta artikkeliin “Suomen taloudellinen kasvu”

  1. Kiinalaiset tuot­teet eivät ole halpoja.

    kiinalaiset tuot­teet eivät ole hal­ven­pia kuin län­si­maiset jos kat­so­taan koko tuot­teen elinkaarta.
    Min­ul­lakin on käytössä län­si­maiset 30–40 vuot­ta van­hat philishave ja moulinex.

    Mielestäni tuot­teil­ta joiden täys­takuu on alle 10v pitäisi ehdot­tomasti kieltää maahantuonti.

    Muutenkin täysin itse­tuhoista nos­taa val­tio huip­ulle vapaa ehtois­es­ti, vaik­ka sieltä puut­tuu val­tavas­ta väestömäärästä huoli­mat­ta huip­pu­lah­jakku­udet ja innovaatiot.

    Koko ihmiskun­nan kohta­lo on pelat­tu yhdenko­rtin varaan innovaatioihin.

  2. Mihin se teknologi­nen eteväm­myytemme on kadon­nut ? Nokian ylin johto ehkä teki joitakin arvioin­tivirheitä eli veikkasi väärää hevos­ta mut­ta sama osaami­nen on maas­samme edelleen. Nyt entis­ten Nokialais­ten poh­jal­ta maa­hamme on syn­tymässä ennen­näkemätön määrä uusia korkean teknolo­gian yri­tyk­siä. Toki, ei niistä kaik­ista var­maan tule uut­ta Rovio­ta mut­ta var­masti moni men­estyy. Ydinkysymys on että onko näistä yri­tyk­sistä Nokian kokoisen aukon täyt­täjäk­si ? Näil­lä yri­tyk­sil­lä ei ole saman­laisia resursse­ja mut­ta vas­taavasti niis­sä on paljon kevyem­pi ja ket­terämpi organ­isaa­tio ja kyky hyö­dyn­tää tehokkaam­min uusia innovaatioita.

    Jos asi­aa kat­soisi ulkop­uolisen silmin niin mil­lä maal­la on käytet­tävis­sä täl­läi­nen määrä koke­mus­ta ja osaamista uusien korkean teknolo­gian yri­tys­ten synnyttämiseen ?

  3. Makes sense. Mitäs ikään­tyvän väestön, vähenevän työvoiman, enin­tään “hyvän” inno­vaa­tioil­mas­ton, keskinker­taisen toisen asteen koulu­tuk­sen ja sup­pean yri­tys­paletin kansakun­nan kan­nat­taisi mielestäsi tehdä tilanteessa, jos­sa merkit­täviä osia vau­rau­den tuo­to­s­ta siir­tyy kansal­lis­val­tioiden rajat ylit­tävien kor­po­raa­tioiden piiriin?

  4. Uno­h­dat ihan kokon­aan aineet­tomat hyödyk­keet, joista sitä kasvua oikeasti pitää hakea Suomen kaltaises­sa maassa.

    Eiköhän leipä ja telkkari ole jo tarpeek­si tehokkaasti tehtyjä ja halpo­ja, nyt sinne tietokoneeseen voisi alkaa tekemään kaiken­laista sälääkin ja lopet­taa sen miina­har­a­van pelaamisen.

  5. Eiköhän se suurin kasvu este ole laiskuus.

    Suuri osa väestä on laiskana tekemät­tä työtä. Chillaa­jat osoit­ta­vat sosi­aal­i­tur­van laiskistut­ta­van vaikutuksen.

    Sosi­aali ja ter­veystur­va pitäisi aut­taa poikkeusti­lanteis­sa tur­vaverkon lail­la, se ei saisi olla yksi nor­maal­i­ta­pa elät­tää itseään yhteiskun­nas­sa. Kaikkien jot­ka pystyvät pitäisi osal­lis­tua yhteisen kakun rak­en­tamiseen, ei vain keskit­tyä keräämään rusi­nat pullasta.

    Kehutaan kuin­ka tämä on niin eri­no­mainen maa olla.

    USA kehutaan kuin­ka se on eri­no­mainen maa tehdä töitä ja yrit­tää ja menestyä.

    Tätä ei vieläkään halu­ta kuul­la kun paljon kivem­pi olla AAA ker­hos­sa ja moit­tia laisko­ja Etelä-Eurooppalaisia. 

    Aina pitäisi ver­ra­ta parhaisi­in eli mielu­um­min USA:n tai nopeasti nou­se­vi­in talouk­si­in. Sieltä sitä men­estymis­mall­ia pitää hakea.
    Kun sitä men­estys­tä on saavutet­tu voidaan sitä sit­ten jakaakin. Nyt jae­taan velka­ra­haa. Tule­vaisu­ut­ta jos­ta emme vielä tiedä.

  6. Sak­san Koneen- ja Tehtaan­raken­nuk­sen Seu­ra VDMA (Ver­ban­des Deutsch­er Maschi­nen- und Anla­gen­bau) ilmoit­taa tuot­ta­vansa vuon­na 2012 enem­män konei­ta kuin koskaan ennen. Alan liike­vai­h­don pitäisi nous­ta 209 mil­jardi­in. 75 pros­ent­tia tuotan­nos­ta menee vien­ti­in. Kasvun odote­taan jatku­van 2013. Kahdessa vuodessa sak­salaiseen koneen­raken­nuk­seen, jos­sa eloku­us­sa oli 976 000 työn­tek­i­jää, on syn­tynyt 70 000 uut­ta työ­paikkaa. Työ­paikko­jen lisään­tymisen arvioidaan hidas­tu­van 2013, jol­loin koneen­raken­nuk­seen syn­ty­isi vain 2000–5000 uut­ta työpaikka.VDMA-Pomo Lind­ner sanoo, että Ener­gia­muu­tos on heille investoin­tio­hjel­ma. (Maschi­nen­bauer schaf­fen 70.000 Jobs, Die Welt, 24.10.12)

  7. Kyl­lä oikeas­t­aan on aika huolestut­tavaa tämä tavaran halpu­us. Elek­tron­i­ik­ka ja vaat­teet tyyliä H&M/fast fash­ion eivät mak­sa juuri mitään. Ja pian tavarat heit­etään myös pois. Samoin lentämi­nen ja matkailu on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti. Ruuankin hin­ta muo­dostaa nyky­isin vain keskimäärin 12–13% menoista. Ain­oa, joka ei selvästi ole hal­ven­tunut on asum­i­nen, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

    Kasvua kuitenkin voi tapah­tua, ainakin mieleen tulee 

    -ympäristöte­knolo­gia yleensä
    ‑uusi­u­tu­vat ener­gia­muodot ja niihin liityvä teknologia
    ‑sosi­aaliset inno­vaa­tiot terveydenhuollossa
    ‑uudet it-sovellukset

    Viimek­si­maini­tus­ta en oikein ole var­ma, onko niistä ollut enem­män hyö­tyä kuin hait­taa varsinkin ter­vey­den­huol­los­sa. Toki suuria hyö­tyjäkin on esim. GPS-sovel­luk­sista jne.

    Alf Rehn ja Ris­to EJ Pent­tilä hah­mot­te­liv­at kir­jas­saan “Suun­na­ton Suo­mi” viisi eri­laista Suomea, jot­ka muis­taak­seni oli­vat jotakin seuraavaa:

    - Pääkont­tori-Suomi/Pääkaupunkiseu­tu
    — Teknolo­gia-Suomi/Eteläi­nen_­Suo­mi
    — Bio­talous-Suomi/Kes­ki-Suo­mi
    — Pietarin läheinen Suomi/Kaakkois-Suo­mi
    — Yrit­täjä-Suomi/Po­h­jan­maa
    — Matkailu- ja kaivos-Suomi/Lap­pi + Kainuu

    Myöskin he kan­nat­ti­vat radan rak­en­tamistä Jäämerelle (Kirke­n­e­si­in ?), kos­ka taloudelli­nen toim­inta kas­vaa siel­lä ja rikkidi­rek­ti­ivi nos­taa kus­tan­nuk­sia Itämerelle.

  8. ” Työn tuot­tavu­us maa- ja met­sä­taloudessa on monikymmenkertaistunut.”

    Mihin tämä “työn tuot­tavu­u­den” kasvu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­si­iliseen ener­giaan, ei siihen että maat­aloudessa oltaisi­in huo­mat­tavasti aiem­paa “fik­sumpia”. Maat­alous on nykyisen sitä, että maan avul­la muun­netaan fos­si­ilista energiaa(esim. typ­pi­lan­noit­teet) ruuak­si. Tuot­tavu­u­den kasvu tarkoit­taa kestämätön­tä fos­si­ilisen ener­gian käyt­töä. Kyse ei ole vain HALVAN öljyn lop­pumis­es­ta, sil­lä myös (esim.) fos­forista tulee ole­maan niukku­ut­ta tulevaisuudessa.

    “Inti­as­sa maat­aloud­es­ta saa elan­ton­sa yhä 60 väestöstä, eli Intia on kehi­tyk­sessä siinä pis­teessä, jos­sa Suo­mi oli noin vuon­na 1930, joten Intial­la on paljon kasvua edessään.”

    Intial­la ei ole edessään hal­van öljyn aikakaut­ta, kuten meil­lä oli vas­taavaan aikaan. Tuot­tavu­u­den kasvun Int­ian maat­aloudessa tulee perus­tua johonkin muuhun. Mihin?!

    “Kasvu ei perus­tunut velalle, vaan Suomen vai­h­to­tase oli samal­la voiamkkaasti ylijäämäinen.”

    Et mainitse infra­struk­tu­uriv­elkaa Suomes­sa (ja län­si­mais­sa yleen­sä) sotien jäl­keen raken­net­tu infra on tulos­sa uusit­tavak­si laa­jas­sa mitas­sa. Suo­mi tosin tuot­taa investoin­ti­hyödykkeitä, joten tämä voi olla hyvä asia? Luin jostakin, että jopa GPS-jär­jestelmä rapau­tuu pian, jos ei investoi­da laa­jasti. Tosin en löytänyt kuin yhden viit­teen asi­as­ta. Kyse ei ole vain putkire­mon­teista ja home­k­ouluista, ne ovat jäävuoren huip­pu. Demograafista velka­akaan (suuret ikälu­okat län­si­mais­sa ja yhden lapsen poli­ti­ik­ka Kiinas­sa) ei juuri mis­sään käsitellä.

    “Jäl­jelle jää vain yleinen teknolo­gian kehit­tymi­nen ja sen tuo­ma tuot­tavu­u­den nousu.”

    En tiedä Suomes­ta, mut­ta USA:ssa kehi­tys 1900-luvul­la perus­tui 70-%:sesti fos­si­ilisen ener­gian halpen­e­miseen (mm. Robert Ayres on tutk­in­ut tätä). 1970-luvul­ta alka­en löy­tyi “Solowin resid­u­aali”, joka mitä ilmeisim­min tuli informaatioteknologiasta.

    “Jar­ru­ina taas on öljyn ja raa­ka-ainei­den hin­nan nousu. Sik­si kasvu ei voi olla kovin nopeata.”

    Tässä kohtaa olen samaa mieltä. Kan­sain­välisen val­u­ut­tara­has­ton (IMF) viime kuus­sa julkaise­ma tutkimus las­kee jo aivan vakavis­saan ske­naar­i­oi­ta öljyn hin­nan 1400 %:n (ei ole lip­sah­tanut ylimääräistä nol­laa, todel­lakin 1400!!) nousulle vuo­teen 2032 men­nessä. Tämän ske­naar­i­on toden­näköisyyt­tä ei tietenkään voi arvioi­da. IMF:n malli on ainakin huo­mat­tavasti laadukkaampi kuin esimerkik­si IEA:n käyt­tämä staat­ti­nen malli, jos­sa ei huomioi­da edes ener­giavaro­jen alenevaa rajahyö­tyä saati entropi­ara­joit­tei­ta (entro­phy boundary).

    Mielestäni ei ole siis syytä otak­sua kovinkaan suur­ta kasvua Suomes­sa tule­vaisu­udessa tai ainakin poli­ti­ikas­sa pitäisi tehdä ske­naar­i­o­tarkastelua, että mitä jos talouskasvu pysähtyy, niin mitkä poli­it­tiset tavoit­teemme sit­ten ovat?

  9. Kate Alho­la: […] sama osaami­nen on maas­samme edelleen.

    Sama ei mon­es­sa tapauk­ses­sa enää riitä. Kiina ja muut ovat kehit­tyneet tässä suh­teessa nopeasti. Isos­sa maas­sa on tietysti vielä paljon myös taka­pa­juisu­ut­ta, mut­ta sinne on syn­tynyt omaa teknistä osaamista ja mit­takaa­va on siinäkin suh­teessa kiinalainen.

    Nokian rau­nioille syn­tyneille yri­tyk­sille pitää tietysti toiv­ot­taa men­estys­tä, mut­ta en nyt ehkä main­os­taisi Rovio­ta mik­sikään huip­putekni­ikan saavu­tuk­sek­si. Fir­ma on kier­rät­tänyt simp­peleitä 80-luvun pelien ideoita, suurel­la men­estyk­sel­lä tietysti, mut­ta se on lähin­nä perus­tunut pake­toin­ti­in, asi­akas­palvelu­un ja mas­si­iviseen hypetyk­seen, ja myös tuuri­in siinä mielessä, että heil­lä oli oikea peli oikeaan aikaan Applen mobi­ilikäyt­töjär­jestelmälle, mis­sä kil­pailu oli sil­lä het­kel­lä vähäistä.

    Hie­man itket­tää kun kat­soo Sam­sun­gin menoa. Fir­ma tekee jät­timäisiä voit­to­ja toteut­ta­mal­la jok­seenkin täs­mälleen Nokian hylkäämää strate­giaa (laa­ja valikoima eri hin­taisia äly­puhe­lim­ia, avoimehko käyttöjärjestelmä).

  10. JouniL:
    Eiköhän se suurin kasvu este ole laiskuus.

    Suuri osa väestä on laiskana tekemät­tä työtä. Chillaa­jat osoit­ta­vat sosi­aal­i­tur­van laiskistut­ta­van vaikutuksen.

    Sosi­aali ja ter­veystur­va pitäisi aut­taa poikkeusti­lanteis­sa tur­vaverkon lail­la, se ei saisi olla yksi nor­maal­i­ta­pa elät­tää itseään yhteiskun­nas­sa. Kaikkien jot­ka pystyvät pitäisi osal­lis­tua yhteisen kakun rak­en­tamiseen, ei vain keskit­tyä keräämään rusi­nat pullasta.

    Kehutaan kuin­ka tämä on niin eri­no­mainen maa olla.

    USA kehutaan kuin­ka se on eri­no­mainen maa tehdä töitä ja yrit­tää ja menestyä.

    Tätä ei vieläkään halu­ta kuul­la kun paljon kivem­pi olla AAA ker­hos­sa ja moit­tia laisko­ja Etelä-Eurooppalaisia. 

    Aina pitäisi ver­ra­ta parhaisi­in eli mielu­um­min USA:n tai nopeasti nou­se­vi­in talouk­si­in. Sieltä sitä men­estymis­mall­ia pitää hakea.
    Kun sitä men­estys­tä on saavutet­tu voidaan sitä sit­ten jakaakin. Nyt jae­taan velka­ra­haa. Tule­vaisu­ut­ta jos­ta emme vielä tiedä.

    Itse asi­as­sa amerikkalaiset ovat heit­täy­tyneet vielä laiskem­mik­si! USA:n laisku­usaste oli syysku­us­sa 7,8% ja Suomen 7,1%.

  11. JouniL:
    Eiköhän se suurin kasvu este ole laiskuus.

    Suuri osa väestä on laiskana tekemät­tä työtä. 

    Miten ihmeessä 1990-luvun alun Suomes­sa laisku­us ensin viisinker­tais­tui muu­ta­mas­sa vuodessa ja lähti sit­ten 15 vuodek­si hitaaseen lasku­un? Ja mik­si se alkoi nous­ta nimeno­maan samal­la het­kel­lä, kun sosi­aal­i­tur­vaa alet­ti­in ei paran­taa vaan päin­vas­toin nopeas­sa tahdis­sa huonontaa?

    Turhaan taisi­vat kansan­talousti­eteil­i­jät käy­dä pitkät ja huolel­liset keskustelun­sa laman syistä. Kyl­lä kansa tietää mikä se todel­li­nen syy oli: laiskuus!

    USA kehutaan kuin­ka se on eri­no­mainen maa tehdä töitä ja yrit­tää ja menestyä. 

    Tuo­ta noin, siel­lä on kaik­ista län­si­maista suurin piirtein vähiten yrit­täjiä. Rikkaista teol­lisu­us­maista yrit­täjien osu­us työl­li­sistä oli viime vuosikymme­nen alus­sa vielä pienem­pi ain­oas­taan Nor­jas­sa, yrit­täjien osu­us työikäis­es­tä väestöstä lisäk­si Ran­skas­sa. Siinä mis­sä USA:n väestöstä on yrit­täjiä noin 6 %, esimerkik­si Suomen luku on noin 9 %. Ks. tästä esim. Jaakko Kian­der, Onko Suomes­sa liian vähän yrit­täjiä? (2004).

    USA:n työt­tömyys on ollut viime vuosikym­meninä jatku­vasti pahempaa kuin Euroopan. Tämä ei vain näy viral­li­sis­sa työt­tömyys­ti­las­tois­sa, kos­ka USA:n työt­tömistä suuri osa on vanki­las­sa eikä näin rek­isteröidy tilas­toi­hin työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si. Monis­sa osaval­tiois­sa on väk­iluku­un suh­teutet­tuna jopa yli kym­menker­tais­es­ti enem­män vanke­ja kuin Län­si-Euroopas­sa. Tämä vankipop­u­laa­tio koos­t­uu suurek­si osak­si har­mit­tomista nakki­varkaista, joiden kaltais­ten ihmis­ten suis­tu­misen rikol­lisik­si estää Euroopas­sa ratkai­sev­asti parem­pi sosi­aal­i­tur­va. Kos­ka varsi­nainen sosi­aal­i­tur­van nimel­lä kulke­va sosi­aal­i­tur­va on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta jär­jestää verovaroista, vankilo­ista on tul­lut sen lähin saatavis­sa ole­va korvike. USA:n sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on erit­täin kallis, pöhöt­tynyt ja tuh­lail­e­va — sitä ei vain huo­ma­ta, kos­ka sosi­aal­i­menot kier­rätetään bud­jeteis­sa vankein­hoito­laitok­sen momentin kautta.

    Ja mitä tuo­hon “oma­l­la työl­lään rikas­tu­miseen” jne. tulee, niin sekin on pelkkää romant­tista hörön­löröä. Kan­sain­välisessä ver­tailus­sa paljon viitat­tu ver­tailu­tutkimus kahdek­sas­ta län­tis­es­tä teol­lisu­us­maas­ta pal­jas­taa, että sosi­aa­li­nen nousu saman per­heen eri sukupolvien välil­lä on kaikkein vaikein­ta ja kaikkein harv­inais­in­ta juuri USA:ssa. Kär­keen kiilaa­vat sen sijaan Pohjo­is­maat. Jos sat­tuu syn­tymään köy­häk­si, on vielä kuol­lessaankin köy­hä noin kak­si ker­taa toden­näköisem­min USA:ssa kuin Nor­jas­sa, Tan­skas­sa, Ruot­sis­sa tai Suomes­sa. Eli eli­naikanaan rikas­tu­maan ehtiviä köy­hiä on tääl­lä tuplas­ti se mitä siellä.

  12. Mikko H
    Nokian rau­nioille syn­tyneille yri­tyk­sille pitää tietysti toiv­ot­taa men­estys­tä, mut­ta en nyt ehkä main­os­taisi Rovio­ta mik­sikään huip­putekni­ikan saavu­tuk­sek­si. Fir­ma on kier­rät­tänyt simp­peleitä 80-luvun pelien ideoita, suurel­la men­estyk­sel­lä tietysti, mut­ta se on lähin­nä perus­tunut pake­toin­ti­in, asi­akas­palvelu­un ja mas­si­iviseen hypetyk­seen, ja myös tuuri­in siinä mielessä, että heil­lä oli oikea peli oikeaan aikaan Applen mobi­ilikäyt­töjär­jestelmälle, mis­sä kil­pailu oli sil­lä het­kel­lä vähäistä. 

    Rovio on men­estynyt juuri siinä, mis­sä suo­ma­laiset yri­tyk­set usein epäon­nis­tu­vat: pake­toin­nis­sa, asi­akas­palvelus­sa ja mas­si­ivises­sa hypetyk­sessä. Sen sijaan, että sitä men­estys­tä väheksyy, kan­nat­taisi ennem­min miet­tiä, miten sitä samaa läh­estymistapaa saataisi­in levitet­tyä laa­je­malle Suomes­sa. Sit­ten muutkin alat kuin kone­te­ol­lisu­us voisi­vat menestyä.

  13. Rovio on myös hyvä esimerk­ki, miten fir­man tulos kär­sii arvon­lisäveros­ta. Pienem­mäl­lä arvon­lisäverol­la val­tio olisi tien­an­nut enem­män, kos­ka halvem­mal­la hin­nal­la Angry Bird­se­jä olisi ladat­tu enem­män eli volyy­mi olisi suurempi.

    Vas­taavasti Suo­mi nos­ti kevääl­lä autoveroa ja autokaup­pa lamaan­tui. Vero­ker­tymä las­ki ja autokau­pat ovat lomauttaneet.

    Suomes­sa on nyt iäkkäämpi ja saas­tut­tavampi autokan­ta kuin Kreikassa.

    1. Evert
      Mikähän on koti­maan myyn­nin osu­us Rovion peli­markki­noista. Arvon­lisäveroa­han se ei mak­sa vien­nistä muualle. Tai mak­saa, mut­ta ei Suomen arvonlisäveroa.

  14. Anu: Rovio on men­estynyt juuri siinä, mis­sä suo­ma­laiset yri­tyk­set usein epäon­nis­tu­vat: pake­toin­nis­sa, asi­akas­palvelus­sa ja mas­si­ivises­sa hypetyk­sessä. Sen sijaan, että sitä men­estys­tä väheksyy, kan­nat­taisi ennem­min miet­tiä, miten sitä samaa läh­estymistapaa saataisi­in levitet­tyä laa­je­malle Suomes­sa. Sit­ten muutkin alat kuin kone­te­ol­lisu­us voisi­vat menestyä.

    Peli­ju­tut ovat het­ken huumaa,Sulake pisti jo oman kon­septin­sa läh­es koipussiin.

    Onnis­tu­mi­nen näis­sä edel­lyt­tää aina jotain uutta.
    Ja men­estys perus­tuu samana kuin voit­ta­mi­nen lotossa,yksi mon­es­ta miljoonas­ta menestyy,loput elävät köyhyydessä

    Paljon työtä suurelle joukolle ‚har­valle palkkaa

  15. Ei se etevyys mihinkään ole kadon­nut. Puh­taasti teknisiä omi­naisuuk­sia kun kat­soo, niin Nokian puhe­limet (esimerkik­si) ovat selvästi kehit­tyneimpiä. Mut­ta kun se ei riitä nykypäivänä. Ohjelmis­to­jen ja “ekosys­teemien” myötä yhä use­am­mas­ta alas­ta tulee win­ner take all, ja rau­das­ta tulee commodity. 

    Tähän se IPR johtaa.

  16. Kasvua tuot­tavien posi­ti­ivis­ten tek­i­jöi­den lisäk­si pitää tarkastel­la myös talout­ta kur­jis­tavia negati­ivisia ilmiöitä.

    Suomen kasvu vuo­teen 2008 asti perus­tui paljon muis­sa mais­sa tapah­tuneeseen velka­an­tu­miseen. Nyt mei­dän vien­ti­mais­sa lyhen­netään velko­ja. Ja sama suun­taus voi myös kiihtyä Suomessa.

    Samanaikaises­ti mei­dän met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­tei­den suh­teelli­nen arvo heikke­nee edelleen. Mer­sun han­k­in­taan met­sän­o­mis­ta­jan täy­tyy tehdä yhä suurem­pia päätehakkuita.

    Työikäisen väestön määrä kasvoi aiem­min, nyt se uhkaa supistua.

    Aiem­min nor­maal­i­työt­tömyytenä pidet­ti­in 4–5 pros­ent­tia. Nyt “hyväksytään” 7–8 pros­entin luvut. Ja parin vuo­den päästä olemme ehkä 10 pros­entin tasos­sa. Sen päälle pitää vielä laskea kas­va­va määrä sel­l­aisia syr­jäy­tyneitä, jot­ka eivät näy edes työttömyystilastoissa.

    Negati­iviset ilmiöt tule­vat aja­maan julkisen talouden ahdinkoon. Ja julkisen talouden supis­tu­so­hjel­mat puolestaan heiken­tävät talouskasvua.

    Joten aika paljon kasvua tuot­tavia posi­ti­ivisia ele­ment­te­jä mei­dän pitää löytää ja kek­siä, jot­ta ne edes kumoaisi­vat negati­ivis­ten tek­i­jöi­den vaikutukset.

  17. Rovio on men­estynyt juuri siinä, mis­sä suo­ma­laiset yri­tyk­set usein epäon­nis­tu­vat: pake­toin­nis­sa, asi­akas­palvelus­sa ja mas­si­ivises­sa hypetyk­sessä. Sen sijaan, että sitä men­estys­tä väheksyy, kan­nat­taisi ennem­min miet­tiä, miten sitä samaa läh­estymistapaa saataisi­in levitet­tyä laa­je­malle Suomessa. 

    Toki toki, enkä tarkoit­tanut mitenkään väheksyä Rovio­ta. Keskustelus­sa vaan oli käsit­tääk­seni puhe Nokian jäl­keen­sä jät­tämästä teknis­es­tä osaamis­es­ta. Nokia puolestaan on ollut nois­sa maini­tuis­sa Rovion men­estys­tek­i­jöis­sä ajoit­tain luvat­toman huono (hyviä puhe­lim­ia ei edes yritetä myy­dä, sovel­lus- ja musi­ikkikaup­pa toi­mi pitkään miten kuten, hypetys sös­sitään jäämäl­lä kiin­ni ammat­tiku­vaus­ryh­män kuvaa­mas­ta “kän­nykkävideosta” tai hypetetään sil­loin, kun kapu­loi­ta ei edes ole asi­akkaiden saatavil­la, asi­akas­palvelu on ylim­ielistä jne. jne.).

  18. Tom­mi Uschanov:kos­ka USA:n työt­tömistä suuri osa on vanki­las­sa eikä näin rek­isteröidy tilas­toi­hin työt­tömik­si työnhakijoiksi.

    Vankien laskem­i­nen työt­tömik­si on kyl­lä aika tarkoi­tushakuista tilastokikkailua.

    Nopeal­la googlauk­sel­la yjk­si van­ki mak­saa 31 000 $ vuodessa. Minus­ta on aika lail­la tarkoituk­sen­hakuista väit­tää ettei tuol­la rahal­la saisi ketään työl­lis­tet­tyä, mikäli jenkit päät­täi­sivät vähän järkeistää sys­teemiään ja vähen­tää vankien määrää ja niiden var­tioimiseen upotet­tu­ja sum­mia. Johan yhteen vanki­in upote­tul­la sum­mal­la palkkaa parikin min­imi­palkkalaista koko vuodeksi.

    vale — emä­vale- uschanovin tilasto…?

    1. Vanke­ja on Yhdys­val­lois­sa alta pros­ent­ti väestöstä, mut­ta ei ole kaukaa haet­tu väite, että he tule­vat pääasi­as­sa niiden joukos­ta, jot­ka oli­si­vat muuten työttömiä.

  19. Evert The NeveR­est:
    Rovio on myös hyvä esimerk­ki, miten fir­man tulos kär­sii arvon­lisäveros­ta. Pienem­mäl­lä arvon­lisäverol­la val­tio olisi tien­an­nut enem­män, kos­ka halvem­mal­la hin­nal­la Angry Bird­se­jä olisi ladat­tu enem­män eli volyy­mi olisi suurempi.

    Applen sovel­luskau­pas­sa Angry Birdsin perusver­sio iPhonelle (699,90 €) näyt­tää mak­sa­van 0,89 €. Ne, joille tämä on liian kallis, voivat lada­ta ilmaisversion.

    Niin että eivätköhän kaik­ki halukkaat ole jo ladannneet sen.

  20. Suomes­sa van­ki mak­saa 53 000 € vuodessa, ja vanki­laan pää­tymistä edeltää ja ennus­taa eri­no­maisen hyvin koulupu­dokku­us. Saat­taisi olla jopa halvem­paa palkata riskiryh­mässä oleville henkilöko­htainen opet­ta­ja koulu­un. Sinän­sä tuol­la logi­ikalla voi perustel­la mitä vaan koskakus­tan­nuste­hokku­udel­la tarkastel­tuna, eli jos tarkoi­tus on estää rikol­lisu­ut­ta eikä moraal­isäteil­lä, vankeusran­gais­tuuk­si­in ver­ratu­na ihan mikä tahansa vai­h­toe­htoinen tur­val­lisu­us­toi­mi on hal­paa kuin saippua.

    Tämä ei tietenkään estä vaa­ti­mas­ta kovem­pia tuomioi­ta mil­loin mistäkin.

  21. Rovio on ihan hyvä asia, mut­ta yksi kar­tonkikone tuot­taa tiet­tävästi noin 5 ker­taa niin paljon kuin Rovio. Ja kar­tonkikoneita­han Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä noin 10–15 kpl. Suomes­sa on kaikesta huoli­mat­ta edelleen 22 paperite­hdas­ta, 14 kar­tonkite­hdas­ta ja 14 sel­l­ute­hdas­ta (luvut deivät tarkko­ja). Paperite­htaat var­maan vähenevät Suomes­ta, mut­ta kar­tonkikonei­ta saat­taa tul­la jopa lisää. Kan­natt­taa­han aus­ralialaisen fir­mankin (Pow­er­flute, enti­nen Savon sel­lu) tuot­taa hyväl­lä men­estyk­sel­lä kar­tonkia Savos­sa. Medi­as­sa muutenkin puun­jalostus­te­ol­lisu­ud­es­ta saa hie­man vääristyneen kuvan, kun puhutaan vain näistä kolmes­ta suures­ta (Sto­ra Enso, UPM, Met­sä Group). Todel­lisu­udessa meil­lä on paljon mui­ta, pääosin ulko­maisia yri­tyk­siä alal­la (SCA, Mon­di, Sap­pi, Jujo Ther­mal, Kel­co, Billerud, Sono­co- Alcore, Pow­er­flute, Geor­gia-Pacif­ic yms.)

  22. Sylt­ty: Vankien laskem­i­nen työt­tömik­si on kyl­lä aika tarkoi­tushakuista tilastokikkailua.

    Nopeal­la googlauk­sel­la yjk­si van­ki mak­saa 31 000 $ vuodessa. Minus­ta on aika lail­la tarkoituk­sen­hakuista väit­tää ettei tuol­la rahal­la saisi ketään työl­lis­tet­tyä, mikäli jenkit päät­täi­sivät vähän järkeistää sys­teemiään ja vähen­tää vankien määrää ja niiden var­tioimiseen upotet­tu­ja sum­mia. Johan yhteen vanki­in upote­tul­la sum­mal­la palkkaa parikin min­imi­palkkalaista koko vuodeksi.

    Taisit mis­sa­ta kir­joituk­sen pointin joka liit­tyi poli­it­tiseen realismiin.

    Sinän­sä tuo Uschanovin huomio piti var­maankin paikkansa muu­ta­ma vuosi sit­ten, nykyään ei ihan riitä kuro­maan Atlanti­nylistä työt­tömyys­gäp­piä vaik­ka olet­taisi huolto­suh­teek­si 1 ja jokaisen vanki­las­sa ole­van työikäisek­si. Mut­ta melkein.

  23. Aki Suokko:
    ” Työn tuot­tavu­us maa- ja met­sä­taloudessa on monikymmenkertaistunut.”

    Mihin tämä “työn tuot­tavu­u­den” kasvu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­si­iliseen ener­giaan, ei siihen että maat­aloudessa oltaisi­in huo­mat­tavasti aiem­paa “fik­sumpia”.

    No esimerkik­si ver­rataan­pa met­suria 30-luvul­la ja tänä päivänä. 

    30-luvul­la met­suri sahoineen/kirveineen: työvä­li­neet lienevät mak­sa­neet suurin piirtein päivä­palkan ver­ran; met­sure­i­ta töis­sä talvisin kym­meniä tuhan­sia (osavu­os­i­työ, kesäisin maanviljelijöitä).

    2000-luvul­la met­suri ja met­säkone: Pon­ssen met­säkone mak­saa met­surin noin 10 vuo­den palkan ver­ran. Yksi met­suri tehnee aikayk­sikköä kohden ainakin sadan 30-luvun met­surin edestä met­sää tukkipinoksi.

    Mitä on muut­tunut? Met­sä­työn arvon­lisä meni 30-luvul­la suurim­mak­si osak­si met­surei­den (pieni­in) palkkoi­hin, tänä päivänä suurem­man osu­u­den haukkaa met­säkonei­ta valmis­ta­va fir­ma. Fos­i­il­isi­in polt­toaineisi­in menee toki osa met­säkoneenkin arvon­lisästä, mut­ta vähem­män kuin itse koneeseen.

    Silti tämän päivän met­suri tien­an­nee reip­paasti parem­paa palkkaa kuin 30-luvun, vaik­ka osu­us met­sä­työn arvon­lisästä onkin pienempi.

    Nim­im. kat­selin­pa­han vain, kun anop­pi­lan naa­purimet­sä kaadet­ti­in siis­tik­si tukkipinok­si yhdessä päivässä — yksi met­suri ja kone asialla.

  24. tiedemies:
    Ei se etevyys mihinkään ole kadon­nut. Puh­taasti teknisiä omi­naisuuk­sia kun kat­soo, niin Nokian puhe­limet (esimerkik­si) ovat selvästi kehit­tyneimpiä. Mut­ta kun se ei riitä nykypäivänä. Ohjelmis­to­jen ja “ekosys­teemien” myötä yhä use­am­mas­ta alas­ta tulee win­ner take all, ja rau­das­ta tulee commodity. 

    Kumpi on puhe­li­nalan “win­ner take it all” ‑voit­ta­ja, Sam­sung vai Apple? Vai Google? Ja mik­sei Nokia olisi voin­ut olla siinä mukana, ase­mat ainakin oli­vat hyvät.

    Type­r­il­lä IPR-suo­jaus­mah­dol­lisuuk­sil­la toki on osuuten­sa asi­aan, mut­ta ihan noin hal­val­la seli­tyk­sel­lä ei koko ilmiötä selitetä. Etenkään Nokian kohdal­ta sik­si, että Nokian matka­puhe­lin­te­knolo­giasalkku on ollut erit­täin pullea.

    Itse hak­isin seli­tys­tä enem­män siitä suun­nas­ta, että Nokia on ja eri­tyis­es­ti oli aivan lois­ta­va matka­puhe­lin­valmis­ta­ja ja matka­puhe­lin­verkko­jen valmis­ta­ja. Hom­ma lähti pahasti alamä­keen siinä vai­heessa, kun puhe­lim­ista tuli jotain ihan muu­ta kuin puhe­lim­ia, ja siinä tarvit­ti­in se ympäröivä infra­struk­tu­uri. Siinä kohdas­sa Googlen, Sam­sun­gin tai Applen kaltainen tois­es­ta ajat­telus­ta tule­va yri­tys on voin­ut olla vahvempi. 

    Mitä taas tulee puhe­lin­ten kehit­tyneisyy­teen, niin minä en lähtisi julis­ta­maan enää sitä, että jokin puhe­lin olisi selvästi kehit­tyneem­pi kuin muut. Jokin puhe­lin voi olla varustet­tu hyväl­lä kam­er­al­la, toinen voi olla kevyt, kol­man­nes­sa on hyvä näyt­tö, neljän­nessä laa­jat liitän­nät, jne. Ainakaan enää ei ole sel­l­aista puhe­lin­ta, joka olisi kaikessa yhtä hyvä kuin siinä omi­naisu­udessa paras kil­pail­i­ja. Tämä tietysti liit­tyy teknolo­gian matu­ri­teet­ti­in ja tas­apain­oti­lan saavuttamiseen.

  25. ij: No esimerkik­si ver­rataan­pa met­suria 30-luvul­la ja tänä päivänä. 

    30-luvul­la met­suri sahoineen/kirveineen: työvä­li­neet lienevät mak­sa­neet suurin piirtein päivä­palkan ver­ran; met­sure­i­ta töis­sä talvisin kym­meniä tuhan­sia (osavu­os­i­työ, kesäisin maanviljelijöitä).

    2000-luvul­la met­suri ja met­säkone: Pon­ssen met­säkone mak­saa met­surin noin 10 vuo­den palkan ver­ran. Yksi met­suri tehnee aikayk­sikköä kohden ainakin sadan 30-luvun met­surin edestä met­sää tukkipinoksi.

    Mut­ta tämä ei poista sitä totea­mus­ta, että ne tukkipinot syn­tyvät polt­toaineesta lähteväl­lä ener­gial­la, joka on joko suo­raan tai mutkan kaut­ta fossiilista.

    Siinä on kuitenkin voin­ut syn­tyä paran­nus­ta, että toden­näköis­es­ti ne tukkipinot syn­tyvät nyt vähem­mäl­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la kuin mitä tapah­tui 80-luvul­la. Sil­loin kyse on ihan aidos­ta paran­nuk­ses­ta siinäkin suhteessa.

  26. “Jäl­jelle jää vain yleinen teknolo­gian kehit­tymi­nen ja sen tuo­ma tuot­tavu­u­den nousu.”

    Olen pitkälti samaa mieltä, jos tarkoi­tat sekä uusien teknolo­gioiden kehit­tämistä että niiden ja van­ho­jen teknolo­gioiden laa­ja-alaista soveltamista yri­tyk­sis­sä ja yhteiskunnassa. 

    Suomes­sa on kuitenkin vielä lähivu­osi­na mah­dol­lisu­us kas­vat­taa myös työ­tun­tien määrää kun­han ratkaistaan, miten myös vähem­män koulute­tut ja vajaatyökykyiset sekä ‑haluiset saadaan järkevään työhön.

    Täl­laisia töitähän olisi: Esimerkik­si teknolo­gioi­ta ja sovel­lu­tuk­sia kehit­tävät pro­pel­li­hatuthatut tuskail­e­vat nyky­isin töis­sä sel­l­ais­ten tehtävien kanssa, jot­ka voisi myös vähem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la hoitaa. Vapaa-aikanaan he sit­ten rak­en­ta­vat ja kun­nos­ta­vat asun­to­jaan ja mökke­jään, kun siihen ei ole vara palkata ulkopuolisia.

    En nyt halua viedä keskustelua perus­tu­lon tms. suun­taan, mut­ta tuo dilem­ma on vain jol­lakin taval­la ratkaista­va. Keskit­tymi­nen tek­nol­o­giseen kehi­tyk­seen ei heikosti koulutet­tu­jen työl­listymistä auta.

  27. “Applen sovel­luskau­pas­sa Angry Birdsin perusver­sio iPhonelle (699,90 €) näyt­tää mak­sa­van 0,89 €. Ne, joille tämä on liian kallis, voivat lada­ta ilmaisversion.”

    Minä läpäisin Angy Birdsin ilmaisver­sion. Sit­ten olisi pitänyt lada­ta mak­sulli­nen. Tark­ka kun olen taloud­es­ta, pidin hin­taa pari cent­tiä liiana korkeana. Ja meitä on monta.

    Olisi kiva muuten tietää, miten globaalin ja imma­te­ri­aalin Angry Birdsin arvon­lisäverot käyt­täy­tyvät ja minne ne kulkeu­tu­vat maail­mal­la. Rovion toimarin puhei­den perus­teel­la siel­lä ilmeis­es­ti ollaan aivan pihal­la arvolisäveroista.

  28. Eero: Sinän­sä tuo Uschanovin huomio piti var­maankin paikkansa muu­ta­ma vuosi sit­ten, nykyään ei ihan riitä kuro­maan Atlanti­nylistä työt­tömyys­gäp­piä vaik­ka olet­taisi huolto­suh­teek­si 1 ja jokaisen vanki­las­sa ole­van työikäisek­si. Mut­ta melkein.

    Kuitenkin niin, että tääl­lä koti­maas­sa se sama poruk­ka on vain osin työelämän piiris­sä. Osa on päi­hde­vam­maise­na työkyvyt­töminä muul­la taval­la kuin työt­tömik­si lajiteltuina.

    Olisi huo­mat­tavasti parem­pi kat­soa työl­lisen työvoiman osu­ut­ta 15–64 ‑vuo­ti­aista. Yhdys­val­lois­sa työl­lisyysaste on noin 64 %, Suomes­sa 69 %. Ero on siis varsin suuri Suomen hyväksi.

    Mut­ta tarkem­pi ana­lyysi pal­jas­taa jotain, joka vaikeut­taa ver­tailua joka tapauk­ses­sa rajusti. Suomes­sa nais­ten työl­lisyysaste on noin 68 %, Yhdys­val­lois­sa 58 %. Miehillä vas­taavasti numerot ovat Suomes­sa vähän alle 70 %, Yhdys­val­lois­sa vähän yli 70 %.

    Eli lop­ul­ta miesten työl­lisyysaste on läh­es sama. Vielä vuon­na 2000 Yhdys­val­lat johti noin 75–68. Työl­lisyysas­teen putoami­nen on aika dramaattista.

    Nais­ten työl­lisyysas­teen vaiku­tus on huo­mat­tavasti vaikeam­min arvioita­va, kos­ka kum­mas­sakin tapauk­ses­sa kuitenkin käytän­nössä pääosin naiset huole­hti­vat hoiva­palvelu­iden tuot­tamis­es­ta. Meil­lä palve­lut kiertävät julkisen puolen kaut­ta, Yhdys­val­lois­sa isom­mal­ta osin eivät. Jos olete­taan, että samat hom­mat tule­vat hoidet­tua, ja meikäläi­nen tapa tehdä asioi­ta naut­tii suu­ru­us­lu­okkae­duista, Yhdys­val­lois­sa naisil­la on enem­män tekemistä ja vähem­män vapaa-aikaa.

    Tosin ylläol­ev­as­ta ana­ly­y­sista puut­tuu vielä ikä­vaiku­tus. Yhdys­val­lois­sa työl­lisyysaste ikälu­okas­sa 70–74 on noin 18 % ja kasvus­sa, mikä lie­nee selvästi enem­män kuin meil­lä. (Laiskana ihmisenä en löytänyt samal­la taval­la ikälu­okitel­tua dataa Suomes­ta ja Yhdys­val­loista, joten tästä ei sen enempää…)

  29. Met­sä­te­ol­lisu­ut­ta aina aliarvioidaan:

    Koko peli­te­ol­lisu­us työl­listää pelialan keskuk­sen Neogamesin mukaan Suomes­sa noin 1300 ihmistä – puu­ta jalosta­va Koskisen Oy yksin yli tuhat.

    Nokian tiedo­tus-tilaisu­us vie pal­stamil­limetrit Met­sän­tutkimus-laitok­sen suh­dan­nekat­sauk­selta. Silti met­säsek­to-ri työl­listää jo yksin Uudel­la­maal­la 20 000 ihmistä eli enem­män kuin Nokia koko maassa.

    Met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­tei­den vien­nin arvo on
    kas­vanut 8,7 mil­jardista vuon­na 2009 viime vuo­den 11,1 mil­jardi­in tehtaiden lakkaut­tami­sista ja tuotan­non supis­tu­mis­es­ta huolimatta. 

    Edel­lisen lähde: Suomen Met­säy­hdis­tyk­sen Lehtiku­usi-lehti 2/2012

    Koko pelialan liike­vai­h­to vuon­na 2011 oli 165 miljoon­aa. Met­sä­te­ol­lisu­u­den liike­vai­h­to 2011 oli siihen ver­rat­tuna edelleen yli 100-ker­tainen — noin 22 mil­jar­dia. Tasaisel­la vauhdil­la pelialan pitäisi kas­vaa 20% vuodessa yli 20 vuo­den ajan jot­ta se olisi samal­la tasol­la met­sä­te­ol­lisu­u­den kanssa.

    (ole­tuk­se­na tietenkin että met­sä­te­ol­lisu­us pitäisi nykyisen pintansa)

  30. tpyy­lu­o­ma:
    Saat­taisi olla jopa halvem­paa palkata riskiryh­mässä oleville henkilöko­htainen opet­ta­ja kouluun. 

    Sama rat­ti­juop­po­jen osalta. Paha onnet­to­muus aiheut­taa sekä henkilö­vahinko­ja, taloudel­lisia mene­tyk­siä että kalli­in vankeusrangaistuksen.

    Eli kan­nat­taa kus­tan­taa yhteiskun­nan rahoil­la ilmaiset tak­sisetelit riskiryh­mään kuuluville. 

    Saadaan paranet­tua tak­si­au­toil­i­joiden työl­lisyyt­täkin samalla…

  31. Viherinssi: Kumpi on puhe­li­nalan “win­ner take it all” ‑voit­ta­ja, Sam­sung vai Apple? Vai Google? Ja mik­sei Nokia olisi voin­ut olla siinä mukana, ase­mat ainakin oli­vat hyvät.

    “Win­ner take all” koske­nee tässä tapauk­ses­sa käyt­töjär­jestelmän ympärille muo­dos­tu­vaa ekosys­teemiä. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää voimakkaasti siltä, että voit­ta­jia ovat Android ja iOS, muille sys­te­meille jää rippeitä. Android vie val­taosan ja iOS on suht kaukaise­na kakkose­na, mut­ta kuitenkin hyvin kan­nat­ta­va. Vas­taa­va asetel­ma on ollut pitkään henkilöko­htai­sis­sa tietokoneis­sa, eli Win­dows on selvästi suurin, Mac OS X paljon pienem­pi kakko­nen ja muille jää jokunen prosenttiyksikkö. 

    Men­estynein Android-laite­valmis­ta­ja voinee vai­h­tua Sam­sungista jok­sikin muuk­si samaan tapaan kuin suurim­man Windows-PC:iden valmis­ta­jan paikalla on keikkunut eri fir­mo­ja. Google on siinä mielessä uuden­laises­sa ase­mas­sa, että läh­es vapaasti lisen­soita­van Androidin kehit­tämi­nen tuot­taa sille ilmeis­es­ti tap­pi­o­ta, mut­ta välil­lis­es­ti verkon main­os­markki­noiden hal­lit­semisen kaut­ta tulo­ja. Bis­nes­malli on tietysti oleel­lis­es­ti eri­lainen kuin Microsoft­in Win­dowsin lisensointi.

    Nokia epäilemät­tä olisi voin­ut olla mukana, mut­ta uusi johta­ja lait­toi kaik­ki munat Win­dows-kori­in, joka näyt­tää jäävän mobi­ililaitemarkki­noil­la pysyvästi rippeet-osas­tolle. Markki­nao­su­us on vain laskenut Microsoft­in mas­si­ivis­es­ta markki­noin­tipanos­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Sam­sung ja use­at muutkin kaukoidän isot tekevät sekä Win­dows- että Android-kapu­loi­ta, ja tässä vai­heessa on aika selvää, kum­mat myyvät.

  32. tiedemies: Ei se etevyys mihinkään ole kadon­nut. Puh­taasti teknisiä omi­naisuuk­sia kun kat­soo, niin Nokian puhe­limet (esimerkik­si) ovat selvästi kehit­tyneimpiä. Mut­ta kun se ei riitä nykypäivänä. Ohjelmis­to­jen ja “ekosys­teemien” myötä yhä use­am­mas­ta alas­ta tulee win­ner take all, ja rau­das­ta tulee com­mod­i­ty. Tähän se IPR johtaa.

    IPR:llä lie­nee oma, totu­tun haitalli­nen vaiku­tuk­sen­sa tässäkin asi­as­sa. Suurin syy yhden toim­i­jan domi­noin­ti­in on kuitenkin markki­noiden globalisoituminen.

    Parhait­en tämä näkyy inter­netis­sä. Kun kaik­ki on aina kaikkien saavutet­tavis­sa, vie voit­ta­ja koko potin. Mikä ihmeen myspace?

  33. Nokian rom­ah­dus­ta hyvin selit­täviä ovat johtamisop­pi ja joukko-oppi.

    Johtamises­sa men­ti­in Nokian kult­tuurille vier­aaseen johdon optio­jär­jestelmään, joka kuo­let­ti sisäisen kri­ti­ikin ja luovu­u­den, ja toi tilalle aiv­ot­toman kustannusjohtamisen.

    Win­down­si­in menos­sa tehti­in ensin raju virhe, kun hylät­ti­in Sym­bian-puhe­limet kertaheitolla. 

    Nokian nykytilnnnet­ta voisi parhait­en hah­mot­taa joukko-opilla: 

    Siinä mis­sä Nokia ennen edusti perusjoukkoa, se on nyt Win­dowsin osajoukos­sa vain yht­enä alkiona muiden alkioiden eli puhe­lin­valmis­ta­jien kanssa.

  34. ij: No esimerkik­si ver­rataan­pa met­suria 30-luvul­la ja tänä päivänä. 

    30-luvul­la met­suri sahoineen/kirveineen: työvä­li­neet lienevät mak­sa­neet suurin piirtein päivä­palkan ver­ran; met­sure­i­ta töis­sä talvisin kym­meniä tuhan­sia (osavu­os­i­työ, kesäisin maanviljelijöitä).

    2000-luvul­la met­suri ja met­säkone: Pon­ssen met­säkone mak­saa met­surin noin 10 vuo­den palkan ver­ran. Yksi met­suri tehnee aikayk­sikköä kohden ainakin sadan 30-luvun met­surin edestä met­sää tukkipinoksi.

    Mitä on muut­tunut? Met­sä­työn arvon­lisä meni 30-luvul­la suurim­mak­si osak­si met­surei­den (pieni­in) palkkoi­hin, tänä päivänä suurem­man osu­u­den haukkaa met­säkonei­ta valmis­ta­va fir­ma. Fos­i­il­isi­in polt­toaineisi­in menee toki osa met­säkoneenkin arvon­lisästä, mut­ta vähem­män kuin itse koneeseen.

    Silti tämän päivän met­suri tien­an­nee reip­paasti parem­paa palkkaa kuin 30-luvun, vaik­ka osu­us met­sä­työn arvon­lisästä onkin pienempi.

    Nim­im. kat­selin­pa­han vain, kun anop­pi­lan naa­purimet­sä kaadet­ti­in siis­tik­si tukkipinok­si yhdessä päivässä – yksi met­suri ja kone asialla.

    ij,

    Kyl­lä tuo on ymmär­ret­tävä his­to­ri­alli­nen kehi­tys 1900-luvul­la, mut­ta tilanne on mielestäni ratkai­sev­asti eri­lainen kallis­tu­van öljyn maail­mas­sa. Jos (KUN) öljy on kallista, niin Inti­as­sa käytetään hal­paa työvoimaa eikä kallista öljyä koneisi­in (intialaista, maaseudun läh­es ilmaista työvoimaa ei voi lait­taa amerikkalaisen ben­sa­tankki­in). Usein uno­hde­taan, että koneel­lis­t­a­mi­nen kulut­taa aiem­paa enem­män fos­si­ilista ener­giaa. Maail­mas­sa tulee niukku­ut­ta öljys­tä ja ener­gias­ta ylipään­sä, ei työvoimas­ta kehit­tyvis­sä mais­sa. Sik­si mielestäni kehit­tyvis­sä mais­sa ei ole saman­laista ten­denssiä talouskasvu­un kuin oli meil­lä 1900-luvul­la, kun öljy kallistuu. 

    Öljyn hin­tasig­naalin merk­i­tyk­ses­tä ker­too aika paljon se, että kun öljyn hin­ta on 20 dol­lar­ia bar­reli, niin Kiinas­ta lai­vataan USA:han pakastet­tu­ja kanan­si­ip­iä, mut­ta sil­loin kun öljyn hin­ta on kolminu­meroinen, niin kanan­si­ipi-lai­vat eivät Kiinas­ta lähde vaik­ka työvoima on läh­es ilmaista.

    Toinen esimerk­ki: alhaisen öljyn hin­nan aikana Brasil­ias­ta lai­vataan rauta­malmia Kiinaan, jos­sa se rikaste­taan ja kul­jete­taan sen jäl­keen USA:n sulatet­tavak­si. Korkean öljyn hin­nan aikana rauta­mal­mi kul­keekin suo­raan USA:han rikastettavaksi.

    Päävi­esti tässä on se, että kallis­tu­van ener­gian maail­mas­sa koneel­lis­t­a­mi­nen ei kan­na­ta niin kuin ennen, vaan kul­je­tuk­set vähenevät ja siel­lä mis­sä työvoima on hal­paa, säästetään mielu­um­mi­nen öljyä kuin kehitetään tuot­tavu­ut­ta pääo­maval­taisu­udel­la (pääo­maval­taisu­us = fos­si­ilisen ener­gia lisäys).

    Tämän takia min­un mielestäni Oden väite, että Intial­la on huima talouskasvu edessään ei päde. Jos öljy olisi joka vuosi edel­listä halvem­paa suh­teessa työvoimaan kuten käytän­nössä oli 1900-luvul­la, niin näin olisi. Teknolo­gian kehi­tys öljyn­po­rauk­ses­sa ei riitä mil­lään kom­pen­soimaan tule­vaisu­udessa sitä, että jokainen öljytip­pa on seu­raavaa kalliimpi.

    Inti­as­sa kan­nat­taa siis, kun öljy kallis­tuu tarpeek­si, käyt­tää mielu­um­min käsisa­haa­jaa kuin fos­si­ilista ener­giaa käyt­tävää moottorisahaajaa.

    Tämän muut­tuneen öljy-reunae­hdon takia pyysin Odea avaa­maan tuo­ta Int­ian tule­vaa talouskasvua hiukan tarkem­min, että onko ole­mas­sa kuitenkin jotain poten­ti­aalia, jota en vain ole tul­lut ajatelleeksi.

  35. Evert The NeveR­est: Nokian rom­ah­dus­ta hyvin selit­täviä ovat johtamisop­pi ja joukko-oppi.

    Jos on sen ver­ran ajan tasal­la ole­vaa IT-yleis­sivistys­tä että osaa his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä hah­mot­taa mitä avoin koo­di tekee ohjelmis­toke­hi­tyk­sen tehokku­udelle, on sul­je­tun jär­jestelmän val­it­sem­i­nen mah­do­ton aja­tus oli johtamis­teknis­es­ti kuin­ka tam­pio tahansa.

    Vielä kun sama asia avau­tu­isi suo­ma­laisille julkishallinto-IT:n päät­täjille, niin vapau­tu­isi lau­moit­tain sof­t­an­vään­täjiä kek­simästä pyörää yhä uud­estaan siihen huonos­ti sovel­tuvin välinein.

  36. Aki Suokko:

    Tämän takia min­un mielestäni Oden väite, että Intial­la on huima talouskasvu edessään ei päde. 

    Mik­si ei? Inkkar­it polke­vat tavarat rik­sal­la Kiinaan ja muualle Aasiaan.

    Maail­man­talouden veturi on nyt Aasi­as­sa, ei län­si­mais­sa, joten kul­je­tu­songel­mat yksinkertaistuvat.

  37. Viherinssi: ij

    Viherinssi: Mut­ta tämä ei poista sitä totea­mus­ta, että ne tukkipinot syn­tyvät polt­toaineesta lähteväl­lä ener­gial­la, joka on joko suo­raan tai mutkan kaut­ta fossiilista.

    Siinä on kuitenkin voin­ut syn­tyä paran­nus­ta, että toden­näköis­es­ti ne tukkipinot syn­tyvät nyt vähem­mäl­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la kuin mitä tapah­tui 80-luvul­la. Sil­loin kyse on ihan aidos­ta paran­nuk­ses­ta siinäkin suhteessa. 

    Niin­pä. Jos ver­tailuko­hdak­si ote­taan 1950–1980 ‑luku, niin met­suril­la on kouras­saan moot­torisa­ha. Uskoisin, että 1950-luvun moot­torisa­hamet­suri­joukkoon ver­rat­tuna nykypäivän met­säkone saa tukkipinoa aikaan vähem­mäl­lä polttoaineenkulutuksella.

  38. ij:
    Niin­pä. Jos ver­tailuko­hdak­si ote­taan 1950–1980 ‑luku, niin met­suril­la on kouras­saan moot­torisa­ha. Uskoisin, että 1950-luvun moot­torisa­hamet­suri­joukkoon ver­rat­tuna nykypäivän met­säkone saa tukkipinoa aikaan vähem­mäl­lä polttoaineenkulutuksella.

    Niin­pä, polt­to­moot­torin tai voimalan polt­toaine­talous para­nee ehkä joitakin pros­ent­tiyk­siköitä seu­raavien vuosikym­me­nien aikana (poten­ti­aalia paran­taa polt­to­moot­to­ria tai nyky­isiä voimalaitok­sia ei enää kovin paljon ole jäl­jel­lä fysi­ikan laeista johtuen).

    Öljyn hin­ta puolestaan voi nous­ta esim. 1400 % vuo­teen 2032 men­nessä, sil­lä ei ole mitään fysi­ikan lain mukaista ylära­jaa. Tuo 1400 % oli muuten IMF:n tuoreen raportin yhden ske­naar­i­on tulos. Täl­lai­sis­sa olois­sa talous ei kas­va mis­sään. Jos öljyn hin­ta nousee tarpeek­si (öljyn hin­ta oli muu­ta­ma vuosi sit­ten muuten kallein­ta ikinä vaik­ka teknolo­gia sen hyö­dyn­tämiseen on tehokkaampi ja parem­pi kuin koskaan!) niin sil­loin öljyä polte­taan län­si­mais­sa ja inti­as­sa met­surit kaata­vat puun­sa käsisahalla. 

    Hal­van öljyn vuosikym­meninä oli järkevää vähen­tää (Suomes­sa luku­taitoisen, perusk­oulute­tun) työvoiman käyt­töä, jol­loin sitä vapau­tui tuot­tavam­paan työhön. Minus­ta on vaikea nähdä miten ken­ties luku­taido­ton kehi­tys­maan maaseudul­la asu­va työn­tek­i­jä voidaan val­jas­taa tuot­tavam­paan työhön, kun ener­gian hin­ta kas­vaa voimakkaasti.

    Sun Tzu,

    Sun Tzu: Mik­si ei? Inkkar­it polke­vat tavarat rik­sal­la Kiinaan ja muualle Aasiaan.

    Maail­man­talouden veturi on nyt Aasi­as­sa, ei län­si­mais­sa, joten kul­je­tu­songel­mat yksinkertaistuvat.

    Tarkoi­tatko että jos Aasi­as­ta ei enää tule rihka­maa län­si­mai­hin vaan se tehdään län­si­mais­sa län­si­maisel­la pal­ka­lla, meil­lä on siihen varaa ja aasialaiset saa­vat edelleen pitää työ­paikkansa? En oikein näe yhtälön toimi­van, jos­sa Aasi­as­ta kul­je­tuk­set vähenevät, mut­ta silti talous kas­vaa sen parem­min Aasi­as­sa kuin län­si­mais­sakaan. Toivon todel­la, että vika on min­un ymmär­ryk­sessäni eikä maail­mas­sa ole mitään virhet­tä ja talous kas­vaa ikuisesti:).

  39. HS: “Puo­lus­tusvoimat vai­h­taa kaik­ki koti­maiset Sisu-merkkiset telakuor­ma-auton­sa norjalaisiin.”

    Lapis­sa ei ole edes kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­siä — pian siel­lä on siis 400 telaketjukuormuria.

    Täl­laiset val­tion ja armei­jan tois­tu­vat ulko­mail­ta tehnyt puolipoli­it­tiset han­k­in­ta­op­er­aa­tiot anta­vat maail­malle vähin­täänkin out­o­ja sig­naale­ja Suomesta. 

    Puo­lus­tuskyvyn kannal­ta täl­läkään han­k­in­nal­la ei ole vähäistäkään uskot­tavu­ut­ta — päinvastoin! 

    Ostok­set eivät myöskään ole eduk­si suo­ma­laiselle kil­pailukyvylle ja suo­ma­lais­ten tuot­tei­den maineelle.

  40. Aki Suokko kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 19:47:

    ‘Mihin tämä “työn tuot­tavu­u­den” kasvu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­si­iliseen ener­giaan, ei siihen että maat­aloudessa oltaisi­in huo­mat­tavasti aiem­paa “fik­sumpia”. Maat­alous on nykyisen sitä, että maan avul­la muun­netaan fos­si­ilista energiaa(esim. typ­pi­lan­noit­teet) ruuak­si. Tuot­tavu­u­den kasvu tarkoit­taa kestämätön­tä fos­si­ilisen ener­gian käyt­töä. Kyse ei ole vain HALVAN öljyn lop­pumis­es­ta, sil­lä myös (esim.) fos­forista tulee ole­maan niukku­ut­ta tulevaisuudessa.’

    Ainakin min­un koulu­aikanani maat­alous oli sitä, että vedestä ja hiilid­iok­sidista sido­taan AURINKOENERGIAA sok­eri­in ja sivu­tuot­teena syn­tyy hap­pea. Typ­pi­lan­noit­teitakaan ei san­ot­tu fos­si­il­isik­si polt­toaineik­si. Myöskin fos­si­iliset polt­toaineet ovat joskus kauan sit­ten varas­toitunut­ta aurinkoen­er­giaa, joka vain nyt on otet­tu käyt­töön. Samal­la hiilid­iokd­si­di ollaan palaut­ta­mas­sa ilmakehään.

    ‘En tiedä Suomes­ta, mut­ta USA:ssa kehi­tys 1900-luvul­la perus­tui 70-%:sesti fos­si­ilisen ener­gian halpen­e­miseen (mm. Robert Ayres on tutk­in­ut tätä). 1970-luvul­ta alka­en löy­tyi “Solowin resid­u­aali”, joka mitä ilmeisim­min tuli informaatioteknologiasta.’

    Tämä lähin­nä ilmaisee sen, että ener­gia on tärkeää ja 1900-luvul­la suurin osa ener­gias­ta on tuotet­tu fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Väite, että kehi­tys perus­tui fos­si­ilisen ener­gian halpen­e­miseen, on minus­ta outo (mitä se tarkoit­taa?). Halpen­e­m­i­nen tarkoit­taa sitä, että tar­jon­ta lisään­tyy nopeam­min kuin kysyn­tä. Toisaal­ta his­to­ria ei ole tae tulev­as­ta. Nyky­isin alkaa olla myös mui­ta menetelmiä ener­gian tuot­tamiseen, joten riip­pu­vu­us fos­si­il­i­sista polt­toaineista piene­nee ja toden­näköis­es­ti samoin käy mainit­se­malle­si korrelaatiolle.

  41. Aki Suokko:

    “Öljyn hin­ta puolestaan voi nous­ta esim. 1400 % vuo­teen 2032 men­nessä, sil­lä ei ole mitään fysi­ikan lain mukaista ylärajaa.”


    Ei voi! 15-ker­tais­tu­mista ei estä mikään fysi­ikan laki, vaan ihan taval­liset talouden lainalaisu­udet: Jos öljyn hin­ta vielä nykyis­es­tä moninker­tais­tu­isi, eri­lais­ten korvikkei­den ja säästämiskeino­jen kehit­tämi­nen ja käyt­töönot­to tulisi niin kan­nat­tavak­si, että hin­nan­nousu kään­ty­isi laskuk­si jo paljon ennen 15-kertaistumista.

    Fos­si­il­isia polt­toainei­ta maail­mas­sa riit­tää, mut­ta ympäristösy­istä niiden käyt­töä pitäisi rajoit­taa ja kulut­ta­jien niiden käytöstä mak­samaa hin­taa nos­taa selvästi. Arkipäivän tasol­la tämä tarkoit­taa esimerkik­si pienem­piä auto­ja ja asun­to­ja, joukkoli­iken­teen suosimista ja järkevää kaupunkisu­un­nit­telua. Luon­non­va­ro­jen niukku­us tai ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei todel­lakaan edel­lytä sel­l­aista linko­lalaista maail­maa, jos­sa moot­tirisa­hoista pitäisi pala­ta käsisa­hoi­hin tai jos­sa intialais­ten luku­taidot­tomien työn tuot­tavu­u­den kohot­ta­mi­nen olisi mahdotonta.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos öljyn hin­ta kaksinker­tais­tuu, polt­toainei­ta ale­taan tehdä kivi­hi­ilestä, ja se on ilmas­ton menoa.

    Juuri näin tai oikeas­t­aan vielä pahem­min. Jo nykyi­nenkin öljyn hin­ta riit­tää nykyte­knolo­gial­la siihen, että polt­ton­esteitä kan­nat­taa tiristää öljy­hiekas­ta ja muista kakkoslu­okan fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Jot­ta Alber­taa ja sen myötä pal­loa ei pais­te­ta, öljyn tuot­ta­jahin­ta pitäisi saa­da nopeasti alas, mut­ta liiken­nepolt­ton­estei­den kulut­ta­jahin­nat pikem­minkin vielä vähän ylös. Siihen väli­in roima hiilid­iok­sidi­vero. Ihan ilmeinen ratkaisu, talousopin alkeiskurssil­ta. Mikä tässä on niin vaikeaa?

  43. spot­tu: Jos on sen ver­ran ajan tasal­la ole­vaa IT-yleis­sivistys­tä että osaa his­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä hah­mot­taa mitä avoin koo­di tekee ohjelmis­toke­hi­tyk­sen tehokku­udelle, on sul­je­tun jär­jestelmän val­it­sem­i­nen mah­do­ton aja­tus oli johtamis­teknis­es­ti kuin­ka tam­pio tahansa.Vielä kun sama asia avau­tu­isi suo­ma­laisille julkishallinto-IT:n päät­täjille, niin vapau­tu­isi lau­moit­tain sof­t­an­vään­täjiä kek­simästä pyörää yhä uud­estaan siihen huonos­ti sovel­tuvin välinein.

    Olen samaa mieltä Spot­tu. Sik­si olen tänään, Nokian maemo/meego puhe­li­men omis­ta­jana, seu­ran­nut mie­lenki­in­nol­la Jol­lan Sail­fish pre­sen­taa­tio­ta Nokian Kaapelitehtaalla. 

    Huo­m­a­sitko, että Sail­fish Jol­la pyörit­tää moni­a­jona Android sovel­luk­sia ym. Suosit­tu Android perus­tuu sekin suo­ma­laiseen Linuxiin.

    Sijoit­taisin lati­ni heti Jol­laan, jos se olisi pörssiyhtiö.

  44. Maat­aloudessamme tuot­tavu­us on kas­vanut, mut­ta kasvun­varaakin on: suo­ma­laisil­la maitotiloil­la vil­jeli­jän työn tuot­tavu­us on yhä voisiko sanoa kehi­tys­maata­soa eli noin puo­let Ruot­si­in, alle kol­mannes Tan­skaan ja noin neljännes Aus­trali­aan tai Uuteen-See­lan­ti­in verrattuna. 

    http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/tanskan_maatalous_ja_maidontuotanto.pdf

    Heikko tuot­tavu­us johtuu 

    - kehnos­ta satotasosta
    — val­i­tus­ta maat­alous­poli­ti­ikas­ta eli pienistä per­hevil­jelmistä siel­lä-tääl­lä ja varsinkin maid­on­tuotan­nos­sa siel­lä, eli pohjoisessa
    — maat­alous­poli­ti­ik­ka eli kepun har­ras­ta­ma tulon­jakopoli­ti­ik­ka on pitänyt huolen, ettei tehostamista ole tarvittu

    (Huo­mau­tan maid­on­tuotan­nos­ta eri­tyis­es­ti, että eläin­ten hyv­in­voin­ti PARANEE yksikkökoon kas­vaes­sa. Joten tehot­to­muut­ta ei pidä ainakaan eläin­ten hyv­in­voin­nil­la yrit­tää perustella.)

  45. Osmo Soin­in­vaara: Jos öljyn hin­ta kaksinker­tais­tuu, polt­toainei­ta ale­taan tehdä kivi­hi­ilestä, ja se on ilmas­ton menoa.

    Sitä odotel­lessa voisi Suomes­sa yrit­tää valmis­taa liiken­nepolt­toainei­ta puus­ta. Olisi hyödyl­listä kokeil­la saako siitä kan­nat­tavaa sähkön- ja läm­mön­tuotan­non yhtey­dessä. Tek­isi hyvää vaihtotaseellekin.

  46. Auto­di­dak­ti:
    Aki Suokko kir­joit­ti 20.11.2012 kel­lo 19:47:

    ‘Mihin tämä “työn tuot­tavu­u­den” kasvu perus­tuu? Vas­taus on, että fos­si­iliseen ener­giaan, ei siihen että maat­aloudessa oltaisi­in huo­mat­tavasti aiem­paa “fik­sumpia”. Maat­alous on nykyisen sitä, että maan avul­la muun­netaan fos­si­ilista energiaa(esim. typ­pi­lan­noit­teet) ruuak­si. Tuot­tavu­u­den kasvu tarkoit­taa kestämätön­tä fos­si­ilisen ener­gian käyt­töä. Kyse ei ole vain HALVAN öljyn lop­pumis­es­ta, sil­lä myös (esim.) fos­forista tulee ole­maan niukku­ut­ta tulevaisuudessa.’

    Ainakin min­un koulu­aikanani maat­alous oli sitä, että vedestä ja hiilid­iok­sidista sido­taan AURINKOENERGIAA sok­eri­in ja sivu­tuot­teena syn­tyy hap­pea. Typ­pi­lan­noit­teitakaan ei san­ot­tu fos­si­il­isik­si polt­toaineik­si. Myöskin fos­si­iliset polt­toaineet ovat joskus kauan sit­ten varas­toitunut­ta aurinkoen­er­giaa, joka vain nyt on otet­tu käyt­töön. Samal­la hiilid­iokd­si­di ollaan palaut­ta­mas­sa ilmakehään.

    ‘En tiedä Suomes­ta, mut­ta USA:ssa kehi­tys 1900-luvul­la perus­tui 70-%:sesti fos­si­ilisen ener­gian halpen­e­miseen (mm. Robert Ayres on tutk­in­ut tätä). 1970-luvul­ta alka­en löy­tyi “Solowin resid­u­aali”, joka mitä ilmeisim­min tuli informaatioteknologiasta.’

    Tämä lähin­nä ilmaisee sen, että ener­gia on tärkeää ja 1900-luvul­la suurin osa ener­gias­ta on tuotet­tu fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Väite, että kehi­tys perus­tui fos­si­ilisen ener­gian halpen­e­miseen, on minus­ta outo (mitä se tarkoit­taa?). Halpen­e­m­i­nen tarkoit­taa sitä, että tar­jon­ta lisään­tyy nopeam­min kuin kysyn­tä. Toisaal­ta his­to­ria ei ole tae tulev­as­ta. Nyky­isin alkaa olla myös mui­ta menetelmiä ener­gian tuot­tamiseen, joten riip­pu­vu­us fos­si­il­i­sista polt­toaineista piene­nee ja toden­näköis­es­ti samoin käy mainit­se­malle­si korrelaatiolle.

    Auto­di­dak­ti,

    Typ­pi­lan­noit­teet perus­tu­vat ammo­ni­akki­in ja sitä valmis­te­taan maakaa­sua ja ilman typpeä raa­ka-aineina käyt­täen ns. Haber–Bosch-menetelmällä. Pros­es­sis­sa kuluu fos­si­ilista ener­giaa maakaa­sun muo­dos­sa, siinä tarvi­taan n. 700 asteen läm­pöti­laa ja suuria painei­ta, joi­hin kuluu kumpaankin run­saasti energiaa.
    Maakaa­sun ja Haber–Bosch-prosessin ansios­ta maail­mas­sa on noin 4 mil­jar­dia nälkäistä suu­ta vähem­män (tai olisiko näitä ihmisiä lainkaan jos olisi vain luo­muvil­je­lyä). Tässä on minus­ta peruste sanoa, että maat­alous on maakaa­sun muun­tamista ruuaksi.

    Tosi­aan talouskasvu perus­tui aika pitkälti Tek­sasin ja Sau­di-Ara­bi­an öljyyn, joista toinen on lop­pu ja toista ei riitä vien­ti­in enää 20 vuo­den kulut­tua. Näis­sä mega­lo­maanisen laaduikkaissa öljye­si­in­tymis­sä jokainen tuotan­toon kulutet­tu mega­joule tuot­ti 100 mega­joulua öljyä. Kun men­nään USA:n ter­vahiekkae­si­in­tymi­in, niin tuo suhde on enää luokkaa 4, ja mm. sik­si öljy kallis­tuu. Jos halu­at pere­htyä asi­aan tarkem­min, niin tässä on viite: http://www.abundancedebunked.com/downloads/Ayres-TheRoleOfPhysicalWork.pdf.

    Fos­si­ili­nen ener­gia on muinaista aurinkoen­er­giaa, olet oike­as­sa. Mut­ta et ottanut huomioon, että fos­si­ilista ener­giaa polte­taan 300 sekun­nis­sa se määrä, jon­ka sit­o­miseen meni 300 vuot­ta, joten olemme kaukana tas­apain­os­ta ja sik­si ilmas­to on lämpiämässä.

    Jasa,

    Jos tun­net talouden lainalaisuuk­sia parem­min kuin IMF:n ekon­o­mistit, joiden eräs ske­naario tuot­ti tuon 1400 %:n hin­nan nousun öljylle, niin ker­ro ihmeessä mikä hei­dän viime kuus­sa julkaise­mas­saan “Oil and the World Econ­o­my: Some Pos­si­ble Futures” julka­isun mallis­sa on pielessä kun se tuot­taa ulos yht­enä vai­h­toe­htona juurikin tuon 1400 %:n hin­nan­nousun. investointeja.

    Olemme kovaa vauh­tia menos­sa linko­lalaiseen maail­maan, sil­lä nyt on käsil­lä oikeas­t­aan “peak every­thing”. Mainit­sepa jokin yleinen raa­ka-aine (nikke­li, kupari, rauta…), ja anna viite tähän, jon­ka reaal­i­hin­ta vuon­na 2008 ennen taan­tu­maa oli halvem­pi kuin vuon­na 1980? Luu­len­pa että et löy­dä sel­l­aista. Minus­ta tämä on aika huolestut­ta­va sig­naali eikä ehkä seli­ty pelkästään speku­lati­ivisil­la sijoituk­sil­la raa­ka-aineisi­in. Minus­ta tämä voi hyvinkin viita­ta siihen että olemme siir­tymässä hal­van öljyn jälkeiseen aikakau­teen, joka on var­masti mon­es­sa suh­teessa eri­lainen kuin se jon­ka koimme 1900-luvulla.

  47. Evert The NeveR­est:
    HS: “Puo­lus­tusvoimat vai­h­taa kaik­ki koti­maiset Sisu-merkkiset telakuor­ma-auton­sa norjalaisiin.”

    Lapis­sa ei ole edes kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­siä – pian siel­lä on siis 400 telaketjukuormuria.

    Täl­laiset val­tion ja armei­jan tois­tu­vat ulko­mail­ta tehnyt puolipoli­it­tiset han­k­in­ta­op­er­aa­tiot anta­vat maail­malle vähin­täänkin out­o­ja sig­naale­ja Suomesta. 

    Puo­lus­tuskyvyn kannal­ta täl­läkään han­k­in­nal­la ei ole vähäistäkään uskot­tavu­ut­ta – päinvastoin! 

    Ostok­set eivät myöskään ole eduk­si suo­ma­laiselle kil­pailukyvylle ja suo­ma­lais­ten tuot­tei­den maineelle.

    Eivätkö kaik­ki jo tien­neet oikeaa syytä? Kyse on ns. natot­tamis­es­ta eli Suomen puo­lus­tusvoimat saate­taan kaikelta osin Nato-yhteen­sopi­vak­si. Siihen kuu­luu myös Sin­gle Fuel Consept

    http://www.nato.int/docu/logi-en/1997/lo-1511.htm

    Kun näitä nato­tus­muu­tok­sia tehdään pikkuhil­jaa, niin jen­gi ei vaan tajuu. Oheistap­pi­ona tulee tietysti vielä käyt­tökelpoisen mate­ri­aalin myyn­ti tai romutus.

  48. Aki Suokko: Niin­pä, polt­to­moot­torin tai voimalan polt­toaine­talous para­nee ehkä joitakin pros­ent­tiyk­siköitä seu­raavien vuosikym­me­nien aikana (poten­ti­aalia paran­taa polt­to­moot­to­ria tai nyky­isiä voimalaitok­sia ei enää kovin paljon ole jäl­jel­lä fysi­ikan laeista johtuen). 

    Pitäisin enem­mänkin toden­näköisenä, että jol­lakin aikavälil­lä met­säkoneen (ja trak­torin) voiman­läh­teek­si vai­h­tuu fos­si­ilisen öljyn sijaan jonkin­lainen uusi­u­tu­va polt­toaine, tai uusiutuvalla/ydinenergialla tuotet­tu sähkö.

  49. “Mainit­sepa jokin yleinen raa­ka-aine (nikke­li, kupari, rauta…), ja anna viite tähän, jon­ka reaal­i­hin­ta vuon­na 2008 ennen taan­tu­maa oli halvem­pi kuin vuon­na 1980?”

    Min­er­aalit eivät ole lop­pumas­sa. Nyt­tem­min hin­nan­no­su­is­sa on kyse ollut keinot­telus­ta. Raa­ka-ainepörs­seis­sä voi lyödä vetoa läh­es minkä tahansa raa­ka-aineen hinnasta. 

    Pääomapi­irien kiin­nos­tus on siir­tynyt pörssien heikkouden ja irtora­han vuok­si juuri tuol­laiseen speku­loin­ti­in. Joinakin vuosi­na on esimerkik­si läh­es kokon­ainen kaakaosato ostet­tu pois yhden pelurin toimesta.

  50. antikepu­lainen:
    Maat­aloudessamme tuot­tavu­us on kas­vanut, mut­ta kasvun­varaakin on: suo­ma­laisil­la maitotiloil­la vil­jeli­jän työn tuot­tavu­us on yhä voisiko sanoa kehi­tys­maata­soa eli noin puo­let Ruot­si­in, alle kol­mannes Tan­skaan ja noin neljännes Aus­trali­aan tai Uuteen-See­lan­ti­in verrattuna. 

    http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/tanskan_maatalous_ja_maidontuotanto.pdf

    Heikko tuot­tavu­us johtuu 

    - kehnos­ta satotasosta
    — val­i­tus­ta maat­alous­poli­ti­ikas­ta eli pienistä per­hevil­jelmistä siel­lä-tääl­lä ja varsinkin maid­on­tuotan­nos­sa siel­lä, eli pohjoisessa
    — maat­alous­poli­ti­ik­ka eli kepun har­ras­ta­ma tulon­jakopoli­ti­ik­ka on pitänyt huolen, ettei tehostamista ole tarvittu

    (Huo­mau­tan maid­on­tuotan­nos­ta eri­tyis­es­ti, että eläin­ten hyv­in­voin­ti PARANEE yksikkökoon kas­vaes­sa. Joten tehot­to­muut­ta ei pidä ainakaan eläin­ten hyv­in­voin­nil­la yrit­tää perustella.)

    Suo­mi on EU-tilas­to­jen mukaan keskitasoa.Heikompi tuot­tavu­us näyt­ti EU:n komis­sion tilas­ton (Euro­stat, 2007–2009) mukaan (yrittjätulo/tila)olleen yllät­täen maat­alous­maa Tan­skas­sa (tap­pi­o­ta ‑28268/tila), Slo­va­ki­as­sa, Balt­ian mais­sa, Puo­las­sa, yleen­sä itä-Euroopan mais­sa, Irlan­nis­sa, Por­tu­gal­isa. Myös Ruot­si oli Suomen tasol­la. Paras yrit­täjä­tu­lo maat­aloud­es­ta jäi käteen pohjois-Ital­ias­sa/Lom­bar­dia, Pohjois-Ran­skas­sa (Cham­pagne-Ardenne !), Sak­sas­sa, Englan­nis­sa ja Benelux-mais­sa. Suur­in­ta maataloustuki/ha oli Kanari­ansaar­il­la, Mal­tal­la, Suomes­sa, pohjois-Ruotsissa,pohjois-Italiassa/Lombardia, Benelux-mais­sa, etelä_Saksassa, Itä­val­las­sa, Slove­ni­as­sa ja Kreikassa.

    Hyvä kom­ment­ti Aki Suokol­ta fos­si­ilisen ene­gian merk­i­tyk­ses­tä ! Pitkälti samaa mieltä.

  51. Aki Suokko: Jos tun­net talouden lainalaisuuk­sia parem­min kuin IMF:n ekon­o­mistit, joiden eräs ske­naario tuot­ti tuon 1400 %:n hin­nan nousun öljylle

    Aika mon­en ekon­o­mistin mukaan mm. USA:n asun­to­jen koko maa­ta koske­va hin­to­jen laskun toden­näköisyys oli pyöreä nol­la. Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten val­tion­lain­o­jen korko­eroa seu­raa­mal­la Kreikan ja Sak­san välil­lä ei ollut minkään­laista riskieroa. 

    Noin 13 vuot­ta sit­ten Son­era oli arvokkaampi kuin kaik­ki suo­ma­laiset perus­met­al­li­fir­mat yhteensä.

    Eli jos joku ekon­o­mistien malli antaa jär­jet­tömiä tulok­sia, ne tulok­set oikeasti ovat jär­jet­tömiä eli irti reaalitodellisuudesta.

  52. “Heikom­pi tuot­tavu­us näyt­ti EU:n komis­sion tilas­ton (Euro­stat, 2007–2009) mukaan (yrittjätulo/tila)olleen yllät­täen maat­alous­maa Tan­skas­sa (tap­pi­o­ta ‑28268/tila),”

    Sekoi­tat tulok­sen ja työn tuot­tavu­u­den. Maat­alouden heikko tulos (syynä useim­min alhaiset hin­nat) voi olla edulli­nen kulut­ta­jille — usein onkin — mut­ta heikko työn tuot­tavu­us ei koskaan.

  53. OS kir­joit­taa: “Käsit­te­len kasvua kulu­tus­mah­dol­lisu­u­den kasvuna.”

    Minus­ta tämä on väärä lähtökohta.

    Oikea lähtöko­h­ta on riskin käsite ja siitä johdet­tu kasvu.

    Peruste­len tätä seuraavasti:

    1) Koko hyv­in­voin­timme on per­im­mältään lähtöisin riskino­to­s­ta, riskin onnis­tuneesta hal­lit­semis­es­ta ja onnis­tu­mis­es­ta seu­raavas­ta kasvusta.

    2) Markki­na­t­aloudessa riskin man­ageroin­tia ja siitä mah­dol­lis­es­ti saatavia voit­to­ja varten on kek­sit­ty “osakey­htiö”, joka on eräs kaikkien aiko­jen upeim­mista keksinnöistä.

    3) Eräs kil­pail­e­va “keksin­tö” on sosial­is­mi-idea, jon­ka mukaan kaik­ki riskit sysätään val­tion niskaan. Tämä idea on kärsinyt jo kalman­hajuisen konkurssin ja siitä syys­tä se on paras­ta pikaises­ti jo unohtaa.

    4) Vielä van­hempi “keksin­tö” oli kuningas / uskon­to-ideaan perus­tu­va sys­tee­mi, jos­sa kaik­ki taloudelli­nen toim­inta perus­tui korkeam­mal­ta tahol­ta saatu­un mieli­v­al­taiseen lupaan. Tämä sys­tee­mi tun­netusti rom­ahti jo ennen sosialismia.

    Tästä seu­raa se, että yri­tys­toimin­nan toim­inta-ehto­ja paran­ta­mal­la saadaan sitä vält­tämätön­tä kasvua. Kaik­ki muu on tuuleen päin kusemista.

    Jos ei ymmär­rä riskin käsitet­tä, tai yrit­tää lakaista riskin pelot­ta­vana pois näkyvistä maton alle, niin huonos­ti­han siinä käy.

    Se joka riskin tajuaa ja osaa sitä hal­li­ta, kor­jaa lop­pu­jen lopuk­si aina potin. Muut jäävät ruikut­ta­maan rannalle.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ymmärtää riskin, mut­ta ei ruikuttajia

  54. JaSa: Juuri näin tai oikeas­t­aan vielä pahem­min. Jo nykyi­nenkin öljyn hin­ta riit­tää nykyte­knolo­gial­la siihen, että polt­ton­esteitä kan­nat­taa tiristää öljy­hiekas­ta ja muista kakkoslu­okan fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Jot­ta Alber­taa ja sen myötä pal­loa ei pais­te­ta, öljyn tuot­ta­jahin­ta pitäisi saa­da nopeasti alas, mut­ta liiken­nepolt­ton­estei­den kulut­ta­jahin­nat pikem­minkin vielä vähän ylös. Siihen väli­in roima hiilid­iok­sidi­vero. Ihan ilmeinen ratkaisu, talousopin alkeiskurssil­ta. Mikä tässä on niin vaikeaa?

    Markki­na­t­alous — sehän se hin­nat määrittää.

  55. Sep­po Korp­poo:

    ‘snip’
    3) Eräs kil­pail­e­va “keksin­tö” on sosial­is­mi-idea, jon­ka mukaan kaik­ki riskit sysätään val­tion niskaan. Tämä idea on kärsinyt jo kalman­hajuisen konkurssin ja siitä syys­tä se on paras­ta pikaises­ti jo unohtaa.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ymmärtää riskin, mut­ta ei ruikuttajia

    Eipä ole tämä ‘sosial­is­mi’ uno­h­tu­mas­sa, se elää ja voi hyvin finanssimaailmassa.

  56. Sep­po Korp­poo:

    ‘snip’
    Se joka riskin tajuaa ja osaa sitä hal­li­ta, kor­jaa lop­pu­jen lopuk­si aina potin. Muut jäävät ruikut­ta­maan rannalle.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ymmärtää riskin, mut­ta ei ruikuttajia

    Juuri täl­laisia riskin hal­lit­si­joi­ta on esim. Kreikan pankkisek­to­ril­la — ja aika moni tosi­aan sitä tääl­lä raukoil­la rajoil­la ruikuttaa.

  57. Osmo,

    Suomen talouden tehtävä on tehdä asum­i­nen ja yrit­tämi­nen Suomes­sa mah­dol­lisek­si ja mielekkääksi.

    Muu­toin yri­tys­ten on pakko siir­tyä otta­maan riskiä muualle ja tuot­ta­maan hyödykkeitään sikäläisille kuluttajille.

  58. Aki Suokko:
    “Typ­pi­lan­noit­teet perus­tu­vat ammo­ni­akki­in ja sitä valmis­te­taan maakaa­sua ja ilman typpeä raa­ka-aineina käyt­täen ns. Haber–Bosch-menetelmällä. Pros­es­sis­sa kuluu fos­si­ilista ener­giaa maakaa­sun muo­dos­sa, siinä tarvi­taan n. 700 asteen läm­pöti­laa ja suuria painei­ta, joi­hin kuluu kumpaankin run­saasti energiaa.
    Maakaa­sun ja Haber–Bosch-prosessin ansios­ta maail­mas­sa on noin 4 mil­jar­dia nälkäistä suu­ta vähem­män (tai olisiko näitä ihmisiä lainkaan jos olisi vain luo­muvil­je­lyä). Tässä on minus­ta peruste sanoa, että maat­alous on maakaa­sun muun­tamista ruuaksi.”

    Vehnässä on rav­in­toen­er­giaa 14080 kJ/kg ja (netistä löy­de­tys­tä pdf:stä löy­det­ty) valmis­tuk­seen käytet­ty ener­gia kaikki­neen: Vehnän vil­je­ly ja jauhon kul­je­tus /USA (LCA): 3300 J/670 g (lan­noit­tei­den ja tor­jun­ta-ainei­den valmis­tus 842 J ja kul­je­tus 29 J, vil­je­ly 490 J, konei­den valmis­tus 85 J, kul­je­tus 1900 J). Siis saatu ener­gia on noin kolminker­tainen kulutet­tuun (fos­si­iliseen?) ener­giaan verrattuna.

  59. Auto­di­dak­ti:
    Aki Suokko:
    “Typ­pi­lan­noit­teet perus­tu­vat ammo­ni­akki­in ja sitä valmis­te­taan maakaa­sua ja ilman typpeä raa­ka-aineina käyt­täen ns. Haber–Bosch-menetelmällä. Pros­es­sis­sa kuluu fos­si­ilista ener­giaa maakaa­sun muo­dos­sa, siinä tarvi­taan n. 700 asteen läm­pöti­laa ja suuria painei­ta, joi­hin kuluu kumpaankin run­saasti energiaa.
    Maakaa­sun ja Haber–Bosch-prosessin ansios­ta maail­mas­sa on noin 4 mil­jar­dia nälkäistä suu­ta vähem­män (tai olisiko näitä ihmisiä lainkaan jos olisi vain luo­muvil­je­lyä). Tässä on minus­ta peruste sanoa, että maat­alous on maakaa­sun muun­tamista ruuaksi.”

    Vehnässä on rav­in­toen­er­giaa 14080 kJ/kg ja (netistä löy­de­tys­tä pdf:stä löy­det­ty) valmis­tuk­seen käytet­ty ener­gia kaikkineen:Vehnän vil­je­ly ja jauhon kul­je­tus /USA (LCA):3300 J/670 g (lan­noit­tei­den ja tor­jun­ta-ainei­den valmis­tus 842 J ja kul­je­tus 29 J, vil­je­ly 490 J, konei­den valmis­tus 85 J, kul­je­tus 1900 J).Siis saatu ener­gia on noin kolminker­tainen kulutet­tuun (fos­si­iliseen?) ener­giaan verrattuna.

    Jos oikein ymmärsin noista luvuista, niin kah­ta auringos­ta peräisin ole­vaa joulea kohti kuluu yksi joule fos­si­ilista tai ydinen­er­giaa (jätetään huomiotta pieni osu­us uusi­u­tu­via USA:n sähkön­tuotan­nos­ta). Tässä jätämme huomiotta myös sen, että typ­pi­lan­noit­tei­ta käytet­ti­in ylimäärin ja se ylimäärä huuhtou­tui lähim­pään vesistöön eikä kulunut vehnän­tuotan­nos­sa. Tiukkapipon mukaan tämä tietysti kuu­luu laskea vehnän­tuotan­non ener­giakus­tan­nuk­sik­si elinkaaritarkastelussa.

    Noi­ta numeroi­ta tärkeämpi point­ti on mielestäni se, että ilman fos­si­il­isperäisiä lan­noit­tei­ta hehtaar­ituot­to jäisi mur­to-osaan, joten olen edelleen samaa mieltä kuin aiem­min, että (teho)maatalous on fos­si­ilisen ener­gian muun­tamista ruo­ka-aineik­si. Onnek­si mei­dän ei tarvitse olla vält­tämät­tä samaa mieltä:).

    Fos­si­ili­nen ener­gia on niin olen­nainen osa län­si­maista elämän­ta­paa, että emme tule edes ajatelleek­si mis­sä kaikkial­la se vaikuttaa.

    Noista elinkaar­i­ana­lyy­seistä muuten sen ver­ran, että ne anta­vat aina minim­i­t­u­lok­sen käyte­tyn ener­gian osalta, sil­lä elinkaar­i­tarkastelun rajat täy­tyy aina vetää johonkin ja toivoa, että mitään oleel­lista ei jäänyt huomioimatta.

    Päätän oma­l­ta osaltani keskustelun tähän.

  60. antikepu­lainen:
    “Heikom­pi tuot­tavu­us näyt­ti EU:n komis­sion tilas­ton (Euro­stat, 2007–2009) mukaan (yrittjätulo/tila)olleen yllät­täen maat­alous­maa Tan­skas­sa (tap­pi­o­ta ‑28268/tila),”

    Sekoi­tat tulok­sen ja työn tuot­tavu­u­den. Maat­alouden heikko tulos (syynä useim­min alhaiset hin­nat) voi olla edulli­nen kulut­ta­jille – usein onkin – mut­ta heikko työn tuot­tavu­us ei koskaan.

    Minä en nyt kat­so tilan­net­ta pelkästään kulut­ta­jan kannal­ta. Käsit­tääk­seni Tan­skan huono tilanne joh­tui alhais­ten hin­to­jen ohel­la maatilo­jen ylivelka­an­tu­mis­es­ta. Siel­lä maatiloil­la käy­dään paljon kaup­paa ja on muo­dos­tunut jonkin­lainen maatilo­jen hin­taku­pla. Siel­lä muuten val­tio antaa/antoi ? tukea maatilo­jen ostoon maatalousopiskelijoille.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Seppo
    Talouden tehtävä on tuot­taa hyödykkeitä kuluttajille.

    Ei taloudel­la mitään tehtävää ole, talous vaan on. Sama kuin yrit­täisi väit­tää, että sääl­lä tai ilmake­häl­lä tms. ilmiöl­lä on “tehtävä”.

  62. No, vähän menee seman­ti­ikan puolel­la, mut­ta talous on sitä, kun vai­hde­taan asioi­ta joi­ta tuote­taan. Täl­lä vai­h­dan­nal­la vai­h­dan­nan osa­puo­let pyrkivät johonkin, ja se päämäärä on pääsään­töis­es­ti yksi­tyi­nen kulutus.

    Yri­tyk­set ovat ole­mas­sa kos­ka niiden avul­la organ­isoidaan tätä toim­intaa. Kehi­tys yleen­sä johtaa siihen että yri­tyk­sis­sä on enem­män ihmisiä kuin yksi. Kun talous on äärim­mäisen kehit­tymätön, jokainen ihmi­nen on yrittäjä.

  63. “Minä en nyt kat­so tilan­net­ta pelkästään kulut­ta­jan kannal­ta. Käsit­tääk­seni Tan­skan huono tilanne joh­tui alhais­ten hin­to­jen ohel­la maatilo­jen ylivelka­an­tu­mis­es­ta. Siel­lä maatiloil­la käy­dään paljon kaup­paa ja on muo­dos­tunut jonkin­lainen maatilo­jen hintakupla.”

    Kupla ei syn­ny ilman että tarpeek­si moni arvioi oston kohteen houkuttelevaksi. 

    “Siel­lä muuten val­tio antaa/antoi ? tukea maatilo­jen ostoon maatalousopiskelijoille.”

    Suomes­sa annetaan tukea “nuo­rille” eli kaikille alle 40-vuo­ti­aille tilan osta­jille. Ja kun tulee investoin­tien aika, annetaan lisää. Navet­taankin jopa 55 % kus­tan­nuk­sista. Suomes­sa on avokä­tisem­pi tukipoli­ti­ik­ka kuin missään.

  64. Talous vajoaa ja joidenkin mielestä Suomen talouden tärkein tek­i­jä on kolme koulu­tus­päivää. Onko Suomes­sa koulu­tus­va­je vai mis­tä on kyse? 

    Koulu­tushan on keino, ja nyt tun­tuu että se on tavoite. Onko koulu­tus­päivä edes oikea nimike? 

    Onko kol­men päivän koulu­so­hjel­ma luet­tavis­sa jossain.

    Voitaisi­inko ajatel­la, että kyseinen koulu­tus jär­jestet­täisi­in tässä talousti­lanteessa työa­jan ulkopuolella.

  65. Evert The NeveR­est: Onko kol­men päivän koulu­so­hjel­ma luet­tavis­sa jossain.

    Nuo kolme koulu­tus­päivää ovat suo­ras­taan hilpeitä. Työn­tek­i­jät kan­nat­ta­vat niitä, kos­ka mielessä siin­tää haus­ka laivasem­i­naari ilman turhan tiukkaa ohjel­maa. Työ­nan­ta­jat inhoa­vat niitä juuri samas­ta syystä.

    Mut­ta jos tuo koulu­tus on tiukkaa asian opiskelua tyl­sässä luokkahuoneessa ilman juo­mia ja työ­paikkaru­ual­la, niitä koulu­tus­päiviä eivät yleen­sä halua työntekijätkään.

    En ihan ymmär­rä työ­nan­ta­japuolen intoa tor­pa­ta asia, jos se on ollut sitä mis­tä on julk­isu­udessa ollut puhe. Puhe on ollut siitä, että jokainen työn­tek­i­jä osal­lis­tuu vähin­tään kol­me­na päivää vuodessa työ­nan­ta­jan osoit­ta­maan osaamista työte­htävässä nos­tavaan koulutukseen.

  66. Jos koulu­tus­päivät ovat ril­lumare­itä ilman rel­e­vant­tia ohjel­maa, verot­ta­ja perii niistä veron.

    Jos koulu­tus­päivät menevät verolle, niin pitää tar­jo­ta vai­h­toe­htona sitä halu­aville vero­ton kirjekurssi.

  67. Suomen taloudessa on vähän omi­tu­ista, että toisin kuin naa­purimme emme ole men­estyneet ihan peruskau­pas­sa kuten rät­tialal­la (hennes & mau­ritz) tai huonekalukaup­pi­aina (ikea).

    Suomes­sa hel­posti yritetään liian vaikeaa eli jotain nano- tai bio- tai jotain muu­ta suur­ta tutkimu­sosaamista vaa­ti­vaa alue­val­taus­ta taloudessa. Kan­nat­taisi ehkä yrit­tää ensin rät­ti- ja sohvaosastolla.

  68. åke: Suomes­sa hel­posti yritetään liian vaikeaa eli jotain nano- tai bio- tai jotain muu­ta suur­ta tutkimu­sosaamista vaa­ti­vaa alue­val­taus­ta taloudessa. Kan­nat­taisi ehkä yrit­tää ensin rät­ti- ja sohvaosastolla.

    Me emme ole hyviä kulut­ta­jakau­pas­sa. Mut­ta mikä lait­taa ajat­tele­maan, että kulut­ta­jakaup­pa olisi help­poa? Kyse­hän ei ole rät­tien tai mööpelien tekemis­es­tä, vaan niiden ostamis­es­ta köy­hem­mistä maista ja myymis­es­tä vähem­män köy­hi­in maihin.

    Suomel­la on onnet­toman pienet koti­markki­nat, vähän pääo­mia ja pitkä mat­ka isom­mille markki­noille. Ruot­salaisil­la nämä ongel­mat ovat selvästi vähäisem­piä, ja vuosikym­menten saatossa ker­tynyt vähit­täiskau­pan kult­tuuri ja osaami­nen näkyy. Hyvä men­estys­tek­i­jä Ruot­sille, kos­ka sitä on vaikea kopioida.

  69. Ruot­sis­sa ei ole saman­laista matkus­tamisvim­maa kuin Suomes­sa. Siel­lä ei ole tapana, että del­e­gaa­tiot matkus­ta­vat kuninkaan mukana ulko­maille “myymään Ruot­sia”. Siel­lä kut­su­taan ulko­mail­ta, esim. Kiinas­ta, sijoit­ta­jadel­gaa­tio Ruotsiin. 

    Ruot­salainen tapa on paljon vier­aan­varai­isem­paa ja tehokkaam­paa kuin suo­ma­lainen tapa änketä itsen­sä tykö, ja siinä sivus­sa vielä änkyröidä itsen­sä iltapäiväle­htien otsikoihin

  70. Viherinssi: En ihan ymmär­rä työ­nan­ta­japuolen intoa tor­pa­ta asia, jos se on ollut sitä mis­tä on julk­isu­udessa ollut puhe. Puhe on ollut siitä, että jokainen työn­tek­i­jä osal­lis­tuu vähin­tään kol­me­na päivää vuodessa työ­nan­ta­jan osoit­ta­maan osaamista työte­htävässä nos­tavaan koulutukseen.

    Mitäs vaikeasti ymmär­ret­tävää tässä on? Työ­nan­ta­jat tietävät, että eivät pysty kek­simään mitään uut­ta ja tuot­tavam­paa. SIk­si on ihan turhaa opet­taa mitään uut­ta työn­tek­i­jöillekään. Jos työ­nanata­jal­la on idea jostakin uud­es­ta tuot­teesta tai palvelus­ta tms, niin tyh­mäkin työ­nan­ta­ja ymmärtää koulutt­taa työn­tek­i­jöitään vastaavasti.

    Suomen talouden ongelmis­sa on kyse täysin kyvyt­tömien yri­tysjo­hta­jien suures­ta määrästä. Mitään uut­ta eivät kek­si, keskit­tyvät vain ruikut­ta­maan val­ti­ol­ta tukea.

  71. åke: Suomen taloudessa on vähän omi­tu­ista, että toisin kuin naa­purimme emme ole men­estyneet ihan peruskau­pas­sa kuten rät­tialal­la (hennes & mau­ritz) tai huonekalukaup­pi­aina (ikea).

    Ehkä syy on siinä että suo­ma­laiset tuot­teet ovat keskimäärin hin­ta-laa­tusuh­teeltaan huono­ja ja han­kalasti ostet­tavis­sa. Kos­kee myös yri­tys­ten välistä kauppaa.

  72. Edes kulut­ta­jakaup­pa ei ole help­poa. Aja­tus oli, että se on kuitenkin vähän helpom­paa kuin teknisiä tai tieteel­lisiä inno­vaa­tioi­ta heti alku­un vaa­ti­vat alat.

    No, onhan tääl­lä ruot­sis­sakin k‑rauta.

  73. Käytän­nössä kaup­pi­aat ja yrit­täjät otta­vat melkois­es­ti takki­in­sa arvolisäveron nos­ton takia, kos­ka he joutu­vat leikkaa­maan omia katteitaan.

    Mm. iso­jen ketjunen päivit­täis­tavarakaupois­sa arvon­lisävero tulee hin­toi­hin yhdessä yössä, kun hyl­ly­merkin­nät uusi­taan ja kas­sajär­jestelmät päivitetään.

    Mon­es­sa kau­pas­sa arvolisäveron koro­tus viedään hin­toi­hin viiveel­lä tai niitä ei viedä ollenkaan.

    Kun hin­tamerkin­nät ovat tuot­teis­sa, niin uudelleen­hin­noit­telu on erit­täin kallis oper­aa­tio. Monel­la alal­la ja varsinkin net­tikaupois­sa hin­to­ja on har­mon­isoitu kil­pail­i­joiden kesken ja niihinkään ei hel­posti kajota.

    Moni kaup­pa ja kaup­pias on jät­tänyt viimeisen koro­tuk­sen 22 pros­en­tista 23 pros­ent­ti­in viemät­tä hin­toi­hin Sama tapah­tunee nyt kun vero nousee vuo­den alus­ta 24 prosenttiin. 

    Pros­en­tu­aalesti ALV on sil­loin nous­sut yhdek­sän pros­ent­tia. Tosin lasken­nal­lis­es­ti tuoteko­htainen kate ei samaa ver­taa putoa, tun­tu­vasti kylläkin.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.