Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

20.11.2012 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Kasvua vai kehitystä Osa 1/7

(Olen luvannut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehitystä – mitä pohjoismaisilla hyvinvointiyhteiskunnilla on edessään” esityksen torstaina Boardman-verkoston kaamosfoorumilla. Palastelen esityksen blogille pieninä palasina)

Pohjoismaat ovat aina kärkisijoilla, rankataan maat sitten elämänlaadun, kilpailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvänsä. Mikä tekee Pohjoismaista niin hyviä?

Tuloerot ovat luonnostaan pieniä. Tämä johtaa siihen, että jokseenkin kaikki voidaan pitää mukana, yhteiskunnalliset vastakkainasettelut ovat maltillisia ja kansalaisten välinen luottamus on hyvää. Vähemmän voimavaroja pitää kohdistaa toisiaan vastaan varustautumiseen niin fyysisesti kuin yhteistyön sääntöjä hiottaessa. Koko kansan lahjakkuusreservit saadaan paremmin käytetyksi kuin hitaamman säätykierron luokkayhteiskunnissa. Yleinen koulutustaso on hyvä. Järjestäytyneissä yhteiskunnissa kaikki toimii.

Hyvinvointiyhteiskunta merkitsee muun muassa tuloerojen tasaamista rikkaiden ja köyhien välillä. Se tulee halvaksi, tasattavaa on niin vähän pienten luonnollisten tuloerojen vuoksi. Siksi on varaa paljon yltäkylläisempään hyvinvointivaltioon kuin samalla verotasolla muualla. Tätä edistää myös korkea työllisyysaste muissa Pohjoismaissa, joskaan ei Suomessa.  

Pohjoismaat ovat olleet globalisaation voittajia – ainakin tähän asti. Omat vientituotteemme ovat olleet arvokkaita ja muut maat ovat tehneet meille kulutustavaroita halvalla. Pienet kotimarkkinat ovat lopulta koituneet siunaukseksi. Muualla huonompikin tuote on mennyt kotimarkkinoilla kaupaksi, meidän on ollut pakko menestyä muiden kotimarkkinoilla ja siksi on pitänyt olla vähän parempi. Kaupan avautuessa tästä on ollut hyötyä, kun taas suojatuista kotimarkkinoista on ollut muille haittaa.

 

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?”

  1. jupe kirjoitti 20.11.2012 kello 13:56

    Ja yleinen asevelvollisuus on tosi hyvä juttu. Pojista tehdään miehiä!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2012 kello 14:03

    Missä pohjoismaista on yleinen asevelvollisuus, paitsi siis Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mauno kirjoitti 20.11.2012 kello 13:58

    Tämä on vähän niin kuin ilmaston lämpötilan tarkkailu, jos tarkastelukausi on muutamia kymmeniä vuosia niin kaikki näyttää hyvältä, mutta aina ei olla hyvinvoinnin kärjessä oltu. Eikä välttämättä tulevaisuudessakaan aina olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. antti kirjoitti 20.11.2012 kello 14:07

    Sijainti, sijainti, sijainti. Tanska ja Ruotsi ovat viime vuosisadalla olleet Saksan osavaltioita, jos ei aina ihan poliittisesti niin taloudellisesti ainakin. Suomi myös aina välillä, ja Norja myös, niillä on se öljynsä vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Veli Kani kirjoitti 20.11.2012 kello 14:21

    Kun sosialisti arvio sosialistista systeemiä, ei liene odottamatonta, että hänen mielestään ko. systeemi on kaikkein hienoin, kaunein ja paras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. hupsis kirjoitti 20.11.2012 kello 14:28

    Tuloerot ovat vain propagandan väline, niillä tuskin on juurikaan merkitystä mihinkään. Senhän takia esimerkiksi suurten tuolerojen maasta pitää vetää aina joku Somalia.

    En tiedä miten Sveitsi sijoittuu tuloeroissa, mutta verotus ja varsinkin tulo sellainen on lähes uskomattoman kevyttä (pääosin ehkä 1/10 suomen vastaavasta), että sillä ainakaan tuloeroja ei juurikaan tasata. Silti useimmilla (ja kaikilla minulle relevanteilla) elintason mittareilla systeemi toimii paremmin kuin Pohjoismaat.

    Toki ymmärrän että poliitikoista on kivaa kun korkeaa verotusta pidetään itsetarkoituksena, sehän kasvattaa heidän valtaansa.

    Pohjoismaat on tilastollisissa mittauksissa menestyviä, ihmisille taasen aika ankeita paikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. JH kirjoitti 20.11.2012 kello 14:28

    Kaipaisin hieman tarkennusta tuohon “tuloerot ovat luonnostaan pieniä” kohtaan. Käsittääkseni kyse on kuitenkin poliittisista päätöksistä, jotka lähtökohtaisesti eivät liene luonnollisia.

    Pienten tuloerojen seurauksista olen blogistin kanssa samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville O. Turunen kirjoitti 20.11.2012 kello 14:39

    Sulla on tuossa lopussa pieni epäjohdonmukaisuus, tai asia aukenee lukijalle jotenkin väärin. Ensin sanot, kuinka pienet kotimarkkinat ovat olleet vähäisemmän (ulkomaalaisen?) kilpailun takia, mutta sitten oletkin sitä mieltä, että muiden maiden kohdalla suojatuista kotimarkkinoista onkin ollut niille haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2012 kello 14:58

    Ville O
    Päästäkseen markkinoille pienen maan on oltava varsin hyvä, koska suojatutkaan ktomarkkinat eivät riitä markkina-alueeksi. Suuressa maassa on suojattujen markkinoiden aikana voinut olla aika surkea, ja silti on menestynyt. Kun sitten markkinat avautuivat, suuren maan huonot yrityksert joutuivat vaikeuksiin. vaikeuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. zack kirjoitti 20.11.2012 kello 15:23

    Yksi “hassutteluselitys” pohjoismaisten menestykselle voisi olla se, että entisaikoina miehen sosiaalinen status oli pitkälti kytkeytynyt työntekoon ja ammattiin. Kannatti opiskella ja tehdä työtä toisin kuin Kreikan machokulttuurissa, missä sosiaalinen status nousi tekemällä yhteiskunnalle haitallisia asioita. Mutta hyvä kysymys tässä olisi se, mikä on tilanne tämän suhteen Suomessa tänä päivänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ila I kirjoitti 20.11.2012 kello 15:42

    Pohjoismaat sijoittuvat hyvin niissä hyvinvoinnin, kilpailukyvyn tai onnellisuuden potentiaaleissa tai edellytyksissä, joita kansainvälisten vertailujen indeksit mittaavat ja joista tulosten teorioiden mukaan oletetaan johtuvan.

    Indeksien mukaan Suomi on kovin kilpailukykyinen (global 3., WEF 2012 ja 2011 ), mutta silti vienti vähenee. Muuan kilpaileva ajattelija, jonka nimeä ei tässä mainita, on tässä yhteydessä viitannut Michael Porteriin, jonka mukaan Suomen kilpailukykyparadoksi on siinä, että Suomi sijoittuu aina kilpailukykyä mittaavissa arvioissa kärkisijoille mutta jää toteutuneen kilpailutuloksen tasolla huomattavasti alemmaksi. (Ei ole nähtävästi ollut varaa laittaa Porteria lähteisiin, joten jätetään ne tästäkin pois.)

    Maailmanpankki on koonnut listan maailman business-myönteisimmistä maista (Ease of doing business index (1=most business-friendly regulations)): 1. Singapore, 2. Hongkong, 3. Uusi-Seelanti, 4. Yhdysvallat, 5. Tanska, 6. Iso-Britannia, 7. Norja, 8. Ruotsi, 9. Etelä-Korea, 10. Suomi … 18. Saksa, 32. Ranska, 34. Hollanti, 67. Tšekki, 74. Puola, jne.

    En nyt olisi tästä listamenestyksestä kauhean innostunut, eikä se johdu siitä että Suomi on tässä listauksessa Pohjoismaista niukasti viimeinen. Jos katsotaan viennin volyymin indeksiä, jossa vuosi 2000 on 100 (Export volume index (2000 = 100)), Saksa ja Hollanti (160) pärjäävät tässä kuitenkin selkeästi paremmin kuin mainitut Pohjoismaat (120+).
    http://data.worldbank.org/indicator/IC.BUS.EASE.XQ

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2012 kello 16:58

    En pysty tarkistamaan, mutta veikkaisin, että Suomen viennin arvo on asukasta kohden suurempi kuin Saksan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. R. Silfverberg kirjoitti 20.11.2012 kello 16:11

    Osmo Soininvaara: Missä pohjoismaista on yleinen asevelvollisuus, paitsi siis Suomessa?

    Kyllähän Norjassa on vielä yleinen asevelvollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. R. Silfverberg kirjoitti 20.11.2012 kello 16:14

    hupsis: Tuloerot ovat vain propagandan väline, niillä tuskin on juurikaan merkitystä mihinkään. Senhän takia esimerkiksi suurten tuolerojen maasta pitää vetää aina joku Somalia.En tiedä miten Sveitsi sijoittuu tuloeroissa, mutta verotus ja varsinkin tulo sellainen on lähes uskomattoman kevyttä (pääosin ehkä 1/10 suomen vastaavasta), että sillä ainakaan tuloeroja ei juurikaan tasata. Silti useimmilla (ja kaikilla minulle relevanteilla) elintason mittareilla systeemi toimii paremmin kuin Pohjoismaat.Toki ymmärrän että poliitikoista on kivaa kun korkeaa verotusta pidetään itsetarkoituksena, sehän kasvattaa heidän valtaansa.Pohjoismaat on tilastollisissa mittauksissa menestyviä, ihmisille taasen aika ankeita paikkoja.

    Sveitsin menestys perustuu maantieteelliseen sijaintiin: Ollaan keskellä Eurooppa. Sveitsi esim rahastaa läpikulkuliikenteellä ja matkailulla.

    Lisäksi alueelliset erot maan sisällä ovat pienet, ilmasto on sama, osavaltioiden keskuskapungit tasaisen samankokoisia, ja parasta: Halpatyövoimaa sadaan naapurimaista, suurimmat kaupungit Geneve, Basel, Zürich ovat pendelöintietäisyydellä naapurimaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. zack kirjoitti 20.11.2012 kello 17:25

    Täytyypä tuosta asevelvollisuudesta sanoa, että itse sain armeijasta sairauden, mitä en olisi todennäköisesti saanut ilman armeijaa. On kyllä vastenmielistä, että meillä on asevelvollisuus olemassa, että maakuntiin saataisiin työpaikkoja. Asevelvollisuuden suorittaminen laski elämänlaatuani ja elinvuosiani uskomattoman paljon.

    Kysyn Osmolta, että miksi vihreät eivät tee mitään nykykäytäntöä vastaan, vaikka olette ilmaisseet olevanne asevelvollisuutta vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JouniL kirjoitti 20.11.2012 kello 17:32

    Anteeksi, mutta olet pahasti väärässä. Ruotsi on ollut aiemmin Eurooppalainen suurvalta.

    antti:
    Sijainti, sijainti, sijainti. Tanska ja Ruotsi ovat viime vuosisadalla olleet Saksan osavaltioita, jos ei aina ihan poliittisesti niin taloudellisesti ainakin. Suomi myös aina välillä, ja Norja myös, niillä on se öljynsä vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 20.11.2012 kello 17:32

    Saksan viennin arvo vuonna 2011 oli 1060 miljardia euroa.
    Suomen vienti oli 2011 56,8 miljardia
    Kun Saksassa asui n 82 miljoonaa ihmistä, Suomessa 5,3 niin päätä kohti vientiä oli Saksassa n 13000 euroa ja Suomessa n 10800 euroa.

    Vuonna 2007-8 tilanne oli toisinpäin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 20.11.2012 kello 17:37

    hupsis:
    Tuloerot ovat vain propagandan väline, niillä tuskin on juurikaan merkitystä mihinkään. Senhän takia esimerkiksi suurten tuolerojen maasta pitää vetää aina joku Somalia.

    En tiedä miten Sveitsi sijoittuu tuloeroissa, mutta verotus ja varsinkin tulo sellainen on lähes uskomattoman kevyttä (pääosin ehkä 1/10 suomen vastaavasta), että sillä ainakaan tuloeroja ei juurikaan tasata. Silti useimmilla (ja kaikilla minulle relevanteilla) elintason mittareilla systeemi toimii paremmin kuin Pohjoismaat.

    Toki ymmärrän että poliitikoista on kivaa kun korkeaa verotusta pidetään itsetarkoituksena, sehän kasvattaa heidän valtaansa.

    Pohjoismaat on tilastollisissa mittauksissa menestyviä, ihmisille taasen aika ankeita paikkoja.

    Verotus ei ole vertailukelpoista ,yhtä tai kahta veroa vertaamalla ei saa kuvaa ja ilmoitetut viralliset kokonaisveroasteekaan eivät ole vertailukelpoisia.

    Sveitsin tärkein tuote on ollut rahanpesu jo vuosikymmeniä ja Sveitsi on tarjonnut turvasataman rikolliselle ja dikdaattoreiden kavaltamille rahoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tommi Uschanov kirjoitti 20.11.2012 kello 17:41

    hupsis: En tiedä miten Sveitsi sijoittuu tuloeroissa,

    Mutta puhutpahan vain lämpimiksesi. Vaikka asia olisi puolen minuutin googlauksella selvitettävissä.

    OECD:n mukaan Sveitsin Gini-kerroin tulonsiirtojen jälkeen on ollut tällä vuosituhannella noin 0,27-0,30. Suomen vastaavasti 0,24-0,26. Ei nyt ihan sama, mutta kyllä nämä maat ovat merkittävästi lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi Yhdysvaltoja (0,36-0,38).

    mutta verotus ja varsinkin tulo sellainen on lähes uskomattoman kevyttä (pääosin ehkä 1/10 suomen vastaavasta),

    Samoin OECD:n mukaan Suomen kokonaisveroaste vuonna 2009 oli 43,1 ja Sveitsin 30,3. Eli “1/10 Suomen vastaavasta” -väitteen liioittelukerroin on noin 7.

    Veli Kani: Kun sosialisti arvio sosialistista systeemiä, ei liene odottamatonta, että hänen mielestään ko. systeemi on kaikkein hienoin, kaunein ja paras.

    Jos haluaa, että otetaan vakavasti, niin ei kannata käyttää sellaista mielipuolisen sallivaa “sosialismin” määritelmää, josta seuraa mm., että Saksojen yhdistyessä yksi sosialistinen valtio fuusioitui toiseen sosialistiseen valtioon. Tällaiset määritelmät ovat jostain syystä olleet viime aikoina Suomessakin nousussa – lieneekö yhdysvaltalaisen älyvapaan keskustelukulttuurin rantautumista vai mitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. JouniL kirjoitti 20.11.2012 kello 17:42

    On hyvä olla ylpeä hyvistä listasijoituksista, mutta Suomi ei ole kuitenkaan kärkipäätä Pohjoismaista.

    Sen sijaan pitäisi muista myös todelliset huonot sijoitukset.

    Ei kannata olla kärjessä sosiaaliryhmien elinikäerossa tai itsemurhatilastoissa tai joukkomurhatilastoissa.

    Sen vuoksi kyseenalaista alkuperäisessä tekstissä viitattujen vertailujen relevanssia.
    Mittaavatko ne oikeita asioita.
    Voiko samaa maa olla maailman paras asua, jos samalla ollaan kärjessä myös edellä olevissa vertailuissa.

    Ihan oikeasti??

    Voiko vaikkapa sosiaalijärjestelmä toimia erinomaisesti jos kaikkien kovin mittari, eli elinaikaero sosiaaliryhmien välillä näyttää näin huonoa. Silti sosiaalipuolelle syydetään rahaa.

    Voiko maa olla onnellisin jos tehdään ennätysmäärä itsemurhia ja joukkomurhia.

    Toivoisin kuitenkin kehumisessa ja ylpeydessä myös vähän realismia ja objetiivista otetta.

    Ila I:
    Pohjoismaat sijoittuvat hyvin niissä hyvinvoinnin, kilpailukyvyn tai onnellisuuden potentiaaleissa tai edellytyksissä, joita kansainvälisten vertailujen indeksit mittaavat ja joista tulosten teorioiden mukaan oletetaan johtuvan.

    Indeksien mukaan Suomi on kovin kilpailukykyinen (global 3., WEF 2012 ja 2011 ), mutta silti vienti vähenee. Muuan kilpaileva ajattelija, jonka nimeä ei tässä mainita, on tässä yhteydessä viitannut Michael Porteriin, jonka mukaan Suomen kilpailukykyparadoksi on siinä, että Suomi sijoittuu aina kilpailukykyä mittaavissa arvioissa kärkisijoille mutta jää toteutuneen kilpailutuloksen tasolla huomattavasti alemmaksi. (Ei ole nähtävästi ollut varaa laittaa Porteria lähteisiin, joten jätetään ne tästäkin pois.)

    Maailmanpankki on koonnut listan maailman business-myönteisimmistä maista (Ease of doing business index (1=most business-friendly regulations)): 1. Singapore, 2. Hongkong, 3. Uusi-Seelanti, 4. Yhdysvallat, 5. Tanska, 6. Iso-Britannia, 7. Norja, 8. Ruotsi, 9. Etelä-Korea, 10. Suomi … 18. Saksa, 32. Ranska, 34. Hollanti, 67. Tšekki, 74. Puola, jne.

    En nyt olisi tästä listamenestyksestä kauhean innostunut, eikä se johdu siitä että Suomi on tässä listauksessa Pohjoismaista niukasti viimeinen. Jos katsotaan viennin volyymin indeksiä, jossa vuosi 2000 on 100 (Export volume index (2000 = 100)), Saksa ja Hollanti (160) pärjäävät tässä kuitenkin selkeästi paremmin kuin mainitut Pohjoismaat (120+).
    http://data.worldbank.org/indicator/IC.BUS.EASE.XQ

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Airbag kirjoitti 20.11.2012 kello 17:45
  22. Aki Suokko kirjoitti 20.11.2012 kello 18:38

    Osmo, minä tarkistin. Siihen meni aikaa noin minuutti:). Saksa on Suomen edellä viennissä per capita. Saksassa luku on yli 14 000 dollaria kun se on Suomessa alle 11 000 (vuonna 2009).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. nos kirjoitti 20.11.2012 kello 19:59

    Koulutus, tasa-arvo ja pyrkimys sivistyneeseen yhteiskuntaan luovat vakaammat yhteiskuntaolot ja mahdollisuudet hyvinvoinnin kasvulle. Sehän oli kuin uuden vuoden puheessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 20.11.2012 kello 20:49

    Eilen oli Die Weltissä juttu, missä todettiin, että Saksassa tuloerot ovat kaikilla mittareilla Euroopaan suurimmat: asema, sukupuoli, ikä, koulutus, alue…

    Pohjoismaissa tuloerot eivät lokeroi ihmisiä.

    Paitsi, että tänne on tosin pesiytynyt viimeaikoina ahneiden johtajien veljeskunta, joka pitäisi pian verottaa terveelle pohjoismaiselle tasolle, ja jos ei kelpaa, niin lähtevät sitten Amerikkaan, kuten on uhiteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tommi Uschanov kirjoitti 20.11.2012 kello 21:21

    JouniL:
    Voiko vaikkapa sosiaalijärjestelmä toimia erinomaisesti jos kaikkien kovin mittari, eli elinaikaero sosiaaliryhmien välillä näyttää näin huonoa. Silti sosiaalipuolelle syydetään rahaa.

    Näinhän asia ei suinkaan ole, vaan Suomen sosiaalimenojen BKT-osuus on tätä nykyä vain EU-maiden keskitasoa. Ja senkin se saavutti tällä vuosituhannella ensi kertaa vasta vuonna 2009.

    JouniL: Voiko maa olla onnellisin jos tehdään ennätysmäärä itsemurhia ja joukkomurhia.

    Mistähän ennätyksistä tässä nyt oikein puhutaan? Maailman terveysjärjestön itsemurhatilastoissa Suomi on hädin tuskin 20 pahimman maan joukossa. Maailman ykkönen on Liettua, jossa tehdään itsemurhia noin kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Lisäksi Suomen edellä on tilastossa melkein pelkästään Euroopan maita.

    Joukkomurhia on tapahtunut tällä vuosituhannella kolme (ja ehkä lisäksi Myyrmannin räjähdys, jonka tahallisuudesta ei saatu selvyyttä). Näitä viimeaikaisia ennen edellinen taisi olla Pihtiputaan poliisisurma 1969. Missä tilastossa tämä lukema on ennätys?

    Henkirikosten määrä on vähentynyt vuosikymmeniä ja on enää vain pieni murto-osa siitä mitä se oli itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Jos katsomme esimerkiksi vuotta 1980 tai 1990, jotka eivät ole kovinkaan poikkeuksellisia 20-30 vuoden takaisia vuosia, niin vielä tuolloisestakin miesten henkirikoskuolleisuudesta on ehtinyt lähteä reilu kolmannes pois ja naisten henkirikoskuolleisuudesta puolet pois. Miesten ja naisten vuoden 1990 luvut ovat 4,95 ja 1,56 sataa tuhatta asukasta kohti, tuoreimmat vuoden 2010 luvut taas 3,03 ja 0,80.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. mr. hoitsu kirjoitti 20.11.2012 kello 21:39

    Musta puuttuu pari kolme ihan pohjimmmaista syytä.

    1.Ihan keskeisimpiä on tietysti työetiikka, tämä protestanttinen.
    2.Poikkeuksellisen kattava koulutus jo yli sadan vuoden takaa.
    3.Sitten yhteiskuntien pienuus ja kaikkinainen homogeenisuus; 3.1 poikkeuksellista lainkuuliaisuutta tuottanut 3.2 ihan keskeisiä syitä jotka mahdollistanut maailmanmitassa hyvin suurta solidaarisuutta kansakuntien sisällä. Siten tuottanut hyväsyntää veroillekin.

    Kansakunnat osin menestyneet veroista huolimattakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Evert The NeveRest kirjoitti 20.11.2012 kello 22:31

    Pohjoismaat ovat maailman parhaita. Ja voi vain kuvitella, miten vahvoja vaikuttajia ne olisivat yhdessä. Ei tarvitsisi hattu kourassa kerjätä vuorotellen YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä.

    Käytännössä meillä on jo pohjoismainen talousliitto pankkien ja varsinkin ruotsalaisten yritysten kautta. Tosin muut Pohjoismaat ovat vahvemmin läsnä Suomessa kuin suomalaiset yritykset muissa pohjoimaissa.

    Pohjoismainen liittoutuminen ja yhteinen valuutta on Suomen kannalta nykytilanteessa ainoa vaihtoehto päästä ulos eurokriisistä ja Suomen hyvinvointivaltion romahtamisesta.

    Valtiontalouden tiedotteen mukaan Suomen talous on jo syöksyssä:
    http://tinyurl.com/cocex3c

    Ruotsin vihreiden Jan Lindholm on tehnyt Ruotsin valtiopäiville aloitteen yhteispohjoismaisesta valuutasta.
    http://tinyurl.com/cudtdok

    Toisin kuin Suomessa, muissa Pohjoismaissa asioista keskustellaan avoimesti. Täällä ensin otettiin se kuuluisa niskalenkki, ja kun se ei toiminut, kiellettiin keskustelu, jotta markkinat eivät hermostuisi.

    Olkaamme kiitollisia, että Suomi vielä yleensä luetaan pohjoismaiseksi valtioksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi B kirjoitti 20.11.2012 kello 23:22

    miten olis korkee sosiaalinen paaoma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. eggo kirjoitti 20.11.2012 kello 23:57

    Ei ihmisten yleistä onnellisuutta yhteiskunnassa voi tarkastella itsemurhamäärien perusteella. Itsemurhia tekevät suurelta osin vakavasti psyykkisesti sairaat ihmiset, joiden käsitys ympäröivästä todellisuudesta on selkeästi häiriintynyt. Vähän sama kuin haluaisi tietää väestön fyysisestä kunnosta ja tutkisi reumapotilaita.

    Mitä tulee noihin tilastoihin niin useimmissa maissa ne eivät kerro todellisesta itsemurhakuolleisuudesta vaan yhteiskuntajärjestelmästä, uskonnosta, poliisilaitoksesta ja kuolemantapaa koskevasta lainsäädännöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tiedemies kirjoitti 21.11.2012 kello 6:10

    Suomi on hyvä maa, ja sen kulttuurissa on paljon hyviä piirteitä. On toki ongelmiakin, vaikka iso osa niistä on ns first world problem- tyyppisiä.

    Tommi U:n yllä kuvailema positiivinen kehitys on aivan todellista. Tilanne kuitenkin kätkee alleen tiettyjä uhkia, joiden osalta ns oikeisto ja muut pelottelijat ovat tietyssä mielessä aivan oikeilla jäljillä.

    Yksi on se, että vaikka en itse kaikkein fanaattisimpiin velka-alarmisteihin lukeudu, niin julkisen talouden vaje on hälyyttävä. Se ei ole puhtaasti suhdanneluontoista, ja vaikka olisikin, on riski että nykyinen matalasuhdanne kestää vielä hyvinkin pitkään. Samaan aikaan alla oleva tilanne heikkenee, koska vaikka olisi ns täystyöllisyys, niin huoltosuhde heikkenee lähiaikoina, eikä tilanne ala helpottaa ennenkuin neljännesvuosisadan päästä, ja silloinkin hitaasti.

    Alarmistit ovat sikäli aika pihalla, että Suomen valtionvelan reaalikorot ovat tukevasti pakkasella tällä hetkellä, joten julkisella rahalla tehtävät investoinnit, vaikka velkataakkaa lisäävätkin, eivät rasita lainkaan niin paljon taloutta kuin voisi kuvitella. Etenkin jos näillä investoinneilla saadaan aikaan säästöjä, niitä kannattaa kyllä tehdä. Unohdetaan, että ilman Euroa tällaista tilannetta ei olisi.

    Ongelmana tietenkin on sitten se, että ei se auta jos velka on ns. syömävelkaa, niinkuin se paljolti tällä hetkellä on. Ja kun talous on avotalous ja lama ei, valitettavasti, tarkoita reaalipääoman vajaakäyttöä niinkuin Keynesiläinen ajattelu implisiittisesti olettaa, ja niinkuin oli 1990-luvulla (kysyntälama), vaan investoinnit vain menevät muualle, niin velkaelvytys ei tuota investointeja vaan kulutusta joka ostetaan ulkomailta.

    Keynesiläisittäin katsottuna, esim Mundell-Fleming on liian karkea malli tähän, koska Suomen julkisen talouden toiminta ei vaikuta Euron kurssiin. MF:ssä kun rahapolitiikalla (devalvaatio) saadaan vienti vetämään jos kurssi kelluu, ja jos kurssi on kiinteä, niin sitten alijäämäinen budjetti vetää ulkomailta lainarahaa ja tuo investointeja. Tämä toimii siihen asti, että alijäämä tuo kyllä ulkomailta rahaa, mutta ne kulutetaan ja raha virtaa takaisin ulkomaille. Sen näkee muuten vaihtotaseen ylijäämän katoamisena (tämä on tosin tietty muna/kana, tai oikeastaan rabbit/duck, mutta ei siitä sen enempää)

    Itse näen keskeisenä ongelmana Suomessa sen, että maahan mahtuu tavallaan kerrallaan yksi totuus ja Yksi Iso Juttu ™. Nyt on jo selvää että se Yksi Iso Juttu ei enää olekaan Nokia. Nokiasta on tullut pieni juttu ja sekös harmittaa. Ihmiset kaipaavat kauheasti sitä Yhtä Isoa Juttua ja kun sitä ei näy, niin tulee paniikki. Nyt ollaan eri mieltä siitä, mikä Iso Juttu olisi ja osa on sitä mieltä että sitä ei tulekaan, joten mennään kaikki kuilun reunalta alas.

    Minusta pitäisi luopua ajatuksesta että tarvitaan Yksi Iso Juttu, ja hyväksyä, että nyt sitä ei ole, joten ihmisten pitää vähän enemmän tehdä hommia ja ottaa vähän enemmän itse asioita haltuun. Käytännössä siis julkista sektoria pitäisi hallitusti keventää sieltä, missä eniten keventämisen varaa on. 45 prosenttia on paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tiedemies kirjoitti 21.11.2012 kello 8:31

    eggo: Itsemurhia tekevät suurelta osin vakavasti psyykkisesti sairaat ihmiset, joiden käsitys ympäröivästä todellisuudesta on selkeästi häiriintynyt.

    Onko tästä jotain muuta evidenssiä kuin se tautologia että “eihän kukaan terve ihminen nyt itsemurhaa tee”?

    Sori, mutta väittäisin että olet väärässä. Tai siis, riippuu vähän mitä “suurelta osin” tässä tarkoittaa, mutta en usko että tämä väite pätee, jos se tulkitaan niin, että Suomen länsieurooppalaisittain melko korkeat itsemurhaluvut selittyisivät sillä että täällä on enemmän psyykkisesti sairaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 21.11.2012 kello 8:44

    “Käytännössä siis julkista sektoria pitäisi hallitusti keventää sieltä, missä eniten keventämisen varaa on. 45 prosenttia on paljon.”

    Nopeiten julkisen sektorin alijäämä tasoittuu ilman suuria vaurioita taloudelle ,kun julkisen sektorin palkat jäädytetään viideksi vuodeksi.

    Leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja 30 % jäädytyksellä alijäämä nollautuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Viherinssi kirjoitti 21.11.2012 kello 8:47

    Evert The NeveRest: Ruotsin vihreiden Jan Lindholm on tehnyt Ruotsin valtiopäiville aloitteen yhteispohjoismaisesta valuutasta.

    Varjelkoon! Norjalaisten kanssa samassa valuutassa… Meille juuri nyt tällä hetkellä sopii aivan erinomaisesti heikko euro, saisi olla vielä heikompi. Sveitsiläisiltä voi kysyä, kuinka kivaa on olla vahvan valuutan kanssa.

    Meidän suurimpia ongelmiamme ovat korkeat työvoimakustannukset, jolloin vahvaan valuuttaan joutuminen olisi vielä pahempi katastrofi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Viherinssi kirjoitti 21.11.2012 kello 8:55

    Tiedemies: Minusta pitäisi luopua ajatuksesta että tarvitaan Yksi Iso Juttu, ja hyväksyä, että nyt sitä ei ole, joten ihmisten pitää vähän enemmän tehdä hommia ja ottaa vähän enemmän itse asioita haltuun.

    Tuon Ison Jutun kanssa on vielä niin, että talouden kannalta hajautus on mukavampi asia. Koko Nokia-dynastian ajan oli sellainen pelko, että mitä sitten jos se hiipuu. Ja sitten se hiipui.

    Teknologia tuntuu olevan Suomelle luontainen vientituote, mutta senkin alalla voi tehdä kovin laajalti asioita. (Suomesta viedään muuta kuin korkean teknologian tuotteita tai korkeaa tuotantoteknologiaa vaativia tuotteita muutama prosentti viennin arvosta.) Kannattaisi huolehtia siitä, että asiakkaita on kaikkialla maailmassa ja kaikilla sektoreille. Silloin taantumat sattuvat edes vähän vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. hupsis kirjoitti 21.11.2012 kello 9:34

    Tommi Uschanov: Mutta puhutpahan vain lämpimiksesi. Vaikka asia olisi puolen minuutin googlauksella selvitettävissä.

    OECD:n mukaan Sveitsin Gini-kerroin tulonsiirtojen jälkeen on ollut tällä vuosituhannella noin 0,27-0,30. Suomen vastaavasti 0,24-0,26. Ei nyt ihan sama, mutta kyllä nämä maat ovat merkittävästi lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi Yhdysvaltoja (0,36-0,38).

    Samoin OECD:n mukaan Suomen kokonaisveroaste vuonna 2009 oli 43,1 ja Sveitsin 30,3. Eli “1/10 Suomen vastaavasta” -väitteen liioittelukerroin on noin 7.

    Jos haluaa, että otetaan vakavasti, niin ei kannata käyttää sellaista mielipuolisen sallivaa “sosialismin” määritelmää, josta seuraa mm., että Saksojen yhdistyessä yksi sosialistinen valtio fuusioitui toiseen sosialistiseen valtioon. Tällaiset määritelmät ovat jostain syystä olleet viime aikoina Suomessakin nousussa – lieneekö yhdysvaltalaisen älyvapaan keskustelukulttuurin rantautumista vai mitä.

    Puhuin tuloeverotuksesta ja väitän edelleen että liioittelukerroin on pienempi kuin veroasteiden ero, varsinkin “työnantajamaksut” otetaan huomioon.

    Kun kerta guuglaamattomuus ottaa noin koville niin nyt sitten googlasin. Kaksilapsinen pariskunta joka tienaa reilut 6500E/kk maksaa Zurichin kantonissa keskimäärin tuloveroa 3.4%.

    Ginikertoimien vertailu Yhdysvaltain ja vaikkapa Suomen välillä on täysin mielipuolista, Euroopan ja USA:n välillä ehkä hieman mielekkäämpää. Toki tulokset eivät silloin ole ehkä niin mieluisia.

    En oikein ymmärrä mistä tuo sosialismin määritelmä pomppasi, mutta kiva kun kerroit. Ja ei, minua ei tarvitse ottaa internetpalstoilla vakavissaan, en itsekään ota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Eero kirjoitti 21.11.2012 kello 9:52

    Usein melkoisen aksiomaattisen kuuloisia “hyvinvointivaltioon ei ole varaa” -väitteitä on kahta sorttia. Ensinnäkin yleinen eli historiallinen taso, joka implikoi että Pohjoismaat ovat tähän asti menestyneet valtion suuresta roolista RIIPPUMATTA tai jopa HUOLIMATTA,ja edes jonkinverran uskottavampana (mutta sekin tarkempaa analyysiä vaativana) sitten huoli tulevasta maailman ja olosuhteiden muuttuessa.

    Artturi B ehdotti menestyksen reseptiksi sosiaalista pääomaa ja sikäli kun koko vastausta jotenkin voi yhteen termiin summata, olen samoilla linjoilla. Putnamin (muistaakseni, kirj.huom. en ole sosiologi joten en tunne alan kirjallisuutta) korostama kansalaisten luottamuksen, ja toisaalta sitä kautta vahvemman osallistumisen yhteiskuntaan ja sen rakentamiseen sekä pyörittämiseen (civicmindness), rooli on houkutteleva abstrakti selitysmalli – jos jo siksi, että sillä on jossain muodossaan kannatusta sekä oikealta että vasemmalta laidalta poliittista kenttää. Tulkintaerimielisyyksiä tulee sitten lähinnä käytännön keinoista tuon luomiseen ja ylläpitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. ij kirjoitti 21.11.2012 kello 10:27

    Liian vanha:
    Nopeiten julkisen sektorin alijäämä tasoittuu ilman suuria vaurioita taloudelle ,kun julkisen sektorin palkat jäädytetään viideksi vuodeksi.

    Näinhän voisi ajatella, mutta samaan aikaan julkinen sektori joutuu kilpailemaan yksityisen kanssa esimerkiksi lääkäreistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 21.11.2012 kello 10:41

    Viherinssi: Varjelkoon! Norjalaisten kanssa samassa valuutassa… Meille juuri nyt tällä hetkellä sopii aivan erinomaisesti heikko euro, saisi olla vielä heikompi. Sveitsiläisiltä voi kysyä, kuinka kivaa on olla vahvan valuutan kanssa.

    Meidän suurimpia ongelmiamme ovat korkeat työvoimakustannukset, jolloin vahvaan valuuttaan joutuminen olisi vielä pahempi katastrofi.

    Vielä korkeampia työvoimakustannukset ovat Belgiassa, Tanskassa,Ruotsissa ,Ranskassa Luxemburgissa, Irlannissa, Hollannissa ,Saksassa, Irlannissa ,
    Ei Suomiole työvoimakustannuksiltaa EU:n kallein,pikemminkin keskitasoa

    Kyllä lopullisen kilpailukyvyn sanelee tuottavuus ja muu kilpailukykyyn vaikuttavat seikat

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/d/d6/Average_hourly_labour_costs_in_the_business_economy%2C_2009_%281%29_%28EUR%29.png

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 21.11.2012 kello 10:52

    ij: Näinhän voisi ajatella, mutta samaan aikaan julkinen sektori joutuu kilpailemaan yksityisen kanssa esimerkiksi lääkäreistä.

    Tähän voi vastata lisäämällä koulutusta, työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa palkkatasoa.

    Uosukainen supisti lääkärikoulutuksen puoleen 1990 -luvulla lääkäreiden vaatimuksesta,sisäänottomäärät tippuivat n 700 tuonne 350

    Vieläkään ei ole palattu tuolle 1990 luvun tasolle

    Lääkäreistä n 8500 eli liki puolet eläköityy enne 2020 joten meillä on joka tapauksessa edessä suuri lääkäripula ellei koulutusta lisätä

    On parempi,että voi käydä edes vähemmänkoulutetun lääkärin vastaanotolla kuin ei pääse lääkärille ollenkaan.Nythän esim Espoo tekee näin, että aikaa varaava potilaspidtetään jonoon ja katsotaan 3-8 kuukaudnekuluttua,onkopotilas hengissä.Todennäköisesti hän on jo käynyt yksityisellä ja ongelmaon poistunut.

    Terkkareista on tullut köyhien tappajia eli nyt odotetaan, että sairaus on pahentunut vakavaksi

    http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/turku-valmis-lisaamaan-laaketieteen-koulutusta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. anonyymi kirjoitti 21.11.2012 kello 11:28

    ij: Näinhän voisi ajatella, mutta samaan aikaan julkinen sektori joutuu kilpailemaan yksityisen kanssa esimerkiksi lääkäreistä.

    …ja yksityiset läähärit aiheuttavat turhia kustannuksia terveydenhuoltoon. Eikö “ongelman” ratkaisu ole tällöin aika selvä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Viherinssi kirjoitti 21.11.2012 kello 11:56

    Liian vanha: Vielä korkeampia työvoimakustannukset ovat Belgiassa, Tanskassa,Ruotsissa ,Ranskassa Luxemburgissa, Irlannissa, Hollannissa ,Saksassa, Irlannissa ,
    Ei Suomiole työvoimakustannuksiltaa EU:n kallein,pikemminkin keskitasoa.

    Olen siitä samaa mieltä, etteivät suomalaiset palkat absoluuttisella mittarilla mitään huipputasoa ole.

    Kyse on kuitenkin enemmän suhteellisesta kehityksestä, ja siteeraamasi numerot ovat kolmen vuoden takaa. Tässä samasta lähteestä työvoimakustannusten muutosta eri maissa vuodelta 2011 vuoteen 2012 sekä vuoden 2010 työvoimakustannuksia yksityisellä sektorilla.

    Nuo yhdistämällä ainakin väite siitä, että Saksassa on Suomea kallimpaa ei tunnu ainakaan ihan yksiselitteiseltä. Jo vuonna 2010 puntit olivat melkein tasan, ja sen jälkeen Suomi on kirinyt.

    Erityisen hankalalta näyttää nimenomaan se, että Suomessa työvoimakustannukset ovat nousseet paljon Saksaa nopeammin viimeiset 15 vuotta. Toki tässä on alkupäässä mukana sekä Saksan henkilökohtaisia ongelmia ja Suomen lamasta toipumista, mutta sama ilmiö on näkyvissä myös viimeisen viiden vuoden aikana. Suomen työvoimakustannukset ovat viimeisen viiden vuoden aikana noin 10 % enemmän kuin Saksassa.

    Kilpailukykymme Saksaan nähden on heikentynyt. Ruotsiin nähden ei onneksi niinkään, koska kruunun kurssi on korjannut ruotsalaisten tilannetta.

    Kyllä lopullisen kilpailukyvyn sanelee tuottavuus ja muu kilpailukykyyn vaikuttavat seikat.

    Nimenomaan. Kuten vaikkapa luonnonvarat, yhteiskunnan tehokkuus, pääomat, maantieteelliset seikat, jne. Suomen vahvuutena on sujuva liiketoimintaympäristö lainsäädännön ja yhteiskunnan puolelta sekä koulutettu väki. Sen sijaan melkeinpä kaikki muu alkaen harvaanasutusta pohjoisesta maantieteestä onkin sitten meitä vastaan.

    Jos teemme samoja asioita kuin muut, meillä jää vähemmän leivän päälle työntekijöillekin. Jos keksimme tehdä fiksumpia asioita kuin muut, voimme päästä paremmille tuloille. Suorassa kilpailussa olemme kuitenkin altavastaajina.

    Se pitää tietysti huomioida, että työvoimakulut eivät ole 1:1 sama asia kuin palkat. Tämä voi johtaa siihen tilanteeseen, että työntekijän ostovoima katoaa JA työnantajan ostovoima työvoiman suhteen heikkenee samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. SW kirjoitti 21.11.2012 kello 12:58

    Suomi numeroina vihkosesta voi lukea, että yhtä yksityisen sektorin työntekijää kohden on kaksi työelämän ulkopuolella olevaa tai julkisen sektorin työntekijää. Voiko tällainen yhtälö toimia????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty kirjoitti 21.11.2012 kello 13:15

    Liian vanha:Kyllä lopullisen kilpailukyvyn sanelee tuottavuus ja muu kilpailukykyyn vaikuttavat seikat

    Viime vuosina siihen tuottavuuteen ei ole kovinkaan hirveästi panostettu, pikemminkin päinvastoin. Raamikorotukset kaulassa on keksitty kaikenlaista omaan jalkaan ampumista.

    Firmat ovat joo tehostaneet, nimittäin lakkauttamalla tuottamattomia tehtaita. Sillä tavoinhan se keskimääräinen tuottavuus nousee kohisten, mutta minusta tuo ei ole koko kansantalouden kannalta kaikkein paras tapa. Sonerakin irtisanoo taas, Wärtsilä lomauttaa, Metso tehostaa. Liian vähän tuottavat työntekijät lähtevät sankoin joukoin kortistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. antti kirjoitti 21.11.2012 kello 14:57

    JouniL:
    Anteeksi, mutta olet pahasti väärässä. Ruotsi on ollut aiemmin Eurooppalainen suurvalta.

    Taas pitää rautalangasta vääntää. 1900-luvulla (“viime vuosisadalla”) Ruotsi ei kovin kummoinen suurvalta ollut. Sen sijaan, kahden maailmansodan aikana, Ruotsi myi rautamalmia, kuulalaakereita, lentokoneiden kokoonpanoa jne Saksaan. Tanska vastaavasti sianlihaa. Sotien jälkeen markkinoita riitti jälleenrakennettavassa Euroopassa. Vielä nykyisinkin Saksan markkinat ovat lähellä pohjoismaita, samaan tapaan ovat menestyneet myös Hollanti, Luxemburg, Itävalta, Sveitsi, Italian pohjoisosa. Ei menestys silti mikään maantieteellinen automaatti ole, asiat voidaan myös sössiä tieten tahtoen itäblokin tyyliin tai ranskalais-belgialaiseen tyyliin myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Sun Tzu kirjoitti 21.11.2012 kello 15:02

    SW:
    Suomi numeroina vihkosesta voi lukea, että yhtä yksityisen sektorin työntekijää kohden on kaksi työelämän ulkopuolella olevaa taijulkisen sektorin työntekijää. Voiko tällainen yhtälö toimia????

    Vihkonen on väärässä.

    Tilastokeskuksen mukaan yrityksissä on töissä n 1.4 miljoonaa suomalaista. Kaikenkaikkiaan suomalaisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden nettomaksajan ruokapöydässä istuu lähemmäs neljä vero-elättiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. eggo kirjoitti 21.11.2012 kello 15:47

    Tiedemies: Onko tästä jotain muuta evidenssiä kuin se tautologia että “eihän kukaan terve ihminen nyt itsemurhaa tee”?

    Sori, mutta väittäisin että olet väärässä. Tai siis, riippuu vähän mitä “suurelta osin” tässä tarkoittaa, mutta en usko että tämä väite pätee, jos se tulkitaan niin, että Suomen länsieurooppalaisittain melko korkeat itsemurhaluvut selittyisivät sillä että täällä on enemmän psyykkisesti sairaita.

    En missään nimessä viitannut siihen, että itsemurhalukumme selittyisivät suuremmalla psyykkisellä sairastavuudella. Joitain psyykkisiä sairauksia täällä on enemmän kuin muualla, joitain vähemmän. Esim. skitsofrenian esiintyvyys on Suomessa suurempi mutta tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys pienempi kuin useimmissa muissa maissa. (Arch Gen Psychiatry. 2007 Jan;64(1):19-28.)

    Itsemurhan tekijöistä yli 90 prosentilla on psykiatrista sairastavuutta. Kahdella kolmanneksella on ainakin vakava-asteinen masennus. Lähteenä vanha mutta suomalainen tutkimus jossa tutkittiin kaikki yhden vuoden aikana Suomessa itsemurhan tehneet retrospektiivisesti.(Am J Psychiatry 1993;150:935-40)

    Se, miksi Suomessa psyykkisesti sairaat jonkin verran enemmän itsemurhia tekevät, liittyy moneen asiaan. Ainakin itsemurhavälineiden saatavuuteen, Suomessa luultavasti aseiden suureen määrään. (JAMA 2005 Oct 26;294(16):2064-74.)

    Skitsofreniapotilaiden ja vakava-asteista masennusta sairastavien itsemurhakuolleisuus on 20-kertaista normaaliväestöön verrattuna. Epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavista kuolee oman käden kautta 0,5 prosenttia vuodessa.(en jaksa lähteitä kaivaa)

    Sinänsä asia on päivänselvä. Psykiatriset häiriöt ovat oirediagnooseja eli syndroomia ja itsemurhan tekijällä yleensä on vakavia oireita eli diagnosoitava häiriö. Vai mitä romanttisia kuvitelmia kirjoittajalla mahtoi olla. Vai ajatteletko ehkä että vakavasti masentuneen käsitys ympäröivästä todellisuudesta ei ole vääristynyt. Romanttista haihattelua sekin. Eri asia sitten onko vääristyminen psykoottistasoista (esim: “Olen jo kuollut, ettekö usko, antakaas kun ammun itseäni päähän jotta ymmärrätte, etten voi kuolla uudelleen.” )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. anonyymi kirjoitti 21.11.2012 kello 18:37

    eggo: Se, miksi Suomessa psyykkisesti sairaat jonkin verran enemmän itsemurhia tekevät, liittyy moneen asiaan. Ainakin itsemurhavälineiden saatavuuteen, Suomessa luultavasti aseiden suureen määrään.

    Alasajettuihin mielenterveyspalveluihin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Sepi kirjoitti 21.11.2012 kello 19:17

    Sun Tzu: Vihkonen on väärässä.

    Tilastokeskuksen mukaan yrityksissä on töissä n 1.4 miljoonaa suomalaista. Kaikenkaikkiaan suomalaisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden nettomaksajan ruokapöydässä istuu lähemmäs neljä vero-elättiä.

    Ruokapöydän antimista sentään osan tuottaa julkinen talous. Esim. tiet, lasten koulutuksen, ison osan terveydenhoidosta, sekä lähes kaiken sairaanhoidon.

    Se on sitten eri asia, että kuinka tehokkaasti tuottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Ville kirjoitti 21.11.2012 kello 21:53

    Sepi:

    Ruokapöydän antimista sentään osan tuottaa julkinen talous. Esim. tiet, lasten koulutuksen, ison osan terveydenhoidosta, sekä lähes kaiken sairaanhoidon.

    Se on sitten eri asia, että kuinka tehokkaasti tuottaa.

    Sellaisia ihmisiä on, jotka eivät kauheasti hyödy valtion kustantamista teistä, koulutuksesta, sairaanhoidosta jne. Sitten on niitä, jotka hyötyvät paljon. Ja sitten on suuri osa, joiden kannalta kyse on ikäänkuin vakuutusluonteisesta palvelupaketista: maksetaan sen varalta, että tarvetta tulee. Ongelmia voi tulla, jos ensimmäinen ryhmä on se, jolta kerätään eniten veroja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. JaSa kirjoitti 21.11.2012 kello 22:28

    Yksi usein unohdettu selitys Suomen ja muiden Pohjoismaiden suhteelliselle menestykselle on kielialueen pienuus. Sen vuoksi ulkomaisten elokuvien ja sarjojen dubbaus ei meillä yleensä kannata. Ja se taas myötävaikuttaa siihen, että valtaenemmistö lapsista oppii lukemaan varsin hyvin ja aika moni myös oppii samalla englantia. Tällä ei ole oleellista merkitystä niille, jotka lukevat kirjan päivässä ja kaksi parhaassa. Mutta niille, jotka eivät kirjoja ja lehtiä juuri lue, televisio-ohjelmien tekstitys moninkertaistaa lukemisen määrän ja tarjoaa sellaista tehokasta tukiopetusta, josta espanjalaiset ja amerikkalaiset ikätoverit jäävät paitsi.

    Lukutaito heijastuu moneen muuhunkin taitoon. Tämä selittää ison osan siitä, miksi kansainvälisissä kouluvertailuissa suomalaislasten menestys on ennen kaikkea sen heikoimman neljänneksen parempaa menestystä verrattuna muiden maiden heikoimpaan neljännekseen. TV-tekstit selittävät osan siitä, miksi suomalainen keskiverto koulupudokas ei ole ihan yhtä pahasti pudonnut kuin espanjalainen tai amerikkalainen tai italialainen koulupudokas. Tämä heijastuu myös tuottavuus- ja tuloeroihin.

    Toinen vähän samantapainen selitys liittyy amerikkalaisiin tietokonepeleihin ja nuorison suosimaan netistä laittomasti ladattavaan jenkkiviihteeseen. Nämä ovat nyky-Suomessa merkittäviä englannin oppimisen lähteitä, varsinkin pojille.

    Olisi tietysti isänmaallisempaa kehua suomalaisten päiväkotien tätejä, peruskoulun opettajia ja kirjastonhoitajia lasten hyvistä ja muita maita tasaisemmin jakautuneista oppimistuloksista, mutta realistin täytyy antaa osa kunniasta Bart Simpsonille, WoW:lle ja Gordon Ramsaylle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Mikko Kiviranta kirjoitti 22.11.2012 kello 1:03

    Sun Tzu:

    Tilastokeskuksen mukaan yrityksissä on töissä n 1.4 miljoonaa suomalaista. Kaikenkaikkiaan suomalaisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden nettomaksajan ruokapöydässä istuu lähemmäs neljä vero-elättiä.

    Voi ei, näitä pölhöpopulismeja on näkynyt jenkkiläisillä keskustelupalstoilla, mutta että nyt Soininvaaran blogissakin… Ainakin ne jenkkiläiset populismit ovat helposti korvaan tarttuvia yksinkertaistuksia, joiden oikominen sitten vaatii pitkät litaniat, maailmassa kun moni asiantila riippuu yhdestä jos toisestakin. Siksi yksi pölhöpopulisti ehtii heittää kymmenen slogania siinä ajassa kuin viisas täsmentää yhden. Lukijakunnan hitaammalle segmentillekin käy helppo iskevä slogan järkeen helpommin kuin pitkä, polveileva ja epäilyttävästi selittelyltä vaikuttava tarkennus.

    No jos nyt ottaa Sun Tzun luvut niitä tarkistamatta, taskulaskin kertoo että “elättäjän” pöydässä istuu oikeasti 2.86 “elätettävää”. Kai se on pölhöpopulistilogiikalla melkein neljä.

    Pikaisesti tsekattuna (virheitä voi olla) istujista on jotain 0.75 alle 18-vuotiaita, joita ei suurelta osin elätetä veroilla, vaan ihan mamma och pappa betalar. Jos lasten koulunkäyntiä ajattelee vero-elatuksena, laskettakoon se synteihin vain yhdesti (löytyy alempaa ‘opettajat’-kohdasta).

    Yli 65-vuotiaita pöydässä istuu 0.7 kappaletta. Niiden elättäminen menee pikemminkin eläkemaksuista kuin veroista, mutta veroluonteista sekin tietysti on. Tässä blogissa on aikaisemmin keskusteltu miksi vanhukset kannattaa elättää tuolla tavalla, sen sijaan että heitä edellytettäisiin heittelemään kultakolikoita kirstuun työuransa aikana. Siitä voi kyllä kirskutella hampaitaan että miksi ne prkl suuret ikäluokat keskittyivät vain “Suomen rakentamiseen” ja jättivät lapset tekemättä. Oma sukupolvi kun tässä joutuu sekä rakentamaan tulevaisuuden Suomen että tekemään ne lapset.

    Vielä siellä pöydässä istuu monia joita ei elätetä vastikkeetta, vaan joilta lyhytnäköisempi elättäjä oleellisesti pakotetaan ostamaan palveluita. Mm. 0.06 istujaa on opettajia, melkein 0.1 kunnallisessa terveydenhuollossa, 0.02 on varusmiehenä ja puolet siitä kapiaisina maata puolustamassa. Lyhytnäköinen vasemmistoliberaali “elättäjä” saattaisi esim. ajatella että jätänpä maanpuolustuspalvelut ostamatta, kyllä joku muu sen maksaa kuitenkin. Lyhytnäköinen oikeistokonservatiivi “elättäjä” saattaa taas ajatella ettei sen syrjäytyneen naapuriperheen matikkanero-tyttären tarvi yliopistoa käydä ainakaan minun rahoillani.

    Sitten esimerkiksi yliopistojen henkilökuntaa 0.02, AMKien en jaksa etsiä. Yliopisto-opiskelijoita pöydässä istuu 0.12 ja AMK:ilaisia 0.1, mutta he eivät kovin paljoa vero-elatusta syö, päinvastoin tekevät opintojen ohessa monet semmoiset paskaduunit joihin ei muita tekijöitä löydy.

    Paljon toistaiseksi selittämätöntä väkeä jää vielä pöytäänkin, mutta eiköhän tässä jo vähän nähty pölhopopulismin taakse. Myös paljon todellisen maailman kompleksisuutta jäi vielä piiloon, vaikkapa se että niistä alle 18-vuotiaiden elättäjistä joku osa saa palkkansa verotuloistakin, osa (mielipidekysymys) vastikkeellisesti jotkut ehkä (mielipidekysymys) vastikeettomasti aitoina “veroelätteinä” – mutta on lapsia yksityisen sektorinkin mammoilla ja papoilla.

    Nykytilannetta kohtaan voi heittää monenlaista kritiikkiä: huoltosuhde vaatisi ihan oikeasti reivaamista, ja henkilökohtaisesti olisin pikemminkin kutistamassa julkista sektoria kuin kasvattamassa. Mutta tuo heitto neljästä veroelätistä on vähän kuin kauhistelisi kuinka Kimi Räikkönen joutuu yksin tienaamaan rahat tallin monelle kymmenelle sponsoriraha-elätille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Evert The NeveRest kirjoitti 23.11.2012 kello 22:43

    Pohjoismaat ovat parempia kuin osaamme kuvitellakaan.

    Ei uskoisi Postipankkimme mainokseksi tällä sivulla olevaa pohjoismaisen pankin New Normal videota:
    http://tinyurl.com/d2mjvu8

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Raimo K kirjoitti 2.12.2012 kello 22:00

    Sun Tzu: Vihkonen on väärässä.

    Tilastokeskuksen mukaan yrityksissä on töissä n 1.4 miljoonaa suomalaista. Kaikenkaikkiaan suomalaisia on n 5.4 miljoonaa.

    Eli yhden nettomaksajan ruokapöydässä istuu lähemmäs neljä vero-elättiä.

    Aivan törkeää! – ja näistä vielä 2,3 on tuon veronmaksajan omassa perheessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus