Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012

18.11.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Viikinranta

Kaava pantiin pöydälle kesäkuussa ja kehotettiin käymään neuvotteluja häädettävien yritysten kanssa. Sopua ei näytä syntyneen eikä halukkuutta muuttaa muille teollisuusalueille, vaikka niillä on runsaasti tiloja tyhjillään.

Viikinrannassa muutetaan korttelin verran pienteollisuustilaa asuinkäyttöön. Alueelle kaavoitetaan lisää asutusta noin 1200 asukkaan verran. ATT esittää omassa lausunnossaan, että pienteollisuuden pitäisi laajemmin väistyä asumisen tieltä ja asuintonteilla tulisi tehokkuuksia nostaa. Olen vahvasti ATT:n linjoilla. Tämä paikka ei enää sovellu pienteollisuustilaksi, eikä Helsingissä teollisuustonteista ole pulaa. Virasto vetoaa voimassa olevaan yleiskaavaan. Pitäisikö koko hankkeen odottaa tulevaa yleiskaavaa? Tätä puoltaisi sekin, että yleiskaavan yhteydessä selvitetään Lahdenväylän tunnelointia. Silloin maankäyttö muuttuisi alueella täydellisesti.

Minua on syytetty yritysvastaiseksi, kun haluan tämän alueen asumiseen. Mieleeni tuli tilanne joskus vuonna noin 1982, kun tulin lausuneeksi, että lautatarhat ja muu tilaa vievä toiminta Ruoholahdessa voisivat väistyä vähän tehokkaamman maankäytön tieltä. Silloinkin minua syytettiin yritysvastaisuudesta, vaikka sitä kritiikkiä harva sen esittäjistä enää haluaa muistella. On toimintoja, jotka kuuluvat kaupungin laidoille tai muulle vähemmän halutulle maalle. Tällainen toiminta joutuu siirtymään, kun kaupunki kasvaa.  Aika vaikea tulevan yleiskaavan asuntotavoitteita on saavuttaa, jos tässäkin aletaan mammaroida.

Haluaisin palauttaa koko kaavan valmisteltavaksi niiden suuntaviivojen mukaan, joita ATT on lausunnossaan esittänyt.

Pari puistokaavaa

Alueella, jonne Helsinki aikoinaan perustettiin, on nykyisin hieno ja historiaa täynnä oleva puisto. Joku voisi tietysti kysyä, miksei sitä panna tonttimaaksi saman tien. Ainakin neljä tuhatta asuntoa! Ei! Tiivis kaavoitus suorastaan huutaa rinnalleen kunnollisia puistoja ja viheralueita. Hyvä kaupunkirakenne on tiivis, mutta harva. Mikä rakennetaan, rakennetaan tiiviisti ja väliin kunnon viheralueita.

Villa Arabeski kaavoitetaan myyntikuntoon ja Forsbyn tilan renkitupa asumiskäyttöön.

Malmin Tullivuorentien eteläpuoleisen asuinalueen asemakaava

Alueelle tulee 25 000 kerrosneliötä asumista, puolet kerrostaloissa ja puolet pientaloissa. Pysäköinti maan tasossa (noin 300 autopaikkaa, melkein hehtaari). Asuinalueiden tehokkuus 0,5 ilman lähivirkistysalueita ja teitä. Jos tämä olisi Kehä I:n sisäpuolella, urputtaisin tehokkuudesta ja maanpäällisestä pysäköinnistä, mutta täällä se käy, vaikka matkaa Malmin asemalle onkin vain kilometri.

Täällä pysäköinti maan päällä on halvempaa kuin maan alla eli rakennusoikeuden lisäyksellä ei pystyisi rahoittamaan parkkipaikkoja. Alueen sisäiset kadut tai oikeastaan kujat eivät nyt ole mitään yhteistä oleskelualuetta vaan pelkkää parkkipaikkaa. Viihtyisämpi olisi tullut, jos autot olisivat poissa silmistä.

Jätkäsaaren tornihotelli

Tässä se taas on, sopivasti vaalien jälkeen. Nyt on saatu lausuntoja, jotka eivät ole mitenkään riemukkaan puoltavia.

Olin edellisellä kierroksella sitä mieltä, että kaupunkikuva olisi parempi ilman tätä hotellia kuin sen kanssa. Asiaa voi harkita, jos elinkeinopoliittiset ja muut sellaiset syyt puoltavat hanketta. Näiden arviointi kuuluu minusta kaupunginhallitukselle – meille niitä ei kunnolla edes esitelty – ja viimekädellä valtuustolle. Siksi en halunnut kaataa asiaa lautakunnassa vaan halusin päästää sen kaupunginhallitukseen. Olen edelleen tällä kannalla. Harmi, että tällaista avointa kantaa ei saa pöytäkirjaan. Kaavaa joko puolletaan tai ei puolleta.

 

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.11.2012”

  1. Vesa Peipinen kirjoitti 18.11.2012 kello 20:51

    Ode, mikä estää lautakuntaa kirjaamasta pöytäkirjaan mielipidettään, siis lautakunta kannattaa kaavaa, mutta haluaa tuoda esiin kaupunginhallitukselle että jne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Joel Jalkanen kirjoitti 18.11.2012 kello 21:34

    Ehkä toi Viikinranta kannattaisi suosiolla jättää uuteen yleiskaavaan. Ihan turha ruveta tässä vaiheessa tappelemaan, jos jälki on tota luokkaa. Lahdenväylän ratkaisut vaikuttaa siihen ihan oleellisesti.

    Mut toi käärmetaloviritelmä pitää saada estettyä! Tiivismatala-matalahko kukkulakaupunki tonne eikä mitään vänkyröitä. Kävelysilta Vantaankosken virkistyalueille ja avot.

    Yleiskaavaa ajatellen, KariS:n ehdotus Koskelan varikon siirtämisestä Viikinrantaan kannattaa pitää mielessä. Kaupunkirakenteellisesti, liikenteellisesti, taloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti ihan loistava ehdotus, etenkin, jos sen Koskelantien liittymän saisi gryndattua: http://jalkanen.blogspot.fi/2012/09/vanhakaupunki-viikinranta.html

    Sit purnuti purn, joskus ennen te blogaajat laitoitte linkin lautakunnan esityslistoihin. Tämä perinne olisi mukava saada elvytettyä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 18.11.2012 kello 21:35

    Viikinmäestä, joo ja taputukset ATT:lle, ei tommoista maankäyttöä nyt vaan voi tehdä paikalle joka on kuuden kilometrin päästä keskussa ja kolmen kasvavan kaupunginosan välissä. Ihan sama mitä sille teette, ootetaan mieluummin seuraavaa yleiskaavaa.

    Ne yrittäjät valittaa siitä, että kaupunki pompottaa maankäytöllä ja sen takia he eivät voi investoida rakennuksiinsa. Tuo on ihan ymmärrettävä huoli, mutta jos mulla olisi tuolla joku yritys niin en tekisi pitkän aikavälin investointeja kuitenkaan vaikka tällä kertaa saisivat jäädänkin; kaavoituspaine tuollaisilla sijainnilla nyt vaan on niin kova että se gryndataan enemmän tai myöhemmin.

    Tai saisiko tämän jotenkin jakeluun vaikka näin? Neuvottelurapparista:

    Muutoksen kohteena olevan alueen tontinvuokra on tällä hetkellä noin
    100 000 euroa vuodessa. Vuokrasopimukset uusittaessa vuokra nousisi noin 130 000 euroon vuodessa. Rakennusten (9 kpl) tekniset arvot
    ovat vuonna 2012 yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa vaihteluvälin ollessa 200 000 – 1 000 000 euroa/rakennus. Vuoteen 2020 mennessä
    rakennusten arvo laskee noin 3,9 miljoonaan euroon, jos peruskorjauksia ei tehdä.
    Uusimmat väistyviksi kaavoitetuista rakennuksista on rakennettu vuonna 1988. Työntekijöitä muutosalueella on tällä hetkellä noin 100 henkeä.
    Nykyisin alueella on toimitilaa 8 987 k-m

    Asemakaavaluonnoksessa
    alueelle on esitetty asuinrakentamista 25 000 k-m2

    Tolla sijainnilla, 25 000 k-m2 on noin 30 miljoonaa euroa ihan pelkkää tontin hintaa. Jos yrittäjät omistaisi nuo tontit ja kaupunki kertoisi että voitte te siihen jäädäkin, tai sitten myytte kerrostalotontiksi, niin mitäköhän vaikkapa se bussiparkkiksen omistaja tekisi?

    Minulla käy veronmaksajan vallan mainiosti että niistä rakennuksista hyvitetään vaikka tuplat, eli 9,4M€. Eikö meillä enää osaa odota edes lahjoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 18.11.2012 kello 21:39

    Jos minä nyt sitten urputan siitä Tullivuoresta. 0,5 tehoilla ei kannata tehdä kerrostaloja. Ts. pysäköintialueita (LPA) ei oikeastaan pitäisi rakentaa mihinkään: Normaalisti se maa maksaa enemmän kuin kalliitkin hallit, ja jos ei maksa niin tekee vaan pientaloja ja paikat niille tonteille. 0,5 tehokkuudella 150m2 taloja on 300m3 per talo, noin 250 – 270m2 tonttia (kadut pois), pihaa jää jotain 100 – 200m2. Pysäköi sinne jos huvittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. J kirjoitti 18.11.2012 kello 22:42

    Aika alas mennään banaanivaltioluokkaan, jos taloudelliset syyt riittävät Jätkäsaaren torahampaan pystyttämiseksi. Kaupunkia ei yksinkertaisesti saa rakentaa tällaisten ylilyöntien ja puolueellisen virkakoneiston sanelemana.

    En ymmärrä käsienpesuasi hankkeesta toivomalla, että hallitus tai valtuusto kumoaisi hankkeen myöhemmin. Katson että kannatat kaupunginvaltuutettuna hanketta, jos äänestät sen puolesta nyt lautakunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jussi Heinämies kirjoitti 18.11.2012 kello 22:45

    Tuo Jätkäsaareen, keskeiselle ja hallitsevalle paikalle esitetty tornihotelli ei toisi mitään myönteistä tai omaleimaista lisää merellisen ja eteläisen Helsingin kaupunkikuvaan, vaan on suora kopio Tukholmaan jo rakennetusta Viktoria Towerista (Wingårdh Arkitektkontor Ab). Valistuneet tukholmalaiset eivät ole sijoittaneet sitä historialliseen kantakaupunkiinsa, vaan uuteen työpaikkalähiöön moottoritien varteen, kauaksi vanhan Tukholman arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kaupunkikuvasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Sepi kirjoitti 18.11.2012 kello 22:48

    Missä on ratikkayhteys? Vai eikö se vain näy asemakaavaluonnoksesta?

    Meinaan luulisi noin oleellisen asian näkyvän…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 19.11.2012 kello 7:56

    Sepi: Missä on ratikkayhteys? Vai eikö se vain näy asemakaavaluonnoksesta?Meinaan luulisi noin oleellisen asian näkyvän…

    Lahdentien varressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Piristysruiskeita Helsinkiin kirjoitti 19.11.2012 kello 11:33

    Elinkeinopoliittisilla ja muilla sellaisilla syillä voidaan puoltaa mitä tahansa rakennushankkeita. Guggenheimista Tallinnan junatunneliin ja Pisararadasta Jäähallihotelliin on hankkeita aina perusteltu sillä, että niillä on rakentamisvaiheessa mittavia työllisyysvaikutuksia ja että ne antavat kaupungin talouteen piristysruiskeen. Logiikka on siis se, että on ihan sama mitä ja minne rakennetaan, kunhan rakennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko H kirjoitti 19.11.2012 kello 11:44

    Asiaa voi harkita, jos elinkeinopoliittiset ja muut sellaiset syyt puoltavat hanketta.

    Voivatko nämä elinkeinopoliittiset syyt mielestäsi olla riippuvaisia tornin korkeudesta? Samat hotellin tilat käsittääkseni voidaan jakaa myös matalampiin rakennuksiin, kuten joissain aiemmissa havainnekuvissa oli tehtykin (tyyliin kaksi 16-kerroksista tjsp.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 19.11.2012 kello 13:32

    Jussi Heinämies: Valistuneet tukholmalaiset eivät ole sijoittaneet sitä historialliseen kantakaupunkiinsa, vaan uuteen työpaikkalähiöön moottoritien varteen, kauaksi vanhan Tukholman arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kaupunkikuvasta.

    Jätkäsaari ei liene Helsingin historiallista kantakaupunkia (siitä puhumattakaan että ruotsalaiset ovat kyllä ihan itse 50-luvulta alkaen purkaneet suuren osan siitä omasta historiallisesta kantakaupungistaan – jota toki ei ole syytä kopioida).

    Vanhojen satama-alueiden (Värtan) lisäksi torneja on Tukholmassa kyllä ihan ruutukaavakortteleissakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 19.11.2012 kello 16:11

    Minusta siinä Jätkäsaaren tornissa ei ole ongelma niinkään se korkeus, vaan se miltä se torni näyttää. Korkeat, isot rakennukset näkyvät kauas, pienemmissä puut pelastaa arkkitehdin. Kaupunginmuseonkin lausunnossa puhutaan vain “mittakaavasta”, koska se ilmeisesti kuulostaa jotenkin rakennustaidetieteellisemmälltä kuin että se nyt vaan on järkyttävän näköinen kolmio. Noihin ihan puhtaasti esteettisiin kysymyksiin on nyt vaan pakko ottaa jonkun kantaa, enkä minä nyt tiedä miksei luottamusmies kaupunkilaisten edustajana olisi tähän ihan riittävän kelvollinen.

    Eli siis voisiko sille tornin suunnnitelma tehdä jotain, esimerkiksi saada vaihtoehtoisen suunnitelman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. R. Silfverberg kirjoitti 19.11.2012 kello 16:23

    Kyllä matkailuelinkeinolle on eroa onko hotelli 16 kerroksinen jolloin se olisi yksi ruma “brezhneviläinen” hotelli muiden joukossa, vai 30 kerrosta ja samalla kaupungin korkein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tuomas S. kirjoitti 19.11.2012 kello 17:54

    R. Silfverberg:
    Kyllä matkailuelinkeinolle on eroa onko hotelli 16 kerroksinen jolloin se olisi yksi ruma “brezhneviläinen” hotelli muiden joukossa, vai 30 kerrosta ja samalla kaupungin korkein.

    Nojaa. Tampereellahan on yksi hiton korkea hotelli (Ilves) mutta en ole kyllä kuullut sen korkeuden olevan mikään huikea valtti. Tai kai se oli ensimmäiset puoli vuotta. Nyt se on vaan tolkuttoman ruma hotelli Tampereen keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ristiin-rastiin kirjoitti 19.11.2012 kello 18:00

    Tornihotelli: on tehty muutama havainnekuvaa – oliko niitä tähän mennessä julkisuudessa kolme – kohdista, joissa on saatu koko torni näkymään. Monessa kohtaa enintään parinkymmenen metrin siirtymisellä torni katoaisi lähempänä olevien talojen, tai osittain puiden taakse. Saako ne suunnittelijat helposti aikaan vaikka samanlaista karttaa kuin Kalasataman torneista, eli “heittovarjokuva” nykytalojen varjostamista alueista joihin torni näkyisi ja ei näkyisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Piccolo kirjoitti 19.11.2012 kello 18:05

    Vain paras on kyllin hyvää näille ulkomaalaisille sijoittajille, ja vain kaupungin parhaat paikat kelpaavat. Lisäksi rakennuksen tulee olla voimakkaassa ristiriidassa muun ympäristönsä kanssa. Lisätietoja saa kaupunkisuunnitteluvirastosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Juhani Salovaara kirjoitti 19.11.2012 kello 18:48

    Minä järkeilisin tuon tornin niin, että se tarvitsee korkeutta houkutellakseen myös muita kuin turisteja. Siis että kaupunkilaiset innostuvat juopottelemaan ylihintaista skumppaa korkeuksissa. Tuollainen Simonkentän loota sinne ja ketään ei kiinnosta. Jollakin pitää erottua massasta ja saada myös asiakkaita sesongin ulkopuolella. Tornin asiakkaista riittäisi varmaan myös asiakkaita design districtin puoteihin ja muille, ehkä myös kulttuurilaitoksille.

    Paljonko muuten Marriott joutuu maksamaan Helsinki-brändin käytöstä tuossa Länsiväylän viereen nousevassa Viru-hotellin modernisoinnissa? Ei varmaan mitään, kun Helsinki luovuttaa jo korkeakoulutkin Espoolle. Ei paljoa auta myöskään se, että liiketilojen rakentamisesta lipsutaan kaavoissa. Monta eri liikettä houkuttaa monta eri ihmistä samaan paikkaan ja kaikki hyötyvät. Jos alueella on vain pyöräkellareita ja ketjun marketti, niin peli on selvä.

    Nähtävästi tämänkään palstan esteetikot eivät innostua hotellin muodollisesta pätevyydestä, joten miksei järjestetä uutta kutsukilpailua? Jos rahoittajalla riittää kärsivällisyys, niin 5-10 toimistoa kutsutaan kilpailuun ja kriteeriksi tuo noin 100-120 metriä. Tuo nykyinenkin varmaan toimisi, jos julkisivu pakotettaisiin tekemään jostakin priimatavarasta. Ehkä Guggenheimin titaniumia, saisi G-miehetkin jotain mitä ihailla. Omaa silmää tuo torni jotenkin ärsyttää, mutta ei negatiivisesti, mutta ei toisaalta ole mikään herkkupala. Havainnekuvat ovat toisaalta aika heikkoja. Varovainen puoltoääni täältä kuitenkin.

    Jos torni on nounou, niin sitten joku tuo nopeasti pätevän pakkokasvusta riisutun yhteiskuntamallin ja unohdetaan nämä elinkeinojen edistämiset. Kulttuuri, turismi ja muu palveluala lienee kuitenkin sellaista, joka on ympäristölle vähemmän haitallista kuin öljynporailu, jota tämä kaupungin levittäminen kyllä kannustaa tekemään. Noilta muilta se viekin sitten mahdollisuuksia. Nyt tarvittaisiin aidosti yksityistä rahaa, ei näitä julkista taloutta kuppaavia ohjelmistotaloja ja muita pummeja. Tämä noin haasteeksi vihreillekin, kun siirtyminen omavaraistalouteen ei saanut edes Holkerin suusta sanottuna kannatusta. Larun sillallakin on tilaa vain muutamalle sadalla silakan onkijalle. Ruoka toki kasvaa puussa ja raha ei, mutta miten saada ruoka kasvamaan puussa ilman rahaa?

    Sinänsä vain hassua, että jotkut eläkeläiset nousevat ärisemään barbaareista ja torppaamaan työpaikkoja. Varsinkin jos valtio on ensin maksanut palkan ja sitten eläkkeen. Laiturin iltasessioissakin saa olla valmiina antamaan ja ottamaan iskuja, jos aikoo puolustella yhtäkään korkeampaa hanketta ja poistua omin jaloin tilaisuudesta. Nähtävästi kaupunki haluaa kuulla vain kielteisiä kommentteja kaikesta. Valtiokin tukee ulkomaisella työvoimalla rakennettavia hupiristeilijöitä, vaikka fiksumpaa olisi rakentaa tuo risteilijän sisältämä hupi vaikka Helsingin uusille alueille. Vaikka sitten valtion tukemana rakentamisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville kirjoitti 19.11.2012 kello 19:10

    Piccolo: Vain paras on kyllin hyvää näille ulkomaalaisille sijoittajille, ja vain kaupungin parhaat paikat kelpaavat. Lisäksi rakennuksen tulee olla voimakkaassa ristiriidassa muun ympäristönsä kanssa.

    Tämä yksi norjalainen sijoittaja nyt kai lähinnä haluaa tehdä bisnestä, johon liittyy olennaisesti julkisuuden saaminen, ja julkisuuttahan saa tekemällä jotain mahdollisimman kontroversiaalia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. J kirjoitti 19.11.2012 kello 19:11

    R. Silfverberg:
    Kyllä matkailuelinkeinolle on eroa onko hotelli 16 kerroksinen jolloin se olisi yksi ruma “brezhneviläinen” hotelli muiden joukossa, vai 30 kerrosta ja samalla kaupungin korkein.

    “Rumaa brezhneviläistä” arkkitehtuuria edustaa ilmeisesti myös Hotelli Torni, koska se on vain säälittävät 13 kerrosta korkea?

    Melko korkeatkin tornit kyllä sopivat lähes minne tahansa, olennaista on katutason kunnollinen korttelirakenne, johon torni sitten sulautuu luontevasti, hotelli Tornin lailla.

    Jos katutaso suunnitellaan sillä periaatteella että se nähdään vilaukselta auton ikkunasta, ilmasta tai kilometrin päästä, ei tornin korkeudella ole edes kauheasti väliä, huono siitä tulee kuitenkin. Tuo Jätkäsaaren torni ei tässä suhteessa havainnekuvien perusteella kovin lupaavalta näytä.

    Tässä vielä kuva Tukholman vastaavasta tornista (Otso Kivekkään):
    http://1.bp.blogspot.com/-byoIh_dq2tc/T6bNyGeyWiI/AAAAAAAAAkQ/7tJ1jWyiGt8/s1600/torni_stokis.JPG

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. teekkari kirjoitti 19.11.2012 kello 19:44

    Jätkäsaaren tornin kohdalla pitää muistaa, että siinä on jo nyt kaavassa kaksi 16 kerroksista järkälettä, joista toisen paikalle tätä hotellia ollaan sijoittamassa. Hietalahden maisemassa jo ne matalammat tornit on aika massiivisia, ja toisen korottaminen reilusti voi jopa keventää yleisvaikutelmaa.

    Tässä olisi tällainen nopea kuva miltä ns. nollatilanne näyttäisi:
    http://i50.tinypic.com/1z4g6mu.jpg

    Ja laitetaan sitten jo silloin aikanaan maaliskuussa tekemäni google-earth malli tornista jos joku sitä haluaa katsella:
    http://www.2shared.com/file/DFxJBLVw/Jtkn_torni.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Juhani Salovaara kirjoitti 19.11.2012 kello 20:01

    http://www.youtube.com/watch?v=NcbY7er1A2g

    Löytyi tuollainen kuvaelma, jota kovin moni ei näytä nähneen. Saisi olla muu ympäristö muutaman kerroksen korkeampaa, niin olisi silmälle harmonisempi. Ajaakohan tätä hotellia enää muuten aktiivisesti kukaan, kun pöhinä on aika vähäistä. Tai mistäs tässä kaupungissa mistään tietää, jos ei ole sisäpiirissä.

    http://www.youtube.com/watchv=c1DUkVhqVsM&feature=related

    Tämä taasen on sen verran kökkö havainnollistaminen, että saa ihmettelemään Suomen mainetta tietoteknikan ihmemaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Janne kirjoitti 19.11.2012 kello 22:13

    “Alueen sisäiset kadut tai oikeastaan kujat eivät nyt ole mitään yhteistä oleskelualuetta vaan pelkkää parkkipaikkaa. Viihtyisämpi olisi tullut, jos autot olisivat poissa silmistä.”

    Masentavinta “kaupunkia” saadaan näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Grejus kirjoitti 19.11.2012 kello 23:04

    Hieman vaikea nähdä Jätkäsaaren tornin tarkoitusta tai järkeä. Tuskin yksi hotelli ravintoloineen mitään valtavaa yleisöryntäystä Jätkäsaareen aiheuttaisi. Ja hotellihan voisi tulla joka tapauksessa.

    Kaupunkikuva ei tornia varsinaisesti kaipaa. Puolustelijoidenkin kommentit ovat tyyliä, ei se aiheuta niin paljon haittaa kaupunkikuvalle aiheuta kuin aluksi luulisi. Nykyisessä silhuetin tasakorkeudessa/-paksuudessa on puolensa, varsinkin mereltä katsottuna.

    Onko kyse vain alemmuuskompleksista? Ollaan niin innoissaan kun maailmankuulu, Norjalainen hotellisijoittaja on kiinnostunut Helsingistä. Jokainen voi miettiä millaisen vastaanoton ristihotelli olisi saanut jos idea olisi tullut Suomen sisältä.

    Viikinrantaa tulikin jo kommentoitua, kolme jättikorttelia keskellä ei mitään ei toimi. Joku voisi kertoa ksv:lle, että Metsälähiö on out.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Timo kirjoitti 20.11.2012 kello 1:53

    Jonnekin tänne Helsinkiin pitää kuitenkin jäädä kuitenkin sellaisia alueita joita oli aikoinaan Ruoholahti, se Oden kehuma nykyinen Parempi Helsinki.

    Kävin tänään huollattamassa autoni Tattarisuon teollisuusalueella. Samalla kävin ostamassa keittiön pöydälle päällistä köyhien Stockalta. On tosi sääli jos asumisrakennuksen nimissä nuo palvelukset joutuu jatkossa käymään ostamassa jostain Tuusulasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Seppo Honkanen kirjoitti 20.11.2012 kello 8:15

    OS: ”On toimintoja, jotka kuuluvat kaupungin laidoille tai muulle vähemmän halutulle maalle. Tällainen toiminta joutuu siirtymään, kun kaupunki kasvaa”.

    Hyvä periaate. Pätisiköhän tämä myös Rastilassa, jossa sijaitsee leirintäalue (lue asuntovaunujen talvisäilytyspaikka 8kk vuodesta) aivan metroaseman vieressä?

    Leirintäalueen voisi siirtää Sipooseen, josta kaupunki sai juuri 25 km uutta merenrantaa. Nykyiselle asuntovaunualueelle mahtuisi 1000 vakituista asukasta, näin Meri-Rastilan rantametsää ei tarvitsisi kaataa (toiset 1000 asukasta voi sijoittaa aseman viereen tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta).

    Leirintäalueen tapauksessa kaupungin ei tarvitse neuvotella kuin itsensä kanssa, toimintaa pyörittää Liikuntavirasto.

    Tämä kommentti siksi, että Meri-Rastilan osayleiskaava on ennakkotiedon mukaan tulossa lautakuntaan ensi viikolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2012 kello 8:19

    Rastilasta se asuntovaunujen säilöntäalue pitäisi siirtää pois. Mutta onhan meillä myös veneiden säilytysalueita keskellä kaupunkia, vaikka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauemmaksi. Leirintäalueen siirtäminen kaupungin ulkopuolelle on vähän eri asia. Matkailijoilla kohteena on yleensä kaupunki, ei maaseutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. antti kirjoitti 20.11.2012 kello 8:56

    tpyyluoma: 0,5 tehokkuudella 150m2 taloja on 300m3 per talo, noin 250 – 270m2 tonttia (kadut pois), pihaa jää jotain 100 – 200m2. Pysäköi sinne jos huvittaa.

    Landbo on taidettu kaavoittaa samalla tavalla, käytännössä jokainen pysäköi autonsa tontille ja lukuisat pienet pysäköintipläntit ovat tyhjinä. Muutama tontti tai puistikko lisää ja ne LPAt pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 20.11.2012 kello 8:56

    Mietin vain yhtä seikkaa.

    Hämeentiellä on suuri toimisto-pienteollissuutalo, tai kaksikin. Miksi kaavaa ja määräyksiä ei voi muuttaa niin, että ylimmän kerroksen huoneistoja voisi vähitellen yksi kerrallaan muuttaa asunnoiksi? Melua aiheuttava toiminta, kuten paínotalot, ovat lähteneet tai lähtemässä kiinteistöistä pois.

    Hienoa 50-luvun asillista ja kaunista tiiliarkkitehtuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 20.11.2012 kello 8:56

    Timo: Jonnekin tänne Helsinkiin pitää kuitenkin jäädä kuitenkin sellaisia alueita joita oli aikoinaan Ruoholahti, se Oden kehuma nykyinen Parempi Helsinki.Kävin tänään huollattamassa autoni Tattarisuon teollisuusalueella. Samalla kävin ostamassa keittiön pöydälle päällistä köyhien Stockalta. On tosi sääli jos asumisrakennuksen nimissä nuo palvelukset joutuu jatkossa käymään ostamassa jostain Tuusulasta.

    No ei niiden nyt tarvitse Tuusulassa olla.

    Ensinnäkin, se alue minne pitää rakentaa kaupunkia on nimenomaan noin 10km tai alle keskustasta eli suurin piirtein Kehä I (lännessä vähän sen yli) ja nopeiden ratojen asemanseudut. Helsingin teollisuusalueista tällä alueella on isoimpina eli olennaisimpina Viikinranta, Pitäjänmäki, Käpylä ja Herttoniemi. Tähän ryhmään ei taas kuulu esim. Tattarisuo ja Vuosaaren sataman alue. Kyllä niille muille mahtuu, ne on vaan vähän syrjemmässä.

    Toiseksi, miksi autokorjaamon tulisi sijaita erillisellä teollisuustontilla? Onhan esim. Kallion kivijaloissa juurikin erillaisia korjaamojakin.

    Kolmanneksi, kun liikennealueita otetaan rakennuskäyttöön niin kohtuullisen meluisakin toiminta voi olla suorastaan etu. Eli siis ensimmäisen talon liikennevirran vastainen seinä on kuitenkin meluisa, asiaa auttaisi jos löytyisi sellaista käyttöä sen toimitiloille joita melu ei haittaa.

    Neljänneksi, Helsingissä on suojelusyistä jatkossa yhä enemmän vanhaa teollisuustilaa, esimerkiksi Hanasaaren voimala saattaa hyvinkin muuttaa ja se rakennus kuitenkin jäädä. Huvitan itseäni raportoimalla lempikulttuuripolitiikolleni seuraavista uusista potentiaalisita kulttuuritehtaista, joka kiroaa jotain tyylin että kun sillä kulttuurirahalla olisi tarkoitus ensisijaisesta tehdä sitä kulttuuria eikä ylläpitää suojeluseiniä, joita alkaa olla jo yli tarpeen, ja kai tässä kaupungissa tehdään jotain muutakin kuin taidetta… Että miksei noista voisi jokusen säilyttää ihan kaupunkiin sopivasa teollisuuskäytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 20.11.2012 kello 8:58

    Osmo Soininvaara:
    Rastilasta se asuntovaunujen säilöntäalue pitäisi siirtää pois. Mutta onhan meillä myös veneiden säilytysalueita keskellä kaupunkia, vaikka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauemmaksi. Leirintäalueen siirtäminen kaupungin ulkopuolelle on vähän eri asia. Matkailijoilla kohteena on yleensä kaupunki, ei maaseutu.

    Ei millään pahalla. Veneet ovat Merisatamassa talvella, muistaakseni syyskuusta toukokuuhun, jolloin ko. puisto-auleilla ei ole juuri muuta käyttöä. – Veneet ja veneiden kunnostus keväällä tuo alueelle tiettyä elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Mikko Särelä kirjoitti 20.11.2012 kello 9:22

    Osmo Soininvaara:
    Rastilasta se asuntovaunujen säilöntäalue pitäisi siirtää pois. Mutta onhan meillä myös veneiden säilytysalueita keskellä kaupunkia, vaikka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauemmaksi. Leirintäalueen siirtäminen kaupungin ulkopuolelle on vähän eri asia. Matkailijoilla kohteena on yleensä kaupunki, ei maaseutu.

    Samalla todettakoon, että leirintäalueen käyttö on sen verran vähäistä, että kyllä hyvin toimivan bussiyhteyden pitäisi riittää. Parasta metroaseman viereistä maata ei tosiaan pitäisi tuhlata leirintäalueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jussi kirjoitti 20.11.2012 kello 9:33

    Nyt tuli Osmolta paha huti, mutta samaa tautia on kaupungin virkamiehissäkin. Jos veneet siirretään jonnekin Kirkkonummi-Tammisaariakselille kuten on puhuttu, siitä aiheutuu kohtuutonta vaivaa ainakin autottomille. Itse käyn parin viikon välein tarkistamassa veneen pressut yms. Tuulet ja lumimyrskyt voivat tehdä ikävää jälkeä. Noston jälkeen ja keväällä enne veteen laskua vierailutja veneelle on monta kertaa viikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 20.11.2012 kello 10:42

    Mikko Särelä: Samalla todettakoon, että leirintäalueen käyttö on sen verran vähäistä, että kyllä hyvin toimivan bussiyhteyden pitäisi riittää. Parasta metroaseman viereistä maata ei tosiaan pitäisi tuhlata leirintäalueeksi.

    Pariisissa hyvin lähellä keskustaa on Boulognen metsän leintäalue. Oli v 1971, jolloin siellä yövyimme kaveriporukassa ikimuistoisella retkellä Kotterolla ja on edelleenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. a_l kirjoitti 20.11.2012 kello 10:58

    Olematta mitään mieltä itse tornisuunnitelmasta, hieman kyllä kritisoin näkemystä jonka mukaan mitään ei saisi rakentaa, jos se ei kaikkien mielestä paranna kaupunkikuvaa. Lähtökohtaisesti kaupunkiin pitäisi saada tehdä uudisrakennuksia, paitsi jos niiden kieltämiseen on perustellut syyt.

    Tietenkään ei kaupunkia saa tuhota, olemassaolevaa rakennuskantaa repiä jne. Nyt puhutaan kuitenkin vanhasta satama-alueesta jota vielä google mapsin kuvissa koristavat konttikentät, nosturit ja tavarajunat.

    Myös taloudellisilla seikoilla pitää olla painoarvoa, vaikka ne eivät saakaan jyrätä kaiken muun yli. Helsinkiin ei tulla enää tekemään suuria teollisia ivestointeja. Nyt esillä olevat hotelli- ja jäähallihankkeet pitää nähdä myös 21. vuosisadan teollisina investointeina, eli investointeina palvelutalouteen. Ihmisillä pitää olla elinkeinonsa myös tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Mikko Särelä kirjoitti 20.11.2012 kello 13:39

    Markku af Heurlin: Pariisissa hyvin lähellä keskustaa on Boulognen metsän leintäalue. Oli v 1971, jolloin siellä yövyimme kaveriporukassa ikimuistoisella retkellä Kotterolla ja on edelleenkin.

    Pariisissa tuota leirintäaluetta lähempänä keskustaa asuu yli 2 miljoonaa ihmistä. Helppoa olisi Helsingissäkin säästää tilaa leirintäalueille ja luonnonsuojelualueille ja kaikelle muulle, jos kehä I:n sisäpuolen saisi rakentaa tiiviisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 20.11.2012 kello 22:34

    Mikko Särelä: Pariisissa tuota leirintäaluetta lähempänä keskustaa asuu yli 2 miljoonaa ihmistä. Helppoa olisi Helsingissäkin säästää tilaa leirintäalueille ja luonnonsuojelualueille ja kaikelle muulle, jos kehä I:n sisäpuolen saisi rakentaa tiiviisti.

    Mikko Särelä: Pariisissa tuota leirintäaluetta lähempänä keskustaa asuu yli 2 miljoonaa ihmistä. Helppoa olisi Helsingissäkin säästää tilaa leirintäalueille ja luonnonsuojelualueille ja kaikelle muulle, jos kehä I:n sisäpuolen saisi rakentaa tiiviisti.

    Olemme tästä asiasta samaa mieltä. Suur-Pariisissa asuu enmmän ihmisiä kuin Suomessa ja Norjassa yhteensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 21.11.2012 kello 10:18

    Mikko Särelä: Samalla todettakoon, että leirintäalueen käyttö on sen verran vähäistä, että kyllä hyvin toimivan bussiyhteyden pitäisi riittää. Parasta metroaseman viereistä maata ei tosiaan pitäisi tuhlata leirintäalueeksi.

    Oliis hyvä teitää, kuinka plajon leiirntäalueella on käyttäjiä. Alue on myös yleien uimaranta, ja siellä on tarjolla sauna vuokrattavaksi. – Joku voisi viettää kaupunkimaalaisloman vuokraamalla mökin Rastilan leitin täalueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Seppo Honkanen kirjoitti 24.11.2012 kello 9:22

    Osmo Soininvaara: Rastilasta se asuntovaunujen säilöntäalue pitäisi siirtää pois. Mutta onhan meillä myös veneiden säilytysalueita keskellä kaupunkia, vaikka veneen nyt luulisi voivat ajaa vähän kauemmaksi. Leirintäalueen siirtäminen kaupungin ulkopuolelle on vähän eri asia. Matkailijoilla kohteena on yleensä kaupunki, ei maaseutu.

    Veneiden telakointialueita ei oikein voi verrata Rastilan leirintäalueeseen, ne harvemmin sijaitsevat metroaseman kupeessa.

    On totta, että retkeilijät haluavat tutustua keskustan nähtävyyksiin, siinä metro on tietenkin kätevä. Ei pidä olla kuitenkaan liian vieraskorea, joutuvathan tuhannet Vuosaarelaiset ja kymmenet tuhannet itä-helsinkiläiset menemään päivittäin työmatkoillaan liityntäbussilla metroasemalle. Satunnaiselle kesäturistille tuskin vastaavasta olisi suurta haittaa – sitä paitsi he liikkuvat yleensä autolla.
    Karavaanarit kaipaavat myös luontoa ja merenrantaa, repputuristit taas majoittuisivat mieluummin keskustaan halpaan hostelliin, jos niitä vain olisi.

    Asuntovaunualue on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä raideliikenneaseman vieressä, tehottomampaa olisi ehkä vain golfkenttä. Sijainti ei mitenkään sovi Helsingin nykyiseen strategiaan tiivistää asemien ympäristöjä, puhumattakaan uuden yleiskaavan vaatimuksista.

    Toisekseen jo vuosia on ollut tiedossa, että Rastilan kapasiteetti on sesonkiaikaan täynnä, portilta joudutaan usein käännyttämään karavaanareita pois. Leirintäalue joudutaan joka tapauksessa siirtämään joidenkin vuosien päästä väljempiin maisemiin. Viime kesänä asiasta oli keskustelua mm. Hesarissa. Liikuntavirasto on julkisestikin haikaillut uuden leirintäalueen perään (Helsingin Uutiset, kts. nettiversio 21.11.). Kahden erillisen leirintäalueen pyörittäminen ei kuitenkaan olisi taloudellisesti järkevää, pelkästään henkilökustannukset olisivat kaksinkertaiset.

    Merenrantakaupungin leirintäalueen tulee tietenkin sijaita merimaisemassa. Uusi sijainti löytyisi Östersundomista, esim. Talosaaresta. Sieltä on helppo järjestää liityntäbussi Itäkeskukseen, josta turistit pääsevät metrolla Senaatintorille, sen yhden kerran kun he reissullaan sinne menevät. Uuden leirintäalueen voi kustantaa nykyisen maapohjan tuotolla. Jos huomioon otetaan potentiaalinen kiinteistöveron tuotto, leirintäalueen pitäminen metroaseman vieressä näyttäytyy jopa tappiollisena.

    Radan pohjoispuolelle, lähinnä asuntovaunualueelle, jossa ei ole luontoarvoja, mahtuisi n 1000 asukasta. Rastilan kartano ympäristöineen voidaan ja tulee toki säilyttää. Toinen tuhat mahtuu Meri-Rastilan puolelle tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta. Näin kävelyetäisyydelle metrolta voi sijoittaa lautakunnan tavoittelemat 2000 asukasta, ylikin. Kuitenkin rantametsä säästyisi.

    On erikoista, ettei Ksv ole pyytänyt lainkaan lausuntoa Liikuntavirastolta mm leirintäalueen kapasiteetista ryhtyessään kaavoittamaan Rastilan metroaseman ympäristöä. Poliitikkojen pitäisi nyt ottaa aloite käsiinsä. Lautakunnan pitäisi ottaa aikalisä ja selvittää leirintäalueen siirtämisen hyödyt ja haitat perinpohjin ennen kuin Meri-Rastilan kaavasta päätetään.

    Se ei edes hidastaisi asuntojen rakentamista. Jos rantametsään nyt kaavoitetaan, asukkaat tulevat joka tapauksessa valittamaan kaavan joka vaiheessa vähintään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Metsän puolesta on kamppailtu viimeiset kymmenen vuotta yk 2002 lähtien, siitä tuskin annetaan nytkään periksi.

    Jos tämä sukupolvi kaataa ja rakentaa Meri-Rastilan rantametsän, sitä ei saa koskaan takaisin. Leirintäalue sen sijaan on helppo siirtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Seppo Honkanen kirjoitti 10.12.2012 kello 13:43

    Seppo Honkanen: OS: ”On toimintoja, jotka kuuluvat kaupungin laidoille tai muulle vähemmän halutulle maalle. Tällainen toiminta joutuu siirtymään, kun kaupunki kasvaa”.

    Hyvä periaate. Pätisiköhän tämä myös Rastilassa, jossa sijaitsee leirintäalue (lue asuntovaunujen talvisäilytyspaikka 8kk vuodesta) aivan metroaseman vieressä?

    Leirintäalueen voisi siirtää Sipooseen, josta kaupunki sai juuri 25 km uutta merenrantaa. Nykyiselle asuntovaunualueelle mahtuisi 1000 vakituista asukasta, näin Meri-Rastilan rantametsää ei tarvitsisi kaataa (toiset 1000 asukasta voi sijoittaa aseman viereen tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta).

    Leirintäalueen tapauksessa kaupungin ei tarvitse neuvotella kuin itsensä kanssa, toimintaa pyörittää Liikuntavirasto.

    Tämä kommentti siksi, että Meri-Rastilan osayleiskaava on ennakkotiedon mukaan tulossa lautakuntaan ensi viikolla.

    Mikko Särelä: Samalla todettakoon, että leirintäalueen käyttö on sen verran vähäistä, että kyllä hyvin toimivan bussiyhteyden pitäisi riittää. Parasta metroaseman viereistä maata ei tosiaan pitäisi tuhlata leirintäalueeksi.

    Hyviä periaatteita.
    Pätisivätkö ne myös huomisessa kokouksessa?

    Katsotaan päätöshistoriaa.

    Listalla 05 / 2011, paikalla Soininvaaran varamies.
    Listalla 05 / 2012., paikalla Soininvaaran varamies.
    Listalla 27 / 11 /2012, paikalla Soininvaaran varamies
    Listalla 11 / 12 / 2012, paikalla Soininvaaran varamies?

    Liian vaikea itse päätettäväksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Seppo Honkanen kirjoitti 10.12.2012 kello 13:50

    Seppo Honkanen: Hyviä periaatteita.
    Pätisivätkö ne myös huomisessa kokouksessa?

    Katsotaan päätöshistoriaa.

    Listalla 05 / 2011, paikalla Soininvaaran varamies.
    Listalla 05 / 2012., paikalla Soininvaaran varamies.
    Listalla 27 / 11 /2012, paikalla Soininvaaran varamies
    Listalla 11 / 12 / 2012, paikalla Soininvaaran varamies?

    Liian vaikea itse päätettäväksi?

    Ihmetys johtuu siitä, ettei Osmolla ole huomisen Ks-lautakunnan listasta mitään blogausta kuten yleensä. Myöskään varajäsen Särkelän blogilla ei ole avattu kunnon keskustelua. Mikä mättää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2012 kello 16:52

    Seppo Honkanen.
    Kuten sinulle puhelimessa sunnuntaina sanoin, kokouksessa on varamieheni. Se ei tarkoita, että yrittäisin pestä jotenkin käteni päätöksestä. Nämä kannat on yhdessä tehty ja päätöksistä on etukäteen neuvoteltu. Tämä on joukkueurheilua. Sääli, että tämä pantiin viimeksi päydälle kahdeksi viikoksi eikä viikoksi tai kolmeksi, sillä nyt melkein koko lautakunta on varamiehinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 10.12.2012 kello 15:30

    Seppo Honkanen: Ihmetys johtuu siitä, ettei Osmolla ole huomisen Ks-lautakunnan listasta mitään blogausta kuten yleensä. Myöskään varajäsen Särkelän blogilla ei ole avattu kunnon keskustelua. Mikä mättää?

    Särelä menee. Siellä on vaan jouluisen massiivinen lista, hyvä kun kerkii lukea läpi, sitten vielä blogaaminen päälle… Virasto hei, jotain rajaa siihen asioiden määrään yhdellä listalla, jooko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Seppo Honkanen kirjoitti 10.12.2012 kello 18:09

    tpyyluoma: Särelä menee. Siellä on vaan jouluisen massiivinen lista, hyvä kun kerkii lukea läpi, sitten vielä blogaaminen päälle… Virasto hei, jotain rajaa siihen asioiden määrään yhdellä listalla, jooko?

    Sanoo Särelän sihteeri? Missä mies itse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus