Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012

On ollut vähän kiireinen viikko. Sik­si tämä tulee vas­ta nyt.

Yleiskaa­van lähtökohdat

Pöy­dälle. Lähtöko­h­ta on asukaslu­vun suh­teen aika kun­ni­an­hi­moinen. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaavo­jen tehokkuuk­sis­sa jo nyt.   

Capel­lan puis­to­tien kort­telien kaavaluonnos 

Todet­ti­in, ettei val­tu­us­ton hyväksymien lin­jausten vuok­si ole tarpeen merk­itä huoneis­to­jakau­maa kaavaan, kos­ka kaupun­ki omis­taa maan, jol­loin sään­te­ly tehdään ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa. Tulk­it­sen asian niin, että val­tu­us­ton hyväksymä tavoite, puo­let per­hea­sun­to­ja jää voimaan, ja se on ohjeeni suunnittelukilpailussa.

Pysäköinti­normista oli tarkoi­tus äänestää, mut­ta kos­ka lau­takun­ta oli vajaalukuinen, asia jäi her­ras­miessään­tö­jen mukaan pöy­dälle pelkkää äänestys­tä varten. Ara­va ton­tille metroase­man vier­essä voisi riit­tää pienem­pikin parkkipaikkamäärä, kos­ka parkkipaikat uhkaa­vat tehdä koko han­kkeesta niin kalli­in, ettei tule parkkipaikko­ja eikä asuntoja.

Kru­unuvuoren­ran­ta, Haakon­lah­den kaava

Lau­takun­ta oli kaavaan eri­tyisen tyy­tyväi­nen. Täl­lä ker­taa min­unkin mielestäni parkkipaikko­ja oli järkevä määrä. Silmään pani vain se, että  val­tion tuke­man asun­to­tuotan­non paikat oli maan­pääl­lä, mihin meni yli 2000 neliötä tilaa ja arvi­ol­ta 4000 k‑m2 raken­nu­soikeut­ta. Täl­lä ker­taa syynä oli se, että jos nämäkin paikat olisi määrät­ty maan alle, ARA-tuotan­to ei toteu­tu­isi. Jos meil­lä pysäköin­nistä vas­taisi­vat alueel­liset pysäköin­tiy­htiöt, eikä paikko­ja sidot­taisi tont­tei­hin, täl­laisia ongelmia ei syn­ty­isi. Jo nykype­r­i­aat­teil­la olisi mah­dol­lista rak­en­taa nuo maanalaiset paikat myymäl­lä se näin voitet­ta­va lisäraken­nu­soikeus, mut­ta tähän ei juristin mieliku­vi­tus veny. Sil­loin­han kaupun­ki sub­ven­toisi vuokratuotan­toa, mikä rikkoo val­tion ja kun­tien työn­jakoa, vaik­ka tuo sub­ven­tio mak­saisi itse itsen­sä sil­lä lisärakennusoikeudella.

Ratikkavä­ki oli urput­tanut pysäköin­tipaikoista ratikkakisko­jen vier­essä. Kata­janokkalainen ymmärtää val­i­tuk­sen. Jotenkin se on autoil­i­jan vaikea ymmärtää, että jos pysäköi ratikan eteen, ratik­ka ei pysty kiertämään. Näitä tapauk­sia on aika paljon ja ne tule­vat hyvin kalli­ik­si. Tässä tapauk­ses­sa väliä on kuitenkin riit­tävän tun­tuis­es­ti varsinkin pysäköin­tipaikat ovat eri tasos­sa. Ehkä autoil­i­jakin ymmärtää, että jos toiset pyörät ovat eri tasol­la kuin toiset, pysäköin­nis­sä on jotain vial­la. Jos ongelmia ilme­nee, niitä ilme­nee talvel­la. Voidaan­han nuo paikat pois­taa talvek­si. Kiel­toa voi tehostaa käyt­tämäl­lä paikat lumen varastointiin.

Muuten olen sitä mieltä, että niil­lä ratikkao­suuk­sis­sa, joil­la tätä ratikan eteen pysäköin­tiä alati talvisin tapah­tuu, pysäköin­ti on syytä tal­ven ajak­si kieltää kokon­aan – tai sit­ten kiskoille pysäköin­nistä tulee säätää korotet­tu pysäköin­tivirhe­mak­su, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää pur­naus­ta Iltapäiväle­htien pal­stoil­la niin, että kaik­ki sen tietävät.   Ran­skas­sa inva­paikalle pysäköin­ti mak­saa 700 euroa/kerta.

Täy­den­nyskaa­va Pih­la­jan­mäen­tien ja Pih­la­jis­ton­tien kulmaukseen

Uima­hal­li­tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si ja ”lähivirk­istysalueek­si” (liiken­nevihreää). ker­rosneliöitä tulee 3500 eli asukkai­ta vajaat sata. Jos se uusi yleiskaa­va asukasluku­tavoit­tei­neen olisi voimas­sa, ker­rosneliöitä olisi tul­lut ainakin 5000.

Täl­lä ker­taa minä olisin halun­nut enem­män pysäköin­tipaikko­ja, paljon enem­män. Jos meil­lä olisi alueel­lis­ten pysäköin­tiy­htiöi­den jär­jestelmä, tuo pysäköin­tiy­htiö olisi ottanut tuon liiken­nevihreän pysäköin­tikäyt­töön ja rak­en­tanut Pih­la­jamäen­tien var­teen pysäköin­ti­talon tekemään tiestä kadun ja melusuo­jak­si. Otta­mal­la melu­alueet ja muu joutomaan pysäköin­tikäyt­töön, pysäköin­nin vaa­ti­maa tolku­ton­ta tilaa saataisi­in jotenkin kohtu­ullis­tet­tua ja hin­takin halpenisi, kun sitä pysäköin­ti­ratkaisua ei tarvit­sisi etsiä ton­til­ta, oli se järkevään hin­taan mah­dol­lista tai ei.

 

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012”

  1. Jo nykype­r­i­aat­teil­la olisi mah­dol­lista rak­en­taa nuo maanalaiset paikat myymäl­lä se näin voitet­ta­va lisäraken­nu­soikeus, mut­ta tähän ei juristin mieliku­vi­tus veny.

    Tulee heti mieleen, että paljon keskeisem­mil­läkin paikoil­la on maan­pääl­listä pysäköin­tiä, esim. Eteläsa­ta­ma ja Kata­janokan kär­ki… Rak­en­ta­mal­la paikalle talo­ja rahoitet­taisi­in hel­posti maanalaiset parkkipaikat. Tai lait­ta­mal­la pysäköin­nille järkevän hin­nan, voisi lait­taa ne paikat maan alle edes myymät­tä raken­nu­soikeut­ta. Mut­ta kun se hal­pa pysäköin­ti on joku kansalaisoikeus, niin minkäs tekee.

  2. Mis­täs päästä pitäis vetää narus­ta, että saataisi­in tuon pysäköinti­normin tilalle liiken­nemääränor­mi? Liiken­nem­määränor­mi tarkoit­taisi, että jokaiselle ton­tille pitää olla tiet­ty määrä liiken­ney­hteyt­tä yksikköä X. Liiken­ney­htey­den voisi toteut­taa joko pysäköin­tipaikkoina ja tieka­p­a­siteet­ti­na tai vai­h­toe­htois­es­ti sit­ten julkisen liiken­teen toteut­ta­mana kapasiteettina.

    Esimerkik­si metroase­man suuri liiken­nemäärä kat­taisi käytän­nössä pysäköin­ti­tarpeen muu­ta­man sadan metrin säteel­lä, jol­loin asun­to­ja ja toimis­to­ja saisi rak­en­taa ilman pysäköin­tiä. Vas­taavasti jon­nekin Van­taan rajalle olisi pakko tehdä parkkipaikko­ja, kun siel­lä asuinalueel­la X ei kul­je kuin yksi bus­si ker­ran tunnissa.

  3. On taas herkkä vai­he kaupun­gin kehit­tämisen suun­taamises­sa. Saat­taisi olla virk­istävää saa­da alku­un yhteen­ve­to siitä, miten aiem­min tehdyt yleiskaa­vat ovat käytän­nössä toteu­tuneet. Se antaisi suh­teel­lisu­u­den­ta­jua ja käsi­tys­tä siitä, mikä käytän­nön vaiku­tus täl­lä peri­aat­teessa hyvin tärkeäl­lä instru­men­til­la on.

    Tor­so tästä tulee, jos samal­la ei saa­da koko seudun yleiskaa­vatyötä liik­keelle. Uusi virastopääl­likkö pääsee hyvin sisään vas­tu­ualueeseen­sa, kun joutuu viemään tätä laa­jaa pros­es­sia läpi tuulen ja tuiskun yhdessä uusi­u­tuneen johto­ryh­män­sä kanssa.

    Ksv:n sivuil­la on ker­rot­tu työn alku­vai­heen vauhdi­tusses­sioista, jol­loin kaupunki­laiset saa­vat taas vuoron ker­toa ideois­taan ja tah­totilois­taan. Toiv­ot­tavasti akti­ivi­su­ut­ta ilme­nee. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa annetaan yhä enem­män arvoa vuorovaikut­teisille suunnitteluprosesseille.

    1. Miten voisi saa­da koko seudun yleiskaa­vatyön käyn­ti­in, kun ei ole ole­mas­sa elin­tä, joka voisi sen sisäl­löstä päättää.

  4. Tuo autoil­i­joiden henkisen kap­a­siteetin arvioin­ti on var­masti tarpeel­lista ja anta­nee oikean kuvan siitä harkin­nas­ta ja objek­tivi­su­ud­es­ta jota kir­joit­ta­ja har­joit­taa liikennekysymyksissä.

    1. Hup­sis
      Pitää vali­ta, onko autoil­i­ja tyh­mä vai itsekäs pysäköidessään auton ratikkakiskoille. Kum­man tulkin­nan puolel­la itse olet?
      Eduskun­ta on min­is­te­rien osalta säästet­ty päät­tämisen vaival­ta. Min­is­terin pitää olla rehellisek­si JA taitavak­si tunnettu. 

  5. Min­un on aika vaikea hah­mot­taa, miten tuo pysäköin­tipaikko­jen huikea hin­tata­so on oikein las­ket­tu. Onko mukana raken­nus­li­ikkei­den kate, ja jos on, niin miten suuri se on? Maan pääl­lä pysäköin­tipaik­ka perus­tuksi­neen ja päällystei­neen ei liene kovin kallis, ainakaan jos ver­taa hin­taa saman tilan (noin suurin piirtein) vievään autoon, jon­ka tekem­i­nen on sen­tään aika paljon mutkikkaam­paa, moni­vai­heisem­paa ja ‑lukuisam­paa työn­tek­i­jäjoukkoa (koko toim­i­tus­ketju mukaan­lukien) vaa­ti­va tehtävä. 

    Maan alle rak­en­t­a­mi­nen on tietysti jonkin ver­ran kalli­im­paa, mut­ta mm. Osmon pam­fletis­saan parkkipaikalle esit­tämä hin­ta­haaruk­ka, “… olo­suhteista riip­puen 20 000 – 70 000 euroa.” on silti san­gen korkeal­ta, ehkä jopa yli­hin­noite­tul­ta vaikut­ta­va. No, tont­ti­hin­nat ja asun­to­jen hin­nat ovat pääkaupunkiseudul­la mon­en mielestä nekin ylihinnoiteltuja.

    Onko autoteille ja pyöräteille mahdet­tu koskaan laskea käyt­täjäko­htaisia kus­tan­nuk­sia per käyttöaika? 

    Autotei­den hyvä valais­tus pimeään vuo­de­naikaan on mon­en, joidenkin jopa ilman valoja/heijastimia aja­van, pyöräil­i­jän tur­val­lisu­u­den takaamisen kannal­ta tärkeä asia. Onnet­to­muudet ovat kovin kalli­ita, niin inhimil­lis­es­ti kuin myös rahas­sa mitat­en. Tästäkin syys­tä tarvi­taan “val­oa kansalle, joka pimey­dessä vaeltaa” esim. työmatkoillaan.

  6. Hup­sis: Muuten olen sitä mieltä, että niil­lä ratikkao­suuk­sis­sa, joil­la tätä ratikan eteen pysäköin­tiä alati talvisin tapah­tuu, pysäköin­ti on syytä tal­ven ajak­si kieltää kokon­aan – tai sit­ten kiskoille pysäköin­nistä tulee säätää korotet­tu pysäköin­tivirhe­mak­su, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää pur­naus­ta Iltapäiväle­htien pal­stoil­la niin, että kaik­ki sen tietävät. 

    Kun se riit­tää että yksi tuhan­sista autoil­i­joista hutiloi park­keer­at­taes­sa, niin ne kiskot on käytän­nössä poik­ki, tai vähin­tään ratik­ka matelee siitä ohi kun kul­jet­ta­ja sih­taa että mah­tuuko. Toi jälkim­mäi­nen on muuten yksi syy mik­si esim. kol­mo­nen matelee Punavuores­sa. Ei muu­takaan liike­nen­nesu­un­nit­telua tehdä sil­lä ole­tuk­sel­la että kaik­ki autoil­i­jat nou­dat­taa sään­töjä ja on muutenkin kun­nol­lisia, tuos­ta seu­raisi ruumiita.

    Muuten olen sitä mieltä, että niil­lä ratikkao­suuk­sis­sa, joil­la tätä ratikan eteen pysäköin­tiä alati talvisin tapah­tuu, pysäköin­ti on syytä tal­ven ajak­si kieltää kokon­aan – tai sit­ten kiskoille pysäköin­nistä tulee säätää korotet­tu pysäköin­tivirhe­mak­su, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää pur­naus­ta Iltapäiväle­htien pal­stoil­la niin, että kaik­ki sen tietävät.

    Tuokin olisi edis­tys­tä, tosin viimek­si kun päästi­in siitä että näyt­tääpi ole­van niin että kun on paljon lun­ta niin kiskon­va­r­sien pysäköun­ti ei onnis­tu, niin seu­raa­van tal­ven puo­livälis­sä notkea virkamieskoneis­tomme puut­tui asiaan.

    Selkeys on liiken­nejär­jeste­lyis­sä hyve, ja se nyt vaan on selkein­tä lähteä siitä että kisko­jen vier­essä ei ole pysäköin­tipaikko­ja. Piste. Uusil­la kaduil­la ongel­ma on pienem­pi, mut­ta esimerkik­si täl­läkin pätkäl­lä Itämerenkat­ua aina joku onnis­tui tunaroimaan sil­loin kun kasi vielä ajoi siitä.

    Van­hem­mil­la osioil­la on sit­ten aivan täysiä älyt­tömyyk­siä. Laivurinkatu pahim­mas­ta päästä, samoin Liisankatu. Mis­sä muuten myös bus­sit repii peile­jä ohi­a­jaes­saan autoista. Tässä kaupungis­sa ei suh­teel­lisu­u­den­ta­ju ja liikenne viihdy samas­sa lauseessa, mut­ta yritän silti: Siinä Liisankadun alus­sa on 11 pysäköin­tipaikkaa, jot­ka ovat niin kapei­ta keskel­lä kesääkin että ne ovat läh­es käyt­tökelvot­to­mia. Pelkästään seiskaan nousee siltä ratikkapysäk­iltä päivässä 2 000 matkus­ta­jaa. Tom­moi­set paikat pitää vain pois­taa käytöstä eikä ainakaan tehdä uusia, niitä on yhteen­sä joitain sato­ja eli lähim­pään tasaluku­un pyöris­tet­tynä nol­la pros­ent­tia kan­takaupun­gin pysäköintipaikoista.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten voisi saa­da koko seudun yleiskaa­vatyön käyn­ti­in, kun ei ole ole­mas­sa elin­tä, joka voisi sen sisäl­löstä päättää.

    Parem­pi­en aiko­jen toivos­sa voisi ede­tä niin, että kaik­ki ne seudun kun­nat, jot­ka halu­a­vat seudullisen yleiskaa­vatyön valmis­telun käyn­ti­in, sopi­si­vat valmis­telun kuviot. Näin pros­es­si saadaan käyn­ti­in. Se yhteisen yleiskaa­van työ vie käytän­nössä 3 — 4 vuotta.

    Rin­nan tämän kanssa toiv­ot­tavasti ete­nee metropo­lialueen hallinnon ratio­nal­isoin­ti tämän hal­li­tuk­sen voimin niin, että hom­ma on päätet­ty ennen seu­raavia eduskun­tavaale­ja. Sil­loin saadaan kaiketi päät­tävä elin tälle yleiskaavalle.

    Ei työ hukkaan mene,vaikka hal­li­tus osoit­tau­tu­isikin niin kyvyt­tömäk­si, ettei saa asi­aa valmi­ik­si. Yleiskaavoituk­ses­sa pros­es­si on yhtä tärkeä kuin lop­putu­los. Kun­nat var­maan halu­a­vat osoit­taa yhteistyöhalukkut­taan ryhtymäl­lä yhteisen yleiskaa­van valmisteluun.

    1. Kun­nat kyl­lä valmis­tel­e­vat nytkin yleiskaavo­jaan. Jos ei ole mitään mekanis­mia päät­tää yhteis­es­tä yleiskaavas­ta, jos­sa helsinnkiläisil­lä voisi olla mielip­iteitä maankäytöstä Espoos­sa ja päin vas­toin, yhteinen yleiskaa­va tarkjoit­taa, että eril­liset yleiskaa­vat liimataan yhteen. Sen voi tehdä kuka tahansa nytkin.

  8. Sakari:
    Min­un on aika vaikea hah­mot­taa, miten tuo pysäköin­tipaikko­jen huikea hin­tata­so on oikein laskettu. 

    Maan alle rak­en­t­a­mi­nen on tietysti jonkin ver­ran kalli­im­paa, mut­ta mm. Osmon pam­fletis­saan parkkipaikalle esit­tämä hin­ta­haaruk­ka, “…olo­suhteista riip­puen 20 000 – 70 000 euroa.” on silti san­gen korkeal­ta, ehkä jopa yli­hin­noite­tul­ta vaikut­ta­va. No, tont­ti­hin­nat ja asun­to­jen hin­nat ovat pääkaupunkiseudul­la mon­en mielestä nekin ylihinnoiteltuja.

    Onko tuo tosi­aan korkea hin­ta? Aloite­taan­pa sil­lä, että pysäköin­ti­hal­lis­sa raken­net­tua tilaa tulee ramppei­neen ja ajoväy­li­neen noin 30 m² per autopaik­ka. Tuo pam­fletis­sa esitet­ty kus­tan­nus on siis noin 650€ — 2300€ per m2. 

    Autopaikan rak­en­tamises­sa ei toki ole yhtä run­saasti kalli­ita osia kuin asun­non rak­en­tamises­sa (eri­tyis­es­ti viimeis­telyssä säästetään). Mut­ta ei tuo nyt rak­en­tamiskus­tan­nuk­se­na kuu­losta mitenkään eri­tyisen kalli­il­ta, edes muualle Suomeen vietynä. 

    Nuo kaik­ista kalleim­mat pysäköin­tipaikat lienevä paikois­sa, jos­sa on vaikeat raken­nu­solo­suh­teet. Esimerkik­si pienel­lä ton­til­la use­ampi ker­ros parkki­hal­lia (rampit syövät enem­män tilaa ja rahaa parkkipaikkaa kohden las­ket­tuna) ja eri­tyisen huonolle lietemaalle rak­en­t­a­mi­nen (jota löy­tyy kai run­saasti niin Kalasa­ta­mas­ta kuin Jätkäsaarestakin).

  9. Esi­tys­lis­tas­sa on myös Viik­in­ran­nan kaa­van uusi ver­sio. Ihmette­len eikä tätä tosi­aan saa­da kokon­aan uudelleen suun­nitel­tua, kaa­va on täysin kelvo­ton. Muu­tok­set edel­liseen, yleis­es­ti huonok­si noteer­at­tuun ver­sioon ovat marginaalisia.

    Pien­te­ol­lisu­usalue on edelleen ole­mas­sa ja ilmeis­es­ti tätä asianti­laa on mah­do­ton muut­taa. Jos siis ollaan pakotet­tu­ja hyväksymään, ettei kaupunki­maista raken­net­ta voi­da toteut­taa, mik­si koko asuin­talo­jen raken­nu­soikeus on käytet­ty muu­ta­maan val­tavaan ker­rostaloon? Kaa­va on kuin pahin esimerk­ki 70-luvun met­sälähiöstä, pari jät­ti­taloa ja kaiken­laista jäsen­tymätön­tä siel­lä ympäril­lä. 30’000 raken­nus­neliötä yksinäiseen kort­teli­in Lah­den­tien ja Viik­in­tien väli­in 8‑kerrokseen? Älkää nyt viitsikö.

    Paik­ka olisi mitä parhain pienimit­takaavaiselle rak­en­tamiselle, jol­la saataisi­in sama määrä raken­nu­soikeut­ta ja kuitenkin jotenkin jäsen­tynyt rakenne pien­ten kort­telei­den ansiosta.

    Miten näin huonoa kaupunkia voidaan suun­nitel­la noin keskeiselle ja poten­ti­aaliselle paikalle? Isot raken­nusy­htiöt ainakin tykkäävät kun megako­rt­telit sulke­vat pienet kil­pail­i­jat pois.

  10. Kyl­lä lau­takun­nan on syytä ihan oikeasti puut­tua siihen Haakonin­lah­den ratikan­vierus­pysäköin­ti­in. Olen samaa mieltä siitä, että ongel­ma tulee ole­maan täl­lä väljäl­lä mitoituk­sel­la huo­mat­tavasti pienem­pi kuin mon­es­sa muus­sa paikas­sa, mut­ta ongel­mak­si se silti jää. Lumi­nen talvi peit­tää reunakivet ja tekee parin sentin koro­tuk­set huo­maa­mat­tomik­si eikä helsinkiläis­laadukas talvikun­nos­s­api­to asi­aa paranna.

    Esi­tys pysäköin­nin kieltämis­es­tä tal­ven ajak­si ei vaku­u­ta. Jos näin voisi reaal­i­maail­mas­sa tehdä, mik­si on nyt kolme peräkkäistä, todel­la ongel­mallista lumi­talvea jätet­ty tekemät­tä? Ja mik­si yhtäkkiä tehtäisi­inkin? Min­un uskoni ei jak­sa riit­tää siihen, että virkamiehet yhtäkkiä saisi­vat jostain rohkeut­ta ja tah­toa täl­laisi­in päätök­si­in, kun eivät ole sitä aiem­minkaan saaneet.

    Muis­tat­teko, mitä tapah­tui pari vuot­ta sit­ten? Kun Kallios­sa, Eiras­sa ja Kru­u­nun­haas­sa oli riit­tävän kauan odotet­tu tulema­ton­ta väärin­pysäköi­dyn auton taakse jäänyt­tä ratikkaa lumi­hanges­sa ja lop­ul­ta Hesarikin kiin­nos­tui, niin kaupun­ki päät­ti toimia. Huput­ti pysäköin­tikiel­tomerk­it tehden näin pysäköin­nistä sal­lit­tua, mak­su­ton­ta ja aikara­ja­ton­ta sekä kär­räsi samal­la paikalle siir­toke­ho­tuskyltit. Lehdis­tössä sit­ten vaku­utet­ti­in, ettei auto­ja oikeasti min­nekään siir­retä — mitä nyt väärin­pysäköi­ty, sakot­ta­mat­ta jätet­ty auto vetäistäisi­in puoli metriä jalka­käytävälle päin HKL:n raivausau­ton toimes­ta, kuten aina ennenkin. Auto­ja täyn­nä oli­vat kadun­var­ret edelleen. Pitäisikö itkeä vai nauraa?

    Ehkä kaikkein surullis­in­ta tässä kuitenkin on se, että tuol­lainen virheelli­nen liiken­nesu­un­nitel­ma pää­tyy lau­takun­taan asti. Se on kuitenkin pyörinyt KSV:n sisäl­lä ja siitä on pyy­det­ty lausun­toa myös HSL:n virkamiehiltä. Nähtävästi sekä KSV:n että HSL:n raitio­vaunu­jen paris­sa työsken­televät virkamiehet ovat jät­täneet asian huomioimat­ta. Puut­tuuko heiltä ammat­ti­taitoa, kun­ni­an­hi­moa, rohkeut­ta vai esimiehen tuki? Eikö kaikil­la niil­lä raitio­vaunu­jen nopeu­den ja luotet­tavu­u­den paran­nus­puheil­la olekaan oikeasti mitään merk­i­tys­tä, jos uudelle, vielä tyhjälle alueelle voidaan suun­nitel­la huono­ja ratkaisuja?

    Kun joka tapauk­ses­sa niin ikävästi pääsi käymään, että tämä alus­ta­va liiken­nesu­un­nitel­ma saavut­ti lau­takun­nan, niin tietysti lau­takun­nan on asi­aan puu­tut­ta­va, sik­si­hän se on ole­mas­sa. Vielä ei ole liian myöhäistä, sil­lä varsi­nainen liiken­nesu­un­nitel­ma tulee käsit­te­lyyn aikanaan, ja kun kokon­aisleveyk­siä ei ole tarpeen muut­taa, niin ongel­man voi ratkaista silloinkin.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nat kyl­lä valmis­tel­e­vat nytkin yleiskaavo­jaan. Jos ei ole mitään mekanis­mia päät­tää yhteis­es­tä yleiskaavas­ta, jos­sa helsinnkiläisil­lä voisi olla mielip­iteitä maankäytöstä Espoos­sa ja päin vas­toin, yhteinen yleiskaa­va tarkjoit­taa, että eril­liset yleiskaa­vat liimataan yhteen. Sen voi tehdä kuka tahansa nytkin.

    Vuosikym­meniä on jo tehty seudulle yleiskaavo­ja ja tul­laan tekemään. Nyt val­takun­nan hal­li­tus on kir­jan­nut ohjel­maansa kun­tau­ud­is­tuk­sen, jos­sa suuril­la kaupunkiseuduil­la tavoitel­laan uut­ta hallinto­ta­paa, mm koko seudulle yhteistä yleiskaavoitusta.

    Eikö olisi hur­maavaa, jos Helsin­ki tässä saumas­sa luot­taisi hal­li­tuk­sen saa­van uud­is­tuk­sen aikaan. Suun­nit­telus­sakin oikea ajoi­tus on yllät­tävän tärkeää. Helsin­ki on tässä osaamises­sa vas­ta ala-asteella.

  12. Kaiman kaipu­useen seudun yhteis­es­tä yleiskaavas­ta on help­po yhtyä.
    Jotain on ilmeis­es­ti aikoinaan yritet­ty, suun­nitel­ma yhteis­es­tä kaavas­ta oli painet­tu jo kaavoituskat­sauk­seenkin pari vuot­ta sitten.

    Nythän kaa­vat ovat mah­dol­lisim­man huonos­ti synkro­nis­sa, Van­taan ja Ranta-Espoon yleiskaa­vat ovat valmis­tuneet vas­ta pari vuot­ta sit­ten. Reuna-aluei­den yleispi­irteinen maankäyt­tö on siis lyö­ty lukkoon ennenkuin Helsingis­sä on päästy edes liikkeelle.

    Onko se sit­ten hyvä vai huono voi kysyä. Län­si-Helsin­gin (lue Espoon) yleiskaavas­sa on asetet­tu työ­paikkao­mavaraisu­udelle tavoite 100% vuo­teen 2030. Toteu­tuu tai ei, mikähän on Itä-Helsin­gin vastaava.

    Muutenkin naa­purikaupunkien yleiskaa­vat ovat tarkku­udeltaan aivan eri tasoa kuin Helsin­gin v 2002 kaa­va, jon­ka yleiskart­ta vas­taa tarkku­udeltaan lähin­nä seu­tukaavaa jos sitäkään.
    Epä­tarkku­us tulee vielä räikeäm­min ilmi, jos ver­taa jotain osa-aluet­ta, esim. Vuosaar­ta (38 000 as) vas­taa­van kokoisen pikkukaupun­gin, vaikka­pa Ker­a­van tai Hyvinkään kaavoihin (kvg).

    Ehkä jotain ker­too sekin, että uuden yleiskaa­van tavoit­er­a­port­ti on vain yksi pykälä lau­takun­nan esi­tys­listal­la muun sälän joukos­sa. Kyl­lähän se ansait­si viikon sem­i­naarin. Ehkä sit­ten uudelle lau­takun­nalle ensi vuon­na järjestyy.

Vastaa käyttäjälle Mikko Särelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.