Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012

17.11.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

On ollut vähän kiireinen viikko. Siksi tämä tulee vasta nyt.

Yleiskaavan lähtökohdat

Pöydälle. Lähtökohta on asukasluvun suhteen aika kunnianhimoinen. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaavojen tehokkuuksissa jo nyt.   

Capellan puistotien korttelien kaavaluonnos

Todettiin, ettei valtuuston hyväksymien linjausten vuoksi ole tarpeen merkitä huoneistojakaumaa kaavaan, koska kaupunki omistaa maan, jolloin sääntely tehdään tontinluovutusehdoissa. Tulkitsen asian niin, että valtuuston hyväksymä tavoite, puolet perheasuntoja jää voimaan, ja se on ohjeeni suunnittelukilpailussa.

Pysäköintinormista oli tarkoitus äänestää, mutta koska lautakunta oli vajaalukuinen, asia jäi herrasmiessääntöjen mukaan pöydälle pelkkää äänestystä varten. Arava tontille metroaseman vieressä voisi riittää pienempikin parkkipaikkamäärä, koska parkkipaikat uhkaavat tehdä koko hankkeesta niin kalliin, ettei tule parkkipaikkoja eikä asuntoja.

Kruunuvuorenranta, Haakonlahden kaava

Lautakunta oli kaavaan erityisen tyytyväinen. Tällä kertaa minunkin mielestäni parkkipaikkoja oli järkevä määrä. Silmään pani vain se, että  valtion tukeman asuntotuotannon paikat oli maanpäällä, mihin meni yli 2000 neliötä tilaa ja arviolta 4000 k-m2 rakennusoikeutta. Tällä kertaa syynä oli se, että jos nämäkin paikat olisi määrätty maan alle, ARA-tuotanto ei toteutuisi. Jos meillä pysäköinnistä vastaisivat alueelliset pysäköintiyhtiöt, eikä paikkoja sidottaisi tontteihin, tällaisia ongelmia ei syntyisi. Jo nykyperiaatteilla olisi mahdollista rakentaa nuo maanalaiset paikat myymällä se näin voitettava lisärakennusoikeus, mutta tähän ei juristin mielikuvitus veny. Silloinhan kaupunki subventoisi vuokratuotantoa, mikä rikkoo valtion ja kuntien työnjakoa, vaikka tuo subventio maksaisi itse itsensä sillä lisärakennusoikeudella.

Ratikkaväki oli urputtanut pysäköintipaikoista ratikkakiskojen vieressä. Katajanokkalainen ymmärtää valituksen. Jotenkin se on autoilijan vaikea ymmärtää, että jos pysäköi ratikan eteen, ratikka ei pysty kiertämään. Näitä tapauksia on aika paljon ja ne tulevat hyvin kalliiksi. Tässä tapauksessa väliä on kuitenkin riittävän tuntuisesti varsinkin pysäköintipaikat ovat eri tasossa. Ehkä autoilijakin ymmärtää, että jos toiset pyörät ovat eri tasolla kuin toiset, pysäköinnissä on jotain vialla. Jos ongelmia ilmenee, niitä ilmenee talvella. Voidaanhan nuo paikat poistaa talveksi. Kieltoa voi tehostaa käyttämällä paikat lumen varastointiin.

Muuten olen sitä mieltä, että niillä ratikkaosuuksissa, joilla tätä ratikan eteen pysäköintiä alati talvisin tapahtuu, pysäköinti on syytä talven ajaksi kieltää kokonaan – tai sitten kiskoille pysäköinnistä tulee säätää korotettu pysäköintivirhemaksu, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää purnausta Iltapäivälehtien palstoilla niin, että kaikki sen tietävät.   Ranskassa invapaikalle pysäköinti maksaa 700 euroa/kerta.

Täydennyskaava Pihlajanmäentien ja Pihlajistontien kulmaukseen

Uimahallitontti muutetaan asuintontiksi ja ”lähivirkistysalueeksi” (liikennevihreää). kerrosneliöitä tulee 3500 eli asukkaita vajaat sata. Jos se uusi yleiskaava asukaslukutavoitteineen olisi voimassa, kerrosneliöitä olisi tullut ainakin 5000.

Tällä kertaa minä olisin halunnut enemmän pysäköintipaikkoja, paljon enemmän. Jos meillä olisi alueellisten pysäköintiyhtiöiden järjestelmä, tuo pysäköintiyhtiö olisi ottanut tuon liikennevihreän pysäköintikäyttöön ja rakentanut Pihlajamäentien varteen pysäköintitalon tekemään tiestä kadun ja melusuojaksi. Ottamalla melualueet ja muu joutomaan pysäköintikäyttöön, pysäköinnin vaatimaa tolkutonta tilaa saataisiin jotenkin kohtuullistettua ja hintakin halpenisi, kun sitä pysäköintiratkaisua ei tarvitsisi etsiä tontilta, oli se järkevään hintaan mahdollista tai ei.

 

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2012”

  1. Ville kirjoitti 17.11.2012 kello 18:26

    Jo nykyperiaatteilla olisi mahdollista rakentaa nuo maanalaiset paikat myymällä se näin voitettava lisärakennusoikeus, mutta tähän ei juristin mielikuvitus veny.

    Tulee heti mieleen, että paljon keskeisemmilläkin paikoilla on maanpäällistä pysäköintiä, esim. Eteläsatama ja Katajanokan kärki… Rakentamalla paikalle taloja rahoitettaisiin helposti maanalaiset parkkipaikat. Tai laittamalla pysäköinnille järkevän hinnan, voisi laittaa ne paikat maan alle edes myymättä rakennusoikeutta. Mutta kun se halpa pysäköinti on joku kansalaisoikeus, niin minkäs tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Simo Melenius kirjoitti 17.11.2012 kello 19:05

    Mistäs päästä pitäis vetää narusta, että saataisiin tuon pysäköintinormin tilalle liikennemääränormi? Liikennemmääränormi tarkoittaisi, että jokaiselle tontille pitää olla tietty määrä liikenneyhteyttä yksikköä X. Liikenneyhteyden voisi toteuttaa joko pysäköintipaikkoina ja tiekapasiteettina tai vaihtoehtoisesti sitten julkisen liikenteen toteuttamana kapasiteettina.

    Esimerkiksi metroaseman suuri liikennemäärä kattaisi käytännössä pysäköintitarpeen muutaman sadan metrin säteellä, jolloin asuntoja ja toimistoja saisi rakentaa ilman pysäköintiä. Vastaavasti jonnekin Vantaan rajalle olisi pakko tehdä parkkipaikkoja, kun siellä asuinalueella X ei kulje kuin yksi bussi kerran tunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 17.11.2012 kello 20:22

    On taas herkkä vaihe kaupungin kehittämisen suuntaamisessa. Saattaisi olla virkistävää saada alkuun yhteenveto siitä, miten aiemmin tehdyt yleiskaavat ovat käytännössä toteutuneet. Se antaisi suhteellisuudentajua ja käsitystä siitä, mikä käytännön vaikutus tällä periaatteessa hyvin tärkeällä instrumentilla on.

    Torso tästä tulee, jos samalla ei saada koko seudun yleiskaavatyötä liikkeelle. Uusi virastopäällikkö pääsee hyvin sisään vastuualueeseensa, kun joutuu viemään tätä laajaa prosessia läpi tuulen ja tuiskun yhdessä uusiutuneen johtoryhmänsä kanssa.

    Ksv:n sivuilla on kerrottu työn alkuvaiheen vauhditussessioista, jolloin kaupunkilaiset saavat taas vuoron kertoa ideoistaan ja tahtotiloistaan. Toivottavasti aktiivisuutta ilmenee. Kaupunkisuunnittelussa annetaan yhä enemmän arvoa vuorovaikutteisille suunnitteluprosesseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.11.2012 kello 0:09

    Miten voisi saada koko seudun yleiskaavatyön käyntiin, kun ei ole olemassa elintä, joka voisi sen sisällöstä päättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Hupsis kirjoitti 17.11.2012 kello 22:40

    Tuo autoilijoiden henkisen kapasiteetin arviointi on varmasti tarpeellista ja antanee oikean kuvan siitä harkinnasta ja objektivisuudesta jota kirjoittaja harjoittaa liikennekysymyksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.11.2012 kello 0:16

    Hupsis
    Pitää valita, onko autoilija tyhmä vai itsekäs pysäköidessään auton ratikkakiskoille. Kumman tulkinnan puolella itse olet?
    Eduskunta on ministerien osalta säästetty päättämisen vaivalta. Ministerin pitää olla rehelliseksi JA taitavaksi tunnettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Sakari kirjoitti 18.11.2012 kello 10:47

    Minun on aika vaikea hahmottaa, miten tuo pysäköintipaikkojen huikea hintataso on oikein laskettu. Onko mukana rakennusliikkeiden kate, ja jos on, niin miten suuri se on? Maan päällä pysäköintipaikka perustuksineen ja päällysteineen ei liene kovin kallis, ainakaan jos vertaa hintaa saman tilan (noin suurin piirtein) vievään autoon, jonka tekeminen on sentään aika paljon mutkikkaampaa, monivaiheisempaa ja -lukuisampaa työntekijäjoukkoa (koko toimitusketju mukaanlukien) vaativa tehtävä.

    Maan alle rakentaminen on tietysti jonkin verran kalliimpaa, mutta mm. Osmon pamfletissaan parkkipaikalle esittämä hintahaarukka, “… olosuhteista riippuen 20 000 – 70 000 euroa.” on silti sangen korkealta, ehkä jopa ylihinnoitetulta vaikuttava. No, tonttihinnat ja asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla monen mielestä nekin ylihinnoiteltuja.

    Onko autoteille ja pyöräteille mahdettu koskaan laskea käyttäjäkohtaisia kustannuksia per käyttöaika?

    Autoteiden hyvä valaistus pimeään vuodenaikaan on monen, joidenkin jopa ilman valoja/heijastimia ajavan, pyöräilijän turvallisuuden takaamisen kannalta tärkeä asia. Onnettomuudet ovat kovin kalliita, niin inhimillisesti kuin myös rahassa mitaten. Tästäkin syystä tarvitaan “valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa” esim. työmatkoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 18.11.2012 kello 11:41

    Hupsis: Muuten olen sitä mieltä, että niillä ratikkaosuuksissa, joilla tätä ratikan eteen pysäköintiä alati talvisin tapahtuu, pysäköinti on syytä talven ajaksi kieltää kokonaan – tai sitten kiskoille pysäköinnistä tulee säätää korotettu pysäköintivirhemaksu, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää purnausta Iltapäivälehtien palstoilla niin, että kaikki sen tietävät.

    Kun se riittää että yksi tuhansista autoilijoista hutiloi parkkeerattaessa, niin ne kiskot on käytännössä poikki, tai vähintään ratikka matelee siitä ohi kun kuljettaja sihtaa että mahtuuko. Toi jälkimmäinen on muuten yksi syy miksi esim. kolmonen matelee Punavuoressa. Ei muutakaan liikenennesuunnittelua tehdä sillä oletuksella että kaikki autoilijat noudattaa sääntöjä ja on muutenkin kunnollisia, tuosta seuraisi ruumiita.

    Muuten olen sitä mieltä, että niillä ratikkaosuuksissa, joilla tätä ratikan eteen pysäköintiä alati talvisin tapahtuu, pysäköinti on syytä talven ajaksi kieltää kokonaan – tai sitten kiskoille pysäköinnistä tulee säätää korotettu pysäköintivirhemaksu, joka on niin korkea, että siitä tulee näkyvää purnausta Iltapäivälehtien palstoilla niin, että kaikki sen tietävät.

    Tuokin olisi edistystä, tosin viimeksi kun päästiin siitä että näyttääpi olevan niin että kun on paljon lunta niin kiskonvarsien pysäköunti ei onnistu, niin seuraavan talven puolivälissä notkea virkamieskoneistomme puuttui asiaan.

    Selkeys on liikennejärjestelyissä hyve, ja se nyt vaan on selkeintä lähteä siitä että kiskojen vieressä ei ole pysäköintipaikkoja. Piste. Uusilla kaduilla ongelma on pienempi, mutta esimerkiksi tälläkin pätkällä Itämerenkatua aina joku onnistui tunaroimaan silloin kun kasi vielä ajoi siitä.

    Vanhemmilla osioilla on sitten aivan täysiä älyttömyyksiä. Laivurinkatu pahimmasta päästä, samoin Liisankatu. Missä muuten myös bussit repii peilejä ohiajaessaan autoista. Tässä kaupungissa ei suhteellisuudentaju ja liikenne viihdy samassa lauseessa, mutta yritän silti: Siinä Liisankadun alussa on 11 pysäköintipaikkaa, jotka ovat niin kapeita keskellä kesääkin että ne ovat lähes käyttökelvottomia. Pelkästään seiskaan nousee siltä ratikkapysäkiltä päivässä 2 000 matkustajaa. Tommoiset paikat pitää vain poistaa käytöstä eikä ainakaan tehdä uusia, niitä on yhteensä joitain satoja eli lähimpään tasalukuun pyöristettynä nolla prosenttia kantakaupungin pysäköintipaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 18.11.2012 kello 12:39

    Osmo Soininvaara:
    Miten voisi saada koko seudun yleiskaavatyön käyntiin, kun ei ole olemassa elintä, joka voisi sen sisällöstä päättää.

    Parempien aikojen toivossa voisi edetä niin, että kaikki ne seudun kunnat, jotka haluavat seudullisen yleiskaavatyön valmistelun käyntiin, sopisivat valmistelun kuviot. Näin prosessi saadaan käyntiin. Se yhteisen yleiskaavan työ vie käytännössä 3 – 4 vuotta.

    Rinnan tämän kanssa toivottavasti etenee metropolialueen hallinnon rationalisointi tämän hallituksen voimin niin, että homma on päätetty ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Silloin saadaan kaiketi päättävä elin tälle yleiskaavalle.

    Ei työ hukkaan mene,vaikka hallitus osoittautuisikin niin kyvyttömäksi, ettei saa asiaa valmiiksi. Yleiskaavoituksessa prosessi on yhtä tärkeä kuin lopputulos. Kunnat varmaan haluavat osoittaa yhteistyöhalukkuttaan ryhtymällä yhteisen yleiskaavan valmisteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.11.2012 kello 14:46

    Kunnat kyllä valmistelevat nytkin yleiskaavojaan. Jos ei ole mitään mekanismia päättää yhteisestä yleiskaavasta, jossa helsinnkiläisillä voisi olla mielipiteitä maankäytöstä Espoossa ja päin vastoin, yhteinen yleiskaava tarkjoittaa, että erilliset yleiskaavat liimataan yhteen. Sen voi tehdä kuka tahansa nytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko Särelä kirjoitti 18.11.2012 kello 14:36

    Sakari:
    Minun on aika vaikea hahmottaa, miten tuo pysäköintipaikkojen huikea hintataso on oikein laskettu.

    Maan alle rakentaminen on tietysti jonkin verran kalliimpaa, mutta mm. Osmon pamfletissaan parkkipaikalle esittämä hintahaarukka, “…olosuhteista riippuen 20 000 – 70 000 euroa.” on silti sangen korkealta, ehkä jopa ylihinnoitetulta vaikuttava. No, tonttihinnat ja asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla monen mielestä nekin ylihinnoiteltuja.

    Onko tuo tosiaan korkea hinta? Aloitetaanpa sillä, että pysäköintihallissa rakennettua tilaa tulee ramppeineen ja ajoväylineen noin 30m2 per autopaikka. Tuo pamfletissa esitetty kustannus on siis noin 650€ – 2300€ per m2.

    Autopaikan rakentamisessa ei toki ole yhtä runsaasti kalliita osia kuin asunnon rakentamisessa (erityisesti viimeistelyssä säästetään). Mutta ei tuo nyt rakentamiskustannuksena kuulosta mitenkään erityisen kalliilta, edes muualle Suomeen vietynä.

    Nuo kaikista kalleimmat pysäköintipaikat lienevä paikoissa, jossa on vaikeat rakennusolosuhteet. Esimerkiksi pienellä tontilla useampi kerros parkkihallia (rampit syövät enemmän tilaa ja rahaa parkkipaikkaa kohden laskettuna) ja erityisen huonolle lietemaalle rakentaminen (jota löytyy kai runsaasti niin Kalasatamasta kuin Jätkäsaarestakin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Grejus kirjoitti 18.11.2012 kello 14:39

    Esityslistassa on myös Viikinrannan kaavan uusi versio. Ihmettelen eikä tätä tosiaan saada kokonaan uudelleen suunniteltua, kaava on täysin kelvoton. Muutokset edelliseen, yleisesti huonoksi noteerattuun versioon ovat marginaalisia.

    Pienteollisuusalue on edelleen olemassa ja ilmeisesti tätä asiantilaa on mahdoton muuttaa. Jos siis ollaan pakotettuja hyväksymään, ettei kaupunkimaista rakennetta voida toteuttaa, miksi koko asuintalojen rakennusoikeus on käytetty muutamaan valtavaan kerrostaloon? Kaava on kuin pahin esimerkki 70-luvun metsälähiöstä, pari jättitaloa ja kaikenlaista jäsentymätöntä siellä ympärillä. 30’000 rakennusneliötä yksinäiseen kortteliin Lahdentien ja Viikintien väliin 8-kerrokseen? Älkää nyt viitsikö.

    Paikka olisi mitä parhain pienimittakaavaiselle rakentamiselle, jolla saataisiin sama määrä rakennusoikeutta ja kuitenkin jotenkin jäsentynyt rakenne pienten kortteleiden ansiosta.

    Miten näin huonoa kaupunkia voidaan suunnitella noin keskeiselle ja potentiaaliselle paikalle? Isot rakennusyhtiöt ainakin tykkäävät kun megakorttelit sulkevat pienet kilpailijat pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Daniel Federley kirjoitti 18.11.2012 kello 17:58

    Kyllä lautakunnan on syytä ihan oikeasti puuttua siihen Haakoninlahden ratikanvieruspysäköintiin. Olen samaa mieltä siitä, että ongelma tulee olemaan tällä väljällä mitoituksella huomattavasti pienempi kuin monessa muussa paikassa, mutta ongelmaksi se silti jää. Luminen talvi peittää reunakivet ja tekee parin sentin korotukset huomaamattomiksi eikä helsinkiläislaadukas talvikunnossapito asiaa paranna.

    Esitys pysäköinnin kieltämisestä talven ajaksi ei vakuuta. Jos näin voisi reaalimaailmassa tehdä, miksi on nyt kolme peräkkäistä, todella ongelmallista lumitalvea jätetty tekemättä? Ja miksi yhtäkkiä tehtäisiinkin? Minun uskoni ei jaksa riittää siihen, että virkamiehet yhtäkkiä saisivat jostain rohkeutta ja tahtoa tällaisiin päätöksiin, kun eivät ole sitä aiemminkaan saaneet.

    Muistatteko, mitä tapahtui pari vuotta sitten? Kun Kalliossa, Eirassa ja Kruununhaassa oli riittävän kauan odotettu tulematonta väärinpysäköidyn auton taakse jäänyttä ratikkaa lumihangessa ja lopulta Hesarikin kiinnostui, niin kaupunki päätti toimia. Huputti pysäköintikieltomerkit tehden näin pysäköinnistä sallittua, maksutonta ja aikarajatonta sekä kärräsi samalla paikalle siirtokehotuskyltit. Lehdistössä sitten vakuutettiin, ettei autoja oikeasti minnekään siirretä – mitä nyt väärinpysäköity, sakottamatta jätetty auto vetäistäisiin puoli metriä jalkakäytävälle päin HKL:n raivausauton toimesta, kuten aina ennenkin. Autoja täynnä olivat kadunvarret edelleen. Pitäisikö itkeä vai nauraa?

    Ehkä kaikkein surullisinta tässä kuitenkin on se, että tuollainen virheellinen liikennesuunnitelma päätyy lautakuntaan asti. Se on kuitenkin pyörinyt KSV:n sisällä ja siitä on pyydetty lausuntoa myös HSL:n virkamiehiltä. Nähtävästi sekä KSV:n että HSL:n raitiovaunujen parissa työskentelevät virkamiehet ovat jättäneet asian huomioimatta. Puuttuuko heiltä ammattitaitoa, kunnianhimoa, rohkeutta vai esimiehen tuki? Eikö kaikilla niillä raitiovaunujen nopeuden ja luotettavuuden parannuspuheilla olekaan oikeasti mitään merkitystä, jos uudelle, vielä tyhjälle alueelle voidaan suunnitella huonoja ratkaisuja?

    Kun joka tapauksessa niin ikävästi pääsi käymään, että tämä alustava liikennesuunnitelma saavutti lautakunnan, niin tietysti lautakunnan on asiaan puututtava, siksihän se on olemassa. Vielä ei ole liian myöhäistä, sillä varsinainen liikennesuunnitelma tulee käsittelyyn aikanaan, ja kun kokonaisleveyksiä ei ole tarpeen muuttaa, niin ongelman voi ratkaista silloinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 18.11.2012 kello 22:01

    Osmo Soininvaara:
    Kunnat kyllä valmistelevat nytkin yleiskaavojaan. Jos ei ole mitään mekanismia päättää yhteisestä yleiskaavasta, jossa helsinnkiläisillä voisi olla mielipiteitä maankäytöstä Espoossa ja päin vastoin, yhteinen yleiskaava tarkjoittaa, että erilliset yleiskaavat liimataan yhteen. Sen voi tehdä kuka tahansa nytkin.

    Vuosikymmeniä on jo tehty seudulle yleiskaavoja ja tullaan tekemään. Nyt valtakunnan hallitus on kirjannut ohjelmaansa kuntauudistuksen, jossa suurilla kaupunkiseuduilla tavoitellaan uutta hallintotapaa, mm koko seudulle yhteistä yleiskaavoitusta.

    Eikö olisi hurmaavaa, jos Helsinki tässä saumassa luottaisi hallituksen saavan uudistuksen aikaan. Suunnittelussakin oikea ajoitus on yllättävän tärkeää. Helsinki on tässä osaamisessa vasta ala-asteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Seppo Honkanen kirjoitti 19.11.2012 kello 8:03

    Kaiman kaipuuseen seudun yhteisestä yleiskaavasta on helppo yhtyä.
    Jotain on ilmeisesti aikoinaan yritetty, suunnitelma yhteisestä kaavasta oli painettu jo kaavoituskatsaukseenkin pari vuotta sitten.

    Nythän kaavat ovat mahdollisimman huonosti synkronissa, Vantaan ja Ranta-Espoon yleiskaavat ovat valmistuneet vasta pari vuotta sitten. Reuna-alueiden yleispiirteinen maankäyttö on siis lyöty lukkoon ennenkuin Helsingissä on päästy edes liikkeelle.

    Onko se sitten hyvä vai huono voi kysyä. Länsi-Helsingin (lue Espoon) yleiskaavassa on asetettu työpaikkaomavaraisuudelle tavoite 100% vuoteen 2030. Toteutuu tai ei, mikähän on Itä-Helsingin vastaava.

    Muutenkin naapurikaupunkien yleiskaavat ovat tarkkuudeltaan aivan eri tasoa kuin Helsingin v 2002 kaava, jonka yleiskartta vastaa tarkkuudeltaan lähinnä seutukaavaa jos sitäkään.
    Epätarkkuus tulee vielä räikeämmin ilmi, jos vertaa jotain osa-aluetta, esim. Vuosaarta (38 000 as) vastaavan kokoisen pikkukaupungin, vaikkapa Keravan tai Hyvinkään kaavoihin (kvg).

    Ehkä jotain kertoo sekin, että uuden yleiskaavan tavoiteraportti on vain yksi pykälä lautakunnan esityslistalla muun sälän joukossa. Kyllähän se ansaitsi viikon seminaarin. Ehkä sitten uudelle lautakunnalle ensi vuonna järjestyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus