Halpoja teitä?

Eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la kansane­dus­ta­jia kuo­hut­ti julk­isu­u­teen vuotanut muis­tio, jos­sa virkamiehet ovat haarukoi­neet, miten niukko­jen tiemäärära­ho­jen puit­teis­sa pystyt­täisi­in rak­en­ta­maan tai paran­ta­maan mah­dol­lisim­man mon­ta tarpeel­lisek­si kat­sot­tua yhteyt­tä. Tiet tehtäisi­in toisin sanoen halvem­mal­la. Maakun­tien kansane­dus­ta­jat oli­vat moi­ses­ta kar­simis­es­ta tuo­htunei­ta. Kaik­ki näyt­tivät ole­van vaku­ut­tunei­ta siitä, että jos tehtäisi­in vähän mut­ta luk­sus­ta, juuri hei­dän maakun­tasa saisi luk­sus­ta ja niukku­us koi­tu­isi muiden murheeksi. 

Mieleen tuli eräs keskustelu vuosia sit­ten jos­sain sem­i­naaris­sa, jos­sa liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamieheltä kysyt­ti­in, mik­si meil­lä tehdään moot­tori­ti­eta­soinen väylä paljon pienem­mil­lä liiken­nemääril­lä kuin Kes­ki-Euroopas­sa. Vas­taus oli, että jos meil­lä rima olisi yhtä korkeal­la kuin Kes­ki-Euroopas­sa, eihän tääl­lä tehtäisi yhtään moottoritietä.

Olisiko siel­lä nyt tul­tu järkiin?

 

66 vastausta artikkeliin “Halpoja teitä?”

  1. Olen tuos­sa myös ihme­tel­lyt sitä, että sen lisäk­si että vuosi­na 1990–2010 ei voin­ut juuri rak­en­taa muu­ta kuin moot­toriteitä, ne moot­tori­ti­et myös ylim­i­toitet­ti­in aika hulp­peasti. Kuinkas paljon enem­män teitä olisi saanut paran­net­tua jos olisi tehty vähän fik­sum­mal­la mitoituk­sel­la, ja vain 2‑kaistaista tietä jos liiken­nemäärät eivät olisi 4‑kaistaista perustelleet? Kuinkas monel­la seudul­la olisi jo tuol­la rahal­la esim. pyöräi­ly ja joukkoli­iken­teen infra kun­nos­sa? Olisi aika mon­et pikaraiti­oti­et ja lähi­ju­nara­dat raken­net­tu tuol­la rahal­la myös.

  2. Briteil­lä on ihan hyvä säästömoottoritie.

    Enpä usko että järki­in tultu.
    Taide­taan tehdä isot virheet. Tai ainakin pitäisi nähdä kun­nol­la mitä meinataan muuttaa.

    Moot­toriteitä ei tarvitse joka maakun­taan tehdä, mut­ta tehdään kuten Britit eli kuitenkin nelikaistainen ja risteyk­set turvallisemmiksi.

    Liikenne sujuu ja ihmishenkiä säästyy.

    Heil­lä on siitä vaku­ut­tavaa tutkimusti­etoakin. Kan­nat­taisi olla yhteydessä.

    Toisaal­ta infra­hankkeet ovat hyvää lama-ajan hanketta.
    Työl­listää ja paran­taa kil­pailukykyä ja vielä säästää turhissa sairaan­hoitoku­luis­sa ja liian lyhyis­sä työuris­sa. Onnet­to­muude­than sat­tuvat tyyp­il­lis­es­ti nuo­rille tai ainakin työiässä oleville.

  3. Esimerk­ki oma­l­ta kotiseudul­tani Por­voos­ta on nk. Saaris­totie, jos­ta val­lit­see tääl­lä mil­tei kon­sen­sus siinä määrin, että jos­sakin vaa­likoneessakin ain­oat annetut vai­h­toe­hdot oli­vat “joko kaupun­gin tai val­tion rahoil­la”. Perus­tui siis ole­tuk­seen, että tie otet­ti­in itses­tään­selvänä. Saaris­to­tien idea olisi siis “suun­na­ta toisaalle” nykyisen Sairaalantien ja Tarkkisten­tien liiken­net­tä; kuitenkin väylöil­lä on tapana lisätä liiken­net­tä, kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat sen. Jokainen, joka on kaivanut hiekkaran­nalle kanavia, tietää mis­tä puhun.

  4. Oisko niin, että Kes­ki-Euroopan kri­teeri on tiukem­mat, kun siel­lä jo on moot­tori­ti­etä vaik­ka kuin­ka paljon? Lisäk­ilo­metrin mar­gin­aal­i­hyö­ty on huonom­pi kuin Suomes­sa, jos­sa moot­tori­ti­etä on vähän.

  5. Tietämät­tä asi­as­ta mitään, veikkaan, että kyse ei ole parem­mista autoil­i­joista, vaik­ka kek­simäärin parem­mil­la keleil­lä ja val­oisu­u­solo­suhteil­la voi ollakin jotain tekemistä asian kanssa. 

    Jos mar­gin­aal­i­hyö­dyn näkökul­mas­ta asi­aa halu­aa kat­soa, tarkoi­tus oli sanoa, että Suomes­sa lisäk­ilo­metri tehostaa tai lähin­nä kai nopeut­taa liiken­net­tä enem­män kuin Kes­ki-Euroopas­sa, kos­ka autoil­i­ja ei voi vali­ta kuin har­vois­sa tapauk­sis­sa maantien ja moot­tori­tien tai use­ampi­en moot­toritei­den välil­lä. En ottanut kan­taa tur­val­lisu­u­teen, johon sinä kai viittaat. 

    Mut­ta, hmm, ehkä ei ole kaukaa haet­tu ske­naario, jos­sa mar­gin­aal­i­hyö­ty kos­kee myös tur­val­lisu­ut­ta ainakin hiukan. Kos­ka usein voi vali­ta maantien ja moot­tori­tien välil­lä, epä­var­mat kuskit val­it­se­vat tur­val­lisem­man reitin. Suomes­sa valin­nan­varaa ei ole kuin muu­ta­mal­la pitem­mäl­lä reitillä.

    Joka tapauk­ses­sa, point­ti oli, että Sak­sas­sa tai Englan­nis­sa tuskin oli 1930-luvul­la yhtä paljon liiken­net­tä kuin Suomes­sa nyt, mut­ta ensim­mäiset moot­tori­ti­et oli silti järkevä rak­en­taa, kos­ka mar­gin­aal­i­hyö­ty oli suuri.

  6. Osmo.

    Tuo on pro­vokati­ivi­nen ja asiantun­tem­aton kom­ment­ti. ( aika epätyypillinen)

    Kan­nat­taa kat­soa onnet­to­muusti­las­to­ja jos miet­tii paremmuutta.

    Parhaimpia kai ovat olleet Ruot­si, Britit ja Suomikin.

    Briteis­sä on kun­non asukas ja autotiheys.

    Monel­la ahde­tul­la on taasen aika huono sijoi­tus. Puo­la taitaa olla huonoimpia.

    Kuten aiem­min jo sanoin, mallia kan­nat­taa kat­soa Briteistä. Aja­vat eri puolel­la, joten näyt­tää vain eri­laiselta. (Olen asunut ja autoil­lut myös siel­lä) Todel­lisu­udessa on ihan samanlaista. 

    Pitää vain ymmärtää ajaa oikeal­ta puolelta ja kiertää ympyrät myötäpäivään.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kes­ki-euroopas­sa jotenkin saadaan suurem­pi liikenne ahde­tuk­si ihan taval­lisille teille. Parem­pia autoilijoita?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Kes­ki-euroopas­sa jotenkin saadaan suurem­pi liikenne ahde­tuk­si ihan taval­lisille teille. Parem­pia autoilijoita?

    Enem­män autoja. 😉
    Liiken­net­tä on enem­män kaikil­la teillä.

    Mut­ta mei­dän alueelli­nen ongel­mamme, tuo val­tatie 8 on kyl­lä Turun päästä vilkkaasti liiken­nöi­ty ja yksi Suomen vaar­al­lisim­mista edelleen, vaik­ka kameroi­ta on runsaasti.

    Vaikea kuvitel­la, mikä olisi sel­l­ainen hal­paver­sio, joka paran­taisi suju­vu­ut­ta ja liiken­netur­val­lisu­ut­ta, mut­ta ei olisi 4‑kaistainen. Järeä moot­tori­tiehän sen ei tarvit­sisi olla, mut­ta sopi­va vai­h­toe­hto ei kuu­lu liiken­neinsinöörien reper­tu­aari­in Suomessa.

  8. Rak­en­t­a­mi­nen tulee kalli­ik­si, kos­ka raken­netaan val­tion rahal­la. Val­tio kus­tan­taa kaiken tai tyyp­il­lis­es­ti 50 pros­ent­tia. Tämä pätee myös mui­hin kuin tiehankkeisiin.

    Pitäisi olla paikkakun­ta tai maakun­tapo­h­jainen jär­jestelmä, jos­sa tilaa­ja mak­saa kaiken itse. Sil­loin han­kkeet mitoitet­taan kus­tan­nus­vas­taavasti ja vastuullisesti. 

    Edel­lyt­tää, että tulo- ja yhteisöverot maakun­nille kaikki­nen­sa ja kukin eläkööt varo­jen­sa mukaan. Kansan­talous ja kil­pailukyky kiittää.

  9. Tässä sta­tis­ti­ikkaa

    http://ec.europa.eu/sverige/documents/traffic_press_stats.pdf

    Suo­mi sijoit­tuu hyvin, mut­ta ei ole kärjessä.

    Jos kat­soo autoa kohti ole­vaa, niin Sak­sa on todel­la mie­lenki­in­toinen vapaine nopeuksineen. 

    Tääl­lä on vuosikym­meniä viral­lis­es­ti toitotet­tu alhais­ten nopeuk­sien tärkeyttä. 

    Ovatko siis Sak­salaiset niin ylivoimaisen hyviä aja­maan Suo­ma­laisi­in nähden???

  10. Helsingis­sä ainakin tei­den ja katu­jen asval­toin­ti on täysin turhaa tuh­laus­ta, nehän kaik­ki pilataan hidaste-töyssy­il­lä ja kun maantiel­läkin on 4 kympin rajoi­tus, olisi kuop­painen hiekkatie optimaalinen.

    Niihin töyssy­i­hin on men­nyt niin paljon rahaa että teitä ei edes ole varaa suo­la­ta tai hiekot­taa. Toisaal­ta pysyväthän terkkarin idästä tuleet leku­rit työl­lis­tet­tynä kun paikkail­e­vat kaa­tu­ile­via fillaristeja.

    Ja lopuk­si eikö teitä ole jo riit­tävästi, etenkin jos enem­mistö ihmi­sistä asute­taan pk-seudulle ja teol­lisu­uskin on muut­tanut aasi­aan ja etelä-amerikkaan.

  11. Tuol­lainen halvem­pi­en vai­h­toe­hto­jen etsin­täpoli­ti­ik­ka olisi ihan fik­sua, jos sitä tehtäisi­in johdon­mukaises­ti ja avoimesti.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124537-pisara-rata-etenee-uskon-voimalla

    Mut­ta jos poli­ti­ik­ka ei ole johdon­mukaista, jäähän siihen aina tuo maakun­nat / Helsin­ki ‑asetel­man mahdollisuus.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107254-ministeri-kyll%C3%B6nen-ja-liikennehankkeiden-kustannukset

    “Arka­di­an­mäen touhu­la” ‑vaikutel­ma tuos­ta tämän­päiväis­es­tä kyl­lä jää päälim­mäisenä mieleen.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  12. Näin Latvi­as­sa Riikas­ta itään sem­moi­sen nelikaistaisen tien joka ainakin näyt­ti siltä, eett van­has­ta tiestä noin sadan metrin päähän oli vaan tehty uusi rin­nakkainen kak­sikaistainen tie. Ja kum­matkin oli sit­ten yksisu­un­taisia. Maail­mas­sa on eri tietyyppe­jä tusi­noit­tain, suomes­sa niitä on kak­si: Peruskatu joka eristyk­sesltään, lev­ey­deltään ja geome­tri­al­taan vas­taa nor­maalia maanti­etä. Ja moot­tori­tie jon­ka liit­tymät on kymme­nen hehtaarin kokoisia, että niis­sä kaarteis­sa vaan joudu vähän hidas­ta­maan. Näil­lä liiken­nemääril­lä mitä Suomes­sa on ei kan­na­ta tehdä eri­ta­soli­it­tymiä kuin isoi­hin kaupunkei­hin, joi­hin ne taas eivät oikein mahdu.

    Niin paljon kuin Helsin­gin han­kkei­ta moitinkin, niin tääl­lä näis­sä on yleen­sä edes jotain järkeä. Viimeisin maakun­ta­su­osikki­ni on Ham­i­nan ohi­tustie. Ongel­ma on rekkali­ikenne Ham­i­nan läpi, tyh­mepi kuvit­telisi että tek­isi rekkaon­ly kier­to­tien Ham­i­nan ympäri, olisiko jokusen kymme­nen miljoonaa.

    No, se mitä tehdään on 175 miljoo­nan kehätie, ihan täysi motari, joka bonuk­se­na tap­pa­nee Ham­i­nan keskus­tan kun kaup­pa siir­tyy sinne.

    Han­ke tukee Ham­i­nan yhdyskun­tarak­en­teen ja elinkei­noelämän kehit­tämistä. Sum­man — Lanka­malmin alueelle voidaan rak­en­taa laa­ja kauppakeskittymä.

    http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/tiehankkeet/kaakkoissuomi/Vt7%28E18%29Haminanohikulkutie/Documents/hankekortti.pdf

    Liiken­nemääräen­nuste peräti 12 500 — 22 200 autoa päivässä, tom­moi­sen vähän hil­jaisem­man pääkadun ver­ran. Ham­i­nan väk­iluku­un suh­teutet­tuna toi on sama kuin Helsinki­in tehtäisi­in viiden mil­jardin euron kehätie.

  13. Koskako­han jär­ki on Helsingis­sä sil­lä tasol­la, että rautapyöräli­ikenne kat­so­taan oikeasti autoilua kor­vaavak­si ja tämä alkaa ohjaa­maan kaavoitus­ta? Nyt olisi hyvä aika aloit­taa uud­es­ta yleiskaavas­ta ja samal­la säästää euro­ja, kun henkilöli­ikenne ei enää syn­nyt­täisi uusia tarpei­ta motareille ja ramp­pi­loille. Type­r­ää tehdä kak­si jär­jestelmää, kun rautapyörätkin hoitaisi­vat hom­mat. Samal­la saataisi­in parem­paa kaupunkia.

    Esimerkik­si Töölöön pääsee koh­ta suun­nitelmien mukaan joka puolelta maa­ta ja lento­ken­tältä rautapyörin, mut­ta silti Töölön keskelle halu­taan tuhan­sille autoille parkki­ti­lat. Ei kovin tule­vaisu­u­teen katso­vaa, kun liiken­teen päästöjä pitäisi saa­da alas ja samal­la rak­en­taa paljon asun­to­ja. Viime vuodelta taas ennätyshiilarit.

  14. JouniL:
    ‘snip’
    Suo­mi sijoit­tuu hyvin, mut­ta ei ole kärjessä.

    Jos kat­soo autoa kohti ole­vaa, niin Sak­sa on todel­la mie­lenki­in­toinen vapaine nopeuksineen. 

    Tääl­lä on vuosikym­meniä viral­lis­es­ti toitotet­tu alhais­ten nopeuk­sien tärkeyttä. 

    Ovatko siis sak­salaiset niin ylivoimaisen hyviä aja­maan suo­ma­laisi­in nähden???

    Suo­mi on Sak­san kanssa aika lail­la tasois­sa, mut­ta mui­ta Pohjo­is­mai­ta huonompi.
    Syynä ei voine olla muu kuin ainainen säästämi­nen tiev­erkon kustannuksella.

    Huonot tiet, paljon onnet­to­muuk­sia vaik­ka paljon kameroita. 🙁
    Sak­sas­sa parem­mat tiet, voi ajaa kovem­paa samoil­la onnettomuusmäärillä.

  15. Liiken­nevi­ras­ton kan­nat­taisi markki­noi­da liiken­nerev­oluu­tio­taan vähän parem­min, että kaikelle kansalle valkenisi, miten on tarkoi­tus tuot­taa enem­män liikku­mis­palvelua vähem­mil­lä resurs­seil­la. Ainakin perus­pe­ri­aate on ihan hyvä, eli että iso­jen infra­hankkei­den sijaan pyritään ylläpitämään palve­lu­ta­soa tasaisel­la perusko­r­jauk­sel­la ja ensisi­jais­es­ti pyritään vaikut­ta­maan kysyn­tään. Viimek­si­maini­tun toteut­ta­mi­nen kyl­lä vaatii yhteistyötä kaavoituk­sen kanssa. Toki maankäytön ja liiken­teen suun­nit­telun yhteistyötä on luvat­tu syven­tää, mut­ta miten se käytän­nössä tehdään, on ehkä vähän vielä epä­selvä asia.

  16. Yhä enem­män tun­tuu siltä, että kansane­dus­ta­jien palkat pitää tupla­ta tai mielum­min tripla­ta. Parem­mal­la pal­ka­lla tuo­honkin duu­ni­in saadaan parem­pia hakijoita!

  17. Halpo­jen tei­den satoa on viikatemies kor­jan­nut vuosien var­rel­la. 1960-luvun suh­teel­lisen vähäisiä säästöjä vaikka­pa kakkostien lev­ey­dessä on nyt kor­jat­tu isol­la rahal­la jäl­keen­päin. On aina rutkasti halvem­paa rak­en­taa ker­ral­la kun­nol­la kuin lähteä paran­tele­maan jälkeenpäin.

    Viime vuosien liiken­nehankkeista turhin lie­nee vuosaaren sata­ma­ra­ta, pari junaa päivässä ajelee edestaisin parin­sadan miljoo­nan euron rataosuutta.

  18. en tiedä liit­tyykö tämä aiheeseen mut­ta ainakin mielestäni kaikille moot­toriteille olisi hyvä asen­taa etäkäyttöiset(sähkötaulut) nopeusrajoitukset.

    taas tuli tuo talvi­ra­joi­tus voimaan ja moot­tori­tiel­lä (hki-heinola)saa körötel­lä 100:sta vaik­ka olo­suh­teet ovat syksyiset/kesäiset,joten voisi huo­let­ta ajel­la 120:tä.

    pohjoises­sa on tietysti eri asia.

  19. Suomes­sa lisäk­ilo­metri tehostaa tai lähin­nä kai nopeut­taa liiken­net­tä enem­män kuin Kes­ki-Euroopas­sa, kos­ka autoil­i­ja ei voi vali­ta kuin har­vois­sa tapauk­sis­sa maantien ja moot­tori­tien tai use­ampi­en moot­toritei­den välillä. 

    Moot­tori­ti­etä ei voi perustel­la kuu­den sekun­nin aikasäästöl­lä kilo­metriä kohden. Rahak­si muutet­tuna tämä säästö on 0,017 euroa/km tai 1,67 euroa/100 km, jos käytetään laskelmis­sa tavanomaista 10 €/tunti ‑hin­taa. Tästä hyödys­tä pitää vähen­tää lisään­tynyt polt­toaineen kulu­tus, minkä jäl­keen jäl­jelle ei jää oikein mitään. Tarvi­taan hirveästi liiken­net­tä, ennen kuin tämä oikeut­taa sato­jen miljoonien investoin­nit moot­tori­tiehen. Lisäk­si aikasäästö riip­puu kokon­aan ja pelkästään siitä liikennemäärästä,joka tiel­lä todel­lisu­udessa on, eikä säästöä lisää tai vähen­nä se, olisiko autoil­la ollut toinen reit­ti tar­jol­la. Vai­h­toe­hdon ole­mas­sao­lo näkyy jo niis­sä liiken­nemääris­sä. Tämänkin jäl­keen Kes­ki-Euroopas­sa tarvi­taan enem­män liiken­net­tä oikeut­ta­maan moot­tori­tie. Tien rak­en­tamista moot­tori­tiek­si voi perustel­la vain kap­a­siteetin riit­tävyy­del­lä ja onnet­to­muus­riskil­lä. Aika vähän on sel­l­aisia tieo­suuk­sia, jois­sa tavalli­nen neli- tai kolmikaistainen tie ei riit­täisi kap­a­siteetin kannal­ta. Eri­ta­soli­it­tymät tekevät tiestä kovin kalliin. 

  20. Kes­ki-euroopas­sa muuten tarvi­taan myös huo­mat­tavasti suurem­mat matkus­ta­jamäärät oikeut­ta­maan metron rakentaminen.

    Jostain syys­tä halvem­pi pikaratikka­jär­jestelmä ei pääkaupunkiseudullekaan kel­paa, vaan pitää saa­da suuren maail­man luksusta.

  21. uusi kas­vo tääl­lä: taas tuli tuo talvi­ra­joi­tus voimaan ja moot­tori­tiel­lä (hki-heinola)saa körötel­lä 100:sta vaik­ka olo­suh­teet ovat syksyiset/kesäiset,joten voisi huo­let­ta ajel­la 120:tä.pohjoisessa on tietysti eri asia.

    Nopeu­den rajoit­ta­mi­nen on täysin perustel­tua heti kun ale­taan käyt­tämään talvirenkai­ta. Nastaren­gas ei toi­mi kesärenkaan tavoin, oli keli mikä tahansa, jar­ru­tus­mat­ka kas­vaa oleel­lis­es­ti. Mielestäni perää­na­jo­ja ja ketjuko­lare­i­ta tapah­tuu jo ihan tarpeeksi. 

    Minä kyl­lä ihmette­len tätä autoil­i­joiden hinkua ajaa aina mah­dol­lisim­man kovaa. Samal­la valite­taan ben­san korkeaa hin­taa. Nopeu­den nos­to 80 km/h:sta 120:een lisää kulu­tus­ta hel­posti 20%
    Jos ben­si­inin hin­taa nos­tet­taisi­in ker­ral­la 20% autoil­i­jat ryhty­i­sivät var­maan kapinaan.

  22. Mauno: Niihin töyssy­i­hin on men­nyt niin paljon rahaa että teitä ei edes ole varaa suo­la­ta tai hiekottaa.

    Tuo­ta…

    Yksit­täisen hidas­teen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa yleen­sä 8 000 -– 17 000 €.

    http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000370.pd

    Helsin­gin kaupun­ki rak­en­taa katu­ja 50 — 100 miljoon­alle vähän vuodes­ta riip­puen, ja ylläpitöön menee sem­moi­set 40 — 50 miljoon­aa euroa.

  23. Muis­te­len, että tien kool­la oli merk­i­tys­tä myös siihen, kenelle kuu­luu kun­nos­s­api­to­vas­tuu? Pieni tie on kun­nan vas­tu­ul­la ja isos­ta tiestä vas­taa val­tio. Kun­nan kan­nat­taa halu­ta iso­ja teitä. En kyl­lä muista mis­sä kohtaa se rajan­ve­to meni.

  24. Käsit­tääk­seni virkami­esten var­masti harkiten tuot­ta­man säästölis­tan sum­mat perus­tu­vat osak­si uuden­laisen tier­ak­en­tamisen toim­inta­mallin (ALLIANSSI jos muis­tan oikein) tuot­tami­in säästöi­hin. Tulok­sen luulisi ole­van juuri sitä mitä tänäpäivänä tarvi­taan. Edel­läkävi­jyyt­tä yhteistyössä ja yhteensovittamisessa.
    Medi­an kaut­ta saa kuitenkin aivan toisen kuvan.
    Hesarin uuti­soima Kyl­lösen reak­tio antaa aihet­ta pohtia onko hän aivan tehtävän­sä tasal­la. Vähänkin hallinnon kanssa tekemi­sis­sä ollut tietää, että em. kaltais­ten lis­to­jen laad­in­ta on var­masti osa jotain hyväksyt­tyä toim­intao­hjel­maa tai jonkun selvi­tyk­sen osa.

  25. Ham­i­nan tien paran­nus liit­tyy suurem­paan uskon­nol­liseen hurmioon, jos­sa fak­tat sivu­ute­taan muutenkin. Tähän tun­tuu ole­van lop­ut­tomasti rahaa poh­jat­tomas­sa kaivossa.

  26. Toisaal­ta liiken­nemäärära­ho­ja käytet­täessä voi miet­tiä myös että:

    “Mik­si meil­lä tehdään metro­ta­soinen väylä paljon pienem­mil­lä liiken­nemääril­lä kuin Kes­ki-Euroopas­sa? …jos meil­lä rima olisi yhtä korkeal­la kuin Kes­ki-Euroopas­sa, eihän tääl­lä tehtäisi yhtään metroja.”

    Ja saman voi tode­ta myös vaik­ka pyöräteistä. Suomes­sa on eri­ty­isolo­suh­teet ja maan tapa jne.

  27. Jostain syys­tä Suomes­sa ei käytän­nössä ole nelikaistaisia maan­teitä. Esim Ruot­sis­sa niitä on kohtu­ullisen paljon. Niiden rak­en­t­a­mi­nen on lie­nee selvästi halvempaa:
    ‑risteyk­set voivat olla tasos­sa, tai osin tasos­sa. Varsinkin ns. keskel­lä ei mitään ole­vis­sa risteyk­sis­sä ei tarvi­ta miljoonien sil­tahäkkyröitä. Usein risteys on raken­net­tu niin että vasem­malle kään­tymi­nen on kiel­let­tyä, jos halu­aa vasem­malle pitää men­nä ensin yli ja sit­ten kään­tyä oikealle.
    Vähän vilkkaam­mas­sa paikas­sa on yksi sil­ta, ja erit­täin vilkkaissa paikois­sa täysi eritasoliittyma
    ‑ei tarvi­ta vält­tämät­tä eril­listä yhteyt­tä polkupyörille, trak­tor­eille jne. (sik­sipä itsekin olen tuol­laisia polkupyöräl­läni ajanut) — voidaan siis tehdä van­han tien paikalle, ei tarvi­ta uut­ta linjausta.
    ‑kapeam­mat tur­va-alueet tien vier­essä ja kaisto­jen välissä

  28. Helsin­ki lie­nee maail­man pienin kaupun­ki, jos­sa on metro ? Ei ainakaan heti tule mieleen yhtä pientä.

    1. Jos Helsin­gin asukaslu­vuk­si kat­so­taan miljoona asukas­ta, alle miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja, jos­sa on metro, on paljon. Jos Helsin­gin asukaslu­vuk­si kat­so­taan 600000 asukas­ta, Lon­too (7000 asukasta/london city) on var­maankin metrokaupungeista pienin.

  29. Hausko­ja nämä järkevyy­den määritelmät, kun samal­la pitää saa­da muu­ta­malle has­sulle ratikalle puolen mil­jardin sil­ta ja junille puo­len­toista mil­jardin (tuskin riit­tää, mut­ta olen anteliaal­la pääl­lä tänään) kääntöpaikka.

  30. Kalle: Yhä enem­män tun­tuu siltä, että kansane­dus­ta­jien palkat pitää tupla­ta tai mielum­min tripla­ta. Parem­mal­la pal­ka­lla tuo­honkin duu­ni­in saadaan parem­pia hakijoita!

    Ei vaan palkko­ja pitää alen­taa, jot­ta hom­maan ei tule turhia julkkik­sia tai ihmisiä, joi­ta kiin­nos­taa ain­oas­taan raha. Olisi parem­pi saa­da porukkaa, jota kiin­nos­taa asioiden parantaminen.

  31. Mis­sä on törsöim­mät hankkeet?

    Poimin liiken­nevi­ras­ton han­keo­hjel­mas­ta 2012–2015 pääkaupunkiseudun han­kkei­ta yhteen­sä 2350 miljoo­nan euron edestä.

    - Kehä I:n paran­t­a­mi­nen, I vai­he 175 meur
    — Helsinki–Riihimäki rataosan kap­a­siteetin lisäämi­nen 350 meur
    — Kehäradan Ruskeasan­nan ase­ma ja liiken­nejär­jeste­lyt 50 meur
    — Län­simetron liityn­täli­iken­nejär­jeste­lyt 45 meur
    — E18 Kehä III:n kehit­tämi­nen II vai­he 290 meur
    — Metropo­lialueen pienet kus­tan­nuste­hokkaat han­kkeet (KUHA) 230 meur
    — Jok­eri 2 bus­sil­in­ja Vuosaari–Myyrmäki 60 meur
    — Pääkaupunkiseudun raideli­iken­teen suun­nit­teluhankkeet 40 meur
    — Pis­ara-rata 750 meur
    — Helsin­gin rat­api­han toimin­nal­lisu­u­den paran­t­a­mi­nen 100 meur
    — Espoon kaupunki­ra­ta 260 meur

    Vuosaari Myyr­mä­ki bus­sil­in­ja mak­saa mil­tei saman kuin kiis­tel­ty VT 8:n paran­t­a­mi­nen. Aiem­mas­sa postauk­ses­sa nim­imerk­ki T kir­joit­ti, Vuosaaren sata­ma­radas­ta, että pari junaa päivässä ajelee edestaisin parin­sadan miljoo­nan euron ratao­su­ut­ta — siis varsi­nainen Huutokoskirata.

    Nykya­jan sil­tarumpupoli­ti­ik­ka on siis sitä, että han­kkeet ovat pääkaupunkiseudul­la, kos­ka enem­mistä hal­li­tuk­sen jäsenistä asuu pääkaupunkiseudulla 🙁

  32. Maanalainen mil­jar­di-Pis­ara näyt­tää kuitenkin edelleen ole­van Oden ja Mer­jan hankelistoilla…

    E. Juhani Tenhunen
    joka muis­taa Hakaniemen ja Töölön sokerite­htaan maan­pääl­liset rautati­et, joit­ten poh­jat ovat vielä het­ken liki­main vapaina…

  33. Coun­try­boy:
    Helsin­ki lie­nee maail­man pienin kaupun­ki, jos­sa on metro ? Ei ainakaan heti tule mieleen yhtä pientä. 

    Kaupunkien hallinnol­lisi­in rajoi­hin perus­tu­vat asukas­määrät eivät vält­tämät­tä ker­ro mitään metron tarpeesta vaan vas­ta todel­liset käyt­täjät ratkai­se­vat. Ver­tailus­sa kan­nat­taa kat­soa kuin­ka paljon ihmisiä oikeasti asuu (tai käy töis­sä) metroasemien läheisyydessä.

    Helsingis­sä ei metron oma­l­la vaiku­tusalueel­la ole tarpeek­si käyt­täjiä kos­ka niitä pitää haalia liin­tyn­täbus­seil­la pitkin har­vaan­raken­net­tu­ja lähiöitä. Ja lyhen­tää lai­turien ja junien pituuksia.

  34. Andy:Hesarin uuti­soima Kyl­lösen reak­tio antaa aihet­ta pohtia onko hän aivan tehtävän­sä tasalla. 

    Vas­ta nyt alat pohti­maan tuo­ta? Kyl­lösen useim­mat suuren medi­akyn­nyk­sen ylit­tämät esi­tyk­set ovat olleet ala-arvoisia. Ekana tulee mieleen alko­holin nol­lara­ja, jol­la ei ole tutkimusten mukaan mitään merk­i­tys­tä mihinkään ja toisek­si ylikallis gps-poh­jainen tietull…verotuksen maksimointijärjestelmä.

    (en laske tähän niitä potku­ja, sil­lä jos virkamies ja min­is­teri tör­määvät, virkamies väistää ja jos virkamies ei tot­tele kos­ka min­is­teri on täysin pönt­tö, niin no can do, näin käy kos­ka virkamiehen kuu­luu jäädä min­is­ter­ille toisek­si ja varsi­nainen virhe on sat­tunut sil­loin, kun on nos­tet­tu pönt­tö ministeriksi)

  35. Tuo­mas: Jos ben­si­inin hin­taa nos­tet­taisi­in ker­ral­la 20% autoil­i­jat ryhty­i­sivät var­maan kapinaan.

    Jos kaikkia palvelumak­su­ja nos­tet­taisi­in 20% niin vasem­mis­toko ei sit­ten nousisi kap­inaan? Ainakin retori­ik­ka olisi suo­raan vuodes­ta 1918.

  36. tpyy­lu­o­ma:
    Maail­mas­sa on eri tietyyppe­jä tusi­noit­tain, suomes­sa niitä on kak­si: Peruskatu joka eristyk­sesltään, lev­ey­deltään ja geome­tri­al­taan vas­taa nor­maalia maanti­etä. Ja moot­tori­tie jon­ka liit­tymät on kymme­nen hehtaarin kokoisia, että niis­sä kaarteis­sa vaan joudu vähän hidastamaan. 

    Mitä tässä maail­mas­sa tapah­tui moottoriliikenneteille?

  37. Nämä jät­timäiset tie‑,rata- ja muut infra­hankkeet tun­tu­vat tun­tu­vat täysin utopis­tiseltä, kun ver­taa miten vähäl­lä infra­struk­tu­uri­rak­en­tamisel­la selvitään balt­ian maissa.

    Kuitenkin esim. ruoka­te­ol­lisu­ut­ta siir­tyy suomes­ta viroon koko ajan, vaik­ka siel­lä ei viekkään nelikaistaiset moot­tori­ti­et tehtaille.

    Tilanne on koh­ta se, että meil­lä on maail­man hienoin infra­struuk­tu­uri, jota kukaan ei käytä, kos­ka sen rak­en­tamiseen meni niin paljon rahaa että kaik­ki yri­tyk­set verotet­ti­in ulkomaille.

  38. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Helsingis­sä ei metron oma­l­la vaiku­tusalueel­la ole tarpeek­si käyt­täjiä kos­ka niitä pitää haalia liin­tyn­täbus­seil­la pitkin har­vaan­raken­net­tu­ja lähiöitä.

    Joo. Tuo on tulos kun raken­netaan metro ja motari samaan liiken­nekäytävään. Olisi kiva jos Itäväylä ja Kehä I saataisi­in jotenkin häivytet­tyä metroasemien ympäristöstä kuten nyt Kalasa­ta­mas­sa on tarkoitus.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Moot­tori­ti­etä ei voi perustel­la kuu­den sekun­nin aikasäästöl­lä kilo­metriä kohden. Rahak­si muutettuna… 

    Osmol­la on aina kova tarve vaa­tia tiukko­ja taloudel­lisia perustelu­ja kun on kyse autoilu­un liit­tyvistä investoinneista(esim. parkkipaikat tai moot­tori­ti­et). Mut­ta kun kyseessä on Osmolle mieluisat asi­at (esim. pyöräti­et, ratikat tai vaikka­pa musi­ikki­ta­lo) niin perus­teek­si riit­tää pelkästään se, että ne ovat kivoja.

  40. Kun nyt tei­den hin­noista puhutaan, niin minä olen ihme­tel­lyt, mik­si meil­läpäin raken­netaan autoteille ylen­palt­ti­nen valais­tus. Tämä kas­vat­taa kus­tan­nuk­sia ja aiheut­taa valosaastettakin.

    Vaikka­pa autoil­i­joiden kovasti arvosta­mas­sa Sak­sas­sa nähdään, että kyl­lä liikenne sujuu pelkil­lä auto­jen kulkuvaloilla.

  41. Sylt­ty: Vas­ta nyt alat pohti­maan tuo­ta? Kyl­lösen useim­mat suuren medi­akyn­nyk­sen ylit­tämät esi­tyk­set ovat olleet ala-arvoisia. 

    Todet­takoon, että liiken­ne­m­i­nis­ter­iössä nähdään tasa-arvolain vaiku­tus sel­l­aise­na kuin mik­si se on puoluei­den laki­in sopeudut­tua 2000-luvun alun jäl­keen muotoutunut. Alue­poli­it­tisen ja puolue­poli­it­tisen tas­apain­oilun lisäk­si saati­in vielä sukupuolikiintiöt.

  42. Coun­try­boy:
    Helsin­ki lie­nee maail­man pienin kaupun­ki, jos­sa on metro ? Ei ainakaan heti tule mieleen yhtä pientä.

    Löy­tyy. Jos ote­taan huomioon koko kaupunkialue. Mieeen tulee val­ta­va Veenäjän­maa, Eri asia sit­ten. oliko a) Hgin metro b) Län­simetr­ro järkevä investointi.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kes­ki-euroopas­sa jotenkin saadaan suurem­pi liikenne ahde­tuk­si ihan taval­lisille teille. Parem­pia autoilijoita? 

    Osit­tain var­maan tuo­takin. Ei ehkä tai­dostakaan kiin­ni, vaan enem­män asen­teesta. Suomes­sa kytätään vain nopeuk­sia. 🙁 Saat ajaa kuin­ka type­r­ästi tahansa, kun­han et ylitä nopeusra­joi­tus­ta. Kaike­lainen jous­tavu­us puut­tuu liiken­teestä kokonaan.

    Osin kyl­lä kyse on myös liiken­nesu­un­nit­telus­ta. Tääl­lä vain ei osa­ta. Tiet tehdään pätkissä ja risteyk­set mah­dol­lisim­man huonos­ti läpi­a­jet­taviksi. Vas­ta viime vuosi­na on alet­tu suun­nit­tele­maan kier­toli­it­tymiä, jot­ka nekin tyritään kaiken maail­man kaistamerkinnöillä.

  44. spot­tu:
    Joo. Tuo on tulos kun raken­netaan metro ja motari samaan liiken­nekäytävään. Olisi kiva jos Itäväylä ja Kehä I saataisi­in jotenkin häivytet­tyä metroasemien ympäristöstä kuten nyt Kalasa­ta­mas­sa on tarkoitus.

    Voihan sen moot­tori­tienkin lait­taa maan alle. Esim. Hol­lan­nis­sa ja USA:ssa tästä on tul­lut melkein muoti-ilmiö, tosin varsin kallis sellainen.

  45. Tuo­mas S.: Mitä tässä maail­mas­sa tapah­tui moottoriliikenneteille?

    Moot­to­rili­iken­netie on Suomes­sa per­in­teis­es­ti tarkoit­tanut suun­nilleen sitä, että “olimme tekemässä moot­tori­ti­etä, mut­ta rahat riit­tivät vain toiseen ajo­rataan”. Lop­putu­lok­seltaan tiege­ome­tri­al­taan kak­sisu­un­taiseen liiken­nöin­ti­in huono ratkaisu, joka on hiukan lev­eämpi kuin tavalli­nen maantie.

    = = =

    Moot­tori­ti­etä ei juuri kan­na­ta perustel­la ajan­säästöl­lä sinän­sä. Satasen rajoituk­sel­la varustet­tu maantie ilman liiken­net­tä vie per­ille yhtä nopeasti kuin satasen rajoituk­sel­la varustet­tu moot­tori­tie. Sadankah­denkympin moot­tori­tie säästää jo vähän aikaakin, mut­ta ajan­säästön hin­ta ener­gianku­lu­tuk­se­na on kova.

    Kuitenkin vilkkaam­mas­sa liiken­teessä kak­sikaistainen satasen maantie on oikeasti reilun kahdek­sankympin maantie, kos­ka raskas liikenne (tai talvi) hidas­taa menoa. Ja sit­ten, kun liiken­net­tä alkaa ruuhkas­sa olla enem­män kuin yksi kaista vetää, liikenne hidas­tuu erit­täin paljon.

    Jako maantiehen ja moot­tori­tiehen on kuitenkin vähän epämääräi­nen. Eräät Suomen vilka­sli­iken­teisim­mistä tieo­suuk­sista ovat maan­teitä (joskin kuusikaistaisia sel­l­aisia). Olen­naisem­paa on kaisto­jen määrä.

    Aika hyvään liiken­teen vetämiseen ja liiken­netur­val­lisu­u­teen päästään otta­mal­la nelikaistainen maantie keskikaiteel­la. Kolmikaistainenkin aut­taa paljon, samoin osit­tain kolmikaistainen. Lev­eät viher­alueet ajo­ra­to­jen välis­sä ja lev­eät ajo­ra­dat tun­tu­vat ole­van aika kallis tapa saa­da hyvin pieniä paran­nuk­sia liiken­netur­val­lisu­u­teen (ver­sus keskikaide).

    Mut­ta olisiko viime vuosi­na toteutet­tu­jen raskaiden moot­toritei­den takana jotain rahoituk­seen liit­tyvää? Ehkä EU mielu­um­min mak­saa moot­toriteistä kuin kevyem­mistä ratkaisuista?

  46. Anssi V: Osmol­la on aina kova tarve vaa­tia tiukko­ja taloudel­lisia perustelu­ja kun on kyse autoilu­un liit­tyvistä investoinneista(esim. parkkipaikat tai moot­tori­ti­et). Mut­ta kun kyseessä on Osmolle mieluisat asi­at (esim. pyöräti­et, ratikat tai vaikka­pa musi­ikki­ta­lo) niin perus­teek­si riit­tää pelkästään se, että ne ovat kivoja. 

    Laa­jasa­lon ratikas­ta­han on jo kym­menisen vuot­ta laa­dit­tu tiukko­ja taloudel­lisia perustei­ta. Raide-Jok­erista samoin. Joko­han alka­isi riittää?

    Jos taas san­ot, että musi­ikki­talon rak­en­tamista pitäisi perustel­la samoin taloudel­lisin perustein kuin tiein­fraa, ei kan­nat­tane keskustel­la enem­pää. Se ei ole ome­nien ja appel­si­inien ver­taamista. Se on ome­nien ja sohvapöy­tien ver­taamista. Vaik­ka yhdyskun­ta­su­un­nit­telu onkin erit­täin mon­imutkaista, taloudel­lisia hyö­tyjä voidaan sen­tään yrit­tää arvioi­da, toisin kuin kult­tuuri­in investoin­nin kanssa.

    1. Keskustelu lähti siitä, mitä argu­ment­te­ja käyt­täen moot­toritei­den rak­en­tamista voidaan perustel­la. Aika-argu­ment­ti on perin heiveröi­nen, jos sil­lä tarkoite­taan nppeu­den nos­tamista 100 km/h:sta 120 km/h:iin. Paljon vahvem­pia on tien välityskyky.

  47. Hesarin jutu­un mukaan liiken­nevi­ras­toa sit­tenkin ohjeistettiinko?

    Min­is­terin oma han­ke VT 22 + pääkaupunkiseu­tu jäivät koske­mat­ta. Ohjeis­ti­vatko hal­li­tuk­sen pääkaupunkiseudun min­is­ter­it Kyllöstä??

    Jos Kyl­lö­nen vale­hteli torstaina eduskun­nalle, eroaako hän par­la­men­taarisen jär­jestelmän uskot­tavu­u­den nimis­sä tehtävistään?

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskustelu lähti siitä, mitä argu­ment­te­ja käyt­täen moot­toritei­den rak­en­tamista voidaan perustel­la. Aika-argu­ment­ti on perin heiveröi­nen, jos sil­lä tarkoite­taan nppeu­den nos­tamista 100 km/h:sta 120 km/h:iin. Paljon vahvem­pia on tien välityskyky. 

    Ehdotan harkit­tavak­si myös hait­tavero­ja (esim. CO2, polt­toaine), jot­ka leikkaisi­vat jatku­vasti kas­vavaa tei­den väl­i­tyskyvyn tarvet­ta. Näin säästet­täisi­in menois­sa ja saataisi­in tuot­toa veroissa.

    Moot­toritei­den rak­en­tamista voi perustel­la ruuhkau­tu­misen vält­tämisel­lä, mut­ta ei kovin vihreästi fos­si­il­isi­in polt­toaineiseen perus­tu­van liiken­teen kas­vat­tamisel­la. Talout­ta voidaan tukea muil­lakin tavoin.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    … moot­toritei­den rak­en­tamista voidaan perustel­la. Aika-argu­ment­ti on perin heiveröi­nen, jos sil­lä tarkoite­taan nopeu­den nos­tamista 100 km/h:sta 120 km/h:iin. Paljon vahvem­pia on tien välityskyky.

    Ja myös kus­tan­nuk­set — alen­ta­mal­la moot­tori­tien mitoi­tusnopet­ta säästetään aika lail­la rahaa kun tie-ele­men­tit ovat pienem­piä. Samoin eri­ta­sot saadaan yksinker­taisem­mik­si ja siten halvemmiksi.

    Kun tier­a­haa on vähän, kan­nat­taa kat­soa, miten sitä käytetään. Myöskään suuret nopeudet eivät var­masti lisää liikenneturvallisuutta.

  50. > …mitä argu­ment­te­ja käyt­täen moottoriteiden
    > rak­en­tamista voidaan perustella.
    > Aika-argu­ment­ti … tien välityskyky.

    Uno­hta­mat­ta tur­val­lisu­ut­ta. Muis­te­len että kun Hki-Hämeen­lin­na-motari oli ollut käytössä pari vuot­ta, todet­ti­in että ko. välil­lä kuollei­den määrä putosi n. neljän­nek­seen. Luvuis­sa mukana sekä motar­il­la että van­hal­la tiel­lä kuolleet.

    Mitäköhän oli­si­vat tilas­tot, jos olisi lev­eän motarin sijaan olisi tehty kapeampi ja halvem­pi nelikaistainen tie jos­sa keskikaide?

    Terv JJ

  51. JJ: Uno­hta­mat­ta tur­val­lisu­ut­ta. Muis­te­len että kun Hki-Hämeen­lin­na-motari oli ollut käytössä pari vuot­ta, todet­ti­in että ko. välil­lä kuollei­den määrä putosi n. neljän­nek­seen. Luvuis­sa mukana sekä motar­il­la että van­hal­la tiel­lä kuolleet.

    Mitäköhän oli­si­vat tilas­tot, jos olisi lev­eän motarin sijaan olisi tehty kapeampi ja halvem­pi nelikaistainen tie jos­sa keskikaide?

    Voisi myös aprikoi­da, olisiko sama tai suurem­pi määrä ihmishenkiä pelastet­tu investoimal­la sama raha johonkin muuhun asi­aan kuin moot­tori­tiehen. Vaik­ka johonkin ihan muuhun kuin liikenneinfrahankkeisiin.

  52. Kär­ry­pol­un paran­t­a­mi­nen on ihan hyvä asia. Täysimit­tainen moot­to­rie (Hki — Tre) vai keskikaiteelli­nen nelikaistainen tie onkin hie­man vähem­män itses­tään selvä.

    Neljä kaistaa = pääsee ohit­ta­maan asial­lis­es­ti hitaam­man yleen­sä rekkaliikenteen.
    Keskikaide = ei nokkako­lare­i­ta, kos­ka keskikaide on koko matkan, tol­pat ja alikäytävät eivät ole ongelma.

    Hait­to­jakin on:
    — hie­man vaikeam­min aurat­ta­va, näyt­tää tosin sujuvan
    — valais­tus­ta hie­man enem­män, kos­ka aje­taan vas­taan­tuli­joiden takia lähival­oil­la, no, moot­toritel­läkin melkein aina.

    Mielu­um­min näk­isin lisää keskikaiteel­lisia nelikaistateitä kuin varsin vähän täysimit­taista moottoritietä.

    Kolmikaistaiset ohi­tuskai­stat keskikaiteel­la eivät ole kovin mukavia. Siinä yhden kaistan osi­ol­la jumi­u­tu hel­posti jonkin kar­a­va­narin taakse. Vihon­vi­imeisiä ovat lev­eäkaista­ti­et, kos­ka niil­lä ajami­nen ei vain suju.

    Kyl­lö­nen on ihan järkeväl­lä asialla.

  53. Kale­vi Härkö­nen: Kun nyt tei­den hin­noista puhutaan, niin minä olen ihme­tel­lyt, mik­si meil­läpäin raken­netaan autoteille ylen­palt­ti­nen valais­tus. Tämä kas­vat­taa kus­tan­nuk­sia ja aiheut­taa valosaastettakin.
    Vaikka­pa autoil­i­joiden kovasti arvosta­mas­sa Sak­sas­sa nähdään, että kyl­lä liikenne sujuu pelkil­lä auto­jen kulkuvaloilla.

    Samas­ta syys­tä kuin vaikka­pa pyöräil­i­jöille on säädet­ty kypärä­pakko: vaik­ka se joitain har­mit­taa, niin tilas­toista on nähty että nuo vähen­tävät onnettomuuksia.

    Sikäli kuin olen Sak­san liiken­net­tä kat­sonut, niin ei siel­lä nyt sen vähem­män val­o­ja ole.

  54. Nopeusra­joituk­sia nos­ta­mal­la tai muut­ta­mal­la ne suosi­tuk­sik­si saisi liiken­teen vir­taa­maan vähän parem­min. Se olisi vähän kuin karp­paus, virkami­esten, tutk­i­joiden ja tehtaan­omis­ta­jien pienen kon­sen­sus-petok­sen pal­jas­tut­tua. Pelokkaat voisi­vat otaa junan jos se olisi oikeasti vaihtoehto.

    Jos auto­jen hiili.….päästöt huo­let­taa, niin miten on hak­keen ja muun orgaanisen-ener­gian lai­ta kun sen jalostamiseen ja kul­jet­tamiseen tarvi­taan paljon fos­si­ilista-ener­giaa joskus jopa enem­män kun mitä se itse pitää sisällään?

  55. Nopeusra­joituk­sista valit­ta­mi­nen on oikeas­t­aan ain­oa mielipi­de, jon­ka äkkiseltään keksin, jon­ka krim­i­nal­isoimista voisin harki­ta. Se on vähän niinkuin ylly­tys johonkin keskimääräistä vakavam­paan hen­keen ja ter­vey­teen kohdis­tu­vaan rikok­seen. Luu­lo että nopeusra­joi­tus on jotenkin liiken­teen suju­vu­ut­ta hait­taa­va tek­i­jä on niin tyh­mä että joku net­ti­ra­sis­mi on sen rin­nal­la harmitonta. 

    Käytän­nössä kaik­ki liiken­nekuolemat ovat tämän usko­muk­sen aikaansaamia.

  56. Pekka Taipale: Samas­ta syys­tä kuin vaikka­pa pyöräil­i­jöille on säädet­ty kypärä­pakko: vaik­ka se joitain har­mit­taa, niin tilas­toista on nähty että nuo vähen­tävät onnettomuuksia.

    Ei kypärän käyt­tö vähen­nä mitään onnet­to­muuk­sia. Se vain keskimäärin estää kol­hut päähän, jos onnet­to­muus sat­tuu. Hol­lan­nis­sa ei kukaan käytä kypärää, ja vahinko­ja sat­tuu silti vähemmän:

    http://jyps.info/pyoraily/pyorailyturvallisuus

    Kypärä­pakko on HUONOA poli­ti­ikkaa. Sen­si­jaan että pyrit­täisi­in aidosti paran­ta­maan pyöräi­lyn tur­val­lisu­ut­ta ja edis­tämään pyöräi­lyä, määrätään vain jokin puoli­turha pakko.

    1. Minä olen käyt­tänytkypärää 40 vuot­ta. Tätä voi pitää tuh­lauk­se­na, kos­ka kypärä on pelas­tanut hebkeni vain ker­ran. :-). Kypärästä on eniten hyö­tyä, kun pyöräil­i­jä kaatuu täysin oma-aloitteisesti.

  57. Kale­vi Härkö­nen:
    Kun nyt tei­den hin­noista puhutaan, niin minä olen ihme­tel­lyt, mik­si meil­läpäin raken­netaan autoteille ylen­palt­ti­nen valais­tus. Tämä kas­vat­taakus­tan­nuk­sia ja aiheut­taa valosaastettakin.

    Vaikka­pa autoil­i­joiden kovasti arvosta­mas­sa Sak­sas­sa nähdään, että kyl­lä liikenne sujuu pelkil­lä auto­jen kulkuvaloilla.

    Ihan hyvä kysymys. Varsinkin esitt­tynä tähän aikaan vuot­ta. Kirkkaal­la ilmalal yöl­läk­lin auu­ton omat val­ot riit­tävät, mut­ta kos­teus ja mus­ta jää imevät kaiken valon.

    Vo

  58. TL: Ei kypärän käyt­tö vähen­nä mitään onnet­to­muuk­sia. Se vain keskimäärin estää kol­hut päähän, jos onnet­to­muus sattuu.

    Niin joo, ei se vähen­nä onnet­to­muuk­sia, se vain vähen­tää sel­l­aisia onnet­to­muuk­sia jois­sa pyöräil­i­jä kuolee tai pää­tyy kasviksi.

    Samas­ta syys­tä voi tietenkin sanoa, että auto­jen tur­vavyöt, tur­vatyynyt, lukki­u­tu­mat­tomat jar­rut jne. eivät vähen­nä onnet­to­muuk­sia. Voivat jopa lisätä, kun tur­val­lisu­u­den tunne lisääntyy. 

    Tässä mielessä jalankulk­i­joil­takin kan­nat­taisi pois­taa suo­jati­et, kos­ka sil­loin he ylit­täi­sivät tien varovaisem­min, ja onnet­to­muuk­sia, eri­tyis­es­ti suo­jatieon­net­to­muuk­sia, sat­tuisi vähem­män. (Näin muuten on kai itse asi­as­sa tehty Ruotsissa.)

  59. Erään har­ras­tuk­seni vuok­si vietän joka vuosi noin viikon Liet­tuas­sa heinä- eloku­un vai­h­teessa. Samas­ta syys­tä ajan Pan­evezys — Vil­na moot­tori­tien päästä päähän. Se vie Lat­vian rajan läheltä etelään ja siel­lä on nopeusra­joi­tus 130 km/h. Juuri kukaan ei aja selvästi nopeam­min, 135 km/h tun­tuu ole­van kat­to. Tämän myös näyt­tävät poli­isit hyväksyvän. Liet­tuan autokan­ta on uudem­paa kuin Suomessa.

    Täl­lä Liet­tuan uusim­mal­la moot­tori­tiel­lä on tasoristeyk­siä, ts. vasem­malle kään­tymi­nen on sal­lit­tu. Ennen kään­tymistä on erilli­nen vasem­man­puo­li­nen kaista kään­tyviä varten, jol­la sit­ten odote­taan sopi­vaa rakoa vas­taan­tulevas­sa liiken­nevir­ras­sa. Sys­tee­mi tun­tuu toimi­van, mut­ta kään­tyvän liiken­teen osu­u­den tulee olla hyvin pieni. Liet­tualaiset ystäväni eivät myöskään pidä näitä risteyk­siä ongelmina. 

    Tallinnan eteläpuolel­la on saman­lainen jär­jeste­ly lähdet­täessä Laa­grin Max­i­mar­ketista (Pär­nu maan­tee) takaisin Tallinnaan. Kaikkien on pakko kään­tyä ensin etelään ja vas­ta muu­ta­man sadan metrin jäl­keen pääsee ryh­mit­tymään vasem­malle kään­tymistä varten. En ole koskaan ollut tuol­la ruuh­ka-aikaan, mut­ta luulisi sen tukkeu­tu­van hel­postikin. Kak­sikaistaisen ajo­radan vasen seiso­va kaista ei kuu­losta kovin hyvältä idealta.

    Samoil­ta retk­iltä tulkoon tässä esite­tyk­si toinenkin huomio, vaik­ka se ei säi­keen aihep­i­iri­in kuu­lukaan. Liet­tuas­sa on heinä- eloku­un vai­h­teessa iso osa viljo­jen puin­neista jo tehty. Eipä ole sikäläisil­lä maan­jus­seil­la harmia syyssateista.

Vastaa käyttäjälle Pekka Taipale Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.